Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 925/2010 vp Lyhytkestoisissa työsuhteissa työskentelevien vuosilomapankin perustaminen Eduskunnan puhemiehelle Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti viime keväänä lyhytkestoisissa työsuhteissa työskentelevien vuosilomapankin toteuttamismahdollisuuksia. Selvitystyön taustalla on tieto siitä, että pätkätöitä tekevillä ei useinkaan toteudu lakisääteinen oikeus vuosilomaan. Tämä voi johtua siitä, että lomaa ei ehdi kertyä riittävästi, tai siitä, että sitä ei työsuhteiden välissä ehditä pitää. Ongelman korjaamiseksi on ehdotettu, että työntekijä voisi kerätä työsuhteen päättyessä maksettavat lomakorvaukset ns. vuosilomapankkiin. Korvaukset voisi nostaa haluttuna ajankohtana lomanaikaisen elämisen rahoittamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä todetaan, että vuosilomapankin toteuttamisella olisi merkittäviä vaikutuksia työttömyysturvajärjestelmään erityisesti lomakorvauksen jaksotuksen osalta. Siksi ministeriö ehdottaa selvityksessään asian valmistelun siirtämistä työttömyysturvajärjestelmästä vastaavaan ministeriöön eli sosiaalija terveysministeriöön. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin ministeriössä on ryhdytty lyhytkestoisissa työsuhteissa työskentelevien vuosilomapankin toteuttamiseksi ja miten pätkätyöläisten vuosilomaoikeuden toteutumista aiotaan edistää? Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2010 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 925/2010 vp: Mihin toimenpiteisiin ministeriössä on ryhdytty lyhytkestoisissa työsuhteissa työskentelevien vuosilomapankin toteuttamiseksi ja miten pätkätyöläisten vuosilomaoikeuden toteuttamista aiotaan edistää? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Toimihenkilöjärjestö STTK ry on tehnyt aloitteen vuosilomapankin perustamisesta. Vuosilomapankilla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työnantaja maksaa työsuhteen päättyessä lomakorvauksen lomapankkiin, josta työntekijä voi sen halutessaan nostaa. Tämä järjestely antaisi lyhytaikaisissa työsuhteissa oleville mahdollisuuden pitää vuosilomaa haluamanaan ajankohtana. Vuosilomapankin toteuttamismahdollisuuksia on selvitetty työ- ja elinkeinoministeriössä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Aloitteen toteuttamismahdollisuuksia on arvioitu sekä työoikeudellisena kysymyksenä että työttömyysturvajärjestelmän näkökulmasta. Aloitteen toteuttamista työoikeudellisia säännöksiä muuttamalla ei ole pidetty toteuttamiskelpoisena lähinnä järjestelmän monimutkaisuuden ja raskauden vuoksi. Koska vuosilomapankilla on läheinen liityntä työttömyysturvajärjestelmään, työ- ja elinkeinoministeriö esitti alkukesästä sosiaali- ja terveysministeriölle, että se selvittäisi mahdollisuuksia toteuttaa lomapankki työttömyysturvajärjestelmän sisällä. Työttömyysturvajärjestelmässä lomapankin kannalta keskeisimmät säännökset koskevat lomakorvauksen jaksotusta ja työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisia edellytyksiä. Työttömyysturvalain mukaan kokoaikaisen työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden myöntämisen ajalta, jolle etuus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman palkan perusteella. Koska lomakorvauksen ajalta ei makseta työttömyysetuutta, lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevän on erittäin vaikea säästää lomakorvauksiaan pitääkseen pidemmän, yhdenjaksoisen loman. Työvoimapoliittiset edellytykset liittyvät henkilön velvollisuuteen ottaa vastaan tarjottua työtä tai osallistua työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin työllistymistä edistäviin palveluihin. Jos henkilö on työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa, hän ei voi ilman pätevää syytä kieltäytyä hänelle tarjotusta työstä tai työllistymistä edistävästä palvelusta. Kieltäytymisestä seuraa pääsääntöisesti 60 päivän korvaukseton aika. Tämä koskee myös muuta kuin työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamaa työtä. Koska työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä lomakorvausten tallettamista lomapankkiin ei pidetty toteuttamiskelpoisena, sosiaali- ja terveysministeriössä on yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja työmarkkinajärjestöjen kanssa selvitetty mahdollisuuksia parantaa määräaikaisissa työsuhteissa olevien edellytyksiä pitää lomaa. Lomakorvauksen jaksotuksen poistaminen, mihin lomapankin toteuttaminen ehdotetussa muodossa olisi johtanut, antaisi työntekijälle 2

3 Ministerin vastaus KK 925/2010 vp Outi Alanko-Kahiluoto /vihr mahdollisuuden säästää lomakorvauksia ja pitää lomaa myöhemmin sopivana ajankohtana. Lomakorvauksen jaksotuksesta luopuminen ei kuitenkaan ole tässä taloudellisessa tilanteessa mahdollista. Se maksaisi lähes 40 miljoonaa euroa eikä toisi parannusta kuin osalle määräaikaisista työntekijöistä. Yksityissektorilla maksetaan lomakorvauksia yleisesti, kun taas julkinen sektori suosii menettelyä, jossa vuosilomat pidetään ennen työsuhteen päättymistä. Jos työntekijä joutuu pitämään lomansa työsuhteen aikana, lomakorvauksen jaksotuksen poistaminen ei paranna hänen mahdollisuuksiaan suunnitella lomiaan. Lisäksi lomakorvausta saava työntekijä olisi paremmassa asemassa kuin lomansa pitävä työntekijä, koska hän saisi samalta ajalta sekä työttömyyspäivärahan että korvauksen pitämättä jääneestä lomasta. Parannusta määräaikaisen työntekijän asemaan on haettu myös siitä, että velvollisuutta ottaa vastaan työtä lievennettäisiin. Tämä antaisi nykyistä paremmat edellytykset loman pitämiseen. Ajatuksena on, että työtön voisi ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle olevansa lomalla, jonka aikana työ- ja elinkeinotoimisto ei tarjoaisi hänelle työtä tai työllistymistä edistäviä palveluja. Tänä aikana hänellä olisi myös oikeus kieltäytyä työnantajan hänelle suoraan tarjoamasta työstä menettämättä oikeuttaa työttömyyspäivärahaan. Käytännössä loma-aika olisi yleensä sama aika, jolle lomakorvaus jaksotetaan, mutta työnhakijan niin halutessa muukin aika. Ajalta, jonka hakija ilmoittaa pitävänsä lomaa, hänellä ei olisi oikeutta työttömyyspäivärahaan. Tämä perusratkaisu näyttäisi olevan toteuttamiskelpoinen. Asian valmistelua sosiaali- ja terveysministeriössä jatketaan. Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2010 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 925/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Outi Alanko-Kahiluoto /gröna: Vilka åtgärder har man vidtagit i ministeriet för att införa en semesterbank för korttidsanställda arbetstagare och hur tänker man främja snuttarbetarnas rätt till semester? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Tjänstemannacentralorganisationen FTFC rf har lagt fram ett initiativ om en semesterbank. Med semesterbank avses ett system där arbetsgivaren betalar in semesterersättningen till en semesterbank när anställningen upphör. Arbetstagaren kan sedan ta ut pengarna när han eller hon så önskar. Detta system skulle ge korttidsanställda möjlighet att ha semester vid önskad tidpunkt. Möjligheterna att genomföra systemet med en semesterbank har granskats i arbets- och näringsministeriet i samråd med arbetsmarknadsorganisationerna. Bedömningen har gjorts dels som en arbetsrättslig fråga, dels med hänsyn till systemet för utkomstskydd för arbetslösa. Det komplicerade och tunga systemet har varit den främsta orsaken till att man ansett det omöjligt att genomföra initiativet genom ändringar av de arbetsrättsliga bestämmelserna. På försommaren föreslog arbets- och näringsministeriet för socialoch hälsovårdsministeriet att ministeriet skulle utreda möjligheterna att genomföra systemet med en semesterbank inom ramarna för systemet för utkomstskydd för arbetslösa, eftersom en semesterbank hör nära samman med detta system. I fråga om en semesterbank gäller de viktigaste bestämmelserna inom systemet för utkomstskydd för arbetslösa periodiseringen av semesterersättningen och de arbetskraftspolitiska villkoren för utkomstskyddet för arbetslösa. Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa hindrar en semesterersättning som betalas när ett anställningsförhållande på heltid upphör att arbetslöshetsförmåner beviljas för den tid, räknat från det att anställningsförhållandet upphörde, över vilken förmånen periodiseras på basis av lönen i det senaste anställningsförhållandet. Eftersom arbetslöshetsförmån inte betalas för tiden med semesterersättning är det synnerligen svårt för dem som är korttidsanställda att spara semesterersättningarna för en längre sammanhängande semester. De arbetskraftspolitiska villkoren gäller bl.a. skyldigheten att acceptera ett erbjudet arbete eller att delta i åtgärder inom en arbets- och näringsbyrås sysselsättningsfrämjande service. Om en person är anmäld som arbetslös arbetssökande vid en arbets- och näringsbyrå får han eller hon inte utan giltig orsak vägra att ta emot ett arbete eller sysselsättningsfrämjande service som erbjuds. Om personen tackar nej följer i regel en 60 dagar lång ersättningslös period. Detta gäller också sådant arbete som erbjuds av någon annan än arbets- och näringsbyrån. Eftersom det i arbets- och näringsministeriets utredning inte ansågs möjligt att spara semesterersättningar i en semesterbank har social- och hälsovårdsministeriet i samråd med arbets- och näringsministeriet och arbetsmarknadsorganisationerna tittat på förutsättningarna att förbättra semestermöjligheterna för visstidsanställda. Om periodiseringen av semesterersättningen slopades, vilket ett genomförande av semesterbanken i den föreslagna formen hade lett till, skulle detta 4

5 Ministerns svar KK 925/2010 vp Outi Alanko-Kahiluoto /vihr ge arbetstagarna möjlighet att spara semesterersättningar för att senare ta ut semester vid en lämplig tidpunkt. I dagens ekonomiska läge är det dock inte möjligt att avstå från periodiseringen av semesterersättningen. Det skulle nämligen kosta närmare 40 miljoner euro och skulle medföra förbättringar endast för en del visstidsanställda. Inom den privata sektorn är det allmänt att semesterersättningar betalas ut, medan man inom den offentliga sektorn hellre använder ett system där semestrarna tas ut innan anställningen upphör. Om en arbetstagare är tvungen att ta ut sin semester under pågående anställning, förbättrar slopandet av periodiseringen av semesterersättningen inte hans eller hennes möjligheter att planera sina semestrar. En arbetstagare som får semesterersättning skulle dessutom vara bättre lottad än den arbetstagare som tar ut semestern, eftersom den förstnämnda skulle få såväl arbetslöshetsdagpenning som ersättning för outtagen semester. Man har också sett på möjligheterna att förbättra de visstidsanställdas ställning genom att lätta på skyldigheten att ta emot arbete. Det skulle ge dem bättre förutsättningar att ha semester. Tanken är att en arbetslös ska kunna meddela arbets- och näringsbyrån att han eller hon är på semester och att arbets- och näringsbyrån inte ska erbjuda arbete eller sysselsättningsfrämjande service under denna tid. Personen i fråga ska dessutom ha rätt att tacka nej till arbete som erbjuds direkt av en arbetsgivare utan att förlora rätten till arbetslöshetsdagpenning. I praktiken blir semestertiden i regel den tid över vilken semesterersättningen periodiseras, men den kan också vara någon annan tidsperiod om den arbetssökande så önskar. Den tid som av den sökande anmäls som semester ger inte rätt till arbetslöshetsersättning. Denna allmänna princip verkar vara möjlig att genomföra. Beredningen fortsätter i social- och hälsovårdsministeriet. Helsingfors den 1 december 2010 Social- och hälsovårdsminister Juha Rehula 5