Rovaniemen lastensuojelun kehittämistehtävä: Lastensuojelutarpeen tilannearvio
|
|
- Kaarlo Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rovaniemen lastensuojelun kehittämistehtävä: Lastensuojelutarpeen tilannearvio Kaisa-Maria Rantajärvi, Ritva Olsen, Raili Ronkainen, Helena Koivuranta, Anne- Lea Heikkinen Toimintamallin kuvaus Lastensuojelutarpeen tilannearvion tehtävänä on arvioida lapsen ja perheen kokonaistilanne mahdollisimman kattavasti. Toimintamallissa on erityisesti pyritty korostamaan lapsen osallisuutta lastensuojelun tarvetta selvitettäessä. Toimintamalli lähtee liikkeelle siitä, kun joku taho (viranomainen, lähiverkosto, anonyymi ilmoittaja) tekee lastensuojeluilmoituksen sosiaalitoimeen. Lastensuojelulaissa on määritelty, että lastensuojeluilmoitus on selvitettävä viipymättä (kiireellisten lastensuojelun toimenpiteiden tarve), mutta kuitenkin viimeistään seitsemän arkipäivän aikana on arvioitava lähdetäänkö lastensuojeluilmoituksen perusteella tekemään laajempaa lastensuojelutarpeen selvitystä ja arviointia (=tilannearvio). Mikäli lastensuojeluilmoituksen perusteella on järjestettävä kiireellisesti toimenpiteitä (esim. lapsen kiireellinen sijoitus kodin ulkopuolelle) niin toimenpide tehdään, mutta tilannearvion tekemistä jatketaan kuitenkin tämän jälkeen. Lain mukaan lastensuojelutarpeen selvitys tulee tehdä kolmen kuukauden sisällä ilmoituksen saapumisesta. Seuraava vaihe lastensuojelun tilannearviossa on yhteydenotto asianosaisiin eli perheeseen, josta lastensuojeluilmoitus on tehty. Rovaniemen toimintamallissa on sovittu, että asianosaisiin otetaan aina yhteyttä ennen kuin tehdään päätös siitä aloitetaanko tilannearvion tekeminen vai ei. Yhteydenotto asianosiin päin tehdään aina seitsemän arkipäivän kuluessa lastensuojeluilmoituksen tulemisesta. Yhteydenoton avulla haluttiin varmistaa, ettei yhtään lastensuojeluilmoitusta päätetä jättää selvittämättä vain sen sisällön perusteella (ns. turhat ilmoitukset). Oletuksena oli, että asianosaiskontaktin avulla saadaan todennäköisesti esiin sellaista tietoa minkä perusteella on helpompi päättää ryhdytäänkö tilannearviota tekemään vai ei. Eli yhteydenoton perusteella voidaan joko päättää, ettei tilannearviota aleta tekemään, se tehdään tai asianosaiset ohjataan muiden palveluiden piiriin. Mikäli tilannearvio siis päädytään tekemään, on seuraavaksi sovittava koska, ketkä ja missä tavataan asianosaisia. Yleensä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä sopii tässä vaiheessa kuka hänen työparinsa on ja sopii työparinsa kanssa yhteisiä aikoja tilannearvion tekemistä varten. Tämän jälkeen tietojärjestelmään tehdään merkintä lastensuojelutarpeen selvityksen aloittamisesta ja asianosaisille lähetetään tämä päätös yhdessä ajanvarauskirjeen kanssa. Päätös ei ole valituskelpoinen päätös, vaan se on itse asiassa vain merkintä tilannearvion aloittamisesta. Ensimmäisestä tapaamisesta käytetään toimintamallissa nimeä aloitustapaaminen. Aloitustapaamiseen pyritään saamaan mukaan perheen vanhemmat/vanhempi ja lapsi jota ilmoitus koskee sekä ilmoituksen tekijätaho, jos se on viranomainen (esim. koulu, päiväkoti jne.). Sosiaalityöntekijällä on mukanaan työpari, joka voi olla lastensuojelun toinen sosiaalityöntekijä tai perhetyöntekijä tai joissain tapauksissa myös ilmoituksen tehneen yksikön työntekijä (esim. koulukuraattori). Aloitustapaamisessa käydään läpi tarkemmin ilmoituksen sisältö: mistä huoli on noussut esille ja kuunnellaan myös asianosaisten käsitystä huolen sisällöstä. Aloitustapaamisella voi tulla esiin jo sellaisia asioita, että huoli lapsen tilan- 1
2 teesta väistyy. Tapaamisen jälkeen voidaan tehdä päätös siitä, ettei tilannearvion tekemistä enää jatketa. Mikäli tilannearvion tekemistä päätetään kuitenkin jatkaa, niin aloitustapaamisessa käydään asianosaisten kanssa vielä tarkemmin läpi tilannearvion kulku (sisältö) ja sovitaan myös jatkotapaamisista. Aloitustapaamisen jälkeen on mahdollista eriyttää lapsen ja vanhemman kanssa tehtävä työskentely. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toinen työntekijöistä tapaa lasta ja toinen työntekijä vanhempia. Eriytettyjä tapaamisia voi olla yhdestä kolmeen. Tapaamisten aikana käydään niin lapsen kuin vanhemmankin kanssa läpi tiettyjä ennalta sovittuja teemoja ja työskentelyssä hyödynnetään erilaisia toiminnallisia välineitä (esim. erilaiset kortit, pelit, verkostokartat jne.) tarpeen mukaan. Lapsen kanssa työskenneltäessä pyritään löytämään vastaus seuraaviin asioihin: millainen lapsi on, mitkä ovat lapsen sosiaaliset verkostot, mitkä ovat lapsen elämän tärkeitä tapahtumia, miten lapsen arki rakentuu, miten lapsen kasvatus ja huolenpito toteutuvat ja mitkä ovat vanhemmuuden vahvuudet sekä muutosta tai vahvistusta kaipaavat osa-alueet? Lapsen tapaamisissa kartoitetaan siis mikä on lapsen näkemys omasta tilanteestaan, mitä lapsi kokee, mitä hän kertoo. Vanhempien kanssa työskenneltäessä pyritään löytämään vastauksia samoihin asioihin kuin lapsen kanssa työskenneltäessä. Lisäksi vanhempia tavattaessa pyritään saamaan selville millaisena he näkevät lapsensa, miten he kykenevät tekemään yhteistyötä lapsen asioissa ja miten he pystyvät asettumaan lapsen asemaan. Teematapaamisten jälkeen sosiaalityöntekijä tekee työparinsa kanssa kirjallisen yhteenvedon tapaamisista. Yhteenvedosta on käytävä ilmi ajankohta, jolloin tilannearviota on tehty, ketä on osallistunut, mitä muita yhteydenottoja tilannearvion aikana on tehty (esim. muilta viranomaisilta tarkistettavat tiedot), mitkä ovat lapsen/vanhemman näkemykset asioista, mitä kysymyksiä sosiaalityöntekijälle on herännyt lapsen tarpeisiin vastaamisesta. Yhteenvedosta tulee näkyä myös sosiaalityön arvio siitä päättyykö asiakkuus lastensuojelussa tilannearvion tekemiseen, onko asiakkuutta syytä lastensuojelussa jatkaa vai tarvitaanko jotain muita palveluita. Viimeinen tilannearvioon liittyvä tapaaminen asianosaisten kanssa on yhteenvetotapaaminen, jossa tehty yhteenveto käydään läpi. Kirjallinen yhteenveto annetaan niin lapselle kuin vanhemmallekin (vanhemmille). Lapsella ja vanhemmilla on tässä vaiheessa mahdollisuus vielä oikaista mahdolliset väärät käsitykset tai tulkinnat, jotka sosiaalityöntekijä kirjaa muistiin ja korjaa jälkikäteen yhteenvetoon. Yhteenvetotapaamisen aikana sovitaan myös siitä päättyykö vai jatkuko asiakkuus lastensuojelussa vai onko työskentelyä tarpeen jatkaa joissain muissa palveluissa. Mikäli päädytään tilanteeseen, että asiakkuus jatkuu lastensuojelussa, niin tässä vaiheessa voidaan sopia ketä uuteen palaveriin kutsutaan. Lisäksi vanhemmille voidaan antaa tehtäväksi pohtia mitä he voisivat tehdä toisin ja mitä tukea he itse kokevat tarvitsevansa pystyäkseen vahvistamaan valmiuksiaan vanhempana ja vastaamaan lapsen tarpeisiin niissä asioissa, joissa huolta nousi esiin lastensuojelun tilannearviota tehtäessä. Asiakassuunnitelman tekoa varten sovitaan siis uusi palaveriaika. Asiakassuunnitelmaa ei tehdä yhteenvetotapaamisessa. Yhteenveto- ja asiakassuunnitelma palaverien eriyttämisen avulla pyritään saamaan yksi prosessi loppuun ennen toisen aloittamista. 2
3 Toimintamallin kehittäminen Rovaniemen lastensuojelun tiimi oli jo ennen vaikuttavuuden arviointi- koulutuksen alkamista ottanut kehittämiskohteekseen lastensuojelun alkuarvioinnin. Myöhemmin nimi muutettiin lastensuojelutarpeen tilannearvioksi, koska sen katsottiin vastaavan paremmin voimaan tulleen Lastensuojelulain 26 :n mukaista termiä (lastensuojelutarpeen selvitys ja arviointi). Työskentelymallia kehitettiin jo aikaisemmin Pohjois-Suomen sosiaalialan alaisessa lastensuojelun kehittämisyksikössä Työskentelymallin kehittämiseen osallistuivat tuolloin kaikki lastensuojelun sosiaalityöntekijät Rovaniemen kaupungista ja maalaiskunnasta, joskin työskentelymalliin liitettiin tuolloin myös muita lastensuojelun prosesseja. Kun Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa alkoi syksyllä 2006 sosiaalityön kehittämisyksikön kolmas vaihe, niin lastensuojelun osalta päädyttiin jatkamaan lastensuojelutarpeen selvityksen ja arvioinnin prosessin mallintamista. Toimintamallia kehitettiin kerran kuussa tapahtuvissa sosiaalityöntekijöiden ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Posken) kehittäjä-sosiaalityöntekijöiden tapaamisissa. Kehittäjäsosiaalityöntekijän tehtävänä oli mallinnuskertojen välissä kerätä materiaalia menetelmistä ja työskentelytavoista sosiaalityöntekijöiden käyttöön ja tueksi. Mallintamisen lisäksi kaksi sosiaalityön kehittämishankkeessa mukana olevaa sosiaalityöntekijää (Rovaniemen kaupungilta) lähtivät Pesäpuu ry:n järjestämään Punaista Lankaa lastensuojeluun - kouluttajakoulutukseen tammikuussa Kouluttajakoulutukseen osallistumisen tavoitteena oli kouluttaa Lapin läänin ja erityisesti Rovaseudun alueella sosiaalityöntekijöitä ja muita sosiaalialan ammattihenkilöitä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen ja arviointiin tarkemmin. Rovaniemen tiimin kehittämä malli ja Pesäpuu ry:n malli eivät olennaisesti poikkea toisistaan, joten niiden yhteensovittaminen on käytännössä osoittautunut helpoksikin ja Pesäpuun koulutuksen kautta on saatu eväitä käytäntöön lastensuojelutarpeen selvitystä tehtäessä (esim. menetelmällinen osaaminen). Toimintamallin kokeilu Rovaniemen kaupunki on jaettu alueellisesti kolmeen eri alueeseen ja jokaisella alueella työskentelee kolme lastensuojelun sosiaalityöntekijää, lisäksi on yksi sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella ja yksi johtavana sosiaalityöntekijänä. Toimintamallin käytäntöön saattamista lähdettiin työstämään jo vuoden 2007 aikana siltä pohjalta, että jokaisella alueella kokeillaan yhden tilannearvion tekemistä. Myöhemmin syksyllä 2007 tilannearvion osalta päädyttiin siihen, että jokainen sosiaalityöntekijä kokeilee toimintamallia yhden asiakasprosessin osalta. Tässä vaiheessa sosiaalityöntekijät eivät olleet saaneet vielä lastensuojelutarpeen selvittämiseen ja arviointiin liittyvää menetelmällistä ja prosessin hahmottamista auttavaa koulutusta. Lastensuojelutarpeen arvioinnin toteutumista oli tarkoitus seurata ohjauskäynneillä. Vuoden 2008 alkuun mennessä sosiaalityöntekijät eivät olleet toteuttaneet mallin mukaista tilannearvion tekemistä yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Syitä tähän oli useita: sosiaalityöntekijät kokivat, ettei heillä ollut käytössään välineitä, aika ei riittänyt, lisäksi yhdellä alueella oli vajetta sosiaalityöntekijäresursseissa. 3
4 Sosiaalityöntekijöiden kautta esitettiin myös toive, että tietojärjestelmään tuli luoda rakenne, jonka mukaan tilannearviota tehdään (pää- ja alaotsikot). Välineitä (esim. erilaisia kortteja) oli tilattu lastensuojelun käyttöön jo aikaisemmin, joten välineistä ei periaatteessa ollut pulaa, kyse oli enemmänkin niiden käytön osaamisesta. Sosiaalityöntekijäpula oli käytännössä olemassa oleva fakta, toisten alueiden työntekijät joutuivat jonkin verran paikkaamaan yhden alueen vajetta. Tietojärjestelmään ei lähdetty vielä tässä vaiheessa tekemään otsikointia, koska prosessi oli kokeiluvaiheessa ja haluttiin saada vielä tarkempaa tietoa siitä, mitä kaikkea tietojärjestelmään on tarpeen laittaa. Jonkinlainen muutos tapahtui vuoden 2008 alussa, kun uusi laki tuli voimaan. Tilannearvioita alettiin tehdä enemmän mallin mukaisesti. Perusteluina oli se, että laki vaatii tilannearvion tekemisen. Ongelmaksi muodostui kuitenkin, ettei tilannearvioiden tekemistä (prosessin eteneminen ja sisältö) pystytty kovin tarkasti seuraamaan. Rovaniemen kaupungilla oli työn alla samanaikaisesti lastensuojelun prosessien tuotteistaminen. Tilannearviota esitettiin yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, josta muodostuu tuote. Tuotteistamisen seurantaa toteutettiin tietojärjestelmän kautta niin, että jokainen työntekijä merkitsi tietojärjestelmään tehdyn asiakastyön aikamääräisen seurannan. Tätä kautta päästiin pikkuhiljaa seuraamaan myös sitä, kuinka paljon aikaa käytettiin tilannearvion tekemiseen. Sosiaalityöntekijöiden suunnattu Pesäpuu ry:n mukainen koulutus aloitettiin huhtikuussa Koulutus koostui neljästä lähiopetuspäivästä (huhti-toukokuun 2008 aikana) ja yhdestä työnohjauspäivästä (syyskuussa 2008). Rovaniemen kaupungista koulutuksessa oli mukana kahdeksan sosiaalityöntekijää, lisäksi koulutuksessa oli kuusi muiden kuntien sosiaalityöntekijää ja kaksi pitkällä käytännön jaksolla olevaa opiskelijaa. Koulutuksen aikana sosiaalityöntekijöille jaettiin myös Pesäpuu ry:n kehittämät palaute- ja arviointilomakkeet. Pesäpuun lomakkeet oli kehitetty niin, että niiden avulla saadaan välitön palaute kustakin tilannearvioon liittyvästä tapaamisesta. Sosiaalityöntekijöiden keskuudessa lomakkeidentäyttöä jokaisen tapaamisen jälkeen ei nähty mielekkäänä. Niinpä samanaikaisesti kehiteltiin vaikuttavuuden arviointikoulutukseen liittyen asiakaspalautelomake, joka päätettiin kerätä lapselta, nuorelta ja vanhemmalta vain tilannearvion päättyessä. (Liite 1). Em. palautelomakkeita oli tarkoitus saada kaiken kaikkiaan yhdeksästä eri asiakasprosessista, mutta käytännössä niitä saatiin vain kolme, joten johtopäätösten teko niiden pohjalta oli vaikeaa. Vuoden 2008 aikana sosiaalityöntekijöiden keskuudessa keskusteltiin tiimipalavereissa usein siitä, että tilannearviota tehtäessä tulee esiin tilanteita, joissa selkeää lastensuojelun tarvetta ei ole, mutta toisaalta puuttuu taho tai palvelujärjestelmä, jonne asiakkaat voisi ohjata. Jotta tällaiset tilanteet saataisiin todennettua, vaikuttavuuden arviointiin liittyen kehiteltiin ns. työntekijän yhteenvetolomake, jossa kysyttiin paitsi prosessin sisältöön liittyvistä asioista (tapaamisten määrä, lapsen henkilökohtainen tapaaminen, ajanjakso millä tilannearvio on tehty) niin myös työntekijän käsitys siitä, mistä palvelusta asiakas hyötyisi. Tarkoitus oli saattaa palvelujärjestelmässä olevat puutteet myös tilaajan tietoon. Ko. työntekijälomake pyydettiin täyttämään loppuvuodesta 2008 tehdyistä tilannearvioista. Lomakkeita palautui marraskuuhun mennessä noin kymmenen kappaletta. (Liite 2). 4
5 Toimivuuden arviointi Tilannearvio eli lastensuojelutarpeen selvitys ja arviointi on luotu yleiseksi malliksi siitä, miten jokaisen sosiaalityöntekijän tulee tilannearviota tehdä. Käytännössä jokainen lastensuojeluilmoitus on kuitenkin käsiteltävä yksilöllisesti eli malli ei toimi jokaisen asiakkaan kohdalla samanlaisena. Käytännössä on osoittautunut, että jo ensimmäisen tapaamisen yhdessä on tehty päätös siitä, ettei tilannearvion tekemistä enää ole tarpeen jatkaa. Toisaalta näissä tilanteissa ei välttämättä ole aina tavattu lasta tai nuorta, päätös on tehty pelkästään vanhempien tapaamisen perusteella. Uuden lastensuojelulain valmistelun yhteydessä käytiin keskustelua siitä, että lain toimeenpano edellyttää valtakunnallisesti jopa uuden sosiaalityöntekijän viran perustamista. Rovaniemellä ei sosiaalityöntekijäresursseja ole uuden lain myötä lisätty, yhden sosiaaliohjaajan työpanos on saatu lisättyä määräaikaisesti. Tilannearvion toteuttamisen seurannan tavoitteena on ollut saada tietoa siitä, miten resursseja tulee saada käyttöön. Käytännössä resurssien hahmottaminen on osoittautunut vaikeaksi, kun tarvittavaa todennettua tietoa ei ole saatu. Arvioinnin johtopäätökset ja tulokset Tilannearviota kehitettäessä käytiin sosiaalityöntekijöiden keskuudessa keskustelua siitä, mikä ero on tilannearvion tekemisellä ja tilanteen arvioinnilla. Keskustelu kytkeytyi useimmiten tilanteisiin, joissa lastensuojeluilmoitus tuli vanhasta asiakkaasta, joka oli jo esim. lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä. Lähdetäänkö silloin tekemään tilannearviota eli arvioimaan lastensuojelun tarvetta vai onko kyse muunlaisesta arvioinnista ja jos on niin millaisesta. Sosiaalityön sisällä on viime vuosien aikana keskusteltu lastensuojelun prosesseista: mistä se alkaa ja mihin se päättyy. Asiakasnäkökulmasta tämä tarkoittaa mm. sitä, että asiakkaalla tulee olla oikeus tietää milloin asiakkuus alkaa ja milloin se päättyy, mitkä ovat työskentelyn tavoitteet ja miten tavoitteiden toteutumista mitataan. Toimintamalli on pikkuhiljaa juurtumassa osaksi käytännön työtä. Tilannetta on osittain edesauttanut se, että Pesäpuu ry:n kehittämää koulutusta on jatkettu. Tavoitteena on, että kaikki Rovaniemen kaupungin lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat sen käyneet läpi, samoin sosiaalityöntekijöiden työparina tilannearviota tekevät muut ammattiryhmät (perhetyöntekijät, ohjaajat jne.). Tällä hetkellä on kaksi ryhmää jo koulutettu, kolmas koulutusryhmä alkaa maaliskuussa Prosessija menetelmäkoulutuksella on suuri merkitys sille, miten toimintamalli lähtee käytännössä elämään ja miten sitä edelleen kehitetään. Pesäpuun muokkaama koulutuspaketti painottaa hyvin voimakkaasti lapsilähtöisyyttä ja lapsinäkökulmaa. Tällä on ollut mielestäni merkitystä tilannearvion käytäntöön siirtymisessä. Toimintamallin käyttöönottoon on liittynyt Rovaniemen lastensuojelun tiimissä ajoittain enemmän vastusta kuin innokkuutta ottaa sitä käyttöön tai kehittää edelleen. Syitä tähän on useita, yksittäistä syytä ei voi nostaa ylitse muiden. Lastensuojelua on kuormittanut koko ajan lisääntynyt työmäärä. Työntekijät ovat kenties kokeneet kehittämisen enemmänkin työtä lisäävänä kuin työtä helpottavana asiana. Kysymys voi olla myös työntekijän omista asenteista, opittuja rutiineja on vai- 5
6 kea muuttaa. Perustyön tekemisen ja esimiehen (esimiesten) vaateiden välillä puhutaan ajoittain eri kieltä: työntekijätasolla ei välttämättä osata yhdistää omaa työpanosta ja sen merkitystä suurempiin kokonaisuuksiin. Esimiestasolla ei välttämättä puolestaan osata organisoida työn tekemistä niin, että toimintamallin käytäntöön saattaminen onnistuu. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että tehdyt valinnat (miksi on toimintamalli kehitetty) voidaan perustella ja liittää suurempiin kokonaisuuksiin. Toimintamalli jatkossa Tilannearvion tekemistä jatketaan myös tulevaisuudessa. Kyse on lakisääteisestä tehtävästä, joka on tehtävä. Valtakunnallisesti seurataan myös miten lastensuojelutarpeen arviointia toteutetaan eri kunnissa. Rovaniemellä on sovittu, että vuoden 2009 alusta työntekijöiden käyttöön tarkoitettu yhteenvetolomake täytetään jokaisesta tilannearviosta, joka tehdään vuoden 2009 aikana. Seurantavelvollisuus on kirjattu myös palvelusopimukseen tilaajan ja tuottajan välillä. Yhteenvetolomakkeet kerätään sosiaalityöntekijöiltä aina kunkin kuukauden päätyttyä. Lomakkeessa on jonkin verran päällekkäisyyttä tietojärjestelmään merkittävän seurannan kanssa (aikaseuranta mikä käytetty tilannearvion tekemiseen), mutta sitä ei jätetä lomakkeesta pois, koska lomake ei ole kohdennettavissa asiakkaaseen. Tietojärjestelmän kautta on hyvin hankala saada tilannearvion sisältöön liittyviä asioita selville, koska se tarkoittaisi jokaisen tilannearvion kohteena olevan asiakkaan dokumenttien läpikäymistä. Asiakaspalautelomakkeen osalta ei ole vielä tarkkaan sovittu, miten sen kanssa jatkossa menetellään. Tällä hetkellä ei asiakaspalautetta kerätä systemaattisesti. Tarkoituksena on kuitenkin, että vuoden 2009 aikana kerätään asiakaspalautetta satunnaisesti joinain kuukausina. Toimintamallin sisällön kehittämistä ei ole jatkossa syytä unohtaa. Uuden lastensuojelulain toimeenpanon toteutumista seurataan valtakunnallisesti, joten paikallisen mallin arviointi on kytkettävä myös valtakunnalliseen seurantaan. Tilaajan ja tuottajan välistä keskustelua jatketaan myös sen mukaisesti mitä tietoa saadaan työntekijän yhteenvetolomakkeen myötä kerättyä. Tätä edesauttaa mm. kuukausittaiset SAS-palaverit tilaajan ja tuottajan välillä. 6
7 Liite 1. ROVANIEMEN KAUPUNKI LASTENSUOJELU / 20 Olen perheen: lapsi/nuori äiti isä muu, kuka 1. Pystyin osallistumaan oman tilanteeni arviointiin lastensuojelutarpeen selvityksen aikana. 2. Käsitykseni omasta tilanteestani selkeni lastensuojelutarpeen selvityksen aikana. 3. Käsitykseni lapseni/nuoreni/vanhempieni tilanteesta selkeni lastensuojelutarpeen selvityksen aikana. 4. Yhteenvedossa on tuotu mielestäsi esille olennaiset asiat 5. Miten lapsen/nuoren tilanne on muuttunut lastensuojelutarpeen selvityksen aikana? huonontunut pysynyt parantunut ennallaan 6. Miten vanhemman/vanhempien tilanne on muuttunut lastensuojelutarpeen selvityksen aikana? huonontunut pysynyt parantunut ennallaan 7. Olen tyytyväinen työntekijöiden työskentelyyn tilannearvioinnin aikana? 7
8 Voit halutessasi vastata nimellä: 8
9 ROVANIEMEN KAUPUNKI LASTENSUOJELUN Liite 2. Selvityksen tekijät Päivämäärä / 20 Työntekijän yhteenvetolomake lastensuojelutarpeen selvitysprosessista Tapaamisten määrä Perheen lasten lkm Tavattiinko lapsia/nuoria ilman vanhempia: kyllä ei Jos ei, niin miksi: Kuinka monta kertaa / tuntia / h lapsia / nuoria tavattiin Millä ajanjaksolla lastensuojelutarpeen selvitys on tehty / - / 20 Kokonaisaika, joka on käytetty lastensuojelutarpeen selvityksen tekoon h (merkitään pelkästään asiakastapaamisiin käytetty aika) Lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen asiakkuus lastensuojelussa: päättyy jatkuu Jos päättyy siirtyykö muihin palveluihin: kyllä ei Jos kyllä niin minne siirtynyt/ohjattu Löytyikö lapselle/nuorelle/vanhemmalle sopiva ja tarkoituksenmukainen palvelu kyllä ei Jos ei, niin mitä olisi tarvittu Mitä muuta haluaisit tuoda esille lastensuojelutarpeen selvityksestä (kokemuksia ja ajatuksia) 9
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotLAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä
LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin
LisätiedotPOHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ
POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,
LisätiedotLastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa
Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta
16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422
LisätiedotArviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä
Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa
LisätiedotLASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)
Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotLastensuojelun asiakkaana Suomessa
Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto
LisätiedotLapsen/Nuoren kysymykset
PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen
LisätiedotSOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI
SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotTurku 20.11.2013/Anu Nurmi
Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa
LisätiedotHUOLEN ARVIOINTI LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESSÄ. Avohuollon sosiaalityön yksikkö Etelä-Itäinen Herttoniemen-Itäkeskuksen toimipiste
HUOLEN ARVIOINTI LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESSÄ Avohuollon sosiaalityön yksikkö Etelä-Itäinen Herttoniemen-Itäkeskuksen toimipiste Herttoniemi Itäkeskus toimipiste alueena Alueellamme asuu n. 80.000
LisätiedotAjatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.
Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön
LisätiedotNEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
LisätiedotVastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010
Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen
LisätiedotMonialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia
Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen
LisätiedotKOLMAS JAKSO: ARVIOINTI JA TOTEUTUKSEN JATKUMINEN kevät 2011 lomake 4
KOLMAS JAKSO: ARVIOINTI JA TOTEUTUKSEN JATKUMINEN kevät 2011 lomake 4 työryhmä: Myyrmäen toimintayksikkö pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa 24.3.2011 KEHITTÄMISTEHTÄVÄN ARVIOINTI TAVOITTEIDEN TOTEU-
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotYHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät
10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville
LisätiedotLapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä
Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun
LisätiedotMiten ottaa huoli puheeksi asiakastapaamisella Viranomaisen näkökulma. Välitä viljelijästä verkostotilaisuus Lauri Poso
Miten ottaa huoli puheeksi asiakastapaamisella Viranomaisen näkökulma Miksi juuri minun pitää kantaa huolta maatalousyrittäjän jaksamisesta? Hyvinvoiva maatalousyrittäjä hoitaa vastuunsa ja velvoitteensa
LisätiedotKohtaamisia lastensuojelussa
Kohtaamisia lastensuojelussa Lastensuojelun alkuarviointi -hanke Ritva Salpakoski Jyväskylä 10.9.08 15.9.2008 Hankkeen taustaa Sosiaalialan kehittämishanke 2004-2007 Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007
LisätiedotAsiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.
ASIAKASPEILI KOKEMUKSENI PALVELUNKÄYTTÄJÄNÄ Asiakaspeilin tavoitteena on saavuttaa aikuissosiaalityön palveluissa parempaa ymmärrystä siitä, miten palvelunkäyttäjä kokee oman tilanteensa, ammattilaisten
LisätiedotKuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä
Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 7.2.2013 Aini Naumanen/Mirva Martin/Saara
LisätiedotKertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät
Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Jenni Kehus & Sanna Lähteinen, Lapin yliopisto Puheenvuoro pohjautuu: Opiskelijoiden ennakkotehtäviin
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)
LisätiedotENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET
ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,
LisätiedotKATO MUA! Lapsi näkyväksi hänen omissa palveluissaan
KATO MUA! Lapsi näkyväksi hänen omissa palveluissaan LAPSI SUBJEKTISTA OBJEKTIKSI MIKÄ ON RIITTÄVÄN VARHAISTA TUKEAMISTA JA ENNALTAEHKÄISYÄ? -> tuki jo ennen lapsen syntymää MIKÄ ON LAPSILÄHTÖINEN PALVELU?
LisätiedotLastensuojelun päivystys ja ensiarviotyöskentely avohuollon lastensuojelussa "Ahma"
Lastensuojelun päivystys ja ensiarviotyöskentely avohuollon lastensuojelussa "Ahma" Espoon keskuksen lastensuojelu Natalja Ugbah, Riina Mattila, Outi Timonen LÄHTÖTILANNE Päivystysvuorot - yksi sosiaalityöntekijä
LisätiedotLASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
LisätiedotKoulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
LisätiedotSosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi
Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotVuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa
Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.-30.9.2011 Johtava sosiaalityöntekijä Pekka
LisätiedotRaumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys
Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO
LisätiedotAsiakaspolkuja aikuisten sosiaalityöhön työntekijän näkökulmasta
Asiakaspolkuja aikuisten sosiaalityöhön työntekijän näkökulmasta Heli Huhta Asiakaspolku: jälkihuolto nuori 21v, 18v ei jälkihuolto oikeutta, SHL:n palveluissa ollut nuori Lastensuojelu Tuen tarve arvioidaan
LisätiedotLAPSEN /NUOREN KOULU/OPPILAITOS/VARHAISKASVATUSPAIKKA (nimi, ryhmä/lk, opettaja)
LOMAKKEEN VASTAANOTTO: LOMAKKEEN KÄSITTELY: LAPSEN / NUOREN PERUSTIEDOT Nimi LAPSEN /NUOREN KOULU/OPPILAITOS/VARHAISKASVATUSPAIKKA (nimi, ryhmä/lk, opettaja) HUOLTAJIEN PERUSTIEDOT Äidin nimi Työtön Työssä
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotLASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1
LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013
LisätiedotLastensuojelulain toimeenpano
Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet
LisätiedotLastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen
Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot
LisätiedotUusi lastensuojeluilmoitusten ja sosiaaliohjaustarpeiden käsittelytapa Espoonlahden lastensuojelussa 1.8.2010 lukien
Asiakasohjauksen johtaminen Espoonlahden lastensuojelussa Uusi lastensuojeluilmoitusten ja sosiaaliohjaustarpeiden käsittelytapa Espoonlahden lastensuojelussa 1.8.2010 lukien JET-20 projektityö Johtava
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke, Oriveden kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi, PL 7 (Keskustie 26) 35301 ORIVESI
1(16), Oriveden kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi, PL 7 (Keskustie 26) 35301 ORIVESI 2(16) Sisällysluettelo LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS... 3 1. PERUSTA... 3 1.1. Lastensuojelutarpeen selvityksen tavoite...
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotAikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa
Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja
LisätiedotVarhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö
Varhain vanhemmaksi Käytännön tarkoitus Varhain vanhemmaksi toimintamallissa äitiysneuvolan terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja raskaana oleva nuori kumppaneineen tapaavat yhteisvastaanotolla normaalin
LisätiedotPOIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT
POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotLastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset
Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun
LisätiedotENSIMMÄINEN JAKSO: SUUNNITTELU & TOTEUTUS maaliskuu/kesäkuu 2010 lokakuu 2010 lomake 2
ENSIMMÄINEN JAKSO: SUUNNITTELU & TOTEUTUS maaliskuu/kesäkuu 2010 lokakuu 2010 lomake 2 työryhmä: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa ENSIMMÄISET TEHTÄVÄT ENSIMMÄINEN TAVOITE / TAVOITTEET Valitaan tavoite/tavoitteet,
LisätiedotSosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi
Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi Salon kaupunki Sosiaalipalveluiden organisaatio 2017 Aikuis- ja vammaissosiaalityö Väestöpohja: Noin 53 000 Vammaissosiaalityö Aikuissosiaalityö
Lisätiedotnäkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva
Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä
LisätiedotLastensuojelun käsittelyajat
Lastensuojelun käsittelyajat LASTENSUOJELUASIOIDEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI 1.1.2015-31.12.2015 1.1.2016-5.8.2016 Vireille tulleet, yhteensä 741 499 Käsittely on alkanut 7 arkipäivän kuluessa lkm 718 469
LisätiedotPUNAINEN RISTI NUORTEN TURVATALO ESPOO KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAIN
PUNAINEN RISTI NUORTEN TURVATALO ESPOO Viidellä paikkakunnalla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Turussa Espoon turvatalo sijaitsee Leppävaarassa, Läkkisepänkuja 2 A, 3 krs. Seitsemän kriisi-
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
LisätiedotMONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI
MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI Pohjois-Savon LAPE yhteiskehittämispäivä 18.4.2018 Laura Nyyssönen, Kuopion kaupunki Päivi Malinen, ISO MISTÄ ON KYSE? Osana maakunnan Lape-muutosohjelmaa ja lastensuojelun
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotSosiaalialan tuotteistaminen tietojärjestelm 19.5.2008
Sosiaalialan tuotteistaminen tietojärjestelm rjestelmää hyväksik ksikäyttäen 19.5.2008 Sanna Hämäläinen Sosiaalitoimen atk-koordinaattori Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Alkuselvittelyt
LisätiedotOsaamis- ja tukikeskuksen toimintamallit
Lape Pirkanmaa Osaamis- ja tukikeskuksen toimintamallit, Projektikoordinaattori Pirkanmaan Lape Asiakastyö Osaamis- ja tukikeskus tuottaa itse vaativia palveluja ja hoitoa pienelle ryhmälle asiakkaita,
LisätiedotLapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia
LisätiedotLastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä
Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti
1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on
LisätiedotTOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!
SUUNNITELMA (LUONNOS) Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Nimi, organisaatio Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat Satu Heikkinen, Kukka Olsoni ja Anna-Maija Saariaho
LisätiedotNUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo
NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava
LisätiedotHUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA
HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä
LisätiedotProsessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori
Prosessin seuranta tutkimuspäiväkodeissa, tutkijatohtori Prosessinseurannan tarkoitus Kaikki kerätty tieto pyritään palauttamaan vastaajille hyödynnettäväksi omassa kehittämistyössään (siksi nimellisenä)
LisätiedotMiten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni?
Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys Pia Mäkeläinen 7.3.2019 Lastensuojelu mediassa Mielenterveyspalvelut
LisätiedotEnemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta
Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan
LisätiedotKoulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?
Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen
LisätiedotNEro-hankkeen arviointi
NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotPerhetukea maahanmuuttajille
Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotTYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN
TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ 8.11.2017 VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN TAUSTAA KOKEILULLE: Lastensuojelussa on jo vuosien ajan keskusteltu siitä, miten vanhemmat tarvitsevat lisää tukea
LisätiedotKehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010. Socca Socca Annukka Paasivirta
Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010 1 Kehrän teematyöpajat Maalis 2010 Touko- Kesä 2010 Loka 2010 Marras- Joulu 2010 Helmi 2011 Touko 2011 LS Päivät Syksy
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi
LisätiedotHelsingin Ote-opetus ja - perhetyö. Taina Torniainen
Helsingin Ote-opetus ja - perhetyö Taina Torniainen 22.11.2018 Ote-opetuksen ja -perhetyön lähtökohdat Ote-opetus ja -perhetyö on Helsingin perusopetuspalveluiden sekä lastensuojelupalveluiden yhteistyötä
LisätiedotARVIOINNIN SUDENKUOPAT
Väli-Suomessa 1.4.2013 ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Broadhurst Karen & Munro Eileen (toim.) (2010) Suora ote KATSE LAPSEEN Lastensuojelutarpeen kiireellinen arviointi Oulun kaupungin lastensuojelussa ja sosiaalipäivystyksessä-raportista
LisätiedotLastensuojelu tutuksi
Lastensuojelu tutuksi Lastensuojelu tutuksi Johanna Mäkipelkola 21.10.2011 Lasten suojelun kokonaisuus (Taskinen 2010. 23) Lastensuojeluilmoitusten ja lasten lukumäärä maakunnittain ja ikäryhmittäin v.2010
LisätiedotMitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?
Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotLAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa
LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,
LisätiedotHyvinvointineuvola Hämeenlinnassa
Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely
LisätiedotPalvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen
Palvelusuunnitelma prosessina Päivi Nurmi-Koikkalainen OIKEUDENMUKAISUUS = KÄYTÄNTÖ + NORMIT H.T.KLAMI 1990 2 Palvelusuunnittelu /palvelusuunnitelma Palvelusuunnittelu on prosessi, johon kuuluu palvelutarpeen
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi
POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Levi 24.3.09 I-VAIHEEN Lapin osuus: perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita
LisätiedotKodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa
THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten
LisätiedotTietosuoja etsivässä nuorisotyössä ja ilmoitusten hyvät käytännöt
Tietosuoja etsivässä nuorisotyössä ja ilmoitusten hyvät käytännöt Toimintaa ohjaa ohje henkilötietojen käsittelystä etsivässä nuorisotyössä Miten asiat sujuvat käytännössä? Miten tietoja luovutetaan etsivään
LisätiedotHaastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä
TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotSalli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012
Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän
LisätiedotLASTENSUOJELUN TILANNE KESKI-SUOMESSA
LASTENSUOJELUN TILANNE KESKI-SUOMESSA SELVITYS LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖNTEKIJÄTILANTEESTA JA LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN MÄÄRÄAIKOJEN TOTEUTUMISESTA LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON ALUEELLA
LisätiedotTyöryhmäkysymykset THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 1. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa
LisätiedotLastensuojeluilmoitusten ja yhteydenottojen määrä on Naantalissa kasvanut useana vuonna peräkkäin ja alkuvuoden 2019 perusteella kasvu jatkuu.
LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖN RAPORTTI 1.1. 30.4.2019 Saapuneet lastensuojeluilmoitukset ja yhteydenotot Naantalin sosiaali- ja terveysvirastossa on tarkasteluvälillä kirjattu yhteensä 262 lastensuojeluilmoitusta,
Lisätiedot