Motti-ohjelmisto: metsikön kehityksen simulointi
|
|
- Sakari Hovinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Motti-ohjelmisto: metsikön kehityksen simulointi Jari Hynynen MOTTI-Metsikkösimulaattori työkalu metsikön käsittelytapojen vertailuun Windows-pohjainen päätöksenteon tukijärjestelmä perustuu pitkäaikaiseen tuotostutkimukseen ja Metlan laajoihin maastomittausaineistoihin ohjelmistoa kehitetään PUROkonsortiossa käytettäväksi analyysivälineeksi
2 MOTTI sisältää koko maahan soveltuvat kasvuja tuotosmallit biomassamallit taloudelliset laskentamallit mm. nykyarvon ja vuotuisen tuoton laskenta MOTTI tuottaa kasvun ja tuotoksen hakkuukertymät luonnonpoistumat biomassat taloustuloksen hakkutulot metsänkasvatuksen kustannukset nykyarvossa taulukot ja graafiset kuvaajat päätuloksista metsikön ja puun visualisoinnin
3 Mallien laadinta-aineistot KIVENNÄISMAAT: Valtakunnan metsien inventoinnin otantakehikkoon (VMI6 ja VMI7) perustetut kestokoealat INKA-koealat - varttuneet metsiköt TINKA-koealat - havupuutaimikot METLAn pysyvät metsikkökoeaineistot koivikoiden mallien laadinnassa puun laatua kuvaavien mallien laadinnassa itseharvenemismallien laadinnassa kasvumallien rakenteen suunnittelussa OJITETUT TURVEMAAT: Valtakunnan metsien inventointiin perustuvat aineistot SINKA VMI 8:n pysyvät koealat Mallien laadinta-aineistot MOTTI-ohjelmiston kasvumallit Mänty Kuusi Koivu Yhteensä Koealoja Puita Havaintoja
4 System overview Year i Tree-level Stand-level Simulation flow (5 years period) Thinnings and other operations Growth & Mortality Update database and graphics Year i+5 Tree k Basal area growth Height growth Tree k+1 Tree k Mortality Tree k+1 Update Update Optional Site-index Predict (in the 1st round) Tree-data Stand-data Calculate Estimate Update Self-thinning Stand inventory data TREE Puun latvussuhteen STATE UPDATE ennustemalli Simulation TREE DIMENSIONS overview Diameter Height Crown ratio Stem volume STAND Branchiness
5 Puun latvussuhteen ennustemalli cr = 1-e -f(x), jossa f(x)=(a 1 -a 11 TH 0-5 ). (H dom ) -a2. d a3. exp(-a 4 RDF). TS a5. SI a6 where d cr TS RDF H dom SI TH 0-5 = puun läpimitta, cm = puun latvussuhde = lämpösumma, dd. = puuston suhteellinen tiheys = puuston valtapituus, m = pituusboniteetti, m = harvennusta kuvaava dummy-muuttuja (harvennus < 5 v.) Puun latvussuhteen ennuste eri kokoisilla puilla latvussuhde suurin pienin ikä, v.
6 TREE STAND Models for the development STATE UPDATE of branches Stand inventory data TREE DIMENSIONS Diameter Height Crown ratio Stem volume Branchiness Oksien syntyminen kiehkuraan (Mäkinen 1998) ln(nbr) = a 0 +a 1 *log(ih*100) missä +a 2 *((100*h-130)/(10*d)) + u + e nbr = syntyvien oksien lkm kiehkurassa ih = puun pituuskasvu h = puun pituus d = puun läpimitta
7 Malleilla ennustettu kiehkuraan syntyneiden oksien määrä kolmen eri latvuskerroksen puille Oksakulman ennustemalli (Mäkinen ja Collin, 1998) ln(bra jikl 0,0002d ) = 3,8690 0,0005d ji u * kiehkura j(i) jik = 0,0070, u + u jikl j(i) ji + ln(kiehkura + u jikl, = 0,0380, jik )
8 Malleilla ennustettu kiehkuraan syntyneiden oksien oksakulma kolmen eri latvuskerroksen puille Oksaläpimitan ennustemalli (Mäkinen ja Collin, 1999) ln(brd jikl 0,0162kiehkura + 0,0282bra ) = 2, ,0013d u j(i) jikl jik + u = 0,0296, + 0,6766 ln(kiehkura j(i) + u u jikl jikl, ji + 1,2558clrel = 0,1663, jik ) ji jossa kiehkura = kiehkuran ikä latvasta lukien, dij= puun rinnankorkeusläpimitta clrel = latvuksen suhteellinen pituus ja u j(i) = puuta i metsikössä j kuvaava varianssikomponentti
9 Malleilla ennustettu kiehkuraan syntyneiden oksien läpimitta kolmen eri latvuskerroksen puille Oksien kuoleminen (Mäkinen 1998) ln( 1 pra ) pra = f ( od, max od, ikä,( h 130), d, kiehkura; β ) + ε. missä pra = od = max od = ikä = h = d = kiehkura = oksien elossaolotodennäköisyys oksan läpimitta kiehkuran paksuimman oksan läpimitta puun ikä puun pituus puun läpimitta kiehkuran järjestysnumero latvasta lukien
10 Malleilla ennustettu oksien elävyystodennäköisyys kolmen eri latvuskerroksen puille Oksien karsiutuminen (Mäkinen 1998) prdb ) 1 prdb = f ( kiehkura _ la 2, clrel, d; β ) + + ε. u i missä prdb = oksien karsiutumistodennäköisyys clrel = latvuksen suhteellinen pituus d = puun läpimitta kiehkura_la = kiehkuran järjestysnumero elävän latvuksen alarajasta lukien
11 TREE STAND STATE UPDATE Kasvupaikan kuvaus malleissa Stand inventory data TREE DIMENSIONS STOCKING DIMENSIONS Diameter Height Crown ratio Stem volume Stem number Dominant heght Basal area Volume Branchiness TREE BIOMASS STAND BIOMASS Stem Root Branch Foliage Stem Root Branch Foliage SITE Prediction of site index Kasvupaikan kuvaus malleissa Kivennäismaat ilmasto & maantiet. sijainti lämpösumma merisyys, järvisyys kasvupaikkatyyppi metsätyyppi lisämääreet pituusboniteetti Turvemaat ilmasto & maantiet. sijainti lämpösumma pohjoiskoordinaatti korkeus, mpy kasvupaikkatyyppi ravinteisuusluokista johdetut luokat aika ojituksesta
12 Pituusboniteettimalli H = a exp(-b / T) H = metsikön valtapituus, m T = metsikön ikä, v. Parametrit b = pituuskehityskäyrän muoto a = maksimipituus, joka riippuu lämpösummasta metsätyypistä kivisyydestä soistuneisuudesta kunttaisuudesta pituus, m ikä, v. Pituusboniteetin kalibrointi puuston ikä- ja pituusmittausten avulla pituus, m Kalibroimaton malli Koepuumittaus (ikä, pituus) Mitattu 1 koepuu Mitattu useita koepuita ikä, v.
13 TREE STAND STATE UPDATE Puuston suhteellinen tiheys Stand inventory data N TREE DIMENSIONS STOCKING DIMENSIONS Diameter Height itseharvenemisraja: RDF=1.0 Dominant heght Volume Crown ratio Stem volume Stem number Basal area Branchiness TREE BIOMASS STAND BIOMASS Stem Root Branch Foliage Stem Root Branch Foliage Competitive status of a tree SITE COMPETITION Prediction of site index Relative stand density tod. tiheys: RDF=0.8 Dg Stand inventory data TREATMENTS TREE Simulation TREE DIMENSIONS overview Diameter Height Crown ratio Stem volume Branchiness STATE UPDATE STAND STOCKING DIMENSIONS Stem number Dominant heght Basal area Volume Thinning Fertilization Redraining TREE BIOMASS Stem Branch Root Foliage STAND BIOMASS Stem Branch Root Foliage Competitive status of a tree SITE COMPETITION Prediction of site index Relative stand density 5-year growth period PREDICTION OF STAND DYNAMICS GROWTH Dominant height increment
14 Stand inventory data TREATMENTS TREE STAND Puun läpimitan kasvun STATE UPDATE ennustaminen TREE DIMENSIONS STOCKING DIMENSIONS Diameter Height Crown ratio Stem volume Stem number Dominant heght Basal area Volume Branchiness Thinning Fertilization Redraining TREE BIOMASS Stem Branch Root Foliage STAND BIOMASS Stem Branch Root Foliage Competitive status of a tree SITE COMPETITION Prediction of site index Relative stand density 5-year growth period Tree growth -diameter - height PREDICTION OF STAND DYNAMICS GROWTH Dominant height increment Puun läpimitan kasvun ennustaminen Kasvuun vaikuttavat tekijät: Puun pohjapinta-alan kasvumalli: - kasvupaikka - puun koko - puiden välinen kilpailu - metsikön kehitysvaihe - metsänhoidolliset toimenpiteet ln(ig 5 ) = f( SI, MT,CT, DDY, d,cr, DF L,RDF mä,rdf ku,rdf lp, H dom, TH5, TH10)
15 Puun poikkileikkauspinta-alan kasvumalli kivennäismaille Selitettävä muuttuja:ln(i g5 ) KASVUPAIKKA : Pituusbonitetti Kasvupaikkatyypit Sijainti METSIKKÖ: Kehitysvaihe Tiheys Käsittely PUU: Koko Kilpailuasema Muuttuja Kerroin Std error T Intercept ln(si Sp ) SC SC SC (cr. TS)/ /H dom /H dom ln(rdf Sp +1) ln(rdf Ns +1) ln(rdf sb+pb+od +1) TH TH ln(d) d /(d+0.1) ln(cr) RDFL pennusteen keskiarvo std(u) std(e) Havaintojen lkm Puun läpimitan kehitysennuste eri kokoisilla puilla lpm, cm ikä, v. suurin pienin
16 Stand inventory data TREATMENTS TREE STAND Puun pituuskasvun STATE ennustaminen UPDATE TREE DIMENSIONS STOCKING DIMENSIONS Diameter Height Crown ratio Stem volume Stem number Dominant heght Basal area Volume Branchiness Thinning Fertilization Redraining TREE BIOMASS Stem Branch Root Foliage STAND BIOMASS Stem Branch Root Foliage Competitive status of a tree SITE COMPETITION Prediction of site index Relative stand density 5-year growth period Tree growth -diameter - height PREDICTION OF STAND DYNAMICS GROWTH Dominant height increment Puun pituuskasvun ennustemalli Yksittäisen puun kasvuun vaikuttaa: - valtapituuden kasvunopeus - f(kasvupaikka, kehitysvaihe) -puun koko ja asema metsikössä -puuston tiheys ) Pituuskasvumalli: ih 5 = IH dom (d/d dom ) f(ih dom, cr, RDFL)
17 Puun pituuskasvun ennustemalli h Hdom dom $i 5 = I d D ai 1 a + a3 cr CR + a4cr + a5rdf 2 Hdom dom top Asymptotic 95 % confidence interval Parameter Estimate Asymptotic Lower Upper Std. Dev. a a a a a $i h ) MSE Observations Puun pituuskasvun ennuste eri kokoisilla puilla pituus, m suurin pienin ikä, v.
18 Stand inventory data TREATMENTS TREE Prediction of mortality STATE UPDATE STAND TREE DIMENSIONS STOCKING DIMENSIONS Diameter Height Crown ratio Stem volume Stem number Dominant heght Basal area Volume Branchiness Thinning Fertilization Redraining TREE BIOMASS Stem Branch Root Foliage STAND BIOMASS Stem Branch Root Foliage Competitive status of a tree SITE COMPETITION Prediction of site index Relative stand density 5-year growth period Tree growth -diameter - height Survival of trees PREDICTION OF STAND DYNAMICS GROWTH MORTALITY Dominant height increment Self-thinning pcomp5 p comp5 d = Survival on tree-level 1+ exp 1 ( ) a0 + a1 d + a2 BA + a3 BAL Self-thinning on stand-level ( ) ( ) ( ) ln N = a + a ln SI + a ln D + b + e = probability of a tree to die during the next five years ij 0 2 i 1 gkij i ij = breast height diameter, cm BA = stand basal area, m 2 ha -1 BAL = basal area of trees larger than subject tree, m 2 ha -1 P comp Basal area, m 2 ha Stem number, n ha IF Scots pine Norway spruce Siver birch Pubescent birch d, cm Mean diameter at stump height, cm
19 Stand inventory data TREATMENTS TREE STAND STATE UPDATE TREE DIMENSIONS STOCKING DIMENSIONS Diameter Height Crown ratio Stem volume Stem number Dominant heght Basal area Volume Branchiness Thinning Fertilization Redraining TREE BIOMASS Stem Branch Root Foliage STAND BIOMASS Stem Branch Root Foliage Competitive status of a tree SITE COMPETITION Prediction of site index Relative stand density 5-year growth period Tree growth -diameter - height Survival of trees PREDICTION OF STAND DYNAMICS GROWTH MORTALITY Dominant height increment Self-thinning Dead wood production MOTTI: Analysis and reporting SIMULATION RESULTS Further analysis Biodiversity analysis Financial analysis Carbon dynamics Growth and yield Biodiversity Profitability FINAL RESULTS Carbon sequestration
20 Puuston tilatiedot Optimoinnin lähtötiedot - tavoitteet - rajoitteet - käsittelyrajoitteet - puun hinnat - kustannukset PUUSTON TILAN JA KEHITYKSEN ENNUSTAMINEN Kasvu- ja tuotosmallit Uudistumis- ja alkukehitysmallit Puun ja puuaineen laadun ennustemallit Käsittelyohjeet Prosessimallit OPTIMOINTI Ei Kyllä Ratkaisu löytynyt? TULOSTEN ESITTÄMINEN Rungon 3D-kuvaus Linkki WoodCIM-ohjelmistoon Motin kehitystyö v Kasvuennusteet uudistumis- ja varhaiskehitysmallit liitetty 3/2004 PipeQual mallit liitetty 4/2004, testaus meneillään oksamallit viimeistellään 2004 aikana Mallien testaus mallien toimivuus nuorissa metsissä 2004 aikana Kannattavuustarkastelu käsittelyoptimointi valmis 6/2004 Käyttöliittymä WoodCIM-yhteensopiva tulostusmuoto 9/2004 rungon visualisointi: valmis 2005 alkuvuosi
Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla
Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»
LisätiedotPURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.2001 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.2004
LisätiedotPURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin
LisätiedotMOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa
MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston
LisätiedotPURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa
PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Pekka Saranpää Harri Mäkinen Tuula Jaakkola
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotPURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa
PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa 1 Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Pekka Saranpää Harri Mäkinen Tuula
LisätiedotMotti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa
Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Jouni Siipilehto UUTTA TIETOA SUOMETSÄTALOUTEEN Metlan Suometsätalous-tutkimusohjelman tulokset käytäntöön
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotSuunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi
Suunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi Annikki Mäkelä 10.10.2005 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Taimikkosimulaattorin perusajatus Toimenpideohjelma Hoitotoimet Uudistamistapa
LisätiedotResearch plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen
Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotKasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
LisätiedotYmpäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin. Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää. Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö
PURO-osahanke 1 Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö Tutkimuskysymykset Miten pitkäkestoiset
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotPuun kasvu ja runkomuodon muutokset
Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa
LisätiedotTuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
LisätiedotSuomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena
Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia empiirisistä tutkimuksista viideltä maantieteelliseltä alueelta SPWT-konsortion loppuseminaari
LisätiedotSuometsien kasvatuksen kannattavuus
Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla
LisätiedotVaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat
LisätiedotSatomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin
Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin Mikko Kurttila, Jari Miina, Veera Tahvanainen & Henri Vanhanen Luke Joensuu Digitalisaatio ja teknologia luonnontuotealalla, Arktisten
LisätiedotTaneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010. Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen
Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010 Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen Esityksen sisältö Taustaa Malleista Lähestymistapoja Suomessa Mallien käytettävyys
LisätiedotMetsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä Aino Assmuth,
LisätiedotMetsikön kasvatus muuttuvassa ilmastossa yleisen mallisysteemin kehittäminen ja soveltaminen mäntymetsiin
Metsikön kasvatus muuttuvassa ilmastossa yleisen mallisysteemin kehittäminen ja soveltaminen mäntymetsiin Annikki Mäkelä ja työryhmä: Tapio Linkosalo, Sanna Härkönen, Pasi Kolari, Minna Pulkkinen, Remko
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Mattila Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Saija.Mattila@metla.fi puh.010-211 2449 Tutkimuksen taustaa Puuston alkukehitys on heikosti tunnettu ja vaikeimmin ennustettavissa
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotJakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen
Jakaumamallit MELA29:ssä MELA käyttäjäpäivä 11.11.29 Kari Härkönen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aineistonmuodostuksessa useita vaihtoehtoisia
LisätiedotPURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa
PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Annikki Mäkelä, HY Tausta Kilpailu kiristynyt - miten saada metsätalous kannattavammaksi perinteisillä
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotHarvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella
Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella Annikki Mäkelä Ylä- ja alaharvennus ja poimintahakkuut - Määritelmiä Alaharvennus Poistetaan pienimpiä ja vioittuneita puita Kasvutilaa
LisätiedotIlmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta
Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta MMT Sanna Härkönen Metsäasiantuntija sanna.harkonen@bitcomp.fi Sisältö SISÄLTÖ Metsän kasvun ennustaminen: tulevaisuuden haasteita
LisätiedotSuometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
LisätiedotTervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu
Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Ville Hallikainen Kuva: Risto Jalkanen Tutkimuskysymykset Mitkä luonnossa vallitsevat ekologiset ja metsänhoidolliset ym. tekijät vaikuttavat tervasroson
LisätiedotTukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.
Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA
LisätiedotOlosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland
Olosuhdetieto Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna Metsäteho 22.6.2016 Timo Tokola Metsätiedon kehittämisen kokonaisuus Tokola 21.11.2016 2 Tausta ja sisältö Olosuhdetieto puunkorjuussa Suvinen et
LisätiedotIntegrating wood quality considerations in landscape-level forest planning
Integrating wood quality considerations in landscape-level forest planning Tuomo Kalliokoski, Jordi Garcia-Gonzalo, Ane Zubizarreta-Gerendiain, José G. Borges & Annikki Mäkelä 6.5.2013 1 Outline Backgroung/Research
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotKehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet
LisätiedotDynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö
Dynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö 13.-14.5.2013 Sisältö Henkilöhistoriaa Metsän kasvumallit miksi ja miten? Sovelluksia Biologia,
LisätiedotPuuntuotos ja kannattavuus
Puuntuotos ja kannattavuus Jari Hynynen 1), Anssi Ahtikoski 1), Kalle Eerikäinen 1), Eljas Heikkinen 2), Saija Huuskonen 1), Pentti Niemistö 1), Hannu Salminen 1) & Kristian Karlsson 1) 1) Metla 2) Suomen
LisätiedotMetsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA
Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA SIMO-seminaari 2.11.2007 Lauri Valsta Metsäekonomian laitos Sisältö Metsikkötason suunnittelun käyttökohteet Katsaus menetelmiin SMA:n rakenne
LisätiedotDendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu
METLA Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu Northern Boreal Forest Information Products Based on Earth Observation Data (2005 2007) LocalMELA
LisätiedotMetsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa
Metsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa Heli Peltola 1), Veli-Pekka Ikonen 1), Hannu Väisänen 1), Seppo Kellomäki 1), Hilppa Gregow 2), Ari Venäläinen 2) 1) Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen
LisätiedotMetsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014
Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,
LisätiedotMetsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain
Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen Metsätieteen päivä 17.11.2015 Sami Oksa Päällikkö, ympäristö ja kestävä kehitys UPM ja metsä 50M Tainta istutetaan
LisätiedotTaimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi
Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi Projektiryhmä Tapio Räsänen, Simo Kaila, Mika Lehtonen ja Markus Strandström Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
LisätiedotRiittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
LisätiedotI. Principles of Pointer Year Analysis
I. Principles of Pointer Year Analysis Fig 1. Maximum (red) and minimum (blue) pointer years. 1 Fig 2. Principle of pointer year calculation. Fig 3. Skeleton plot graph created by Kinsys/Kigraph programme.
LisätiedotVMI kasvututkimuksen haasteita
VMI kasvututkimuksen haasteita Annika Kangas & Helena Henttonen 18.8.2016 1 Teppo Tutkija VMIn aikasarjat mahdollistavat kasvutrendien tutkimuksen 2 Korhonen & Kangas Missä määrin kasvu voidaan ennustaa?
LisätiedotSuometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
LisätiedotIlmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
LisätiedotMELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.
MELA2012 Olli Salminen Metla MELA ryhmä http://www.metla.fi www.metla.fi/metinfo/mela MELA2012 julkistus 27.11.2012 MELA versiohistoria MELA2012 ohjelmiston uudet ominaisuudet http://mela2.metla.fi/mela/julkaisut/oppaat.htm
LisätiedotNeulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä
Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotIlmasto on jo muuttunut ja muutosnopeus kiihtyy
Metsänkasvatusketjut puuntuotannon, hiilitaseen ja monimuotoisuuden näkökulmasta muuttuvassa ilmastossa Raisa Mäkipää 1, Tapio Linkosalo 1, Alexander Komarov 2, Vladimir Shanin 2, Markku Larjavaara 1,
LisätiedotTaimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät
1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset
LisätiedotSIMO-seminaari. 23.3.2007 Helsinki
SIMO-seminaari 23.3.2007 Helsinki Ohjelma Tässä ollaan nyt: SIMO-demo Kahvi Jotain erilaistakin: Tapion Suokanta Jatkokuviot SIMO-demo Datana Metsähallituksen H_alueelta 240, T_piiristä 5, osastosta 181
LisätiedotMetsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun
Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotPuiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista
Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista MMT Ville Kankare Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilauksen huippuyksikkö 8.3.2016 1 Sisältö I. Biomassaositteet
LisätiedotKaukokartoituspohjainen metsien inventointi Suomessa - mitä tästä eteenpäin? Petteri Packalen
Laserkeilausseminaari 2017 MML 12.10.2017 Kaukokartoituspohjainen metsien inventointi Suomessa - mitä tästä eteenpäin? Petteri Packalen Metsien inventointi Suomessa Kaksi erityyppistä inventointia: Valtakunnan
LisätiedotLiite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
LisätiedotMetsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMetsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin
LisätiedotKierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö
Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö Biotalouspäivät 21.9. 2017 Turku Prof Hannu Ilvesniemi Luke Kuva:Erkki Oksanen Maantutkimuksen pitkäaikaiset kokeet 17.9.2017 Hannu
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotARVO ohjelmisto. Tausta
ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 11.2.2010 2 Ennakkotiedon
LisätiedotVille Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola
Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola Tutkimuksen tausta Poronhoidon ja metsätalouden suhteista keskusteltu jo yli 100 vuotta. Aluksi ongelmana oli poron
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
LisätiedotKangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotMuuttuvan ympäristön vaikutusten
Muuttuvan ympäristön vaikutusten liittäminen kasvatusmalleihin Annikki Mäkelä, Eero Nikinmaa, Sanna Härkönen, Pasi Kolari, Tapio Linkosalo, Raisa Mäkipää, Mikko Peltoniemi Taustaa Kasvatusmallit (esim.
LisätiedotPaikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan
Biomassan estimointi laseraineiston, ilmakuvien ja maastomittausten perusteella Esitys Metsätieteen Päivän Taksaattorisessiossa 26.10.2011 Reija Haapanen, Sakari Tuominen ja Risto Viitala Paikkatietoa
LisätiedotMitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei
Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei Matti Haapanen 1947 1 Jälkeläistestaus SV 1.0 Pluspuut 1997- SV 1.5 115 miljoonaa jalostettua tainta vuodessa Metsikkö 1. polven sv 1.5 polven sv Kuusi Mänty
LisätiedotFolia Forestalia 1995(2) Tutkimusartikkelit Kirjoittajien yhteystiedot: Hynynen, Metsäntutkimuslaitos, Vantaan tutkimuskeskus, PL 18, Vantaa; Sa
Folia Forestalia tutkimusartikkeli Jari Hynynen ja Jussi Saramäki Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoimakkuuden vaikutus nuoren männikön kehitykseen Hynynen, J. & Saramäki, J. 1995. Ensiharvennuksen
LisätiedotHaasteena metsätalouden dynamiikka - ekosysteemimallinnuksesta mallinnusekosysteemiin?
Haasteena metsätalouden dynamiikka - ekosysteemimallinnuksesta mallinnusekosysteemiin? Tuula Nuutinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012 Perinteinen ekosysteemin
LisätiedotLaserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä
Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä Topi Tanhuanpää HY, Metsätieteiden osasto / UEF, Historia- ja maantieteiden osasto Kaupunkimetsät: Mitä ne ovat? Kaupungissa ja sen laitamilla kasvavien
LisätiedotMetsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan
Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotHakkuumahdollisuusarviot
Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1
LisätiedotARVO ohjelmisto. Tausta
ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 25.1.2010 2 Ennakkotiedon
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotMetsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset
Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland
LisätiedotLaserkeilauspohjaiset laskentasovellukset
Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Petteri Packalén Matti Maltamo Laseraineiston käsittely: Ohjelmistot, formaatit ja standardit Ei kovin monia ohjelmia laserpisteaineiston käsittelyyn» Terrasolid
LisätiedotMETLA. Metla / Tehtävät. Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä
Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä 1 Metla / Tehtävät METLA Metla on valtion tutkimuslaitos, joka tuottaa tutkimustietoa metsäympäristöstä, metsien käyttömuodoista sekä metsä- ja puutaloudesta
LisätiedotYmpäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin
Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola Harri Mäkinen Pekka Saranpää Nuorpuu- eli ydinpuu Kuusen nuorpuu < 10 lustoa Sydänpuu Pintapuu PUUN OMINAISUUKSIEN VAIHTELU
LisätiedotUUTTA TIETOA METSÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA TAKSAATTORIKLUBI Timo Pukkala
UUTTA TIETOA METSÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA TAKSAATTORIKLUBI 22. 3. 212 Timo Pukkala Sisältö 1. Yleistä höpinää 2. Vanhoja tuloksia 3. Uusia tuloksia Tunteellinen aihe Osa tunteilusta johtuu käsitteen
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Lisätiedot