Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006

Transkriptio

1 / SYYSKUU 2008 B Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006 Helinä Korpela Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

2 / SYYSKUU 2008 Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006 Helinä Korpela STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie 4, Helsinki Postiosoite / Postal address PL / P.O.Box 4, FIN-0088 Helsinki, FINLAND Puh./Tel. (09) , Fax (09) ,

3 ISBN (nid.) Edita Prima Oy, Helsinki 2008 ISBN (pdf) ISSN

4 KORPELA Helinä. Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna STUK-B 93. Helsinki s. + liitteet 4 s. Avainsanat: isotooppitutkimukset, isotooppihoidot, radioaktiiviset lääkevalmisteet, kollektiivinen annos, efektiivinen annos Tiivistelmä Säteilyturvakeskus (STUK) on tehnyt selvityksen radioaktiivisten lääkevalmisteiden käytöstä Suomessa vuonna Isotooppitutkimuksia tehtiin , joista oli lasten tutkimuksia ja 082 tieteellisiä tutkimuksia. Isotooppihoitojen oli 962. Vuonna 2006 isotooppitutkimusten määrä oli 9,5 % pienempi ja isotooppihoitojen määrä 4,8 % pienempi kuin vuonna Isotooppitutkimusten määrä 000 asukasta kohti oli 7,7 ja isotooppihoitojen 0,37. Suomessa tehtiin vuonna 2006 eniten luuston gammaku vauksia (39, %), seuraavina olivat verenkiertoelimistön tutkimukset (4,4 %) ja hengityselimistön tutkimukset (2,7 %). Kasvainten kuvantaminen on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2003 (6,4 %) vuoteen 2006 (,5 %). Isotooppitutkimuksista potilaille aiheutunut kollektiivinen efektiivinen annos oli noin 59,6 mansv vuonna 2006 ja tästä aiheutunut keskimääräinen efektiivinen annos kansalaista kohti 0,03 msv. Keskimääräinen efektiivinen annos isotooppitutkimusta kohti oli 3,9 msv vuonna Kollektiivinen efektiivinen annos on vähentynyt noin 5 % ja keskimääräinen efektiivinen annos isotooppitutkimusta kohti on lisääntynyt noin 5 % vuoteen 2003 verrattuna. Selvityksessä pyydettiin tietoja myös kuvantamislaitteista, kuvantamislaitteiden laadunvalvontamittauksista ja niiden suorituskykyparametreille eri sairaaloissa käytettävistä käytön aikaisista hyväksyttävyyskriteereistä. Vuonna 2006 Suomessa oli 45 gammakameraa ja 5 PET-kameraa. Käytön aikaiset hyväksyttävyyskriteerit vaihtelivat suuresti ja olivat laitekohtaisia. 3

5 KORPELA Helinä. Use of radiopharmaceuticals in Finland in STUK-B 93. Helsinki pp. + apps. 4 pp. Key words: nuclear medicine examinations, radionuclide therapy, radiopharmaceuticals, collective dose, effective dose Abstract A survey on the use of radiopharmaceuticals in diagnostics and therapy in 2006 in Finland has been made by STUK Radiation and Nuclear Safety Authority in Finland. In 2006 the number of nuclear medicine examinations was from which 2737 examinations was made on children. The number of examinations performed as scientific research was about 082. The number of therapeutic treatments was 962 in The number of nuclear medicine examinations has decreased 9.5% and the number of thera peutic treatments about 4.8% when compared to those in The frequency of examinations per 000 population was 7.7 and that of therapeutic treatments was The most frequently performed examinations were examinations of skeletal system (39.%), cardiovascular system (4.4%) and respiratory system (2.7%). The number of tumour imaging examinations has nearly doubled from 2003 (6.4%) to 2006 (.5%). The collective effective dose to the patients was about 60 mansv and the mean effective dose to the population was 0.03 msv per person. The mean effective dose per examination was 3.9 msv in The collective effective dose has decreased about 5% and the mean effective dose per examination has increased about 5 % when compared to those in Information on imaging equipments, their quality control measurements, and on acceptance criteria for performance parameters used in different hospitals was also requested. There were 45 gamma cameras and 5 PET-cameras in 2006 in Finland. 4

6 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 AbstracT 4 Johdanto 7 2 Menetelmät 8 3 Tulokset 9 3. Isotooppitutkimusten ja -hoitojen t Isotooppitutkimuksista aiheutunut kollektiivinen efektiivinen annos Kuvantamislaitteet Kuvantamislaitteiden laadunvalvonta Vertailutasot ja keskimääräiset aktiivisuudet 5 4 Yhteenveto 23 Kirjallisuutta 24 LIITE Sairaalat, joissa tehtiin i s o t o o p p i t u t k i m u k s i a ja/tai a n n e t t i i n isotooppihoitoja vuonna LIITE 2 Isotooppitutkimukset ja -hoidot sairaanhoitopiireittäin vuonna LIITE 3 Aikuisten tutkimukset vuonna LIITE 4 Lasten tutkimukset vuonna LIITE 5 Tieteelliset t u t k i m u k s e t terveille vapaaehtoisille ja potilaille (aikuiset ja lapset) vuonna LIITE 6 Isotooppihoidot vuonna LIITE 7 Vertailutasot ja eri tutkimuksissa vuonna 2006 keskimäärin käytetyt aktiivisuudet 37 5

7

8 Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 423/ :ssä on säädetty säteilylle altistavia toimenpiteitä koskevien tietojen tallentamisesta. Tutkimusmääristä ja säteilyannoksista tulee tehdä erikseen annettavien ohjeiden mukaan yhteenvedot, joiden perusteella laaditaan valtakunnalliset arviot säteilyn lääketieteellisestä käytöstä aiheutuneista säteilyaltistuksista ja niiden kehittymisestä. Valtakunnalliset arviot kokoaa ja julkaisee STUK. STUK on tehnyt selvityksen isotooppitutkimuksista ja hoidoista Suomessa vuonna Vastaavia selvityksiä on tehty vuodesta 975 lähtien, aluksi harvemmin ja vuodesta 994 lähtien kolmen vuoden välein. Selvityksen tuloksia tullaan käyttämään hyväksi myös uusittaessa isotooppitutkimusten vertailutasoja. 7

9 2 Menetelmät Kyselylomake postitettiin kaikille turvallisuusluvan haltijoille, jotka turvallisuusluvan tietojen mukaan tekivät isotooppitutkimuksia ja/tai antoivat isotooppihoitoja vuonna Näitä turvallisuusluvanhaltijoita oli 26 (liite ) vuonna Jokaista tutkimus- ja hoitotyyppiä koskien kysyttiin käytettävää radioaktiivista lääkevalmistetta, keskimääräistä potilaalle annettavaa aktiivisuutta ja tutkimusten ä. Tiedot aikuisten ja lasten tutkimuksista ja hoidoista sekä terveille vapaaehtoisille ja potilaille tehdyistä tieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista pyydettiin ilmoittamaan erikseen. Kyselyssä käytettiin Kuntaliiton tutkimusnimikkeitä ja koodeja. Selvityksessä pyydettiin tietoja myös kuvantamislaitteista, niiden laadunvalvonnasta ja kuvantamislaitteiden suorituskykyparametreille eri sairaaloissa käytettävistä käytön aikaisista hyväksyttävyyskriteereistä. Säteilyannokset on laskettu käyttäen ICRP:n julkaisussa 80 ja sen myöhemmin julkaistuissa liitteissä (addendum) annettuja annosmuuntokertoimia. Niille radioaktiivisille lääkevalmisteille, joille ICRP:n julkaisuissa ei ole annettu kerrointa, on käytetty radioaktiivisen lääkevalmisteen tuoteselosteessa annettua tai kirjallisuudesta saatua annosmuuntokerrointa. 8

10 3 Tulokset 3. Isotooppitutkimusten ja -hoitojen t Kyselyyn vastasivat kaikki 26 turvallisuusluvanhaltijaa, joille kysely lähetettiin. Vuonna 2006 isotooppitutkimuksia tehtiin 25 yksikössä ja isotooppihoitoja annettiin 26 yksikössä. Isotooppitutkimusten määrä oli ja isotooppihoitojen määrä 962 vuonna Isotooppitutkimuksista oli lasten tutkimuksia ja 082 tieteellisiä tutkimuksia. Vuonna 2006 isotooppitutkimusten tuhatta asukasta kohti oli 7,7 ja isotooppihoitojen 0,37. Liitteessä 2 on esitetty isotooppitutkimusten ja -hoitojen jakautuminen sairaanhoitopiireittäin. Isotooppitutkimusten määrissä 000 asukasta kohti on suuria eroja eri sairaanhoitopiirien välillä. Vuonna 2006 PET-tutkimusten (PET-kameralla tehtyjen tutkimusten) oli ja koinsidenssiyksiköllä varustetulla gammakameralla tehtyjen PET-tutkimusten 44. Täten koinsidenssiyksiköllä varustettujen gammakameroiden käyttö PET-tutkimuksiin näyttää olevan hyvin vähäistä. Yksityiskohtaiset tiedot aikuisille tehdyistä isotooppitutkimuksista on esitetty liitteessä 3, lapsille tehdyistä tutkimuksista liitteessä 4, tieteellisistä tutkimuksista liitteessä 5 ja isotooppihoidoista liitteessä 6. Liitteiden taulukoissa annetut keskimäärin käytetyt aktiivisuudet ovat ilmoitettujen keskimääräisten aktiivisuuksien tutkimusten llä painotettuja keskiarvoja. Vaihteluväli on ilmoitettujen keskimääräisten aktiivisuuksien vaihteluväli. Taulukossa I on esitetty isotooppitutkimusten jakautuminen eri elinten tai kehon osien mukaan. Kuvassa on esitetty isotooppitutkimusten määrät vuosina Kuvassa 2 on esitetty eri radionuklideilla tehtyjen isotooppitutkimusten prosentuaaliset osuudet kaikista tutkimuksista vuonna Kuvassa 3 on esitetty eri radionuklideilla tehtyjen isotooppitutkimusten määrät ja kuvassa 4 isotooppihoitojen määrät vuosina Taulukko I. Eri elimille tehtyjen isotooppitutkimusten t vuonna Tutkimuksen kohde Aikuisten tutkimukset Lasten tutkimukset Tieteelliset tutkimukset Kaikki yhteensä Osuus (%) Luusto ja pehmytosat , Verenkiertoelimistö ,4 Hengityselimistö ,7 Kasvainten kuvantaminen ,5 Virtsa- ja sukupuolielimet ,8 Hermosto ,8 Endokrinologiset tutkimukset ,4 Ei-kuvantamistutkimukset ,7 Ruoansulatuselimistö ,3 Muut kuvantamistutkimukset ,4 Yhteensä ,0 9

11 Vuonna 2006 isotooppitutkimuksia tehtiin käyttäen radionuklideja C, 5 O, 8 F, 5 Cr, 57 Co, 67 Ga, 75 Se, 99m Tc, In, 23 I, 3 I ja 20 Tl. Isotooppitutkimuksista 82,8 % tehtiin 99m Tc:llä leimatuilla radioaktiivisilla lääkevalmisteilla. Kuvassa 5 on esitetty eri radionuklideilla tehtyjen isotooppitutkimusten suhteelliset osuudet vuosina 2000, 2003 ja Isotooppihoidoissa käytettiin radionuklideja 32 P, 90 Y, 3 I ja 53 Sm vuonna Isotooppitutkimusten Kuva. Isotooppitutkimusten t vuosina 975, 982, 994, 997, 2000, 2003 ja I-23 3,2 % Tl-20 2,5 % Cr-5 2,0 % In-,6 % Muut 3,7 % F-8 4,3 % Tc-99m 82,8 % Kuva 2. Eri radionuklideilla tehtyjen isotooppitutkimusten osuudet vuonna

12 Kaikki Tc-99m I-3 Tl-20 I-23 F-8 Muut Kuva 3. Eri radionuklideilla tehtyjen isotooppitutkimusten t vuosina 975, 982, 994, 997, 2000, 2003 ja isotooppihoitojen Kaikki I-3-hoidot (kilpirauhasen liikatoiminta) I-3-hoidot (kilpirauhassyöpä) P-32-hoidot Kuva 4. Isotooppihoitojen t vuosina 975, 982, 994, 997, 2000, 2003 ja 2006.

13 Suhteellinen osuus tutkimuksista 4,5 4 3,5 3 2,5 2,5 0, Tc-99m I-23 I-3 Tl-20 Cr-5 In- F-8 O-5 C- Se-75 Kuva 5. Eri radionuklideilla tehtyjen isotooppitutkimusten suhteellinen osuus vuosina 2000, 2003 ja 2006 verrattuna vuoden 2000 tutkimusmääriin. 3.2 Isotooppitutkimuksista aiheutunut kollektiivinen efektiivinen annos Vuonna 2006 isotooppitutkimuksista aiheutunut kollektiivinen efektiivinen annos Suomessa oli 59,6 mansv ja tästä kansalaista kohti laskettu keskimääräinen vuotuinen efektiivinen annos 0,03 msv. Keskimääräinen efektiivinen annos isotooppitutkimusta kohti oli 3,9 msv. Taulukossa II on esitetty eri radionuklideilla tehtyjen isotooppitutkimusten määrät, niiden osuudet kaikista tutkimuksista ja eri radionuklideilla aikuisille tehdyistä tutkimuksista aiheutuneiden efektiivisten annosten osuudet kollektiivisesta efektiivisestä annoksesta vuonna Kuvassa 6 on esitetty isotooppitutkimuksista aiheutunut kollektiivinen efektiivinen annos ja kuvassa 7 keskimääräinen efektiivinen annos isotooppitutkimusta kohti vuosina Taulukossa III on lueteltu kymmenen yksittäiselle potilaalle aiheutuneen efektiivisen annoksen kannalta merkittävintä isotooppitutkimusta vuonna Taulukossa IV on esitetty kymmenen kollektiivisen efektiivisen annoksen kannalta merkittävintä isotooppitutkimusta vuonna

14 Taulukko II. Eri radionuklideilla tehtyjen isotooppitutkimusten määrät, niiden osuudet kaikista tutkimuksista, niistä aiheutunut kollektiivinen efektiivinen annos ja niistä aiheutuneiden annosten osuudet kollektiivisesta efektiivisestä annoksesta vuonna Radionuklidi Tutkimusten Osuus tutkimusten määrästä (%) Kollektiivinen efektiivinen annos (mansv) **) Osuus kollektiivisesta annoksesta 99m Tc ,8 00,9 63,3 8 F 754 4,3 0,4 6,5 23 I 307 3,2 7,8 4,9 20 Tl 07 2,5 24,6 5,4 5 Cr 820 2,0 0,0 0,0 In 652,6 5,4 3,4 3 I 595,4 9,3 5,8 C 395,0 0,8 0,5 5 O 389 0,9 0,3 0,2 75 Se 36 0,3 0,0 0,0 67 Ga 7 0,0 0, 0, 57 Co 3 0,0 0,0 0,0 Yhteensä *) 00,0 59,6 00,0 *) Tässä taulukossa tutkimukset, jotka on tehty kahta radionuklidia käyttäen, on laskettu kahdeksi tutkimukseksi. Muualla tässä raportissa ne on laskettu yhdeksi tutkimukseksi. **) Aikuisille tehdyistä tutkimuksista aiheutunut annos. (%) Taulukko III. Kymmenen potilaalle aiheutuvan säteilyannoksen kannalta merkittävintä isotooppitutkimusta vuonna Tutkimus/radioaktiivinen lääkeaine Potilaalle aiheutuva keskimääräinen efektiivinen annos (msv)/tutkimus Lisämunuaiskuoren gammakuvaus/ 3 I-norkolesteroli 63,3 Sydänlihasperfuusion SPET/ 20 Tl-kloridi 24,2 Somatostatiinireseptoreiden SPET/ In-oktreotidi 2,6 Pehmytosatuumoreiden gammakuvaus/ In-pentetreotidi 7,7 Pehmytosatuumoreiden gammakuvaus/ 67 Ga-sitraatti 6,8 Tulehduspesäkkeen gammakuvaus/ 67 Ga-sitraatti 6,5 Kilpirauhasmetastaasien gammakuvaus (ablaation jälkeen)/ 3 I-jodidi Lisämunuaiskuoren gammakuvaus/ 75 Se-norkolesteroli 0,5 Aivojen dopamiinitransporttereiden SPET/ 23 I-β-CIT 8,8 Lisäkilpirauhasten gammakuvaus/ 23 I-jodidi+ 99m Tc-MIBI 8,6, 3

15 Taulukko IV. Kymmenen kollektiivisen efektiivisen annoksen kannalta merkittävintä isotooppitutkimusta vuonna Tutkimus/radioaktiivinen lääkeaine Luuston gammakuvaus/ 99m Tc-fosfaatit ja -fosfonaatit Sydänlihasperfuusion SPET/ 20 Tl-kloridi Sydänlihasperfuusion SPET/ 99m Tc-tetrofosmiini Kokokehon aineenvaihdunnan PET/ 8 F-FDG Aivojen dopamiinitransporttereiden SPET/ 23 I-β-CIT Kilpirauhasmetastaasien gammakuvaus (ablaation jälkeen)/ 3 I-jodidi Sydänlihasperfuusion SPET/ 99m Tc-MIBI (rasitus ja lepo) Keuhkoperfuusion gammakuvaus/ 99m Tc-MAA Tulehduspesäkkeen gammakuvaus/ 99m Tc:llä leimatut leukosyytit Lisäkilpirauhasten gammakuvaus/ 99m Tc-MIBI *) Aikuisille tehdyt kliiniset tutkimukset Tutkimusten *) Keskimääräinen efektiivinen annos tutkimusta kohti (msv) Kollektiivinen efektiivinen annos (msv) **) Osuus kollektiivisesta annoksesta (%) , ,2 **) Kollektiivinen efektiivinen annos oli vuonna 2006 yhteensä 59,6 mansv , , , , 76 7, , , ,2 440, , , , , , , , , ,6 500 Kollektiivinen efektiivinen annos (mansv) Kuva 6. Isotooppitutkimuksista aiheutunut kollektiivinen efektiivinen annos vuosina 975, 982, 994, 997, 2000, 2003 ja

16 Keskimääräinen efektiivinen annos tutkimusta kohti (msv) ,8 5, 4,2 4 3,8 3,9 3, Kuva 7. Keskimääräinen efektiivinen annos isotooppitutkimusta kohti vuosina 975, 982, 994, 997, 2000, 2003 ja Kuvantamislaitteet Selvityksessä pyydettiin tietoja myös isotooppitutkimuksissa käytettävistä kuvantamislaitteista. Vuonna 2006 Suomessa oli 45 gammakameraa ja 5 PET-kameraa. Lisäksi PET-rekka kävi muutamassa sairaalassa. Gammakameroiden ikäjakauma vuosina 2000, 2003 ja 2006 on esitetty taulukossa V. PET-kameroiden hankintavuodet ovat 996, 2003, 2004, 2005 ja Kuvantamislaitteiden laadunvalvonta Selvityksessä pyydettiin tietoja myös kuvantamislaitteiden laadunvalvontamittauksista ja laitteiden suorituskykyparametreille käytettävistä käytön aikaisista hyväksyttävyyskriteereistä. Kuvissa 8 20 on esitetty vastauksissa ilmoitetut eri laadunvalvontamittausten suoritusvälit. Kyselylomakkeessa mainittujen testien lisäksi oli tehty myös muita testejä, joista esimerkkinä mainittakoon herkkyyden mittaus (kuva 20). Kuvassa 2 on esitetty sisäisen kuvakentän tasaisuudelle käytetyt hyväksyttävyyskriteerit. Laadunvalvontamittausten suoritusvälit ja käytön aikaiset hyväksyttävyyskriteerit vaihtelivat suuresti ja olivat laitekohtaisia. Kyselylomakkeessa ei ollut erikseen kohtaa ei tehty, mistä syystä tyhjäksi jätetty kohta vastauslomakkeessa tarkoittanee, että kyseistä testiä ei ollut tehty vuonna Kuvissa 8 20 vastauksen puuttuminen on sisältyy kohtaan ei vastausta. Muutamat vastaajat olivat kirjoittaneet vastauslomakkeeseen ei tehty, jos testiä ei ollut tehty vuonna Nämä vastaukset ovat kuvissa ei tehty -pylväässä. 3.5 Vertailutasot ja keskimääräiset aktiivisuudet Liitteessä 7 on esitetty STUKin vuonna 2000 antamat vertailutasot, tutkimusten t vuonna 2006, eri tutkimuksissa keskimäärin käytetyt aktiivisuudet (ilmoitettujen keskimääräisten aktiivisuuksien tutkimusten n suhteen painotetut keskiarvot) ja niiden vaihteluväli sekä keskimäärin käytetyn aktiivisuuden ja vertailutason erotus prosentteina. 5

17 Taulukko V. Gammakameroiden ja ikäjakauma Suomessa vuosina 2000, 2003 ja Gammakameran ikä Eri-ikäisten gammakameroiden t ja osuudet (%) kaikista gammakameroista < 2 vuotta 9 (6 %) 2 (24 %) 5 (2 %) >2 5 vuotta 0 (7 %) 8 (6 %) 7 (26 %) >5 0 vuotta 7 (30 %) 3 (25 %) 4 (28 %) > 0 vuotta 2 (37 %) 8 (35 %) 9 (26 %) Yhteensä 57 (00 %) 5 (00 %) 45 (00 %) Laitteiston kunto silmämääräisesti (Visual inspection) Gammakameroiden Ei vastausta Päivittäin Viikoittain 4 kertaa vuodessa Aikaväli Kuva 8. Laitteiston kunto silmämääräisesti. Taustasäteily/kontaminaatio (Background/contamination) Gammakameroiden Ei vastausta Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Tarvittaessa Aikaväli Kuva 9. Taustasäteily/ kontaminaatio. 6

18 Energiaikkuna (Photopeak/window setting) Gammakameroiden Ei vastausta Päivittäin 2 x viikossa Aikaväli Kuva 0. Energiaikkuna. Kuvakentän tasaisuus (Uniformity) Tarvittaessa Vuosittain 3 kuukautta 2 kuukautta Kuukausittain Viikoittain Päivittäin Ei vastausta Gammakameroiden Kuva. Kuvakentän tasaisuus. Pyörimiskeskipiste (Center of rotation) Vuosittain 2 kertaa vuodessa 4 kertaa vuodessa Kuukausittain 2 viikkoa Viikoittain Ei vastausta Gammakameroiden Kuva 2. Pyörimiskeskipiste. 7

19 Sisäinen paikkaerotuskyky (Intrinsic spatial resolution) Ei tehty Huollon yhteydessä Vuosittain 2 kertaa vuodessa kuukautta Kuukausittain Viikoittain Ei vastausta Gammakameroiden Kuva 3. Sisäinen paikkaerotuskyky. Sisäinen energiaerotuskyky (Intrinsic energy resolution) Ei tehty Vastaanottomittauksessa Vuosittain 3 kuukautta Kuukausittain Päivittäin Ei vastausta Gammakameroiden Kuva 4. Sisäinen energiaerotuskyky. 8

20 Sisäinen kuvakentän tasaisuus (Intrinsic flood field uniformity) 2 kertaa vuodessa 3 kuukautta 2 kuukautta Kuukausittain 2 viikkoa Viikoittain 2 x viikossa Päivittäin Ei vastausta Gammakameroiden Kuva 5. Sisäinen kuvakentän tasaisuus Systeemin paikkaerotuskyky ilman sirontaa (System Spatial Resolution Without Scatter) Ei tehty 3 Vastaanottomittauksessa Vuosittain kertaa vuodessa 4 3 kertaa vuodessa Kuukausittain Ei vastausta Gammakameroiden Kuva 6. Systeemin paikkaerotuskyky ilman sirontaa. 9

21 Systeemin kohdistus (System alignment) Ei tehty Huollon yhteydessä 2 kertaa vuodessa Kuukausittain Viikoittain Ei vastausta Gammakameroiden Kuva 7. Systeemin kohdistus. Leikekuvauksen paikkaerotuskyky ilman sirontaa (SPECT Reconstructed Spatial resolution without scatter) Ei tehty 4 Tarvittaessa 2 Vuosittain 4 Kuukausittain 2 Ei vastausta Gammakameroiden Kuva 8. Leikekuvauksen paikkaerotuskyky ilman sirontaa. 20

22 Kokokehokuvauksen paikkaerotuskyky ilman sirontaa (Whole body system spatial resolution without scatter) Ei tehty 4 2 vuotta Vuosittain 6 2 kertaa vuodessa Ei vastausta Gammakameroiden Kuva 9. Kokokehokuvauksen paikkaerotuskyky ilman sirontaa. Herkkyys (Sensitivity) Vuosittain 7 Neljännesvuosittain 4 Viikoittain Gammakameroiden Kuva 20. Herkkyys. 2

23 Sisäinen kuvakentän tasaisuus (Intrinsic Flood Field Uniformity) Integraalinen UFOV (%) Sisäinen kuvakentän tasaisuus (Intrinsic Flood Field Uniformity) Differentiaalinen UFOV (%) 2 2 Gammakameroiden Gammakameroiden <2,5 % <3 % <3,5 % <4 % <4,5 % <5 % <5,5 % <2,5 % <3 % <3,5 % <4 % <4,5 % <5 % <5,5 % Käytetyt hyväksyttävyyskriteerit Käytetyt hyväksyttävyyskriteerit Sisäinen kuvakentän tasaisuus (Intrinsic Flood Field Uniformity) Integraalinen CFOV (%) Sisäinen kuvakentän tasaisuus (Intrinsic Flood Field Uniformity) Differentiaalinen CFOV (%) Gammakameroiden < 2,5 % < 3 % < 3,5 % < 4 % < 4,5 % < 5 % < 5,5 % Käytetyt hyväksyttävyyskriteerit 0 Gammakameroiden <2,5 % <3 % <3,5 % <4 % <4,5 % <5 % <5,5 % Käytetyt hyväksyttävyyskriteerit 0 Kuva 2. Sisäinen kuvakentän tasaisuus. Integraaliselle UFOV:lle, differentiraaliselle UFOV:lle, integraaliselle CFOV:lle ja differentiaaliselle CFOV:lle eri käyttöpaikoissa käytetyt hyväksyttävyyskriteerit. 22

24 4 Yhteenveto Isotooppitutkimusten määrä on vähentynyt vuodesta 2003 vuoteen 2006 noin 0 % ja isotooppihoitojen määrä noin 5 %. Vuonna 2006 isotooppitutkimusten 000 asukasta kohti oli 7,7. Vuonna 2006 tehtiin eniten luuston gammakuvauksia, joiden osuus kaikista tutkimuksista oli 39, %. Verenkiertoelimistön tutkimusten osuus oli 4,4 % ja hengityselimistön tutkimusten osuus oli 2,7 %. Isotooppitutkimuksista 82,8 % tehtiin radionuklidilla 99m Tc leimatuilla radioaktiivisilla lääkevalmisteilla. 99m Tc:llä leimattujen radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö on kuitenkin vuoteen 2003 verrattuna vähentynyt. 99m Tc:llä leimatuilla radioaktiivisilla lääkevalmisteilla tehtyjen tutkimusten oli vuonna 2006 lähes 2 % pienempi kuin vuonna Lyhytikäisillä positroniemittereillä ( C, 5 O ja 8 F) tehtyjen tutkimusten lisääntyi noin 32 % vuoteen 2003 verrattuna. 8 F:lla tehtiin 754 tutkimusta vuonna Näistä 20 eli noin 2 % oli tieteellisiä tutkimuksia vuonna 2006, kun vuonna 2003 noin 50 % oli tieteellisiä tutkimuksia. Vuonna 2006 isotooppitutkimuksista aiheutunut kollektiivinen efektiivinen annos oli noin 5 % pienempi kuin vuonna Kollektiivisen annoksen kannalta merkittävimmät yksittäiset tutkimukset vuonna 2006 olivat luuston gammakuvaus ( 99m Tc:llä leimatut fosfaatit ja fosfonaatit) ja sydänlihasperfuusion gammakuvaus ( 99m Tc-tetrofosmiini ja 20 Tl-kloridi). Seuraavina olivat kilpirauhasmetastaasien gammakuvaus 3 I-jodidilla, sydänlihasperfuusion gammakuvaus 99m Tc-MIBI:llä ja keuhkoperfuusion gammakuvaus 99m Tc-MAA:lla. Vuonna 2006 gammakameroita oli 45 ja PETkameroita 5. Vastaavat luvut vuonna 2003 olivat 5 ja 4. Gammakameroiden miljoonaa asukasta kohti oli 9 ja PET-kameroiden vuonna

25 Kirjallisuutta International Atomic Energy Agency. Nuclear Medicine Resources Manual. Vienna: IAEA; International Commission on Radiological Protection. Radiation Dose to Patients from Radiopharmaceuticals. Addendum to ICRP Publication 53. Also includes Addendum to ICRP Publication 72. ICRP Publication 80. Oxford: Pergamon Press; International Commission on Radiological Protection. Radiation Dose to Patients from Radiopharmaceuticals. Addendum 3 to ICRP Publication International Commission on Radiological Protection. Radiation Dose to Patients from Radiopharmaceuticals. Addendum 4 to ICRP Publication Asikainen M. Radionuklidien käyttö isotooppidiagnostiikassa ja hoidoissa 982. STUK- B60. Helsinki: Säteilyturvakeskus; Korpela H. Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa 994. STUK-B-STO 34. Helsinki: Säteilyturvakeskus; Korpela H. Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 997. STUK-B-STO 37. Helsinki: Säteilyturvakeskus; Korpela H. Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna STUK-B-STO 47. Helsinki: Säteilyturvakeskus; Korpela H. Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna STUK-B-STO 58. Helsinki: Säteilyturvakeskus; Pietilä P, Kettunen E, Rekonen A. Radioaktiivisten aineiden lääkinnällinen käyttö Suomessa STL-B. Helsinki: Säteilyturvallisuuslaitos;

26 LIITE Sairaalat, joissa tehtiin i s o t o o p p i t u t k i m u k s i a ja /tai annettiin isotooppihoitoja vuonna 2006 Etelä-Karjalan keskussairaala HUSLAB Jorvin sairaala HUSLAB Marian sairaala HUSLAB Meilahden sairaala HUS, Sisätaudit, kardiologian klinikka HYKS, Syöpätautien klinikka Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kuopion yliopistollinen sairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Oulun yliopistollinen sairaala, isotooppilaboratorio Oulun yliopistollinen sairaala, Syöpätaudit ja sädehoito Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Alueellinen kuvantamiskeskus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, TYKS, isotooppiosasto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, TYKS, PET-keskus Ålands centralsjukhus 25

27 LIITE 2 Isotooppitutkimukset ja hoidot sairaanhoitopiireittäin vuonna 2006 Väestö Tutkimusten Osuus kaikista (%) Tutkimukset/ 000 asukasta Ahvenanmaa Etelä-Karjalan shp ,3 Etelä-Pohjanmaan shp ,7 Etelä-Savon shp ,9 Helsingin ja Uudenmaan shp ,8 Itä-Savon shp ,3 Kainuun shp ,8 Kanta-Hämeen shp ,7 Keski-Pohjanmaan shp ,6 Keski-Suomen shp ,6 Kymenlaakson shp ,8 Lapin shp ,8 Länsi-Pohjan shp ,4 Pirkanmaan shp ,2 Pohjois-Karjalan shp ,9 Pohjois-Pohjanmaan shp ,7 Pohjois-Savon shp ,4 Päijät-Hämeen shp ,7 Satakunnan shp ,7 Vaasan shp ,3 Varsinais-Suomen shp ,8 Koko maa ,7 Manner-Suomi ,8 Väestö Hoitojen Osuus kaikista (%) Hoidot/ 000 asukasta Ahvenanmaa ,07 Etelä-Karjalan shp ,33 Etelä-Pohjanmaan shp ,30 Etelä-Savon shp ,4 Helsingin ja Uudenmaan shp ,27 Itä-Savon shp ,2 Kainuun shp ,42 Kanta-Hämeen shp ,42 Keski-Pohjanmaan shp ,3 Keski-Suomen shp ,56 Kymenlaakson shp ,27 Lapin shp ,26 Länsi-Pohjan shp ,24 Pirkanmaan shp ,43 Pohjois-Karjalan shp ,69 Pohjois-Pohjanmaan shp ,46 Pohjois-Savon shp ,35 Päijät-Hämeen shp ,56 Satakunnan shp ,50 Vaasan shp ,34 Varsinais-Suomen shp ,35 Koko maa ,0 0,37 Manner-Suomi ,9 0,37 26

28 LIITE 3 Aikuisten tutkimukset vuonna 2006 Koodi Isotooppitutkimus Radionuklidi Kemiallinen muoto Käytetty aktiivisuus Laboratorioiden Keskimäärin (MBq) Vaihteluväli (MBq) Tutkimusten Luusto ja pehmytosat NK6AN Luuston gammakuvaus 99m Tc fosfaatit ja fosfonaatit Luuston kokokeho SPET (3-4 x SPET) 99m Tc HDP NK6BN Luuston dynaaminen/ 99m Tc HDP useampivaiheinen gammakuvaus NK6PN Luuytimen gammakuvaus 99m Tc HDP JN6PN Tulehduspesäkkeen gammakuvaus soluleimauksella (koko keho) JN6AN Tulehduspesäkkeen gammakuvaus (koko keho) 99m Tc kolloidi mTc leukosyytit m Tc LeukoScan (monoklonaalinen vasta-aine) JN6PN In granulosyytit 7 5 8, Ga sitraatti 50 JN6AN Tulehduspesäkkeen gammakuvaus (koko keho) NK4AN Nivelten gammakuvaus 99m Tc nanokolloidi PET tulehdus, FDG-kertymä 8F FDG (fluorideoksiglukoosi) Hengityselimistö GDCN Keuhkoperfuusion gammakuvaus 99m Tc MAA (makroaggregoitu albumiini) GDFN Keuhkoventilaation gammakuvaus 99m Tc aerosoli, Venticoll m Tc aerosoli, Technegas GD2FN Keuhkojen alueellisen toiminnan gammakuvaus 99m Tc MAA 99m Tc Technegas GDUN Keuhkoperfuusion SPET 99m Tc 99m Tc MAA Ruoansulatuselimistö JFPN Ektooppisen mahalaukun limakalvon gammakuvaus (Meckelin divertikkeli) Technegas m Tc perteknetaatti JK3AN Sappiteiden gammakuvaus 99m Tc IDA-johdannaiset JK3MN Sappihappojen imeytymistutkimus 75 Se HCAT (tauroseleenikoolihappo) 0, JF4PN Suolistoverenvuodon gammakuvaus 99m Tc punasolut JDFN Mahalaukun toiminnan gammakuvaus 99m Tc kolloidi m Tc DTPA mTc 2 50 DTPA In kolloidi JC2FN Ruokatorven toiminnan gammakuvaus 99mTc kolloidi 0 5, EL3AN Sylkirauhasten gammakuvaus 99mTc perteknetaatti ,5 74 3,7 0 27

29 Aik ui s t en t u t k i m u k s e t v u o n n a 2006 LIITE 3 Koodi Isotooppitutkimus Radionuklidi Kemiallinen muoto Käytetty aktiivisuus Laboratorioiden Keskimäärin (MBq) Vaihteluväli (MBq) JMAN Pernan ja lisäpernan gammakuvaus 99m Tc kolloidi Tutkimusten Virtsa- ja sukupuolielimet KAFN Munuaistoiminnan gammakuvaus (myös diureettitehosteisena) KA2FN Munuaistoiminnan gammakuvaus kaptopriilitehosteisena 99m Tc MAG m Tc DTPA mTc MAG KAFN Munuaisparenkyymin 99m Tc DMSA (dimerkaptosukkinihappo) gammakuvaus KB2FN Virtsan refluksin gammakuvaus 99m Tc perteknetaatti Verenkiertoelimistö Sydämen pumpputoiminnan gammakuvaus, ensikierto FMFN Sydämen pumpputoiminnan gammakuvaus, tasapainotila FM3CN Sydänlihasperfuusion gammakuvaus levossa ja rasituksessa FM3CN Sydänlihasperfuusion gammakuvaus levossa ja rasituksessa FM2CQ Sydänlihaksen perfuusion SPET ja matala-annos TT rasituksessa FMTQ Sydänlihaksen perfuusion SPET ja matala-annos TT rasituksessa ja levossa FM2FN Sydämen oikovirtauksen gammakuvaus 99m Tc punasolut m Tc HSA m Tc punasolut m Tc MIBI (sestamibi) rasitus 288 lepo m Tc tetrofosmiini rasitus 36 lepo Tl ioni mTc tetrofsomiini m Tc tetrofsomiini rasitus 300 lepo m Tc perteknetaatti m Tc DTPA FMJN Sydämen PET 8 F FDG FMGP Sydämen gamma-pet tutkimus 8 F FDG 44 Aivot AA5CN Aivoperfuusion gammakuvaus 99m Tc HMPAO (heksametyyli m Tc ECD (etyylikysteinaattidimeeri)

30 LIITE 3 Aik ui s t en t u t k i m u k s e t v u o n n a 2006 STUK-B 93 Koodi Isotooppitutkimus Radionuklidi AA5EN Aivoreseptoreiden gammakuvaus 23 I β-cit (karbometoksijodifenyylitropaani) Kemiallinen muoto Käytetty aktiivisuus Laboratorioiden Keskimäärin (MBq) Vaihteluväli (MBq) Tutkimusten I DaTSCAN (FP-CIT) I nor-β-cit I epidepridi I NNC I IBZM (jodibenstamidi) 60 AA5AP Aivojen PET 8 F FDG AA5DR Aivojen aineenvaihdunnan PET-TT 8 F FDG 230 AA5AP Aivojen PET 8 F FDOPA (fluoridihydroksifenyylialaniini) 85 6 AA5AP Aivojen PET C flumatseniili AA7AN Likvorkierron gammakuvaus In DTPA 30 3 Endokrinologiset tutkimukset BAAN Kilpirauhasen gammakuvaus 99m Tc perteknetaatti I jodidi 4 7, I jodidi, otto 35 % 5,85 7,4 3 5 JN5PN Kilpirauhasmetastaasien gammakuvaus (ablaation jälkeen) 3 I jodidi, otto 0 % I jodidi BBAN Lisäkilpirauhasen gammakuvaus 99mTc MIBI BBBN Lisäkilpirauhasen laaja gammakuvaus 23 I jodidi 99m Tc MIBI BCAN Lisämunuaiskuoren gammakuvaus 3I norkolesteroli Se norkolesteroli 7 Kasvainten kuvantaminen QX2AN Pehmytkudoskasvaimen gammakuvaus BC5AN Kromaffiinisen/adrenergisen kudoksen gammakuvaus JN7AN Somatostatiinireseptoreiden gammakuvaus Somatostatiinireseptoreiden SPET ja matala-annos TT PJ5AN Vartijaimusolmukkeen paikantaminen gammakuvauksella 67 Ga sitraatti In pentetreotidi I MIBG In okreotidi In okreotidi mTc nanokolloidi

31 Aik ui s t en t u t k i m u k s e t v u o n n a 2006 LIITE 3 Koodi Isotooppitutkimus Radionuklidi Kemiallinen muoto Käytetty aktiivisuus Laboratorioiden Keskimäärin (MBq) Vaihteluväli (MBq) PJAN Imuteiden gammakuvaus 99m Tc nanokolloidi PET syöpä, kertymä C metioniini PET syöpä 8 F FDG PET syöpä 8F fluoridopa F BPA C MTO (metomidaatti) C asetaatti JN5HP Koko kehon laaja gamma-pet 8 F FDG JN4DR Koko kehon aineenvaihdunnan 8 F FDG PET-TT Tutkimusten Muut kuvantamistutkimukset CCAN Kyynelteiden gammakuvaus 99mTc perteknetaatti 3 2, DHAN Nenän värekarvatoiminnan 99m Tc perteknetaatti 3 5 gammakuvaus Ei-kuvantamistutkimukset KAMN Glomerulusten suodatusnopeuden mittaus 5 Cr EDTA 3,5,4 0, mTc DTPA WW5MN Punasolutilavuuden määritys 5 Cr punasolut 0,53 0,3 0,74 3 WW4MN Punasolujen elinkertymämittaus 5 Cr punasolut 3,7 4 WWPN B 2 -vitamiinin imeytymiskoe 57Co B 2 -vitamiini 0, Vartijaimusolmukkeen paikannus ilmaisimella Lisäkilpirauhasen paikannus ilmaisimella 99m Tc nanokolloidi m Tc MIBI

32 LIITE 4 Lasten tutkimukset vuonna 2006 Koodi Isotooppitutkimus Radionuklidi Yhdiste tai kemiallinen muoto Laboratorioiden Tutkimusten Luusto ja pehmytosat NK6AN Luuston gammakuvaus 99m Tc HDP NK6BN Luuston dynaaminen useampivaiheinen gammakuvaus 99m Tc HDP 7 4 JN6PN Tulehduspesäkkeen gammakuvaus 99m Tc leukosyytit (HMPAO) 6 0 Tulehduspesäkkeen gammakuvaus In granulosyytit 5 JN7SN Somatostatiinireseptoreiden gammakuvaus (SPET In oktreotidi 3 lisäkuvauksena) PET tulehdus FDG kertymä 8 F FDG Hengityselimistö GDFN Keuhkoventilaation gammakuvaus 99m Tc Technegas 2 3 GDCN Keuhkoperfuusion gammakuvaus 99m Tc MAA 6 8 GD2FN Keuhkojen alueellisen toiminnan gammakuvaus 99m Tc MAA 2 Ruoansulatuselimistö JFPN Ektooppisen mahalaukun limakalvon gammakuvaus Meckelin divertikkelin 99m Tc perteknetaatti 7 4 JK3AN Sappiteiden gammakuvaus 99m Tc IDA-johdannaiset 4 2 JK3MN Sappihappojen imeytymistutkimus 75 Se SeHCAT 4 JDFN Mahalaukun toiminnan gammakuvaus 99m Tc DTPA In kloridi 23 JF4PN Suolistoverenvuodon gammakuvaus 99m Tc punasolut Virtsa- ja sukupuolielimet KAFN Munuaisfunktion gammakuvaus (myös diureettitehosteisena) Munuaisfunktion gammakuvaus (myös diureettitehosteisena) KA2FN Munuaistoiminnan gammakuvaus kaptopriilitehosteisena 99m Tc MAG m Tc DTPA m Tc MAG3 2 2 KAAN Munuaisparenkyymin gammakuvaus 99mTc DMSA 9 97 KASN Munuaisparenkyymin SPET 99m Tc DMSA 3 37 KBFN Virtsan refluksin gammakuvaus, radiolääke virtsakatetrin kautta KB2FN Virtsan refluksin gammakuvaus, virtsaan erittyvällä radiolääkkeellä 99mTc perteknetaatti m Tc MAG m Tc DTPA 2 4 KAMN Glomerulusten suodatusnopeuden mittaus 99m Tc MAG3 99m Tc DTPA 2 23 Verenkiertoelimistö FMCN Sydänlihasperfuusion gammakuvaus levossa 99m Tc MIBI 3 9 FMCN Sydänlihasperfuusion gammakuvaus levossa 99mTc tetrofosmiini 3

33 Lasten t u t k i m u k s e t v u o n n a 2006 LIITE 4 Koodi Isotooppitutkimus Radionuklidi Yhdiste tai kemiallinen muoto Laboratorioiden Tutkimusten FM2CN Sydänlihasperfuusion gammakuvaus rasituksessa 99m Tc tetrofosmiini Sydänlihasperfuusion gammakuvaus rasituksessa 99m Tc MIBI FM2FN Sydämen oikovirtausten gammakuvaus 99m Tc perteknetaatti 3 2 FM3CN Sydänlihasperfuusion gammakuvaus levossa ja rasituksessa 99m Tc tetrofosmiini 3 3 Aivot AA5CN Aivoperfuusion gammakuvaus 99mTc ECD m Tc HMPAO 2 9 AA5EN Aivoreseptoreiden ja kuljettajaproteiinien gammakuvaus 23 I β-cit PET aivot, FDG-kertymä 8F FDG 4 AA5DP Aivojen hapenkulutuksen/aineenvaihdunnan perus PET 8 F FDG AA5DR Aivojen aineenvaihdunnan PET-TT 8F FDG 5 Endokrinologiset tutkimukset BAAN Kilpirauhasen gammakuvaus 99m Tc perteknetaatti BBAN Lisäkilpirauhasen gammakuvaus 99m Tc tetrofosmiini Kasvainten kuvantaminen BC5AN Kromaffiinisen/adrenergisen kudoksen gammakuvaus (MIBG) 23I MIBG 4 28 BC5SN Kromaffiinikudoksen SPET 23 I MIBG BC5AQ Kromaffiinikudoksen SPET ja matala-annos TT 23 I MIBG PJAN Imuteiden gammakuvaus 99mTc nanokolloidi JN7AN Somatostatiinireseptoreiden gammakuvaus In oktreotidi JN7AQ Somatostatiinireseptoreiden SPET ja matala-annos TT In oktreotidi JN4DR Koko kehon aineenvaihdunnan PET-TT 8F FDG 2 49 JN4JR Koko kehon aineenvaihdunnan laaja PET-TT 8 F FDG 9 JN4DP Koko kehon aineenvaihdunnan PET (sisältää matala- 8 F FDG 9 annos TT:n) PET syöpä koko keho lyhyt 8 F FDG PET syöpä FDG 8 F FDG 7 PET syöpä FDG aivot 8F FDG PET syöpä FDOPA 8 F fluoridopa 4 Muut kuvantamistutkimukset Kivesten gammakuvaus 99m Tc perteknetaatti Ei-kuvantamistutkimukset KAMN Glomerulusten suodatusnopeuden mittaus 5Cr EDTA WW4NN Punasolujen elinkertymämittaus isotooppimenetelmällä 5 Cr punasolut WW7NN Trombosyyttien elinikertymämittaus In trombosyytit 6 isotooppimenetelmällä 32

34 LIITE 5 Tieteelliset tutkimukset terveille vapaaehtoisille ja potilaille (aikuiset ja lapset) vuonna 2006 Koodi Isotooppitutkimus Radionuklidi Luusto ja pehmytosat Terveet vapaaehtoiset NK6BQ Luuston laaja SPET ja matala-annos Potilaat TT Yhdiste tai kemiallinen muoto Käytetty aktiivisuus Laboratorioiden Keskimäärin (MBq) Vaihteluväli (MBq) Tutkimusten 99m Tc HDP PET, aineenvaihdunta, lihas 8 F FTHA (fluoritioheptadekanohappo) 85 PET, lihas 8 F FDG (fluorideoksiglukoosi) 85 0 Luuston gammakuvaus 99m Tc HDP PET, perfuusio, lihas 5 O H2 O PET, aineenvaihdunta, lihas 8 F FTHA 85 PET, lihas 8 F FDG 85 2 PET, aineenvaihdunta, lihas ja sydän 8F FDG Verenkiertoelimistö Terveet vapaaehtoiset FMCN Sydänlihasperfuusion gammakuvaus 99m Tc tetrofosmiini (lepo) PET, sydänlihas 8 F FDG PET, sydänlihas 8 F FTHA PET, sydän C palmitaatti PET sydän muu C TMSX Potilaat Sydämen pumppaustoiminnan 99m Tc punasolut gamma-kuvaus Sydämen PET-TT 8 F FDG PET sydän 8 F HED (hydroksiefedriini) PET sydän 8 F FDG PET sydän C palmitaatti Aivot Terveet vapaaehtoiset AA5SN Aivojen PET-TT 99m Tc ECD AA5EN Aivoreseptoreiden gammakuvaus 23 I nor-β-cit 85 PET aivot, perfuusio 5 O H2 O PET aivot, perfuusio 3D 5 O H2 O PET aivot, C--FLU C flumatseniili PET aivot, C--DEP C deprenyyli PET aivot, C--RAK C raklopridi PET aivot, F-8-FDG 8 F FDG PET aivot, F-8-DOP LH 8F fluoridopa

35 Tieteelliset t u t k i m u k s e t... LIITE 5 Koodi Isotooppitutkimus Radionuklidi Potilaat PET aivot, C--FLB Yhdiste tai kemiallinen muoto C FLB (metyylietyylipyrrolidinyylimetyylibromidimetoksibentsamidi) Käytetty aktiivisuus Laboratorioiden Keskimäärin (MBq) Vaihteluväli (MBq) Tutkimusten PET aivot, muu C palmitaatti 500 PET aivot, C--Ah690 C AH PET aivot, C--PK95 C PET aivot, C--FPIB C FPIB Aivojen serotoniinireseptoreiden 23 I ADAM 85 4 gammakuvaus PET aivot, perfuusio 5 O H2 O PET aivot, C--DEP C deprenyyli PET aivot, C--RAK C raklopridi 250 PET aivot, F-8-FDG 8 F FDG PET aivot, F-8-DOP LH 8 F fluoridopa 85 9 PET aivot, F-8-PIT 8 F fluoridopa 85 PET aivot, C--FLP C FLB PET aivot, C--DOPA C dopa PET aivot, C--MPA C MPA PET aivot, muu C palmitaatti PET aivot, C--AH690 C AH PET aivot, C--PK95 C PK PET aivot, C--FPIB C FPIB PET aivot, F-8-EF5 8 F EF Kasvainten kuvantaminen Potilaat Koko kehon aineenvaihdunnan PET 8F FDG PET syöpä 8 F FDG PET syöpä, FDG-kertymä 8 F FDG PET syöpä, muu C asetaatti PET syöpä, C--MTO C metomidaatti 740 PET syöpä, F-8-FBPA 8 F FBPA

36 LIITE 5 Tieteelliset t u t k i m u k s e t... STUK-B 93 Koodi Isotooppitutkimus Radionuklidi Yhdiste tai kemiallinen muoto Käytetty aktiivisuus Laboratorioiden Keskimäärin (MBq) Vaihteluväli (MBq) Muut kuvantamistutkimukset Terveet vapaaehtoiset PET perfuusio 5 O H2 O Potilaat PET perfuusio 5 O H2 O PET muu C metomidaatti Sappiteiden gammakuvaus 99m Tc IDA-johdannaiset Munuaisten gammakuvaus 99m Tc MAG Tutkimusten Ei-kuvantamistutkimukset Potilaat Glomerulusten suodatusnopeuden mittaus 5 Cr EDTA,4 6 Tieteelliset tutkimukset lapsille Lasten sydänsiirtoprojekti, rasitus 99m Tc MIBI 6 Lasten sydänsiirtoprojekti, lepo 99m Tc MIBI 6 35

37 LIITE 6 Isotooppihoidot vuonna 2006 Isotooppihoito Radionuklidi Kemiallinen muoto Käytetty aktiivisuus Laboratorioiden Keskimäärin (MBq) Vaihteluväli (MBq) Hoitojen Isotooppihoidot, aikuiset Kilpirauhasen liikatoiminnan hoito 3 I jodidi Kilpirauhassyövän hoito 3 I jodidi Radiofosforihoito 32P fosfaatti Nivelen hoito 90 Y sitraatti Syövän metastaasien hoito 90 Y Zevalin Luustometastaasien hoito 53 Sm EDTMP (etyleenidiamiinitetrametyleenifosfonaatti) Feokromosytooman hoito 3 I MIBG Isotooppihoidot, lapset Kilpirauhasen liikatoiminnan hoito 3I jodidi Lukumäärä yhteensä

38 LIITE 7 Vertailutasot ja eri tutkimuksissa vuonna 2006 k eskimäärin k äytetyt aktii visuudet *) Tutkimus/radiolääke Vertailutaso (MBq) Keskimäärin käytetty aktiivisuus *) ja vaihteluväli vuonna 2006 (MBq) Vertailutason ja keskimäärin käytetyn aktiivisuuden erotus (%) Luusto ja pehmytosat Luuston gammakuvaus/tc-99m, fosfaatit ja fosfonaatit ( ) Luuston SPECT/Tc-99m, fosfaatit ja fosfonaatit (74 400) Tulehduspesäkkeen gammakuvaus/leukosyytit (HMPAO) (74 400) Tulehduspesäkkeen gammakuvaus/in- leukosyytit 20 9 (8,5 5) Tutkimusten vuonna 2006 Hengityselimistö Keuhkoperfuusion gammakuvaus./tc-99m-maa (50 80) Keuhkoventilaation gammakuvaus/tc-99m Techenegas (5 50) Keuhkoventilaation gammakuvaus/tc-99m Venticoll ( 80) Ruoansulatuselimistö Ektooppisen mahalaukun limakalvon gammakuvaus (Meckelin divertikkeli)/tc-99m-perteknetaatti (40 555) Sappiteiden gammakuvaus/tc-99m IDA-yhdisteet (74 90) Suolistoverenvuodon gammakuvaus/tc-99m punasolut ( ) 4 Sappihappojen imeytymistutkimus/ Se-75 HCAT 0,4 0, Virtsa- ja sukupuolielimet Munuaistoiminnan gammakuvaus/tc-99m MAG (70 370) Munuaistoiminnan gammakuvaus/tc-99m DTPA (0 370) Glomerulusten suodatusnopeuden mittaus/cr-5 EDTA 3 3,6 (,4 0,5) Munuaisparenkyymin gammakuvaus/tc-99m DMSA (80 20) 8 50 Verenkiertoelimistö Sydänlihasperfuusion gammakuvaus/tl-20-ioni 00 0 (74 ) 0 07 Sydänlihasperfuusion gammakuvaus (rasituksessa ja levossa)/ 000 **) Tc-99m MIBI Sydänlihasperfuusion gammakuvaus (rasituksessa ja levossa)/ Tc-99m tetrofosmiini 000 **)

39 Ver ta ilu ta sot ja eri tutkimuksissa... LIITE 7 Tutkimus/radiolääke Vertailutaso Sydämen pumppaustoiminnan gammakuvaus, tasapainotila /Tc-99m punasolut Keskimäärin käytetty aktiivisuus *) ja vaihteluväli vuonna 2006 (MBq) Vertailutason ja keskimäärin käytetyn aktiivisuuden erotus (%) (MBq) ( ) Tutkimusten vuonna 2006 Hermosto Aivoperfuusion gammakuvaus/tc-99m HMPAO ( ) 4 22 Aivoperfuusion gammakuvaus/tc-99m ECD ( ) Endokrinologiset tutkimukset Kilpirauhasen gammakuvaus/ Tc-99m-perteknetaatti 50 3 (74 380) Kilpirauhasen gammakuvaus/ I-23-NaI 20 4 (7,4 30) Kilpirauhasmetastaasien gammakuvaus (ablaation jälkeen)/i NaI 82 (75 370) Lisäkilpirauhasen gammakuvaus/tc-99m MIBI (50 900) *) Ilmoitettujen keskimääräisten aktiivisuksien tutkimusten n suhteen painotettu keskiarvo. **) Potilaalle saman vuorokauden aikana annettu aktiivisuus yhteensä. 38

40 STUK-B sarjan julkaisuja STUK-B 93 Korpela H. Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna STUK-B 92 Kainulainen E (ed.). Regulatory control of nuclear safety in Finland. Annual report STUK-B 9 Mustonen R (toim.). Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa. Vuosiraportti Strålningsövervakning av miljön i Finland. Årsrapport Surveillance of Environmental Radiation in Finland. Annual Report STUK-B 90 Rantanen Erkki (toim.). Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta. Vuosiraportti STUK-B 89 Kainulainen E (toim.). Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta. Vuosiraportti STUK-B 88 Hämäläinen M, Karhu P (eds). Implementing nuclear non-proliferation in Finland. Regulatory control, international cooperation and the Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty. Annual report (STUK-B 87 Isaksson R (toim.). Säteily- ja ydinturvallisuus. Neljännesvuosiraportti 4/2007.) STUK-B 86 Isaksson R (toim.). Säteily- ja ydinturvallisuus. Neljännesvuosiraportti 3/2007. STUK, Helsinki STUK-B 85 Koskelainen M. Tuote- ja turvatarkastuksissa sekä tutkimuksessa käytettävät röntgenlaitteet. STUK-B 84 Isaksson R (toim.). Säteily- ja ydinturvallisuus. Neljännesvuosiraportti 2/2007. STUK-B 83 Venelampi E. Radioaktiivisten aineiden käyttö teollisuuden merkkiainekokeissa. STUK-B-STO 62 Tenkanen-Rautakoski P. Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrät vuonna Helsinki STUK-B-STO 6 Rantanen E (ed.) Radiation Practices. Annual Report Helsinki STUK-B-STO 60 Rantanen E. (toim.) Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta. Vuosiraportti Helsinki STUK-B-STO 59 Rantanen E. (ed.) Radiation Practices. Annual Report Helsinki STUK-B-STO 58 Korpela H. Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna Helsinki STUK-B-STO 57 Rantanen E. (toim.) Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta. Vuosiraportti Helsinki STUK-B-STO 56 Visuri R, Huurto L, Nyberg H. Muutokset solariumien käyttöpaikkojen säteilyturvallisuudessa Helsinki STUK-B-STO 55 Rantanen E. (ed.) Radiation Practices. Annual Report Helsinki STUK-B-STO 54 Rantanen E. (toim.) Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta. Vuosiraportti Helsinki STUK-B-STO 53 Piri A. Säteilysuojelukoulutuksen tila ja tarve Suomessa vuonna Helsinki STUK-B-STO 52 Miettinen A, Pirinen M. The Dose and Image Quality in Mammography Practice in Finland. Helsinki STUK-B-STO 5 Rantanen E. (ed.) Radiation Practices. Annual Report Helsinki STUK-B-raportit STUKin verkkosivuilla: listaus/?sarja=stuk-b 39