Kotimetsä 1, asemakaavan laajennus Asemakaava käsittää osan korttelista 46 ja korttelit sekä kortteleihin liittyvät tie- ja viheralueet

Transkriptio

1 181 Böle Kotimetsä 1, asemakaavan laajennus Asemakaava käsittää osan korttelista 46 ja korttelit sekä kortteleihin liittyvät tie- ja viheralueet Kaavoitusosasto 1:2 000 Kaavaehdotus Hyväksytty kunnanvaltuustossa._.201_

2 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan perustiedot ja nimi Suunnittelualueen sijainti Kaavan tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteutus Asemakaavan oikeusvaikutukset LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Alustavat vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Korttelialueet Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttamisen seuranta

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi Kunta: Kunnanosa: Kiinteistöt: Kaavan nimi: Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: /13 Mustasaari 181 Böle Asemakaava koskee osaa kiinteistöistä RN:o 1:108 ja RN:o 1:65, jotka ovat kunnan omistuksessa. Suunnittelualueeseen sisältyvät yksityisomistuksessa olevat kiinteistöt RN:o 1:105, RN:o 1:114, RN:o 1:37 ja RN:o 1:60. Kotimetsä 1, asemakaavan laajennus 1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometriä pohjoiseen Mustasaaren kuntakeskuksesta Sepänkylästä. Suunnittelualue muodostaa Svedenin asemakaava-alueen pohjoisen jatkeen. Idässä osa suunnittelualueesta ulottuu Bölentielle asti. Suunnittelualueen sijainti ja alustava rajaus käyvät ilmi kansilehden kuvasta. 1.3 Kaavan tarkoitus Tavoitteena on asemakaavoittaa alue pientalorakentamiselle eli rivi- ja erillispientaloille Bölen osayleiskaavan mukaisesti. Asemakaavalla luodaan edellytykset uuden tieyhteyden toteuttamiselle Kotimetsäntien ja Bölentien välille Bölen osayleiskaavan mukaisesti. Kotimetsäntie jatkuu kohti pohjoista kaava-alueen läpi kulkevana pääreittinä. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaava koostuu asemakaavakartasta ja kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitellään kaava-alueen lähtötiedot sekä asemakaavan tavoitteet ja perustelut. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 1 - Seurantalomake Liite 2 - Asemakaavakartan pienennös Liite Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Bölen osayleiskaava vuodelta Luontoinventoinnit vuosilta 2005 ja Liito-oravainventointi vuodelta Viitasammakko- ja lepakkoselvitys vuodelta

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kehittämisjaosto hyväksyi asemakaavan tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti, että kaavaluonnos asetetaan nähtäville valmisteluvaiheessa Kaavaluonnos oli nähtävillä valmisteluvaiheessa Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti, että ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan nähtäville. x.x. x.x.201x Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä. x.x.201x xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta yhtyi asemakaavaehdotukseen. x.x.201x xx x.x.201x xx Kunnanhallitus yhtyi asemakaavaehdotukseen. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavaehdotuksen. 2.2 Asemakaava Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 19 hehtaaria. Asemakaavalla laajennetaan kunnan asuntoaluetta Bölessä. Asemakaava käsittää rivitalojen, paritalojen ja omakotitalojen korttelialueet. Kaavoituksella edistetään alueen maankäyttöä ja luodaan edellytyksiä tulomuutolle. Asemakaavan korttelirakenne noudattaa alueen luonnonmuotoja ja olosuhteita. Näin ollen kaavaehdotuksessa on huomioitu ympäristöarvojen turvaaminen. Asemakaava käsittää seitsemän korttelialuetta, joissa on viisi uutta rivitalon rakennuspaikkaa, yksi uusi paritalon rakennuspaikka ja 18 uutta omakotitalon rakennuspaikkaa. Lisäksi kaavaan sisältyy kolme ennestään olevaa omakotitalon rakennuspaikkaa Bölentien varrella. 2.3 Asemakaavan toteutus Kunta rakentaa kunnallistekniikan ja tiet, kun investointi otetaan mukaan kunnan toimintasuunnitelmaan. Asuntotonttien rakentamisesta vastaavat yksityishenkilöt (AO-tontit) ja rakennusurakoitsijat (AP- ja AR-tontit). Rakentaja vastaa mahdollisista pohjatutkimuksista. 3

5 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon seuraavasti: Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaavaalueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä Sepänkylän kuntakeskuksesta. Böle on perinteisesti ollut harvaan asuttua aluetta, mutta 1990-luvulla Bölestä tuli haluttu asuinympäristö ja asutus alkoi lisääntyä. Ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1998, ja asemakaavaaluetta on jälkeenpäin laajennettu. Nyt ajankohtainen suunnittelualue muodostaa Svedenin asuntoalueen pohjoisen jatkeen. Alue koostuu pääasiassa rakentamattomasta metsämaasta. Yhtenäisen asemakaava-alueen muodostamiseksi alueeseen on sisällytetty muutamia yksityisomistuksessa olevia rakennettuja kiinteistöjä Bölentien varrelta. Kuva 1. Yleiskuva. 4

6 Luonnonympäristö Alue on pääosin metsäpeitteinen sekä verrattain karu ja kivinen. Alueella on notkelmia ja kosteikkoja. Lähimpänä Bölentietä alue on avointa pelto- /niittymaata. Alueella on vaihtelevia maalajeja: kallio paljastuneena tai arvioitu kalliopinta lähellä maanpintaa sekä moreenia ja savea. Alueella on suhteellisen suuria yhtenäisiä kosteikkoja. Alueen poikki kulkee oja, joka laskee suurempaan laskuojaan alueen länsiosassa. Alueella ei ole pohjavesialueita. Kuva 2. Kartta maalajeista. 5

7 Luontoinventointeja on tehty vuosina 2005 ja Alueella tehtiin yleisinventointi vuonna Luontoinventointia täydennettiin vuonna Alue sisältyy myös Sepänkylän Bölen suuremmasta aluekokonaisuudesta vuonna 2007 laadittuun inventointiin. Inventoinneissa ei ole havaittu luonnonsuojelu-, vesi- tai metsälain nojalla uhanalaisia kohteita tai kasvilajeja. Suosituksena on kuitenkin, että ojittamisesta osittain kärsinyt kosteikkoalue säilytetään rakentamattomana. Kosteikkoalue sijaitsee alueen eteläosassa nykyisen kaava-alueen vieressä. Erillinen liito-oravainventointi tehtiin kesällä Inventoinnissa suunnittelualueen itäosaan rajattiin liito-oravan ydinalue/ravinnonhakualue, jolle kulku tapahtuu inventoinnin mukaan suunnittelualueen etelä- ja itäosasta. Pesca Mare teki kesällä 2014 selvityksen viitasammakon ja lepakon esiintymisestä alueella. Inventoinnissa Brandts/Mustasch-lepakkolajia (Myotis sp.) esiintyi niukasti vanhassa kuusimetsässä puron ympäristössä suunnittelualueen eteläosassa. Aluetta käytetään todennäköisesti ravinnonhankintaan. Inventoinnissa ei löydetty lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella ei havaittu sammakoita. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella Bölentien varrella on kolme omakotitaloa. Muilta osin alue on rakentamatonta. Lähiympäristön rakennukset ovat viime vuosina rakennettuja rivi- ja pientaloja. Alueella on polkuja, jotka viittaavat siihen, että alue on ahkerassa virkistyskäytössä. Alueella ei tiettävästi ole muinaisjäännöksiä tai muinaismuistoja. Palvelut Bölessä on kaksikielinen päiväkoti. Muut palvelut ovat kuntakeskuksessa Sepänkylässä. Liikenne Suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä liikenneväyliä. Liikenne tulee kulkemaan alueelle ensisijaisesti Kotimetsäntien ja Bölentien kautta. Nykyisellä asuinalueella on kevyen liikenteen väyliä, jotka johtavat kuntakeskukseen asti sekä Kivihaan kautta Vaasan suuntaan. Asuinalueella ei tällä hetkellä ole joukkoliikennettä. Joukkoliikenne liikennöi lähinnä Sepänkylästä tai vaihtoehtoisesti Uudelta Bölentieltä. 6

8 Liikenteen kehittämistavoitteet lähiympäristössä käyvät ilmi Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoa koskevasta selvityksestä (Tiehallinto, Vaasan kaupunki, Mustasaaren kunta 2007). Kuva 3. Tavoiteverkko Ote Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvityksestä. Tekniset palvelut Vesijohto- ja viemäriverkko on rakennettu suunnittelualueen viereiselle asemakaava-alueelle. Maanomistus Alue käsittää sekä kunnan maa-alueita että yksityisomistuksessa olevia maa-alueita. Maanomistus käy tarkemmin ilmi kuvasta 4. Kunnan maanomistus on merkitty kuvaan punaisella rasterilla. Kuva 4. Maanomistussuhteet. 7

9 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Tavoitteita on osin tarkistettu, ja pääteemana on vastata ilmastonmuutoksen yhteiskunnallemme asettamiin haasteisiin. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnalliset tavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Yleiset tavoitteet ovat luonteeltaan periaatteellisia linjauksia, jotka koskevat alueidenkäyttöä yleiskaavoituksessa. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita, joita ei ole rajattu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Kotimetsä 1:n asemakaavaa koskevat muun muassa seuraavat tavoitteet: Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriön päätöksellä Maakuntakaava sisältää maakunnan alueidenkäytön yleissuunnittelun. Maakuntakaava sisältää seuraavat asiakokonaisuudet: Maakunnan keskeiset kehittämisen kohdealueet Tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät maankäyttövaraukset 8

10 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt Luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maaainesvarat Alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelualueet Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät virkistysalueet. Maakuntakaavassa suunnittelualueella on seuraavat aluevaraukset: Vaasan kaupunkiseutu (kk-1) ja kaupunki maaseutuvuorovaikutusvyöhyke (kmk). Böle rajautuu taajamatoimintojen alueeseen. Kuva 5. Ote maakuntakaavasta. Strateginen yleiskaava Mustasaaren kunnalle on laadittu strateginen yleiskaava vuosina Yleiskaavan tarkoituksena on ohjata kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleisperiaatteita. Strateginen yleiskaava on kuvaus kunnan maankäytön visiosta vuoteen 2040 saakka ja strategia vision toteuttamiseksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi strategisen yleiskaavan Strateginen yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. 9

11 Kuva 6. Ote Mustasaaren kunnan strategisesta yleiskaavasta. Yleiskaava Kunnanvaltuusto hyväksyi Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan yhteistyönä laaditun Bölen osayleiskaavan (kuva 7). Osayleiskaava on oikeusvaikutteinen. Osayleiskaavan mukaan suunnittelualueella on seuraavat aluevaraukset: AP-1 AP-4 PY VL Uusi pientaloalue. Alue rakentuu asemakaavojen mukaisesti. Kyläalue. Erityistä huomiota on kiinnitettävä uudisrakennusten sopeutumiseen ympäröivään maisemaan sekä alueen vanhaan rakennuskantaan. Uudisrakentamisen pääosan on oltava 1 2 asunnon taloja. Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Lähivirkistysalue. Yleiskaavassa Bölentien ja Kotimetsäntien välille osoitetaan uusi tieyhteys. Kuva 7. Ote yleiskaavasta. 10

12 Koko osayleiskaavan asukastavoite Mustasaaren ja Vaasan alueet yhteen laskettuna on asukasta. Osayleiskaavan mukainen asukastavoite osa-alueittain käy ilmi kuvasta 8. Kuva 8. Bölen osayleiskaavan mukainen asukastavoite. Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Alue rajautuu Svedenin asemakaava-alueeseen. Suunnittelualue on rajattu asemakaavayhdistelmään, joka käy ilmi kuvasta 9. Kuva 9. Yhdistelmä alueeseen rajautuvista asemakaavoista. 11

13 Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan rakennusjärjestys tuli voimaan Rasitteet Kiinteistörekisterin mukaan kiinteistöillä RN:o 1:37, RN:o 1:105 ja RN:o 1:114 on kuusi metriä leveä tieoikeus kiinteistön RN:o 1:108 yli. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa käytetään kunnan pohjakarttaa (1:2 000). Karttaa on täydennetty, ja kaavoituspäällikkö Barbara Påfs hyväksyi täydennetyn kartan ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asuntoaluetta aiotaan laajentaa asemakaavoituksella kunnan maaalueelle Bölessä. Asemakaava laaditaan kunnan aloitteesta. Bölen asemakaava-alueen laajentaminen oli mukana kunnan kaavoituskatsauksessa Kaavan tavoitteet hyväksyttiin kehittämisjaostossa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisilla on oikeus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä ilmaista mielipiteensä kaavasta. Kaavoitukseen osallisia ovat - maanomistajat - alueen asukkaat ja ne, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt o kunnanhallitus o kehittämisjaosto o rakennuslautakunta o yhdyskuntarakentamisen lautakunta o ympäristöjaosto o sosiaalipalvelut o sivistyslautakunta - Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjanmaan museo - Pohjanmaan pelastuslaitos - Vaasan kaupunki - Vaasan Sähköverkko Oy - Anvia. 12

14 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin sanomalehdissä Vasabladet ja Pohjalainen sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla ja verkkosivustolla. Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Suunnitelmasta jätettiin yksi kirjallinen mielipide. Siinä kiinteistöjen RN:o 1:37 ja RN:o 1:60 omistaja katsoo, että Bölentien ja kiinteistön RN:o 1:60 välinen alue on jätettävä viljelysmaaksi tai viheralueeksi avoimen maisemakuvan säilyttämiseksi. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä valmisteluvaiheessa Luonnoksesta jätettiin kaksi mielipidettä ja viisi lausuntoa. Yhteenveto mielipiteistä ja lausunnoista sekä siitä, miten ne on otettu huomioon kaavaehdotuksessa: Mielipide A. Bölentien ja kiinteistön RN:o 1:60 välinen alue on jätettävä viljelysmaaksi tai viheralueeksi avoimen maisemakuvan säilyttämiseksi. Avoimet alueet ovat maisemakuvan kannalta tärkeitä, ja myös Bölessä tarvitaan elävää maaseutua. Vastine: Ei aiheuta muutoksia. Paritalojen rakennuspaikka sijaitsee Bölentien ja ennestään olevan asutuksen välisellä alueella. Asemakaavan toteuttaminen muuttaa maisemakuvaa, mutta koska vieressä on asutusta ja infrastruktuuria jo ennestään, ei alueen jättämistä rakentamatta voida katsoa tarpeenmukaiseksi. Mielipide B. Alueella ahkerassa käytössä olevat polut ovat tärkeitä virkistysreittejä, ja kaava-alueen pohjoispuolella on hyvin säilynyt polku, joka on jo kauan ollut osa Koskön ja Vaasan välistä yhteyttä. Mielipiteessä nostetaan esiin, että suunnitelmissa on toteuttaa Bölen metsään vaellusreitti pääasiassa nykyisiä polkuja/yhteyksiä hyödyntäen ja että reitiltä on luonnollisia yhteyksiä Metsäkallion, Gerbyn, Karperön ja Singsbyn alueille. Vastine: Mielipiteessä esiin nostetut polut, jotka sisältyvät suunniteltuun Bölen vaellusreittiin, sijaitsevat pääasiassa kaavaalueen rajauksen ulkopuolella. Asemakaava-alueella asia koskee ainoastaan alueen länsiosaa, jossa virkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen varaus jalankululle. Hyvät virkistysmahdollisuudet asuinalueiden läheisyydessä tuovat lisäarvoa asukkaille, ja tulevassa asemakaavan laajennuksessa luontopolut pitäisi ottaa huomioon ja mahdollisuuksien mukaan säilyttää asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi. Vaasan kaupungilla ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Vastine: Ei aiheuta toimenpiteitä. Rakennuslautakunta yhtyy asemakaavaluonnokseen, mutta nostaa esiin sen, että kaavassa on tarpeen osoittaa kortteleittain määräykset korkeussuhteista ja tarvittaessa mahdollisuus kellarikerroksen 13

15 rakentamiseen. Lausunnossa tuodaan esiin, että kaavamääräyksiä voitaisiin täydentää määräyksellä ilmalämpöpumpun sijoittamisesta niin, ettei se aiheuta häiriötä viereisille rakennuksille, sekä energiaratkaisujen yhdenmukaistamisesta julkisivuihin sopivaksi. Myös jäteastioiden sijoituspaikat pitäisi huomioida kaavamääräyksissä. Vastine: Kaavaehdotus mahdollistaa kellarikerroksen rakentamisen korttelin 54 omakotitonteilla. Kaavamääräyksiä on täydennetty uusiutuvien energialähteiden sijoittelulla sekä jäteasioiden sijoittelulla ja sopeuttamisella ympäristöön. Länsirannikon ympäristöyksikkö kommentoi, että luontoinventointi on suhteellisen vanha ja että virkistysalueilla tehtävissä toimenpiteissä on varmistettava liito-oravien pesäpuiden säilyminen ja ruokailupuiden riittävä määrä alueella. Ravinnonhankinnan ydinalueen yli suunniteltavan tien on oltava kapea. Vastine: Luontoinventointeja on täydennetty liito-oravainventoinnilla sekä viitasammakko- ja lepakkoselvityksellä. Liito-oravien elinympäristö on otettu huomioon varaamalla katkeamattomia yhteyksiä inventoinnin suositusten mukaisesti. Anvia huomauttaa, että Bölentien varteen on kaivettu maakaapeleita, jotka on otettava huomioon ja suojattava. Vastine: Olemassa oleva johtoverkko sivuaa kaava-aluetta Bölentien varrella, ja se on otettava huomioon, kun kaava-aluetta toteutetaan. Vaasan Sähköverkko Oy on ilmoittanut, että alueella tarvitaan ainakin yksi muuntamo. Vaasan Sähköverkko Oy ehdottaa, että VL-alueelle osoitetaan ohjeellinen muuntamon rakennusala (rakennusoikeus vähintään 10 m²) ja että kaavamääräystä täydennetään niin, että VLalueelle on sallittua rakentaa muuntamo. Vastine: Kaavaehdotuksessa osoitetaan ohjeellinen rakennusala muuntamolle (rakennusoikeus 10 m²) Kotimetsäntien varteen Vaasan Sähköverkko Oy:n ehdotuksen mukaisesti. Virkistysalueen kaavamääräystä on täydennetty niin, että alueelle on mahdollista rakentaa aluetta palvelevia yhdyskuntateknisiä laitteita. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen luonnonsuojeluryhmä on kommentoinut, että liito-oravat otetaan huomioon kaavassa mutta että alueella ei ole tehty linnusto- ja lepakkoinventointia. Ryhmä huomauttaa, että inventointi on tehtävä, jotta voidaan arvioida, onko kaavalla kielteisiä vaikutuksia näihin lajeihin. Lepakko- ja viitasammakkoselvitys tehtiin kesällä Inventoinnissa Brandts/Mustasch-lepakkolajia (Myotis sp.) esiintyi niukasti vanhassa kuusimetsässä puron ympäristössä kaava-alueen eteläosassa. Aluetta käytetään todennäköisesti ravinnonhankintaan. Inventoinnissa ei löydetty lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella ei havaittu sammakoita. Alueella ei ole tehty linnustoselvitystä. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä... 14

16 Yhteenveto ehdotusvaiheen muistutuksista ja lausunnoista liitetään kaava-asiakirjoihin. Viranomaisyhteistyö Kunnan hallintoyksiköiltä ja asianomaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä kaavaluonnoksesta että kaavaehdotuksesta. Viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Maankäytön suuntaviivat perustuvat Bölen osayleiskaavaan. Tavoitteena on luoda kunnan omistamalle alueelle edellytykset asuntorakentamiselle. Asemakaavalla pyritään luomaan asuntotontteja houkuttelevaan asuinympäristöön. Tavoitteena on, että alueella muodostuvat hulevedet käsitellään ensisijaisesti samalla alueella. Sama pätee alueella muodostuviin ylijäämämassoihin. Tavoitteena on varata mahdollisuus maamassojen hyödyntämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla. 4.4 Alustavat vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaava perustuu suurelta osin Bölen osayleiskaavaan. Erona osayleiskaavaan verrattuna on se, että alue varataan pelkästään asumistarkoitukseen. Yleiskaavassa on varaus julkisille lähipalveluille, mutta koska viereiselle alueelle on jo rakennettu päiväkoti ja koska palvelujen aluevaraukset on keskitetty kauemmas etelään Kaskimaantien varrelle, ei uusien maa-alueiden varaamista tähän tarkoitukseen ole katsottu tarpeelliseksi tässä vaiheessa. Alueen luonnonolot ohjaavat alueidenkäyttöä, joten alustavien vaihtoehtojen välillä ei ole ollut merkittäviä eroja. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä valmisteluvaiheessa Kaavaehdotus noudattaa rakenteeltaan kaavaluonnosta, ja tonttien määrä on sama. Ainoastaan pienehköjä tarkistuksia on tehty asuinkortteleiden rajauksiin ja tonttijakoon rakennettavuus huomioiden. Kaava-aluetta on lisäksi laajennettu pohjoiseen kunnan maa-alueelle täyttöalueen varauksen mahdollistamiseksi kaavan tavoitteiden mukaisesti. 15

17 Kuva 10. Luonnos valmisteluvaiheessa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Alueelle on varattu 18 uutta erillispientalojen rakennuspaikkaa (AO), yksi uusi paritalon rakennuspaikka (AP) ja viisi uutta rivitalon rakennuspaikkaa (AR). Asemakaavaan sisältyy myös kolme ennestään rakennettua omakotitalon rakennuspaikkaa Bölentien varrella. Asumiseen varattujen korttelialueiden lisäksi alueelle on varattu lähivirkistysmetsä (VL-1), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET), suojaviheralueita (EV) sekä tiealueita. Rivitaloalueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on noin k-m², mikä merkitsisi 80 k-m²:n mukaan laskettuna noin 57:tä asuntoa. Pari- ja omakotitalot mukaan luettuna alueella on tilaa noin 170 uudelle asukkaalle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavaa laadittaessa on otettu huomioon alueen luonnonolot ja erityispiirteet. Korttelirakenne on alueen luonnollisten korkeuksien ja olosuhteiden mukainen. Luonnolliset kosteikot alueella säilytetään niin, että rakennettujen alueiden hulevedet voidaan palauttaa luonnollisia reittejä pitkin. Kaavaratkaisun valinnassa on pyritty ottamaan huomioon luontoinventointien suositukset. 5.3 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Uudet AO-tontit ovat noin m², ja niiden tehokkuusluku on e = 0,25. Ennestään olevien omakotitonttien rakennusoikeudet on sopeutettu tonttikokoon siten, että tontin 1/50 tehokkuusluku on 0,15 ja 16

18 tonttien 2/50 ja 3/50 tehokkuusluku on 0,25. AO-tonttien rakennusoikeus on yhteensä noin k-m². Kerrosluku vaihtelee kortteleittain maastoolosuhteiden mukaan. Korttelissa 50 kerrosluku on 1¾, kortteleissa 51, 52 ja 55 kerrosluku on 2, ja korttelissa 54 kerrosluku on ½ 1 ¾, mikä mahdollistaa kellarikerroksen. Asuinpientalojen korttelialue (AP-1) Alueelle voidaan rakentaa kytkettyjä tai erillisiä paritaloja. AP-tontti on noin m², ja sen tehokkuusluku e on 0,3, mikä antaa rakennusoikeutta noin 560 k-m². Tontille on sallittua rakentaa 1¾kerroksisia rakennuksia. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) AR-tontit ovat noin m². Kaikkien tonttien tehokkuusluku e on 0,3, mikä antaa rakennusoikeutta yhteensä noin k-m². Rivitalotontilla korttelissa 54 sallitaan 1¾-kerroksisten rakennusten rakentaminen, ja muilla rivitalotonteilla sallitaan 2-kerroksisten rakennusten rakentaminen. Muut alueet Lähivirkistysmetsä (VL-1) Kaava-alueelle on varattu useita yhtenäisiä alueita lähivirkistysmetsäksi. Jotta viheraluerakenteesta saataisiin parempi kokonaiskäsitys, asemakaava-alueen rajaukseen on sisällytetty osia viereisistä viheralueista. Alueilla on useita toimintoja virkistystä lukuun ottamatta. Lähivirkistysalueella on merkinnät luo ja luo-1, alueen osa, jossa on huomioitu liito-oravan reviiri ja liitoreitit. Alue on myös sama, jolla on havaittu lepakoita ja jolla on kosteikko, joka luontoinventoinnissa suositellaan jätettävän rakentamatta. Virkistysalueella on myös ohjeelliset rajaukset muuntamolle (mu) ja maisemarakennuskohteelle (mr). Maisemarakennuskohteen alue toimii läjitysalueena puhtaille ylijäämämassoille, joita syntyy alueen rakentamisessa. Alueelle annettu likimääräinen korkeus on otettava huomioon alueen viimeistelyssä. Alue toteutetaan täytön jälkeen viheraluesuunnitelman mukaan, jossa ratkaistaan alueen lopullinen muoto. Metsärinteen tiealueelta on varattu viisi metriä leveä ajoyhteys (ajo) mr-alueelle pääsemiseksi. Alueella on myös ohjeellisia varauksia jalankululle. Näiden lähtökohtana ovat ennestään olevat polut, jotka kulkevat alueen poikki. Virkistysalue on tärkeä kaava-alueen hulevesien hallinnan kannalta. Pintavedet johdetaan pois alueelta ojaa pitkin, joka ulottuu virkistysalueen poikki ja laskee suurempaan laskuojaan kaava-alueen 17

19 länsipuolella. Pintavedet johdetaan myös suunnitellulta täyttöalueelta luonnollista reittiä pois alueelta ojan avulla. Alueelle saa rakentaa ulkoilureittejä, luontopolkuja ja hiihtolatuja tarpeen mukaan. Alueelle saa sijoittaa aluetta palvelevia yhdyskuntateknisiä laitteita. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) Kotimetsäntien ja Metsärinteen risteyksessä on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Alue on varattu ensisijaisesti pumppaamon rakentamista varten. Suojaviheralue (EV) Ennestään olevan asutuksen ja Metsärinteen tiealueen väliin on varattu suojaviheralue. Tie- ja katualueet Asemakaavalla jatketaan Kotimetsäntietä pohjoiseen. Lisäksi asemakaavalla muodostetaan kolme uutta tiealuetta. Timoteinmäki korvaa tierasitteen, joka kiinteistöillä RN:o 1:37, RN:o 1:105 ja RN:o 1:114 on kiinteistön RN:o 1:108 yli. 5.4 Kaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain 9. :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on pyritty tunnistamaan ja selvittämään asemakaavan toteuttamisen vaikutukset. Arviointi on tehty olemassa olevien selvitysten, kirjallisuuden ja maastokäyntien perusteella. Vaikutusten arviointia täydennetään kaavaprosessin aikana osallisilta saatavan palautteen perusteella. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava on jatkoa Bölen alueen rakentamiselle alueen osayleiskaavan mukaisesti. Mustasaaren ja Vaasan yhteisen osayleiskaavan mukaan asukastavoite on asukasta. Osayleiskaavan mukaan Mustasaaren kunnan alueella tavoite on asukasta. Rakennettujen asemakaava-alueiden asukasluku ei kuitenkaan tällä hetkellä yllä osayleiskaavan tavoitteisiin. Uusille omakotialueille odotetaan erityisesti lapsiperheitä. Rivitalotontit toteutetaan tuottajamuotoisesti ja niille tulee vaihtelevia asuntotyyppejä, minkä odotetaan houkuttelevan laajempaa ikäryhmää. Kotimetsä 1 - asemakaava-alueelle arvioidaan mahtuvan noin 170 uutta asukasta. Jotta kaava-alueen läheisille asuntotonteille aiheutuisi vähemmän häiriöitä, olemassa oleva asutus ja uudet rakennuspaikat pyritään erottamaan toisistaan viheralueilla. Paritalojen rakennuspaikka sijaitsee Bölentien ja olemassa olevan asutuksen välisellä alueella. Toteuttaminen muuttaa avointa maisemakuvaa olemassa olevan astutuksen kannalta, mutta koska vieressä on asutusta ja 18

20 infrastruktuuria jo ennestään, ei alueen jättämistä rakentamatta ole katsottu tarpeenmukaiseksi. Mahdollisimman suuri osa kaava-alueen poikki kulkevista poluista on säilytetty. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemakuva muuttuu metsämaisemasta pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Asemakaavassa on pyritty siihen, että alavat alueet säilytetään rakentamattomina. Suunnittelussa on huomioitu luontoinventointien suositukset. Virkistysalueella luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeä alue on rajattu merkinnöillä luo ja luo-1. Luo-alueella on liito-oravien ydinalue, kun taas luo-1-varaus turvaa yhteyden ydinalueelle. Luo-1-alueella on alue, jolla on havaittu lepakoita. Virkistysalueella sijaitsee myös kosteikkoalue, joka on luontoinventoinnissa suositeltu säilytettävän rakentamattomana. Kaavaratkaisulla on pyritty luomaan eheitä ja yhtenäisiä virkistysalueita. Alueet ovat tärkeitä rakennetuilta alueilta tulevien hulevesien imeytymisen kannalta. Pintavedet johdetaan pois alueelta ojaa pitkin, joka laskee suurempaan laskuojaan kaava-alueen länsipuolella. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Alueen maasto-olosuhteiden takia yhdyskuntateknisen huollon, kuten vesi- ja viemärijohtojen ja teiden rakentaminen käy kunnalle rakennusvaiheessa kalliiksi. Kaavan toteuttaminen edellyttää myös palvelutarjonnan täydentämistä. Tulomuuton lisääntyminen lisää muun muassa päiväkoti- ja peruskoulupaikkojen tarvetta. Kuntien rajalle on laadittu asemakaava Svedenin alueen (Böle II) laajentamiseksi. Asemakaava on laadittu yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa. Siihen varataan Mustasaaren kunnan alueelle suurehko lähipalvelujen alue. Vaasan alueelle varataan tilaa päiväkodille ja koululle. Pitkällä aikavälillä alueen toteuttamisen toivotaan kuitenkin tuovan alueelle lisää asukkaita ja kuntaan uusia veronmaksajia. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset esitellään asemakaavakartassa. Kaavamerkinnät esitellään myös kohdassa Nimistö Uudet tiennimet ovat Metsämäki Skogsbacken, Metsätie Skogsvägen, Metsärinne Skogsbrinken ja Timoteinmäki Timotejbacken. 19

21 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen seuranta Kun kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan lopullisesti, sen tulisi ottaa tarkemmin kantaa kaavan toteuttamisen tavoitteisiin, eli milloin kunnallistekniikan rakentaminen on realistista aloittaa ja milloin alueen tontteja voidaan tarjota haettavaksi. Osa lähivirkistysalueesta on osoitettu maisemarakennuskohteeksi (ylijäämämassojen alue), josta laaditaan viheraluesuunnitelma. Tähän tarvittavat määrärahat on otettava huomioon alueen toteuttamisessa. Toteutusta valvovat rakentamisen osalta rakennusvalvontaviranomaiset (rakentaminen ja puusto), kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu, jätehuolto). Mustasaaressa , kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs Kaavoitusinsinööri Marika Häggblom 20