Erilaisuuden ymmärtämisestä ja hyväksymisestä avain oppilaiden syrjäytymisen ja kiusaamisen ehkäisemiseen kouluissa? Tekijä: Elina Uusivuori

Transkriptio

1 Erilaisuuden ymmärtämisestä ja hyväksymisestä avain oppilaiden syrjäytymisen ja kiusaamisen ehkäisemiseen kouluissa? Tekijä: Elina Uusivuori

2 Perusopetuslaki op , OPETUKSEN JA KASVATUKSEN TAVOITTEET kasvatuksella ja opetuksella pyrittävä siihen, että oppilaista tulee kriittisiä ja tasapainoisia persoonia terve itsetunto ja fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen maailmankuvan avartuminen ja syveneminen toisten ihmisten huomioon ottaminen syrjäytymisvaaran ehkäiseminen ja sosiaalisten taitojen oppiminen

3 Perusopetuksen opetussuunnitelma ARVOT toisten kunnioittaminen, yhteisöllisyys, vastuu itsestä ja muista, vanhempien osallistaminen TAVOITTEET persoonallisuuden kehityksen tukeminen, itsetuntemuksen ja itsensä hyväksymisen vahvistaminen sosiaalisten taitojen oppiminen, ryhmätyöskentely, erilaisuuden hyväksyminen ja oppilaan oman työn sekä oppilaan käyttäytymisen ja työskentelyn arvioiminen kodin ja koulun välisen yhteistyön parantaminen

4 Tutkimuksella selvitettiin seuraavaa Saadaanko lasten käyttäytymistyylit selville Peili Käyttäytymisprofiililla? Ennustaako lapsen käyttäytymistyyli lapsen luokkahuonerooleja? Mitkä luokkahuoneroolit ovat yhteydessä toisiinsa? Miten joustavuus vaikuttaa luokkahuoneroolien valikoitumiseen? Viittaavatko oppilaan ja hänen parhaan ystävänsä käyttäytymistyylit suvaitsevaisuuteen luokassa? Soveltuuko Peili Käyttäytymisprofiili koulumaailmaan opettajan työvälineeksi ja kodin ja koulun välisen yhteistyön tueksi? Mitä riskejä Peili Käyttäytymisprofiilin käyttämiseen koulussa liittyy?

5 Peili Käyttäytymisprofiilin hyödyt koulumaailmaan - opettajille teetetyt Peili Käyttäytymisprofiilit henkilökohtainen kasvu ja kehitys luo ymmärrystä (lapset ja kollegat) lisää keinoja luottamuksen rakentamiseen auttaa havaitsemaan ja suhtautumaan erilaisuuteen paremmin - Oppilaille teetetyt Peili Käyttäytymisprofiilit LAPSIEN KÄYTTÄYTYMISTÄ VOIDAAN KUVATA PEILI KÄYTTÄYTYMIS- PROFIILILLA väline ryhmien muodostamiseen yksilöllisemmän opetuksen suunnitteluun saatu tieto helpottaa arviointia väline ymmärtää erilaisuutta luokassa positiivinen tieto vapauttavaa ja rohkaisevaa apua lapsen rauhoittamiseen, aktivoimiseen, palautteen antamiseen, motivointiin auttaa opettajaa ymmärtämään oppilasta ja hänen käyttäytymistään paremmin ja kommunikaatio opettajan ja lapsen välillä helpottuu

6 Lasten Peili Käyttäytymisprofiilin hyödyt vanhemmille Tärkeää lisätietoa Vahvistaa ja avartaa näkemystä lapsesta Korostaa positiivisesti yksilöllisyyttä Kanssakäyminen kotona helpottuu Peili Käyttäytymisprofiilin hyödyt kodin ja koulun yhteistyössä Kolmikantakeskusteluun uutta sisältöä Ongelmatilanteet ymmärretään paremmin Laajempi kuva lapsen käyttäytymisestä Näkemysten läheneminen Erilaisuuden hyväksyminen

7 Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä Yksilön suhde ympäristöönsä tulkitsee Ympäristö antaa palautetta - Opettaja -Vertaisryhmä -Vanhemmat saa palautetta Vuorovaikutuksessa tarvitaan Sosiaaliset taidot - Sosiaalinen älykkyys - Sosiaalinen kompetenssi - Joustavuus Lapsen persoonallisuus - Temperamentti -Minäkäsitys -Itsetunto vaikuttaa Käyttäytymisessä tulevat esiin - Käyttäytymistyylit - Luokkahuoneroolit

8 Yksilöt ryhmässä Ryhmässä on tietyt säännöt, asemat ja arvojärjestys Ryhmä on enemmän kuin osiensa summa, jossa jäsenet ovat vuorovaikutuksessa keskenään Ryhmäkäyttäytymisessä tulevat esiin käyttäytymistyylit ja luokkahuoneroolit Ryhmässä on olemassa tahaton loukkaamisvaara, jos jäsenten erilaisuutta ei osata ottaa huomioon ja hyödyntää.

9 Peili Käyttäytymistyylit Hallitsevuus kuvaa sitä, miten paljon voimaa ihminen pyrki käyttämään suhteessa toisiin ihmisiin. Muodollisuus kuvaa käyttäytymisessä esiin tulevaa ihmis- tai asiakeskeisyyttä. Käyttäytymistyylejä on neljä edistävä-, kannattava-, erittelevä- ja määrätietoinentyyli. Epämuodollinen Edistävä Kannattava +Aloitteellinen +Innostuva +Kekseliäs +Ihmiskeskeinen +Me-henkinen +Yhteistyöhaluinen +Sovitteleva +Ihmiskeskeinen Hallitseva -Ailahteleva -Ei vie asioita loppuun -Liioitteleva Määrätietoinen +Määrätietoinen +Tavoitteellinen +Päättäväinen +Tehtäväkeskeinen -Tavoitteeton -Ei osaa sanoa ei -Mielistelijä Erittelevä +Looginen +Rauhallinen +Tarkka +Asiakeskeinen Mukautuva -Määräilevä -Ei ota muita huomioon -Lannistava -Pikkutarkka -Ei ota riskejä -Eleetön Muodollinen

10 Kiesiläisen (1994) lapsen laatu -käsite kuvaa lapsen käyttäytymisessä havaittavia käyttäytymisen eroja - Kiesiläisen mukaan lapsen käyttäytymistä ohjaa kolme elementtiä tunne, tahto tai ajattelu - Kiesiläisen lapsen laadut ovat: ajattelulapsi, tunnelapsi, tahtolapsi - Ajattelulapsi: rauhallinen, asioista kiinnostuva, viihtyy yksin, ei koe suurta liittymisen tarvetta - Tunnelapsi: sosiaalinen, havaitsee ympäristönsä tunneviestejä, vuorovaikutussuhteet ovat elinehto - Tahtolapsi: määrätietoinen, tavoitteellinen, haluaa saada asiat vietyä loppuun, tietää miten asiat tulee tehdä

11 Kiesiläisen (1994) lapsen laatu ja Oy Integro Finland Ab:n Käyttäytymistyylit Tunnelapsi Edistävä Kannattava Määrätietoinen Määrätietoinen Erittelevä Tahtolapsi Ajattelulapsi

12 Koskenniemen luokkahuoneroolit Johtajat - aito johtaja - tilapäisjohtaja - valtias Koskenniemi 1977 Myötäilijät - apuri - suosittu - seurailija Syrjässäolijat - eristäytyjä - sivuutettu - torjuttu Aito johtaja: näkyviä, vaikuttavia, älykkäitä, esiintymistavoiltaan varmoja, iloisia reippaita, paljon kontakteja. Tilapäisjohtaja: selkiytymätön rooli, ottavat johtajuuden kun aito johtaja ei ole paikalla Valtias: haluaa valtaa, pyrkii ajamaan omaa etuaan ryhmässä, yksipuoliset sosiaaliset taidot Apuri: sopeutuva, aktiivinen, sosiaalinen, herätteiden antaja ja toiminnan järjestelijä Suosittu: herttainen, rakastettava, aktiivinen, ystävällinen, huomaavainen, yritteliäs, Seurailija: passiivinen, välinpitämätön, kuitenkin sitoutunut ryhmän toimintaan Eristäytyjä: vapaaehtoisesti omissa oloissaan, ei tarvetta sosiaaliseen kontaktiin, vaikeaa solmia kontakteja. Sivuutettu: haluavat päästä korkeampaan asemaan ryhmässä Torjuttu: kokevat oman asemansa heikoksi, eivät ymmärrä käyttäytymisensä seurauksia, yksipuoliset sosiaaliset taidot, alhainen joustavuus ryhmällä tai torjutulla itsellään, virhearvioinnit

13 Määräävätkö käyttäytymistyylit luokkahuoneroolien valikoitumista tietyn tyylisille lapsille? Myötäilijät Johtajat Edistävä Määrätietoinen Kannattava Erittelevä Syrjässäolijat Oy Integro Finland Ab:n käyttäytymistyylit ja Koskenniemen luokkahuoneroolit 1977 Vai voiko kenestä tahansa tulla käyttäytymistyylinsä perusteella esimerkiksi suosittu tai torjuttu?

14 Vertaisryhmän tuki lapselle erittäin tärkeä Vertaissuhteet antavat lapselle: kumppanuus ryhmään kuuluminen kiintymys sitoutuminen sosiaalisten kykyjen harjoitusta minän vahvistuminen emotionaalinen tuki hellyys luottamus Ystävyyssuhteiden muodostumiseen vaikuttavat kyky ymmärtää toista sosiaalisissa tilanteissa mielikuvitusmaailman jakaminen persoonallisuuspiirteet kielelliset kyvyt joustavuus Ovatko ystävykset samanlaisia vai muovaako ystävyys heidän käyttäytymistään samanlaiseksi?

15 Sosiaalinen lahjakkuus on periytyvä, opittu ja kokemuksien kautta kertynyt kyky toimia erilaisissa tilanteissa joustavasti. Sosiaalinen lahjakkuus ja joustavuus ovat ominaisuuksia, joita voidaan kehittää. Sosiaalisessa kompetenssissa yhdistyvät tiedot, taidot, kyvyt ja toiminta. Sosiaaliseen kompetenssiin vaikuttavat kasvatus ja vanhempien suhtautuminen lapseen, mutta myös suhde opettajaan. Tästä syystä yhtenäisten kasvatuskäytäntöjen tarve on ilmeinen. Myönteinen sosiaalinen kehitys ilmeni: ystävällisyys, auttavainen käyttäytyminen, ymmärtäväinen, myötäelävä. Vaikeuksia lapsella, jolla alhainen joustavuus, tilanteisiin sopimattomat ja epäedulliset käyttäytymismallit.

16 Lapsen suosioon vertaisryhmässä vaikuttavat: - ystävien määrä, mikä kertoo sosiaalisen verkoston laajuudesta - sosiaalisen verkoston laajuus vaikuttaa lapsen asemaan luokassa - asema vaikuttaa myös ystävien määrään - suosittujen ja ei-suosittujen lasten ongelmanratkaisukyvyssä ja joustavuuden asteessa on eroja - kyky asettua toisen ihmisen asemaan, kyky ottaa muut huomioon - suositut antavat palautetta ja rohkaisua useammin toiselle lapselle - lapset kiinnittävät huomiota siihen, kuinka aktiivinen toimija lapsi on ryhmässä - lapset kiinnittävät myös huomiota siihen, miten hän kunnioittaa muita jäseniä ja noudattaa ryhmän sääntöjä

17 Tutkimuksen tuloksia Kodin ja koulun välinen yhteistyö - opettajien ja vanhempien tulisi keskustella ja sopia yhtenäisistä kasvatuskäytännöistä - kasvatuskeskustelua tulisi syventää koskemaan mm. mitä eri ikäiset lapset tarvitsevat -opettajien ja vanhempien roolit tulisi selkeyttää - vanhemmat ovat lapsen ensisijaisia huoltajia, joiden rooli huolehtia lapsen perustarpeista - koulun rooli on antaa lapselle tietoja ja taitoja sekä ryhmässä toimimisen malleja. Tavoitteena on tukea kotikasvatusta - vanhemmilla ja opettajalla tulisi olla yhtenäinen kuva lapsen käyttäytymisestä - yhtenäinen käsitys lapsesta antaa suuntaa ja uutta sisältöä kolmikantakeskusteluihin - yhtenäinen käsitys auttaa vanhempia ja opettajaa kannustamaan lasta vahvuuksista käsin ja ohjaamaan lapsen oppimista hänen kehittämisalueensa huomioonottaen - kodin ja koulun välisen yhteistyön ongelmat johtuvat pääasiassa sosiaalisesta taitamattomuudesta ja erilaisista käyttäytymistyyleistä

18 Käyttäytymistyylejä koskevat tulokset Opettajien ja vanhempien käsitykset lapsen käyttäytymistyylistä erosivat huomattavasti toisistaan. Tämä aiheuttaa joidenkin vanhempien ja opettajien välille ristiriitoja. 27 % opettajien ja äitien antamista lasten käyttäytymistyyliarvioista osui samaan tyyliin. 28 % opettajien ja isien antamista lasten käyttäytymistyyliarvioista osui samaan tyyliin. Vanhempien käsitykset lapsen käyttäytymistyylistä olivat erittäin yhteneväiset 68 % Isien ja äitien antamista lasten käyttäytymistyyliarvioista osui samaan tyyliin. Lasten käsitykset omasta käyttäytymistyylistään erosivat sekä vanhempien että opettajien lapsille antamista käyttäytymistyyleistä. Peili Käyttäytymisprofiililla voidaan kuvata vanhempien ja opettajien käsitykset lapsen käyttäytymistyylistä, jolloin yhteisen kuvan luominen lapsesta helpottuu.

19 Käyttäytymistyylit ennustivat vain heikosti joidenkin roolien valikoitumista tietyn tyylisille lapsille Jokaisesta lapsesta voi käyttäytymistyylinsä perusteella tulla suosittu vertaisryhmässä, koska mikään tyyli ei ole huonompi tai parempi kuin toinen. Käyttäytymistyyli vaikutti opettajien arvioiden mukaan - Tilapäisjohtajaroolin - Apuriroolin - Suositturoolin - Seurailijaroolin valikoitumiseen tietyn tyylisille oppilaille - Käyttäytymistyylit olivat yhteydessä kaikkiin rooleihin oppilaiden omien arvioiden mukaan. - Opettajat olivat arvioineet paljon vähemmän luokkahuonerooleja per oppilas kuin oppilaat. Oppilaiden luokkahuonerooliarvioissa tulevat esiin myös välitunnilla esiintyvät roolit, joista opettajilla ei aina ole edes tietoa. - Samaa mieltä oppilaat ja opettajat olivat johtaja-, tilapäisjohtaja-, valtias-, apuri-, eristäytyjä- ja torjutturoolien esiintymisestä tietyillä samoilla oppilailla. Samaa mieltä oltiin siis suhteellisen aktiivisena ja passiivisena havaittavasta käyttäytymisestä.

20 Vertaisryhmät ja opettajan vaikutus lasten sosiaalisiin suhteisiin Kasvatustehtävän tavoitteet: - toisen huomioiminen, - toimeen tuleminen toisten kanssa, - erilaisten ihmisten hyväksyminen, - toisten mielipiteen kuunteleminen, - itsensä esille tuominen - sosiaalisille taidoille harjoitusta sosiaalisten taitojen tunnilla - sosiaalisten taitojen harjoitellaan arjen ongelmatilanteissa Opettajan rooli lasten sosiaalisten suhteiden muotoutumisessa - opettajat eivät voi sanottavasti vaikuttaa lasten sosiaalisiin suhteisiin - sosiaaliset suhteet määräytyvät vertaisryhmässä - opettajan tehtävä pitää huolta, ettei syrjäytymistä pääse tapahtumaan - syrjäytyvää lasta tulee; - kannustaa yrittämään - ei päästää liian helpolla turvautumaan vanhoihin käyttäytymismalleihinsa rohkaista lasta ilmaisemaan itseään Ystävykset olivat käyttäytymistyyliltään erilaisia, mikä viittaisi suvaitsevaisuuteen. Luokissa esiintyi kuitenkin suvaitsemattomuutta ja erilaisuuden syrjintää ja kiusaamistakin.

21 Joustavuuden aste vaikuttaa luokkahuoneroolien valikoitumiseen - Joustavuuden aste on yhteydessä sosiaaliseen kompetenssiin sekä oppilaiden että opettajien arvioiden mukaan - Korkea joustavuuden aste liitettiin selvimmin johtaja, apuri ja suositturooleihin - Alhainen joustavuuden aste liitettiin selvimmin valtias ja torjutturooleihin Joustavuus ei ollut yhteydessä käyttäytymistyyleihin

22 Peili Käyttäytymisprofiilin käyttöön liittyvät riskit - Tulee korostaa, ettei Peili Käyttäytymisprofiili ole persoonallisuusarvio - Peili Käyttäytymisprofiilista ei saa tulla lyömäase vanhemmalle tai opettajalle tai vertaisryhmälle lasta vastaan - Peili Käyttäytymisprofiili voi olla arvottava tai arvosteleva ihmisten mielestä - Peili Käyttäytymisprofiili ei ole yksi ja ainoa totuus lapsesta - Peili Käyttäytymisprofiilissa voi olla leimautumisen vaara, jos sitä ei osata käyttää oikein

23 Lähteet: - Aho, S Luokan sosiaaliset tyypit. Liedon työrauhakokeiluprojekti: Raportti 12. julkaisusarja A:63. Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos. - Aho, S. & Laine, K Minä ja muut. Kasvaminen sosiaalisen vuorovaikutukseen. Helsinki: Otava. - Asher, S. R. & Parker, J. G Significance of peer relationship problems in childhood. Teoksessa: B. H. Scheider, G. Attili, J. Nadel ja R. P. Weissberg (toim.) Social Competence in developemental perspective. Dordrecht: Auwer. -Bandura, A Sosiaalis-kognitiivinen teoria. Teoksessa R. Vasta (toim.) Kuusi teoriaa lapsen kehityksestä. Kustannusosakeyhtiö Puijo, Brown, R Group processes.2 nd (Ed.) Oxford: Blackwell Publishers Inc. -Erwin, P. G Social problem solving, social behavior, and children s peer popularity. Journal of Psychology 128 (3), Gest, S. D., Graham-Bermann, S. A. & Hartup, W. W Peer Experience. Common and unique features of number of friendships, social network centrality, and sociometric status. Social Development 10 (1), Hemphill, S. & Sanson, A Matching parenting to child temperament. Family Matters 59, Keltikangas-Järvinen, L Tunne itsesi, suomalainen. Helsinki: Wsoy. - Kiesiläinen, L Lapsen laatu. Arator: Hämeenlinna. - Koskenniemi, M Sosiaalinen kasvatus koulussa. Keuruu: Otava. - Laine, K. & Neitola M Lasten syrjäytyminen päiväkodin vertaisryhmässä. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 11. Turku. Painosalama. -Lyytinen, H., Eklund, K. & Laakso, M-L Varhainen kognitio, temperamentti ja vuorovaikutus. Teoksessa P. Lyytinen, M. Korkiakangas & H. Lyytinen. Näkökulmia kehityspsykologiaan. Kehitys kontekstissaan. Helsinki: Wsoy, Smart, D. & Sanson, A Children`s social competence. Family Matters 59,