- PDF Free Download

Transkriptio

1 Vätskäri news nro 5 / 2003 Vätskäri News Tämä uutistiedote on VSTKY:n virallinen jäsenjulkaisu ja se tavoittaa yli 1600 Lounais-Suomen alueen ITalalla työskentelevää ammattilaista 6 kertaa vuodessa. SparkNet -yhteistyöllä tulosta Taitto: Tommi Ranta Paino: Painola, T.Nieminen Oy, Kaarina Painos: 1700 kpl ISSN Yhdistys Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistys ry pj Hanna Suontausta Tieturi Oy, OldMill, Ruukinkatu 4, Turku puh fax VSTKY pankkitili Nordea Internet

2 Oma aktiivisuus näkyy työpaikkasi ilmapiirissä Satu Sippola - Mistä saamme voimaa tehdä työtä? - Millainen ilmapiiri teidän työpaikallanne on? Voiko sitä luonnehtia iloiseksi? Näillä kysymyksillä herätteli meitä tiistai-iltana VSTKYn te lassa 'vuorovaikutteinen vaikuttaja' Markku Lahti. - "Mihin ilo voi kadota siinä murrosiän tienoilla" kysyy Lahti. Hänen mukaansa pienet lapset nauravat keskimäärin 400 kertaa päivässä siinä missä me aikuiset vain häpeälliset 15 kertaa. - "Keneltä lapset mahtavat tämän totisen ja vakavan elämisen mallin oppia", pakauttaa Lahti. Palautimme mieliimme myös muutamia tuttuja suomalaisia sananlaskuja, jotka ihannoivat vakavuutta ja käskevät pitämään ilot omana tietona. -"Niihinkö me vieläkin uskomme?", kysyy Lahti. Suomalaiset ovat Lahden näkemyksen mukaan hyvin työorientoitunutta kansaa. -"Työelämän säännöt ovat muuttumassa. Meitä arvioidaan uuden mittapuun mukaan: enää eivät riitä pelkkä älykkyys, tietotaito ja se mitä me koulussa opimme, vaan tarvit-semme kykyä tulla toimeen itsem-me ja toisten kanssa." tietää Lahti. Sitä saa mitä tilaa -"Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, mutta kurjuus leviää iloa paremmin", muistuttaa Lahti. Jos kyseessä on yksityiselämässä tapahtunut kova kolhu, joka on saanut meidät vihaiseksi, viemme helposti tunteet mukanamme työpaikalle. -"Sanokaa aina tarpeen tullen suoraan, että nyt olen todellakin hyvin vihainen, mutta se ei johdu teistä", kehottaa Lahti. Se on kaikkien kannalta reilumpaa. Palkankorotus niille, jotka nauravat työpaikalla Lahti myöntäisi heti työpaikan ilopillereille palkankorotuksen siitä hyvästä, mitä he sillä käytöksellä saavat aikaan. -"Naurun on todettu lisäävän luovuutta ja ideointikykyä. Ilo myös tarttuu ja niin haluammekin", tietää Lahti. Miten olet itse ilahduttanut oman työpaikkasi ilmapiiriä? Koska loppujen lopuksi itsestä se kaikki lähtee Lahti pyysi tutkimaan tarkoin seuraavaa listaa ja mietti-mään vastausta omalla kohdalla. - oletko ilahduttanut toisia? - oletko hullutellut? - oletko rohkaissut tai tukenut toista? - oletko antanut myönteistä palautetta? - kuunteletko ja oletko ollut myös kiinnostunut? - oletko auttanut hiljaista avaamaan suunsa? - oletko antanut myötätuntoa toisen vaikeana aikana? - oletko laukaissut kireän ilmapiirin? - oletko ollut avoin ja halukas keskustelemaan myös vaikeista asioista? - oletko ryhtynyt sanoista tekoihin? - oletko jollain tavoin lisännyt työpaikkasi viihtyvyyttä? -"Mukava ilmasto ei synny itsestään. Se vaatii uhrauksia ja työtä. Myönteisyys kehittyy vapaudessa", kiteyttää Lahti lopuksi.... Lue artikkeli kokonaisuudessaan valokuvien kera osoitteessa

3 VSTKYn te ta nimellä "Nauruterapia" Markku Lahti kertoi meille mistä saamme lisää voimaa työhömme ja miten työilmapiiriä voi kehittää Vätskyläinen yleisö, jota oli paikalla noin 40, sai varmasti mukaansa uusia ajatuksia siitä, miten itse voi aktiivisesti osallistua ilmapiirin kehittämiseen työpaikalla. Markku Lahden mukana kulkeva laukku kertoo menneistä ajoista ja 'reppuun' kertyneistä havainnoista ja kokemuksista. Markku Lahti on hyvin persoonallinen ja hyvä tarinoiden kertoja. Ja tarinan taustalla on aina jokin päivänpolttava sanoma, jonka hän loppuun muistaa aina kiteyttää. Erilainen, kuten hän itsekin itseään luonnehti.

4 SparkNet - yhteistyöllä tuloksia Haastateltavana Matti Kiviö, toimitusjohtaja MP-MasterPlanet Oy Haastattelijana Jaakko Kuosmanen, toimitusjohtaja ICT Turku Oy SparkNet - langaton lähiverkko SparkNet on lähiverkko, joka toimii sekä langattomasti että lankayhteyksien kautta Turku Science Parkin alueella sekä Turun kaupunginhallinnon tiloissa. Se yhdistää alueen kolme yliopistoa, ammattikorkeakoulun ja yritykset sekä Turun kaupungin. SparkNet tarjoaa käyttäjilleen nopean yhteyden Internetiin ja sen kautta käyttäjän oman organisaation tietojärjestelmiin. Miten kuvailisit Sparknetiä, mikä se oikeastaan on? Turussa SparkNet on avoin operaattoriverkko. Operaattoriverkolla tuotetaan sekä kiinteitä että langattomia Internetyhteyspalveluja. Käytännössä kukin verkon operaattoreista luovuttaa oman SparkNetverkkoalueensa toisten operaattoreiden käyttäjien käyttöön, ja vastavuoroisesti kukin operaattoreista saa toisten operaattoreiden verkkoalueet omien käyttäjiensä käyttöön. Kukin operaattori vastaa omien käyttäjiensä Internet-liikennöinnistä. Koska SparkNet toteutetaan pääosin yhdistämällä jäsenorganisaatioiden olemassaolevaa verkkokapasiteettia, Spark Netin käyttömaksut on mahdollista pitää alhaisina. Ei-kaupallisten organisaatioiden käyttäjille SparkNet-verkon käyttö on maksutonta. SparkNet laajenee myös Turun talousalueen ulkopuolelle. Pääkaupunkiseudulla verkkopilotti on toiminut heinäkuun puolestavälistä alkaen. Turun yliopisto ja MP-MasterPlanet ovat jo pidempään tehneet yhteistyötä. Mistä tämä yhteistyö oikein sai alkunsa? Alussa MasterPlanet oli Turun yliopiston asiakas; toimintamme alkuvaiheessa ostimme Internet-palvelut yliopistolta. Vuosien saatossa olemme tehneet monenlaista yhteistyötä. Esimerkiksi vuoden 2003 alussa Turun yliopiston kaupalliset verkkopalvelut siirtyivät MasterPlanetin hoitoon. Miten SparkNet varsinaisesti käynnistyi? Viime vuoden lopulla Esa Aarnio Turun yliopiston atk-keskuksesta ehdotti, että MP-MasterPlanet ja Turun yliopisto yhdistäisivät omat langattomat verkkopalvelunsa langattoman verkon peittoalueen laajentamiseksi. Asia kuitenkin jätettiin hautumaan, kunnes ICT Turku Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Kuosmanen helmi-maaliskuun vaihteessa kertoi minulle omasta turkulaisen langattoman verkon visiostaan. Aluksi lähdimme kartoittamaan mahdollisuutta rakentaa verkkoa paikallisten teleoperaattoreiden kanssa yhteistyössä, mutta tämä ei kuitenkaan johtanut sopimukseen. Varsinaisen päätöksen verkon pilotoinnista teimme Turun yliopiston ja ICT Turku Oy:n kanssa suunnilleen huhtikuun puolessavälissä. Teknisen toteutuksen etsiminen ja käyttöönotto tapahtuivat siksi nopeassa aikataulussa että jo 14.5 yhdistimme yliopiston ja MasterPlanetin langattomien verkkojen segmentit toisiinsa. Käytännössä SparkNet on tuosta päivästä asti ollut tuotantokäytössä. Ammattikorkeakoulun pilottiverkko yhdistettiin SparkNet-verkkoon jo viikkoa myöhemmin. Käytännön verkon rakentamisen ohella edettiin nopeasti myös SparkNetorganisaatioiden välisissä sopimusneuvotteluissa, ja SparkNetyhteistoimintasopimus allekirjoitettiin Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun kauppakorkeakoulun, Turun ammattikorkeakoulun, ICT Turku Oy:n ja MP- MasterPlanetin välillä jo SparkNetin tekniseksi toteutuspohjaksi valittiin open source -pohjainen Stockholm Open -ohjelmisto. Stockholm Open on Tukholman Kungliga Tekniska högskolan:in toteuttama monioperaattoriverkon hallintaohjelmisto. Ohjelmiston käyttöönotto SparkNet-ympäristössä vaati jonkin verran räätälöintiä ja kehitystyötä, joten varsin kiireistä aikaa kevät ja kesä ovat MasterPlanetilla olleet. Miten SparkNet on teknisesti toteutettu? Fyysinen verkkototeutus perustuu siihen että operaattorit erottavat kukin omista runkoverkoistaan VLAN-segmenttejä SparkNet-käyttöä varten. Nämä VLANsegmentit yhdistetään SparkNet-verkoksi. SparkNetin teknistä toimintaa suunniteltaessa yhtenä tärkeänä kriteerinä oli operaattoreiden autonomia. Ainoa "markkinoilta" löytyvä operaattoreiden täydellisen autonomian takaava ohjelmisto, Stockholm Open, valittiin toteutuksen pohjaksi. Stockholm Open -ohjelmiston operaattorivalintakonsepti perustuu kahdelle osapalvelulle: Operaattorivalinta Ensimmäisellä käyttökerralla käyttäjä valitsee operaattorin jonka palveluja hän haluaa käyttää. Käyttäjä voi vaihtaa operaattoria myöhemmin halutessaan. Operaattorivalinnan jälkeen käyttäjä ohjataan suoraan valitsemalleen operaattorille. Autentikointipalvelu (käyttäjätunnistuspalvelu) Kullakin operaattorilla on oma Internetyhdyskäytävänsä, jonka läpi vain käyttäjätunnuksella ja salasanalla autentikoituneiden käyttäjien liikenne päästetään.

5 Millaisia hyötyjä SparkNet mielestäsi tarjoaa? SparkNet on vasta rakennusvaiheessa, mutta varsinkin Turku Science Parkin alueella verkon peittoalue on jo merkittävä. Alueen opiskelijoiden ja korkeakoulujen työntekijöiden työskentely tehostuu kun vapaata mikroluokkaa tai omaa työhuonetta ei enää välttämättä tarvita päätetyöskentelyyn. Korkeakouluille SparkNet voi suoraan säästää rahaa mikroluokkien ylläpitokulujen muodossa. Toisaalta langattomien yhteyksien tarjoaminen on kiinteän liittymän tarjoamista edullisempaa, silloin kun suuri määrä käyttäjiä sijoittuu pienelle alueelle. Myös yritysmaailmassa hyödyt ovat ilmeiset; työntekijä ei välttämättä ole sidottu omaan toimipisteeseensä sen kummemmin yrityksen sisällä kuin sen ulkopuolellakaan. Toisaalta yritysten ei tarvitse itse tarjota yhteyksiä omille vierailleen esimerkiksi omasta sisäverkostaan, vaan vierailijat voidaan ohjata käyttämään SparkNet-verkkoa. Miten SparkNetin tietoturvasta on huolehdittu? SparkNet -liittymän tietoturva on käyttäjälähtöistä, jolloin tavoitteena on turvata käyttäjän toiminta verkossa. SparkNetliittymää voi verrata vaikka ADSLliittymään, jossa käyttäjän on huolehdittava tietokoneensa tietoturvasta muun muassa ohjelmistopalomuuria ja virustorjuntaohjelmistoa käyttäen. Yhteydet yritysten sisäverkkoihin hoidetaan tunnelointiratkaisuja käyttäen. Entä miltä SparkNetin tulevaisuus vaikuttaa? SparkNet laajenee jo tällä hetkellä Turun talousalueella erittäin nopeasti. Myös valtakunnallinen kehitys on saatu hyvin liikkeelle, ja tavoitteenamme on laajentaa verkkoa muun muassa yhteistyössä paikallisten ei-kaupallisten organisaatioiden kanssa. Emme ole rajoittuneet käyttämään Spark Netissä mitään tiettyä teknistä toteutusta, joten esimerkiksi tulevaisuuden langattomat verkkoteknologiat on käyttöönotettavissa tarvittaessa. Tavoitteenamme on rakentaa nopeita ja edullisia yhteyksiä mahdollisimman laajaan käyttöön. Langaton verkkokäyttö luo uudenlaisen sovellusympäristön, jonka mahdollisuuksia on vaikea ennustaa. Toivottavasti SparkNet-käyttäjät saavat tulevaisuudessa SparkNet-liittymän ohessa käyttöönsä paljon muutakin kuin vain laajakaistaisen langattoman Internet-yhteyden. Matti Kiviö Toimitusjohtaja MP-MasterPlanet Oy S-posti Puh MP-MasterPlanet Oy on turkulainen vuonna 1995 perustettu IT-alan yritys. Turussa yritys työllistää kymmenkunta henkilöä, sekä muutamia free-lancer työntekijöitä. Free-lancer työntekijöistä kolme toimii pääkaupunkiseudulla.

6 Inhimillinen näkökulma tietotekniikkaan Mia Vihiniemi. Kirjoittaja toimii Turun ammatti-instituutissa projektipäällikkönä hankkeessa, joka selvittää yritysten osaamisen tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Tietotekniikka on tuonut mukanaan helpotusta monien ihmisten työntekoon. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kaikki se, mitä tietotekniikan avulla tehdään tai jätetään tekemättä, on kiinni ihmisten omasta toiminnasta ja kyvystä tehdä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa. Tietotekniikan erilaiset käyttäjäryhmät ja yhteistyön merkitys Tietotekniikan käyttäjät voidaan jakaa karkeasti kahteen eri ryhmään eli 1) alan ammattilaisiin, joiden työnkuva koostuu tietotekniikka-alan tehtävistä sekä 2) käyttäjiin, joiden substanssiosaaminen muodostuu pääasiassa aivan jostain muista kuin tietotekniikkaan liittyvistä asioista. Eri käyttäjäryhmien valmiudet ja motivaatio tietotekniikan hyödyntämiseen poikkeavat melko paljon toisistaan. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää varmistaa, että kommunikaatio alan asiantuntijoiden ja muiden toimijatahojen välillä toimii. Kommunikointitilanteissa on tärkeää etteivät eri käyttäjäryhmät joudu esittämään ymmärtävänsä tietoteknisistä asioista enemmän kuin ymmärtävät. Maallikkojen tietotekniset tarpeet Puhuessani maallikosta, tarkoitan tässä yhteydessä henkilöitä, joiden substanssiosaaminen ei liity tietotekniikkaan. Varsinaissuomalaisten aikuiskoulutusoppilaitosten (Innova, Salon aikuiskoulutuskeskus, Turun ammatti-instituutti ja Turun AKK) tekemässä eri alojen osaamistarpeiden selvitystyössä kävi ilmi, että tavallisimmat tietotekniset tarpeet liittyvät toimisto-ohjelmistojen (tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta), sähköpostin ja internetin käytön hallintaan. Monelle tavalliselle käyttäjälle jo resurssien hallinta tuottaa tuskaa. Paperit osataan arkistoida mappeihin mutta samaa informaatiota ei osata välttämättä hakea koneelta, vaan viime viikolla tehty muistio on salaperäisesti kadonnut. Tätä tapahtuu siitä huolimatta, että tietotekniikka-alan opettajat koittavat opetuksessaan verrata resurssienhallinnan kansioita niihin omiin kirjahyllyssä oleviin mappeihin. Atk-alan ammattilaisten asema Maallikot kohdistavat useasti tietotekniikka-alan ammattilaisiin epärealistisia odotuksia. Maallikko olettaa automaattisesti, että tietotekniikka-alan ammattilainen osaa ratkaista kaikki kotitietokoneen ongelmat riippumatta siitä toimiiko ammattilainen ohjelmistosuunnittelijana, mikrotukena tai tietokoneen a-ajokortin opettajana. Tietotekniikka-ala kehittyy nopeasti ja pysyäkseen ajan hermolla, ammattilaiset ovat joutuneet toisinaan liian koville ja palaneet loppuun. Oman jaksamisensa vuoksi tietotekniikkaalan ammattilaisten tulisikin myöntää rohkeasti, että hekään eivät tiedä kaikesta kaikkea. Positiivinen ja vastavuoroinen kommunikaatio atk-alan ammattilaisten ja maallikoiden välillä on varmasti tärkeää molempien käyttäjäryhmien työssäjaksamisen edistämisessä. Avainasemassa asenteet Eri käyttäjäryhmillä on siis kovin erilaiset valmiudet tietotekniikan hyödyntämiseen omassa työssään. Tietotekniikkataitoja tullaan tarvitsemaan yhä useammin arkipäiväisten asioiden hoitamisessa ja yhä useammassa ammatissa. Maallikoihin pitäisi saada istutettua positiivinen asenne tietoteknisten asioiden opiskelua ja niiden hyödyntämistä kohtaan. Koneita ja ohjelmistoja ei saa pelätä, vaan niitä pitää kokeilla rohkeasti sekä itse että alan ammattilaisten opastuksella. Tilanne, jossa toinen on toista "viisaampi" on äärimmäisen herkkä tilanne, jossa alan ammattilaisten on kyettävä olemaan hienotunteisia saadakseen maallikotkin innostumaan tietotekniikasta ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Tietotekniikka-alan asiantuntijoilla ja oppilaitoksilla on keskeinen rooli tietojen, taitojen ja asenteiden muokkaamisessa.

7 VSTKY TIEDOTTAA Perjantaina Pikkujoulut klo Hohtokeilaus Kupittaan keilahallissa, jonka jälkeen ruokailu ravintola Foijassa IImoittautumiset Tiistaina klo Esiintymiskoulutus VSTKY:n koulutustoimikunta järjestää esiintymiskoulutusta Kupittaan vanhalla asemalla tiistaina klo Tilaisuuden sisältö on jaoteltu teemoihin, joita ovat mm. ilmaisukyvyn kehittäminen, esiintymisjännityksen hallinta, äänenkäyttö, argumentointitilanteet sekä henkilökohtaiset vuorovaikutustilanteet. Osallistujat pystyvät vaikuttamaan tilaisuuden sisältöön näiden teemojen puitteissa. Ilmoittautumiset VSTKY:n www-sivujen kautta mennessä.

8 TAPAHTUMAKALENTERI LOKAKUU Tietoisku käyttäjien ja IT-ammattilaisten välisistä suhteista sekä tutustuminen Turun kauppakorkeakoulun uusiin tiloihin. Tiistaina klo 18-20, LS 07, uuden rakennuksen pohjatasolla Mercator aukion vieressä Ilmoittautumiset mennessä VSTKY:n weppisivuille Esiintymiskoulutus Paikka: Kupittaan vanha asema Ilmoittautumiset mennessä VSTKY:n weppisivuille Cyrano de Bergerac / Tampereen teatteri Hinta jäsenille 22 ja muille 36 : Lähtö: Linja- auto starttaa Maistraatin puistikosta, Aurakatu 2 klo Ilmoittautumiset mennessä MARRASKUU Hohtokeilaus Maksathan osallistumisesi tilaisuuksiin aina etukäteen yhdistyksen tilille Nordea Kiitos. puheenjohtaja HANNA SUONTAUSTA hanna.suontausta@tieturi.fi gsm sihteeri HANNU KULJU hannu.kulju@auria.fi gsm VSKTY JOHTOKUNTA 2003 talousasiat VIRVE HINDMARSH virve@ukkoskuja.com gsm jäsenasiat SAMI JAATINEN sami.jaatinen@hansaprint.fi puh koulutustoimikunnan pj ERKKI INNOLA erkki.innola@cs.utu.fi gsm jäsentilaisuustoimikunnan pj RIITTA PELTONIEMI riittapeltoniemi@hotmail.com gsm erillisprojektit ILKKA NEVA ilkka.neva@auria.fi gsm päätoimittaja & tiedotustoiminnan pj TOMMI RANTA tommi.ranta@tuakk.fi gsm