Tampereen kaupunkiseudun kuntien tietohallinnon kehittämissuunnitelma. Strategiset painopistealueet ja yhteistyömalli

Transkriptio

1 Tampereen kaupunkiseudun kuntien tietohallinnon kehittämissuunnitelma Strategiset painopistealueet ja yhteistyömalli

2 Yhteenveto strategisista vaihtoehdoista

3 Tarkastellut vaihtoehdot Laajeneminen toimialaratkaisuihin 3. Yhteistyön toimialaratkaisuihin 4. Yhteistyön uusiin kuntiin ja toimialaratkaisuihin 1. Nykyisen laajuisen yhteistyön jatkaminen 2. Yhteistyön uusiin kuntiin Laajeneminen muihin kuntiin

4 Yhteenveto tehdystä linjauksesta Ensisijaisena strategisena vaihtoehtona lähdetään toteuttamaan vaihtoehtoa 3 Toimialaratkaisuja lähdetään toteuttamaan seutustrategian asettamien tavoitteiden pohjalta. Alustavasti tunnistetuille strategisille painopistealueille määritellään kehittämiskohteet yhdessä toimialojen kanssa. Vaihtoehto 2:n mukainen nykyisten infrapalvelujen koko Pirkanmaalle Tämä vaihtoehto saattaa tulla esiin silloin, kun sote- ja maakuntauudistusta toteutetaan Pirkanmaan osalta. Päätökset tämän vaihtoehdon toteutuksesta tehdään maakuntauudistuksen toteutuksen edetessä. Sote ICT:n irrotus huomioidaan molemmissa strategissa vaihtoehdoissa Sote ICT:n irrotus on kunnille välttämättä eteen tuleva tehtävä, jonka toteutus tulee viemään huomattavasti ICT-resursseja lähivuosina. Sen vaikutukset tulee huomioida, kun suunnitellaan strategisten painopistealueiden kehittämisprojektien resursointia ja aikataulutusta.

5 Esiin nostetut strategiset painopistealueet

6 Esiin nostetut strategiset painopistealueet (1/2) Haastattelut ja työpajat 1. Opetustoimen houkutteleva osaamis- ja innovaatioympäristö Yhtenäiset seudullinen verkko ja peruspalvelut, jossa kaikki opetussektorin toimijat ovat mukana Yhteinen/yhteiset oppimisalustat, joita tuetaan ja kehitetään seudullisena yhteistyönä Vanhempien osallistaminen digitaaliseen opetukseen 2. Seudullisen yhdyskuntarakenteen suunnittelun ja toteutuksen digitaaliset palvelut Yhteinen tietovarasto paikka- ja palvelutiedon hallinta sekä liittymät tiedon hakuun (esim. Oskari) Yhteinen tietomallipohjainen tietovarasto mahdollistaa myös yhteiset infrarakentamisen suunnittelun ja omaisuuden hallinnan ratkaisut Yhteinen MAL-sopimuksen (Maankäyttö, Asuminen, Liikenne) mukainen tietovarasto ja raportointijärjestelmä Kuntalaisten ja yritysten osallistaminen rakentamisen ja maankäytön suunnitteluun innovatiivisten käyttöliittymien avulla 3. Kuntarajat ylittävät hallinnolliset ratkaisut Sujuvat kuntarajattomat palvelut sekä yhteistyö hallinnollisissa palveluissa ja johtamista tukevissa tietojärjestelmissä (esim. talous- ja henkilöstöhallinto, asianhallinta, asiakashallinta ja neuvonta/palautepalvelut) Asukkaiden, yritysten ja järjestöjen osallistamisen digitalisointi ja siihen tarvittavat ratkaisut Yhteiset avoimen datan tarjoamisen ratkaisut kunnan tietoihin

7 Esiin nostetut strategiset painopistealueet (2/2) Haastattelut ja työpajat 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaatimukset tiedon hallinnalle ja tietojärjestelmille. 5. Elinvoiman tukeminen Aluetaloutta vahvistavan työllisyyspolitiikan tukeminen tietohallinnon keinoin, mm. työllisyyspalveluiden järjestelmäratkaisut (Tampereen seudun työllisyyspalvelukokeilu ). Uusille aloittaville tai Tampereen seudulle muuttaville yrityksille suunnattavat yrityksen käynnistämisen palvelut, joilla tuetaan aloittavaa yritystä ja helpotetaan yrityksen käynnistämiseen liittyvää byrokratiaa.

8 1. Opetustoimen houkutteleva osaamis- ja innovaatioympäristö Nykytilanteessa Tampereen seudun kuntien opetussektori hyödyntää Pirta II sopimuksen ICT-peruspalveluita vain osittain ja esim. palveluiden paikallistukea hoidetaan kunnissa itse. Oppimisalustojen suhteen jo on olemassa olevaa yhteistyötä Tampereen seudun kuntien kesken ja sen lisäämiselle on hyvät edellytykset, koska sekä Tampere, että sen ympäryskunnat käyttävät samoja oppimisalustoja (pääasiassa Moodlea). Kehittämiskohteiden sisältö Yhtenäinen ja kapasiteetiltaan riittävä seudullinen verkko sekä peruspalvelut, jossa kaikki opetussektorin toimijat ovat mukana. Yhteinen kirjautuminen hankituissa yhteisissä alustoissa. Yhteinen\yhteiset opetusalustat, joita tuetaan ja kehitetään seudullisena yhteistyönä. Yhtenäistetään ratkaisuja myös siksi, että koululaisten ja opiskelijoiden ei tarvitse opetella kohtuutonta määrää erilaisia digitaalisia ratkaisuja ja laitteita. Koulun ulkopuolisten toimijoiden (yritykset, yhdistykset, kodit jne) osallistaminen digitaaliseen opetukseen. Liittyminen seutustrategian tavoitteisiin - Mitä kohtia seutustrategiassa strateginen tukee Lisää kilpailukykyä Houkutteleva osaamis-ja innovaatioympäristö. Hyvinvoiva yhteisö Älykäs ja helppo asiointi Kuvaus toimenpiteistä Valmistellaan verkko- ja peruspalveluiden yhtenäistämistä ja suunnitellaan verkon kapasiteetin nostamista. Organisoidaan opetusalustojen kehittämisprojekti hyödyntäen jo olemassa olevaa seudullista opetustoimen kehittämisorganisaatiota. Käynnistettävissä projekteissa kytketään toimiala- ja ict kehittäminen yhteen.

9 2. Seudullisen yhdyskuntarakenteen suunnittelun ja toteutuksen digitaaliset palvelut Tampereen seudun kunnat ovat tehneet valtion kanssa MAL-sopimuksen, jossa ne ovat sitoutuneet yhteistyöhön maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun yhteistyöhön. Kehittämiskohteiden sisältö Yhteistyöhön liittyvien digitaalisten palvelujen kehittämiskohteita ovat: Yhteinen tietovarasto paikka- ja palvelutiedon hallinta sekä liittymät tiedon hakuun (esim. Oskari) Yhteinen tietomallipohjainen tietovarasto mahdollistaa myös yhteiset infrarakentamisen suunnittelun ja omaisuuden hallinnan ratkaisut Yhteinen MAL-sopimuksen (Maankäyttö, Asuminen, Liikenne) mukainen tietovarasto ja raportointijärjestelmä Kuntalaisten ja yritysten osallistaminen rakentamisen ja maankäytön suunnitteluun innovatiivisten käyttöliittymien avulla Liittyminen seutustrategian tavoitteisiin - Mitä kohtia seutustrategiassa painopistealue tukee Kasvulle kestävä rakenne Toimiva yhdyskuntarakenne Hyvinvoiva yhteisö Älykäs ja helppo Osallistava toimintaympäristö Kuvaus toimenpiteistä Levitetään Tampereella toteutettua paikka- ja palvelutiedon hallinnan ratkaisua ja siinä huomioidaan yhdenmukaiset tietosisällöt ja tietotarpeet sekä tietomallipohjaisen tietovaraston toteuttaminen. Palvelutiedon hallinnan osalta toteutetaan liityntä suomi.fi palvelutietovarantoon. Palvelun käyttöliittymissä huomioidaan myös uuden teknologian tuomat mahdollisuudet kuten 3D-mallinnukset. Selvityksen jälkeen tehdään päätökset yhteisten tietovarantojen ja järjestelmien toteuttamisesta. Käynnistetään projekti MAL-sopimuksen raportoinnin ja sen vaatiman tietovarastoratkaisun määrittelystä.

10 3. Kuntarajat ylittävät hallinnolliset ratkaisut Kehittämiskohteiden sisältö Sujuvat kuntarajattomat palvelut sekä yhteistyö hallinnollisissa palveluissa ja johtamista tukevissa tietojärjestelmissä (esim. talous- ja henkilöstöhallinto, asianhallinta, asiakashallinta, johdon raportointi ja neuvonta/palautepalvelut) Asukkaiden, yritysten ja järjestöjen osallistamisen digitalisointi ja siihen tarvittavat ratkaisut Yhteiset avoimen datan tarjoamisen ratkaisut kunnan tietoihin Liittyminen seutustrategian tavoitteisiin - Mitä kohtia seutustrategiassa strateginen painopistealue tukee Hyvinvoiva yhteisö Älykäs ja helppo asiointi Osallistava toimintaympäristö Kuvaus toimenpiteistä Esiselvitys yhteistyömahdollisuuksista hallinnollisten palvelujen toteuttamiseen käyttäen yhteisiä talous- ja henkilöstöhallinnon sekä asianhallinnan ratkaisuja. Esiselvitys kuntalaisten osallistamisesta kunnalliseen päätöksentekoon digitaalisesti. Esiselvityksessä otetaan huomioon myös valtakunnallisten palvelujen soveltaminen (otakantaa.fi, lausunto.fi, kuntalaisaloite.fi, demokratia.fi) sekä haetaan kevyitä välineitä ja ratkaisuja kuntalaisten osallistamiseen ja palautteen keräämiseen. Esiselvitys avoimen datan tarjoamisen ratkaisuista Esiselvitysten jälkeen tehdään päätökset etenemisestä määrittely ja toteutusvaiheisiin

11 4. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja tukevat tietojärjestelmäratkaisut STM:n linjausten mukaan kunnilla säilyy vastuu väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tähän liittyvät tehtävät pysyvät samoina kuin tähänkin asti: Kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuraaminen väestöryhmittäin. Kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toteutetuista toimenpiteistä raportointi valtuustolle vuosittain. Kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus valtuustolle. Paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet. Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten ennakkoarviointi ja huomioon ottaminen. Kunnan palveluissa toteutettujen toimenpiteiden seuraaminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahojen nimeäminen. Kehittämiskohteiden sisältö Selvitetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaatimukset tiedon hallinnalle ja tietojärjestelmille. Liittyminen seutustrategian tavoitteisiin - Mitä kohtia seutustrategiassa painopistealue tukee Hyvinvoiva yhteisö Hyvinvoivat kuntalaiset Osallistava toimintaympäristö Tarkemmat vaikutussuhteet tunnistetaan mahdollisessa esiselvityksessä. Kuvaus toimenpiteistä Toteutetaan esiselvitys, jossa tunnistetaan kuntiin jäävien hyvinvointia ja terveyttä edistävien tehtävien vaatimukset tiedon hallinnalle ja tietojärjestelmille sekä rajapinnat maakuntaan. Esiselvityksen tulosten perusteella päätetään seudullisesti toteutettavasta ict:hen liittyvästä yhteistyöstä. Eteneminen sovitetaan maakunta- ja sote uudistuksen aikataulun mukaiseksi.

12 5. Elinvoiman tukeminen Tampereen seudulla alkaa kaksivuotinen työvoimapalveluiden kokeilu, jossa kuntien vastuulle tulee peruspäivärahalle tipahtaneiden työttömien työvoimapalveluiden hoito Kokeilu joudutaan hoitamaan pitkälti nykyisillä TE-toimistojen välineillä (URA ja TYP), jotka ovat elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä. Kehittämiskohteiden sisältö Pitkällä tähtäimellä työvoimapalveluiden siirtyessä kuntien vastuulle, tulee tarpeelliseksi kehittää myös tietojärjestelmiä tukemaan näitä tehtäviä sekä parantamaan työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista. Uusille aloittaville tai Tampereen seudulle muuttaville yrityksille suunnattavat yrityksen käynnistämisen palvelut, joilla tuetaan aloittavaa yritystä ja helpotetaan yrityksen käynnistämiseen liittyvää byrokratiaa. Smart City Tampere -ohjelmassa on myös tähän alueeseen liittyviä kehityskohteita Liittyminen seutustrategian tavoitteisiin - Mitä kohtia seutustrategiassa painopistealue tukee Lisää kilpailukykyä Aluetaloutta vahvistava yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikka Hyvinvoiva yhteisö Hyvinvoivat kuntalaiset Kuvaus toimenpiteistä Selvitetään työvoimapalveluiden kokeilun aikana, minkälaisia tietojärjestelmäratkaisuja työvoimapalveluiden toteuttamiseksi kunnissa tarvitaan. Tässä yhteydessä selvitetään myös maakunnan tulevat palveluratkaisut (Työvoimatori) ja niiden vaikutus kehittämistarpeeseen. Selvitetään tulevan maakuntahallinnon kanssa yrityspalveluiden palveluratkaisut sekä kuntien rooli niiden toteuttamisessa. Smart City Tampereen kehityskohteet

13 Arkkitehtuurin kehittäminen

14 Yhteisiä palveluja tukevan ICT-arkkitehtuurin kehittäminen (1/3) Kehittämiskohteiden sisältö Yhteiset arkkitehtuurimääritykset uusien sähköisten palveluiden toteuttamista varten. Arkkitehtuurissa määritellään uusien sähköisten palveluiden toteuttamiselle yhdenmukainen ratkaisumalli. Arkkitehtuuriratkaisussa hyödynnetään mahdollisimman paljon valtakunnallisia, maakunnallisia ja kuntien yhteisiä palveluita. Liittyminen seutustrategiaan - Mitä kohtia seutustrategiassa painopistealue tukee Tämä projekti mahdollistaa osaltaan seutustrategian toteuttamisen luomalla edellytykset edellä lueteltujen strategisten painopisteiden toteuttamiselle. Kuvaus toimenpiteistä Suunnitellaan ja laaditaan arkkitehtuurimääritykset, jotka linjaavat tulevien yhteisten toimialaratkaisujen toteuttamisen. Arkkitehtuurissa määritellään, miten uudet toimialaratkaisut integroituvat olemassa oleviin järjestelmiin. Arkkitehtuurissa määritellään, miten ratkaisut hyödyntävät ja integroituvat julkisen hallinnon yhteisiin valtakunnallisiin järjestelmiin ja ratkaisuihin sekä maakunnan ja kuntien yhteisiin järjestelmiin ja ratkaisuihin. Arkkitehtuurin määrittelyssä keskitytään tietojärjestelmä- ja tietoarkkitehtuurien määrittelyyn.

15 Yhteisiä palveluja tukevan ICT-arkkitehtuurin kehittäminen (2/3) Vanhojen järjestelmien konsolidointi vaiheittain 2. Uusien sähköisten palveluiden kehittäminen vanhojen järjestelmien rinnalle 1. KY-verkko / kunnat Vanhat järjestelmät Uudet sähköiset palvelut Valtakunnalliset yhteiset palvelut Kuntien yhteiset palvelut Suomi.fipalvelut DW Suomi.fi-palveluväylä VTJ Maakunta / SOTE Pirta 2 PTV Maakunnalliset SOTEpalvelut Integraatiopalvelu Kaupunkiseudun kuntien yhteinen perus-ict Perustietovarannot Avoindata.f i

16 Yhteisiä palveluja tukevan ICT-arkkitehtuurin kehittäminen (3/3) Uusien sähköisten palveluiden kehittäminen Uudet sähköiset palvelut kehitetään vanhojen järjestelmien rinnalle. Uudet palvelut kehitetään palvelemaan kaikkia kyseistä palvelua tarvitsevia kaupunkiseudun kuntien toimijoita organisaatio- ja toimialarajoista riippumatta. Siilomaisia ratkaisuja ei enää rakenneta. Yhteisten ratkaisujen hyödyntäminen Uusia palveluita kehitettäessä integroidutaan valtionhallinnon, maakuntien ja kuntien yhteisiin järjestelmiin ja hyödynnetään niitä mahdollisimman paljon. Integraatiopalvelu Integraatiopalvelu toimii kaupunkiseudun kuntien yhteisen perus-ict:n osana. Integraatiopalvelun välityksellä hoidetaan eri järjestelmien välinen tiedonvaihto. Integraatiopalvelu toimii välittäjänä uusien sähköisten palveluiden, vanhojen järjestelmien, valtionhallinnon yhteisten, maakunnan yhteisten ja kuntien yhteisten järjestelmien välillä. Yhtä integraatiopalvelua hyödyntämällä voidaan toteuttaa kaikki yhteydet eri järjestelmien välillä hallitusti ja yhteneväisillä ratkaisuilla. Vanhojen järjestelmien konsolidointi Vanhat, organisaatio- ja toimialakohtaisiin siiloihin kehitetyt järjestelmät konsolidoidaan ajan myötä uuden arkkitehtuurimallin mukaisiksi palveluiksi. Päällekkäisistä järjestelmistä luovutaan. Elinkelpoinen järjestelmä voidaan tuoda ulos siilostaan ja laajentaa palvelemaan kaikkia kyseistä toiminnallisuutta tarvitsevia tahoja kaupunkiseudun kunnissa. Konsolidointi voidaan tehdä pitkällä aikavälillä järjestelmittäin, kun järjestelmän elinkaaressa on sille otollinen aika.

17 Yhteistyö sote- ja maakunta-uudistuksessa

18 Sote-ICT:n irrotus Sote ICT:n irrotus on kunnille välttämättä eteen tuleva tehtävä, jonka toteutus tulee viemään huomattavasti ICT-resursseja lähivuosina. Sen vaikutukset tulee huomioida, kun suunnitellaan strategisten painopistealueiden kehittämisprojektien resursointia ja aikataulutusta. Soten ICT-irrotushanke seudullisena yhteistyönä Tehdään suunnitelma sote-ict:n irrotuksesta seudullisena yhteistyönä. Kootaan kaikki sote-ict:n irrotukseen liittyvät projektit saman hankkeen alle, jota seudullinen ict-ohjausryhmä ohjaa. Irrotuksen yhteydessä määritellään myös kuntiin jäävien toimintojen tarvitsemat rajapinnat Sote-järjestelmiin. Irrotuksen käytännön toteutus sovitaan tulevan maakuntahallinnon kanssa. Kuntiin jäävän ICT-toiminnan optimointi Sote ICT:n irrotus vie kunnista noin 40% ICT volyymistä maakunnan vastuulle ja kuntiin jäävän ICT-toiminnan kannalta on tärkeää skaalata ja optimoida jäljelle jäävä ICT-toiminta vastaamaan kuntien tarpeita huomioiden myös ict-toiminnan kustannustehokkuus. Soten ICT-irrotushankkeen vaikutus strategisten painopisteiden toteuttamiseen Sote-ICT:n irrotus on pakollinen hanke, joka vie kunnilta huomattavan määrän ICT-resursseja ja vaikuttaa strategisten painopisteiden projektien resursointiin ja aikataulutukseen. Maakuntahallinnon ICT-palvelujen järjestämisen ratkaisut vaikuttavat mahdollisesti myös Tampereen seudun ICTyhteistyöhön ja ne on myös otettava huomioon strategiaa toteutettaessa.

19 Yhteistyömallien vaihtoehdot

20 Nykyinen seudullinen ICT-yhteistyö Tampereen seudullisesta tietohallintoyhteistyöstä on sovittu ensimmäisen kerran v ja sopimus on uudistettu v Sopimuksella tavoitellaan sopijapuolten tietoteknisen ympäristön yhteistä järjestämistä sekä sen kehittämistä kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti. Yhteistyön sisältö on sopimuksessa määritelty seuraavasti: Seudullisen tietohallinnon strateginen koordinointi ja ohjaus Tietohallinnon hallintopalvelut Tietoturva ja -suoja Kehittämishankkeiden johtaminen ja hallinta sekä kehittämistyö tietohallinnon seudullisessa johtoryhmässä sovitussa laajuudessa Pääkäyttäjäpalvelut Tietoteknisten laitteiden ja palvelusten hankinta Järjestelmätoimittajien kanssa tehtyjen seudullisten toimitussopimusten hallinta ja valvonta Sovitut konsultointipalvelukset Sopimuksen puitteissa on kilpailutettu perustietotekniikka ja tietoliikennepalvelut ensimmäisen kerran vuonna 2010, jolloin palvelujen toimittajiksi valittiin Fujitsu ja Sonera (Pirta I). Perustietotekniikka ja tietoliikennepalvelut palvelut kilpailutettiin uudelleen 2015, jolloin palveluntoimittajiksi valittiin Tieto (perustietotekniikka), Sonera (dataverkkopalvelut) ja DNA (mobiili ja puhepalvelut). Uuden kilpailutuksen mukaisten palvelujen käyttöönotto on ollut meneillään 2016 ja se jatkuu vielä 2017 alkupuolelle. Tästä hankkeesta käytetään nimitystä Pirta II.

21 Nykyisessä seudullisessa ICT-yhteistyössä mukana olevat kunnat Ylöjärvi Ylöjä rvi ICT-henkilöstö: 4,2 Henkilöstö: ICT-henkilöstö: ICT-budjetti: 3,3 M 4,2 Henkilöstö: ICT-budjetti: 3,3 ICT-henkilöstö: 2 M Henkilöstö: 576 ICT-budjetti: ICT-henkilöstö: 0,5 2 M Henkilöstö: 576 ICT-budjetti: 0,5 M Hämeenkyrö yrö Nokia ICT-henkilöstö: 4,2 Henkilöstö: ICT-budjetti: 3,4 M Tampere ere ICT-henkilöstö: ~80 ICT-henkilöstö: Henkilöstö: ~80 ICT-budjetti: 39,7 Henkilöstö: ICT-budjetti: Orivesi 39,7 ICT-henkilöstö: 1,9 Henkilöstö: 567 ICT-budjetti: Orive 0,9 M si ICT-henkilöstö: 1,9 Henkilöstö: 567 ICT-henkilöstö: ICT-budjetti: 0,94,2 Henkilöstö: M ICT-budjetti: 3,6 M Kangasala Vesilahti Vesila hti ICT-henkilöstö: ICT-budjetti: 0,4 M 0,7 Henkilöstö: 227 ICT-budjetti: 0,4 M ICT-henkilöstö: 0,7 Henkilöstö: 227 Pirkkala Pirkk ala ICT-henkilöstö: 2,1 Henkilöstö: ICT-budjetti: 2,1 M ICT-budjetti: ICT-henkilöstö: 2,1 M 2,1 Henkilöstö: 1 6 Yhteensä ICT henkilöstö: 102,5 Henkilöstö: ICTbudjetti: 56,1M Työasemat : Lempäälä ICT-henkilöstö: 3,2 Henkilöstö: ICT-budjetti: 2,2 M Tiedot perustuvat raporttiin ICTympäristön yleiskuvaus ja kehitystarpeet v. 2014

22 Nykyisen yhteistyömallin (1/3) Sopimuspohjainen malli Seudullinen ICTohjausryhmä Kehittämiskohteiden salkkujohtoryhmä Soten irrotushanke Perus-ICT:n yhteistyö Kehittämisprojektit Soten irrotusprojektit Perus-ICT:n kehittämisprojektit

23 Nykyisen yhteistyömallin (2/3) Sopimuspohjainen malli Seudullinen ICT-ohjausryhmä Seudullinen ICT-ohjausryhmä toimii seudullisen ICT-yhteistyön ylimpänä päättävänä foorumina. Seudullisen ICT-ohjausryhmän kokonpano pysyisi myös nykyisenä. Kehittämiskohteiden salkkujohtoryhmä Strategisissa painopistealueissa tunnistetut kehittämisprojektit kootaan kehittämiskohteiden salkkujohtoryhmän ohjaukseen. Salkkujohtoryhmässä on jäseniä sekä kuntien ICT-organisaatioista että niiltä toimialoilta, joita kehittämisprojektit koskevat. Salkkujohtoryhmä tekee päätökset kehittämishankkeiden priorisoinnista ja resursoinnista sovittujen reunaehtojen puitteissa. Kehittämissalkun tilanne raportoidaan seudulliselle ICTohjausryhmälle. Soten irrotushanke Soten irrotuksesta muodostetaan yhteinen seudullinen hanke ellei maakuntahallinto määrittele muuta toteutustapaa. Hankkeella on oma hanketoimisto, joka koordinoi irrotusprojektien toteutusta yhdessä maakuntahallinnon kanssa. Hanke raportoi seudulliselle ICT-ohjausryhmälle. Perus-ICT:n yhteistyö Seudullinen ohjausryhmä ohjaa perus-ict:ssä tapahtuvaa yhteistyötä (Pirta II) ja muita nykyisiä yhteistyöalueita nykyiseen tapaan. Laajeneminen toimialaratkaisuihin 3. Yhteistyön toimialaratkaisuihin 1. Nykyisen laajuisen yhteistyön jatkaminen 4. Yhteistyön uusiin kuntiin ja toimialaratkaisuihin 2. Yhteistyön uusiin kuntiin Laajeneminen muihin kuntiin

24 Nykyisen yhteistyömallin (3/3) Sopimuspohjainen malli Mallin vaikutukset yhteistyöhön Yhteistyömalli on tuttu kaikille osapuolille ja toiminnan laajennus voidaan istuttaa nykyiseen toimivaan malliin. Mallin ei välttämättä edellytä kuntien sitoutumista samanlaiseen palveluvalikoimaan ja palveluvalikoima voi vaihdella kunnittain. Toiminnan laajentuessa ja kuntien määrän lisääntyessä yhteistyön hallinta ja päätöksen teko voi muodostua ongelmalliseksi, kun päätöksiin tarvitaan kaikkien mukana olevien konsensus. Kustannusten oikeudenmukainen jako voi olla vaikeaa, jos palveluvalikoima kunnittain vaihtelee. Laajeneminen toimialaratkaisuihin 3. Yhteistyön toimialaratkaisuihin 1. Nykyisen laajuisen yhteistyön jatkaminen 4. Yhteistyön uusiin kuntiin ja toimialaratkaisuihin 2. Yhteistyön uusiin kuntiin Laajeneminen muihin kuntiin

25 Isäntäkuntamalli (1/2) Strateginen yhteistyön ohjaus Seudullinen ICTohjausryhmä Operatiivinen palvelujen kehittäminen ja tuottaminen Isäntäkunnan ICT ohjaus ja johtaminen Yhteiset kehittämisprojektit

26 Isäntäkuntamalli (2/2) Seudullinen ICT-ohjausryhmä Isäntäkuntamallissa seudullisella ICT-ohjausryhmällä säilyy yhteisten palvelujen strateginen ohjaus ja siinä ovat mukana kaikki yhteistyössä mukana olevat kunnat. Palvelujen operatiivinen kehittäminen ja tuotanto on luovutettu isäntäkunnan hoidettavaksi, jolta muut kunnat ostavat palvelut. Isäntäkunnan ICT-ohjaus ja johtaminen Isäntäkuntamallissa kaikki ICT-resurssit ovat isäntäkunnan operatiivisen ohjauksen ja johtamisen alla. Palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen liittyvät operatiiviset päätökset tehdään tämän organisaation toimesta. Mallin vaikutukset yhteistyöhön Päätöksen teko yksinkertaistuu, kun kaikki operatiiviset päätökset voidaan tehdä yhden organisaation sisällä. Seudullisen yhteistyön laajentuessa tällä mallilla voidaan hallita palvelujen kehittäminen ja tuottaminen paremmin kuin nykyisessä mallissa. Toimintamalli edellyttää kunnolla toimiakseen palvelujen yhtenäistämistä ja tuotteistamista. Palveluiden räätälöinti erilaisiksi kuntien erilaisia tarpeita varten voi olla vaikea toteuttaa. Yhteistyön muihin kuntiin on helpompaa, kun operatiivinen päätöksenteko ei monimutkaistu. Isäntäkunnan oman ICT-toiminnan ja muille kunnille tarjottava palvelu voi olla vaikea pitää erillään. Kustannusten kohdistamisperiaatteet ja kirjanpito pitäisi olla avointa. Muut kunnat voivat kokea vaikutusmahdollisuutensa liian pieninä. Laajeneminen toimialaratkaisuihin 3. Yhteistyön toimialaratkaisuihin 1. Nykyisen laajuisen yhteistyön jatkaminen 4. Yhteistyön uusiin kuntiin ja toimialaratkaisuihin 2. Yhteistyön uusiin kuntiin Laajeneminen muihin kuntiin

27 Osakeyhtiömalli (1/2) Omistajakunnat Yhtiön strateginen ohjaus Yhtiön hallitus Operatiivinen palvelujen kehittäminen ja tuottaminen Yhtiön operatiivinen johtaminen Yhteiset kehittämisprojektit

28 Osakeyhtiömalli (2/2) Yhtiön hallitus Osakeyhtiömallissa seudullinen ICT-toiminta siirretään yhteistyössä mukana olevien kuntien osalta osakeyhtiöön, jolta kunnat ostavat palvelut. Yhteistyössä mukana olevat kunnat valitsevat yhtiökokouksessa yhtiön hallituksen, jonka tehtävänä on yhtiön strateginen ohjaus. Yhtiön operatiivinen johtaminen Osakeyhtiömallissa kaikki ICT-resurssit ovat yhtiön operatiivisen ohjauksen ja johtamisen alla. Palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen liittyvät operatiiviset päätökset tehdään yhtiön johdon toimesta. Julkisen hallinnon ICT-yhtiöissä on usein asiakasomistajista koostuva asiakasohjausryhmä, jolla on neuvoa-antava ja sparraava rooli toiminnan ja palvelujen kehittämisessä. Mallin vaikutukset yhteistyöhön Päätöksenteko yksinkertaistuu, kun kaikki operatiiviset päätökset voidaan tehdä yhtiön sisällä. Yhteistyön muihin kuntiin on helpompaa, kun operatiivinen päätöksenteko ei monimutkaistu kuntien määrän kasvaessa. Palvelujen kehitys rahoitetaan yhtiön pääomituksen ja palveluista veloitettavien maksujen kautta. Palvelut tuotteistetaan, jolloin yhteistyössä mukana olevat kunnat ostavat ja käyttävät niitä volyyminsä mukaan. Palvelujen räätälöinnin kustannukset voidaan kohdistaa niitä tarvitseviin kuntiin. Laajeneminen toimialaratkaisuihin 3. Yhteistyön toimialaratkaisuihin 1. Nykyisen laajuisen yhteistyön jatkaminen 4. Yhteistyön uusiin kuntiin ja toimialaratkaisuihin 2. Yhteistyön uusiin kuntiin Laajeneminen muihin kuntiin Kustannukset on helpompi hallita ja kohdistaa käytön mukaan. Toiminta on kustannusten osalta asiakasomistajille läpinäkyvää. Yksittäinen kunta joutuu tyytymään enemmistön ratkaisuihin. Maakunta voi ostaa palveluita yhtiömalliselta toimijalta.

29 Ehdotus yhteistyömallin kehittämiseksi Strategista vaihtoehtoa 3 (valittujen painopistealueiden toimialaratkaisujen kehittäminen nykyisessä yhteistyössä olevien kuntien kanssa) voidaan aloittaa nykyisen yhteistyömallin pohjalta laajentamalla sitä yhteisiä kehityshankkeita ohjaavalla salkkujohtoryhmällä. Strategiset vaihtoehdot 2 ja 4 (yhteistyön Pirkanmaan maakunnan alueelle) edellyttävät yhteistyömallin tarkistamista, kun yhteistyöhön osallistuvien kuntien määrä kasvaa. Jos strategisia vaihtoehtoja 2 tai 4 lähdetään toteuttamaan, tulee yhteistyömallivaihtoehdot selvittää tarkemmin. Nykyisen yhteistyön pohjalta syntyneen ICT-infrapalveluiden yhteistyön (Pirta II) sopimusajan päättyessä vuonna 2020 on myös syytä selvittää, millä yhteistyömallilla kyseistä kokonaisuutta jatketaan. Laajeneminen toimialaratkaisuihin 3. Yhteistyön toimialaratkaisuihin 1. Nykyisen laajuisen yhteistyön jatkaminen 4. Yhteistyön uusiin kuntiin ja toimialaratkaisuihin 2. Yhteistyön uusiin kuntiin Laajeneminen muihin kuntiin