- PDF Free Download

Transkriptio

1 Vätskäri news nro 3/ 2005 Varsinais-Suomi nousuun - Kasvua kalastamaan -kickoff Vätskäri News / web numero Tämä uutistiedote on VSTKY:n virallinen jäsenjulkaisu ja se tavoittaa noin 1300 Lounais-Suomen alueen IT-alalla työskentelevää ammattilaista 6 kertaa vuodessa. Taitto: Tommi Ranta Yhdistys Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistys ry pj Erkki Innola Aginit Oy, Tykistökatu 6 B, TURKU puh erkki.innola@it.utu.fi VSTKY pankkitili Nordea Internet MUITA AIHEITA LEHDESSÄ: - Vierailu SOS-kylään - Työajan ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät

2 Vierailu Kaarinan SOS-lapsikylään Teksti: Liisa Ruuhimäki Vierailu Kaarinan SOS-lapsikylään maaliskuussa oli mielenkiintoinen ja antoisa. Kylänjohtaja Kari Kiesiläinen toimi isäntänämme esitellen kylää ja sen toimintaa monien kertomusten kera. Kaarinan SOS-lapsikylä on viides Suomessa toimiva lapsikylä. Se aloitti toimintansa joulukuussa Lapsikylissä asuvat ovat pääsääntöisesti huostaanotettuja lapsia, jotka tarvitsevat pitkäaikaisen kodin. Koska Kaarinan SOS-lapsikylä on suhteellisen nuori iältään, myös lapset ovat aika pieniä. Kylänjohtajan mukaan nuorin lapsi kylässä on 7 kuukautta ja vanhin 12 vuotta. Lapsikylien toiminta-ajatus on hyvin selkeä ja perustuu neljään perusperiaatteeseen. Lapsi tarvitsee kasvaakseen myönteisesti: 1. äidin/turvallisen aikuisen, johon kiintyä 2. sisaruksia, joiden kanssa välittämistä ja jakamista harjoitellaan 3. kodin tuomaan turvallisuutta ja jatkuvuutta 4. kylän, joka toimii siltana ympäröivää yhteiskuntaan Pohdimme myös vierailun aikana, kuinka esimerkiksi kyläyhteisöä tai sellaisen tuntua ei nykyaikana enää ole helppo löytää lapselle. Kaarinassa sen sijaan kylän tuntu on vahva lähtien talojen suunnittelusta, ryhmittelystä ja pihajärjestelyistä asti. Alueeseen kuuluu 8 lapsikyläkotia, yhteistalo harrastus- ja toimistotiloineen, vierastalo sekä kylänjohtajan ja kylämestarin asunnot. Kylämestari huolehtii moninaisesta kunnossapidosta, toimii kyyditysapuna, huolehtii kentän jäädytyksestä jne. - on oikea "talkkari", kuten ennen vanhaan. Kylässä toimii äitien, kylämestarin ja kyläjohtajan lisäksi myös päivätyöläisiä, kuten sosiaali-työntekijä, ohjaajia, kyläavustaja ja sihteeri. Yhteistalossa on jumppasali, puutyösekä askartelutilat ja kellarin on raivattu myös bändille tilaa harjoitella äänekkäämmilläkin soittimilla. Tullessamme yhteistaloon meitä vastaan leijaili vastapaistettujen popcornien tuoksu, silla jumppasalissa oli meneillään synttärit ja luokkakaverit oli kutsuttu juhliin. Pihan pelikenttä ja talvella luistinkenttä ovat myös naapuruston lapsien käytössä. Jokaisella kodilla on omat sääntönsä, mutta kylällä on myös yhteisiä pelisääntöjä. Seitsemän jälkeen ei mennä enää soittelemaan naapurin ovikelloa ja iltapäivisin myös annetaan rauha läksyjentekoon ennen kuin haetaan ulos leikkimään. Kaikki tämä tarina kuulosti kovin mukavalta katsellessamme ympärillämme hyvin suunniteltuja, toimivia tiloja. Kylänjohtaja kuitenkin palautti mieliimme, että huostaanotto on aina äärimmäinen keino, mihin lasten auttamisessa turvaudutaan. Niinpä lapsikylän lapsilla on takanaan paljon traumatisoivia kokemuksia ennen kuin he tulevat kylään asu

3 maan. He tarvitsevat poikkeuksellisen paljon tukea, hoitoa ja huolenpitoa pärjätäkseen. Äitien rooli ei siis ole helppo, mutta heille on pyritty järjestämään mahdollisimman paljon apua esim. ohjaajia sekä sijaisia mahdollistamaan lomia ja taukoja ympärivuorokautiseen vastuuseen. Vierailun yhteydessä lahjoitimme myös tuliaisina yhteisesti VSTKY:n ja Aurian nimissä käytetyn kannettavan tietokoneen lapsille yhteiskäyttöön. Kari Kiesiläinen oli mielissään lahjoituksesta, tietokone tulee varmasti ahkeraan käyttöön. Samoin hän valaisi, että juuri lahjoitukset ovat heille keskeisin edellytys hankkia välineitä, rahoittaa harrastustoimintaa ja myös tukea nuoria vielä senkin jälkeen, kun he ovat täysi-ikäisiä ja yhteiskunnan tuki taloudellisessa mielessä lakkaa. Lopuksi tuntui tärkeältä toivottaa Kaarinan SOS-lapsikylälle oikein hyvää jatkoa ja jaksamista tärkeässä työssä, jota he lasten hyväksi tekevät.

4 Kasvua kalastamassa Teksti: Erkki Innola Torstaina pidettiin Kasvua kalastamaan -kick off, josta jokainen puolihuolella Vätskärinsä lukenut jo tietääkin. Tilaisuus meni oikein hyvin, n. 80 hengen voimin saimme perustettua 11 yhteistyöryhmää, joiden toiminnalla saamme Varsinais- Suomen ICT-alan kasvuun. Ryhmät tulevat organisoimaan itse toimintansa sekä määrittelemään tavoitteensa ja toimintatapansa. Tässä on kuitenkin tärkeintä se, että jokainen ryhmä on avoin, ja niihin saa jokainen halukas liittyä. Ryhmien vetäjien yhteystiedot ja ryhmien kokoonpanot tulevat VSTKY:n weppisivuille oman Kasvua-kalastamaan - otsikon alle aivan lähitulevaisuudessa. ICT-Turku Oy:n sivuilla on erinomaisesti kerrottu tilaisuuden kulusta, joten keskityn tässä lähtökohtien ja tavoitteiden kuvaamiseen, VSTKY:n kannalta katsottuna. Tilaisuus oli kaikille avoin. Ammattilaisseminaarimme ovat yleensä tarkoitettu lähinnä omille jäsenillemme. Viime marraskuun seminaari osoitti kuitenkin selkeän tarpeen avoimelle yhteistyöfoorumille, jonka tiimoilla tehdään konkreettisia asioita, vaikka sitten pienin askelin. Normaalisti yhteistyöstä kyllä puhutaan, nyt sitä on tarkoitus ruveta tekemään. Se, että VSTKY on ollut tilaisuutta järjestämässä, kertoo halumme osallistua koko Varsinais-Suomen ICT - alan ja kehittämiseen ja kasvattamiseen. Riippumattomalla ammattilaisyhdistyksellä on tällaisessa kentässä paljon annettavaa, tarkoitusperiämme ja toimintaamme on tässä yhteydessä vaikea kyseenalaistaa tai kiistää. VSTKY tai mikään muukaan yksittäisen taho ei kuitenkaan saisi määritellä yhteistyön sisältöä pelkästään omista lähtökohdistaan. Tämän takia halusimme perustaa yhteistyöryhmät yhdessä siten, että jokainen tilaisuudessa läsnä oleva saa tuoda oman panoksensa ryhmien muodostamiseen ja myöhemmin ryhmien toiminnan määrittelyyn. VSTKY on jo pitkään toiminut henkilökohtaisen verkottumisen foorumina. Kick-off tilaisuudessa laajensimme tätä verkostoitumiskenttää koko maakuntaa koskevaksi. Samaa asiaa "työkseen" ajava ICT-Turku Oy on meille tässä asiassa oiva kumppani. Nyt meillä on ainutlaatuinen tilaisuus jalostaa henkilökohtainen, luottamukseen perustuva yhteis-työverkosto yritysten ja organisaatioiden välisiksi. Keihäänkärkiryhmät tarjoavat mahdollisuuden yhteistyölle, jossa ihan oikeat ihmiset ja yritykset voivat yhdistää voimavaransa, tehdä yhteistyötä ja kasvaa. Tämä haiskahtaa utopistiselta, silti tässä on nyt todellinen mahdollisuus. Uskon tietäväni ryhmien vetäjien voimavarat ja kyvyt. Ryhmissä on valtava määrä sitoutuneisuutta, kykyä, asiantuntemusta ja varmasti myös luovuutta tehdä ja keksiä uusia tapoja toimia yhteistyössä. Ryhmät ovat auki osallistujille, jotka haluavat antaa panoksensa yhteisen asian eteenpäin viemiseen. Vieraile siis VSTKY:n weppisivuilla, kilauta kaverille ja hypätkää kyytiin - kasvua kalasta

5 Alla on listattu tämänhetkiset yhteistyöryhmät. VSTKY:n nettisivujen ryhmäkohtaisilla alasivuilla on tietoja ryhmien yhteyshenkilöistä, jäsenistä ja tavoitteista. Tietoja päivitetään ryhmän toiminnan edistymisen myötä. Yhteistyöryhmä Julkishallinnon ICT Hyvinvointiteknologiat Ohjelmisto-/elektroniikkatuotanto Start-up-/kasvuyritykset ICT-palvelujen markkinointi / lisäarvon myynti Nano-bio-ICT Mobiilipalvelut Itämeri-Tukholma-Eurooppa Avoimet ohjelmistot Opetus- ja kieliteknologiat Sisällöntuotanto Yhteyshenkilö Juha Immonen (s-posti juha.immonen at siemens.fi) Kari Bäckman (s-posti kari.backman at benete.com) Kristiina Sunell (s-posti kristiina.sunell at ictturku.com Pasi Malinen (s-posti pasi.malinen at tukkk.fi) Ari Rosti (s-posti ari.rosti at software-innovation.fi) Ari Paasio (s-posti ari.paasio at it.utu.fi) Jaakko Kuosmanen (s-posti jaakko.kuosmanen at ictturku.com) Jyrki Nurmio (s-posti jyrki.nurmio at ictturku.com) Jussi Nissilä (s-posti jussi.nissila at tukkk.fi) Pia Poikonen (s-posti pia.poikonen at utu.fi) Jussi Vesma (s-posti jussi.vesma at nokia.com)

6 Työajan ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät Teksti: Tommi Ranta, kuva: Satu Sippola Työn ja vapaa-ajan erottamisen ongelmasta on keskusteltu sangen vilkkaasti. Erityisesti tietotekniikka-alalla on mietitty työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtymistä kodin tietoverkkoyhteyksien ja joustavan työajan yleistymisen myötä. VSTKY:n "Työntekijä, työnantaja Tunnetko työaikalain" seminaariin olikin yli 20 ilmoittautunutta. Tilaisuudessa meille oli asiasta kertomassa Jussi Nissilä Turun kauppakorkeakoululta ja Turun ja Porin työsuojelupiirin työaikalain asiantuntija, tarkastaja Raimo Ojala. Esitykset herättivät myös paljon kysymyksiä siitä mikä koetaan työksi. Onko esimerkiksi oman työosaamisen ylläpito ja kehittäminen työtä vai harrastus. Turun Sanomien mukaan viime vuonna joka toisella oli liukuva työaika, kun taas 30 vuotta sitten vain joka seitsemännellä oli liukuva työaika. Mistä tämä sitten johtuu? Yksi tulkinta asiasta on, että nykyyhteiskunnassa tuetaan yksilöitä ja perhe-elämää antamalla mahdollisuus asioiden joustavaan hoitamiseen. Toinen näkemys asiasta lähtee työnkuvan ja välineiden muuttumisesta - työ on muuttunut osittain ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi asiantuntija- ja johtotehtävissä, joissa toiminta on enemmän sidoksissa itse tehtävään kuin aikaan. Työaikojen joustavuus liittyy osalta myös yhteiskunnan muuttumiseen vähemmän ennakoitavaksi. Kulkeeko työ kotiin saakka? Tutkija Juha Anttilan mukaan suurin osa kotiin kulkevasta työstä on satunnaista - osalla enemmän ja osalla vähemmän. Yleistyksenä voisi ehkä todeta, että mitä luovempaa työ on sitä helpommin työn ja yksityiselämän raja hämärtyy. Toisen tutkimuksen mukaan työajan ylittävä työ on vähäistä kun taas toinen tutkimus tuo esiin 70-tuntisia työviikkoja. Viime vuonna julkaistun "Aikanyrjähdys" kirjan mukaan ITalalla yli 70-tuntiset työviikot eivät olisi poikkeuksia. Kirjan mukaan vakavimmin tämä koskee naisia. Haastattelujen perusteella 46% naisista joutuisi tinkimään kotitöistä ja noin kolmannes joutuu tinkimään jopa unesta. Onko sinulla aina kiire - siis ihan aina? Täyttyykö sinun kalenterisi kaikenlaisista turhista menoista ja kissanristiäisistä. Kaatuko kiireessä kaikki päällesi? Riittääkö aika ihmissuhteidesi hoitoon. On ehkä miettiä oma ajanhallinta kuntoon ja opetella sanomaan välillä tarvittaessa myös ei. Oma ajanhallinta: - Älä lykkää asioita vaan hoida ne heti jämäkästi - Mieti mikä sinulle on tärkeää ja merkitse se ensin kalenteriin - Ratkaise ongelmat kun ne ovat pieniä - Tee työjärjestys ja huomioi odottamattomatkin tapaukset - jätä ainakin 20% tyhjäksi - Aseta itsellesi selkeät tavoitteet - Jaa tehtävät osiin ja anna niille määräajat - Pidä näistä kiinni J

7 TAPAHTUMAKALENTERI TOUKOKUU UIT Peacock Lisätietoa Maksathan osallistumisesi tilaisuuksiin aina etukäteen yhdistyksen tilille Nordea Kiitos. puheenjohtaja ERKKI INNOLA gsm VSTKY JOHTOKUNTA 2005 sihteeri KATI VALKONEN gsm talousasiat ESA ALHONIEMI gsm jäsenasiat SANNA VIRTANEN gsm jäsentilaisuustoimikunnan pj LIISA RUUHIMÄKI gsm koulutustoimikunnan pj SATU SIPPOLA gsm erillisprojektit JUSSI NISSILÄ gsm päätoimittaja & tiedotustoiminnan pj TOMMI RANTA gsm