Mäntsälän kunnan kotouttamistyö. Maahanmuuttokoordinaattori Fia Hafiz Mäntsälä

Transkriptio

1 Mäntsälän kunnan kotouttamistyö Maahanmuuttokoordinaattori Fia Hafiz Mäntsälä 1

2 Tilasto Asukkaita Ulkomaan kansalaisia Vieraskielisiä Ulkomaan kansalaisten osuus, % Vieraskielisten osuus, % Ulkomaalaistaustaisten osuus, % ,6 1,6 1,8 1,9 2,1 2,1 2,3 2,6 2,1 2,2 2,4 2,7 2

3 Vuoden 2016 ulkomaan kansalaisten enemmistö: Viro 194 Thaimaa 41 Venäjä 29 Turkki 19 Puola 15 3

4 Sanasto ja käsitteet UNHCR United Nations High Commissioner for Refugees eli Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasioiden päävaltuutetun toimisto (YK:n pakolaisjärjestö) on perustettu vuonna 1951 auttamaan toisen maailmansodan jälkeisiä eurooppalaisia pakolaisia. UNHCR:n tehtäviin kuuluu kansainvälisen suojelun tarjoaminen pakoon joutuneille, kestävien ratkaisujen etsiminen pakolaisongelmaan sekä hätäavun antaminen pakolaistilanteissa. Pakolainen Pakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja joka on paennut saamaan suojelua oman kotimaansa ulkopuolelle. Hänellä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta ja on sen vuoksi kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan kotimaansa suojaan. Pakolainen voi olla myös henkilö joka olematta minkään maan kansalainen oleskelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella ja edellä mainittujen seikkojen tähden on kykenemätön tai edellä mainittuihin perusteluihin perustuvan pelon vuoksi haluton palaamaan asuinmaahansa. Pakolaisen määritelmä ja oikeudet määritellään YK:n Geneven pakolaissopimuksessa. Oman kotimaansa alueella oleskelevaa pakolaista kutsutaan maansisäiseksi pakolaiseksi eli evakoksi. Pakolaisasema Pakolaisaseman saa Suomessa kolmessa eri tapauksessa. Pakolaisasema myönnetään turvapaikan Suomesta saaneille ja pakolaiskiintiön kautta maahan tulleille sekä heidän perheenjäsenilleen, jotka tulevat maahan perheenyhdistämisen kautta. Pakolaisasema on vahvin kansainvälisen suojelun kategoria. Lähde: 4

5 Miten kiintiöpakolaiset valitaan? Oleskeluluvan Suomen pakolaiskiintiössä voi saada, kun henkilö on kansainvälisen suojelun tarpeessa kotimaahansa nähden henkilö on uudelleensijoituksen tarpeessa ensimmäisestä turvapaikkamaasta vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset Suomeen on arvioitu yleinen järjestys ja turvallisuus tai Suomen kansainväliset suhteet eivät estä oleskeluluvan myöntämistä Kiintiöpakolaisten valinnat perustuvat yleensä UNHCR:ltä saatuihin asiakirjatietoihin ja pakolaisen asuinmaassa, pakolaisleirillä tai UNHCR:n paikallistoimistoissa Maahanmuuttoviraston johdolla tehtäviin haastatteluihin, joissa perusteet oleskeluluvan myöntämiselle selvitetään. Haastatteluihin osallistuu myös kotoutumisen asiantuntijoita ja suojelupoliisin edustajia. Maahanmuuttovirasto myöntää oleskeluluvat pakolaiskiintiössä otettaville pakolaisille kiintiövalintamatkan jälkeen. Erityisen kiireelliset eli hätätapaukset Kiintiöstä on vuosittain varattu kymmenesosa kiireisille tapauksille ja sellaisille henkilöille, joiden UNHCR on arvioinut olevan kiireellisen uudelleen sijoittamisen tarpeessa. Nämä hätätapaukset Suomi valitsee UNHCR:n asiakirjojen perusteella. Lähde: 5

6 Laki kotoutumisen edistämisestä Laki astui voimaan Kotouttamisasiat siirtyivät sisäasiainministeriöistä (SM) työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM) vuoden 2012 alussa. Paikallisten koto-palveluiden kehittämisen kannalta lain keskeiset uudistukset ovat seuraavat: Lain kohderyhmä laajenee (työperusteiset, heidän perheenjäsenet ja opiskelijat, EI turisteija). Palveluiden kehittämisen painopiste siirtyi paikallistasolle. Alkuvaiheen kotoutumispalveluita parannetaan. Kotouttamista kehitetään valtakunnallisilla hankkeilla. Kotoutumisen kaksisuuntaisuutta edistetään. Lähde: 6

7 Kotoutumislain tavoitteet Selkeyttää sääntelyä Tehostaa ja nopeuttaa kotoutumista erityisesti maahantulon alkuvaiheessa Erityistä huomiota kiinnitetty haavoittuviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden kotoutumisen tukemiseen Kotoutumisen kaksisuuntaisuus Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen LAIN TARKOITUS 1. Tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan 2. Edistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken 7

8 8

9 Mäntsälän kotouttamispalvelut toimivat ja kehittyvät strategian arvojen mukaisesti: vastaanottamalla kiintiöpakolaisia väestön määrä kasvaa toimiva ja osaava kunta varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen kotouttamispalveluiden avulla vahvistetaan kuntalaisten hyvinvoinnin edellytyksiä tulevaisuuden kunnassa yhteisöjen, verkostojen ja kumppanuuksien vahvistaminen ja hyödyntäminen (valtion kumppanuus ohjelma ja Järjestöistä voimaa kotoutumiseen -hanke) kunnan talous on tasapainossa (KEHA-keskus) Kunnan strategisina tavoitteina erityisesti kotoutumiseen ovat seuraavat: toimivat tarkoituksenmukaiset palvelut kuntalaisen koko elämänkaarelle osaava ja hyvinvoiva henkilöstö aktiivinen työllisyyden edistäminen ja työkykyisyyden valmennus 9

10 Käytännön työssä koordinaattoriin ja pakolaisohjaajaan tehtäviin kuuluu: valmistella asuntoja ja vastaanottaa kiintiöpakolaisia kuntaan ohjata ja neuvoa kunnan peruspalveluista ohjata ja neuvoa muista viranomaispalveluista (mm. Kela, TE -toimisto, verotoimisto, maistraatti, poliisi ja aikuiskoulutus) ohjata ja neuvoa paikallisista kotoutumispalveluista (kotoutumiskoulutus, kieli- ja muut ammattitaitoja edistävät kurssit, työharjoittelupaikoista jne.) ohjata ja neuvoa työelämän ja yhteiskunnan pelisäännöistä ohjata ja neuvoa yksityisen/avoimen sektorin palveluista (pankki-, vakuutusasiat, liike-elämän palvelut, harrastukset jne.) perehdyttää paikalliseen ja suomalaiseen kulttuuriin laatia alkukartoituksia ja kotoutumissuunnitelmia 10

11 Käytännön ohjaus ja neuvonta Akuutit kysymykset: asumisesta, sosiaaliturvasta, terveydestä, koulutuksesta, työstä, lupa-asioista ja muista arkipäivään kuuluvista asioista. Neuvominen onnistuu pääasiallisesti tulkin avulla. Palveluiden piiriin pääsivät muitakin mäntsäläläisiä maahanmuuttajia. Ohjaus ja neuvonta tapahtuu: darin, englannin, venäjän ja suomen kielillä. Tärkeää on se, että asiakasta opastetaan niin, että tulevaisuudessa hän pystyy itse hoitamaan/selvittämään asian. 11

12 Kotouttamispalveluiden työn sisältö Ohjaus ja neuvonta (kunnan peruspalveluihin) KELA (toimeentulotuki ja muut edut) Kotoutumiskoulutus ja vapaaaika Psykososiaalinen ohjaus ja neuvonta (vanhemmuus ja lasten kasvattaminen) 12

13 Kotoutumistyön työkalut Työkalut: laki, kunnan kotouttamisohjelma sekä Mäntsälän kunnanstrategia (Kvalt , 126) Konserniohje Kotouttamisohjelma Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma Ikäpoliittinen ohjelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Mäntsälän Kulttuuripoliittinen ohjelma

14 Alkuvaiheen kotoutuminen Tavoitteet Mittarit kotoutumista tuetaan moniammatillisena alkuvaiheen ohjauksella ja neuvonnalla sekä varmistamalla maahanmuuttajan osallistuminen kotoutumista tukeviin palveluihin heti maahantulon jälkeen kunnan palvelujen piirissä olevien määrä sekä KEHA:n laskutus piirissä olevien määrä. TE-toimiston uusien kotoutumisasiakkaiden odotusaika TE-toimistoon ilmoittautumisesta ensimmäisen koulutuksen alkuun Vastuutaho kotouttamisen kokonaisvastuullisena tahona toimii konsernipalveluiden koordinaattori ja ohjaaja. Koordinaattori ja ohjaaja ovat asiakastarpeen mukaan yhteistyössä kaikkien peruspalveluiden yksiköiden kanssa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneiden aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin kielen opetuksesta vastaa ensisijaisesti valtio (TE-toimisto) kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan. Se toteutetaan pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena. 14

15 Suomen kielen koulutuksen järjestäminen Työvoimapoliittiset maahanmuuttajakoulutukset lähin paikkakunta Kerava (Edupoli). Mäntsälän kansalaisopisto 1krt/vk (opistotalon tiloissa) Keuda (Mäntsälän toimenpiteessä) kieliklinikka Mäntsälän alueella pyritään kehittämään maahanmuuttajien kielikoulutusta tarpeen mukaan. Alueen kielen opiskelun mahdollisuuksia ja sen tarjontaa pyritään kehittämään monipuoliseksi. 15

16 Tilanne katsaus kiintiöpakolaisten ikäjakauma: 0-6v = v = v = v = v = v = 0 85v = 0 22 aikuista ovat TE-hallinnon kielikoulutuksessa Keravalla (Edupoli) 1 henkilö Lahden kansanopistolla (AIPO) 24 lasta ovat Ehnroosin koulun MAVA- opetuksessa 3 lasta ovat varhaiskasvatuksen piirissä 16

17 Organisaatiorajat ylittävä yhteiskehittely Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu paikallisten kotoutumispalveluiden kehittämisessä ja monialaisen yhteistyön vahvistamisessa. Toiminnan tuloksellinen yhteiskehittely edellyttää organisaatioilta ja yhteiskunnalta: valmiuksia aitoon vuoropuheluun valmiuksia sitoa resursseja toiminnan kehittämiseen valmiuksia luopua omista intresseistä kokonaisuuden hyväksi halua uudistaa omaa organisaatiokulttuuria kohti kehittymistä ja oppimista painottavaa kulttuuria Onko valmiuksia yhteiskehittelyyn eli lain monialaisen yhteistyön vahvistamiseen? 17

18 Kotoutuminen onnistuu yhteistyöllä Kansalaisten ja organisaatioiden pitää keskittyä ratkaisuihin, joilla parannetaan kotoutumiskoulutuksen, kielikurssien ja työkokeilupaikkojen paikallista saatavuutta ja laatua Mäntsälässä. 18