Taustamuistio 1 (7) (Muistion sisältöä ei ole hyväksytty missään ohjausryhmässä)
|
|
- Satu Kokkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Taustamuistio 1 (7) Hahmotelma Uudenmaan sote-uudistuksen realistiseksi toteuttamisaikatauluksi ja siihen liittyvät keskeiset oletukset uudistuksen toteutustavasta ja strategisista valinnoista (Muistion sisältöä ei ole hyväksytty missään ohjausryhmässä) Tämän muistion tarkoituksena on kuvata Uudenmaan sote-uudistuksen keskeiset lähtökohdat, toteuttamistapa ja siihen liittyvät strategiset päävalinnat sekä tältä pohjalta hahmotelma uudistuksen realistiseksi toteuttamisaikatauluksi. Muistio perustuu joulukuussa 2016 julkistettuihin luonnoksiin valinnanvapautta koskevaksi hallituksen esitykseksi sekä STM:n virkamiesten niistä esittämiin tulkintoihin. Ensimmäisten lausuntopalautteiden pohjalta hallituksen johtavat ministerit ilmoittivat kuitenkin helmi-maaliskuun vaihteessa 2017, että valinnanvapauden toteuttamista koskevia säädösesityksiä tullaan muuttamaan, mutta eivät tarkemmin kuvanneet mitä muutokset tulevat olemaan. Tästä syystä muistion pohjaoletukset ovat siten osin hetteisellä pohjalla. Positiivinen näkökulma asiaan on, että muistion analyysi uudistuksen toteuttamisen realistisista aikatauluista toimii yhtenä reunaehtona valmisteltaville muutoksille. Toteutustapaan ja strategisiin valintoihin liittyen on korostettava, että niitä koskevat osiot muistiossa on ymmärrettävä oletuksina, joita on tehtävä hankkeen toteuttamisaikataulua yleisellä tasolla suunniteltaessa. Maakunnan konsernirakennetta, järjestämistoimintoa ja niiden ohjaamaa palvelutuotantoa (ml. tukipalvelut) koskevat linjaukset sekä yksityiskohtaisemmat aikataulut tuodaan käsiteltäväksi kun ne on asianmukaisesti ehditty valmistelemaan. Aikataulujen osalta ratkaisevaa on hallituksen valinnanvapauslinjausten toteuttamisen vaatimien siirtymäaikojen turvaaminen. Muistiossa esitetään myös näkökulmia valinnan vapauden toteuttamiseen laajuuteen aikataulujen näkökulmasta. Uudistuksen onnistunut toteuttaminen vaatii merkittäviä valtion osoittamia resursseja jo vuosina 2017 ja Muistiossa esitetään karkea arvio valmistelun henkilöresurssien kokonaismäärästä. Arvio tarkentuu jatkovalmistelussa. Muistion rakenne: 1. Maakuntakonsernin valmistelu sote-palveluiden ja tukipalveluiden näkökulmasta 2. Sote-palvelutuotannon tavoitteellinen rakenne siirtymäaikojen jälkeen (2020-luvun puolivälissä) 3. Maakunnan palvelutuotannon käynnistämisen lähtökohtia 4. Sote-palvelutuotannon rakenne, jolla maakunta aloittaa toimintansa Realistinen aikataulu maakunnan sote-palvelutuotantoyhtiöiden perustamiseksi perusmalli 6. Vaihtoehtoinen aikataulu maakunnan sote-palvelutuotantoyhtiöiden perustamiseksi eteneminen kuntien perustamien yhtiöiden pohjalta 7. Maakunnan muiden sote-palveluyhtiöiden realistinen perustamisaikataulu
2 2 (7) 1. Maakuntakonsernin valmistelu Sote-palveluiden järjestämisen ja tukipalveluiden näkökulmasta Maakuntakonsernin valmistelussa on havaittu tarve käynnistää tulevan rakenteen vaiheittainen rakentaminen jo väliaikaishallinnon aikana. Samanaikaisesti maakunnan ja erityisesti sen palvelutuotannon tukipalveluiden järjestämisessä on edettävä nopealla aikataululla. Tämän muistion rinnalla käsittelyyn tulevassa muistiossa (Paqvalin ) on perusteltu etenemistapa, jossa maakunnan keskeiset johtorakenteet luodaan asteittain syksystä 2017 alkaen. Ajatuksena on, että maakunnan toimintoja suunnittelemassa täytyy olla ainakin osin samat henkilöt, jotka tulevat tulevan maakunnan johto- ja toiminnallisia yksiköitä johtamaan. Tämä merkitsee, että konsernijohdon ja palvelutuotannon perusrakenteet syntyvät ja väliaikaisesti naisitetaan/miehitetään asteittain lisääntyen kokopäiväisillä, maakunnan palkkalistoilla olevilla henkilöillä syksystä 2017 alkaen. Toiminnallisten yksiköiden väliportaan esimiesten ja naisten osalta riittänee osa-aikainen työskentely syksystä 2018 alkaen. Alustava, jatkovalmistelussa tarkentuva arvio väliaikaishallinnon henkilöstötarpeesta on 60 syksyn 2017 osalta. Keväällä 2018 arvioidaan tarvittavan noin 200 henkilöä, joista osa voi olla osa-aikaisia. Vastaavasti arvioidaan syksyllä 2018 tarvittavan noin henkilöä maakunnan konsernihallintoon, tulevien toiminnallisten yksiköiden ja tukipalvelutoimintojen johtotehtäviin sekä heidän tueksi asiantuntijatehtäviin. Heistä merkittävä, jatkovalmistelussa tarkentuva osa voi olla osa-aikaisina maakunnan palveluksessa ja jatkaa samanaikaisesti osa-aikaisina nykyisten työnantajiensa palveluksessa. Varsinaiseen palvelutuotantoon osallistuvat siirtyvät maakunnan palvelukseen pääsääntöisesti vasta vuoden 2019 alussa. Edellä hahmoteltu malli maakunnan henkilöstön asteittaisesta rekrytoinnista perustuu havaintoon siitä, että maakunta tai sen valmistelurakenteet eivät joi johtaa henkilöstöä ICT-uudelleenjärjestelyiden (ml. muut vastaavat tukipalvelujärjestelyt) eivät sisälly edellä esitettyyn arvioon. Tämän hetkinen arvio on, että maakunnan konsernihallinto ja sen osana sotejärjestämistoiminto ehditään perustamaan ja käynnistämään vuoden 2019 alkuun mennessä. Tämä kuitenkin edellyttää, että riittävät valmisteluresurssit turvataan. Ei ole kuitenkaan realistista olettaa, että vielä vuoden 2018 puolivälissä olisi olemassa riittävä kyky tehdä suoran valinnan järjestämisen vaatimia, kauaskantoisia ratkaisuja (ml. suoran valinnan palveluvalikoiman, laatuvaatimusten sekä kapitaatio- ja muiden korvausten määrittäminen). Riittävä kyky tietoon perustuen suunnitelmallisesti ohjata maakunnan laajuista, yhtiömuodossa tapahtuvaa muuta palvelutuotantoa on saavutettavissa 2020-luvun alussa. 2. Uudenmaan sote-palvelutuotannon rakenne siirtymäaikojen jälkeen (2020-luvun alkupuolella) Suunnittelun lähtökohtana on seuraava sote-palveluiden tavoitteellinen tuotantorakenne 2020-luvun puolivälissä (katso kuva alla): - Maakunnan liikelaitos tuottaa:
3 3 (7) a. erikoissairaanhoidon ja erityistason sosiaalipalveluita (ml. viranomaispäätökset) osaamiskeskuksissa, joiden toimialue on koko maakunta. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkälti HUS:n ja ETEVA:n nyt tuottamia palveluita sekä eräitä erityistason sosiaalipalveluita. b. perustason palvelut, joita käytetään jatkuvasti tai toistuvasti tai joiden tuotanto on perusteltua pitää muista syistä lähellä asiakkaiden asuin- tai työpaikkoja, tuotetaan esim. kuudessa alueellisessa yksikössä (alustavasti 3 PKS-alueen kaupunkia sekä Länsi, Itä ja Kuuma). - Maakunnalla on sote-keskusyhtiö tai 6 alueellista sote-keskusyhtiötä suoran valinnan palvelutuotannossa. Lähtökohtaisesti alueellisten sote-keskusyhtiöiden maantieteellisten rajojen tulisi noudattaa maakunnan liikelaitoksen alueyksiköiden aluerajoja. - Maakunnalla on asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin mukaisiin palveluihin yhtiö tai yhtiöitä, joiden suurimmat palvelukokonaisuudet liittyvät vanhusten kotihoitoon ja erityisasumiseen, vammaispalveluihin sekä eräisiin tuotteistettuihin erikoissairaanhoidon palveluihin (esim. kaihi- ja lonkkaleikkaukset). Hallituksen nykysuunnitelmien mukaan on maakunnan on yhtiöitettävä kaikki ne palvelut, joiden osalta asiakkaat voivat saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin. Yhtiöillä voi olla niiden palvelutuotannossa alueellisia yksiköitä, joiden maantieteellisten rajojen tulisi lähtökohtaisesti noudattaa liikelaitoksen alueyksiköiden ja alueellisten sote-keskusyhtiöiden toimialuerajoja mahdollisimman pitkälle. Erikseen jää linjattavaksi neljä strategista kysymystä (viittauksena edellä esitettyyn kuvioon): K1 K2 Mikä osa palvelutuotannosta organisoidaan osaamiskeskuksiin ja mikä alueyksiköihin? Erityisesti ratkaistava kysymys koskee nykyisiä sairaanhoitoalueiden sairaaloiden ohjaustapaa. Alustavasti on oletettu sairaaloiden ohjauksen tapahtuvan keskitetysti, maakunnallisten osaamiskeskusten kautta. Miten suoran valinnan palvelusisältö määritellään? Vaikuttaa todennäköiseltä, että lainsäädäntö tulee määrittämään palvelut, joiden on kaikissa maakunnissa kuuluttava suoran valinnan yhtiöiden palveluvalikoimaan, mutta maakunnat voivat niin halutessaan laajentaa valikoimaa. Alustavasti on oletettu Uudellamaalla päädyttävän palveluiden suppeaan kattavuuteen.
4 4 (7) K3 K4 Organisoidaanko maakunnan sote-keskustuotanto yhteen vai useampaan yhtiöön? Toiminnallisten ja markkinointiin/mielikuviin liittyvien näkökulmien lisäksi on huomioitava kyky hallita yhtiöiden mahdollisia taloudellisia vaikeuksia. Alustavasti on oletettu 4 alueellista sote-keskusyhtiötä tai yksi koko maakunnan kattava yhtiö. Jatkovalmistelussa on arvioitava miten yhtenäiseen toimintatapaan yhtiöiden osalta on pyrittävä. Mikä on maakunnan asiakasseteliin ja henkilökohtaiseen budjettiin perustuvien palveluiden laajuus? Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin piirissä olevien palveluiden kattavuus on valinnanvapauslainsäädännön osalta kaikkein heikoimmin valtakunnallisesti hahmotettu kysymys ja siksi siitä ei tehdä tässä erityisempiä oletuksia. Erityisesti on täysin epäselvää mikä tulee olemaan maakunnan päätösvalta asiakasseteleiden tai henkilökohtaisten budjetin piirissä olevien palveluluiden valikoiman osalta ja mikä osa siitä on valtakunnallisesti linjattua. Esitetyt näkökohdat puoltavat pitkää siirtymäaikaa asiakasseteliin ja henkilökohtaiseen budjettiin perustuvien palveluiden yhtiöittämisessä. 3. Maakunnan palvelutuotannon käynnistämiseen liittyviä lähtökohtia Tätä muistiota kirjoitettaessa on 22 kk maakunnan toiminnan aloittamiseen ( ), mutta vielä yli vuosi ennen kuin maakunta voi järjestää ensimmäiset päätöksentekokykyiset kokoukset. Ottaen huomioon uuden maakuntavaltuuston ja hallituksen toiminnan käynnistymiseen liittyvät viipeet ja tarve rekrytoida maakunnalle esittelevät virkamiehet, ei ole järkevää odottaa merkittäviä palvelutuotantoa ohjaavia päätöksiä ennen kesää 2018 (tästä hetkestä 15 kk kuluttua). Ainoa realistinen tapa aloittaa maakunnan toiminta on as-is periaatteen mukainen toiminnat siirtyvät sellaisinaan. Tällöin toiminnot, toimintatavat, henkilöstö ja pitkälti tukipalvelut (tilat, ICT) siirtyvät kunnista nykymuotoisina maakunnan liikelaitoksen osaksi (tai konsernihallintoon, jonka pystyttämistä ei tässä tarkemmin käsitellä). Erityisesti tämä merkitsee, että maakunnan sote-keskusyhtiöt eivät voi aloittaa toimintaansa Niiden osalta on käytettävä alun perin varattua kahden vuoden siirtymäaikaa. Sinä aikana maakunnan sote-palvelutuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos. Siirtymäajan pituuteen palataan myöhemmin tässä muistiossa. Jos yhtiön toiminta yritetään käynnistää ilman huolellista valmistautumista, riskinä on yrityksen ajautuminen nopeasti vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin, joiden ratkaiseminen valtiontukilainsäädännön puitteissa voi osoittautua hyvin vaikeaksi. Tässä muistiossa toiminnan siirtämistä yhtiömuotoon on käsitelty lähinnä tuotannon organisointiin liittyvänä asiana. Tämä on rajoittava lähtökohta ja jatkossa onkin fokusoitava enemmän palvelutuotannon järjestämisen ja ohjaamiseen kohdistuvaan radikaaliin muutokseen, joka tapahtuu yhtiöittämisen yhteydessä. Silloin tuotantovastuu siirtyy pois järjestäjältä ja järjestäjä alkaa ohjata palveluja markkinaehtoisesti kapitaatio-rahoituksen ja sopimusten avulla. Ohjaustavan muutoksen analyysi johtaa samaan pessimistiseen arvioon nopean muutoksen mahdollisuudesta. Koko palvelutuotanto ei voi mitenkään siirtyä uuteen ohjausjärjestelmään 2019 (vaikka yhtiöt sinällään olisi mahdollista perustaakin). Ennen muutosta järjestelmän pitää olla niin valmis, että voimme luottaa siihen, että: (1) Kapitaatiorahoitus on suurin piirtein oikealla tasolla ja kannustaa oikeisiin asioihin (eli ei mahdollista kermankuorintaa tai alihoitoa)
5 5 (7) (2) tuotantovastuu on määritelty niin selkeästi, että tuottajien sopimusohjauksella voidaan varmistaa riittävä laadun, palveluketjujen ja potilasturvallisuuden hallinta. Molempiin asioihin tarvitaan aikaa ja valmistelevia vaiheita. Erään tulkinnan (avs. Pöystin mukaan vastaa hallituksen tahtoa) maakunnalla olisi velvollisuus avata suora valinta asiakkaille (yhtiöiden ilmoittautuminen alkaa , asiakkaiden ). Tällöin syntyisi todennäköisesti tilanne, jossa maakunnan liikelaitos menettäisi osan asiakkaistaan yksityisille sote-keskuksille. Maakunnan rahoitusvastuulle jäisi silloin toisaalta olemassa oleva oma liikelaitoksen tuotanto ja toisaalta yksityisille sote-keskuksille maksettavat kapitaatio- ja muut korvaukset. Toisaalta voidaan perustellusti esittää vaatimus, että yksityisten ja julkisten tuottajien olisi voitava päästä markkinoille samoin ehdoin, siis myös saman aikaisesti. Suoran valinnan vapauden aloittaminen ennen maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon aloittamista on poissuljettu vaihtoehto Uudenmaan maakunnan valmistelussa. Asiakassetelin ja/tai henkilökohtaisen budjetin piirissä olevia palveluiden yhtiöittämisen osalta haasteet ovat vielä suurempia kuin suoran valinnan kohdalla. Osa palveluista on laajamuotoista, osa taas asiakkaiden tarpeisiin räätälöityä. Erityinen kysymys on osan palveluista liittyminen perus- ja subjektiivisten oikeuksien toteutumiseen. Palveluiden heterogeenisuus heijastuu yhtiöittämisen edellytyksien vaihteluna. Laajempi kysymys on ylittääkö nykyistä laajemman yhtiöittämisen edut ylipäätään siitä aiheutuvat haitat sote-keskustuotannon ulkopuolisessa palvelutuotannossa. Tällöin otettava huomioon, että tällä hetkellä kaikkein eniten palveluita käyttävien ja muutoin haavoittuvimpien asiakasryhmien palvelut ovat pääsääntöisesti yhtiöittämättä. Edellä viitattiin ohjausjärjestelmän paradigmaattiseen muutokseen siirryttäessä sote-keskuksien osalta yhtiömalliin. Sama koskeen myös muuta yhtiömuotoista sote-tuotantoa. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti ovat ohjausjärjestelminä vielä suoraa valintaa heikommin analysoituja ja tunnettuja ohjausjärjestelmiä (ml. kv-kokemukset). Siten on ymmärrettävä, että vaikka oman kotihoidon siirtäminen maakunnan omistamaan yhtiöön on jo sinänsä suuri haaste, kotihoidon ohjaaminen henkilökohtaisen budjetin kautta olisi massiivinen järjestelmän muutos. Muun sote-tuotannon yhtiöittäminen on toteutettava vaiheittain, usean vuoden siirtymäajan puitteissa. 4. Uudenmaan sote-palvelutuotannon rakenne 2019 alussa Edellä esitetyistä syistä maakunnan palvelutuotanto ei vuonna 2019 voi perustua laajamittaisesti yhtiöihin. Siten se on alla olevan kuvion mukainen: - Maakunnan liikelaitos tuottaa: a. erikoissairaanhoidon ja erityistason sosiaalipalveluita (ml. viranomaispäätökset) osaamiskeskuksissa, joiden toimialue on koko maakunta. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkälti HUS:n ja ETEVA:n nyt tuottamia palveluita sekä eräitä erityistason sosiaalipalveluita. b. perustason palvelut, joita käytetään jatkuvasti tai toistuvasti tai joiden tuotanto on perusteltua pitää muista syistä lähellä asiakkaiden asuin- tai työpaikkoja, tuotetaan esim. kuudessa alueellisessa yksikössä (3 PKS-alueen kaupunkia sekä Länsi, Itä ja Kuuma). Nämä yksiköt tuottaisivat myös nykyisiä terveyskeskus- ja tulevia sote-keskuksia vastaavat palvelut. - Maakunnan liikelaitos myöntää (kuten nytkin) palveluseteleitä, joilla sen asiakkaat voivat ostaa tarpeen perusteella rajattuja palveluita yksityisiltä tuottajilta.
6 6 (7) Mallissa, jolla maakunta aloittaa toimintansa, jää kolme strategista kysymystä: K1 Mikä osa palvelutuotannosta organisoidaan osaamiskeskusmallin ja mikä aluemallin mukaisesti? Alustavasti on oletettu, että työnjako osaamiskeskusten ja alueyksiköiden välillä olisi sama kuin siirtymävaiheen jälkeen 2020-luvun puolivälissä (siis K1 = K1). K2 Kuten edellä todettiin, valinnanvapauslainsäädännön luonnoksia voi tulkita myös niin, että asiakkaiden listautumisen tulisi voida alkaa jo syksyllä 2018, riippumatta siitä onko maakunnan yhtiöitä olemassa 2019 alussa (avs. Pöystin kanta). Maakunta sulkee vaihtoehdon pois jatkovalmistelusta. Silti voi syntyä tilanne jossa valtio vaikuttaa pakottavalla lainsäädännöllä maakunnan ratkaisuihin tältä osin. K3 Jo ennen maakunnan muiden sote-yhtiöiden perustamista on ratkaistava mitkä palvelut ostetaan yksityisiltä markkinatuottajilta. Lähtökohtaisesti maakunnan perustaminen ei vaikuta nykytilanteeseen, jossa vaativimmat palvelut tuotetaan itse ja muita ostetaan yrityksiltä. Jatkossakin pyritään ratkaisuihin, jotka tehdään tuotannon järjestämisen ja taloudellisuuden perusteella. 5. Realistinen aikataulu maakunnan sote-palvelutuotantoyhtiöiden perustamiseksi - perusmalli Yhtiöiden muodollinen perustaminen tapahtuu tarvittaessa nopeasti, mutta varsinainen haaste on tarvittavan liiketoimintaosaamisen luominen ja markkinaehtoisen toimintakulttuurin rakentaminen. Alla esitetään ensimmäinen hahmotelma aikatauluksi. - Muodollinen perustaminen ja ylimmän johdon nimeäminen syksyllä Markkinatutkimukset ja liiketoimintamallin luominen keväällä Maakunnan liikelaitoksen alueellisten yksiköiden sisällä toimivien sote-keskusten toiminnan uudistaminen ja asiakaslähtöisen toimintatavan sisäänajo Yksityisten sote-keskusyhtiöiden listautuminen alkaa Asiakkaiden listautuminen valinnanvapauden piirissä oleviin yhtiöihin käynnistyy
7 7 (7) - Maakunnan sote-keskusyhtiön palvelutuotanto itsenäisenä osakeyhtiönä alkaa Vaihtoehtoinen aikataulu maakunnan sote-palvelutuotantoyhtiöiden perustamiseksi eteneminen kuntien perustamien yhtiöiden pohjalta Nykyisten terveyskeskusten uudistaminen ja laajentaminen markkinakelpoisiksi sote-keskuksiksi voidaan vaihtoehtoisesti aloittaa jo ennen vuotta Silloin kunnat yhtiöittävät 2017 tai 2018 sen osan sotetuotannostaan, joka tulevaisuudessa tulee olemaan aikanaan suoran valinnan piirissä. Yhtiöt tulisi silloin perustaa saman aluejaon perusteella kuin tuleva maakunnan liikelaitoksen alueyksiköt tulevat toimimaan (4-6 yhtiötä maakunnan alueella). Sopeutumista markkinaehtoiseen toimintaan voitaisiin silloin lähteä sisään ajamaan jo vuoden 2018 kuluessa ja näin nopeuttaa jonkin verran markkinakunnon saavuttamista. Toimintamalli edellyttäisi, että kunnat paitsi pääomittaisivat yhtiöt, niin myös käynnistäisivät niiden henkilöstö- ja kulurakenteen sopeuttamisen tulevan markkinatilanteen mukaiseksi. Käytännössä henkilöstörakenteen sopeuttaminen merkitsisi että vain osa nykyisistä kuntien henkilöstöstä siirrettäisiin yhtiöihin. Kuntajohtajakokouksessa ja virkamiesjohtoryhmässä todettiin, että kunnat eivät ole valmiit etenemään sote-keskuspalveluiden yhtiöittämisen osalta. Tätä vaihtoehtoa ei jatkovalmistelussa tarkastella. 7. Maakunnan muiden sote-palveluyhtiöiden realistinen perustamisaikataulu Palveluseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin piiriin tulee varsin heterogeenisia palveluita: vanhusten kotihoitoa ja erityisasumispalveluita, vammaispalveluita ja tarkasti rajattuja (tuotteistettuja) erikoissairaanhoidon toimenpiteitä. Eri palvelutyypeissä yhtiöittämisen haasteet ovat erilaiset: - Osaan palveluista liittyy voimakkaasti perus- ja subjektiivisten oikeuksien toteutuminen. Vanhuksille suunnattujen palveluiden osalta haasteena on toiminnan suuri volyymi. - Erikoissairaanhoidon osalta haasteena on taata maakunnan liikelaitoksen sairaaloiden vaativien hoitojen, päivystyksen sekä opetuksen ja tutkimuksen riittävä henkilövolyymi rutiinitoimenpiteiden siirtyessä yhtiömuotoiseen toimintaan. - Osa edellä mainituista palveluista on päivystysluonteista tai edellyttää ympärivuorokautista toimintaa. Realistinen etenemismalli ja -aikataulu voisi olla: - Yhtiöt perustetaan 2019, mutta niiden toiminta alkaa asteittain. - Hyväksytään Uudellemaalle 4 vuoden siirtymäaika, jonka kuluessa sen yhtiöitettävä ne palvelut joiden osalta sen liikelaitos myöntää asiakassetelin tai ottaa henkilökohtaiset budjetit käyttöön; yhtiöittäminen toteutettu 100 prosenttisesti Uudenmaan maakunta sitoutuu ohjeelliseen tavoitteeseen, että palveluista 50 prosenttia on yhtiöitetty vuoden 2021 alussa.
KUUMA -johtokunta
KUUMA-johtokunta 832017 12 Liite 12d KUUMA -johtokunta 832017 Valinnanvapaus Uudenmaan valmistelun näkökulmasta Kasvupalvelut / Uudenmaan erillisratkaisu Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja HS 412017 Viisi
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?
Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta
LisätiedotSote-liikelaitoksen muodostamisen perusteet: Alueyksiköiden muodostaminen. Mira Uunimäki
Sote-liikelaitoksen muodostamisen perusteet: Alueyksiköiden muodostaminen Mira Uunimäki 7.12.2017 Liikelaitoksen valmistelua ohjaavat periaatteet 2020 alkuun: perustason palvelut Perustason sosiaali- ja
LisätiedotUudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus,
Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus, HB #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja Uudenmaan maakunta #Uusimaa2019 Etunimi Sukunimi Tarve muutokselle - Ikääntyminen Mahdollisuus muutokseen
LisätiedotMaakuntahallituksen osallistuminen #Uusimaa2019 hankkeen ohjaamiseen. Markus Sovala, muutosjohtaja
Maakuntahallituksen osallistuminen #Uusimaa2019 hankkeen ohjaamiseen Markus Sovala, muutosjohtaja markus.sovala@uudenmaanliitto.fi 040-6646091 Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen Maakunnan toiminnan
LisätiedotSote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo
Sote-uudistus muutosjohtaja, STM 16.1.2017 1-20.2.2018 Maakunta 2023 -visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA
SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.
LisätiedotYhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta
Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta Alustus työpajassa vesa.voutilainen@jkl.fi Taustaksi yhtiöittämiselle Maakuntalain mukaan maakuntavaltuusto päättää konsernirakenteesta
LisätiedotSote-liikelaitoksen muodostamisen perusteet: Alueyksiköt Esivalmistelun kuntajohtajakokous Hankejohtaja Mira Uunimäki
Sote-liikelaitoksen muodostamisen perusteet: Alueyksiköt 13.12.2017 Esivalmistelun kuntajohtajakokous Hankejohtaja Mira Uunimäki Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan kuntarajat ylittäen maakunnan
LisätiedotSOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke
SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja 2019-hanke Uuden soten perusta 1.Maakunta on vahva järjestäjä Järjestäjä ja tuottaja on erotettu toisistaan Tuottajien toiminta
LisätiedotJuha Jolkkonen Erikoislääkäri, EMBA Toimialajohtaja, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 27.4.
Asiantuntijakuuleminen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Juha Jolkkonen Erikoislääkäri, EMBA
LisätiedotMitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?
Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta
Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta Hallituksen esitys valinnanvapaudesta 9.5.2017 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi Mikä on asiakasseteli? Sotekeskus,
LisätiedotMaakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja
Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin Juha Kinnunen, shp johtaja Viimeinen sopimusohjauksen kehysseminaari? Vuoden 2018 talousarvion suunnittelu viimeinen tässä
LisätiedotHE 15/2017/Hyvinkään kaupunki
HE 15/2017/Hyvinkään kaupunki 19.4.2017 Pirjo Laitinen-Parkkonen Sosiaali- ja terveysjohtaja, johtajaylilääkäri, Hyvinkään kaupunki Hankejohtaja/Keski-Uudenmaan sotehanke ja Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilu
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti 19.10.2017 1 Muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella Muun muassa: Maakunnan ei ole pakko yhtiöittää
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti 19.10.2017 1 19.10.2017 - Muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella Muun muassa: Maakunnan ei
LisätiedotHyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta
Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa 2019- hankevalmistelusta Hankejohtaja Mira Uunimäki 5.3.2018 Maakunta-sotemuutos ja integraatio Uudet valmisteltavat lait määrittelevät integraation velvoittavat
LisätiedotSote ja valinnanvapaus katsaus
Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena
Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen
LisätiedotSote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu
Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250
LisätiedotHallituksen valinnanvapautta koskevat linjaukset ja valinnanvapauden valmistelun lähtökohtia Uudellamaalla
Hallituksen valinnanvapautta koskevat linjaukset 4.5.2017 ja valinnanvapauden valmistelun lähtökohtia Uudellamaalla Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus Luomme itsehallinnollisen Uudenmaan Vi skapar
LisätiedotSote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista
Sote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista Johtavien viranhaltijoiden kokous 16.5.2017 KUNTIEN TIETOHALLINTO- JA ICT-PALVELUT MAAKUNNAN TIETOHALLINTO JA ICT- PALVELUT Hankkeen päävaiheet
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta
Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN MAHDOLLINEN ORGANISAATIORAKENNE JA TEHTÄVÄT Laura Saurama
VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN MAHDOLLINEN ORGANISAATIORAKENNE JA TEHTÄVÄT 11.4.2018 Laura Saurama VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA LUONNOS 11.4.2018 LAUTAKUNNAT VALTUUSTO HALLITUS MUU TOIMIELIN?
LisätiedotMitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mistä Sotessa olikaan kyse? 17.1.20173.1 1.20161 Vammaispa lveluiden neuvottelu
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle
Etelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle 11.12.2017 Mikko Tanhuamäki vastuuvalmistelija, tukipalvelut Tanja Penninkangas, vastuuvalmistelija, SOTE-tuotanto Sisältö Tausta Työryhmän raportti, kevät
LisätiedotSote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015
Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus
LisätiedotMitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?
Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti 19.10.2017 1 19.10.2017 - 2 19.10.2017 - Sote-keskuksen valinta Sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa
LisätiedotYhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta
Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta Alustus työpajassa 16.3.2017 vesa.voutilainen@jkl.fi Täydennykset Juha Kinnunen, Liikelaitoksen asiantuntijaryhmä 17.3. 2017 Maakunnallinen
LisätiedotEsivalmistelun virkamiesjohtoryhmä
MUISTIO 2/2017 1 Aika 15.02.2017 klo 10:35-12:30 Paikka Uudenmaan liitto. Esterinportti 2 B Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 tilannekatsaus 4 3 Sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisen
LisätiedotValinnanvapauden välineet: sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti
Valinnanvapauden välineet: sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti 30.5.2017, Palveluntuottajajärjestöjen keinot hyödyntää valinnanvapautta Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Minkälaisia keinoja
LisätiedotKOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET
SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET Maakuntahallitus 21.9.2017 Mikael Palola Uudistuksen kansalliset tavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot pienentyvät Palvelujen yhdenvertaisuus
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 37b
KUUMA-johtokunta 20.9.2017 37 Liite 37b MAAKUNTA- JA SOTEVALMISTELU / Tilannekatsaus KUUMA -johtokunta 20.9.2017 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Valiokunnan kritiikki koski kahta asiaa / 29.6.2017 Yhtiöittämispakko
LisätiedotStV Uudistuksen toimeenpano ja voimantulon aikataulutus sekä pilotit
StV 20.4.2018 Uudistuksen toimeenpano ja voimantulon aikataulutus sekä pilotit 14.5.2018 Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja Toimeenpanokelpoisuus Uudenmaan maakuntavalmistelun keskeinen tavoite on mahdollistaa
LisätiedotKohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018
Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?
LisätiedotLIITTEET 1-14 LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI
LIITTEET 1-14 LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI H Hallinto palvelu yhtiöt Hallintopalvelu t Uudenmaan maakunnan organisaatiorakenne 2023 Maakuntajohtaja Konserniesikunta Sisäinen tarkastus LIITE 1 PKS:n Kasvukunt
LisätiedotLakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Raija Volk, STM
Lakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali ja terveydenhuollossa Raija Volk, STM 18.5.2017 Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa, jotka hoitavat myös rahoituksen 2. Palvelujen integraatio
LisätiedotMitä tutkijat ehdottavat
Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti Tehyn kutsuseminaari 24.11 hallitussihteeri, STM 1 2 3 Sote-keskuksen valinta Sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2021.
LisätiedotTiivistelmä Uudenmaan maakunnan toiminnan käynnistämisen hankesuunnitelmasta
Tiivistelmä Uudenmaan maakunnan toiminnan käynnistämisen hankesuunnitelmasta 2.8.2017 Kommentoinut [A1]: Katselmoitu versio hallituksen heinäkuussa 2017 tekemän sote- ja maakuntauudistuksen lykkäämispäätöksen
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
LisätiedotMitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo Antti Parpo muutosjohtaja
Mitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo 28.1.2019 Antti Parpo muutosjohtaja Sote-uudistuksen lähtökohdat tuottajien näkökulmasta Mitä tavoittelemme? Asiakas ennen organisaatiota
LisätiedotKeski-Uusimaa ja sote-uudistus
Keski-Uusimaa ja sote-uudistus KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Rolf Paqvalin Erityisasiantuntija Keski-Uudenmaan kunnat Keski-Uudenmaan kuntien yhteinen sote-valmistelu 1. Mukana Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi,
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen valmistelu Uudellamaalla talvella 2018/2019
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu Uudellamaalla talvella 2018/2019 Maakuntavaltuusto 11.12.2018 Markus Sovala, muutosjohtaja Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja Tilannearvio Uudistuksen tilanne joulukuussa
LisätiedotJÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS Mikael Palola
JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS 13.2.2018 Järjestäjän ja tuottajan roolit ja tehtävät Tarpeiden selvittäminen Tavoitteiden asettaminen Rahojen kohdentaminen Palveluiden,
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotValinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme
Valinnanvapaus Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! 12.1.2017 perusturvajohtaja Eeva Halme Asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin Suoran valinnan palveluissa
LisätiedotKuntoutuspäivät Kimmo Kääriä
Kuntoutuspäivät 2018 8.6.2018 Kimmo Kääriä salivirta.fi Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon rakenne Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Maakunta toimii SOTE-palvelujen järjestäjänä Itse maksavat
LisätiedotYhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta
Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta Alustus työpajassa vesa.voutilainen@jkl.fi Taustaksi yhtiöittämiselle Maakuntalain mukaan maakuntavaltuusto päättää konsernirakenteesta
LisätiedotUudenmaan maakunnan hallinnon rakentaminen lukien
Uudenmaan maakunnan hallinnon rakentaminen 172017 lukien Ulkoinen/poliittinen ohjausryhmä ja neuvottelukunta Rolf Paqvalin 1332017 Uudenmaan maakuntauudistuksen tilanne 1332017 1 Uudistuksen realistista
LisätiedotHenkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta
Henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveysministeriö 1 29.8.2018 Valinnanvapauslain (HE 16/2018) tarkoitus Edistää asiakkaiden mahdollisuuksia valita
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti LAPE -päivät 22.11.2017 erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM 1 27.11.2017 - - 3 27.11.2017 - Sote-keskuksen
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistus
Maakunta- ja sote-uudistus Hallituksen esitysluonnoksen ja eduskuntakäsittelyssä tehtyjen muutosten mukaisesti 1 2 Maakunnat perustetaan voimaanpanolain voimaantullessa (viimeistään joulukuu 2018). Maakunnan
LisätiedotSATAKUNNAN SOTE&MAKU. Yyteri Terttu Nordman
SATAKUNNAN SOTE&MAKU Yyteri 19.4.2017 Terttu Nordman Karvia Honkajoki Merikarvia Siikainen Pohjoinen Kankaanpää Jämijärvi Pomarkku Reposaari Pihlava Noormarkku Läntinen Lavia Pori Ulvila Nakkila Harjavalta
LisätiedotPäivi Leikkola vastuuvalmistelija, SOTE-tuotanto. Liikelaitos, alihankinnat ja asiakassetelipalvelut
Päivi Leikkola vastuuvalmistelija, SOTE-tuotanto Liikelaitos, alihankinnat ja asiakassetelipalvelut Sote-liikelaitos Liikelaitoksen toimipisteessä arvioidaan asiakkaan palvelutarve ja asiakkaalle tehdään
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta
Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta Hallituksen esitys valinnanvapaudesta 9.5.2017, Lisäykset ja kommentit suhteessa Lapin valmistelun tilanteeseen, diat 20, 22, 24,
LisätiedotTehostettu palveluasuminen sote-uudistuksessa
Tehostettu palveluasuminen sote-uudistuksessa 30.5. Kuntatalo lakimies Maria Porko 1 30.5.2017 Maria Porko Teemat Sote-lait palveluasumisen kannalta (HE-versioiden pohjalta) Maakunnan oma tuotanto vs.
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio
1 2.3.2017 - Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta asiakaslähtöisesti
LisätiedotSote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi
Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, STM, sosiaali- ja terveyspalveluosasto ja valmiusyksikkö 1 17.5.2017 - Uusi sote-rakenne 1.1.2019 2 17.5.2017 - - Uuden
LisätiedotMitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?
Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 1 Valinnanvapaus lyhyesti Voin vaikuttaa nykyistä enemmän palveluihini. Voin valita vapaammin kenen tarjoamia sosiaali ja
LisätiedotMitä uusi Sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa?
Mitä uusi Sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa? Soteuttamo 2.0 25.10.2018 Sote-järjestämisen muutosjohtaja Eija Kellokoski-Kari #meidänkeskipohjanmaa 29.10.2018 Maakunnallinen näkökulma 1 Syntyykö
LisätiedotSote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset
Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Etunimi Sukunimi Yhtiöittämisestä Yhtiöittämisen tehokkuusvaikutuksia arvioitaessa erotettava toistaan: a) mikä vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen
LisätiedotValinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle
Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta, 1 Valinnanvapaus on osa sote-uudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen valmistelu Uudellamaalla talvella 2018/2019
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu Uudellamaalla talvella 2018/2019 MHS 19.11.2018 Markus Sovala, muutosjohtaja Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja Tilannearvio Uudistuksen tilanne marraskuussa 2018
LisätiedotNeuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus
Maakuntahallitus 56 24.04.2017 Maakuntahallitus 69 22.05.2017 Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus 510/04.00.02/2016 MHS 24.04.2017 56 Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen
LisätiedotMiten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
LisätiedotSOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa
SOTE -valinnanvapaudesta - 21.12.2016 hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Tero Suursalmi 9.1.2017 Asiakkaan valinnanvapaus Suora valinta ja maksuseteli
LisätiedotKUUMA-johtokunta LIITE 52
KUUMA-johtokunta 16.11.2017 52 LIITE 52 KUUMA -johtokunta 16.11.2017 52 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Helsingin seudun kuntajohtajien tapaaminen Esivalmistelun virkamiesjohtoryhmä Kasvupalveluvalmistelu Muuttoliiketutkimus
LisätiedotNÄKÖKULMIA RAJOITUSLAIN VALMISTELUUN STM114:00/2017
NÄKÖKULMIA RAJOITUSLAIN VALMISTELUUN STM114:00/2017 HE-luonnos laeiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta ja paras-puitelain velvoitteiden jatkamiseksi 22.11.2017
LisätiedotMaakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut
Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta
LisätiedotSOTE JA INFEKTIOIDEN TORJUMINEN. Janne Aaltonen, HUS
SOTE JA INFEKTIOIDEN TORJUMINEN Janne Aaltonen, HUS 14.3.2018 JANNE AALTONEN Erikoislääkäri (anestesiologia), MBA Yhteyspäällikkö, HUS konsernihallinto Sote-koordinaatio, omistajaohjaus, markkinointi,
LisätiedotItsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke
LisätiedotMIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ?
MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ? Jussi Huttunen SGF VUOSIKOKOUSSYMPOSIO 6.4.2017 1 NYKYJÄRJESTELMÄN VAHVUUDET, HEIKKOUDET JA HAASTEET Vahvuudet - koko väestön kattava järjestelmä - osaava ja sitoutunut henkilökunta
LisätiedotLausunto valinnanvapaus- sekä maakunta- ja järjestämislaeista. Esperi Care Oy
Lausunto valinnanvapaus- sekä maakunta- ja järjestämislaeista Esperi Care Oy 23.5.2017 Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kodinomaisia asumispalveluja asiakkaiden muuttuviin elämäntilanteisiin.
LisätiedotAsiakassetelin arvon määrittäminen
Asiakassetelin arvon määrittäminen Vastaaja: - Vastaus: 26.11.2018, 16:18-26.11.2018, 16:26 1. Vastaajan tiedot Vastaajatahon virallinen nimi kirjanneen henkilön nimi vastuuhenkilön sähköposti vastuuhenkilön
LisätiedotMaakunta- ja soteuudistus. näe mahdollisuus. Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM. Joulukuu Sosiaali- ja terveysministeriö
Maakunta- ja soteuudistus tulee - näe mahdollisuus Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM Joulukuu 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö Innostava elinvoimakunta 2 13.12.2017 Kuvitellen Oy Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotEsivalmistelun sote-virkamieskoordinaatioryhmä
MUISTIO 5/2018 1 Aika 15.03.2018 klo 14:04-15:50 Paikka Maakuntasali 1, Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun
LisätiedotNeuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus
Maakuntahallitus 56 24.04.2017 Maakuntahallitus 69 22.05.2017 Maakuntahallitus 86 19.06.2017 Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus 510/04.00.02/2016 MHS 24.04.2017
LisätiedotTilannekatsaus
Tilannekatsaus 1.3.2017 Muutoksen laatikot Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 3 5 10 1 6 1 1 1 28 9700 htv EP Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen Liikelaitos
LisätiedotLapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto
Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto Sote-uudistuksen eteneminen Lapin maakunnassa Koko Lapin Sote 2-6/2016 7/2016 6/2017 Soteuudistuksen esivalmisteluvaihe Väliaikaishallinnon valmistelutoimie
LisätiedotSOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Luonnos 24.1.
SOTE -valinnanvapaudesta - 21.12.2016 hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Luonnos 24.1.2017 Asiakkaan valinnanvapaus Suora valinta ja maksuseteli Maakunnan
LisätiedotValinnanvapauslakiluonnos - selostus - Uudenmaan tavoitteita
Valinnanvapauslakiluonnos - selostus - Uudenmaan tavoitteita #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja Valinnanvapaus Keino, ei päämäärä arvo myös! Luo vahvan kannustimen asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaan
LisätiedotTyöllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa. Vates säätiö Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja
Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa Vates säätiö 18.5.2017 Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja Miksi uudistus tehdään? 18.5.2017 2 www.pirkanmaa2019.fi Miksi uudistus? Hyvinvointi- ja
LisätiedotValinnanvapauspilotit, SOTE-keskus ja henkilökohtainen budjetti
Hallitus 108 14.06.2017 Valinnanvapauspilotit, SOTE-keskus ja henkilökohtainen budjetti 2017 2022 749/00.04.00.01/2017 EKSTPHAL 108 Hakuilmoitus Hakuilmoituksen 29.5.2017 mukaan valinnanvapauspilottien
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. HEmukaisesti. Uusimaa
Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli HEmukaisesti Uusimaa 1.6.2017 Lainvalmistelun tilanne Maakunta- ja sotejärjestämislaki on eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä Valinnanvapauslaki: hallituksen
LisätiedotDIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA
DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA - NÄKÖKULMANA JOHTAMINEN Aija Tuimala Muutosjohtaja, Etelä-Karjala Etunimi Sukunimi etunimi.sukunimi@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 1 2 3 DIGI- TALI- SAATIO 4 MAAKUNTAUUDISTUS
LisätiedotMissä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä
Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari 13.3.2017 Kerttu Perttilä MISSÄ MENNÄÄN SOTESSA? Lähde: www.alueuudistus.fi 1. Miksi sote-uudistus? 2. Mitä uudistus tarkoittaa? 3. Uudistuksen
LisätiedotMaakuntauudistuksen ja maakuntien toiminnan käynnistämisen esivalmistelu
MUISTIO Maakuntauudistuksen ja maakuntien toiminnan käynnistämisen esivalmistelu (aikaisemmin aluehallintouudistus) ja sote-uudistus ovat Suomen hallintohistoriassa poikkeuksellisen suuria ja laajakantoisia
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen (22.1.2018) mukaisesti 1 - Keskeisimmät muutokset lausuntokierroksen jälkeen Sote-keskuksen erikoisalojen mukaiset konsultaatio- ja vastaanottopalvelut
LisätiedotMaakuntauudistus - miksi, mitä, milloin
Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Kuntamarkkinat 15.9.2016 16.9.2016 1 2 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan
LisätiedotHoidon JÄRJESTÄMINEN uudessa SOTE:ssa. Mauno Vanhala, prof
Hoidon JÄRJESTÄMINEN uudessa SOTE:ssa Mauno Vanhala, prof 04.04.2017 Uudistusten tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on: kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa
Lisätiedotpäättäminen Emmi Hyvönen
Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelun päättäminen Emmi Hyvönen 22.3.2019 Meneekö työ hukkaan? Vasta seuraavien lakiesitysten jälkeen tiedämme, paljonko tehtiin turhaa työtä KS2021-projektissa arvioitiin
LisätiedotAjankohtaista Lahden kaupungista
Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi
LisätiedotMAAKUNNAN ROOLIT JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA
MAAKUNNAN ROOLIT JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä 7.12.2017 Järjestäjän ja tuottajan roolit ja tehtävät Tarpeiden selvittäminen Tavoitteiden asettaminen Rahojen kohdentaminen
LisätiedotValinnanvapauslaki. Kuntaliiton verkostotapaaminen Pekka Järvinen, STM. Pekka Järvinen
Valinnanvapauslaki Kuntaliiton verkostotapaaminen 31.10.2017, STM 1 31.10.2017 - Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 26/2017 Valinnanvapauslain ongelmakohdat Maakunnan oman tuotannon yhtiöittämisvelvollisuus
Lisätiedot