Arvoisa lukija, kädessäsi on Iin kunnan opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016.

Transkriptio

1 JOHDANTO Arvoisa lukija, kädessäsi on Iin kunnan opetus- ja palveluiden tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta Iin kunnassa opetus- ja palvelut muodostavat henkilöstömäärältään suurimman ryhmän. Toimintamme jakaantuu kolmeen tulosalueeseen; hallintoon, varhaiskasvatukseen sekä opetustoimeen. Henkilöstön kokonaisvahvuus on noin 250. Vuoden 2016 talousarviossa toimintatuotoiksi oli arvioitu , toimintakuluiksi ja katteeksi Vuoden 2016 tilinpäätösluvut olivat tuottojen osalta , kulujen osalta ja katteen osalta Tuloksemme oli toimintatuottojen osalta suurempi, kuin arvio. Toimintakulut olivat arvioitua pienemmät ja kate muodostui euroa positiiviseksi. Positiivista tulosta auttoi pitkälti kuntapalvelutoimiston toimesta lomapalkkavarauksen purkaminen useammalta vuodelta ja KIKY:n noin vaikutus henkilöstökulujen pienenemiseen. Ilman lomapalkkavarauksen purkua budjettimme alitus olisi hieman alle Säästöä saimme myös mm. sijaiskuluissa. Vuonna 2016 opetus- ja lautakunta kokoontui yhteensä 14 kertaa, jossa se käsitteli kaikkiaan 125:ttä pykälää. Merkittävimmät päätökset olivat: 1) kiusaamista ennaltaehkäisevän suunnitelman laatiminen, 2) aamu- ja iltapäivätoiminnan kuukausimaksujen vaiheittainen korottaminen , ja , 3) varhaiskasvatuksen sähköisestä asioinnista päättäminen ja tuntiperusteiseen laskutukseen siirtyminen, 4) vuoropäivähoidon linjaukset, 5) aamuja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman päivittäminen, 6) suunnitelman päivittäminen, 7) esiopetussuunnitelman hyväksyminen, 8) perusopetussuunnitelman hyväksyminen, 9) lukion opetussuunnitelman hyväksyminen, 10) päiväkoti Iitulan lapsipaikkojen lisääminen, 11) maakunnallisen yrittäjyyskasvatusstrategian liittäminen osaksi opetussuunnitelmia, 12) yksityisen päiväkodin (Onnimanni) toiminnan aloittamisen hyväksyminen , 13) yksityisen päivähoidon kuntalisätason tarkistaminen alkaen, 14) subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja ryhmäkoosta (suhdeluku) päättäminen, 15) aamu- ja iltapäivätoiminnan arvioiminen, 16) Ylirannan koulun lukuvuoden opetusjärjestelyistä päättäminen, 17) perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmasta päättäminen, 18) Kuivaniemen koulun erityisopettajan lisäämisestä, 19) KiVa-koulu ohjelman vuosimaksusta päättäminen ja 20) erityisopetuskoordinaattorista päättäminen. Vuosina 2015 ja 2016 Iissä syntyneiden lasten määrä laski aikaisemmista vuosista. Alla Iissä syntyneet lapset vuosina : 2016 (132), 2015 (118), 2014 (161), 2013 (146), 2012 (156), 2011 (153), 2010 (151), 2009 (161), 2008 (172), 2007 (168). Syntyvyyden laskeminen ja Iin osalta kuntien välisen nettomuuton käännyttyä negatiiviseksi vaikutukset alkavat näkyä sekä varhaiskasvatuksessa että kouluissa. Oppilasmäärän lasku kohdistuu Valtarin, Haminan ja Alarannan kouluja lukuun ottamatta muihin kouluihin ja erityisesti Iin pohjoisosan kouluihin. Vuonna 2016 kouluja oli yhteensä 10, joista 9 peruskoulua. Alakouluja oli 7, yhtenäiskouluja 1, yläkouluja 1 sekä Iin lukio. Lukuvuoden osalta Ylirannan koulun toiminta tapahtui yhdessä Aseman koulun kanssa. Päiväkoteja puolestaan oli 5 kunnallista sekä Olhavan Tenavatupa. Yksityisiä päiväkoteja oli alkaen sekä 1 yksityinen perhepäiväkoti. Iissä Vesa Anttila Opetus- ja päällikkö

2 1 YLEISTÄ 1.1. Toiminnan tehtävä ja yleistavoite Koulujen ja päiväkotien sekä perhepäivähoitajien tehtävänä ja tavoitteena on edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus. kasvatus järjestetään lakien ja asetusten mukaisesti tasapuolisesti. Tavoitteena on turvata alueellisesti tasapuolinen ja ajanmukainen opetus ja kasvatus kaikille iiläisille lapsille ja nuorille. Lisäksi tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät valmiudet toisen asteen opintoihin ja työelämään Tulosalueet Opetus- ja palvelut jakaantuvat kolmeen tulosalueeseen opetus- ja varhaiskasvatuksen hallintoon, opetuspalveluihin sekä palveluihin Katsaus henkilöstömäärään, toimintaan ja taloudelliseen tilanteeseen alkaen jokaisella koululla aloitti oma johtaja. Vuoden 2016 aikana yksiköiden määrä pysyi samana kevään osalta edelliseen vuoteen verrattuna alkaen lukuvuoden loppuun asti Ylirannan koulun toiminta tapahtui yhdessä Aseman koulun kanssa. Haminan uuden koulun rakentaminen aloitettiin ja tavoite on, että oppilaat pääsevät uuteen kouluun elokuussa Henkilöstön osalta yhtä kk-ohjaajan ja yhtä perhepäivähoitajan työsuhdetta sekä yhtä luokanopettajan määräaikaista virkaa ei täytetty. Varhaiserityisopettajan virka oli toistamiseen julkisessa haussa, mutta sopivaa hakijaa ei löytynyt. Taloudellinen tilanne tiukkeni verrattuna vuoteen Sijaisia ei palkattu lyhyisiin sijaisuuksiin, yhteistyötä työterveyshuollon ja Oulunkaaren eri toimijoiden kanssa tiivistettiin ja lomien aikana suljettiin mm. päiväkotiyksiköitä. Kaikkinensa opetus- ja palvelut alittivat budjetin. Vuoden 2016 aikana paransimme edelleen tiedotustoimintaa. Kunnan johtoryhmän kokousmuistiot toimitettiin koko henkilöstölle, lähiesimiesten kokousmuistiot ja siellä päätettävät asiat tiedotettiin säännöllisesti henkilöstölle. Myös opetus- ja päällikön jalkautuminen kaikkiin yksiköihin koko päiväksi edisti molemminpuolista tiedottamista ja vuorovaikutusta. Tiedotustoimintaa parannettiin edelleen järjestämällä niin lähiesimiehille kuin heidän varahenkilöilleenkin suunnattuja yhteisiä tiedotustilaisuuksia. Tiedotustoiminnasta vastaa opetus- ja päällikkö koko hallintokunnan osalta ja lähiesimiehet yksiköidensä osalta. Poikkeus- ja kriisitilanteissa tiedottamisesta vastaa opetus- ja päällikkö. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa kehitettiin edelleen aloittamalla laatimaan oppilashuollon vuosikello. Kaikkien koulujen ja päiväkotien OHR- kokoukset ja toiminta porrastettiin, jotta kokouksiin pääsisi tarvittaessa eri toimijoita. Yhteistyötä Oulunkaaren eri toimijoiden kanssa tiivistettiin sen jokaisella osa-alueella laatimalla mm. Lapsen huolipolku malli/prosessi, jonka avulla sekä varhaiskasvatuksen että opetustoimen henkilöstö ja perhepalveluiden henkilöstö pystyy nopeasti ja varhaisessa vaiheessa tukemaan lasta. Opetus- ja päällikkö toimi mm. Oulunkaaren asiantuntijatyöryhmän jäsenenä ja Lapset Puheeksi ohjausryhmän jäsenenä. Merkittävä yhteistyökumppani turvallisuuden edistämisessä Iin koulujen ja päiväkotien osalta on ollut poliisi sekä palo- ja pelastustoimi yhdessä aluehallintoviranomaisten kanssa. Tukipalvelujen osalta eniten yhteistyötä on tehty Ii-instituutti liikelaitoksen, teknisten palveluiden, kiinteistöhuollon sekä ateria- ja tilapalveluiden kanssa. Yhteistyö on sujunut hyvin ja tarvittuja palveluita on saanut tarvittaessa. Atk- tukipalveluita on käytetty lähinnä hankintoja tehtäessä ja oppimisympäristöjä kehittäessä.

3 Vuonna 2016 esiopetusta järjestettiin kaikilla muilla alakouluilla paitsi Ylirannan ja Pohjois-Iin kouluilla, jonka esioppilaat oli sijoitettu Aseman koulun esiopetusryhmään. Pienillä kouluilla esioppilaat olivat yhdysluokissa ja isommissa kouluissa erillisluokissa. Lasten osalta, jotka tarvitsivat päivähoitoa, esiopetus toteutettiin Nikkarin, Lakson ja Haminan päiväkodeissa. Kuivaniemessä ja Olhavassa esiopetus toteutettiin varhaiskasvatuksen ja koulun yhteistyönä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettiin Haminan, Olhavan ja Kuivaniemen koulujen yhteydessä. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain mukaista perusopetuksen oppilaille suunnattua ohjattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Perusopetuslain mukaisesti opetushallitus päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä antamalla toimintaa varten perusteet. Aamu- ja iltapäivätoiminta tulee järjestää näiden perusteiden mukaisesti. Iin kunnan toimintasuunnitelma on päivitetty alkaen, ja se on hyväksytty lautakunnassa. Iin kunta järjestää 1. ja 2. luokkalaisille sekä erityisin perustein oikeutetuille tarkoitettua aamu- ja iltapäivähoitoa klo 7-17 välisenä aikana. Toiminta on suunnattu koululaisille, jotka joutuisivat muutoin olemaan yksin kotona. Toiminta järjestetään koulujen lukuvuosikalenterin mukaan, eli toimintaa ei ole siis koululaisten loma-aikoina. Tilastointipäivänä lapsimäärä aamu- ja iltapäivätoiminnassa oli yhteensä 59, joista 1. luokkalaisia oli 34, 2. luokkalaisia 20 ja erityistuen päätöksen saaneita 5 oppilasta. Opetushallituksen rahoittamaa kerhotoimintaa järjestettiin Iin kouluilla. Syksyn 2016 aikana kerhojen määrä lisääntyi hieman ja vuoden aikana vajaa 600 oppilasta osallistui erilaisiin kerhoihin, joita suurimmaksi osaksi ohjasivat opettajat (80%). Myös vanhemmat ovat toimineet kerhojen vetäjinä. Liikunta ja musiikki olivat suosituimpia aiheita kerhoihin, mutta tarjolla oli myös kokki-, metsästys- ja terveellinen ravinto -kerhoja Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Vuoden 2016 riskeiksi kirjattiin 1) toiminnan osalta kahden tai useamman yksikön tuhoutuminen, 2) talouden osalta vaikea taloustilanne, 3) henkilöstön osalta runsaat sairauspoissaolot ja 4) toimitilojen osalta puutteelliset tilat. Toiminnan osalta riskien realisoitumisen vaikutukset ja ilmeneminen minimoitiin kattavalla valmius- ja turvallisuussuunnittelulla. Mm. Ylirannan koulun oppilaiden ja henkilökunnan toiminnan onnistunut siirtäminen Aseman kouluun on hyvä esimerkki tästä. Talousriskin negatiiviset vaikutukset opetuksen ja kasvatuksen laadun sekä syrjäytymisen osalta ehkäisimme kohdentamalla resurssia varhaiseen vaiheeseen sekä lisäsimme yhteistyötä eri toimijoiden kanssa mm. lapsen huolipolku toimintamallin avulla. Myös kiusaamista ennaltaehkäisevä suunnitelma vähensi oppilashuollollisia toimenpiteitä vaikuttaen positiivisesti resurssien käyttöön. Henkilöstöriskien negatiiviset ilmenemiset ja vaikutukset pyrimme ehkäisemään kattavalla TYHY-toiminnalla, yhteisillä tilaisuuksilla, jossa nostettiin ME-henkeä sekä yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa laatimalla mm. useita työnkuvan muutoksia. Toimitilariskien ilmenemistä ja vaikutuksia pyrimme ehkäisemään sijoittamalla lapset ja henkilöstön puhtaiksi todettuihin tiloihin. Opetus- ja palveluiden vuosikellon avulla ja sen asettamin aikataulutuksin (kokoukset, työhyvinvointi, talous, toiminta, turvallisuus ja oppilashuolto) olemme toimineet järjestelmällisesti ja tehokkaasti koko hallintokunnan alueella ehkäisten näin riskien aktivoitumista. Vuosikelloon on aikataulutettu mm. kaikki hallintokunnan pääkokoukset, työsuunnitelmien laadinta, kehityskeskustelut, uhka-arvioiden laadinta-aikataulut, niiden analysointi ja korjaava toiminta sekä turvallisuuteen liittyvät erilaiset harjoitukset, kuten palo- ja pelastustoimen sekä poliisin johtamat

4 harjoitukset. Vuosikello ja siihen liittyvät toiminnat ja niiden valvonta, on merkittävästi auttanut tunnistamaan ja arvioimaan sekä puuttumaan esille tuleviin riskeihin ja toiminnallisiin epäkohtiin. Vuosikelloon on myös aikataulutettu talousarvion laadinta, sen seuranta ja tilinpäätöksen tekeminen. Myös talouteen liittyvät virkojen ja toimien suunnittelu ja aukijulistaminen on kirjattu vuosikelloon. Jokainen rehtori, koulunjohtaja ja alue-esimies on tehnyt myös yksikkökohtaiset vuosikellot, jotka nivoutuvat koko hallintokunnan yhteiseen vuosikelloon mahdollistaen näin nopean puuttumisen toiminnallisiin, taloudellisiin tai turvallisuuteen liittyviin epäkohtiin. Sisäistä valvontaa suoritamme koko ajan, jotta toiminta olisi taloudellista ja tehokasta. Esimiehet on sitoutettu yksikköjensä turvallisuuden ja talouden valvontaan. Opetus- ja päällikkö seuraa alinomaa maksu- ja laskuliikennettä koko hallintokunnan osalta sekä niiden vastaanotto- ja hyväksymismerkintöjä. Opetus- ja päällikkö seuraa myös talouden toteumaa kuukausittain. Vähintään kolmen kuukauden välein toteuma viedään toimielimen käsiteltäväksi. Kaikki asiat valmistellaan ensin vuosikellon mukaisen aikataulun mukaan, jonka jälkeen asia viedään toimielimeen. Vuoden 2016 toimielimen päätökset on laitettu käytäntöön. Lautakunta on myös valinnut keskuudestaan sisäiset tarkastajat, jotka tarkastivat hallintokunnan johtavien viranhaltijoiden tekemät viranhaltijapäätökset ja hankintapäätökset. Vuoden 2016 osalta tarkastus tehtiin ja lautakuntakäsittely oli Henkilöstön työaikaa seuraamme Titania-ohjelmalla. Näin myös kk-ohjaajien osalta työ- ja loma-aikojen seuranta tuli tehokkaammaksi, mutta edelleen voimme tehostaa ja parantaa seurantaa sekä seurannan apuna olevien ohjelmien käyttöä. Muiden työntekijöiden osalta työ- ja loma-aikaseurantaa suoritetaan mm. WEBtallennus -ohjelman avulla. Kaikkien työntekijöiden osalta noudatamme lomasuunnitelmaa ja sen seurantaa. Virka- ja työsopimukset olemme tehneet hyvän hallintotavan ja hallintosäännön ohjeistuksen mukaan. Päätökset tehdään kolmena kappaleena, joista yhden kappaleen saa työntekijä. Hankintojen osalta olemme toimineet lakien ja asetusten sekä hallintosäännössä esitettyjen vaatimusten mukaan. Kaikista hankinnoista, jotka edellyttävät viranhaltijapäätöksen, on tehty viranhaltijapäätös. Koko hallintokunnan osalta vastuuhenkilö on opetus- ja päällikkö. Yksiköiden osalta vastuuhenkilöinä ovat rehtorit, koulunjohtajat ja alue-esimiehet. Jokaisella esimiehellä on varaesimies, vararehtori tai turvallisuudesta vastaava varahenkilö, joka on nimetty. Viime kädessä opetus- ja päällikkö toimii kaikkien alaistensa esimiesten varahenkilönä. 2 Toiminnan kehittäminen ja katsaus tulevaan Opetus- ja palveluiden tavoitteena on turvata alueellisesti tasapuolinen ja ajanmukainen opetus ja kasvatus kaikille iiläisille lapsille ja nuorille. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa sitä, että palvelut ovat laadukkaita ja riittävän lähellä oppijaa. Erityisopetuskoordinaattorin avulla kehitämme tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen ja opetustoimen oppilashuollon resurssien tasapuolista jakamista sekä tuen muodon oikea-aikaisuutta ja laatua. Iin kunnan väestönkehitys näyttää hieman hiipuneen ja kääntyneen jopa negatiiviseksi. Haasteen toimintaan tuo se, että kunnan sisällä väestönkehitys ei kohdistu tasapuolisesti yksiköiden välillä. Suoraan verrannollisesti tämä tarkoittaa sitä, että lapsi-/oppilaskohtainen hinta on kalliimpi kunnan niillä alueilla, joilla lapsimäärät laskevat. Tämä tuo haasteita em. tasapuolisuuden periaatteen toteutumisen kannalta. Väestörekisterin mukaan kasvua on odotettavissa erityisesti Haminan ja Valtarin kouluihin. Myös Alarannan koulun oppilasennusteet näyttävät plussaa.

5 Jakkukylän osakuntaliitos on myös edennyt päätösvaiheeseen. Arviolta touko-kesäkuussa 2017 päätöksiä on odotettavissa. Toteutuessaan Jakkukylästä tulisi opetus- ja palveluihin yksi koulu, yksi ryhmäperhepäiväkoti, koulun 62 oppilasta ja henkilökunta. Päiväkotien yhteen laskettu lapsimäärä per/päivä, per/viikko tai per/kuukausi on jatkanut laskuaan. Vaikuttavina tekijöinä tähän on ollut mm. kahden edellisen vuoden syntyvyyden lasku ja muuttotappio. Myös varhaiskasvatuksessa käyttöönotettu sähköinen asiointi ja tuntiperusteinen laskutus on laskenut päiväkotien käyttöasteita joidenkin päiväkotien suhteen. Käyttöasteet ja lasten määrän väheneminen edellyttää varhaiskasvatuksen yksiköiden ja toiminnan tarkastelua varsin pian. Näenkin, että lähitulevaisuudessa on edessä yksiköiden tiivistäminen ja ryhmien muodostamisen perusteiden (alle 3-vuotiaat ja 3 vuotta täyttäneet, osa-aikaiset ja kokoaikaiset, esioppilaat, erityislapset) tarkastelu. 3. OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA 3.1. Kokoonpano Kunnan opetus- ja varhaiskasvatuksen toimielimenä on opetus- ja lautakunta, johon kuuluu vuosina Iin kunnanvaltuuston valitsemat yhdeksän jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Kokoonpano vuonna 2016: Kehus Reijo (vara J-P Nyyssönen) Tiiro Leena (vara H. Kalliorinne) Höyhtyä Jaakko (vara S. Miettunen) Ohtamaa Sari Paakkola Minna (vara S. Paakkola) Mäenpää Petteri (vara J. Tauriainen) Rissanen Matti-Tapio (vara T. Vuononvirta) Illikainen Susanna (vara V. Nikkinen) Koistinen Mika (vara V. Jokela ero , tilalle Mika Hast) Ruonala Riikka Anttila Vesa esittelijä päällikkö puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kunnanhallituksen edustaja opetus- ja 3.2. Tehtävä ja päätökset vuonna 2016 Opetus- ja lautakunnalla on kokonaisvastuu palvelujen toiminnasta ja taloudesta. Opetus- ja lautakunta mm. johtaa kunnan opetus- ja palveluita siten, että voidaan tarjota alueellisesti kilpailukykyiset opetus- ja palvelut sekä päättää toimialojensa kehittämisestä ja painopistealueista Vuonna 2016 opetus- ja lautakunta piti 14 kokousta ja käsitteli 125 pykäläasiaa.

6 Opetus- ja Strategisten tavoitteiden toteutuminen TAVOITE: Väestönkasvu 1-2% vuodessa KESKEISET KEINOT tavoitteeseen pääsemiseksi ovat: Profiloituminen luontoa arvostavana kuntana Luonto on läsnä kaikissa Suomen kunnissa tavalla tai toisella. Iissä luonto on hyvin monimuotoista, koska Iissä yhdistyvät meri- ja jokiluonto. Kunta on panostanut vähähiilistä taloutta edistäviin toimenpiteisiin ja luontoarvot sopivat hyvin tähän kokonaisuuteen. Kunta panostaa asennekasvatukseen päiväkodeissa ja kouluissa. Toiminta-alue Toimenpiteet Mittari/Toteum a Opetus- ja Jokainen koulu ja päiväkoti mukaan 50/50 -hankkeeseen Toimintaan osallistuminen Kaikki koulujen ja päiväkotien esimiehet koulutettiin ja yksiköihin valittiin energiatiimit. Toimintaa kehitetään edelleen erityisesti varhaiskasvatuks essa Maaseudun kylät ja elinvoimaisuus Maaseudun elinvoimaisuus on tärkeä vetovoimaisuustekijä. Maaseudulla on monipuolista yritystoimintaa. Maaseutumaisema on siisti ja tienvarret on hoidettu. Kaava-alueiden ulkopuolille ja kylille rakennetaan. Tavoite-alue Toimenpiteet Mittari/Toteum a Kyläkoulujen oppisympäristöjä ja laitekantaa nykyaikaistetaan Laitekannan määrä ja uudistaminen, ohjelmistojen nykyaikaistaminen ja osaamisen lisääminen

7 Laitetilaukset toteutettiin loppuvuodesta (eivät ole vielä saapuneet), 6 tutor opettajaa valittiin, kaikille office 365 alusta, koulutussuunnitel maa ja TVT-strategiaa laaditaan Harrastusmahdollisuudet Iissä on hyvät harrastusmahdollisuudet, Iissä luonto on lähellä! Kunnan alueelta löytyy loistavia mahdollisuuksia liikuntaan, ulkoiluun, retkeilyyn ja kulttuuriin. Ii on tunnettu kulttuuristaan. Liikuntapaikkarakentamiseen panostetaan yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. 1) Lähiliikuntapaikkoja kunnostetaan ja lisätään 2) Koululiikunnan arvostusta nostetaan järjestämällä yhdessä liikuntatapahtumia eri toimijoiden kanssa Kunnostetut liikuntapaikat ja määrän lisääminen Valtarin koulun lähiliikuntapaikan rakennustyöt aloitettiin, 6 liikuntatapahtumaa järjestettiin Perheystävällisyys Kunta toimii aktiivisesti lapsiperheiden palvelujen järjestämisessä, kuten asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa, päivähoidon järjestämisessä, koulu- ja iltapäivähoitotoiminassa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hyvät palvelut ja ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen lisäävät perheiden hyvinvointia ja säästävät kustannuksia. Ii on lapsi- ja perheystävällinen kunta! 1) Kattava päiväkoti- ja kouluverkko 2) Kouluilla oma johtaja 3) Oppilashuoltoa tehostetaan laatimalla yhdessä prosessit mm. kiusaamisen ehkäisyyn ja ennaltaehkäisevään toimintaan Päiväkoti- ja/tai kouluverkkomuutos, johtajien määrä kouluissa, oppilashuollon

8 prosessien ja kiusaamista ennaltaehkäisevän suunnitelman laatiminen Päiväkoti- ja kouluverkko säilyi entisellään, jokaiselle koululle tuli oma johtaja , lapsen huolipolku prosessi laadittiin, kiusaamista ehkäisevä suunnitelma laadittiin Koulutusmahdollisuudet Iissä on jatkossakin oma lukio, jolla on oma profiili. Tulevaisuudessa Iissä järjestetään mahdollisesti kulttuuriin ja uusiutuvaan energiaan liittyvää toisen asteen koulutusta. Iiläisillä on hyvä mahdollisuus hyödyntää Oulun seudun koulutarjontaa. Lukion opiskelijamäärä vakiinnutetaan yli 120 opiskelijaan. Opiskelijamäärä Lukion opiskelijamäärä on kasvanut ollen nyt 144 Työllisyyden hoito ja osaaminen TAVOITE: Työttömyys alle 10% KESKEISET KEINOT tavoitteeseen pääsemiseksi ovat: Nuorten voimavarat käyttöön Nuorten tulevaisuuden eteen tehtävä työ on parasta mahdollista panostusta tulevaisuuteen. Siitä hyötyy koko yhteiskunta. Nuoret tarvitsevat ja heille järjestetään kesätyö- ja harjoittelupaikkoja, koulutuspaikkoja, työpajatoimintaa ja oppisopimuskoulutusta yhteistyössä kunnan, oppilaitosten, yritysten ja kolmannen sektorin toimenpiten- Oppilaan- ja opiskelijaohjausta tehostetaan lisäämällä yhteistyötä yrittäjien ja eri oppilaitosten kanssa Yritysvierailut, oppilaitosvierailut

9 Oppilaat ovat käyneet tutustumassa yrityksiin ja oppilaitoksiin. Myös oppilaitosten edustajat ovat käyneet kouluilla. Toimintaa voidaan tehostaa huomattavasti mm. yrittäjyyskasvatusst rategian mukaisesti Koulutukseen, vapaa-aikaan ja kulttuuriin panostaminen Koulutukseen, kulttuuriin ja muiden vapaa-ajan palveluiden merkitys ihmisten hyvinvoinnille on tärkeää. Siksi on tärkeää panostaa niihin monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti. Päättäjien halu panostaa koulutukseen, vapaa-aikaan ja kulttuuriin kertoo kunnan elinvoimasta. Iissä kulttuuri viedään päiväkoteihin ja kouluihin. 1) kasvatus- ja opetussuunnitelmissa yhteiset arvot ja kasvatuspilarit 2) Oppilaalle/opiskelijalle tarjotaan laajempaa valinnaisainetarjotinta 3) Koulu- ja päiväkoti- sekä välituntiliikuntamahdollisuuksia lisätään Yhteiset arvot ja kasvatuspilareiden toteutuminen, valinnaisainetarjottimen laajuus, välituntiliikuntamahdollisuude t Varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmiin laadittiin ja hyväksyttiin yhteiset kasvatusarvot ja pilarit, valinnaisainetarjotin uudistettiin opetussuunnitelmien yhteydessä kysynnän mukaiseksi, välituntiliikuntaa on lisätty mm. hankkimalla lisää välineitä, pidentämällä välitunteja ja toiminnallista oppimista. Liikkuva koulu hankeavustusta ei saatu, mutta liikkuva koulu mallia olemme soveltaneet muutoin Työnantajien ja työnhakijoiden kohtauttaminen Työllisyyden hoitoon lähdetään rakentamaan iiläistä työllistämismallia, joka rakentuu yritysten, kunnan ja työnhakijoiden yhteistyöhön. IiRekry tapahtumasta tullaan rakentamaan Iin työllisyyden hoidon tueksi pysyväisluontoinen kohtaamispaikka (tapahtuma ja nettisivut), joka

10 edistää vuoropuhelua yritysten ja työnhakijoiden välillä. Yrityksiä tiedotetaan tarjolla olevista tukimuodoista ja palveluista sekä autetaan niiden hyödyntämisessä. Lukion opiskelijat osallistuvat Ii-Rekry -tapahtumaan Osallistuminen Ii-Rekry -tapahtumaan IiRekry tapahtumaan osallistui lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat, yhteensä 80 opiskelijaa Peruspalveluiden turvaaminen TAVOITE: Peruspalvelut kaikille kuntalaisille omalta paikkakunnalta eri elämäntilanteista KESKEISET KEINOT tavoitteeseen pääsemiseksi ovat: Palvelutarjonnan kuvaaminen, vertailu- ja vaihtoehtoistarkastelu ja elinkaari ajattelu Peruspalvelut ovat pääosin lakisääteisiä palveluita. Peruspalveluista tärkeimmät ovat sosiaalija terveydenhuolto, opetus- ja sivistystoimi sekä ympäristö ja tekninen infrastruktuuri. Peruspalveluita järjestämällä Iin kunta tarjoaa kuntalaisille edellytykset arjen elämiseen, hyvinvointiin ja perusturvallisuuteen. Koulu- ja päiväkotiverkko pidetään riittävän kattavana ja oppimisympäristö ja välineet nykyaikaisina. Muutos koulu- ja/tai päiväkotiverkkoon, oppimisympäristön kehittyminen Koulu- ja päiväkotiverkossa ei tapahtunut muutoksia. Oppimisympäristön kehittäminen aloitettiin koulutuksilla, laiteja ohjelmistohankinnoi lla ja tutor-opettaja toiminnalla Palveluiden keskittäminen/uudet palvelumuodot

11 Fyysisten palvelupisteiden määrä on vähentynyt ja tulee jatkossakin vähenemään. Tilalle tulevat erilaiset liikkuvat ja sähköiset palvelut. Ii laajentaa palvelutarjontaa asteittain ottamalla rohkeasti käyttöön uusia palvelumuotoja ja hyödyntämällä nykyteknologian mahdollisuudet. palvelutuotantoa organisoidaan yhdessä kylätoimijoiden, kolmannen sektorin ja seurakunnan kanssa. Näin varmistetaan palvelutuotannon saatavuus koko kunnan alueella. 1) Etäopetusta laajennetaan perusasteelle 2) Sähköinen rekrytointi otetaan käyttöön 3) Varhaiskasvatus mukaan sähköiseen lapsi/oppilashallintoon Etäopetusta saaneet oppilaat, sähköisen rekrytoinnin käyttöönotto, varhaiskasvatuksen sähköisen asioinnin ja hallinnoinnin käyttöönotto Etäopetuksen laajentaminen ei toteutunut, sähköinen rekrytointi otettiin käyttöön alkuvuodesta, siirtyi sähköiseen asiointiin. Primuksen ja Wilman käyttö on varhaiskasvatukses sa koulutusvaiheessa Yhteisöllisyyden rakentamien Iin kunta panostaa yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen. Yhteisöllisyys on osa kunnan elinvoimaa. Ihmiset ja yhteisöt nostetaan keskeisiksi toimijoiksi ja kunta ottaa roolin taustalla mahdollistajana. 1) Kolmas sektori otetaan mukaan laatimaan kasvatus- ja opetussuunnitelmia 2) Kuntalaiskyselyjä ja palautetilaisuuksia järjestetään kehittämään toimintaa ja ME-henkeä 3) Koti-koulu yhteistyö Osallistuminen kasvatus- ja opetussuunnitelmie n laadintaan, kuntalaiskyselyiden määrä, koti-koulu yhteistyömäärä (esim. vanhempainillat ja vartit)

12 Jokaiseen kasvatus- ja opetussuunnitelma n laadintaan osallistui sekä huoltajia että kaikkien yhteistyötahojen edustajat (esim. SRK, Oulunkaari). Kuntalaiskyselyitä järjestettiin 3 (asiakastyytyväisyy s, apip ja OPS). Lisäksi koti-koulu yhteistyö toteutettiin vuosittaisilla vanhempainilloilla, -varteilla, arviointikeskusteluill a ja erilaisilla tapahtumilla Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön hyvinvointiin ja työkykyyn panostaminen on aina kannattava investointi. Kuntien nykytilanteessa ja toimintaympäristön muuttuessa se on ehdottoman välttämätöntä. Osaava, työssään viihtyvä ja hyvinvoiva henkilöstö on menestymisen edellytys. Iin kunta panostaa henkilöstön kehittymiseen ja työskentelyn edellytyksiin. 1) Koulutussuunnitelma päivitetään 2) Lähiesimiesten määrää lisätään 3) Yksiköiden uhka-arviot ja turvallisuuskävelyt toteutetaan kaikissa yksiköissä kerran vuodessa 4) Kehityskeskustelut käydään jokaisen vakituisen/pitkäaikaisen työntekijän kanssa vähintään kerran vuodessa 5) Perehdytyskansio kaikkiin yksiköihin 6) Henkilöstön sairauspoissaolojen syyt selvitetään, epäkohtiin puututaan ja työkykyyn panostetaan työnkuvamuutoksilla ja työpisteen vaihdoksilla sekä työhyvinvointia edistävillä toimenpiteillä (psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset) Koulutussuunnitelm an päivittäminen, lähiesimiesten määrän lisääminen, uhka-arvioiden ja turvallisuuskävelyid en toteutuminen, kehityskeskusteluje n toteutumis-%, perehdytyskansioid en laatiminen ja sairauspoissaolojen määrä Koulutussuunnitelm a on kesken, esimiesten määrää lisättiin 6:lla, uhka-arviot ja

13 turvallisuuskävelyt toteutettiin jokaisessa yksikössä, kehityskeskustelut käytiin jokaisen kanssa 1-2 kertaa vuoden aikana, perehdytyskansio on sähköisessä muodossa, henkilöstön jokaiseen esille tulleeseen ongelmaan puututtiin ja sairauspoissaolojen syyt selvitettiin epäselvissä tapauksissa. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa oli erittäin tiivistä Talouden tasapainottaminen TAVOITTEET: Velkamäärä alle maan keskiarvon per asukas, ylijäämäinen kuntatalous KESKEISET KEINOT tavoitteisiin pääsemiseksi ovat: Lisää tuloja kunnan kassaan Iin kunnan verotettava tulo kasvoi vuosina välisenä aikana keskimäärin 4,38% vuodessa. Vuosien välisenä aikana kasvu hidastui ja oli keskimäärin 2,65% vuodessa. Tämä verotulojen kasvun hidastumista on paikattu veroprosentin nostolla. Samanaikaisesti valtionosuudet ovat kasvaneet ja ne muodostavat merkittävän osan Iille kunnan tulorakenteesta. valtionosuusleikkaukset ja valtionosuusuudistus merkitsevät Iille vuoteen 2020 mennessä yli 4% veroprosenttiyksikön tuoton menetystä. Iin kunta tekee ennakkoluulottomasti päätöksiä, jotta valtionosuusmenetysten tilalle saadaan muita tulolähteitä. Esimerkiksi omasta omaisuudesta saatavaa tuottotasoa nostetaan ja kaikkia verotuloja, asiakasmaksuja sekä omavastuita tarkastellaan ennakkoluulottomasti. 1) Päivähoidon laskutusta tarkistetaan 2) Talouden toteumaa seurataan aktiivisesti ja negatiiviseen kehitykseen reagoidaan nopeasti Laskutuksen tarkistaminen, talouden seuraaminen APIP-toiminnan laskutus tarkistettiin, yksityisen päivähoidon kuntalisätasoa

14 tarkistettiin, tuntiperusteiseen laskutukseen siirryttiin. Talouden toteumaa seurattiin kustannuspaikoittai n ja sitovuustasolla kerran kuukaudessa. Lautakunnassa toteumaa seurattiin vähintään kolmen kuukauden välein Palvelurakenteen muutostarpeet Verrattuna samankokoisiin kuntiin, palvelurakenteen kustannustarkastelussa Iillä on mennyt hyvin perusturvan osalta, mutta opetus- ja sivistystoimen kustannukset ovat merkittävästi suuremmat. Oulunkaaren kuntayhtymä, joka tuottaa perusturvaan liittyvät palvelut, toimii vertailun mukaan tehokkaasti. Opetus- ja sivistystoimi edellyttää tämän tarkastelun mukaan toimia. Liikunta-, kulttuuri-, ja vapaa-aikapalvelut ovat Iin vahvuuksia ja selkeästi tärkeä vetovoimatekijä. Iin kunta hakee yhteistyökumppaneita opetus- ja sivistystoimen toteutukseen Oulunkaaren esimerkin mukaisesti. Liikunta-, kulttuuri-, ja vapaa-aikapalveluissa sekä nuorisotyössä kunta toimii yhdessä kolmannen sektorin, kuten järjestöjen, kyläyhdistysten ja seurojen kanssa. Kunta hyödyntää uudet teknologian mahdollistamat palvelumahdollisuudet sekä liikkuvat palvelumuodot. Tämä edellyttää riittävää tietoliikennevalmiutta koko kunnassa. 1) Etäopetusta lisätään 2) Oppilashallinto-ohjelma otetaan käyttöön myös koko kunnan alueella sekä opetustoimessa että varhaiskasvatuksessa 3) Koulukuljetusten suunnitteluun otetaan käyttöön Reitti-Gis ohjelma Etäopetusta saaneet oppilaat, oppilashallinto-ohjelman käyttöönotto, ReittiGIS ohjelman käyttöönotto, päivähoidon yksiköiden määrä 4) Päivähoidon yksiköitä tiivistetään jatkamalla hankesuunnittelua (aloitettu 2015) Etäopetusta saaneiden oppilaiden määrä ei lisääntynyt, oppilashallinto-ohjelma on käytössä kouluissa ja on koulutusvaiheessa, ReittiGIS ohjelma on hankittu ja kuljetuskoordinaattori on perehtymässä ohjelmaan, päivähoidon yksiköiden

15 määrä on ennallaan Opetus- ja lautakunta Toiminta käsittää: Opetuspalvelut: Perusopetuslain ja -asetuksien mukaisen opetuksen. Perusopetus turvaa alueellisesti tasapuolisen ja ajanmukaisen opetuksen ja antaa oppilaalle hyvät valmiudet jatko-opintoihin sekä itsensä kehittämiseen. Lukiopalvelut: Tavoitteena antaa opiskelijalle jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Varhaiskasvatuspalvelut: Palveluja ohjataan sekä valtakunnallisilla, että kunnan omilla päätöksillä. Lakeja ovat mm. laki, laki ja asetus yksityisten palveluiden valvonnasta, lastensuojelulaki, perusopetuslaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen:

16 Opetus- ja lautakunnan käyttötalous sitovuustasoilla Lomarahaleikkauksen (30%) ja jaksotusten purun vaikutus noin Varhaiskasvatuksen alitukseen vaikuttavina tekijöinä: 1) kolmannen varhaiseritysopettajan viran täyttämättä jättäminen 2) säästöt lasten kotihoidontuesta ja yksityisen hoidon tuesta noin Opetus- ja palveluiden alitus toimintakuluissa ilman lomarahavarauksen purkua noin Säästöt muodostuivat mm.: 1) sijaiskustannuksien leikkauksista 2) oppilashuollon toimenpiteistä ja onnistuneista oppilassiirroista 3) määräaikaisten työsuhteiden täyttämättä jättämisistä ja pituuksista HENKILÖSTÖSUUNNITELMA

17 Koko henkilöstö Lähtöt ilanne henkil ömäär ä Lisäys/vähennys Yhteensä Vuosi Opetus-ja varh.kasv.pääll Luokanopettaja (sis. koulunjohtajat) Lehtori 48, ,5 Erityisopettaja Esiopettaja Kk-ohjaaja , Lastentarhanopettaja 16,5 0 2, Varhaiserityisopettaja 2 (1) Päivähoitaja 32, ,5 Avustaja/ohjaaja **) 20, ,5 Perhepäivähoitaja **) 31, ,5 Rehtori Alue-esimies Yhteensä Henkilöstömuutokset vuoden 2016 aikana: 1) Haminan koulun yhtä luokanopettajan virkaa ei täytetty, 2) Kuivaniemen koululle palkattiin erityisopettaja pienluokkaan, 3) Haminan koululta jäi eläkkeelle yksi koulunkäynninohjaaja, 4) varhaiserityisopettajan virkaa ei täytetty 5) Päivähoitoalue 1:ltä on jäänyt eläkkeelle yksi perhepäivähoitaja