SIPOON KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIPOON KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA 2014 2017"

Transkriptio

1 SIPOON KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA Lisätiedot: Saana Hansen Pakolaiskoordinaattori p

2 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Kotoutumiskäsitteistöä 3 3 Maahanmuuttajat Sipoossa 4 4 Kotouttamisohjelman painopisteet ja tavoitteet 6 5 Kotouttamistyö ja -palvelut Sipoossa Kotoutumista tukeva viestintä ja tiedotus Alkuvaiheen ohjaus, alkukartoitus ja kotouttamissuunnitelman 9 laatiminen 5.3. Suomen ja ruotsin kielen opiskelu Sosiaali- ja perhetyö kotoutumisen tukena Varhaiskasvatus ja esiopetus kotoutumisen edistäjänä Peruskoulu kotoutumisen tukena Yli 16-vuotiaiden kotoutumiskoulutus Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat toimenpiteet Terveydenhuollon palvelut Asuntopalvelut Tulkkipalvelut Kotoutumista tukevat kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Henkilöstön koulutus monikulttuurisuusasioissa 30 6 Tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen 32 7 Kotouttamistyön ja kotouttamisohjelman seuranta ja päivitys 32 Liitteet 34

3 1 Johdanto Suomi on globalisaation myötä tullut vahvemmin osssoaksi maailmaa, jossa ihmiset liikkuvat entistä enemmän yhä moninaisimmista syistä johtuen luvulla vieraskielisten määrä Suomessa on lähes kaksinkertaistunut ollen v lopussa , mikä oli 4,9 prosenttia väestöstä. Maahanmuutto lisää väestönkasvua myös tulevaisuudessa. Vuoteen 2030 mennessä maahanmuuttajien määrän ennustetaan kaksinkertaistuneen. Maahanmuuttajaväestö keskittyy voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, jossa lähes kymmenesosa asukkaista on maahanmuuttajia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 pääkaupunkiseudun asukkaista prosenttia on vieraskielisiä. Taulukko 1: Vieraskielisen väestön osuus koko väestöstä (Tilastokeskus) Vuosi 2012 Vuosi 2030 Helsinki 11,5 % 21,2 % Espoo 10,3 % 20,5 % Vantaa 10,8 % 23,3 % Kehyskunnat* 3,4 % 7,0 % *Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) Pääasialliset syyt Suomeen muuttoon ovat perhe, opiskelu ja työnteko. Suurin osa maahanmuuttajista tulee Euroopan ulkopuolelta, ns. kolmansista maista, mutta myös Euroopan unionin sisäinen muuttoliike on vilkastunut. Valtioneuvosto on linjannut maahanmuuton tarjoava osaltaan vastauksen tulevaan työvoimapulaan Suomen hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa sekä Maahanmuuton tulevaisuus 2020-strategiassa, joiden tarkoituksena on viitoittaa tietä aktiivisemmalle ja ennakoivammalle maahanmuuttopolitiikalle. Perhe-, työ- ja opiskelusyiden lisäksi Suomeen saapuu vuosittain turvapaikanhakijoita, jotka pyytävät suojaa ja oleskeluoikeutta. Vuonna 2012 Suomeen saapui turvapaikanhakijaa. Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut antamaan suojelua sitä tarvitseville. Perustana ovat Geneven vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus (pakolaissopimus) ja muut kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä EU-lainsäädäntö. Maahanmuuttovirasto (Migri) teki vuonna 2012 yhteensä turvapaikkapäätöstä, joista myönteisiä oli (42 %). Turvapaikan ja pakolaisstatuksen näistä sai 553 henkeä, muut saivat oleskeluluvan jollain muulla ulkomaalaislain perusteella. Turvapaikkojen lisäksi suomi antaa kansainvälistä suojelua vuosittain myös 750:lle YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pakolaisleireillä uudelleensijoitetusta odottaville henkilöille, joilla on todettu olevan perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen 1

4 johdosta. Syyrian pakolaiskriisin helpottamiseksi Suomi on korottanut vuoden 2014 pakolaiskiintiöksi 1050 ja varannut kiintiöstä yhteensä 500 paikkaa syyrilaispakolaisille. Kansainvälisessä mittakaavassa pienestä pakolaiskiintiöstä huolimatta Suomen ollut haastavaa löytää pakolaisille kuntapaikkoja ja esimerkiksi syyskuussa 2013 pakolaisleireillä kuntapaikkaa Suomeen odotti 293 henkilöä. Maahanmuuton lisääntyessä Suomi moninaistuu. Lisääntyvä moninaisuus on voimavara ja ihmisten kohtaaminen ja erilaisuuden arvostaminen ovat tärkeitä myönteisen vuorovaikutuksen tekijöitä. Moninaisuuteen sisältyy kuitenkin myös yhteiskunnallisen eriarvoistumisen vaara. Erilaisten kulttuurien, uskontojen ja arvojen mahdolliset ristiriidat voivat heikentää yhteiskunnan tasa-arvoisuutta ja eheyttä. Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, ja on sekä kantaväestön että maahanmuuttajaväestön näkökulmasta tärkeää, että maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja hyviä etnisiä suhteita tuetaan. Suomen ensimmäinen kotouttamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuonna Viimeisten kahdenkymmen vuoden aikana maahanmuutto on muuttunut moninaisemmaksi, mihin syyskuussa 2011 voimaan tullut uusi Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) pyrkii vastaamaan. Laissa huomioidaan kaikki eri syistä Suomeen muuttaneet henkilöt ja maahanmuuttajien heterogeenisyys sekä erilaiset valmiudet ja palvelutarpeet. Huomio on laajaalaisessa kotoutumisen tuessa ja alkuvaiheen ohjauksessa. Kotouttamislaissa määritellään eri valtionhallintotahojen vastuualueet kotouttamisen edistämisestä. Kotoutumisen kansallisen, seudullisen ja kunnallisen tason vastuunjako on eritelty liitteessä 1. Kunnalla on kotouttamislain mukaisesti yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Keskeisenä kotouttamistyön paikallisena työvälineenä toimii kotouttamisohjelma, jossa varmistetaan kaikkien eri oleskelusyistä kunnassa asuvien maahanmuuttajien yhdenvertainen asema muiden kuntalaisten kanssa sekä palvelut ja toimenpiteet, joita kunta tarjoaa maahanmuuttajan kotoutumisen tueksi. Sipoon kunnassa on laadittu ensimmäinen kotouttamisohjelma vuonna Tämän kotouttamisohjelman on tarkoitus päivittää kotouttamisohjelma kotoutumislain mukaiseksi ja toimia työvälineenä monialaisessa yhteistyössä maahanmuuttajien kotoutumista edistävässä työssä. Sen tavoitteena on myös edistää Sipoon maahanmuuttajien mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan sekä lisätä eri väestöryhmien välistä myönteistä vuorovaikutusta. Se sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä, palveluista, yhteistyöstä ja vastuista sekä korostaa maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamisesta muita yhteiskunnan palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä. Palvelut ovat suurelta osin osa kaikille kuntalaisille kuntalain mukaan kuuluvia peruspalveluita, mutta myös maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä erityistoimenpiteitä. Tämä kotouttamisohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 mukaista talousarviota ja - suunnitelmaa laadittaessa ja se päivitetään vähintään neljän vuoden välein, kerran 2

5 valtuustokaudessa. Sen laatimiseksi palkattiin määräaikainen pakolaiskoordinaattori ja muodostettiin moninainen asiantuntijaohjausryhmä, joka myöhemmin tulee toimimaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa kokoontuvana kotouttamistyöryhmänä. Ryhmässä on edustettuina kunnan varhaiskasvatus, opetuspalvelut, hallinto- ja talous, aikuissosiaalityö ja perhetyö, sekä terveydenhuolto, asuntotoimi ja kansalaisopisto. Lisäksi Uudenmaan TE-toimiston Porvoon toimipisteestä, Mannerheimin Lastensuojeluliitosta ja Kelasta on edustajat. Ohjelmaa on käsitelty lisäksi useiden toimialojen tiimeissä, kolmannen sektorin toimijoiden ja suomen- ja ruotsinkielisen seurakunnan kanssa. Siitä on myös keskusteltu Sipoon Nuorisovaltuustossa ja kolmen Sipoossa asuvan maahanmuuttajataustaisen henkilön kanssa. Liitteessä 2 esitellään Sipoon kotouttamistyön suunnitteluun osallistuneet tahot. Sipoo on kunnan strategiassaan linjannut laajentavansa palveluyhteistyötä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia myös kotouttamisasioissa on kartoitettu ja Hyvinkään, Järvenpään, Porvoon, Vantaan ja Raaseporin maahanmuuttotyötä koordinoivien henkilöiden kokemuksia kuultu. Seudullista osaamista on hyödynnetty tätä ohjelmaa tehtäessä ja asiantuntemusta tullaan jakamaan jatkossakin. Tällä hetkellä lähikunnissa meneillään olevista kuntaselvityksistä johtuen kuntien välinen hallinnollinen yhteistyö kotouttamisasioissa on ollut vähäistä. Mahdollisten kuntaliitosten yhteydessä yhteistyön mahdollisuudet tulee kartoittaa uudelleen. 2 Keskeisiä käsitteitä Tässä ohjelmassa käytetään seuraavia kotoutumislakiin (1386/2010) ja yhdenvertaisuuslakiin (21/2004) perustuvia määrityksiä keskeisistä kotoutumiseen ja maahanmuuttajiin liittyvistä käsitteistä. Kotoutuminen kotouttaminen maahanmuuttaja maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. kotoutumisen monialaista edistämistä viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla. Kotoutumisjakson kesto on neljä vuotta, minkä jälkeen maahanmuuttaja siirtyy yleisten sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity taikka jolle on myönnetty oleskelukortti. 3

6 pakolainen turvapaikanhakija henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta. Turvapaikanhakijasta poiketen kiintiöpakolainen on saanut pakolaisstatuksen jo ennen Suomeen tuloaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lta. henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta vuoden 1948 ihmisoikeuksien julistuksen mukaiseen oikeuteen turvapaikasta vedoten. erityistoimenpiteet tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä, joita käytetään erityisesti sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentuneen toimintakyvyn, iän, perhetilanteen, luku- ja kirjoitustaidottomuuden tai muun vastaavan syyn perusteella. syrjintä Välitön syrjintä tarkoittaa sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Välillinen syrjintä tarkoittaa sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteen oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia tai tarpeellisia. 3 Maahanmuuttajat Sipoossa Maahanmuuttajien määrän laskemisessa käytetään erilaisia mittareita eikä maahanmuuttajalle ole yhtä ainoaa virallista määritelmää. Tilastoissa maahanmuuttajat määritellään yleensä kansalaisuuden, syntymämaan tai kielen perusteella. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 lopussa Sipoossa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä oli 366 eli 1,98 % kunnan väestöstä. Sipoossa asuvista ulkomaiden kansalaisista suurin osa on viron, Ruotsin ja Venäjän kansalaisia. Yhteensä Sipoossa asui vuoden 2011 lopussa ihmisiä 44 kansalaisuudesta. Ulkomaalaistaustaisia eli muualla kuin suomessa syntyneitä oli 519 eli 2,80 %. Sipoo on kaksikielinen kunta, jonka väestöstä vuonna 2012 ruotsinkielisiä oli 36,11 % ja suomenkielisiä 61,2%. Äidinkielenään muuta kuin suomea ja ruotsia puhuvia 498 eli 2,69 %. Vieraskielisten määrä on kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Lähialueisiin verrattuna Sipoon maahanmuuttajien määrä on kuitenkin verrattain pieni. Koko Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajia on noin 10 % koko väestöstä ja sen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, joten myös Sipoossa asuvien maahanmuuttajien 4

7 määrän ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Taulukko 2 kuvaa Sipoon eri kieliryhmien määrän muutosta vuodesta 2001 vuoteen Taulukko 2: Sipoon kieliryhmien kehitys v (Tilastokeskus) Vuosi Asukasmäärä Ruotsinkieliset Suomenkieliset Muut Ruotsinkieliset Suomenkieliset Muut % % % ,7 57,0 1, ,8 57,9 1, ,1 58,4 1, ,0 58,5 1, ,9 59,5 1, ,3 60,0 1, ,6 60,6 1, * * * * * * ,0 59,9 2, ,4 60,3 2, ,7 60,7 2, ,1 61,2 2,7 * Vuoden 2008 tilastotiedot puuttuvat. Taulukko 3 kuvaa vuoden 2012 suurimpia kieliryhmiä. Näitä olivat suomi, ruotsi, viro, venäjä ja englanti. Yhteensä kunnassa puhuttiin 45 eri kieltä. Taulukko 3: Suurimmat kieliryhmät Sipoossa vuoden 2012 lopussa (Tilastokeskus) Kaikki kielet yhteensä suomi ruotsi 6767 Muut kieliryhmät yhteensä 498 eesti, viro 152 venäjä 118 englanti 41 saksa 19 thai 18 vietnam 18 hollanti 12 turkki 12 norja 10 Sipoon maahanmuuttajista valtaosa on tullut kuntaan perhe- ja työsyistä. Kiintiöpakolaisia Sipoo on vastaanottanut viimeksi Vietnamista vuonna Kunnassa on tehty valtuustoaloite kiintiöpakolaisten vastaanotosta ja asiasta on tehty erillinen selvitys. 5

8 4 Kotouttamisohjelman painopisteet ja tavoitteet Tämän kotouttamisohjelman painopisteitä ovat muun muassa maahanmuuttajien yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja kotoutumisen kaksisuuntaisuuden tukeminen Sipoossa, Sipoon maahanmuuttajapalveluiden kartoittaminen ja kehittäminen ja monialaisen yhteistyön edistäminen. Ohjelman tarkoituksena on toimia työvälineenä kunnan eri toimialoilla ja monialaisena yhteistyönä tehtävässä kotouttamistyössä sekä selkeyttää kotouttamistyön koordinaatiota ja nimetä eri toimenpiteistä vastaavat tahot. Eri toimialojen välinen yhteistyö ja kansalaisyhteiskunnan rooli kotoutumisen tukemisessa korostuvat. Ohjelma myös tuo esille keskeisiä kehittämiskohteita, joiden avulla kotouttamista edistävä työ Sipoossa palvelee sekä kotouttamistyötä tekevää henkilöstöä että maahanmuuttajia ja kantaväestöä. Tämän kotouttamisohjelman lisäksi kunnassa tulee valmistumaan erillinen selvitys kiintiöpakolaisten vastaanotossa, jossa määritellään tarkemmin pakolaisten vastaanottoon liittyvät tehtävät. Painopisteet on luotu linjassa uuden kotoutumislain, valtion maahanmuuttostrategian ja Sipoon kunnan strategian, eri alojen toimintaa ohjaavien suunnitelmien ja ohjeistusten kanssa. Sipoon kotouttamisohjelman tavoitteena on: Laatia kotoutumislain kanssa linjassa oleva, kokonaisvaltainen ja käytännöllinen toimintaohjelma luomaan hyvät edellytykset maahanmuuttajien kotoutumiselle Sipoossa Varmistaa, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille kartoittamalla kunnan olemassa olevat palvelut, määrittelemällä erityisiä kehittämisalueita ja nimeämällä tarvittavat toimenpiteet ja niistä vastuussa olevat tahot Huomioida tasa-arvoisuus ja asiakaslähtöisyys kaikessa kunnan palvelutarjonnassa ja huomioida maahanmuuttajien mahdolliset erityistarpeet Tukea vuorovaikutuksen ja hyvien etnisten suhteiden lisääntymistä kuntalaisten kesken sekä ennalta ehkäistä syrjintää ja rasismia Rakentaa kotouttamista edistävää monialaista yhteistyötä kunnan eri toimialojen, Uudenmaan TE-toimiston, seurakuntien sekä kunnassa toimivien järjestöjen ja yhdistysten kanssa 6

9 5 Kotouttamistyö ja -palvelut Sipoossa Maahanmuuttajatyö Sipoossa tapahtuu eri viranomaistahojen, kolmannen sektorin ja seurakuntien moninaisen yhteistyön kautta. Lähtökohtana on asiakaslähtöisyys. Tavoitteena on, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille, ja että jokainen kunnassa asuva maahanmuuttaja saa samat palvelut tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa ja asioi sen viranomaisen luona, jonka toimialaan kulloinkin käsiteltävä asia kuuluu. Maahanmuuttajien käyttämiä peruspalveluita siis järjestetään ensisijaisesti osana kunnan peruspalveluita ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä erityispalveluina siltä osin kuin ne ovat tarpeellisia. Kotouttamistyön kokonaisuutta ja monialaista yhteistyötä sekä erityisesti kotoutumislain edellyttämää tehokasta alkuvaiheen ohjausta koordinoimaan kunnalle tulisi palkata maahanmuuttokoordinaattori ja osa-aikainen ohjaaja. Toistaiseksi kotouttamistyöryhmän koollekutsujaksi on nimetty kansalaisopiston rehtori Annelie Nylund, jonka tukena kotouttamistyöryhmä toimii. Tulevaisuudessa mahdollisten kuntaliitosten myötä on syytä neuvotella mahdollisuudesta palveluyhteistyöhön myös kotouttamistyön alueella, jolloin myös tässä esitettyjä vastuunjakoja tulee arvioida uudelleen. Tässä vaiheessa esimerkiksi Kuuma-alueen, Porvoon ja Raaseporin maahanmuuttokoordinaattorien kanssa voidaan jakaa asiantuntemusta ja tietotaitoa. Liitteeseen 3 on lisäksi kerätty lista www-sivuista, joista löytyy ohjeistusta kotouttamistyötä varten. Kotouttamistyön keskeiset toimialueet ovat: viestintä ja tiedotus alkuvaiheen ohjaus, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelman laatiminen suomen ja ruotsin kielen oppimisen tukeminen sosiaali- ja perhetyö varhaiskasvatus peruskoulu yli 16-v. kouluttautuminen työllistymistä tukevat toimenpiteet terveydenhuollon palvelut tulkkipalvelut asuntopalvelut kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut henkilöstön koulutus monikulttuurisuusasioissa tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen 7

10 5.1 Kotoutumista tukeva viestintä ja tiedotus Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, jota kunnan tulee lakisääteisesti edistää. Yksi keino myönteisen vuorovaikutuksen edistämisessä ja väärinymmärrysten karsimisessa on tiedottaa kaikille kunnan asukkaille maahanmuuttoa koskevista asioista. Kotouttamistyöryhmän vastuulla on tiedottaa keskeisimmistä maahanmuuttoon liittyvistä asioita kunnan lehdissä ja www-sivujen sekä kuulemistilaisuuksien kautta. Tiedottamisessa tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida Sipoon kaksikielisyys sekä muut isommat kieliryhmät: viro, venäjä ja englanti. Lisäksi voidaan järjestää yleisötilaisuuksia esimerkiksi mahdolliseen pakolaisten vastaanottoon liittyen. Suomen Punainen Risti voi pyydettäessä järjestää avoimen keskustelutilaisuuden, jossa kuntalaiset voivat kysyä vastaanottoon liittyvistä asioista ja kuulla tarkemmin millaisista olosuhteista pakolaiset ovat kuntaan tulossa. Myös Maahanmuuttoviraston (Migri) maatietopalvelun asiantuntijat voivat tulla luennoimaan vastaanotettavan ryhmän kulttuurista sekä esimerkiksi poliittisista taustoista, joiden vuoksi henkilöt ovat joutuneet pakenemaan. Kotoutumislain mukaan kaikille Suomeen muuttaville annetaan sisäasiainministeriön tuottama Perustietoa Suomesta -opas joko oleskelulupapäätöksen tiedoksiannon, oleskeluoikeuden rekisteröinnin, oleskelukortin myöntämisen tai kotikunta- ja väestötietojen rekisteröinnin yhteydessä. Sipooseen rekisteröidään Porvoon maistraatissa, josta saa oppaita. Kotoutumista edistävän viestinnän ja tiedotuksen kokonaisuus Tavoite Toimenpide Vastuutaho Indikaattori Kotoutumisen kaksisuuntaisuutta tuetaan avoimella tiedotuksella ja viestinnällä. tiedottaminen ajankohtaisista maahanmuuttoasioista Maahanmuuttokoordinaattori (jos palkataan), siihen saakka kotouttamistyöryhmä Eri toimialat tahoillaan Kuntalaiset ovat tietoisia kunnan maahanmuuttoasioista. Maahanmuuttajat saavat tietoa Sipoon palveluista. Kunnan Internet-sivuille luodaan maahanmuuttoasioihin keskittyvät palvelusivut Järjestetään keskustelutilaisuuksia ja kantaväestöä sekä maahanmuuttajaväestöä kannustetaan osallistumaan keskusteluun Kunnan tiedotus ja ITvastaavat Maahanmuuttoasioist a julkaistujen tiedotteiden ja keskustelutilaisuuksie n määrä Palvelusivuston luominen ja sen käyttäjämäärät 8

11 Kotoutumista edistävän viestinnän ja tiedotuksen kehittäminen Sipoossa Kunnan internet-sivuille tulee luoda maahanmuuttoasioihin suunnattu palvelusivusto, josta löytyy linkki maahanmuuttajien infopankkiin Perustietoa Suomesta - oppaaseen ja tähän kotouttamisohjelmaan. Kunnassa laaditaan myös Tervetuloa Sipooseen -opas, jossa esitellään Sipoon palveluita. Se käännetään ainakin ruotsiksi ja englanniksi ja liitetään kunnan www-sivuille. Kunnan Info-pisteisiin hankitaan Perustietoa Suomesta -oppaita Tarvittaessa järjestetään tiedotustilaisuuksia ja yleisökeskusteluja sekä viestitään mediaa ajankohtaisista maahanmuuttoon liittyvistä asioista kunnassa 5.2 Alkuvaiheen ohjaus, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelman laatiminen Kotoutumistyössä on erityisen tärkeää kartoittaa maahanmuuttajan kokonaisvaltainen elämäntilanne, tarjota tietoa yhteiskunnasta ja ohjata hänet sopivien palveluiden ja toimenpiteiden pariin heti kuntaan muutettaessa. Myös kunnassa asuvat maahanmuuttajat ovat tuoneet esille tarpeen alkuvaiheen ohjaukselle. Uusi kotoutumislaki edellyttää, että kunta ja TE-toimisto sekä muut viranomaiset antavat opastusta, ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, palveluista ja työelämästä, tekevät alkukartoituksen maahanmuuttajan tilanteesta ja tarvittaessa tai asiakkaan pyynnöstä suunnittelevat yhdessä tämän kanssa henkilökohtaisen kotoutumissuunnitelman. Kunnan puolelta haastatteluista, mahdollisesta alkukartoituksesta ja kotoutumissuunnitelman teosta vastaavat mahdollisesti palkattava maahanmuuttokoordinaattori ja -ohjaaja, siihen saakka aikuissosiaalityö ja perhepalvelut. Alkukartoitus Valtioneuvosto on säätänyt asetuksen kotoutumisen edistämiseen liittyvästä alkukartoituksesta. Alkukartoituksen tarkoituksena on arvioida asiakkaan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisedellytykset mahdollisimman kattavasti. Näitä ovat esim. luku- ja kirjoitustaito, suomen ja ruotsin kielen taito, opiskelutaidot ja -valmiudet, aikaisempi koulutus ja työkokemus, erityisosaaminen, asiakkaan omat koulutus- ja työllistymistoiveet, elämäntilanne ja siihen liittyvät palvelutarpeet. Alkukartoituksen perusteella asiakas voidaan ohjata työmarkkinoille, tarvettaan vastaavaan koulutukseen tai muihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin ja palveluihin. Samalla arvioidaan tarvitseeko asiakas erityistä kotoutumissuunnitelmaa. Alkukartoituksen tekee joko TE-toimisto, maahanmuuttajan ollessa rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi, tai kunta, jos asiakas saa toimeentulotukea muutoin kuin tilapäisesti. Kunnan alkukartoitus aloitetaan kahden kuukauden sisällä asiakkuuden alkamisesta tai alkukartoitusta koskevasta pyynnöstä. 9

12 Alkukartoituksesta vastaavat jatkossa mahdollisesti palkattava maahanmuuttokoordinaattori ja - ohjaaja, toistaiseksi aikuissosiaali- ja perhetyö. Alkukartoituksen apuna voidaan käyttää Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemaa Alkukartoituksen avuksi: Esimerkkejä kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen hyvistä käytännöistä -opasta (http://www.tem.fi/files/32187/temjul_11_2012.pdf) ja siinä esiteltyjä alkukartoitusmalleja. Myös Järvenpään Hyrian koordinoima Mosaiikki-hanke kehittää hankkeen jatkorahoituksesta riippuen Kuuma-alueen yhteistä alkukartoitusmallia, jota Sipoo voi halutessaan hyödyntää. Kunta ilmoittaa ELY-keskukseen vuosittain laadittujen kartoitusten määrän sekä niiden aloittamisja päättämisajat. Mikäli Sipoo solmii ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kiintiöpakolaisten vastaanotosta, saa se jokaisesta päätökseen saatetusta alkukartoituksesta 700 euron korvauksen. Kotoutumissuunnitelman laatiminen Maahanmuuttajalla, joka on rekisteröitynyt työtön työnhakija tai saa muutoin kuin tilapäisesti toimeentulotukea ja on asunut Suomessa korkeintaan kolme vuotta, on oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Suunnitelma voidaan myös laatia ilman edellisiä vaatimuksia, jos asiakkaan arvioidaan alkukartoituksessa tarvitsevan suunnitelmaa kotoutumisen edistämiseksi. Alaikäiselle ilman huoltajaa saapuneelle ja oleskeluluvan saaneelle laaditaan aina kotoutumissuunnitelma. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on tehtävä viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tai -kortin myöntämisestä tai oleskeluoikeuden rekisteröimisestä ja se laaditaan tarpeista riippuen enintään yhden vuoden ajaksi. Kotoutumissuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin osallistumisen ajalta maahanmuuttajalle myönnetään kotoutumistukena työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Kotoutumissuunnitelma on kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston ja maahanmuuttajan yhdessä luoma henkilökohtainen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea asiakkaan yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja ja osallistumista tasavertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Se sisältää ainakin suomen tai ruotsin kielen opiskelua ja lisäksi tarvittaessa muita kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja, kuten oman äidinkielen opiskelua erityisesti alaikäisten maahanmuuttajien osalta, yhteiskuntaan perehdyttävää opetusta, tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon sekä perusopetusta täydentävää opetusta, alaikäisten maahanmuuttajien erityistarpeiden vaatimia toimenpiteitä ja palveluja, kotoutumiskoulutusta tai muita kotoutumista yksilöllisesti edistäviä toimenpiteitä. Kotoutumissuunnitelma voidaan tehdä yksilö- tai perhekohtaisena. Kunnassa aikuissosiaalityö on vastuussa kotoutumissuunnitelmien tekemisestä. Lapsille ja nuorille tehtävistä kotoutumissuunnitelmista vastaa perhepalvelut. Kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa käytetään yhtenäistä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistä TEM584-lomakepohjaa, joka löytyy suomi.fi-sivustolta. 10

13 Alkuvaiheen ohjauksen tehtäväkokonaisuus Tavoite Toimenpide Vastuutaho Indikaattori Maahanmuuttaja saa tarvittavat tiedot kunnan palveluista Kotouttamistyön työryhmä Maahanmuuttajan palvelu- ja erityistoimenpiteide n tarve kartoitetaan Maahanmuuttaja saa hänen henkilökohtaiset tarpeensa huomioivaa tukea kotoutumiseen Kehitetään Tervetuloa Sipooseen -opas, joka käännetään suurimmille kieliryhmille Keskeiset asiakirjat käännetään suurimmille kieliryhmille Maahanmuuttajalle tarjotaan alkuvaiheen neuvontaa ja ohjausta ja hänelle tehdään alkukartoitus Kotoutumissuunnitelm a laaditaan sitä tarvitsevalle ja/tai siihen oikeutetulle maahanmuuttajalle Kaikki toimialat omalla tahollaan Maahanmuuttokoordinaattori ja -ohjaaja (jos palkataan) TE-toimisto Maahanmuuttokoordinaattori (jos palkataan) yhteistyössä aikuissosiaalityön ja perhetyön kanssa TE-toimisto yhdessä aikuissosiaalityön ja/tai perhetyön kanssa Maahanmuuttokoordinaattori ja ohjaaja (jos palkataan) Jaettujen Tervetuloa Sipooseen -oppaiden määrä Käännettyjen asiakirjojen lukumäärä Tehtyjen alkukartoitusten määrä laadittujen kotoutumissuunnitelmi en määrä Alkuvaiheen ohjauskäytäntöjen kehittäminen Sipoossa Alkuvaiheen ohjaukseen liittyvien käytäntöjen vakiinnuttaminen osaksi eri toimialojen käytäntöjä ja selkeä vastuunjako Yhteistyö aikuissosiaalityön, perhetyön ja TE-toimiston välillä Mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajakoordinaattorin palkkaaminen koordinoimaan ohjaustyötä Monikulttuurisuuskoulutuksen tarjoaminen ohjaustyötä tekevälle henkilökunnalle 11

14 5.3 Suomen ja ruotsin kielen oppimisen tukeminen Kielen oppiminen on kotoutumisessa ensisijaisen tärkeää, ja kotoutumispalveluiden piiriin kuuluvalla maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumista tukevaan kieliopetukseen. Sipoo on kaksikielinen kunta, jossa enemmistökielenä on suomi. Suomen perustuslaki (1999/731) 17 määrittää Suomen kansalliskieliksi suomen ja ruotsin. Sipooseen muuttavalla vieraskielisellä kuntalaisella on siis perustuslakiin pohjautuva oikeus valita haluaako opiskella kotoutumiskielenään suomea vai ruotsia. Tämä tulee tuoda maahanmuuttajalle tiedoksi jo kotoutumispolun alkuvaiheessa. Kielen opiskelun tarve kartoitetaan maahanmuuttajan alkukartoituksessa. Tasavertaisen koulutusja työllistymismahdollisuuden saavuttamiseksi molempien kansalliskielten opettaminen ja osaaminen on muiden kuntalaisten tavoin maahanmuuttajien kohdalla ihanteellinen päämäärä. Käytännössä perusopetuksen kielten opiskelussa maahanmuuttajataustaisilla oppilailla voi kuitenkin olla erityisenä haasteena opiskella samanaikaisesti suomea, vähintään yhtä A1 -kieltä ja omaa äidinkieltään yhtä aikaa. Tästä syystä joissain tapauksissa päädytään hakemaan vapautusta toisen kotimaisen kielen opinnoista, jolla saattaa olla seurauksia koulutusjatkumon tai työnhakemisen kannalta. Tässä kotouttamisohjelmassa suomen/ruotsin kielen opiskelua käsitellään tarkemmin varhaiskasvatusta, perusopetusta ja yli 16-vuotiaiden koulutusta käsittelevien kappaleiden yhteydessä. 5.4 Sosiaali- ja perhetyö kotoutumisen tukena Sipoon kunta tukee asiakkaiden, mukaan lukien maahanmuuttajataustaisten asukkaiden yhteiskuntaan sopeutumista yksilö- ja perhekohtaiset tarpeet huomioivalla sosiaali- ja perhetyöllä, tehostetulla neuvonnalla ja ohjauksella sekä tarvittaessa taloudellisella tuella. Maahanmuuttajia tuetaan kunnallisten ja julkisten palvelujen käyttämisessä sekä opastetaan muiden kotoutumista edistävien palvelujen piiriin. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki tilanteissa, joissa muut tahot (esim. palkka, eläkkeet, päivärahat) eivät riitä kohtuullisiin elinkustannuksiin. Toimeentuloa myönnetään toimeentulotukilakiin ja sen perusteella asiakkaalle tehtävään tulo- ja menolaskelmaan perustuen. Mikäli Sipoon kunta vastaanottaa kiintiöpakolaisia, lisätään sosiaalityön sisäisiin ohjeistuksiin pakolaisten toimeentulotuen ja muuttoavustuksen myöntämisestä erillinen ohjeistus. Maahanmuuttajataustaiselle toimeentulotukiasiakkaalle laaditaan aina kotoutumissuunnitelma, mikäli sitä ei ole aikaisemmin laadittu. Sipoon kunta tarjoaa erilaisia lasten, nuorten ja perheiden kasvun sekä vanhemmuuden tukemisen palveluja kantaväestön tapaan myös maahanmuuttajaperheille. Perhetyön tavoitteena on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Perhetyö tukee lapsiperheiden arjen sujumista eri elämäntilanteissa tai kun vanhempien voimavarat ovat vähissä. Maahanmuuttaja-asiakkaiden käytössä ovat myös 12

15 lastensuojelu ja -valvonta, perheneuvonta, puheterapia, terveysneuvonta ja lasten omaishoidon palvelut. Pakolaistaustaiset asiakkaat kuuluvat sosiaalityön piiriin pääsääntöisesti kolme vuotta maahanmuutosta lukien ja tähän aikaan sisältyy monenlaisia erityispalvelujen tarpeita. Sosiaali- ja perhetyön tehtävänä on mm. pakolaisten vastaanoton yhteydessä huolehtia pakolaisten alkuvastaanotosta. Pakolaisten vastaanottoon liittyvä tehtäväkokonaisuus on kuvattu pakolaisten vastaanotosta tehdyssä selvityksessä. Monikulttuurisen sosiaali- ja perhetyön kokonaisuus Tavoite Toimenpide Vastuutaho Indikaattorit Kotoutumisen edistäminen ja suomalaiseen yhteiskuntaa sopeutuminen Maahanmuuttajille tarjotaan tehostettua neuvontaa, ohjausta, taloudellista tukea ja yksilö- ja perhekohtaista sosiaalityötä Aikuissosiaalityö Lasten, nuorten ja perheiden elämänkaaripalvelut Ohjauskäyntien määrä Maahanmuuttajakoordi naattori ja -ohjaaja (jos Maahanmuuttajaperh eiden arki sujuu, toimintakyky vahvistuu ja tarvittaessa korjautuu Pakolaistaustainen asiakas saa tarvittavan tuen kotoutumiseen alkuvaiheessa Kunta tarjoaa tarvittavia kasvun ja vanhemmuuden palveluja maahanmuuttajaperheille Pakolaisten vastaanotosta tehdyn selvityksen mukaiset toimenpiteet (esim. ensiasunnon järjestäminen, tiedottaminen, opastaminen, terveystarkastukset, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma, kotoutumistuki) Pakolaisten toimeentulotuesta luodaan ohjeistus sosiaalityön sisäisiin ohjeisiin palkataan) Lasten, nuorten ja perheiden elämänkaari - palvelut Aikuissosiaalityö Lasten, nuorten ja perheiden elämänkaaripalvelut Maahanmuuttajakoordi naattori ja -ohjaaja (jos palkataan) 3. sektori ja seurakunnat TE-toimisto Kela Palveluja käyttävien maahanmuuttajien määrä Pakolaistaustaisten perheiden palvelujen käytön seuraaminen Monikulttuurisen sosiaali- ja perhetyön kehittäminen Yhteistyötä aikuissosiaalityön ja perhetyön välillä tulee kehittää ja vastuunjakoa selkiyttää Maahanmuuttajakoordinaattorin palkkaaminen olisi tärkeää maahanmuuttaja-asiakkaiden ohjaustyön kokonaiskoordinaation vuoksi. 13

16 Mikäli kunta vastaanottaa pakolaisia tulisi kunnan palkata tai irrotettava yksi osa-aikainen pakolaisohjaaja varmistamaan kuntaan sijoitettavien pakolaisten kotoutumistyön onnistuminen. 5.5 Varhaiskasvatus ja esiopetus kotoutumisen edistäjänä Varhaiskasvatus-, päivähoito- ja esiopetustyötä ohjaavat Sipoossa lait, asetukset ja valtakunnalliset linjaukset, kunnan varhaiskasvatussuunnitelma (2011) sekä yksikkö- ja lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Lasten päivähoitolaki (1973/36, 2a ) ja asetus (1973/239, 1a ) sekä perusopetuslaki (1998/628) määrittelevät jokaiselle lapselle subjektiivisen oikeuden osallistua päivähoidon piirissä tapahtuvaan varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Sipoon varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat kunnan perheille päivähoitoa, leikkitoimintaa, esiopetusta ja tilapäishoitoa. Sipoossa on 17 kunnallista päiväkotia, joista 10 Pohjois-Sipoossa ja 7 Etelä-Sipoossa. Päiväkodit tarjoavat sekä suomen-, ruotsin- että kaksikielistä päivähoitoa eri muodoissa (ryhmäperhepäiväkoti, ympärivuorokautinen ja tavallinen päiväkoti). Lisäksi Sipoossa on 11 muuta päiväkotia, jotka tarjoavat varhaiskasvatuspalveluita joko ostopalveluna tai yksityisesti. Sekä suomen- että ruotsinkielisiä perhepäivähoitajia on Pohjois- ja Etelä-Sipoossa. Heidän merkityksensä kasvattajaroolissa on tärkeä erityisesti sivukylissä, joissa päiväkoteja ei juuri ole. Syyskuussa 2013 päivähoidossa ja esiopetuksessa oli yhteensä 967 sipoolaista lasta. Muita kuin äidinkielenään suomea ja ruotsia puhuvia, kielen oppimiseen tukea tarvitsevia lapsia heistä oli päiväkodin johtajien arvion mukaan kymmenkunta. Maahanmuuttajaperheet tulevat huomioiduksi tasavertaisina kuntalaisina varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Sipoossa. Sipoon varhaiskasvatuksen keskeiset toiminta-ajatukset nojaavat YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Sen mukaisesti Sipoon varhaiskasvatuksen lähtökohtia ovat lapsen ihmisarvon periaatteet syrjimättömyydestä ja tasa-arvoisesta kohtelusta, lapsen edusta ja oikeudesta elämään sekä täysipainoiseen kehittymiseen. Sipoon kunnan varhaiskasvatussuunnitelman keskeisiksi arvoiksi on kirjattu lapsen oikeus hyvään lapsuuteen, turvallisuus, kiireettömyys, toisten ihmisten ja luonnon kunnioitus ja välittäminen sekä suvaitsevaisuus. Varhaiskasvatuspalveluissa maahanmuuttajataustaisen lapsen äidinkieli ja kulttuurinen tausta huomioidaan ja hänen kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan. Varhaiskasvatuksessa huomioidaan, että maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutumisen prosessi alkaa usein päivähoidossa ja päivähoito on tärkeä kielen oppimisen väylä. Kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa tuetaan ja päivähoito tukee myös koko perheen kotoutumista opastamalla kunnan palveluihin ja suomalaiseen kulttuuriin. Tulkkipalveluita käytetään aina tarvittaessa yhteistyöpalavereissa vanhempien kanssa. Kaikissa Sipoon päiväkodeissa on käytössä toimintamalli, jonka mukaan vieraskieliselle lapselle varataan kolmen ensimmäisen päiväkotikuukauden ajaksi kaksi paikkaa, jotta hänen erityistarpeensa pystytään huomioimaan. 14

17 Jokaiselle lapselle tehdään päivähoidossa varhaiskasvatussuunnitelma. Maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa siinä korostuvat suomen/ruotsin kielen oppiminen sekä oman kielen ylläpitäminen. Maahanmuuttajataustaisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelman yhteyteen voidaan yhdessä vanhempien kanssa laatia suomen/ruotsin kielen tukemisen suunnitelma. Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus toteutuu luontevammin osana normaalia päivittäistä toimintaa, mutta sen lisäksi voidaan järjestää suomen/ruotsinkielistä opetusta pienryhmässä. Sipoossa on yksi erityislastentarhanopettaja, joka on suorittamassa suomi toisena kielenä (S2) -pätevöitymiskoulutusta. Mahdollisuuksien mukaan lapselle voidaan myös järjestää oman äidinkielen opetusta jos päiväkodissa tai lähipäiväkodeissa on neljä samaa kieltä puhuvaa lasta. Ruotsi toisena kielenä -opetusta ei ole tähän mennessä tarjottu, vaikka valtakunnallinen esiopetuksen opintosuunnitelma sitä suositteleekin. Kunnallisen päivähoidon lisäksi Sipoon kunta järjestää myös päivittäin avointa varhaiskasvatusta, johon ovat tervetulleita kaikki alle kouluikäiset kotihoidossa olevat lapset vanhempineen ja hoitajineen. Toimintaan kuuluu mm. kerho- ja perhekerhotoimintaa, puistotoimintaa ja vauvaperhetoimintaa, jotka sisältävät askartelua, laulua, satutuokioita ja jumppaa asiakkaiden toiveet huomioiden. Palveluihin ohjaaminen on keskeinen ja tärkeä perhetyön, varhaiskasvatuksen, terveydenhuollon ja muiden maahanmuuttajaperheiden kanssa työtä tekevien yhteinen tehtävä. Esiopetus Sipoo järjestää perusopetuslain mukaista esiopetusta sekä päivähoidon että koulujen esiopetusyksiköissä. Esiopetus perustuu Opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelman perusteisiin, Sipoon kunnan esiopetussuunnitelmaan sekä yksikkö- ja lapsikohtaisiin suunnitelmiin. Esiopetusta annetaan neljä tuntia koulupäivinä. Se on maksutonta ja vapaaehtoista ja siihen ovat oikeutettuja kaikki alle kouluikäiset lapset vuotta ennen lapsen oppivelvollisuuden alkamista. Myös lapset, joiden perusopetuksen aloittamista on siirretty myöhemmäksi, ovat oikeutettuja maksuttomaan esiopetukseen. Maahanmuuttajataustaisten lasten esiopetus järjestetään kaikille lapsille tarkoitetuissa esiopetusryhmissä tai tuetuissa esiopetusryhmissä. Maahanmuuttajataustaisten lasten esiopetuksen erityisinä tavoitteina on suunnitelmallinen suomen/ruotsin kielen opetus sekä lapsen oman äidinkielen tukeminen. Jotta esiopetuksessa opiskelevat vieraskieliset lapset saisivat parhaan mahdollisen tuen peruskoulun aloitukseen, olisi esiopetusryhmissä asianmukaista tehdä suomi toisena kielenä -kielikartoituksia. Kielikartoituksen perusteella lapsi pystyttäisiin ohjaamaan parhaiten sopivaan kouluun tai perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Esiopetuksessa ei ole tähän mennessä ollut tarvetta valmistavan esiopetuksen pienryhmälle. Valmistavan esiopetuksen järjestämiseen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota ja sitä järjestää ainakin integroituna esiopetusryhmiin erilaisin tukitoimin. Lisäksi varhaiskasvatuspalveluiden ja perusopetuksen yhteistyö esiopetuksen valmistavassa ja S2-opetuksessa on noussut esille tulevaisuuden kehittämisalueena. 15

18 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kotouttamistyön tehtäväkokonaisuus Tavoite Toimenpide Vastuutaho Indikaattori Jokaisella maahanmuuttajalapsella on mahdollisuus kunnan päivähoitoon ja esiopetukseen Päivähoitopaikan tai vaihtoehtoisen toiminnan järjestäminen maahanmuuttajataustais elle lapselle Varhaiskasvatuspalvelu jen sijoituskoordinaattorit Toimiva kasvatuskumppanuus maahanmuuttajaperhee n ja henkilökunnan välillä Lapsen kielellisiä ja tietotaidollisia valmiuksia tuetaan Yhteistyö maahanmuuttajaperhee n kanssa: kasvatusneuvottelut, ohjaaminen palveluihin Esiopetuksen valmistavaa opetusta järjestetään tarvittaessa S2/R2-tarpeen arviointi Päiväkodinjohtajat Päiväkotien henkilöstö Varhaiskasvatuspalvelu t S2/R2-opetuksesta vastaava opettaja Maahanmuuttajalasten määrä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Päivähoidon aloituskäytännöt Kasvatusneuvotteluiden määrä? Lasten määrä esiopetuksen valmistavassa opetuksessa ja varhaiskasvatuksen S2/R2-oppimäärässä Maahanmuuttajataustai nen lapsi ohjataan esiopetuksesta sopivaan kouluun tai valmistavalle luokalle Varhaiskasvatustyönteki jät saavat tukea monikulttuuristen lasten ja perheiden kanssa tehtävään työhön Suomen/ruotsin kielen opetuksen järjestäminen pienryhmässä S2/R2-opettaja arvioi esiopetuksessa olevan vieraskielisen lapsen kielitaidon ja lapsi ohjataan sopivaan kouluun/valmistavaan opetukseen. Työntekijöille tarjotaan monikulttuurisuuskoulut usta Yhteistyö koulutuspalvelujen ja varhaiskasvatuspalvelu jen kanssa Yhteistyö koulutuspalvelujen kanssa Varhaiskasvatuspalvelu jen johto, päiväkodinjohtajat Tehtyjen kieliarviointien määrä ja lasten määrä valmistavassa opetuksessa Tarjottujen monikulttuurisuuskoulutu sten määrä ja osallistujien lukumäärä Monikulttuurisen työn kehittäminen Sipoon varhaiskasvatuspalveluissa Jotta päiväkodin kasvatushenkilöstöllä olisi mahdollisuus kehittää monikulttuurista varhaiskasvatusta Sipoossa, henkilökunnan kotoutumistyön tueksi tulee järjestää monikulttuurisuuskoulutusta. Suomi/ruotsi toisena kielenä -toiminnan vakiinnuttamiseksi vieraskielisten lasten määrä päivähoidossa tulee arvioida. Tarve kiertävän S2-lastentarhanopettajan työlle tulee arvioida. Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen/ruotsin kielen tukeminen tulee olla suunnitelmallisesti huomioitu ja näkyä esimerkiksi lapsikohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. 16

19 Valmistavan esiopetuksen kehittäminen on tärkeää. Mahdollisuutta varhaiskasvatuspalveluiden ja koulutuspalvelujen yhteistyöhön valmistavassa ja S2- opetuksessa tulee kartoittaa. 5.6 Perusopetus kotoutumisen tukena Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuus koskee kaikkia Suomessa vakinaisesti asuvia lapsia kansallisuudesta riippumatta. Sipoon perusopetuksen tavoitteena on tukea kaikkien oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä ja opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Sipoossa toimii kolme suomenkielistä ja yhdeksän ruotsinkielistä vuosiluokkien 1-6 -koulua, yksi kielikylpykoulu vuosiluokille 1-6, yksi suomenkielinen vuosiluokkien 0-9 -yhtenäiskoulu sekä yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen vuosiluokkien 7-9 -luokka. Suomenkielisissä peruskouluissa oli elokuussa 2012 yhteensä oppilasta, joista 57 eli 3,9 prosenttia puhui äidinkielenä muuta kuin suomea tai ruotsia. Ruotsinkielisten koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä oli puolestaan 950, joista vieraskielisiä oli 3 eli 0,3 prosenttia. Maahanmuuttajataustaiset oppilaiden opetus tapahtuu ensisijaisesti oppilaiden oman asuinalueen lähikoulussa. Tarpeen mukaan oppilaiden henkilökohtaisiin oppimissuunnitelmiin lisätään suomi/ruotsi-toisena kielenä opetusta tai valmistavaa opetusta. Valmistava opetus Maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille, jotka eivät osaa riittävästi suomen/ruotsin kieltä voidakseen opiskella suomen/ruotsinkielisessä opetusryhmässä tulee järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Valmistavan opetuksen ryhmissä opiskellaan suomen kieltä sekä muiden oppiaineiden keskeisiä käsitteitä jokaiselle oppilaalle erikseen laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Valmistava opetus järjestetään joko lähikoulussa, lähikoulujen yhteistyönä tai valmistavassa pienryhmässä. Valmistavaa opetusta annetaan 6-10-vuotiaille vähintään 450 tuntia ja sitä vanhemmille vähintään 500 tuntia. Kielitaidon ollessa riittävä lapsi siirtyy lähikouluun ikäänsä ja taitojaan vastaavalle luokalle. Oppilaat opiskelevat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suomenkielisissä opetusryhmissä niitä aineita, joissa he pärjäävät puutteellisellakin kielitaidolla. Tällä hetkellä Sipoossa ei ole valmistavan opetuksen pienryhmää. Tarvetta pienryhmälle on, joten Sipooseen olisi hyvä perustaa ainakin yksi valmistava pienryhmä. Tätä varten opettajille tulee järjestää täydennyskoulutusta. Koska Sipoo on alueena laaja ja kouluja ympäri kuntaa, valmistava luokka tulee pyrkiä sijoittamaan keskeiselle paikalle koulumatkojen pituuden rajoittamiseksi. Koska varhaiskasvatussektorilla on myös tarve kehittää valmistavaa opetusta, yhteistyömahdollisuuksia tulee kartoittaa. Mikäli oppilasmäärä on vähäinen esimerkiksi 17

20 ruotsinkielisen valmistavan ryhmän järjestämiselle, voidaan ruotsinkielisen valmistavan oppilaat integroida omaan lähikouluun erilaisin tukitoimin. Suomi/ruotsi toisena kielenä Perusopetuksessa maahanmuuttajaoppilaat voivat opiskella suomea tai ruotsia suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2/R2) -oppimäärän mukaan, joka eroaa tavoitteiltaan suomea/ruotsia äidinkielenään opiskelevien oppilaiden opetuksesta. Tavoitteena on tukea oppilaan suomen/ruotsin kielen kehitystä ja auttaa oppilasta saavuttamaan mahdollisimman hyvä kielitaito muiden aineiden opiskelua sekä jatko-opintoihin hakeutumista varten. Tarvittaessa lapsen oppimissuunnitelmaan lisätään suomen/ruotsin kielen opetusta sekä muita erityistoimia oppilaan tarpeiden mukaan. Sipoossa on syksyllä 2013 yksi kiertävä S2-kielen opettaja, joka on tehnyt kielikartoituksia ja suositellut S2-oppimäärää noin 50 lapselle. Oppilaille pystytään tarjoamaan 1-2 -tuntia S2- opetusta, mutta useammalla lapsella olisi tarve 3 viikkotuntiin, mikä on myös Suomi toisena kielenä opettajien yhdistyksen suositus. Jotta suositusten mukainen S2-opetus pystytään tarjoamaan, tulisi opetuksen resursseja lisätä. Sipoossa ei toimi R2-opetusta ja tarve siihen tulee selvittää. Mikäli R2-oppilaita on vähän, opetus voidaan järjestää normaalissa opetusryhmässä opetusta eriyttämällä. Lisäksi on muistettava, etteivät kaikki maahanmuuttajataustaiset oppilaat tarvitse S2 tai R2 - opetusta vaan osa voi selvitä äidinkielen ja kirjallisuuden yleisistä tavoitteista. Esimerkiksi pohjoismaista tulleet selviävät yleensä hyvin ruotsinkielisissä kouluissa ja monet maahanmuuttajat ovat oppineet kielen hyvin jo aikaisemmin varhaiskasvatuksessa. Oman äidinkielen ylläpitämisen tukeminen Suomen kielen opiskelun lisäksi on tärkeä tukea lapsen oman äidinkielen ylläpitämistä. Oman äidinkielen opetusta on tarjottava jos kieliryhmään tulijoita on vähintään neljä samaa kieltä äidinkielenään puhuvaa. Oman äidinkielen opetus järjestetään erillisen resurssin turvin, jolloin opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa ryhmää kohden ja se voidaan järjestää yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Sipoossa toimii venäjän- ja vironkielisiä oman äidinkielen oppimisryhmiä. Tarpeiden muuttumista tulee seurata ja mahdollisesti muille kieliryhmille järjestää äidinkielen opetusta. Tukiopetus Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella koulut järjestävät tarvittaessa maahanmuuttajaoppilaille tukiopetusta eri oppiaineissa. Tukiopetus on resurssoitu valtionavusta. 18

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi. Pornaisten kunnan kotouttamisohjelma

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi. Pornaisten kunnan kotouttamisohjelma Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Pornaisten kunnan kotouttamisohjelma 2016 2019 1 1. JOHDANTO Syyskuussa 2011 astui voimaan laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Lain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

RKP:n valtuustoryhmän aloite pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta myös ruotsiksi

RKP:n valtuustoryhmän aloite pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta myös ruotsiksi Kaupunginvaltuusto 113 08.12.2015 Sivistyslautakunta 35 26.05.2016 RKP:n valtuustoryhmän aloite pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta myös ruotsiksi 2645/04.03.01/2015 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Toivakan kunnan kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta

Toivakan kunnan kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta Toivakan kunnan kotouttamisohjelma Perusturvalautakunta 16.11.2016 Sisällys JOHDANTO...3 1. KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT...4 2. LAINSÄÄDÄNTÖ...4 3. KÄSITTEET...4 4. MAAHANMUUTTAJAT TOIVAKASSA...5 5.

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano

Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano 1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) tehtävistä maahanmuuttoasioissa 1. Alueellinen maahanmuuttopolitiikka;

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON KAUPUNKI OPETUS- JA KULTTUURITOIMI SUOMENKIELINEN KOULUTUSKESKUS PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Espoon suomenkielisen koulutuslautakunnan kokouksessa 12.5.2004

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

RKP:n valtuustoryhmän aloite pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta myös ruotsiksi

RKP:n valtuustoryhmän aloite pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta myös ruotsiksi Kaupunginvaltuusto 113 08.12.2015 Sivistyslautakunta 35 26.05.2016 Kaupunginhallitus 138 06.06.2016 Kaupunginvaltuusto 68 21.06.2016 RKP:n valtuustoryhmän aloite pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Lapuan kaupunki jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016 Sivu 1/6 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Seinäjoki 12.1.2017 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Mauno Salmela 12.1.2017 1 Laki kotoutumisen edistämisestä NYKYTILA Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan 1.9.2011 Tarkoituksena on mm. tukea ja edistää

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa

3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa 3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa Yhteistyön tavoitteina on, että esiopetus, muu varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen, lapsen kasvua ja oppimista tukevan jatkumon.

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus. Opetusneuvos Leena Nissilä

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus. Opetusneuvos Leena Nissilä Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus Opetusneuvos Leena Nissilä Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kempeleen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.1.2016 7 0 Kemijärven suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot