SIPOON KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA

Transkriptio

1 SIPOON KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA Lisätiedot: Saana Hansen Pakolaiskoordinaattori p

2 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Kotoutumiskäsitteistöä 3 3 Maahanmuuttajat Sipoossa 4 4 Kotouttamisohjelman painopisteet ja tavoitteet 6 5 Kotouttamistyö ja -palvelut Sipoossa Kotoutumista tukeva viestintä ja tiedotus Alkuvaiheen ohjaus, alkukartoitus ja kotouttamissuunnitelman 9 laatiminen 5.3 Suomen ja ruotsin kielen opiskelu Sosiaali- ja perhetyö kotoutumisen tukena Varhaiskasvatus ja esiopetus kotoutumisen edistäjänä Peruskoulu kotoutumisen tukena Yli 16-vuotiaiden kotoutumiskoulutus Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat toimenpiteet Terveydenhuollon palvelut Asuntopalvelut Tulkkipalvelut Kotoutumista tukevat kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Henkilöstön koulutus monikulttuurisuusasioissa 30 6 Tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen 32 7 Kotouttamistyön ja kotouttamisohjelman seuranta ja päivitys 32 Liitteet 34

3 1 Johdanto Suomi on globalisaation myötä tullut vahvemmin osaksi maailmaa, jossa ihmiset liikkuvat entistä enemmän yhä moninaisimmista syistä johtuen luvulla vieraskielisten määrä Suomessa on lähes kaksinkertaistunut ollen v lopussa , mikä oli 4,9 prosenttia väestöstä. Maahanmuutto lisää väestönkasvua myös tulevaisuudessa. Vuoteen 2030 mennessä maahanmuuttajien määrän ennustetaan kaksinkertaistuneen. Maahanmuuttajaväestö keskittyy voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, jossa lähes kymmenesosa asukkaista on maahanmuuttajia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 pääkaupunkiseudun asukkaista prosenttia on vieraskielisiä. Taulukko 1: Vieraskielisen väestön osuus koko väestöstä (Tilastokeskus) Vuosi 2012 Vuosi 2030 Helsinki 11,5 % 21,2 % Espoo 10,3 % 20,5 % Vantaa 10,8 % 23,3 % Kehyskunnat* 3,4 % 7,0 % *Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) Pääasialliset syyt Suomeen muuttoon ovat perhe, opiskelu ja työnteko. Suurin osa maahanmuuttajista tulee Euroopan ulkopuolelta, ns. kolmansista maista, mutta myös Euroopan unionin sisäinen muuttoliike on vilkastunut. Valtioneuvosto on linjannut maahanmuuton tarjoava osaltaan vastauksen tulevaan työvoimapulaan Suomen hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa sekä Maahanmuuton tulevaisuus 2020-strategiassa, joiden tarkoituksena on viitoittaa tietä aktiivisemmalle ja ennakoivammalle maahanmuuttopolitiikalle. Perhe-, työ- ja opiskelusyiden lisäksi Suomeen saapuu vuosittain turvapaikanhakijoita, jotka pyytävät suojaa ja oleskeluoikeutta. Vuonna 2012 Suomeen saapui turvapaikanhakijaa. Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut antamaan suojelua sitä tarvitseville. Perustana ovat Geneven vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus (pakolaissopimus) ja muut kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä EU-lainsäädäntö. Maahanmuuttovirasto (Migri) teki vuonna 2012 yhteensä turvapaikkapäätöstä, joista myönteisiä oli (42 %). Turvapaikan ja pakolaisstatuksen näistä sai 553 henkeä, muut saivat oleskeluluvan jollain muulla ulkomaalaislain perusteella. Turvapaikkojen lisäksi suomi antaa kansainvälistä suojelua vuosittain myös 750:lle YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pakolaisleireillä uudelleensijoitetusta odottaville henkilöille, joilla on todettu olevan perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen 1

4 johdosta. Syyrian pakolaiskriisin helpottamiseksi Suomi on korottanut vuoden 2014 pakolaiskiintiöksi 1050 ja varannut kiintiöstä yhteensä 500 paikkaa syyrialaisille pakolaisille. Kansainvälisessä mittakaavassa pienestä pakolaiskiintiöstä huolimatta Suomen ollut haastavaa löytää pakolaisille kuntapaikkoja ja esimerkiksi syyskuussa 2013 pakolaisleireillä kuntapaikkaa Suomeen odotti 293 henkilöä. Maahanmuuton lisääntyessä Suomi moninaistuu. Lisääntyvä moninaisuus on voimavara ja ihmisten kohtaaminen ja erilaisuuden arvostaminen ovat tärkeitä myönteisen vuorovaikutuksen tekijöitä. Moninaisuuteen sisältyy kuitenkin myös yhteiskunnallisen eriarvoistumisen vaara. Erilaisten kulttuurien, uskontojen ja arvojen mahdolliset ristiriidat voivat heikentää yhteiskunnan tasa-arvoisuutta ja eheyttä. Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, ja on sekä kantaväestön että maahanmuuttajaväestön näkökulmasta tärkeää, että maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja hyviä etnisiä suhteita tuetaan. Suomen ensimmäinen kotouttamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuonna Viimeisten kahdenkymmen vuoden aikana maahanmuutto on muuttunut moninaisemmaksi, mihin syyskuussa 2011 voimaan tullut uusi Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) pyrkii vastaamaan. Laissa huomioidaan kaikki eri syistä Suomeen muuttaneet henkilöt ja maahanmuuttajien heterogeenisyys sekä erilaiset valmiudet ja palvelutarpeet. Huomio on laajaalaisessa kotoutumisen tuessa ja alkuvaiheen ohjauksessa. Kotouttamislaissa määritellään eri valtionhallintotahojen vastuualueet kotouttamisen edistämisestä. Kotoutumisen kansallisen, seudullisen ja kunnallisen tason vastuunjako on eritelty liitteessä 1. Kunnalla on kotouttamislain mukaisesti yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Keskeisenä kotouttamistyön paikallisena työvälineenä toimii kotouttamisohjelma, jossa varmistetaan kaikkien eri oleskelusyistä kunnassa asuvien maahanmuuttajien yhdenvertainen asema muiden kuntalaisten kanssa sekä palvelut ja toimenpiteet, joita kunta tarjoaa maahanmuuttajan kotoutumisen tueksi. Sipoon kunnassa on laadittu ensimmäinen kotouttamisohjelma vuonna Tämän kotouttamisohjelman on tarkoitus päivittää kotouttamisohjelma kotoutumislain mukaiseksi ja toimia työvälineenä monialaisessa yhteistyössä maahanmuuttajien kotoutumista edistävässä työssä. Sen tavoitteena on myös edistää Sipoon maahanmuuttajien mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan sekä lisätä eri väestöryhmien välistä myönteistä vuorovaikutusta. Se sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä, palveluista, yhteistyöstä ja vastuista sekä korostaa maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamisesta muita yhteiskunnan palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä. Palvelut ovat suurelta osin osa kaikille kuntalaisille kuntalain mukaan kuuluvia peruspalveluita, mutta myös maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä erityistoimenpiteitä. Tämä kotouttamisohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 mukaista talousarviota ja - suunnitelmaa laadittaessa ja se päivitetään vähintään neljän vuoden välein, kerran 2

5 valtuustokaudessa. Sen laatimiseksi palkattiin määräaikainen pakolaiskoordinaattori ja muodostettiin moninainen asiantuntijaohjausryhmä, joka myöhemmin tulee toimimaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa kokoontuvana kotouttamistyöryhmänä. Ryhmässä on edustettuina kunnan varhaiskasvatus, opetuspalvelut, hallinto- ja talous, aikuissosiaalityö ja perhetyö, sekä terveydenhuolto, asuntotoimi ja kansalaisopisto. Lisäksi Uudenmaan TE-toimiston Porvoon toimipisteestä, Mannerheimin Lastensuojeluliitosta ja Kelasta on edustajat. Ohjelmaa on käsitelty lisäksi useiden toimialojen tiimeissä, kolmannen sektorin toimijoiden ja suomen- ja ruotsinkielisen seurakunnan kanssa. Siitä on myös keskusteltu Sipoon Nuorisovaltuustossa ja kolmen Sipoossa asuvan maahanmuuttajataustaisen henkilön kanssa. Liitteessä 2 esitellään Sipoon kotouttamistyön suunnitteluun osallistuneet tahot. Sipoo on kunnan strategiassaan linjannut laajentavansa palveluyhteistyötä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia myös kotouttamisasioissa on kartoitettu ja Hyvinkään, Järvenpään, Porvoon, Vantaan ja Raaseporin maahanmuuttotyötä koordinoivien henkilöiden kokemuksia kuultu. Seudullista osaamista on hyödynnetty tätä ohjelmaa tehtäessä ja asiantuntemusta tullaan jakamaan jatkossakin. Tällä hetkellä lähikunnissa meneillään olevista kuntaselvityksistä johtuen kuntien välinen hallinnollinen yhteistyö kotouttamisasioissa on ollut vähäistä. Mahdollisten kuntaliitosten yhteydessä yhteistyön mahdollisuudet tulee kartoittaa uudelleen. 2 Keskeisiä käsitteitä Tässä ohjelmassa käytetään seuraavia kotoutumislakiin (1386/2010) ja yhdenvertaisuuslakiin (21/2004) perustuvia määrityksiä keskeisistä kotoutumiseen ja maahanmuuttajiin liittyvistä käsitteistä. Kotoutuminen kotouttaminen maahanmuuttaja maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. kotoutumisen monialaista edistämistä viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla. Kotoutumisjakson kesto on neljä vuotta, minkä jälkeen maahanmuuttaja siirtyy yleisten sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity taikka jolle on myönnetty oleskelukortti. 3

6 pakolainen turvapaikanhakija henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta. Turvapaikanhakijasta poiketen kiintiöpakolainen on saanut pakolaisstatuksen jo ennen Suomeen tuloaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lta. henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta vuoden 1948 ihmisoikeuksien julistuksen mukaiseen oikeuteen turvapaikasta vedoten. erityistoimenpiteet tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä, joita käytetään erityisesti sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentuneen toimintakyvyn, iän, perhetilanteen, luku- ja kirjoitustaidottomuuden tai muun vastaavan syyn perusteella. syrjintä Välitön syrjintä tarkoittaa sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Välillinen syrjintä tarkoittaa sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteen oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia tai tarpeellisia. 3 Maahanmuuttajat Sipoossa Maahanmuuttajien määrän laskemisessa käytetään erilaisia mittareita eikä maahanmuuttajalle ole yhtä ainoaa virallista määritelmää. Tilastoissa maahanmuuttajat määritellään yleensä kansalaisuuden, syntymämaan tai kielen perusteella. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 lopussa Sipoossa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä oli 366 eli 1,98 % kunnan väestöstä. Sipoossa asuvista ulkomaiden kansalaisista suurin osa on viron, Ruotsin ja Venäjän kansalaisia. Yhteensä Sipoossa asui vuoden 2011 lopussa ihmisiä 44 kansalaisuudesta. Ulkomaalaistaustaisia eli muualla kuin suomessa syntyneitä oli 519 eli 2,80 %. Sipoo on kaksikielinen kunta, jonka väestöstä vuonna 2012 ruotsinkielisiä oli 36,11 % ja suomenkielisiä 61,2 %. Äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia 498 eli 2,69 %. Vieraskielisten määrä on kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Lähialueisiin verrattuna Sipoon maahanmuuttajien määrä on kuitenkin verrattain pieni. Koko Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajia on noin 10 % koko väestöstä ja sen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, joten myös Sipoossa asuvien maahanmuuttajien 4

7 määrän ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Taulukko 2 kuvaa Sipoon eri kieliryhmien määrän muutosta vuodesta 2001 vuoteen Taulukko 2: Sipoon kieliryhmien kehitys v (Tilastokeskus) Vuosi Asukasmäärä Ruotsinkieliset Suomenkieliset Muut Ruotsinkieliset Suomenkieliset Muut % % % ,7 57,0 1, ,8 57,9 1, ,1 58,4 1, ,0 58,5 1, ,9 59,5 1, ,3 60,0 1, ,6 60,6 1, * * * * * * ,0 59,9 2, ,4 60,3 2, ,7 60,7 2, ,1 61,2 2,7 * Vuoden 2008 tilastotiedot puuttuvat. Taulukko 3 kuvaa vuoden 2012 suurimpia kieliryhmiä. Näitä olivat suomi, ruotsi, viro, venäjä ja englanti. Yhteensä kunnassa puhuttiin 45 eri kieltä. Taulukko 3: Suurimmat kieliryhmät Sipoossa vuoden 2012 lopussa (Tilastokeskus) Kaikki kielet yhteensä suomi ruotsi 6767 Muut kieliryhmät yhteensä 498 eesti, viro 152 venäjä 118 englanti 41 saksa 19 thai 18 vietnam 18 hollanti 12 turkki 12 norja 10 Sipoon maahanmuuttajista valtaosa on tullut kuntaan perhe- ja työsyistä. Kiintiöpakolaisia Sipoo on vastaanottanut viimeksi Vietnamista vuonna Kunnassa on tehty valtuustoaloite kiintiöpakolaisten vastaanotosta ja asiasta on tehty erillinen selvitys. 5

8 4 Kotouttamisohjelman painopisteet ja tavoitteet Tämän kotouttamisohjelman painopisteitä ovat muun muassa maahanmuuttajien yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja kotoutumisen kaksisuuntaisuuden tukeminen Sipoossa, Sipoon maahanmuuttajapalveluiden kartoittaminen ja kehittäminen ja monialaisen yhteistyön edistäminen. Ohjelman tarkoituksena on toimia työvälineenä kunnan eri toimialoilla ja monialaisena yhteistyönä tehtävässä kotouttamistyössä sekä selkeyttää kotouttamistyön koordinaatiota ja nimetä eri toimenpiteistä vastaavat tahot. Eri toimialojen välinen yhteistyö ja kansalaisyhteiskunnan rooli kotoutumisen tukemisessa korostuvat. Ohjelma myös tuo esille keskeisiä kehittämiskohteita, joiden avulla kotouttamista edistävä työ Sipoossa palvelee sekä kotouttamistyötä tekevää henkilöstöä että maahanmuuttajia ja kantaväestöä. Tämän kotouttamisohjelman lisäksi kunnassa tulee valmistumaan erillinen selvitys kiintiöpakolaisten vastaanotossa, jossa määritellään tarkemmin pakolaisten vastaanottoon liittyvät tehtävät. Painopisteet on luotu linjassa uuden kotoutumislain, valtion maahanmuuttostrategian ja Sipoon kunnan strategian, eri alojen toimintaa ohjaavien suunnitelmien ja ohjeistusten kanssa. Sipoon kotouttamisohjelman tavoitteena on: Laatia kotoutumislain kanssa linjassa oleva, kokonaisvaltainen ja käytännöllinen toimintaohjelma luomaan hyvät edellytykset maahanmuuttajien kotoutumiselle Sipoossa Varmistaa, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille kartoittamalla kunnan olemassa olevat palvelut, määrittelemällä erityisiä kehittämisalueita ja nimeämällä tarvittavat toimenpiteet ja niistä vastuussa olevat tahot Huomioida tasa-arvoisuus ja asiakaslähtöisyys kaikessa kunnan palvelutarjonnassa ja huomioida maahanmuuttajien mahdolliset erityistarpeet Tukea vuorovaikutuksen ja hyvien etnisten suhteiden lisääntymistä kuntalaisten kesken sekä ennalta ehkäistä syrjintää ja rasismia Rakentaa kotouttamista edistävää monialaista yhteistyötä kunnan eri toimialojen, Uudenmaan TE-toimiston, seurakuntien sekä kunnassa toimivien järjestöjen ja yhdistysten kanssa 6

9 5 Kotouttamistyö ja -palvelut Sipoossa Maahanmuuttajatyö Sipoossa tapahtuu eri viranomaistahojen, kolmannen sektorin ja seurakuntien moninaisen yhteistyön kautta. Lähtökohtana on asiakaslähtöisyys. Tavoitteena on, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille, ja että jokainen kunnassa asuva maahanmuuttaja saa samat palvelut tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa ja asioi sen viranomaisen luona, jonka toimialaan kulloinkin käsiteltävä asia kuuluu. Maahanmuuttajien käyttämiä peruspalveluita siis järjestetään ensisijaisesti osana kunnan peruspalveluita ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä erityispalveluina siltä osin kuin ne ovat tarpeellisia. Kotouttamistyön kokonaisuutta ja monialaista yhteistyötä sekä erityisesti kotoutumislain edellyttämää tehokasta alkuvaiheen ohjausta koordinoimaan kunnalle tulisi palkata maahanmuuttokoordinaattori ja osa-aikainen ohjaaja. Toistaiseksi kotouttamistyöryhmän koollekutsujaksi on nimetty kansalaisopiston rehtori Annelie Nylund, jonka tukena kotouttamistyöryhmä toimii. Tulevaisuudessa mahdollisten kuntaliitosten myötä on syytä neuvotella mahdollisuudesta palveluyhteistyöhön myös kotouttamistyön alueella, jolloin myös tässä esitettyjä vastuunjakoja tulee arvioida uudelleen. Tässä vaiheessa esimerkiksi Kuuma-alueen, Porvoon ja Raaseporin maahanmuuttokoordinaattorien kanssa voidaan jakaa asiantuntemusta ja tietotaitoa. Liitteeseen 3 on lisäksi kerätty lista www-sivuista, joista löytyy ohjeistusta kotouttamistyötä varten. Kotouttamistyön keskeiset toimialueet ovat: viestintä ja tiedotus alkuvaiheen ohjaus, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelman laatiminen suomen ja ruotsin kielen oppimisen tukeminen sosiaali- ja perhetyö varhaiskasvatus peruskoulu yli 16-v. kouluttautuminen työllistymistä tukevat toimenpiteet terveydenhuollon palvelut tulkkipalvelut asuntopalvelut kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut henkilöstön koulutus monikulttuurisuusasioissa tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen 7

10 5.1 Kotoutumista tukeva viestintä ja tiedotus Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, jota kunnan tulee lakisääteisesti edistää. Yksi keino myönteisen vuorovaikutuksen edistämisessä ja väärinymmärrysten karsimisessa on tiedottaa kaikille kunnan asukkaille maahanmuuttoa koskevista asioista. Kotouttamistyöryhmän vastuulla on tiedottaa keskeisimmistä maahanmuuttoon liittyvistä asioita kunnan lehdissä ja www-sivujen sekä kuulemistilaisuuksien kautta. Tiedottamisessa tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida Sipoon kaksikielisyys sekä muut isommat kieliryhmät: viro, venäjä ja englanti. Lisäksi voidaan järjestää yleisötilaisuuksia esimerkiksi mahdolliseen pakolaisten vastaanottoon liittyen. Suomen Punainen Risti voi pyydettäessä järjestää avoimen keskustelutilaisuuden, jossa kuntalaiset voivat kysyä vastaanottoon liittyvistä asioista ja kuulla tarkemmin millaisista olosuhteista pakolaiset ovat kuntaan tulossa. Myös Maahanmuuttoviraston (Migri) maatietopalvelun asiantuntijat voivat tulla luennoimaan vastaanotettavan ryhmän kulttuurista sekä esimerkiksi poliittisista taustoista, joiden vuoksi henkilöt ovat joutuneet pakenemaan. Kotoutumislain mukaan kaikille Suomeen muuttaville annetaan sisäasiainministeriön tuottama Perustietoa Suomesta -opas joko oleskelulupapäätöksen tiedoksiannon, oleskeluoikeuden rekisteröinnin, oleskelukortin myöntämisen tai kotikunta- ja väestötietojen rekisteröinnin yhteydessä. Sipooseen rekisteröidään Porvoon maistraatissa, josta saa oppaita. Kotoutumista edistävän viestinnän ja tiedotuksen kokonaisuus Tavoite Toimenpide Vastuutaho Indikaattorit Kotoutumisen kaksisuuntaisuutta tuetaan avoimella tiedotuksella ja viestinnällä. tiedottaminen ajankohtaisista maahanmuuttoasioista Maahanmuuttokoordinaattori (jos palkataan), siihen saakka kotouttamistyöryhmä Eri toimialat tahoillaan Kuntalaiset ovat tietoisia kunnan maahanmuuttoasioista. Maahanmuuttajat saavat tietoa Sipoon palveluista. Kunnan Internet-sivuille luodaan maahanmuuttoasioihin keskittyvät palvelusivut Järjestetään keskustelutilaisuuksia ja kantaväestöä sekä maahanmuuttajaväestöä kannustetaan osallistumaan keskusteluun Kunnan tiedotus ja ITvastaavat Maahanmuuttoasioist a julkaistujen tiedotteiden ja keskustelutilaisuuksie n määrä Palvelusivuston luominen ja sen käyttäjämäärät 8

11 Kotoutumista edistävän viestinnän ja tiedotuksen kehittäminen Sipoossa Kunnan internet-sivuille tulee luoda maahanmuuttoasioihin suunnattu palvelusivusto, josta löytyy linkki maahanmuuttajien infopankkiin Perustietoa Suomesta - oppaaseen ja tähän kotouttamisohjelmaan. Kunnassa laaditaan myös Tervetuloa Sipooseen -opas, jossa esitellään Sipoon palveluita. Se käännetään ainakin ruotsiksi ja englanniksi ja liitetään kunnan www-sivuille. Kunnan Info-pisteisiin hankitaan Perustietoa Suomesta -oppaita Tarvittaessa järjestetään tiedotustilaisuuksia ja yleisökeskusteluja sekä viestitään mediaa ajankohtaisista maahanmuuttoon liittyvistä asioista kunnassa 5.2 Alkuvaiheen ohjaus, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelman laatiminen Kotoutumistyössä on erityisen tärkeää kartoittaa maahanmuuttajan kokonaisvaltainen elämäntilanne, tarjota tietoa yhteiskunnasta ja ohjata hänet sopivien palveluiden ja toimenpiteiden pariin heti kuntaan muutettaessa. Myös kunnassa asuvat maahanmuuttajat ovat tuoneet esille tarpeen alkuvaiheen ohjaukselle. Uusi kotoutumislaki edellyttää, että kunta ja TE-toimisto sekä muut viranomaiset antavat opastusta, ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, palveluista ja työelämästä, tekevät alkukartoituksen maahanmuuttajan tilanteesta ja tarvittaessa tai asiakkaan pyynnöstä suunnittelevat yhdessä tämän kanssa henkilökohtaisen kotoutumissuunnitelman. Kunnan puolelta haastatteluista, mahdollisesta alkukartoituksesta ja kotoutumissuunnitelman teosta vastaavat mahdollisesti palkattava maahanmuuttokoordinaattori ja -ohjaaja, siihen saakka aikuissosiaalityö ja perhepalvelut. Alkukartoitus Valtioneuvosto on säätänyt asetuksen kotoutumisen edistämiseen liittyvästä alkukartoituksesta. Alkukartoituksen tarkoituksena on arvioida asiakkaan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisedellytykset mahdollisimman kattavasti. Näitä ovat esim. luku- ja kirjoitustaito, suomen ja ruotsin kielen taito, opiskelutaidot ja -valmiudet, aikaisempi koulutus ja työkokemus, erityisosaaminen, asiakkaan omat koulutus- ja työllistymistoiveet, elämäntilanne ja siihen liittyvät palvelutarpeet. Alkukartoituksen perusteella asiakas voidaan ohjata työmarkkinoille, tarvettaan vastaavaan koulutukseen tai muihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin ja palveluihin. Samalla arvioidaan tarvitseeko asiakas erityistä kotoutumissuunnitelmaa. Alkukartoituksen tekee joko TE-toimisto, maahanmuuttajan ollessa rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi, tai kunta, jos asiakas saa toimeentulotukea muutoin kuin tilapäisesti. Kunnan alkukartoitus aloitetaan kahden kuukauden sisällä asiakkuuden alkamisesta tai alkukartoitusta koskevasta pyynnöstä. 9

12 Alkukartoituksesta vastaavat jatkossa mahdollisesti palkattava maahanmuuttokoordinaattori ja - ohjaaja, toistaiseksi aikuissosiaali- ja perhetyö. Alkukartoituksen apuna voidaan käyttää Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemaa Alkukartoituksen avuksi: Esimerkkejä kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen hyvistä käytännöistä -opasta ( ja siinä esiteltyjä alkukartoitusmalleja. Myös Järvenpään Hyrian koordinoima Mosaiikki-hanke kehittää hankkeen jatkorahoituksesta riippuen Kuuma-alueen yhteistä alkukartoitusmallia, jota Sipoo voi halutessaan hyödyntää. Kunta ilmoittaa ELY-keskukseen vuosittain laadittujen kartoitusten määrän sekä niiden aloittamisja päättämisajat. Mikäli Sipoo solmii ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kiintiöpakolaisten vastaanotosta, saa se jokaisesta päätökseen saatetusta alkukartoituksesta 700 euron korvauksen. Kotoutumissuunnitelman laatiminen Maahanmuuttajalla, joka on rekisteröitynyt työtön työnhakija tai saa muutoin kuin tilapäisesti toimeentulotukea ja on asunut Suomessa korkeintaan kolme vuotta, on oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Suunnitelma voidaan myös laatia ilman edellisiä vaatimuksia, jos asiakkaan arvioidaan alkukartoituksessa tarvitsevan suunnitelmaa kotoutumisen edistämiseksi. Alaikäiselle ilman huoltajaa saapuneelle ja oleskeluluvan saaneelle laaditaan aina kotoutumissuunnitelma. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on tehtävä viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tai -kortin myöntämisestä tai oleskeluoikeuden rekisteröimisestä ja se laaditaan tarpeista riippuen enintään yhden vuoden ajaksi. Kotoutumissuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin osallistumisen ajalta maahanmuuttajalle myönnetään kotoutumistukena työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Kotoutumissuunnitelma on kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston ja maahanmuuttajan yhdessä luoma henkilökohtainen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea asiakkaan yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja ja osallistumista tasavertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Se sisältää ainakin suomen tai ruotsin kielen opiskelua ja lisäksi tarvittaessa muita kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja, kuten oman äidinkielen opiskelua erityisesti alaikäisten maahanmuuttajien osalta, yhteiskuntaan perehdyttävää opetusta, tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon sekä perusopetusta täydentävää opetusta, alaikäisten maahanmuuttajien erityistarpeiden vaatimia toimenpiteitä ja palveluja, kotoutumiskoulutusta tai muita kotoutumista yksilöllisesti edistäviä toimenpiteitä. Kotoutumissuunnitelma voidaan tehdä yksilö- tai perhekohtaisena. Kunnassa aikuissosiaalityö on vastuussa kotoutumissuunnitelmien tekemisestä. Lapsille ja nuorille tehtävistä kotoutumissuunnitelmista vastaa perhepalvelut. Kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa käytetään yhtenäistä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistä TEM584-lomakepohjaa, joka löytyy suomi.fi-sivustolta. 10

13 Alkuvaiheen ohjauksen tehtäväkokonaisuus Tavoite Toimenpide Vastuutaho Indikaattorit Maahanmuuttaja saa tarvittavat tiedot kunnan palveluista Kotouttamistyön työryhmä Kehitetään Tervetuloa Sipooseen -opas, joka käännetään suurimmille kieliryhmille Keskeiset asiakirjat käännetään suurimmille kieliryhmille Kaikki toimialat omalla tahollaan Maahanmuuttokoordinaattori ja -ohjaaja (jos palkataan) Jaettujen Tervetuloa Sipooseen -oppaiden määrä vs. kunnassa asuvien maahanmuuttajien määrä Käännettyjen asiakirjojen lukumäärä Maahanmuuttajan palvelu- ja erityistoimenpiteide n tarve kartoitetaan Maahanmuuttaja saa hänen henkilökohtaiset tarpeensa huomioivaa tukea kotoutumiseen Maahanmuuttajalle tarjotaan alkuvaiheen neuvontaa ja ohjausta ja hänelle tehdään alkukartoitus Kotoutumissuunnitelm a laaditaan sitä tarvitsevalle ja/tai siihen oikeutetulle maahanmuuttajalle TE-toimisto Maahanmuuttokoordinaattori (jos palkataan) yhteistyössä aikuissosiaalityön ja perhetyön kanssa TE-toimisto yhdessä aikuissosiaalityön ja/tai perhetyön kanssa Maahanmuuttokoordinaattori ja ohjaaja (jos palkataan) Tehtyjen alkukartoitusten määrä laadittujen kotoutumissuunnitelmi en määrä Alkuvaiheen ohjauskäytäntöjen kehittäminen Sipoossa Alkuvaiheen ohjaukseen liittyvien käytäntöjen vakiinnuttaminen osaksi eri toimialojen käytäntöjä ja selkeä vastuunjako Yhteistyö aikuissosiaalityön, perhetyön ja TE-toimiston välillä Mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajakoordinaattorin palkkaaminen koordinoimaan ohjaustyötä Monikulttuurisuuskoulutuksen tarjoaminen ohjaustyötä tekevälle henkilökunnalle 11

14 5.3 Suomen ja ruotsin kielen oppimisen tukeminen Kielen oppiminen on kotoutumisessa ensisijaisen tärkeää, ja kotoutumispalveluiden piiriin kuuluvalla maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumista tukevaan kieliopetukseen. Sipoo on kaksikielinen kunta, jossa enemmistökielenä on suomi. Suomen perustuslaki (731/1999) 17 määrittää Suomen kansalliskieliksi suomen ja ruotsin. Sipooseen muuttavalla vieraskielisellä kuntalaisella on siis perustuslakiin pohjautuva oikeus valita haluaako opiskella kotoutumiskielenään suomea vai ruotsia. Tämä tulee tuoda maahanmuuttajalle tiedoksi jo kotoutumispolun alkuvaiheessa. Kielen opiskelun tarve kartoitetaan maahanmuuttajan alkukartoituksessa. Tasavertaisen koulutusja työllistymismahdollisuuden saavuttamiseksi molempien kansalliskielten opettaminen ja osaaminen on muiden kuntalaisten tavoin maahanmuuttajien kohdalla ihanteellinen päämäärä. Käytännössä perusopetuksen kielten opiskelussa maahanmuuttajataustaisilla oppilailla voi kuitenkin olla erityisenä haasteena opiskella samanaikaisesti suomea, vähintään yhtä A1 -kieltä ja omaa äidinkieltään yhtä aikaa. Tästä syystä joissain tapauksissa päädytään hakemaan vapautusta toisen kotimaisen kielen opinnoista, jolla saattaa olla seurauksia koulutusjatkumon tai työnhakemisen kannalta. Tässä kotouttamisohjelmassa suomen/ruotsin kielen opiskelua käsitellään tarkemmin varhaiskasvatusta, perusopetusta ja yli 16-vuotiaiden koulutusta käsittelevien kappaleiden yhteydessä. 5.4 Sosiaali- ja perhetyö kotoutumisen tukena Sipoon kunta tukee asiakkaiden, mukaan lukien maahanmuuttajataustaisten asukkaiden yhteiskuntaan sopeutumista yksilö- ja perhekohtaiset tarpeet huomioivalla sosiaali- ja perhetyöllä, tehostetulla neuvonnalla ja ohjauksella sekä tarvittaessa taloudellisella tuella. Maahanmuuttajia tuetaan kunnallisten ja julkisten palvelujen käyttämisessä sekä opastetaan muiden kotoutumista edistävien palvelujen piiriin. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki tilanteissa, joissa muut tahot (esim. palkka, eläkkeet, päivärahat) eivät riitä kohtuullisiin elinkustannuksiin. Toimeentuloa myönnetään toimeentulotukilakiin ja sen perusteella asiakkaalle tehtävään tulo- ja menolaskelmaan perustuen. Mikäli Sipoon kunta vastaanottaa kiintiöpakolaisia, lisätään sosiaalityön sisäisiin ohjeistuksiin pakolaisten toimeentulotuen ja muuttoavustuksen myöntämisestä erillinen ohjeistus. Maahanmuuttajataustaiselle toimeentulotukiasiakkaalle laaditaan aina kotoutumissuunnitelma, mikäli sitä ei ole aikaisemmin laadittu. Sipoon kunta tarjoaa erilaisia lasten, nuorten ja perheiden kasvun sekä vanhemmuuden tukemisen palveluja kantaväestön tapaan myös maahanmuuttajaperheille. Perhetyön tavoitteena on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Perhetyö tukee lapsiperheiden arjen sujumista eri elämäntilanteissa tai kun vanhempien voimavarat ovat vähissä. Maahanmuuttaja-asiakkaiden käytössä ovat myös 12

15 lastensuojelu ja -valvonta, perheneuvonta, puheterapia, terveysneuvonta ja lasten omaishoidon palvelut. Pakolaistaustaiset asiakkaat kuuluvat sosiaalityön piiriin pääsääntöisesti kolme vuotta maahanmuutosta lukien ja tähän aikaan sisältyy monenlaisia erityispalvelujen tarpeita. Sosiaali- ja perhetyön tehtävänä on mm. pakolaisten vastaanoton yhteydessä huolehtia pakolaisten alkuvastaanotosta. Pakolaisten vastaanottoon liittyvä tehtäväkokonaisuus on kuvattu pakolaisten vastaanotosta tehdyssä selvityksessä. Monikulttuurisen sosiaali- ja perhetyön kokonaisuus Tavoite Toimenpide Vastuutaho Indikaattorit Kotoutumisen edistäminen ja suomalaiseen yhteiskuntaa sopeutuminen Maahanmuuttajille tarjotaan tehostettua neuvontaa, ohjausta, taloudellista tukea ja yksilö- ja perhekohtaista sosiaalityötä Aikuissosiaalityö Lasten, nuorten ja perheiden elämänkaaripalvelut Ohjauskäyntien määrä Maahanmuuttajakoordi naattori ja -ohjaaja (jos Maahanmuuttajaperh eiden arki sujuu, toimintakyky vahvistuu ja tarvittaessa korjautuu Pakolaistaustainen asiakas saa tarvittavan tuen kotoutumiseen alkuvaiheessa Kunta tarjoaa tarvittavia kasvun ja vanhemmuuden palveluja maahanmuuttajaperheille Pakolaisten vastaanotosta tehdyn selvityksen mukaiset toimenpiteet (esim. ensiasunnon järjestäminen, tiedottaminen, opastaminen, terveystarkastukset, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma, kotoutumistuki) Pakolaisten toimeentulotuesta luodaan ohjeistus sosiaalityön sisäisiin ohjeisiin palkataan) Lasten, nuorten ja perheiden elämänkaari - palvelut Aikuissosiaalityö Lasten, nuorten ja perheiden elämänkaaripalvelut Maahanmuuttajakoordi naattori ja -ohjaaja (jos palkataan) 3. sektori ja seurakunnat TE-toimisto Kela Palveluja käyttävien maahanmuuttajien määrä Pakolaistaustaisten perheiden palvelujen käytön seuraaminen Monikulttuurisen sosiaali- ja perhetyön kehittäminen Yhteistyötä aikuissosiaalityön ja perhetyön välillä tulee kehittää ja vastuunjakoa selkiyttää Maahanmuuttajakoordinaattorin palkkaaminen olisi tärkeää maahanmuuttaja-asiakkaiden ohjaustyön kokonaiskoordinaation vuoksi. 13

16 Mikäli kunta vastaanottaa pakolaisia tulisi kunnan palkata tai irrotettava yksi osa-aikainen pakolaisohjaaja varmistamaan kuntaan sijoitettavien pakolaisten kotoutumistyön onnistuminen. 5.5 Varhaiskasvatus ja esiopetus kotoutumisen edistäjänä Varhaiskasvatus-, päivähoito- ja esiopetustyötä ohjaavat Sipoossa lait, asetukset ja valtakunnalliset linjaukset, kunnan varhaiskasvatussuunnitelma (2011) sekä yksikkö- ja lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Lasten päivähoitolaki (1973/36, 2a ) ja asetus (1973/239, 1a ) sekä perusopetuslaki (1998/628) määrittelevät jokaiselle lapselle subjektiivisen oikeuden osallistua päivähoidon piirissä tapahtuvaan varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Sipoon varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat kunnan perheille päivähoitoa, leikkitoimintaa, esiopetusta ja tilapäishoitoa. Sipoossa on 17 kunnallista päiväkotia, joista 10 Pohjois-Sipoossa ja 7 Etelä-Sipoossa. Päiväkodit tarjoavat sekä suomen-, ruotsin- että kaksikielistä päivähoitoa eri muodoissa (ryhmäperhepäiväkoti, ympärivuorokautinen ja tavallinen päiväkoti). Lisäksi Sipoossa on 11 muuta päiväkotia, jotka tarjoavat varhaiskasvatuspalveluita joko ostopalveluna tai yksityisesti. Sekä suomen- että ruotsinkielisiä perhepäivähoitajia on Pohjois- ja Etelä-Sipoossa. Heidän merkityksensä kasvattajaroolissa on tärkeä erityisesti sivukylissä, joissa päiväkoteja ei juuri ole. Syyskuussa 2013 päivähoidossa ja esiopetuksessa oli yhteensä 967 sipoolaista lasta. Muita kuin äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuvia, kielen oppimiseen tukea tarvitsevia lapsia heistä oli päiväkodin johtajien arvion mukaan kymmenkunta. Maahanmuuttajaperheet tulevat huomioiduksi tasavertaisina kuntalaisina varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Sipoossa. Sipoon varhaiskasvatuksen keskeiset toiminta-ajatukset nojaavat YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Sen mukaisesti Sipoon varhaiskasvatuksen lähtökohtia ovat lapsen ihmisarvon periaatteet syrjimättömyydestä ja tasa-arvoisesta kohtelusta, lapsen edusta ja oikeudesta elämään sekä täysipainoiseen kehittymiseen. Sipoon kunnan varhaiskasvatussuunnitelman keskeisiksi arvoiksi on kirjattu lapsen oikeus hyvään lapsuuteen, turvallisuus, kiireettömyys, toisten ihmisten ja luonnon kunnioitus ja välittäminen sekä suvaitsevaisuus. Varhaiskasvatuspalveluissa maahanmuuttajataustaisen lapsen äidinkieli ja kulttuurinen tausta huomioidaan ja hänen kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan. Varhaiskasvatuksessa huomioidaan, että maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutumisen prosessi alkaa usein päivähoidossa ja päivähoito on tärkeä kielen oppimisen väylä. Kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa tuetaan ja päivähoito tukee myös koko perheen kotoutumista opastamalla kunnan palveluihin ja suomalaiseen kulttuuriin. Tulkkipalveluita käytetään aina tarvittaessa yhteistyöpalavereissa vanhempien kanssa. Kaikissa Sipoon päiväkodeissa on käytössä toimintamalli, jonka mukaan vieraskieliselle lapselle varataan kolmen ensimmäisen päiväkotikuukauden ajaksi kaksi paikkaa, jotta hänen erityistarpeensa pystytään huomioimaan. 14

17 Jokaiselle lapselle tehdään päivähoidossa varhaiskasvatussuunnitelma. Maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa siinä korostuvat suomen/ruotsin kielen oppiminen sekä oman kielen ylläpitäminen. Maahanmuuttajataustaisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelman yhteyteen voidaan yhdessä vanhempien kanssa laatia suomen/ruotsin kielen tukemisen suunnitelma. Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus toteutuu luontevammin osana normaalia päivittäistä toimintaa, mutta sen lisäksi voidaan järjestää suomen/ruotsinkielistä opetusta pienryhmässä. Sipoossa on yksi erityislastentarhanopettaja, joka on suorittamassa suomi toisena kielenä (S2) -pätevöitymiskoulutusta. Mahdollisuuksien mukaan lapselle voidaan myös järjestää oman äidinkielen opetusta jos päiväkodissa tai lähipäiväkodeissa on neljä samaa kieltä puhuvaa lasta. Ruotsi toisena kielenä -opetusta ei ole tähän mennessä tarjottu, vaikka valtakunnallinen esiopetuksen opintosuunnitelma sitä suositteleekin. Kunnallisen päivähoidon lisäksi Sipoon kunta järjestää myös päivittäin avointa varhaiskasvatusta, johon ovat tervetulleita kaikki alle kouluikäiset kotihoidossa olevat lapset vanhempineen ja hoitajineen. Toimintaan kuuluu mm. kerho- ja perhekerhotoimintaa, puistotoimintaa ja vauvaperhetoimintaa, jotka sisältävät askartelua, laulua, satutuokioita ja jumppaa asiakkaiden toiveet huomioiden. Palveluihin ohjaaminen on keskeinen ja tärkeä perhetyön, varhaiskasvatuksen, terveydenhuollon ja muiden maahanmuuttajaperheiden kanssa työtä tekevien yhteinen tehtävä. Esiopetus Sipoo järjestää perusopetuslain mukaista esiopetusta sekä päivähoidon että koulujen esiopetusyksiköissä. Esiopetus perustuu Opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelman perusteisiin, Sipoon kunnan esiopetussuunnitelmaan sekä yksikkö- ja lapsikohtaisiin suunnitelmiin. Esiopetusta annetaan neljä tuntia koulupäivinä. Se on maksutonta ja vapaaehtoista ja siihen ovat oikeutettuja kaikki alle kouluikäiset lapset vuotta ennen lapsen oppivelvollisuuden alkamista. Myös lapset, joiden perusopetuksen aloittamista on siirretty myöhemmäksi, ovat oikeutettuja maksuttomaan esiopetukseen. Maahanmuuttajataustaisten lasten esiopetus järjestetään kaikille lapsille tarkoitetuissa esiopetusryhmissä tai tuetuissa esiopetusryhmissä. Maahanmuuttajataustaisten lasten esiopetuksen erityisinä tavoitteina on suunnitelmallinen suomen/ruotsin kielen opetus sekä lapsen oman äidinkielen tukeminen. Jotta esiopetuksessa opiskelevat vieraskieliset lapset saisivat parhaan mahdollisen tuen peruskoulun aloitukseen, olisi esiopetusryhmissä asianmukaista tehdä suomi toisena kielenä -kielikartoituksia. Kielikartoituksen perusteella lapsi pystyttäisiin ohjaamaan parhaiten sopivaan kouluun tai perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Esiopetuksessa ei ole tähän mennessä ollut tarvetta valmistavan esiopetuksen pienryhmälle. Valmistavan esiopetuksen järjestämiseen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota ja sitä järjestää ainakin integroituna esiopetusryhmiin erilaisin tukitoimin. Lisäksi varhaiskasvatuspalveluiden ja perusopetuksen yhteistyö esiopetuksen valmistavassa ja S2-opetuksessa on noussut esille tulevaisuuden kehittämisalueena. 15

18 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kotouttamistyön tehtäväkokonaisuus Tavoite Toimenpide Vastuutaho Indikaattorit Jokaisella maahanmuuttajalapsella on mahdollisuus kunnan päivähoitoon ja esiopetukseen Päivähoitopaikan tai vaihtoehtoisen toiminnan järjestäminen maahanmuuttajataustais elle lapselle Varhaiskasvatuspalvelu jen sijoituskoordinaattorit Toimiva kasvatuskumppanuus maahanmuuttajaperhee n ja henkilökunnan välillä Lapsen kielellisiä ja tietotaidollisia valmiuksia tuetaan Yhteistyö maahanmuuttajaperhee n kanssa: kasvatusneuvottelut, ohjaaminen palveluihin Esiopetuksen valmistavaa opetusta järjestetään tarvittaessa S2/R2-tarpeen arviointi Päiväkodinjohtajat Päiväkotien henkilöstö Varhaiskasvatuspalvelu t S2/R2-opetuksesta vastaava opettaja Maahanmuuttajalasten määrä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Päivähoidon aloituskäytännöt Kasvatusneuvotteluiden määrä? Lasten määrä esiopetuksen valmistavassa opetuksessa ja varhaiskasvatuksen S2/R2-oppimäärässä Maahanmuuttajataustai nen lapsi ohjataan esiopetuksesta sopivaan kouluun tai valmistavalle luokalle Varhaiskasvatustyönteki jät saavat tukea monikulttuuristen lasten ja perheiden kanssa tehtävään työhön Suomen/ruotsin kielen opetuksen järjestäminen pienryhmässä S2/R2-opettaja arvioi esiopetuksessa olevan vieraskielisen lapsen kielitaidon ja lapsi ohjataan sopivaan kouluun/valmistavaan opetukseen. Työntekijöille tarjotaan monikulttuurisuuskoulut usta Yhteistyö koulutuspalvelujen ja varhaiskasvatuspalvelu jen kanssa Yhteistyö koulutuspalvelujen kanssa Varhaiskasvatuspalvelu jen johto, päiväkodinjohtajat Tehtyjen kieliarviointien määrä ja lasten määrä valmistavassa opetuksessa Tarjottujen monikulttuurisuuskoulutu sten määrä ja osallistujien lukumäärä Monikulttuurisen työn kehittäminen Sipoon varhaiskasvatuspalveluissa Jotta päiväkodin kasvatushenkilöstöllä olisi mahdollisuus kehittää monikulttuurista varhaiskasvatusta Sipoossa, henkilökunnan kotoutumistyön tueksi tulee järjestää monikulttuurisuuskoulutusta. Suomi/ruotsi toisena kielenä -toiminnan vakiinnuttamiseksi vieraskielisten lasten määrä päivähoidossa tulee arvioida. Tarve kiertävän S2-lastentarhanopettajan työlle tulee arvioida. Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen/ruotsin kielen tukeminen tulee olla suunnitelmallisesti huomioitu ja näkyä esimerkiksi lapsikohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. 16

19 Valmistavan esiopetuksen kehittäminen on tärkeää. Mahdollisuutta varhaiskasvatuspalveluiden ja koulutuspalvelujen yhteistyöhön valmistavassa ja S2- opetuksessa tulee kartoittaa. 5.6 Perusopetus kotoutumisen tukena Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuus koskee kaikkia Suomessa vakinaisesti asuvia lapsia kansallisuudesta riippumatta. Sipoon perusopetuksen tavoitteena on tukea kaikkien oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä ja opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Sipoossa toimii kolme suomenkielistä ja yhdeksän ruotsinkielistä vuosiluokkien 1-6 -koulua, yksi kielikylpykoulu vuosiluokille 1-6, yksi suomenkielinen vuosiluokkien 0-9 -yhtenäiskoulu sekä yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen vuosiluokkien 7-9 -luokka. Suomenkielisissä peruskouluissa oli elokuussa 2012 yhteensä oppilasta, joista 57 eli 3,9 prosenttia puhui äidinkielenä muuta kuin suomea tai ruotsia. Ruotsinkielisten koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä oli puolestaan 950, joista vieraskielisiä oli 3 eli 0,3 prosenttia. Maahanmuuttajataustaiset oppilaiden opetus tapahtuu ensisijaisesti oppilaiden oman asuinalueen lähikoulussa. Tarpeen mukaan oppilaiden henkilökohtaisiin oppimissuunnitelmiin lisätään suomi/ruotsi-toisena kielenä opetusta tai valmistavaa opetusta. Valmistava opetus Maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille, jotka eivät osaa riittävästi suomen/ruotsin kieltä voidakseen opiskella suomen/ruotsinkielisessä opetusryhmässä tulee järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Valmistavan opetuksen ryhmissä opiskellaan suomen kieltä sekä muiden oppiaineiden keskeisiä käsitteitä jokaiselle oppilaalle erikseen laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Valmistava opetus järjestetään joko lähikoulussa, lähikoulujen yhteistyönä tai valmistavassa pienryhmässä. Valmistavaa opetusta annetaan 6-10-vuotiaille vähintään 450 tuntia ja sitä vanhemmille vähintään 500 tuntia. Kielitaidon ollessa riittävä lapsi siirtyy lähikouluun ikäänsä ja taitojaan vastaavalle luokalle. Oppilaat opiskelevat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suomenkielisissä opetusryhmissä niitä aineita, joissa he pärjäävät puutteellisellakin kielitaidolla. Tällä hetkellä Sipoossa ei ole valmistavan opetuksen pienryhmää. Tarvetta pienryhmälle on, joten Sipooseen olisi hyvä perustaa ainakin yksi valmistava pienryhmä. Tätä varten opettajille tulee järjestää täydennyskoulutusta. Koska Sipoo on alueena laaja ja kouluja ympäri kuntaa, valmistava luokka tulee pyrkiä sijoittamaan keskeiselle paikalle koulumatkojen pituuden rajoittamiseksi. Koska varhaiskasvatussektorilla on myös tarve kehittää valmistavaa opetusta, yhteistyömahdollisuuksia tulee kartoittaa. Mikäli oppilasmäärä on vähäinen esimerkiksi 17

20 ruotsinkielisen valmistavan ryhmän järjestämiselle, voidaan ruotsinkielisen valmistavan oppilaat integroida omaan lähikouluun erilaisin tukitoimin. Suomi/ruotsi toisena kielenä Perusopetuksessa maahanmuuttajaoppilaat voivat opiskella suomea tai ruotsia suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2/R2) -oppimäärän mukaan, joka eroaa tavoitteiltaan suomea/ruotsia äidinkielenään opiskelevien oppilaiden opetuksesta. Tavoitteena on tukea oppilaan suomen/ruotsin kielen kehitystä ja auttaa oppilasta saavuttamaan mahdollisimman hyvä kielitaito muiden aineiden opiskelua sekä jatko-opintoihin hakeutumista varten. Tarvittaessa lapsen oppimissuunnitelmaan lisätään suomen/ruotsin kielen opetusta sekä muita erityistoimia oppilaan tarpeiden mukaan. Sipoossa on syksyllä 2013 yksi kiertävä S2-kielen opettaja, joka on tehnyt kielikartoituksia ja suositellut S2-oppimäärää noin 50 lapselle. Oppilaille pystytään tarjoamaan 1-2 -tuntia S2- opetusta, mutta useammalla lapsella olisi tarve 3 viikkotuntiin, mikä on myös Suomi toisena kielenä opettajien yhdistyksen suositus. Jotta suositusten mukainen S2-opetus pystytään tarjoamaan, tulisi opetuksen resursseja lisätä. Sipoossa ei toimi R2-opetusta ja tarve siihen tulee selvittää. Mikäli R2-oppilaita on vähän, opetus voidaan järjestää normaalissa opetusryhmässä opetusta eriyttämällä. Lisäksi on muistettava, etteivät kaikki maahanmuuttajataustaiset oppilaat tarvitse S2 tai R2 - opetusta vaan osa voi selvitä äidinkielen ja kirjallisuuden yleisistä tavoitteista. Esimerkiksi pohjoismaista tulleet selviävät yleensä hyvin ruotsinkielisissä kouluissa ja monet maahanmuuttajat ovat oppineet kielen hyvin jo aikaisemmin varhaiskasvatuksessa. Oman äidinkielen ylläpitämisen tukeminen Suomen kielen opiskelun lisäksi on tärkeä tukea lapsen oman äidinkielen ylläpitämistä. Oman äidinkielen opetusta on tarjottava jos kieliryhmään tulijoita on vähintään neljä samaa kieltä äidinkielenään puhuvaa. Oman äidinkielen opetus järjestetään erillisen resurssin turvin, jolloin opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa ryhmää kohden ja se voidaan järjestää yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Sipoossa toimii venäjän- ja vironkielisiä oman äidinkielen oppimisryhmiä. Tarpeiden muuttumista tulee seurata ja mahdollisesti muille kieliryhmille järjestää äidinkielen opetusta. Tukiopetus Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella koulut järjestävät tarvittaessa maahanmuuttajaoppilaille tukiopetusta eri oppiaineissa. Tukiopetus on resurssoitu valtionavusta. 18

21 Lisäksi tukiopetusta voidaan antaa eri oppiaineissa mahdollisuuksien mukaan oppilaan omalla äidinkielellä. Kunta voi anoa erillistä valtionrahoitusta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tukiopetuksen järjestämiseen takautuvasti. Oman uskontokunnan mukainen opetus Oppilaalla on oikeus saada oman uskontokuntansa mukaista opetusta, jos kyseiseen uskontokuntaan kuuluvia oppilaita on vähintään kolme ja vanhemmat pyytävät opetuksen järjestämistä. Sipoossa opetetaan tällä hetkellä enemmistön mukaisen evankelisluterilaisen uskonnonopetuksen lisäksi ortodoksista uskontoa ja elämänkatsomustietoa. Pyyntöjä muiden uskontojen opetukseen ei ole toistaiseksi esiintynyt, mutta tarvittaessa mahdollisuus uskonnonopetuksen järjestämiseen tulee järjestää. Sipoon perusopetuksen kotouttamistyön tehtäväkokonaisuus Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Indikaattorit Maahanmuuttajataustainen oppilas saa tarvittavat kielelliset valmiudet, tiedot ja taidot, jotta voi osallistua perusopetukseen kuntaan järjestetään ainakin yksi perusopetukseen valmistava pienryhmä Koulutuspalvelut, mahdollisesti yhteistyössä varhaiskasvatuspalveluj en kanssa Oppilaan suomen/ruotsin kieli kehittyy ja hän saavuttaa mahdollisimman hyvän kielitaidon muiden aineiden opiskelua ja jatkoopintoja ajatellen Lapsen oman äidinkielen ylläpitämistä tuetaan Lasten kuulumista omaan uskontokuntaan tuetaan Perusopetuksen henkilöstö saa tukea lapsen moni/kaksikielisyyden ja kulttuuri-identiteetin tukemiseen Varmistetaan, että kunnan tarjoama S2/R2- kielen opetus on riittävää Tarvittaessa järjestetään lisää oman äidinkielen opetusryhmiä Tarvittaessa järjestetään uusia uskonnonopetuksen pienryhmiä Perusopetuksen henkilöstö saa tarpeita vastaavaa monikulttuurisuus- ja täydennyskoulutusta Koulutuspalvelut Koulutuspalvelut Koulutuspalvelut Koulutuspalvelut Valmistavien pienryhmien ja niihin osallistuvien oppilaiden määrä S2/R2-kielen opettajien ja opetustuntien määrä suhteessa opetusta tarvitsevien oppilaiden määrään Oman äidinkielen oppimisryhmien määrä suhteessa vieraskielisten lasten lukumäärään Uskonnonopetuksen pienryhmien määrä Koulutusten ja osallistujien lukumäärä 19

22 Monikulttuurisen opetustyön kehittäminen Sipoossa Sipoon perusopetuksessa ei ole valmistavaa pienryhmää. Tarve on kuitenkin noussut esille. Esimerkiksi S2-oppimäärässä opiskelee oppilaita, jotka tarvitsisivat valmistavaa opetusta. Sipooseen olisi hyvä perustaa ainakin yksi suomenkielinen valmistava pienryhmä ja yhteistyötä varhaiskasvatuspalvelujen kanssa kartoittaa. Tarvetta ruotsinkieliseen valmistavaan ryhmään ja R2-opetukseen tulee seurata. Mikäli oppilasmäärä on vähäinen erillisen ryhmän järjestämiselle, tulee ruotsinkielisen valmistavan oppilaat integroida omaan lähikouluun erilaisin tukitoimin ja R2-opetus järjestää normaalissa opetusryhmässä opetusta eriyttämällä. Jotta S2-opetusta voitaisiin tarjota suositeltu määrä (3tuntia/oppilas), tulisi S2-opetukseen lisätä resursseja. Lapsille tulee järjestää oman uskonnon opetusta, mikäli vanhemmat sitä pyytävät ja ryhmään tulijoita on vähintään kolme. Lapsille tulee järjestää oman äidinkielen opetusta, mikäli ryhmän koko on vähintään neljä. Opettajille tulisi tarjota valmistavaa opetusta varten täydennyskoulutusta ja laajemmalle työyhteisölle monikulttuurisuuskoulutusta. Palveluita järjestettäessä on hyvä tiedostaa, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta myönnetään rahoitusta maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan, oman äidinkielen opetukseen, suomi/ruotsi toisena kielenä opetukseen ja maahanmuuttajien ammatilliseen opetukseen valmistavaan opetukseen. 5.7 Yli 16-vuotiaiden koulutus Oppivelvollisuusiän ylittäneelle, alle kolme vuotta Suomessa asuneelle maahanmuuttajalle, jonka valmiudet eivät riitä lukio- tai ammattiopisto-opintoihin voidaan tarjota Uudenmaan TE-toimiston kautta työvoimakoulutuksena tai kunnan koulutuspalveluiden kautta omaehtoisena opiskeluna kotoutumiskoulutusta. Koulutukseen ohjaaminen, kuten kotoutumistyö kokonaisuudessaankin, on kuitenkin koko kunnan yhteinen tehtävä. Esimerkiksi Sipoossa toimiva etsivä nuorisotyö ja nuorisoperhetyö ovat tärkeässä roolissa nuorten ohjaamisessa tarpeita vastaavaan koulutukseen. Käytännössä kotoutumiskoulutuksena voidaan tarjota esim. perusopetuksen lisäopetusta, aikuisten perusopetusta, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta (MAVA) tai ammattistarttikoulutusta. Nämä sisältävät mm. suomen tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Tarve kotoutumiskoulutukseen arvioidaan alkukartoitusvaiheessa ja sisällytetään kotoutumissuunnitelmaan. 20