Kuntarakenteen muutokset ja seurakunnat

Transkriptio

1 Kuntarakenteen muutokset ja seurakunnat Markku Porvari Hallintojohtaja, Espoon seurakuntayhtymä Kirkon hallintovirkamiesten koulutuspäivät Markku Porvari

2 Kunta ja seurakuntahallinnon kehitys Seurakuntien ja kuntien historiat ovat pitkään liittyneet toisiinsa. Kunnallisasetus v ja kirkkolaki v johtivat siihen, että kunnallishallinto ja seurakuntahallinto erosivat. Kunnallishallinnon ja seurakuntahallinnon kehitys on jatkunut samoja peruslinjoja noudattaen. Kuntien ja seurakuntien talousyksiköiden rajat ovat nykyisin pääsääntöisesti yhteneväiset.

3 Seurakuntarakenne vuonna 2006 Suomessa oli vuoden 2006 alussa 431 kuntaa 548 seurakuntaa 410 seurakuntataloutta 48 seurakuntayhtymää, joissa yhteensä 186 paikallisseurakuntaa 362 seurakuntaa, joilla on oma erillinen talous. Suomen kirkossa on 9 hiippakuntaa, ja niissä yhteensä 78 rovastikuntaa.

4 Seurakuntarakenteen lainsäädännöllinen perusta Kirkkolaki 3:3 Seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai saman seurakuntayhtymän alueella. Seurakunnan alueen muuttamisesta, seurakunnan jakamisesta alueellisesti tai kielellisellä perusteella, seurakunnan lakkauttamisesta sekä uuden seurakunnan perustamisesta päättää kirkkohallitus.

5 Seurakuntarakenteen lainsäädännöllinen perusta Kirkkolaki 13:1 Aloitteen seurakuntajaon muuttamiseksi voi tehdä seurakunnan kirkkovaltuusto tai kunkin seurakunnan seurakuntaneuvosto sekä tuomiokapituli tai piispa. Jos seurakuntajaon muutostarve johtuu kuntajaon muuttamisesta tai koskee muuta kuin suomenkielistä tai ruotsinkielistä taikka kaksikielistä seurakuntaa, asian voi panna vireille myös kirkkohallitus.

6 Seurakuntarakenteen lainsäädännöllinen perusta Kirkkolaki 11:1 Saman kunnan alueella olevien seurakuntien on muodostettava seurakuntayhtymä. Yhtymän voivat muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat.

7 Kunta ja palvelurakenteen muutosmallit seurakuntahallinnon kannalta 1 Peruskuntamalli muutokset mahdollisia nykyisen lain puitteissa 2 Piirimalli tarpeelliset muutokset sopimusteitse nykyisen lain puitteissa 3 Aluekuntamalli vaatii runsaasti hallinnollisia päätöksiä, mahdollista tehdä nykyisen lain puitteissa

8 Kuntarakenteen muutoksen yhteydessä voidaan lakkauttaa seurakunnat ja perustaa niistä kokonaan uusi seurakunta; liittää seurakunta toiseen seurakuntaan tai seurakuntayhtymään; muodostaa seurakunnista seurakuntayhtymiä; lakkauttaa seurakunta ja jakaa se useaan pieneen seurakuntaan.

9 Tehtävä: Kirkkohallituksen asettama seurakuntarakennetyöryhmä 1. Seurata kuntarakenteen muutoksia ja sen vaikutuksia kirkkoon ja seurakuntiin 2. Tehdä ehdotuksia seurakuntien yhteistoiminnan edistämiseksi 3. Selvittää tarkoituksenmukainen tapa organisoida seurakuntatyö erilaisissa toimintaympäristöissä

10 Luonnos seurakuntarakennetyöryhmän raportin rakenteesta 1. Tilanne ja lähtökohdat 2. Seurakuntarakenteet Seurakunta teologisena ja hallinnollisena yksikkönä Kappeliseurakunta, seurakuntapiiri Seurakuntayhtymä, rovastikunta, sopimuspohjainen yhteistyö 3. Kunta ja palvelurakenteiden muutokset 4. Seurakuntien omista tarpeista lähtevät muutokset 5. Seurakuntarakenteiden muutossuuntien arviointi a. Peruslinjojen kokonaishahmotus ja arviointi b. Työryhmän linjauksia c. Säädösmuutosten tarpeita d. Muita edistämisen ja ohjaamisen toimenpide ehdotuksia Väliraportti tammikuussa 2007 Markku Porvari Markku Porvari

11 Seurakuntien omista tarpeista lähtevät muutokset Väittämiä: Pieni on kaunista Suuri on tehokasta

12 Kaksi näkökulmaa Kirkon jäsenyys Verotusoikeuden säilyttäminen

13 Tuoreet tutkimukset ja toimintatilastot % suomalaisista kuuluu kirkkoon. Kirkosta erosi viime vuonna henkeä. Enemmistöllä kirkosta eronneista on neutraali tai myönteinen suhtautumistapa kirkkoon. Rippikoulun, isostoiminnan ja perhekerhojen asema on edelleen vahva. Kirkko ja seurakunnat koetaan palvelujen tuottajaksi. Seurakuntalaisille löydettävä mahdollisuuksia olla aktiivisesti mukana järjestämässä toimintaa.

14 Yhteenvetona voidaan todeta, että suomalaisten halukkuus sitoutua institutionaaliseen uskoon kirkkoon jäsenenä on vähentynyt, mutta kansanomainen uskonnollisuus on vahvistunut. samanaikaisesti kiinnostus henkisyyttä ja uskontoa kohtaan on lisääntynyt. pääkaupunkiseudulla kehitys on voimakkainta. usko koetaan yksityiseksi asiaksi, johon instituutiota tai kirkon jäsenyyttä ei tarvita.

15 Kirkosta eroamisen syitä Perusteluna henkilökohtaiset tai kirkkoon liittyvät syyt: Uskonnolliset ja maailmankatsomukselliset tekijät (31 %) Kirkon yleiseen linjaan ja kannanottoihin liittyvät ristiriidat (26 %) Tilannekohtaiset ja henkilökohtaiset pettymykset kirkkoa kohtaan (19 %) Kirkollisvero ja muut taloudelliset tekijät (11 %) Muu kielteinen kuva kirkosta ja yleinen kirkkokriittisyys (11%) Muut syyt (3 %) Lähde: Kati Niemelä (2006): Vieraantunut vai pettynyt? Kirkosta eroamisen syyt Suomen luterilaisessa kirkossa. KTK 95.

16 Tärkeimmät kirkkoon kuulumisen syyt 1. Mahdollisuus saada kirkollinen hautaan siunaaminen (erityisesti 50+ vuotiaat) 2. Mahdollisuus saada lapselle kristillinen kaste (erityisesti vuotiaat) 3. Kirkko ylläpitää hautausmaita (kaikki ikäluokat) 4. Kirkko ylläpitää kirkollisten juhlapyhien kristillistä perinnettä (erityisesti vuotiaat) 5. Mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen (erityisesti vuotiaat) Lähde: Gallup Ecclesiastica N=817

17 Mitä kirkolta odotetaan? Näkemys kirkosta tai kristinuskosta ei saa mahdollisuutta kehittyä, jos kohtaamiset kirkon kanssa ovat satunnaisia. Maallikot ovat kirkolle ja seurakunnille suuri mahdollisuus ja voimavara. Elämän käännekohdissa läsnä oleminen on tärkeää. Kirkolta odotetaan tyypillisesti henkilökohtaista kohtaamista ja läsnä oloa, kannanottoja, näkemystä ja toimintaa, vastauksia elämän tärkeisiin kysymyksiin, muutosvalmiutta ja suvaitsevaisuutta.

18 Tyhjiö täyttyy aina Viimeaikaiset tapahtumat eri puolilla Eurooppaa ovat nostaneet uudella tavalla esiin keskustelun uskonnon asemasta ja uskonnollisuuden lisääntymisestä. Vieraantumiseen ja syrjäytymiseen liittyvät tekijät synnyttävät maaperää uskonnollisen fundamentalismin leviämiselle. Pääkaupunkiseudulla islam on kolmanneksi suurin katsomusaine evankelisluterilaisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon jälkeen. Muslimioppilaiden määrä on kasvanut viime vuosina 20 % vuodessa. Kristillisyys on kuitenkin edelleen maailman nopeimmin leviävä uskonto.

19 Kirkollinen verotusoikeus Vuosisatojen ajan kymmenykset kirkolle 1886 uudistus: kymmenyksistä luovuttiin, maksu viljamääränä tai rahasummana 1922 palkkauslaki/seurakunta peri maksut seurakuntalaisilta, maksut yhdistettiin perittäväksi kunnallisverotukseen perustuvana kirkollisverona 1950 luvulla verolakienuudistus/ennakkoperintä 1960 lähtien kirkollisvero on kannettu muun verotuksen yhteydessä kirkollisvero seuraa nyt kaikissa olennaisissa suhteissa seurakunnan jäsenen kunnallisverotusta valtio perii seurakunnilta veronkantokustannukset

20 Kirkko teknisenä talousyksikkönä Verrattaessa kirkkoa ja sen seurakuntia esimerkiksi valtionhallinnon, kuntahallinnon tai suuryritysten volyymeihin, on se sen suuruinen talousyksikkö, että koko taloushallinto voitaisiin hoitaa yhden organisaation toimesta.

21 Mistä liikkeelle Prosessi ja organisaatiouudistuksessa on hyvä lähteä liikkeelle jo olemassa olevista rakenteista. Yhdeksän hiippakuntaa muodostavat yhden perustan. Rovastikunnat, joita on 78, muodostavat toisen perustan. Nykyistä laajemmat seurakuntayhtymät muodostavat kolmannen mahdollisuuden. Yhdistyneet seurakunnat neljännen.

22 Viesti seurakunnille Kehittäkää yhteistoimintaa Luokaa prosessilähtöisesti uusia rationaalisia toimintatapoja ja malleja Muistakaa asiakaslähtöisyys Käyttäkää tietotekniikkaa ennakkoluulottomasti hyväksenne Kokeilkaa Luopukaa totutuista tavoista

23 Espoon seurakuntayhtymä Kuusi seurakuntaa Jäsenmäärä Henkilöstön määrä 640 Käyttötalous milj. euroa Investoinnit 10 milj. euroa Toimitiloja kerros m 2 Veroprosentti 1 % (kaupunki 17,5 %) Kirkkoonkuulumisprosentti 76,9 %.