Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 795/2009 vp Työttömyysturvalain ja asetuksen muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Työttömyysturvajärjestelmän toimivuudesta käydään runsaasti keskustelua varsinkin aikana, jolloin suuri joukko kansalaisia joutuu hakemaan toimeentuloaan ammattiliittojen työttömyyskassoista. On muutamia seikkoja, joiden korjaamista toivotaan erityisesti ja mahdollisimman nopealla aikataululla, jotta myös liittojen kassoissa työpainetta voitaisiin hiukan helpottaa. Omavastuuajan poistamisesta on tullut eniten palautetta. Omavastuuajan laskeminen etenkin sovitelluissa päivärahoissa on työlästä ja vie runsaasti käsittelijöiden työaikaa. Paluuehto varmistaa myös sen, että osa-aikaiset, määräaikaiset ja pätkätyöläiset joutuvat kärsimään omavastuun useamman kerran vuodessa. Ja onpa vastaan tullut yksinhuoltajaäiti, jolla on jopa 19 omavastuuaikaa muutaman vuoden sisällä. Toisena ongelmana eteen tulee lomakorvauksen jaksotuksen poistaminen. Lomakorvausjaksotuksen kohdalla erityisesti pätkätyötä tekevät ovat todella huonossa asemassa. Pätkätyötä tekeville maksetaan tileissä lomakorvaukset, jotka työsuhteen päättyessä aina jaksotetaan. Jaksotetuilta päiviltä ei saa työttömyyskorvausta, ja näin ollen jaksotus pidentää työttömyyspäivärahalle pääsemistä. Menettely on rangaistus sen vuoksi, että työsuhteen aikana ei voi tai saa pitää omia ansaittuja lomiaan ja työnantajan maksaessa ansaitut lomat korvauksena siitä rangaistaan työttömyysturvalaissa. Kolmantena on esille noussut työttömyyspäivärahan laskentaan liittyvät erilaiset toimintatavat. On käynyt selkeästi esille, että olisi tarpeellista muuttaa valtioneuvoston asetusta työttömyysetuutta määritettäessä huomioon otettavasta tulosta. Tämä siksi, että eri liitoissa tuntuu olevan eri tulkintoja siitä, mikä lasketaan vakiintuneeksi tuloksi, ja näin ollen kansalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan. Mikäli asetuksen toiseen ja kolmanteen pykälään lisättäisiin, että vakiintuneeksi palkkatuloksi katsotaan myös lomaraha, lomaltapaluuraha ja lomakorvaus niiltä osin kuin niihin kohdistuvat lomapäivät on pidetty työsuhteen aikana, niin menettely saataisiin yhdenmukaiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä perusteluissa mainittujen epäkohtien korjaamiseksi työttömyysturvalaissa ja asetuksessa ja onko hallituksella tarkoitus muuttaa lainsäädäntöä näiltä osin jo lähiaikoina? Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2009 Merja Kyllönen /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kyllösen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 795/2009 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä perusteluissa mainittujen epäkohtien korjaamiseksi työttömyysturvalaissa ja asetuksessa ja onko hallituksella tarkoitus muuttaa lainsäädäntöä näiltä osin jo lähiaikoina? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyysturvan omavastuuajan poistamista on käsitelty jo aiemmin vastauksessa kirjalliseen kysymykseen KK 1013/2008 vp. Ansiopäivärahassa ja peruspäivärahassa omavastuuaika on seitsemän päivää eli päivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa seitsemää täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Kysymyksessä omavastuuajan on esitetty konkretisoituvan liian usein. Uusi omavastuuaika tulee asetettavaksi sen jälkeen, kun henkilö täyttää uudelleen työssäoloehdon. Omavastuuaikasäännösten yleisenä tavoitteena on vähentää tarpeetonta hallinnollista työtä sekä myös kohdentaa etuuksia niitä eniten tarvitseville. Omavastuuajan poistaminen merkitsisi sitä, että hyvinkin lyhyiltä työttömyysjaksoilta maksettaisiin työttömyyspäivärahaa. Tällöin etuuden maksamisesta syntyvät kustannukset voisivat olla suuremmat kuin maksettava etuus. Toisaalta omavastuun poistaminen lisäisi työttömyysturvamenoja ja tämä lisäys kohdistuisi ensisijaisesti niille työttömille, joiden työttömyys kestää vain lyhyen aikaa. Yli kahden viikon pituisen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä käyttämättä jääneestä vuosilomasta maksettava vuosilomalakiin perustuva lomakorvaus estää työttömyysetuuden myöntämisen ajalta, jolle etuus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman palkan perusteella. Jos lomakorvaus on maksettu työsuhteen päättymisen jälkeen, jaksotus voidaan tehdä lomakorvauksen maksamisajankohdasta lukien. Enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikaisesta työsuhteesta ja osa-aikaisesta työsuhteesta saatua lomakorvausta ei jaksoteta. Valtion ja kunnan palveluksessa olevat pitävät pääsääntöisesti ansaitsemansa loman työsuhteen kestäessä. Sen sijaan yksityisellä sektorilla maksetaan useassa tapauksessa työsuhteen kestäessä pitämättä jääneestä lomasta lomakorvaus työsuhteen päättyessä. Käytännössä taloudellisten menetysten suhteen henkilöt ovat olleet samassa asemassa. Työttömyyspäivärahaa maksetaan työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseksi tai lieventämiseksi. Kysymyksessä tarkoitetuilta päiviltä henkilöllä ei voida arvioida olevan työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä eikä hänen toimeentulonsa olevan riippuvainen maksetusta työttömyyspäivärahasta. Päivärahaoikeuden kannalta ei voi olla ratkaisevaa, maksetaanko henkilölle loma lomakorvauksena vai pitääkö hän loman työsuhteen kestäessä. Nykytilanteessa molemmat tilanteet ovat päivärahaoikeuden kannalta samassa asemassa. Ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan henkilön vakiintuneen palkan pohjalta. 2

3 Ministerin vastaus KK 795/2009 vp Merja Kyllönen /vas Työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1332/2002) säädetään tarkemmin vakiintuneesta palkkatulosta ja siinä huomioon otettavista tuloista. Asetuksen 3 :n mukaan vakiintunutta palkkaa määrättäessä huomioon ei oteta työhön perustumatonta tuloa, pääomatuloa tai tuloa, jota ei voida pitää vakiintuneena. Asetuksen 3 :n 1 kohdan mukaan tällaista tuloa ovat lomaraha, lomaltapaluuraha ja lomakorvaus. Edellä mainitussa säännöksessä on selkeästi säädetty, ettei lomarahaa, lomaltapaluurahaa ja lomakorvausta pidetä vakiintuneena palkkatulona eikä niitä oteta huomioon päivärahan perusteena olevaa palkkaa laskettaessa. Työttömyyskassoissa etuuksien toimeenpanoa valvoo Finanssivalvonta. Finanssivalvonta valvoo ja tarkastaa, että työttömyyskassat noudattavat lakia ja hyvää vakuutustapaa ja käyttävät toiminnassaan asianmukaisia menettelytapoja. Finanssivalvonta valmistelee myös ohjeet, jotka annetaan yhdenmukaisen käytännön aikaansaamiseksi työttömyysetuuksissa. Valtioneuvosto asetti komitean (SATA-komitea) valmistelemaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Toimeksiannon mukaan komitean tehtävänä on laatia ehdotus muun muassa ansioturvan ja erityisesti työttömyysturvan kehittämisestä siten, että se tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä. Toimeksiannon mukaisesti komitean selvitettävinä ovat olleet muun muassa työttömyysturvan kehittämistarpeet. Komitea antoi tammikuussa 2009 esityksensä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista. Eri etuuksien (mm. työttömyysturva) omavastuuaikojen yhtenäistämistarvetta selvitetään parhaillaan Sata-komiteassa, jonka työ valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä. Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 795/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kyllönen /vänst: Vad tänker regeringen göra för att åtgärda de missförhållanden i lagen och förordningen om utkomstskydd för arbetslösa som nämns i motiveringen och har regeringen för avsikt att ändra lagstiftningen i dessa avseenden redan inom en snar framtid? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Möjligheten att slopa karenstiden inom utkomstskyddet för arbetslösa har behandlats redan tidigare i svaret på det skriftliga spörsmålet SS 1013/2008 rd. För den som får inkomstrelaterad dagpenning och grunddagpenning är karenstiden sju dagar, dvs. dagpenning betalas efter det att personen har varit arbetslös arbetssökande vid en arbetskraftsbyrå under en tid som motsvarar sju fulla arbetsdagar under högst åtta på varandra följande kalenderveckor. Enligt spörsmålet utfaller karenstider alldeles för ofta. En ny karenstid ska sättas efter det att personen på nytt uppfyller arbetsvillkoret. Ett allmänt mål för bestämmelserna om karenstid är att minska onödigt administrativt arbete och även inrikta förmåner på dem som mest behöver dem. Att slopa karenstiden skulle innebära att arbetslöshetsdagpenning måste betalas också för mycket korta arbetslöshetsperioder. Då kan kostnaderna för utbetalningen av förmånen bli större än den förmån som utbetalas. Å andra sidan skulle slopandet av karensen öka utgifterna för utkomstskyddet för arbetslösa och denna ökning skulle i första hand kanaliseras till sådana arbetslösa vars arbetslöshet varar endast en kort tid. När en heltidsanställning som varat över två veckor avslutas, kommer den semesterersättning som enligt semesterlagen ska betalas för den semester som inte har tagits ut att förhindra att arbetslöshetsförmåner beviljas för den tid, räknat från det att anställningen upphörde, över vilken förmånen periodiseras på basis av lönen för den senaste anställningen. Om semesterersättning har betalats efter att anställningen upphörde, kan periodiseringen göras räknat från den tidpunkt då semesterersättningen betalades. Semesterersättningar som betalas för anställningar som varat högst två veckor och för deltidsanställningar periodiseras inte. Statligt och kommunalt anställda tar i regel ut sin intjänade semester medan anställningen varar. Inom den privata sektorn däremot betalas i många fall semesterersättning för den semester som den anställda inte har hunnit hålla så länge anställningen varat först när anställningen upphör. I praktiken har i båda fallen de anställda befunnit sig i samma ställning vad de ekonomiska förlusterna beträffar. Arbetslöshetsdagpenning betalas för att trygga en arbetslös persons utkomst och för att ersätta eller lindra de ekonomiska förluster som arbetslösheten orsakat. För de dagar som avses i spörsmålet kan personen inte bedömas ha ekonomiska förluster som orsakats av arbetslöshet och personens försörjning kan inte anses vara beroende av den utbetalda arbetslöshetsdagpenningen. För en persons rätt till dagpenning kan det inte vara avgörande om personen i stället för att ta ut semestern får semesterersättning eller om personen tar ut semestern så 4

5 Ministerns svar KK 795/2009 vp Merja Kyllönen /vas länge anställningen varar. I dagens läge är båda fallen jämställda när det gäller rätten till dagpenning. Den lön som ligger till grund för den inkomstrelaterade dagpenningen beräknas utifrån personens stabiliserade lön. I statsrådets förordning om inkomst som skall beaktas vid fastställande av arbetslöshetsförmån (1332/2002) finns närmare bestämmelser om de inkomster som ska beaktas när den stabiliserade löneinkomsten fastställs. Enligt 3 i förordningen ska vid fastställande av den stabiliserade lönen inte beaktas inkomst som inte grundar sig på arbete, kapitalinkomst eller inkomst som inte kan anses vara stabiliserad. Enligt 3 1 punkten i förordningen räknas semesterpenning, semesterpremie och semesterersättning till sådan inkomst. I bestämmelsen anges tydligt att semesterpenning, semesterpremie och semesterersättning inte ska räknas som stabiliserad löneinkomst, och således inte beaktas när man räknar ut den lön som ligger till grund för dagpenningen. Verkställigheten av förmåner i arbetslöshetskassorna övervakas av Finansinspektionen. Finansinspektionen övervakar och kontrollerar att arbetslöshetskassorna iakttar lag och god försäkringssed och använder ändamålsenliga förfaringssätt i sin verksamhet. Finansinspektionen bereder också anvisningar, som meddelas för åstadkommande av enhetlig praxis när det gäller arbetslöshetsförmåner. Statsrådet tillsatte den 14 juni 2007 en kommitté (SATA-kommittén) med uppdrag att bereda en totalreform av den sociala tryggheten. Enligt uppdraget ska kommittén utarbeta ett förslag till hur bland annat förtjänstskyddet och framför allt utkomstskyddet för arbetslösa ska utvecklas så att det stöder aktiva alternativ och längre karriärer. I enlighet med uppdraget har kommittén haft som uppgift att utreda bland annat behoven av att utveckla utkomstskyddet för arbetslösa. I januari 2009 lämnade kommittén sina förslag till centrala riktlinjer för totalreformen av den sociala tryggheten. Behovet av att förenhetliga karenstiderna för olika förmåner (bl.a. utkomstskyddet för arbetslösa) utreds som bäst i SATA-kommittén, som ska ha sitt arbete klart före utgången av Helsingfors den 22 oktober 2009 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 5