Ajankohtaista Etevan kehitysvammahuollossa - ripauksella SoMaa

Transkriptio

1 Ajankohtaista Etevan kehitysvammahuollossa - ripauksella SoMaa Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Helsinki Katrina (Kati) Harjuhahto-Madetoja, toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja 1

2 Eteva pähkinänkuoressa Katrina Harjuhahto-Madetoja

3 Eteva 2017 pähkinänkuoressa Suurin vammaisalan osaamiskeskus Suomessa 5 % tuottavuusloikka Etevan alueen väestöpohja n. 1,3 miljoonaa asukasta Omistajakuntia 45 Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä kolmen maakunnan alueella Palveluja käyttäviä henkilöasiakkaita noin Henkilökuntaa noin 1 300, joista 95 % lähityöntekijöitä Liikevaihto n. 74 miljoonaa euroa Asumispalvelut, päiväaikainen toiminta, perhehoito, kehitysvammapsykiatrian yksiköt, laaja-alaiset asiantuntijapalvelut Kevyestä raskaaseen Asiakkaita myös muista kuin jäsenkunnista (ml. Helsinki) Erityishuoltopiirin lakisääteiset tehtävät Vahvaa asiantuntijaosaamista Mm. kehitysvamma-ala, autismin kirjo, kommunikaatio-osaaminen Pitkä kokemuksellinen tieto ja taito, jonka säilyminen tärkeää Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinto 2015 Henkilöstöstä 89 % suosittelee Etevaa työnantajana Katrina Harjuhahto-Madetoja 3

4 Toimintayksiköt ja palvelut 2017: 22/27, > 150 osoitetta Sysmä Padasjoki Asumispalvelut Päiväaikainen toiminta Hämeenlinna Asikkala Heinola Maatilat, asumispalveluja ja päiväaikaista toimintaa Humppila Forssa Hattula Hollola Lahti Kehitysvammapsykiatrian yksiköt Hämeenlinna, Kerava ja Lahti Palveluratkaisut ja Asiantuntijapalvelut palvelevat koko Etevan aluetta Perhehoito,pitkäaikainen Perhehoitoa on myös Etevan alueen ulkopuolella. Kuntayhtymän tukipalvelut (hallinto, henkilöstötoimi, taloushallinto ja viestintä) Ypäjä Jokioinen Tammela Lohja Loppi Karkkila Vihti Janakkala Kärkölä Hausjärvi Orimattila Riihimäki Mäntsälä Pukkila Hyvinkää Myrskylä Nurmijärvi Askola Järvenpää Tuusula Kerava Vantaa Sipoo Espoo Pornainen Porvoo Iitti Lapinjärvi Loviisa Raasepori Inkoo Siuntio Kirkkonummi Kauniainen Hanko Katrina Harjuhahto-Madetoja 4

5 Etevan strategiatalo Katrina Harjuhahto-Madetoja 5

6 Strategiset tulosmittarit Mittari 4 Asiakastyytyväisyys Henkilöasiakkaat (kysely syksy 2016) Henkilökunta ottaa huomioon asiakkaan toiveet: 91 % (tavoite 90 %) Henkilökunta kohtelee minua ystävällisesti: 96 % (tavoite 96 %) Asiakas kokee olonsa turvalliseksi asumispalveluissa ja päiväaikaisessa toiminnassa: 96 % (tavoite 92 %) Katrina Harjuhahto-Madetoja 6

7 Etevan tekevät ihmiset Katrina Harjuhahto-Madetoja 7

8 Eteva ja kehitysvammaiset muuttuvassa toimintaympäristössä Katrina Harjuhahto-Madetoja 8

9 Ajankohtaista Etevassa Positiivinen tulos 2016 palautus jäsenkunnille ostojen suhteessa Strategian uudistaminen vuosille käynnissä Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen (Eteva, maakunnat ja valtakunnan taso) Kilpailutukset (mm. työterveyshuolto, ateriapalvelut, kuljetuspalvelut) Kehittämisprojektit (mm. VamO ja vaikuttavuushanke) Kehitysvammalain muutoksen toimeenpano ja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden edistäminen Päiväaikaisen toiminnan jakaminen osallisuutta tukevaan ja työelämävalmiuksia edistävään toimintaan Uuden tyyppisen asumisyksikön perustaminen? Sairauspoissaolojen omailmoitusajan pidentäminen 5 päivään Rekrytointiprosessin keskittäminen Oman sijaishenkilöstön pilotointi Johtamiskyvykkyyksien kehittäminen Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen lähityössä Katrina Harjuhahto-Madetoja 9

10 Vuorovaikutus- ja kommunikointiosaamisen vahvistaminen HYP-toimintamallin koulutus jokainen ihminen tarvitsee vuorovaikutusta toisten kanssa onnistuneet yhdessäolon kokemukset kannustavat kaikkia osapuolia lisäämään yhdessäoloa entisestään OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus ja käyttöönotto vaikeimmin puhevammaisten ihmisten ja työntekijöiden vuorovaikutusta vahvistava työskentelymalli Boardmaker-ohjelman käyttöönottokoulutus koko henkilökunnalle Tällä hetkellä jo 65 % osaa käyttää Boardmakeria Tuettu päätöksenteko %

11 Kehitysvammalain muutos Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen STM : Rajoitustoimenpide on viimeinen keino. Sitä voidaan käyttää vain silloin, kun terveys ja turvallisuus ovat uhattuina ja muut keinot eivät riitä. Kehitysvammalain tavoitteena on rajoitustoimenpiteiden vähentäminen. Myös tahdosta riippumatonta erityishuoltoa koskevat säädökset uudistuivat Katrina Harjuhahto-Madetoja 11

12 Kehitysvammalain muutos Etevassa Erityishuoltopiirien kansallinen yhteistyö Lakityöryhmän työskentely päättyi käsikirja valmistunut, tarkennuksia tehdään kevään koulutusten tuloksena Virkavastuullisten koulutus jatkuu Normaali esimiestyö, henkilöstön perehdytys Moniammatillinen työskentely Asiakaskohtainen palvelu, joka vahvistaa asiakkaan itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämiskykyä Asiantuntija-arviot rajoitustoimenpidepäätöksiä varten Yhteisön ohjaus, muun muassa tukitiimitoiminta Elämän tuessa IMO-vastaavien työskentely Erityispalveluissa koko henkilöstö koulutetaan Aikaisemmin jo vuoden 2016 aikana toteutettu yleiskoulutus, lain sisältöön perehdytys 12

13 Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO), ESR Hanketta hallinnoi Lapin yliopisto Osatoteuttajina THL, Eksote, Espoo, Eteva, Rovaniemi, Invalidiliitto ry ja Kynnys ry Päätavoitteena kehittää valtakunnallisesti yhdenvertaisia, asiakkaan osallisuutta tukevia ja tutkimukselliseen tietoon perustuvia vammaissosiaalityön käytäntöjä Hankkeessa tuotetaan suosituksia sosiaalityössä käytettävistä työvälineistä ja mittareista (mm. RAIn pilotointi) VamO: osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa Katrina Harjuhahto-Madetoja 13

14 Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO), ESR Etevan osahankkeessa erityishuoltopiirien asiakaskunnan tarvitsema monialainen erityisosaaminen kuvataan ja liitetään osaksi valtakunnallisia sosiaalityön prosesseja ja työmenetelmiä ja viedään uuteen sote-palvelurakenteeseen Asiakasosallisuusryhmässä (= Etevan asiakasraati) tarkasteltu asiakkaiden osallisuuden toteutumista palvelusuunnitteluprosessissa Katrina Harjuhahto-Madetoja 14

15 Sote- ja maakuntauudistus Etevan ja asiakkaiden näkökulmasta Katrina Harjuhahto-Madetoja

16 Uuden sote-uudistuksen tavoitteet Sipilä I hallitusohjelmassa asetettu tavoitteeksi Vahvistaa perustason palveluita ja turvata ihmisten nopea hoitoonpääsy Kaventaa terveyseroja ja hallita kustannuksia Menokehitys 0,9 % nykyisen 2,4 % sijasta Kokonaissäästötavoite 3 miljardia euroa = kustannusten kasvun hillintä Asiakkaan valinnanvapaus Yhdenvertaisuus Integraatio Vahva - ja osittain sitova - valtionohjaus Maakuntien talouden tasapainotus 2 vuoden tähtäimellä Valtion rahoitus maakunnalle verotusoikeus jatkossa? Menot per asukas -näkökulma rahoituksen keskiössä (pääosin tarvevakioitu) Monikanavarahoituksen purkaminen Katrina Harjuhahto-Madetoja 16

17 Maakuntien keskeiset tehtävät Sote Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut Rekisterinpitäjä Työ- ja elinkeinopalvelut Pelastustoimi Aluekehittäminen Liikennejärjestelmäsuunnittelu Ympäristöterveydenhuolto Katrina Harjuhahto-Madetoja 17

18 Sote-keskustuottajat Sote-tuotantorakenne Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö - Suojaverkko Järjestämisvastuuseen kuuluva päätösvalta, seuranta ja valvonta sekä sopimusohjaus Asiakasseteli & henkilö- Kohtainen budjetti Maakunnan liikelaitos - tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - ei markkinoilla Lähete Lähete Hankinta Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talous- ja henkilöstöhallinto, ICT) Maakunnan omat tukipalveluyhtiöt Ostopalvelut Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Valinnanvapauden raja Maakunnan oma palvelutuotanto X Oy Z osuuskunta Palvelujen käyttö Maakunnan sote-yhtiöt Valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen; ei julkisen vallan käyttöä. Y yhdistys Palvelujen käyttö Asiakkaat Katrina Harjuhahto-Madetoja 18

19 Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon vaiheistus Esivalmistelu sote-järjestämislain ja maakuntalain voimaantuloon saakka Esivalmisteluvaiheessa luodaan edellytyksiä tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uusille maakunnille sekä uusien maakuntien toiminnan käynnistämiselle Maakunnat perustetaan Maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin) Maakuntavaali Maakunnan käynnistymisvaihe Uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi alkaen työntekijää / Ja tästä se työ vasta alkaa Katrina Harjuhahto-Madetoja 19

20 Sote-järjestämislain luonnos Sosiaalihuolto näkyy vahvasti lakitekstissä verrattuna edellisellä hallituskaudella valmisteltuun järjestämislakiin. Palveluja voidaan koota maakunnan sisällä suurempiin kokonaisuuksiin saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen sitä edellyttää. Palveluja ja tehtäviä voidaan koota maakuntia suurempiin kokonaisuuksiin välttämätöntä palvelujen saatavuuden ja laadun sekä asiakkaiden oikeuksien varmistamiseksi tehtävän vaativuuden, harvinaisuuden tai niistä johtuvien suurten kustannusten perusteella Aisti- ja puhevammaiset asiakkaat ja asiakkaat, jotka eivät muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on huomioitu erikseen palvelujen kieltä käsittelevässä pykälässä 6 Eteva ajanut jo aiemmin muun lainvalmistelun yhteydessä Pykälässä 60 säädetään, että henkilö, joka haluaa muuttaa toisessa maakunnassa sijaitsevan kunnan asukkaaksi, mutta ei ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan siellä ilman perhehoitoa, laitoshoitoa tai asumispalveluja, voi hakea näitä palveluja siltä maakunnalta, johon tämä toinen kunta kuuluu, samoin perustein kuin jos hän olisi tämän toisen kunnan asukas 20

21 Voimaanpanolain luonnos Sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja maakunnan liitot siirretään varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen maakuntiin Tämä ei kuitenkaan koske mahdollista taseeseen kertynyttä alijäämää, joka jää jäsenkuntien katettavaksi Valtioneuvoston aiemmista linjauksista poiketen myös kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät maakunnan hallintaan 1. tammikuuta 2019 Tarkoittaa käytännössä sitä, että maakunta vuokraa kyseiset tilat vähintään saakka 21

22 Lähde: HS

23 NHG:n selvitys Suomessa arviolta kehitysvammaista henkilöä Vammaispalvelujen kokonaiskustannukset noin 1,5 miljardia Noin 50 % muodostuu asumispalveluista Henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut, työllistämistoiminta ja laitospalvelut Noin 200 M per palvelu Vammaispalvelujen säästöpotentiaali NHG:n arvion mukaan 210 M vuoteen 2029 mennessä Laitoshoidon korvaaminen kevyemmällä palvelulla 70 M Muun asumisrakenteen kehittäminen 140 M Lähde: Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämis- ja Säästöpotentiaalin arviointi, väliraportti Katrina Harjuhahto-Madetoja 23

24 NHG:n selvitys Lievästi kehitysvammaisten asumiseen ja tukeen luotava uusia palveluratkaisuja Voidaan vähentää säännöllisen tuen määrää Voidaan laajentaa tuetun asumisen asiakaskuntaa myös hieman enemmän tukea tarvitseviin Uudet palveluratkaisut voivat perustua Kuvapuheluyhteyden ja muun teknologian hyödyntäminen Sosiaalinen isännöinti ja yhteisöllinen asuminen Tuetun asumisen, kotihoidon ja henkilökohtaisen avun kombinaatioratkaisut Kotihoidon hyvien käytäntöjen soveltaminen tuettuun asumiseen Henkilökohtainen budjetointi Lähde: Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämis- ja Säästöpotentiaalin arviointi, väliraportti Katrina Harjuhahto-Madetoja 24

25 Valinnanvapauslinjaukset 01/2017 Katrina Harjuhahto-Madetoja 2017

26 Valinnanvapauslain luonnos: tavoitteet Lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia Nopeuttaa palveluun pääsyä Parantaa palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta Sote-palvelujen integraatio? Terveyspalvelujen integraatio? Valinnanvapaus, ei velvollisuutta tällöin maakunta osoittaa palvelun tuottajan Työantajan maksama työterveyshuolto ja itse maksettavat sote-palvelut käytössä jatkossakin (esim. vakuutuspohjainen, ei enää KELA-korvausta) Asiakasmaksujen suuruus???? Katrina Harjuhahto-Madetoja 2017

27 Valinnanvapauslain luonnos: poimintoja Maakunnan liikelaitos tuottaa itse tai kilpailuttaa ja hankkia ostopalveluna (asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti) Useimmat sosiaalipalvelut Erilaiset seulonnat Kouluterveydenhuolto Vaativa erikoissairaanhoito Laaja päivystys Maakunnan liikelaitoksen toimipiste (esim. sosiaaliasema, sairaala tai vammaispalvelujen yksikkö) tekee asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman Mikäli maakunnan liikelaitos tarjoaa valinnanvapauden piirissä olevia sote-palveluja, ne on yhtiöitettävä Maakunnan liikelaitos tekee viranomaispäätöksiä ja vastaa palvelujen yhteensovittamisesta (julkinen, yksityinen, kolmas sektori)??? Katrina Harjuhahto-Madetoja 2017

28 Valinnanvapauslain luonnos: poimintoja Asiakkaan ilmoitettava tehdystä valinnasta (sote-keskus ja suunhoidon yksikkö) omalle maakunnalle tiedonhallintapalvelua käyttäen tai kirjallisesti Sitouduttava vuodeksi poikkeuksena asuinpaikan muutos ja muu perusteltu syy Tuottajan otettava uudet asiakkaat vastaan ilmoittautumisjärjestyksessä Vastuu palvelujen tuottamisesta alkaa viimeistään 3 viikon kuluttua Vahvistus asiakkaalle annettava 1 viikon sisällä Asiakassetelistä voi myös kieltäytyä Henkilökohtainen budjetti Maakunnalla velvollisuus ottaa käyttöön vanhus- ja vammaispalveluissa ( 24) Voidaan käyttää muissakin palveluissa ( 24) Asiakkailla jatkuva tuen ja avun tarve, pystyvät (itse tai tuettuna) suunnittelemaan ja hallinnoimaan HB:tä ( 25) Asiakkaalle myönnettävä, mutta asiakas voi kieltäytyä ( 26) Liikelaitos vastaa tarpeen arvioinnista, päätöksistä ja asiakassuunnitelmasta ( 27)??? Katrina Harjuhahto-Madetoja 2017

29 Palvelun tuottaja voidaan valita koko maasta, ei vain oman maakunnan alueelta; myös yksittäinen ammattihenkilö mahdollisuuksien mukaan Maksuseteli Asiakas valitsee vuodeksi suunhoidon yksikön Rahoitus sidottu asiakasmäärään Kokonaisvastuu vs. verkosto Kaikki toimipisteet Yksittäiset palvelun tuottajat ja palvelut Tarve jatkopalveluun Asiakas voi valita liikelaitoksen ja toimipisteen (esim. sairaala) Maakunnan Rahoitus Asiakkaalla säilyy suora käyttöoikeus päivystyspalveluihin Liikelaitos Maakunnan suora rahoitus Päivystys, akuuttihoito, erityis- ja peruspalvelut Palveluohjaus, päätökset jatkopalveluista ja viranomaispäätökset Asiakas valitsee vuodeksi sotekeskuksen Asiakasseteli Palvelutarpeen arviointi Henkilö- Kohtainen budjetti Palvelutarpeen arviointi Kertaluonteiset erityispalvelut Peruspalvelut Netissä odotusajat Palvelun tuottajat Jatkuvat pitkäkestoiset palvelut Katrina Harjuhahto-Madetoja 2017

30 Sote-uudistus ja Eteva Katrina Harjuhahto-Madetoja 2017

31 Eteva ja sote-uudistus Eteva kuntayhtymässä käynnistettiin valmistautuminen sote-uudistukseen yhtymähallituksen 03/2014 tekemien linjausten pohjalta tavoitteena jatkuva parantaminen, laadukas ja tehokas toiminta sekä kertyneen alijäämän kattaminen Sipilän hallituksen myötä käynnistetty sote- ja maakuntauudistus ei ole vaikuttanut näihin peruslinjauksiin Osana valmistelutyötä on tehty seuraavat selvitykset: Henkilöstön ja asiakkaiden määrä yksiköittäin / maakunnittain -selvitys (TR) Asiantuntijoiden ja sosiaalityöntekijöiden määrä yksiköittäin / maakunnittain selvitys (ERPA) Tilaselvitys, omat ja vuokratilat (UP, ML) Hakalan tilan testamenttimääräysten selvittäminen (UP) Arkistojen kartoitus (THe) Sopimusten kartoitus (KE, THe,THä) Edustukset Uudenmaan ja Kanta-Hämeen (Oma Häme) maakuntien esivalmistelussa Lisäksi tehty valmisteluyhteistyötä mm. HUSin ja KUUMA-kuntien kanssa Sote- ja maakuntauudistuksesta tiedotettu säännöllisesti henkilöstölle Katin blogin, henkilöstölehden sekä tiedotustilaisuuksien kautta Aktiivinen seuranta ja vaikuttaminen mm. poliitikot, STM, VM ja Kuntaliitto Katrina Harjuhahto-Madetoja 31

32 Oma Häme -valmistelu Lapset, nuoret, perheet - työryhmä Päihde- ja mielenterveyspalvelut - työryhmä Ikäihmiset - työryhmä Suun terveydenhuolto - työryhmä Vammaisten palvelut - työryhmä Soteintegraatio - työryhmä Sosiaalipäivystys - työryhmä Soteprojektiryhmä - esitykset ohjausryhmälle Terveydenhuollon integraatio - työryhmä Ohjausryhmä - päätökset ja linjaukset Tiimi maakuntajohtaja sote-muutosjohtaja maku-muutosjohtaja projektikoordinaattori projektiassistentti projektiasiantuntijat muutosagentit valmistelu ja toimeenpano Makuvalmisteluryhmä - esitykset ohjausryhmälle Pelastus, turvallisuus ja varautuminen - työryhmä Aluekehitys ja kasvupalvelut - työryhmä Maaseutu - työryhmä Maankäyttö, liikenne ja ympäristö - työryhmä Maakunnan elinvoima Kuntoutus - työryhmä Tilat ja työnteon tavat Henkilöstöfoorumi Järjestöfoorumi Poliittisten puolueiden foorumi Henkilöstö Tietohallinto Talous Katrina Harjuhahto-Madetoja 32

33

34 Sote-valmisteluryhmät Sote-tiimi koordinoi ja ohjaa valmisteluryhmiä Valmisteluryhmiin kootaan hankkeen kannalta välttämätön osaaminen ja näkemys ja tältä pohjalta tuotetaan sisältö Valinnanvapauspalvelut, perus- ja lähipalvelut Sotejärjestäminen Ikäihmiset Kaikissa ryhmissä on perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon edustus, integraatio-näkökulma läpi leikkaa valmistelutyötä Sote-päivystys Sote-tiimi + Sote-muutosjohtaja & valmisteluryhmien pj:t Vammaisten palvelut Muutosagentit osallistuvat vastuuryhmänsä toimintaan Ryhmissä huomioidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja kuntayhdyspinta Opetus, tutkimus ja kehitys Lapset, nuoret, perheet ICT Työterveyshuolto Päihde- ja mielenterveyspalvelut Tukipalvelut Kliiniset tukipalvelut Suun terveydenhuolto

35 Etevan kokonaissuunnitelman valmistelu Kokonaissuunnitelman laadinta johtoryhmän vastuulla Pohjana HE-luonnokset ja valinnanvapauslinjaukset Hyödynnetään vuonna 2014 käynnistettyä pohjatyötä Työryhmä johtoryhmä hallintopäällikkö henkilöstön edustaja sihteeri Työ käynnistyi Suunnitelman sisällön täsmentäminen, vastuut ja aikataulut Säännölliset kokoukset Säännölliset sote-infot henkilöstölle Valmistelun avoimuus Katrina Harjuhahto-Madetoja 35

36 Kokonaissuunnitelman sisältö 1. Edustukset 2. Valtakunnallisten ja maakunnallisten palvelukeskusten valmistelu 3. Osaamisen kartoittaminen ja kehittäminen 4. Yhteistyö Mm. HUS ja KUUMA-kunnat 5. Mallien valmistelu 6. Henkilöasiakkaita koskevat erityiskysymykset Mm. HB 7. Selvitysten päivitys 8. Linjaukset ja rajaukset 9. Jakaantuminen maakunnittain 10. Tietojen siirto maakuntiin ja palvelukeskuksiin 11. Viestintä 12. Valmistelua koskeva ohjeistus Katrina Harjuhahto-Madetoja 36

37 Kiitos Kysymyksiä ja kommentteja? Katrina Harjuhahto-Madetoja 37