VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JA SEN JÄSENKUNTIEN NEUVOTTELU ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ VUONNA 2016

Transkriptio

1 MUISTIO VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JA SEN JÄSENKUNTIEN NEUVOTTELU ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ VUONNA 2016 Aika: klo Paikka: Tyks, T-sairaala, Haartmanin luentosali Läsnä Varsinais-Suomen kuntien edustajat Juha Aalto, terveyspalvelujohtaja, Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue Jukka Alkio, kaupunginjohtaja, Laitila Ritva Alkio, vs peruspalvelujohtaja, Vehmaa Seppo Allén, kunnanjohtaja, Sauvo Anna Arola-Järvi, hyvinvointipalveluiden johtaja, Kaarina Pirjo Hiltunen, johtava lääkäri, Pöytyä Liisa-Anneli Holmberg, sosiaalijohtaja, Marttila Laura Inna, kunnanjohtaja, Punkalaidun Teuvo Jokinen, johtava lääkäri, Somero Kristian Kallio, ylilääkäri, Naantali Veijo Katara, kunnanjohtaja, Kustavin kunta Markku Kaurila, kehitysjohtaja, Pöytyä Sari Koistinen, johtava ylilääkäri, Loimaa Jaana Koivunen, ylilääkäri, Laitila Ari Korhonen, kaupunginjohtaja, Raisio Kaarina Koskinen, ylilääkäri, Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue Sirpa Kunnas, sosiaalijohtaja, Aura Juhani Kylämäkilä, kunnanjohtaja, Nousiainen Maija Kyttä, sosiaalineuvos, asiantuntija, Turku Pia Lahtinen, terveyspalvelujen va vastaava ylilääkäri, Uusikaupunki Jukka Laiho, talousjohtaja, Turku Susanna Laivoranta-Nyman, Terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja, ylilääkäri, Perusturvakuntayhtymä Akseli Kirsi Lassila, sosiaalijohtaja, Aura Marika Lehtinen, sosiaalisihteeri, Kustavin kunta Riitta Liuksa, Turun kaupungin hyvinvointitoimialan toimialajohtaja, Turku Rauli Lumio, kunnanjohtaja, Masku Heini Luoma, vs kunnanjohtaja, Marttila Max Lönnqvist, Turun kaupungin hyvinvointitoimialan resurssijohtaja, Turku Jussi Mattila, peruspalvelujohtaja, Taivassalon kunta Anne-Liisa Meskus, kunnanjohtaja, Vehmaa Tarja Miikkulainen, sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Esko Poikela, kunnanjohtaja, Lieto Marika Polso, sosiaali- ja terveysjohtaja, Laitila Ilkka Pyrrö, johtava lääkäri, Kemiönsaari Eeva-Sirkku Pöyhönen, perusturvajohtaja, Pöytyä Iiro Pöyhönen, perusturvajohtaja, Naantali Arto Raassina, johtava ylilääkäri, Raisio

2 Aleksi Randell, kaupunginjohtaja, Turku Jari Rantala, kaupunginjohtaja, Loimaa Kai Saarimaa, apulaiskaupunginjohtaja, Salo Juha Sandberg, sosiaali- ja terveysjohtaja, Raisio Sara Sarjakoski-Peltola, terveyspalveluiden päällikkö, johtava lääkäri, Salo Sari Rantanen, sosiaali- ja terveysjohtaja, Uusikaupunki Päivi Tryyki, sosiaali- ja terveysjohtaja, Punkalaidun Erkki Tuomaala, johtava ylilääkäri, Kaarina Atso Vainio, kaupunginjohtaja, Uusikaupungin kaupunki Merja Valindas, sosiaali- ja terveysjohtaja, Paimio Harri Virta, kaupunginjohtaja, Kaarina Hilkka Virtanen, asiantuntijalääkäri (sairaanhoitopiirin toiminto), Turku Maria Wallin, peruspalvelujohtaja, Kemiönsaari Seija Österberg, kunnanjohtaja, Mynämäki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin viranhaltijat Olli-Pekka Lehtonen, sairaanhoitopiirin johtaja, puheenjohtaja Samuli Saarni, johtajaylilääkäri Arja Pesonen, talousjohtaja Päivi Nygren, hallintoylihoitaja Heli Lähteenmäki, talouspäällikkö Pirjo Immonen-Räihä, johtaja, kehittämispalvelut yksikkö, kokouksen sihteeri Riitta Danielsson-Ojala, suunnittelija, kehittämispalvelut -yksikkö Tuija Ikonen, arviointiylilääkäri, kehittämispalvelut yksikkö Minna Pohjola, suunnittelija, kehittämispalvelut yksikkö Mari Viljanen-Peuraniemi, vs ylihoitaja, kehittämispalvelut yksikkö Mervi Strömberg, toimistosihteeri, kehittämispalvelut yksikkö Karolina Peltomaa, potilasturvallisuuspäällikkö, kehittämispalvelut yksikkö Petri Virolainen, vs sairaalajohtaja, toimialuejohtaja, Tules Tuija Lehti, sairaalaylihoitaja Tuija Lehtikunnas, ylihoitaja, Tules Arto Rantala, toimialuejohtaja, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Hanna Vuorio, ylihoitaja, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Ilkka Kantola, toimialuejohtaja, Medisiininen Minna Anttonen, sh, Neuro Anne Laapotti-Salo, ylihoitaja, Medisiininen Anne Isotalo, vs ylihoitaja, Medisiininen Leena Kainulainen, vs toimialuejohtaja, Lasten ja nuorten klinikka Wiveka Kauppila, ylihoitaja, Lasten ja nuorten klinikka Anja Kylävalli, palvelualuejohtaja, Asiantuntijapalvelut Leena Rantala, ylihoitaja, Totek Hanna Vinberg, ylihoitaja, Totek Hanna Mäkäräinen, toimitusjohtaja, Sairaanhoidollisten tukipalvelujen liikelaitos Sirpa Rantanen, Päivystyksen ylilääkäri, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Anne Hedman, vs henkilöstö- ja kehittämispäällikkö, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Sairaanhoitopirin hallitus Piia Elo, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja

3 1. Tilaisuuden avaus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (VSSHP) sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen avasi tilaisuuden ja esitteli kuntaneuvottelun työskentelyn organisointia sekä kokouksen työjärjestyksen. VSSHP kutsuu jäsenkuntien edustajat neuvottelemaan palveluiden järjestämisestä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on kuulla kuntia sairaanhoitopiirin toiminnallisia tavoitteita asetettaessa vuodelle 2016 sairaanhoitopiirin strategian pohjalta. Neuvottelussa tarkennetaan keskeiset sairaanhoitopiirin palveluiden sisältöön ja määrään vuonna 2016 vaikuttavat tekijät, ja sopia tarvittavista kehittämistoimenpiteistä ja vastuutahoista kuntien oma palvelutuotanto ja sairaanhoitopiirin talouden vakauttamisohjelma vuosille huomioiden. 2. Katsaus sairaanhoitopiirin toimintaan ja talouteen 2014 Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen kertoi, että sairaanhoitopiirin toimintakulujen kasvu on taittunut ja tuottavuus on parantunut. Yliopistosairaanhoitopiirin vertailussa VSSHP on toimintakulujen muutos vuosien 2014 ja 2013 välillä on pienempi kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tai Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin muutokset, mutta suurempi kuin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vastaavat muutokset. Nykykehitys vastaa vuoden 2015 talousarviota. Jäsenkuntien maksuosuuden kasvun edelleen pienentäminen vaatii uuden strategian mukaisia rakenteellisia muutoksia, jotka on jo aloitettu. 3. Sairaanhoitopiirin toiminnalliset tavoitteet 2015 uudistusten tilannekatsaus Johtajaylilääkäri Samuli Saarni esitteli Yksi sairaala organisaation, jossa on maakunnallinen hoitolinjaorganisaatio, maakunnalliset hoitoketjut ja päivystyksen ja ensihoidon maakunnallinen kokonaisuus. Toimintamalleina ovat yhtenäiset hoitoindikaatiot, resurssien paras käyttö, prosessiajattelu ja kuntayhteistyö. Lähisairaaloita kehitetään palvelemaan alueellaan lähipalveluita tarpeiden mukaisina yhtenäisinä lähipalveluina. Lähisairaalat myös erikoistuvat. Suunnitelmat laaditaan kunta- ja vastuualuekohtaisina. Prosesseja kehitetään siten, että tehdään useita kuntayhteistyöprojekteja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman liittyen, toimintaa yhteen sovitetaan Turun kanssa, prosessiosaamista lisätään ja hallintoa kehitetään. Länsirannikon yliopistosairaala yhteistyönä tehdään sairaanhoidollisten palveluiden yhteistyötä, opetus- ja koulutuspolitiikkaa toteutetaan Tyksin ervan tiedestrategiaan perustuen, lisäksi on kehittämisyhteistyötä kuten IT-hankkeita. Huippuosaamisstrategiaa tehdään yhdessä Turun yliopiston kanssa kuten Syöpäkeskus, harvinaisten sairauksien verkosto, valtakunnallinen aineenvaihduntasairauksien seulonta. Kampusalueella on kokonaissuunnitelma uudesta T3-sairaalasta ja Medisiina D:stä. 4. Talouden vakauttamisohjelman kuluraami

4 Talousjohtaja Arja Pesonen esitteli talouden vakauttamisohjelman mukaisen kuluraamin. Investointeja sopeutetaan velkaantumisen hallintaan saamiseksi ja taseen tervehdyttämiseksi. Taseen alijäämiä katetaan tasaisesti. Jäsenkuntien maksurasitus saa olla enintään keskimäärin 3,8 % ohjelmakaudella. Talousjohtaja Arja Pesonen toteaa, että taseen tervehdyttäminen etenee ja alijäämät katetaan tasaisesti vuoteen 2020 mennessä. Jäsenkuntien maksuosuuksien kehitystavoite saavutetaan uusista tehtävistä huolimatta. 5. Sairaanhoitopiirin tavoitteet vuodelle 2016 ja jäsenkuntien maksuosuusraami Talousarviossa vuodelle 2015 ovat toimintatuotot jäsenkunnilta 544,1 M, toimintatuotot yhteensä 702,1 M. Toimintakuut ovat 651,0 M, josta henkilöstökulut ovat 380,3 M. Suunnitelma vuodelle 2016 on seuraava: toimintatuotot jäsenkunnilta 560,3 M, 3,0 %:n kasvun mukaisesti, ja toimintatuottojen kasvu on yhteensä 2,6 %. Toimintakulut ovat yhteensä 668,5 M, jossa on kasvua yhteensä 16,7 M, mikä on 2,6 %. Vuodelle 2016 henkilöstömenojen on arvioitu kasvavan 2,3 % eli henkilöstömenot ovat 389,2 M. Palkkojen sopimuskorotukset ja indeksitarkistukset lisäävät toimintakuluja 1,7 %. Väestön ikääntyminen ja hoidontarpeen kasvu edellyttävät erikoissairaanhoidossa n. 1,0 % vuotuista toimintakulujen reaalikasvua. THL on arvioinut 1,3-1,5 % kasvua. Toimenpideohjelmaan pyritään Yksi sairaala -organisaatiouudistuksella, päiväkirurgian lisäämisellä, yhteispäivystyksen suunnitelmallisuudella, avohoitopainotteisuuden lisäämisellä, Turun erikoissairaanhoidon kanssa tehtävällä yhteistyöllä, uusilla palvelutavoilla, sairaanhoidollisten palveluiden kehittämisellä, muiden tukipalveluiden avulla ja kiinteistöjen tarkoituksenmukaisella käytöllä. Lisäkustannuksia tulee Salon synnytysten jatkumisesta päivystysasetuksen edellyttämällä palvelutasolla, kannusteista, tietojärjestelmistä, valtion rahoituksen vähenemisestä opetuksen ja tutkimuksen osalta. Yhteensä arvio vuositason vaikutuksesta vuonna 2016 näiden toimenpiteiden toteutuessa tulee olemaan -8,0 M. 6. Kuntien palautteet ja keskustelu kirjauksineen Varsinais-Suomen alueen kunnista Akseli-kunnat (Masku, Mynämäki ja Nousiainen), Kustavi, Loimaa, Naantali, Pöytyä, Salo ja Taivassalo ovat antaneet kirjallisen lausunnon kuntaneuvottelua varten. Perusturvakuntayhtymä Akselin osalta toivotaan, että jatkossa erikoissairaanhoito voisi korvata osan nykyisistä erikoissairaanhoidon tiloissa tuotettavista vastaanotto- ja vuodeosastopalveluista erikoissairaanhoidon, erityisesti erikoislääkäreiden, jalkautuvalla konsultaatiopainotteisella työllä ja teknologiamahdollisuuksien sallimissa rajoissa myös etäpalveluna. Tärkeänä pidetään parhaillaan jo lastentautien ja psykiatrian kanssa yhdessä tehtävää pilottia lasten ja nuorten syrjäytymisen estämiseksi. Jatkossa toivotaan myös muiden erikoisalojen osalta yhteistyötä.

5 Kustavin kunta yhtyy Uudenkaupungin kaupungin perusterveydenhuollon yhteistoimintaalueen osalta tehtyyn lausuntoon kirurgian ja terapiapalveluiden osalta liittyen meneillään oleviin vuodeosastoneuvotteluihin. Skopioiden toivotaan säilyvän sairaalassa lähipalveluna, päivystyksestä toivotaan perusterveydenhuollon tasoista 24/7 päivystystä vuodeosastojen ja hoivayksiköiden lääkärikonsultaatioiden saamiseksi, neurologian poliklinikkatasoisen toiminnan jatkumista nykyisellään, onkologian poliklinikkatoiminnan jatkumista vähintään nykyisellään, sisätautien osalta toivotaan eri erikoisalojen (esim. nefrologia, endokrinologia mm) toimintaa myös. Sikiöseulontoja on pohdittu siirrettäväksi terveyskeskuksen omaksi toiminnaksi, ja lähisairaalaan siirrettäväksi mm. gestaatiodiabeteksen ym. muiden riskiraskauksien seurantaa sekä myös muita gynekologisia potilaita. Pediatrian, lasten- ja nuorten psykiatrian polikliinisen toiminnan toivotaan jatkuvan ja yhteistyön tiivistyvän. Aikuispsykiatrian osalta toivotaan tiiviimpää yhteistyötä kunnan omiin mielenterveyspalveluihin sekä aikuissosiaalityöhön. Lähipalveluissa toivotaan matalan kynnyksen konsultaatiomahdollisuuksia ja hoitoketjujen yhteen nivouttamista. Kiireellistä sairaanhoitoa ja päivystystä kehittäessä tulee ottaa huomioon mielenterveys- ja päihdepäivystyksen sekä sosiaalipäivystyksen järjestelyt. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vahvalla ja osaavalla yhteistyöllä tulee voida osoittaa kustannusten nousun hallitseminen ja pysäyttäminen. Kunnan talouden realiteetit tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassa ja toiminnan suunnittelussa. Loimaan kaupungin tavoitteena on yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa valmisteilla olevan Loimaan alueen vuodeosastotoimintojen uudelleenjärjestelyjen eteneminen ja toteuttaminen mennessä. Ympärivuorokautisen lääkäripäivystyksen jatkuminen on tärkeää. Loimaalla tarjottavien polikliinisten toimintojen kehittämiseen tulee paneutua ja näiden palvelujen tarjonta on syytä mitoittaa tarvetta vastaavaksi, ja samalla purkaa päällekkäisyyksiä kuntoutuksen, terapiapalveluiden, diabetesvastaanottojen, lastentautien, gynekologian ja äitiyspoliklinikoiden ja kaupungin neuvolapalveluiden osalta, ja harkittava henkilöstön yhteiskäyttöä. Erikoissairaanhoidon lähi- ja tukipalvelut on turvattava Tyks Loimaan sairaalassa ainakin siinä laajuudessa, joka on kuvattu johtava ylilääkäri Sari Koistisen asiakirjassa Terveyspalvelut Loimaalla asiakaslähtöisesti, tarpeen mukaisina ja kestävällä pohjalla vuodesta 2016 alkaen pitkälle tulevaisuuteen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon todellinen ja aito yhteistyö käytännön tasolla. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelujärjestelmää kehitetään päällekkäisyyksiä purkamalla, tehokkaammin ja laadukkaammin. Naantalin sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että ihmisiä hoidettaessa on entistäkin tarkemmin punnittava paras mahdollinen kokonaisuuden hoito parhaan mahdollisen terveyshyödyn saavuttamiseksi kokonaisresurssit huomioon ottaen. Kuntien kannalta kustannusten ja toiminnallisten muutosten ennakoitavuus tulee olla tavoiteltavaa. Erikoissairaanhoidon työnjaon ja keskittämisen pitää olla taloudellisesti ja toiminnallisesti mielekästä. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyötä on edelleen tiivistettävä. Erikoislääkäreiden jalkautuminen terveyskeskuksiin toisi erikoissairaanhoidon väestön lähipalveluksi, sekä parantaisi myös perusterveydenhuollon lääkäreiden osaamista konsultaatioiden muodostuessa entistäkin joustavimmiksi. Pöytyän perusturvalautakunta esittää, että kuntien kannalta kustannusten ja toiminnallisten muutosten ennakoitavuus olisi tavoiteltavaa. Erikoissairaanhoidon työnjaon ja keskittämisen pitäisi olla taloudellisesti ja toiminnallisesti mielekästä palveluiden käyttäjiä ja perusterveydenhuoltoa ajatellen. Aluesairaalatasoisten vuodeosastopaikkojen määrästä

6 päätettäessä ja potilaiden sijoittamisessa on huomioitava kunnissa oleva vuodeosastokapasiteetti. Päivystystoimintaa keskitettäessä on tärkeää huomioida, että valtaosa päivystyskävijöistä on perusterveydenhuollon tasoista tutkimusta ja hoitoa tarvitsevia, eikä suunnitelmia tulisi tehdä vain erikoissairaanhoidon lähtökohdista käsin. Salon kaupunki kiinnittää erityistä huomiota tarpeeseen tasapainottaa sairaanhoitopiirin taloutta ja löytää ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä johtavat mahdollisimman tehokkaaseen palvelurakenteeseen. Kaupungin talous ei kestä sitä, että palveluiden käytössä ei tapahdu muutosta, mutta kustannukset nousevat vuositasolla useita miljoonia euroja. Psykiatrisen vuodeosastokapasiteetin vähentäminen ja keskittäminen on tavoite. Pääosa psykiatrisen erikoissairaanhoidon Salon avohoitopalveluista tulee toteuttaa paikallisina palveluina ja integroida ne kaupungin sosiaali- ja perusterveydenhuoltopalveluiden järjestelmään nykyistä kiinteämmin. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa tavoite on, että synnytystoiminnasta, lastenosastosta ja näiden edellyttämästä raskaasta päivystysvalmiudesta voidaan luopua viimeistään nykyisen erityisluvan päättyessä ja sairaanhoitopiirin saatua tilajärjestelynsä kuntoon. Salon kaupunki edellyttää läpinäkyvyyttä suunnittelussa ja laskutuksessa. Kuntalaskutuksen raportoinnissa palveluiden sairaalakohtaista käyttöä ja suoritteita ei raportoida. Maksajan kannalta seuranta on muuttunut mahdottomasti. Yhteistyötahojen, kuten salon kaupungin osalta, Yksi sairaala organisaation käyttöön ottoon liittynyt valmistelu ja tiedotus on ollut puutteellista. Tämä on ilmennyt muun muassa merkittävinä epäselvyyksinä sähköisten lähetepostilaatikoiden osalta, johtaen selvittelytyöhön, viiveisiin ja mahdollisesti myös potilasturvallisuusongelmiin. Liikkuvien palveluiden (esim. magneettirekka) suunnittelun ja toteutusten osalta yhteistyötä tulee olennaisesti kehittää ja hylätä sopimus- ja hinnoittelukikkailut. Uusia yhteistyöpalvelumahdollisuuksia tulee lähestyä ennakkoluulottomasti (mm. silmänpohjakuvaukset). Taivassalon kunta on kiinnostunut ideoista ja kehittämisehdotuksista, jotka edistävät strategian mukaista saumatonta yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Sairaanhoitopiiri voi hoitoon pääsyn säännökset huomioiden yksinkertaistaa palveluverkostoaan keskittämällä. Varsinais-Suomessa erikoissairaanhoito on hoidettava nykyistä keskitetymmin, ja on kiinnitettävä huomiota hajautumispyrkimuksiin. Operatiivista toimintaa on tiivistettävä. Päivystystoiminta on keskitettävä T2-sairaalaan. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin on tehostetusti toteutettava sairaanhoitopiirin strategiaa, jotta kuntayhtymän talous saadaan oikaistua. Turun ympäristökuntien puheenvuoron käytti Nousiaisten kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä. Tyksin tuottavuusluvut ovat heikot. Terveyden- ja vanhustenhuollon palvelurakenteiden tarkastelussa tulee harkita ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä. Sairaanhoitopiirin kaavailema jäsenkuntatuottojen 3 % kasvu on kestämätöntä. Kunnat ovat joutuneet kaventamaan muuta omaa palvelutuotantoaan, esimerkiksi Perusturvakuntayhtymä Akselissa kuntien maksuosuuden kehitys on -2,3 %, mikä on saavutettu omaa tuotantoa kehittämällä. Turun ympäristökunnat toivovat, että erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa muutetaan siten, että osa palveluista voidaan tuottaa jalkautuvina konsultaatioina ja teknologiaa hyödyntämällä. Lasten ja nuorten klinikan ja psykiatrian pilotti lasten ja nuorten syrjäytymisen estämiseksi on Akselille tärkeä. Kuntaraporttien kuntaviuhka on erikoinen, minkä vuoksi toivotaan nopeampaa reaktiota vinoumaan.

7 Loimaan kaupungin kaupunginjohtaja Jari Rantala totesi, että kuntien taloustilanne on tiukka. Kuntien näkymät ovat tiukat ja epävarmat. Huolestuttavaa on, että kuntien välillä on maksuosuuksissa suuriakin eroja viuhkatarkastelussa. Myönteistä että tuottavuuskehitys sairaanhoitopiirissä on menossa parempaan suuntaan. Tärkeää että vakauttamisohjelman toimenpiteitä jatketaan määrätietoisesti. Tulee hakea uusia toimenpiteitä ja uusia välineitä kasvun hillitsemiseksi v eteenpäin. Palvelujen tulee pysyä hyvinä ja kustannusten hallinnassa. Loimaan kommentti 3,0-3,8 %:n kehyksiin: valtion osuuksien leikkaukset ovat tosiasioita, raami on ylisuuri. Loimaalla vuodeosastojen ylikapasiteetti on fakta ja tähän tarvitaan muutos. Loimaalla on käynnistetty Tyksin vuodeosastotoiminnan uudistus. On tärkeää viedä sitä eteenpäin, sillä Loimaalla on budjetoitu jo säästötavoitteet. Poliittisen päätöksenteon tukea tarvitaan, jotta päästäisiin eteenpäin. Kustannusten säästämisen lisäksi tavoitteena tulee olla hoidon ja palveluiden paraneminen. Loimaalla on ikääntyvä väkirakenne, jolloin hoitoisuuden tarve kasvaa. Lausunnosta nostetaan esille: sote-integraatio, erikoissairaanhoidon ja peruskuntien yhteistyö, lähisairaalaperiaate on tärkeää, ettei kaikkea tule keskittää, alueellisuus pitää näkyä palveluita kehitettäessä, ympärivuorokautinen päivystys on tärkeää Loimaan kannalta. Yleinen tietojärjestelmien kehittäminen on este yhteistyön kehittämiselle, ja sitä on syytä pitää esillä. Turun kaupungin kaupunginjohtaja Aleksi Randell, Turku kysyi, että riittääkö hyvät toimenpiteet tässä tilanteessa kestävään tasapainoon ja sopeuttamiseen pääsyyn. Sairaanhoitopiirin talouden osalta jäsenkuntien tuoton pitää olla huomattavasti alle 3,8 %:n jotta päästäisiin 10 vuoden ajalta 3,8 %:n kokonaiskasvuun. Turun kannalta talousarviossa ei ole varattu sellaista summaa, millä Tyks on palveluitaan mitoittanut: hinta x palvelut, miten riittää rahat investointeihin. Turun kaupunginhallitus päätti, että sairaanhoitopiirin pitää avata oma talousarvio, kuten Turku on tehnyt omassa toiminnassaan. Vuosi 2016 näyttää kaikista tiukimmalta kuntaraamin osalta. Valtuuston päätökseen pitäisi avata talousarvio ja tarkistaa kuntalaskutusta. Jos päätöksiä ei tee heti alkuvuonna, eivät päätökset ehdi toteutua loppuvuodesta. Sopeuttavat päätökset on tehtävä. Kunnissa rahoitus- ja rahoituslaskelman taseen alijäämää pitäisi tarkastella käyttötalouden kautta eli päätöksenteko informaatiota on tarve parantaa ja yhdenmukaistaa. Turun kaupungilla paljon siirtoviivemaksuja, erityisesti kertyvät monisairaiden iäkkäiden hoidosta. Vuonna 2016 taloudessa on huomioitava Turun viiden miljoonan euron siirtoviivemaksujen vähenemin, joka tehdään Turun omilla toimenpiteillä. Tämä tulee huomioida talousarviossa ja määritellä miten kapasiteettia muutoin käytetään. Yksi sairaala -organisaatiossa käyttömenojen todellinen väheneminen pitää erotella. Tietojärjestelmät liittyvät sote-uudistukseen, ja tietojärjestelmien osalta pitää kehityksessä mennä eteenpäin laajalla yhteistyöllä. Esimerkiksi Medbit Oy:llä on kolme kertaa enemmän työntekijöitä kuin Turun omalla organisaatiolla. Toimintamallit pitäisi katsoa uusiksi. Tilainvestointien osalta tulee rahoitusta suunnitella leasingin avulla. Kuntien kanssa tulee keskustella kokonaisvaltaisesti kiinteistökannan omistamisesta ja leasingistä. Käytyä vuoropuhelua on syytä jatkaa. Sairaanhoitopiiristä annettavaa talousmateriaalia ja raportointia pitää kehittää. Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio pitää erittäin tärkeänä sitä, että sairaanhoitopiiriä johdetaan kokonaisuutena. Jotta väestölle tarkoituksenmukaista hoitoa, vaaditaan hyvää kokonaisuuden hallintaa. Tämä vaatii hyvää yhteistyökykyä ja halua. Siihen suuntaan on pystytty etenemään. Päivystysasetukseen Vakka-Suomi on sopeutumassa.

8 Uskomme, että toimialueet ansaitsevat täyden tuen. Osana on lähisairaaloiden kehittäminen ja elinvoimaisuuden turvamainen. Uuudenkaupungin näkökulmasta kustannusten hallinta, paitsi kustannusten taso, myös tuottavuusnäkökulma tulee olla myös mukana. Ennustettavuus on todella tärkeää, erikoissairaanhoidon kustannusten osalta liian paljon yllätysmomentteja, jolloin kaupungin taloudessa mennään ajopuun lailla, sillä erikoissairaanhoidon osuus on suuri. Keskiössä on nyt erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen yhdistäminen, ja siihen liittyen entistä parempi yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Vakka-Suomessa on Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueen terveyskeskus, mihin Laitila ei kuulu. Vakka-Suomea kehitettäessä olisi jatkossa kuultava myös Laitilaa. Laitilan kaupunginjohtaja Jukka Alkio katsoi, että Vakka-Suomen tavoitteet erikoissairaanhoidon menojen osalta kohtuuttoman korkeat. Yksi sairaala strategiasta odotetaan taloudellista tulosta. Laitilalla on palvelurakenneohjelman uudistus kovine tavoitteineen, joista yhtenä on erikoissairaanhoidon menojen kustannusten laskeminen. Salon apulaiskaupunginjohtaja Kaj Saarimaa totesi, että talouskysymykset ovat keskeisiä. Harmillista on, että vaikka talouskurimuksessa viime vuoden osalta määrällinen erikoissairaanhoidon käyttö ei muuttunut, kasvoivat kulut kuitenkin 3 miljoonaa. Salo joutuu sopeuttamaan tämän vuoksi yli kolmen miljoonan kattamisen siten, että esimerkiksi joudutaan lopettamaan pari lukiota ja suun terveydenhuollon yksiköitä erikoissairaanhoidon lisäkustannusten kattamiseksi. Salon alueen poliittiset päättäjät halusivat, että synnytykset jatkuvat Salossa. Tämän vuoden aikana pitää tehdä tältä osin ratkaisevia päätöksiä. VSSHP talousjohtaja Arja Pesonen totesi, että oleellista kehityksessä on, että VSSHP pystyy pitämään oman kustannuskehityksensä talousarvion mukaisena vuonna Jäsenkuntien näkökulmasta ei ole tarvetta ylijäämään. Jos volyymit kasvavat enemmän kuin suunnitelmassa, tarkistetaan hinnoittelu. VSSHP hallitus seuraa kuukausittain kehitystä, ja ensimmäisen kerran tarkastellaan hinnoittelun kehitystä. Muutoksia toteutetaan 1.6. alkaen, sillä VSSHP toiminnan profiili on alkuvuosipainotteinen, tilannetta seurataan ja reagoidaan heti, jos tilannekuva muuttuu. Salon kanssa selvitetään 3 miljoonan kasvua erikseen. Tarkastellaan yhdessä Salon kanssa poikkeamat, sekä vuodeosastojen käytössä että avohoidossa. T3-sairaalan investoinnin toteuttaminen ja rahoituksen järjestäminen on osa VSSHP:n investointisuunnitelmaa ja lainasalkun hallintaa. Rahoitusratkaisua on haettu taseen tervehdyttämiseen, riskin ja kokonaiskustannusten tasapainona. VSSHP johtajaylilääkäri Samuli Saarni totesi, että VSSHP:n toiminnallinen rakenne on uusittu. Yksi sairaala mallin rakennemuutoksen taustalla on maakunnan sisäinen variaatio kuntien välillä erikoissairaanhoidon käytössä sekä ylikäyttöä. Tältä pohjalta rakenteeseen puututaan yhdessä kuntien kanssa siten, että lähipalveluita kehitetään toimialueittain. Vuodeosastokapasiteetin osalta on tärkeää myös, että Turun vuodeosastojen siirtoviiveet saadaan kuriin mahdollisimman nopeasti, jotta pystytään jatkosuunnitelmaan. Tavoitteena on vähintään kahden vuodeosastokapasiteetin verran vähennystä. Erikoissairaanhoidon kapasiteetin tarve on vähenemässä nopeammin kuin ennakoitu. Salon synnytysten osalta VSSHP ei ole nähnyt toiminnallista tarvetta synnytysten jatkamiseen Salossa. VSSHP sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtosen mukaan kaikkien huoli on tyhjien vuodeosastojen aiheuttamat kulut. Muutoksia tapahtuu nopeasti ja on tehtävä nopeasti paitsi

9 kunnissa, myös sairaanhoitopiirissä. Päivystysasetuksesta johtuen on hoidettava suhteellisesti enemmän potilaita keskitetysti. Suunnitellut muutokset synkronoidaan niin, ettei vuodeosastokapasiteetti jää käyttämättä. Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell kertoi, että Turussa siirtoviivemaksuja on vuodessa viisi miljoonaa. Perusteita on tältä pohjalta rakentaa voimakkaasti lisäkapasiteettia iäkkäiden hoitamiseksi. Paineita on oman toiminnan ja sairaanhoitopiirin yleislaskutuksen osalta ratkaista asia- Turun talousarviota varten tarvitaan vuoden 2016 ja 2017 lukuja. Sairaanhoitopiirin pitäisi tämän vuoksi asettaa kunnianhimoisempi tavoite hinnoittelulle ja neuvotella lisätalousarviosta erikseen. Paljon hyvää työtä tehdään, mutta taloudesta on kuitenkin puhuttava. Pitäisi tehdä talousarvio ja hinnoittelupäätös mahdollisimman pian. VSSHP sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtosen mukaan siirtoviiveongelma tulee siitä, että sairaalassa on ihmisiä, jotka eivät sinne kuulu. Osa sairaaloiden ylikäytöstä johtuu siirtoviiveistä. Näiden potilaiden tulisi sairaalasta päästä pois asianmukaisempaan paikkaan, sillä sairaalassa olemista tulee terveysriskejä ja kustannusten kertymistä. Kokonaiskustannukset/potilas vähenevät, koska kansalaisille saadaan kevyempi ja parempi hoitoympäristö. Punkalaitumen kunnanjohtaja Lauri Inna nosti esille sairaanhoitopiirin rajan. 70 % erikoissairaanhoidon palveluista suuntautuu Pirkanmaalle. Punkalaidun edellyttää, että myös Pirkanmaan osalta Punkalaidun on mukana kalliin hoidon tasauksessa. 7. Yhteenveto ja aamupäivän tilaisuuden päätös Johtajaylilääkäri Samuli Saarni selvittää siirtoviiveasioita, ja kehittää kuntien kanssa yhteistyössä tarvittavia toimenpiteitä siirtoviiveiden osalta. VSSHP talousjohtaja Arja Pesonen ottaa yhteyttä Saloon Salon erikoissairaanhoidon kolmen miljoonan euron kasvun selvittämiseksi vuodeosastojen ja avohoidon käytön osalta. Raportointia kehitetään ennakoitavuutta palvelemaan. Pienten kuntien osalta ennustemahdollisuudet ovat heikot. Kuntakohtaisen jakauman vaihtelua selvitetään. Talouspäällikkö Heli Lähteenmäki vie eteenpäin kuntakohtaista raportointia. Punkalaitumen osalta selvitetään ja sovitaan kalliin hoidon tasauksesta. VSSHP sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen esitti, että VSSHP:n hallitus käsittelee vuoden 2016 talousarvioraamia, joka käytännössä tullaan esittämään kunnille. Tämä käynnistää mittavan talousarviosuunnittelun. Hallituksen käsittely edellyttää perustelumateriaalina kunnilta tulleita lausuntoja. Esitetyt puheenvuorot edellyttävät, että talousarviossa jäsenkuntatuottojen kasvu on alempi kuin 3,0 %.