Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti Säteilyturvakeskus

2

3 Summary Dragon Mining is currently investigating the possibility of commencing gold mining operations in the Juomasuo area, north of the Kuusamo township in northern Finland. Elevated concentration levels of uranium occur in certain localities in this area, but no continuous zone of uranium at high concentration levels has been observed. The concentration level of uranium in the rock material in the Juomasuo area is mainly low. A study of the current state of the natural environment has included a radiological baseline study of the Juomasuo area. The radiological study was focused on the Juomasuo area, which hosts the main gold deposits (Juomasuo, Hangaslampi, Pohjasvaara) that will be mined if mine development commences. The Juomasuo area is also one of the alternative locations for the proposed processing facility. The radiological study was commenced in the autumn of 2012 and continued into 2013 with the completion of additional sampling. The Finnish Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) has undertaken the baseline study on a consulting basis. During the baseline study samples from various environmental settings were collected including air dust samples, river, lake and groundwater samples, soil and sediment samples and a variety of mosses, berries, mushrooms, water plants, venison, fish and farming products. The samples were analysed for concentrations of naturally occurring radioactive substances such as uranium (U-238, U-234), radium (Ra-226, Ra-228), lead (Pb-210) and polonium (Po-210). In addition, external radiation dose rates were measured on-site and the area was measured for outdoor radon. Radioactive concentrations in the Juomasuo area and its near vicinity are comparable to the concentrations measured elsewhere in the nature. The highest radioactive concentration levels were measured in the sediment samples, water plant, mosses and fish. The radioactive concentration levels were similar to samples of the same kind, collected elsewhere in Finland. The activity levels in environmental samples showed no significant annual variation. Variation was linked rather to the sample type and sampling location. The natural products in the area such as mushrooms, berries, as well as foods, fish, agricultural products, game and reindeer meat can be used safely as normal. The radiation dose for a representative inhabitant of the area was calculated based on the analysed results. The representative was assumed to live nearby the Juomasuo area, use water from his own well and collect natural products and eat local fish. In addition, external radiation and radon concentration in outdoor air was taken into account in the dose calculation. The calculated effective radiation dose was 0.43 msv per year. This is 13% of the average annual dose of a Finn. The above analysis is based on the calculation of the highest measured activity concentrations and exposures and therefore the actual radiation dose is smaller than presented here. The highest dose was caused by drinking water, about half of the calculated dose. The second-largest dose was caused by eating fish. The proportion of berries, mushrooms, external gamma radiation and radon in outdoor air from the total dose is only about 20%. 3

4 Sisällysluettelo 1. Johdanto Kuusamon kultakaivoshankkeen prosessit ja toiminnot Näytteenotto Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristössä Ilmapölynäytteet Ulkoinen säteily Ulkoilman radon Joki- ja järvivedet Pohjavedet Joki- ja järvisedimentit Maaperänäytteet Kalat, näkinsammal ja ärviä Sammaleet ja naava Marjat ja sienet Riista, poro ja maataloustuotteet Näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa käytetyt menetelmät Näytteiden esikäsittely Gammaspektrometrinen määritys Radiokemiallinen uraanimääritys Radiokemiallinen lyijy- ja poloniummääritys In situ -mittaukset Ulkoilman radonmääritykset Tulosten mittausepävarmuus Tulokset Ilmapölynäytteet Ulkoinen säteily ja in situ -mittaukset Ulkoilman radon Joki- ja järvivedet Pohjavedet Joki- ja järvisedimentit Maaperänäytteet Kalat, näkinsammal ja ärviä Sammaleet ja naava Marjat ja sienet Riista, poro ja maataloustuotteet Edustavan henkilön säteilyannos Johtopäätökset Kirjallisuusviitteet Liitteet

5 Liite 1: Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta Liite 2: Vuonna 2012 otettujen näytteiden näytteenottotiedot Liite 3: Vuonna 2012 otettujen näytteiden gammaspektrometriset tulokset Liite 4: Vuonna 2012 otettujen näytteiden radiokemiallisten uraanianalyysien tulokset Liite 5: Vuonna 2012 otettujen näytteiden radiokemialliset polonium- ja lyijyanalyysien tulokset Liite 6: Vuonna 2013 otettujen näytteiden näytteenottotiedot Liite 7: Vuonna 2013 otettujen näytteiden gammaspektrometriset tulokset Liite 8: Vuonna 2013 otettujen näytteiden radiokemiallisten uraanianalyysien tulokset Liite 9: Vuonna 2013 otettujen näytteiden radiokemialliset polonium- ja lyijyanalyysien tulokset Liite 10: Vuonna 2013 tehtyjen ulkoilman radonmittausten tulokset Liite 11: Kuvia vuonna 2012 tehdyistä näytteenotoista 5

6 1. Johdanto Dragon Mining Oy tutkii mahdollisuutta käynnistää kultakaivostoimintaa Kuusamon alueella. Dragon Mining Oy on australialaisen Dragon Mining Ltd:n omistama tytäryhtiö. Kuusamon kultakaivoshankkeen selvitykset käynnistettiin syksyllä 2010 kultaesiintymien lisäkairauksilla Juomasuon ja Hangaslammen alueilla (Juomasuon, Hangaslammen ja Pohjasvaaran kultaesiintymät). Tärkeimmät esiintymät ovat Juomasuo ja Hangaslampi. Tämän hetkisen tiedon perusteella ainoa taloudellisesti merkittävä metalli on kulta. Lisäksi koboltin tuottamisen mahdollisuutta tutkitaan. Hankkeen tavoitteena ei ole uraanin talteenottaminen ja uraanituotteen tuottaminen, vaan uraania käsitellään kiviaineksessa esiintyvänä epäpuhtautena ja sen esiintymistä selvitetään ympäristönäkökulman vuoksi. Uraania esiintyy Juomasuon alueen kallioperässä ja kultapitoisissa vyöhykkeissä epätasaisesti jakautuneena ja paikoin kohonneina pitoisuuksina, mutta yhtenäisiä malmiluokan uraanivyöhykkeitä ei ole havaittu. Suuressa osassa kiviainesta uraanipitoisuus on pieni (YVA selostus 2013). Merkittävin alueella tavattava uraanipitoinen mineraali on uraniniitti. Kohonneet uraanipitoisuudet liittyvät pääasiassa yksittäisiin uraniniittirakeisiin ja raeryppäisiin kapeiden rakotäytteiden tai hiertosaumojen yhteydessä. Yksittäisten uraniniittiä sisältävien kivinäytteiden uraanipitoisuus voi olla yli 1000 ppm. Alueen kallioperän toriumpitoisuudet ovat kallioperän keskimääräisten pitoisuuksien tasolla (YVA selostus 2013). Alueen ympäristön nykytilan selvitys sisältää yhtenä osa-alueena alueen radiologisen perustilan selvityksen. Radiologisen perustilan selvitys käynnistyi syksyllä 2012, ja näytteenottoja tehtiin kahtena vuonna 2012 ja Hankkeen loppuraportointi valmistui vuonna Selvityksen kohteena radiologisessa perustilaselvityksessä on Juomasuon suunnitellun kaivosalueen ympäristö. Perustilaselvitys kohdistui tässä vaiheessa vain Juomasuon ympäristöön johtuen siitä, että mahdollisen toiminnan aloitusvaiheessa kaikki kolme louhittavaa malmiota (Juomasuo, Hangaslampi ja Pohjasvaara) sijaitsevat tällä alueella. Juomasuon alue on myös yksi vaihtoehto rikastamon sijoituspaikaksi. Kuusamon kultakaivoshankkeen radiologisen perustilaselvityksen suunnitelman teki Ramboll Oy. STUK arvioi suunnitelman, ja sitä täydennettiin STUKin kommenttien perusteella. Radiologinen perustilaselvitys on toteutettu päivitettyä suunnitelmaa mukaillen. 2. Kuusamon kultakaivoshankkeen prosessit ja toiminnot Suunnitellussa Kuusamon kultakaivoksessa malmia louhitaan useista esiintymistä, minkä jälkeen malmi rikastetaan keskusrikastamolla. Kaivoksen ja rikastuksen päätoiminnot ovat louhinta, murskaus ja rikastus. Tämän jälkeen tuotteet (kultapitoinen rikaste tai harkot) kuljetetaan jatkojalostettavaksi muualle. Kaivosalueella on erilliset vesikierrot hule- ja kuivanapitovesille sekä prosessivesille. Kaikki kaivosalueelta pois johdettava vesi käsitellään ennen luontoon laskemista. 3. Näytteenotto Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristössä Radiologisen perustilan selvitys alkoi ensimmäisillä näytteenotoilla ja jatkui toisilla näytteenotoilla ja Juomasuon ympäristössä. Lisäksi suunnitellulla kaivosalueella ja sen ympäristössä tehtiin vuoden 2013 aikana kaksi kertaa ulkoilman radonmittaukset, kesällä ( ) ja syksyllä ( ). Toimintojen alustava sijoittuminen Juomasuon alueella on esitetty kuvassa 1. Radiologisen perustilaselvityksen aikana ympäristönäytteitä kerättiin kaiken kaikkiaan 219 kappaletta ilmasta, maaperästä ja vesiympäristöstä. Lisäksi tehtiin ulkoisen säteilyn annosnopeusmittauksia ja gammaspektrometrisiä in situ mittauksia. Näytteenottajina toimivat näytteenottajat Kari Huusela, Mikko Teräväinen ja Hannele Koukkula. Osa kala-, riista- ja maatalousnäytteistä ostettiin paikallisilta asukkailta ja paikallisesta elintarvikeliikkeestä. 6

7 Kuva 1. Kaivos- ja rikastamotoimintojen suunniteltu sijoittuminen Juomasuon alueella vaihtoehdossa, jossa sekä louhinta että rikastus sijaitsevat Juomasuon alueella (YVA selostus 2013). Näytteenottopaikat ja näytelajit pohjautuivat pääosin Ramboll Oy:n tekemään tutkimussuunnitelmaan. Suunnitelmassa huomioitiin muun muassa seuraavia kohdekohtaisia tekijöitä: kaivoksen olemassa olevat suunnittelutiedot radioaktiivisten aineiden mahdolliset leviämisreitit ympäristöön kaivostoiminnan seurauksena (pinta- ja pohjavesiin joko liuenneena tai hiukkasiin kiinnittyneinä, pölyn mukana ja radonin tapauksessa kaasumaisena) lähimmän asutuksen sijainti paikalliset luonnonolosuhteet alueen ominaiset kasvi- ja eläinlajit luonnonvarojen hyödyntäminen alueella (kalastus, marjastus, sienestys, metsästys) maatalous- ja viljelytoiminta lähialueilla luontaiselinkeinot (poronhoito) Taulukossa 1 on listattu kerätyt näytteet, näytemäärät (kpl) ja näytteistä analysoidut radioaktiiviset aineet. Kuvissa 3-10 on esitetty eri ympäristönäytteiden näytteenottopisteet vuonna 2012 kartoilla. Liitteissä 2 ja 6 on esitetty yksityiskohtaiset näytetiedot koordinaatteineen ja näytepainoineen. 7

8 Taulukko 1. Radiologisessa perustilaselvityksessä vuosina 2012 ja 2013 otetut ympäristönäytteet ja analysoidut radioaktiiviset aineet. Pohjasedimenttien ja maaperänäytteiden kohdalla on suluissa ilmoitettu tutkittujen maa- ja sedimenttikerrosten yhteismäärä. Näytematriisi Näytteet vuonna 2012 Näytteet vuonna 2013 Analysoidut radioaktiiviset aineet Ilmapölynäytteet 2 3 Gammasäteilijät (luonnon radioaktiiviset aineet) Kalat Uraani, radium, lyijy ja polonium Pohjasedimentti 4 (8) 7 (20) Uraani, radium, lyijy ja polonium Maaperä 5 (20) 5 (20) Gammasäteilijät (luonnon radioaktiiviset aineet) Sammaleet (rahka-, seinä- ja 9 8 Uraani, radium, lyijy ja polonium karhunsammal) Vesikasvit (näkinsammal, ärviä) 3 4 Uraani, radium, lyijy ja polonium Pohjavedet 9 9 Uraani, radon, radium, lyijy ja polonium Järvivedet 2 3 Uraani, radium, lyijy ja polonium Joki- ja purovedet 4 7 Uraani, radium, lyijy ja polonium Marjat (mustikka, puolukka, 7 7 Uraani, radium, lyijy ja polonium variksenmarja) Sienet 9 10 Uraani, lyijy ja polonium Riista (hirvi, poronliha) 3 2 Uraani, lyijy ja polonium Ulkoilma 50 - Radon Naava 2 4 Uraani, lyijy ja polonium Peruna, nauris 2 3 Uraani, lyijy ja polonium Yhteensä Ilmapölynäytteet Ilmapölynäytteitä otettiin kahdesta eri paikasta, Käylästä ja Kurtista. Vuonna 2012 mittaukset tehtiin syyskuussa välisenä aikana ja vuonna välisenä aikana. Kurtissa keräimenä käytettiin SENYA Lilliput -keräintä ja Käylässä SENYA Dwarf -keräintä. Molemmat paikat sijaitsevat noin 2-3 km päässä suunnitellusta kaivosalueesta. 3.2 Ulkoinen säteily Vuonna 2012 kaivosalueella ja sen ympäristössä tehtiin kannettavalla RDS-120 annosnopeusmittarilla 41 ulkoisen säteilyn annosnopeuden mittausta ulkoilman radonmittausten kartoittamista varten. Mittaukset tehtiin noin 30 cm korkeudella maaperästä. Mittausaikana käytettiin 2-5 minuuttia/näytepiste. RDS-120 annosnopeusmittari on esitetty kuvassa 2 ja mittauspisteet kuvassa 3. 8

9 Kuva 2. RDS-120 kannettava säteilymittari. Kuva 3. Ulkoisen säteilyn annosnopeuden mittauspaikat (punaiset neliöt) ja maaperänäytteiden ottopaikat (keltaiset ympyrät) vuonna

10 Kuva 4. Maaperänäytteiden näytteenottopaikat (keltaiset ympyrät) vuonna Ulkoilman radon Juomasuon alueen ympäristöstä valittiin 25 mittauspistettä, joissa mitattiin ulkoilmassa olevan kaasumaisen radonin (Rn-222) aktiivisuuspitoisuus (kuva 5). Mittaukset tehtiin vuonna 2013 kaksi kertaa, kesällä ja syksyllä välisinä aikoina. Syksyn mittausjakso jäi hieman 3 kk mittausjaksoa lyhyemmäksi alueelle sataneen lumipeitteen (10 cm) vuoksi. 10

11 Kuva 5. Ulkoilman radonin mittauspaikat vuonna Joki- ja järvivedet Joki- ja järvivesinäytteitä otettiin suunnittelualueelta alavirtaan sijaitsevista Pohjaslammesta, Hangaslammesta, Välijoesta, Kurtinjärvestä ja Kitkajoesta (2-4 pistettä). Lisäksi Hangaspurosta otettiin vesinäyte, koska puro saa alkunsa suunnitellulta kaivosalueelta ja puron valuma-alue sijaitsee kaivoksen pölyvaikutusalueella. Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty kuvissa 6 ja 7. Joki- ja järvivesinäytteet otettiin pinnasta suoraan 10 litran kanistereihin. Näyteastiat huuhdottiin näytevedellä ennen varsinaista näytteenottoa. 3.5 Pohjavedet Pohjavesinäytteitä otettiin molempina vuosina suunnittelualueelle asennetuista havaintoputkista näytteenottopumpulla paikoista Juomasuon kaivospiiri NW, Hangaslampi ja Pohjaslampi. Lähdevesiä saatiin yksi Pohjaslammesta, rengaskaivovesiä kaksi Käylästä ja yksi Säkkilästä ja porakaivovesiä yhteensä kolme Käylästä, Säkkilästä ja Kurtista. Kaivovesinäytteet otettiin suoraan kaivosta tai hanasta. Hanasta näytettä otettaessa vettä juoksutettiin noin 5 minuuttia ennen näytteenottoa. Näytepullot suljettiin tiiviisti, jotta pohjaveteen liuennut radon ei pääse karkaamaan näytteenoton jälkeen. Pohjavesinäytteet otettiin suoraan 10 litran kanistereihin, radonmittauksia varten vedet otettiin lasisiin yhden litran pulloihin. Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty kuvissa 6 ja 7. 11

12 Kuva 6. Joki-, järvi- ja pohjavesinäytteiden näytteenottopaikat vuonna Kuva 7. Joki-, järvi- ja pohjavesinäytteiden näytteenottopaikat vuonna

13 3.6 Joki- ja järvisedimentit Pohjaslammesta, Hangaslammesta, Välijoesta, Kitkajoesta, Ylipäälamminniemestä ja Kurtinjärvestä otettiin sedimenttinäytteitä 64 mm putkinoutimella, yleensä samoista paikoista, joista oli otettu myös vesinäytteet. Lisäksi vuonna 2013 otettiin purosedimenttinäytteitä suolammesta, josta vesi virtaa Kitkajokeen. Sedimenttinäytteet tutkittiin pääsääntöisesti 5 cm tai 10 cm paksuina viipaleina, koska sedimentti oli liian löyhää tutkittavaksi ohuempina kerroksina. Kitkajoen sedimenttinäytteet tutkittiin molempina vuosina kerroksittain 2 cm paksuina viipaleina. Jokaisesta näytepisteestä pyrittiin ottamaan kolme osanäytettä, jotka yhdistettiin yhdeksi näytteeksi. Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty kuvissa 8 ja 9. Kuva 8. Sedimenttinäytteiden näytteenottopaikat vuonna

14 Kuva 9. Sedimenttinäytteiden näytteenottopaikat vuonna Maaperänäytteet Maanäytteet otettiin molempina vuosina suunnitellulta kaivosalueelta ja sen ympäristöstä viidestä eri paikasta, joiden sijainnit on esitetty kuvissa 3 ja 4. Näytteet ovat Pohjaslammen, Pihlajaselänteen, Pohjasvaaran, Hangaslammen, Kurtin ja Kuusamon Sahan alueilla. Maanäytteet otettiin 1 m² alalta halkaisijaltaan 10,4 cm maanäyteottimella 5 cm siivuina 20 cm syvyydelle asti. Jokainen näyte koostui kolmesta osanäytteestä. 3.8 Kalat, näkinsammal ja ärviä Näkinsammalnäytteitä otettiin suunnitellun kaivoksen vesienjohtamisreitissä alavirtaan sijaitsevasta Kitkajoesta. Lisäksi näytteitä otettiin Hangaspurosta, koska puro saa alkunsa suunnitellulta kaivosalueelta. Pohjaslammesta kerättiin ärviänäyte, joka oli todennäköisesti kalvasärviää. Vuonna 2013 kerättiin Ylipäälamminniemestä toinen ärviänäyte. Näkinsammal ja ärviä valittiin mukaan tutkimukseen, koska ne keräävät hyvin radioaktiivisia aineita, ja toimivat siten hyvinä indikaattoreina mahdollisille päästöille. Näkinsammalnäytteet kerättiin käsin ja ärviä sukeltamalla. Kaloja hankittiin kalastamalla sekä ostamalla paikallisesta kalatukusta. Kalat on kalastettu Kuontijärvestä, Ala-Kitkajoesta, Kitkajoesta, Kurtinjärvestä, Pohjaslammesta ja Hangaslammesta. Lajeina olivat muikku, hauki, siika, harjus, kiiski, ahven ja särki. Ahven ja hauki ovat tärkeitä virkistyskalastuksen kohdelajeja, mistä syystä ne on valittu tutkittaviksi lajeiksi. Siika ja muikku ovat alueella tärkeitä saalislajeja. Särkikala on herkkä ympäristömuutoksille, mm. ph muutoksille, minkä vuoksi se on mukana tutkittavana lajina. Rapunäytteitä alueelta ei otettu, koska rapuja ei riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan tutkimusalueella esiinny. Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty kuvissa

15 Kuva 10. Vesikasvien näytteenottopaikat vuonna Kuva 11. Vesikasvien näytteenottopaikat vuonna

16 Kuva 12. Kalanäytteiden näytteenottopaikat vuonna Sammaleet ja naava Sammalnäytteitä kerättiin Juomasuon alueelta ja sen ympäristöstä. Eri sammallajeina kerättiin karhunsammalta, seinäsammalta, kerrossammalta ja rahkasammalta. Sammaleita tutkitaan, koska ne kuvastavat ilmateitse leviävien aineiden kertymistä. Näytteet kerättiin leikkaamalla saksilla noin 20 litraa sammalta/näyte. Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty kuvissa 13 ja

17 Kuva 13. Sammalnäytteiden näytteenottopaikat vuonna Kuva 14. Sammalnäytteiden näytteenottopaikat vuonna

18 Naavaa kerättiin eri näytealoilta, Pohjaslammen, Hangaslammen, Loukasahon, Pihlajaselänteen, Sakarinkaivulamminsuon ja Pihlajavaaran alueelta (kuva 15). Jäkälänäytteitä ei saatu vuosien 2012 ja 2013 näytteenotoissa. Naava ja jäkälä keräävät ilmateitse leviäviä aineita ja ne ovat poroille tärkeää ravintoa, mistä syystä ne on valittu mukaan tutkimukseen. Kuva 15. Naavanäytteiden näytteenottopaikat vuonna Marjat ja sienet Marjanäytteet (mustikka, puolukka, juolukka ja variksenmarja) kerättiin suunnitellulta kaivosalueelta sekä eri puolilta alueen ympäristöstä. Puolukkaa saatiin kerättyä kolmelta näytealalta, mustikkaa ja variksenmarjaa yhdeltä tai kahdelta ja juolukkaa yhdeltä näytealalta. Näytealana käytettiin tyypillistä marjastusalaa. Sieninäytteitä (kangasrousku, punikkitatti, kangastatti, kangasrousku, voitatti, isohapero, kehnäsieni, härmämalikka) kerättiin eri puolilta suunnitellun kaivosalueen ympäristöä. Kangasrouskua saatiin molempina näytteenottovuosina neljältä eri näytealalta, isohaperoa (2013), kangastattia (2012) ja punikkitattia kahdelta eri näytealalta sekä voitattia, kehnäsientä (2013) ja härmämalikkaa (2013) yhdeltä näytealalta. Kangasrouskut ja tatit valittiin tutkittaviksi lajeiksi, koska ne ovat yleisesti käytettyjä ruokasienilajeja. Sienet ovat tärkeitä näytteitä, koska niiden kautta ihminen voi altistua radioaktiivisille aineille. Sienet ovat myös porojen ja riistan ravintoa. Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty kuvissa

19 Kuva 16. Sieninäytteiden näytteenottopaikat vuonna Kuva 17. Sieninäytteiden näytteenottopaikat vuonna

20 Kuva 18. Marjanäytteiden näytteenottopaikat vuonna Kuva 19. Marjanäytteiden näytteenottopaikat vuonna

21 3.7 Riista, poro ja maataloustuotteet Vuonna 2012 riistanäytteenä tutkittiin hirvenlihaa. Vuonna 2013 hirvenlihanäytteen lisäksi tutkittiin poronlihanäyte. Riistanäytteet tilattiin paikallisen metsästysseuran jäseneltä ja poronliha Alakitkan paliskunnasta. Maataloustuotteina tutkittiin perunaa ja naurista, mitkä ostettiin paikalliselta viljelijältä. 4. Näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa käytetyt menetelmät Säteilyturvakeskuksen ympäristön säteilyvalvontaosasto on akkreditoitu ISO standardin 17025:2005 mukaan, akkreditointitunnus T167. Testausalana on säteilyturvallisuustestaus ja siihen liittyvä ympäristönäytteenotto. Kaikki selvityksessä käytetyt analyysimenetelmät ovat akkreditoituja mukaan lukien ympäristönäytteiden näytteenotto (taulukko 2). Gammaspektrometrinen analyysi on menetelmä, jossa yhdellä mittauksella voidaan määrittää kaikkien gammasäteilyä lähettävien aineiden määrät näytteessä. Tyypillisiä gammaspektrometrisesti määritettäviä luonnon radioaktiivisia aineita ovat kalium-40, lyijy-210, uraani-238, radium-226 ja radium-228. Näytteen mittausaika on muutamasta tunnista kolmeen vuorokauteen. Radiokemiallista menetelmää käytetään, jos radioaktiivisen aineen aktiivisuuspitoisuus on niin pieni, ettei sitä pystytä mittaamaan gammaspektrometrisesti tai jos analysoitava radionuklidi ei lähetä gammasäteilyä. Radiokemiallinen määritys vaatii lähes aina alkuaineen erottamisen muista mittausta häiritsevistä aineista. Radiokemiallinen määritys voidaan tehdä kaikille näytteille, jotka voidaan saattaa liuosmuotoon. Helsingissä valvonta- ja mittauslaboratoriossa tehtiin kaikkien näytteiden esikäsittely. Uraani (U- 234, U-238) määritettiin radiokemiallisesti vesinäytteistä, kalanäytteistä, sammalista, ärviästä, naavasta, marjoista, sienistä, riistasta ja sedimenteistä. Muiden näytteiden (ilmapöly, maaperä) uraanin (U-238) ja toriumin hajoamissarjan pitoisuudet määritettiin gammaspektrometrisesti niiden radioaktiivisten hajoamistuotteiden avulla. Ra-226-pitoisuudet määritettiin gammaspektrometrisesti. Radonmääritykset vesinäytteistä tehtiin nestetuikespektrometrillä. Pohjois-Suomen aluelaboratoriossa määritettiin kaikista näytteistä polonium (Po-210) ja lyijy (Pb-210) radiokemiallisella menetelmällä. Useimmista näytteistä Pb-210 määritettiin myös gammaspektrometrisesti. Kenttä- ja valmiuslaboratorio vastasi gammaspektrometrisistä in situ mittauksista ja radon- ja terveyslaboratorio ulkoilman radonmittauksista. Taulukko 2. Analysoinnissa käytetyt määritysmenetelmät Määritettävä Käytetty analysointi Viittaus radionuklidi menetelmä U-234, U-235, U-238 Radiokemiallinen erotus ja alfaspektrometrinen mittaus U-235, U-238 Gammaspektrometrinen mittaus IEC 61452: 1995 Ra-226, Ra-228 Gammaspektrometrinen mittaus, Vesinäytteet nestetuikespektrometrinen mittaus Vesterbacka et al., 2009 STUK OHJE TKO 4.6 STUK TKO 4.5 IEC 61452: 1995 STUK TKO 4.5 Salonen 1993, 1997 Th-228, Th-232 Gammaspektrometrinen mittaus IEC 61452: 1995 STUK TKO 4.5 Vesterbacka ja Ikäheimonen, 2005, STUK OHJE TKO 4.6 Po-210, Pb-210 Radiokemiallinen erotus ja alfaspektrometrinen mittaus Rn-222, vesi Nestetuikespektrometrinen mittaus Rn-222, ilma Integroiva alfajälkimenetelmä Reisbacka 2011 STUK-VALO-4.7 K-40 Gammaspektrometrinen mittaus IEC 61452: 1995 STUK TKO 4.5 Cs-137 Gammaspektrometrinen mittaus IEC 61452: 1995 STUK TKO 4.5 Salonen 1992, 1997 STUK TKO

22 4.1 Näytteiden esikäsittely Näytteet punnittiin ennen esikäsittelyä. Osa näytteistä muun muassa kalat ja riista pakastettiin pilaantumisen estämiseksi. Marja-, sieni-, peruna-, nauris- ja sammalnäytteet puhdistettiin roskista. Sienet, perunat, nauris ja lihat paloiteltiin. Kalanäytteistä hauki, kiiski ja siika fileoitiin ennen kuivausta, jolloin aktiivisuus on Bq/kg lihaa. Ahvenista, muikuista ja särjistä poistettiin ainoastaan pää ja sisälmykset ja loppuosa paloiteltiin ennen kuivausta. Harjuksista poistettiin ainoastaan pää, koska kalat olivat poikasia näytteenottovaiheessa. Näytteet kuivattiin lämpökaapissa, jonka jälkeen ne homogenisoitiin. Uraani- ja radiumanalyysia varten näytteet tuhitettiin. Tuhituksessa kuivattu näyte kuumennetaan 450 asteeseen alumiiniupokkaassa pystyuunissa. Tuhitus pystyuunissa kestää näytteestä riippuen 2 7 päivää. Lopuksi näyte poltetaan vielä teollisuusuunissa 1 2 päivän ajan, missä näytteelle tehdään ns. loppupoltto. Tuhituksen aikana näytteen orgaaninen aines palaa pois. Sedimentti- ja pohja-ainesnäytteet kuivattiin kylmäkuivurissa ja homogenisoitiin. Lämpökaapissa kuivatut maaperänäytteet seulottiin 2 mm seulalla. Seulaan jäänyt orgaaninen aines ja kivet punnittiin erikseen. Gammamittauksiin menevät vesinäytteet haihdutettiin vesihauteella. Elintarvikkeiden ja ympäristönäytteiden tulokset on ilmoitettu kuivattua näytettä kohden. Aktiivisuuspitoisuudet kuivatuissa näytteissä ovat moninkertaisia verrattuna tuoreiden näytteiden aktiivisuuspitoisuuksiin. Esimerkiksi tuoreiden marjojen aktiivisuuspitoisuudet ovat noin seitsemäsosa kuivattujen marjojen pitoisuudesta ja tuoreiden sienten noin kymmenesosa kuivattujen sienten pitoisuudesta. Vastaavasti tuoreiden kalojen, hirvenlihan ja perunan aktiivisuuspitoisuudet ovat 4 5 kertaa pienempiä kuin kuivattujen näytteiden pitoisuudet. 4.2 Gammaspektrometrinen määritys Gammaspektrometrisesti analysoitavat radionuklidit olivat Ra-226, Ra-228, Th-228 ja U-238, silloin, kun uraanipitoisuudet olivat tarpeeksi suuria. Osasta näytteistä Pb-210 määritettiin myös gammaspektrometrisesti. Raportissa on ilmoitettu myös Cs-137:n ja K-40:n pitoisuudet maanäytteille. Mitattavista radionuklideista Cs-137:n ja K-40:n:n aktiivisuuspitoisuus määritettiin suoraan radionuklidista lähtevän gammasäteilyn perusteella. Muiden radionuklidien (U-238, Ra-226, Ra-228 ja Th-228) pitoisuudet määritettiin hajoamistuotteiden (tytärnuklidien) pitoisuuksien perusteella. 4.3 Radiokemiallinen uraanimääritys Radiokemiallisessa uraanimäärityksessä voidaan määrittää uraanin eri isotooppien (U-234, U-235 ja U-238) aktiivisuuspitoisuudet. Näyte saatettiin ensin liuosmuotoon märkäpolttamalla mikroaaltopolttouunissa. Tämän jälkeen näytteestä poistetaan erotusta häiritsevät aineet kuten silikaatti ja orgaaninen aines. Uraani erotetaan ioninvaihdolla muista radioaktiivisista aineista ja saostetaan sen jälkeen yhdessä keriumfluoridin kanssa. Näytepreparaatit mitataan alfaspektrometrisesti. Näytteen uraanipitoisuus lasketaan analyysin alussa lisätyn sisäisen merkkiainemäärän avulla. Uraanianalyysissä merkkiaineena käytettiin U-232 -isotooppia. 4.4 Radiokemiallinen lyijy- ja poloniummääritys Radiokemiallisessa lyijy- ja poloniummäärityksessä määritettiin lyijyn (Pb-210) ja poloniumin (Po- 210) aktiivisuuspitoisuudet. Näyte saatettiin ensin liuosmuotoon mikroaaltopolttouunissa. Poloniumin radiokemiallisessa erotuksessa käytettiin hyväksi poloniumin kykyä saostua spontaanisti hopealevylle. Radiokemiallisen erotuksen jälkeen näytteet mitattiin alfaspektrometrilla. Pb-210 määritettiin samasta näytteestä, josta Po-210 on ensin saostettu pois ja johon Po-210:n annettiin sen jälkeen kasvaa sisään noin puolen vuoden ajan. Tämän jälkeen Po-210- ja Pb-210 aktiivisuuspitoisuudet laskettiin näytteenottohetkeen. Ensimmäisessä saostuksessa käytettiin merkkiaineena Po-209:ää ja toisessa käytetään Po-208:aa. 22

23 4.5 In situ -mittaukset Gammaspektrometrisillä in situ -mittauksilla kartoitettiin maanpinnan gammasäteilyä lähettävien radionuklidien aktiivisuudet. Mittauksessa käytettiin korkean erotuskyvyn omaavaa High Purity Germanium (HPGe) -ilmaisinta, joka oli sijoitettu noin metrin korkeuteen kolmijalan päälle. Mittausaikana käytettiin 30 minuuttia/näytepiste. Mittauspisteinä käytettiin samoja pisteitä, joista oli otettu maaperänäytteet. Kuvassa 3 on esitetty in situ -mittauspisteet. 4.6 Ulkoilman radonmääritykset Juomasuon alueen ympäristöstä valittiin 25 mittauspistettä ulkoilmassa olevan kaasumaisen radonin mittaamiseksi. Mittauspisteiden valinnassa käytettiin kriteereinä mm. asutusta, maaperän ja kallioperän koostumusta, vallitsevia tuulen suuntia ja etäisyyttä kaivosalueelle suunnitelluista rakenteista. Mittauspisteiden koordinaatit määritettiin GPS-laitteella. Ulkoilman radonmittaus suoritettiin jokaisessa mittauspisteessä kahdella STUK:n radonmittauspurkilla. Mittauspisteessä maahan laitettiin puinen rima ja siihen kiinnitettiin noin metrin korkeudelle muovipullo, jonka pohja oli poistettu. Pullon sisään sääsuojaan sijoitettiin kaksi radonmittauspurkkia. Purkit pidettiin ulkoilmassa noin 3 kuukautta, jonka aikana purkkiin kulkeutunut radonkaasu jättää jäljet purkin sisällä olevaan filmiin. Laboratoriossa filmit etsataan käyttäen sähkökemiallista menetelmää. Filmille jäävien jälkien perusteella lasketaan ulkoilman radonpitoisuus. Toinen lähes kolmen kuukauden radonmittausjakso tehtiin uusilla mittauspurkeilla heti ensimmäisen mittausjakson perään samoissa mittauspisteissä, jotta voitiin kartoittaa kevään ja syksyn aiheuttamaa vaihtelua ulkoilman radonpitoisuuksissa. Radonpitoisuudet määritettiin mittauspurkeista STUK:n radonlaboratoriossa Helsingissä. 4.7 Tulosten mittausepävarmuus Mittausepävarmuus on mittaustulokseen liittyvä parametri, joka kuvaa mittaussuureen arvojen oletettua vaihtelua. Mittausepävarmuustietoja tarvitaan, kun arvioidaan mittaustuloksen tarkkuutta. Mittausepävarmuus on kvantitatiivinen arvio niistä rajoista, joiden sisäpuolella mittaustuloksen oletetaan olevan tietyllä todennäköisyydellä. Epävarmuuden arvioinnissa ei ole huomioitu näytteenoton epävarmuutta. Radiokemiallisesti ja gammaspektrometrisesti analysoituihin mittaustuloksiin liittyvä mittausepävarmuus on ilmaistu ns. laajennettuna epävarmuutena, joka saadaan kertomalla yhdistetty mittausepävarmuus peittävyyskertoimella k=2. Tämä vastaa likimain 95 %:n suuruista luotettavuusväliä, mikä tarkoittaa sitä, että tulos on 95 % todennäköisyydellä ilmoitetulla välillä (±). 23

24 5. Tulokset 5.1 Ilmapölynäytteet Ilmapölynäytteitä kerättiin kahdesta eri paikasta, Kurtista ja Käylästä (taulukko 3). Vertailupisteeksi valittiin STUKin valtakunnallisen säteilyvalvontaverkon Rovaniemen ilmankeräysaseman tulokset samoilta ajoilta (vastaavana aikana vuonna 2012 kerätty ilmanäyte). Ilmapölynäytteiden tulokset on ilmoitettu mikrobq/m 3 ilmaa. Rovaniemen ilmankeräysasemalla oleva keräyslaite kerää enemmän ilmaa kuin kannettavat ilmankeräyslaitteet, joita käytettiin tässä tutkimuksessa. Tämän vuoksi myös määritysrajat Rovaniemen ilmanäytteille ovat pienempiä kuin tässä tutkimuksessa. Kurtissa tehdyssä mittauksessa luonnon K-40-pitoisuus oli suurempi verrattuna Käylässä tai Rovaniemellä saatuun tulokseen. Valtakunnallisessa ympäristönsäteilyvalvonnassa tyypillinen vaihteluväli ilman K-40-pitoisuudella on alle menetelmän havaitsemisrajasta 200 mikrobq/m 3. Suurempi K- 40-pitoisuus johtuu todennäköisesti siitä, että näytteessä on mukana maaperän pölyä, joka myös sisältää K-40:a. Käylässä ja Kurtissa tehdyissä mittauksissa ilman Pb-210-pitoisuus oli noin 3 4 kertaa suurempi kuin Rovaniemellä mitattu pitoisuus. Valtakunnallisessa ympäristön säteilyvalvonnassa tyypillinen vaihteluväli ilman lyijypitoisuuksilla on alle mikrobq/m 3, ja siihen verrattuna tulos ei poikkea normaalista luonnossa esiintyvästä pitoisuudesta. Taulukko 3. Ilmapölynäytteissä gammaspektometrisessa mittauksissa havaitut radionuklidit vuosina 2012 ja Pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä mikrobq/m 3. Keräyspaikka/ Radionuklidi Kurtti Käylä Referenssipaikka Rovaniemi 2012 STUKin KK 2/12 KU KK 1/12 KU CR 37/12 näytetunnus Pb-210 (µbq/m 3 ) ± ± ± 16 Ac-228 (µbq/m 3 ) < 70 < 15 < 20 < 5 0,7 ± 0,4 Bi-214 (µbq/m 3 ) < 50 < ± 6 < 3 1,4 ± 0,4 Pb-212 (µbq/m 3 ) < 20 < 6 < 17 < 2 0,7 ± 0,4 Pb-214 (µbq/m 3 ) < 40 < 10 < 15 < 3 1,2 ± 0,2 Tl-208 (µbq/m 3 ) < 50 < 5 < 40 < 2 1,0 ± 0,2 U-235 (µbq/m 3 ) < 140 < 10 < 40 < 2 < 1,0 K-40 (µbq/m 3 ) 560 ± ± ± ± ± 30 < tulos alle menetelmän havaitsemisrajan, - ei analysoitu 5.2 Ulkoinen säteily ja in situ -mittaukset Ulkoisella säteilyllä tarkoitetaan kehoon sen ulkopuolelta tulevaa, esimerkiksi maaperässä ja ilmassa olevien radioaktiivisten aineiden lähettämää säteilyä. Vuonna 2012 Juomasuon alueella ulkoisen säteilyn annosnopeutta mitattiin 41 eri pisteessä suunnitellulla kaivosalueella ja sen ympäristössä RDS-120 kannettavalla säteilymittarilla noin 30 cm korkeudella maanpinnasta. Tulokset vaihtelivat välillä 0,06 0,14 mikrosievertiä tunnissa (µsv/h). Juomasuon alueella tehdyt ulkoisen säteilyn annosnopeusmittaukset eivät poikenneet normaalista ulkoisen säteilyn annosnopeudesta Suomessa. Suomessa ulkoisen säteilyn annosnopeus vaihtelee paikasta ja vuodenajasta riippuen välillä 0,05 0,3 µsv/h. Suomessa on automaattinen ulkoista säteilyä mittaava valvontaverkko, jossa on noin 255 asemaa. Verkko kattaa koko maan. 24

Väliraportin liitetiedostot

Väliraportin liitetiedostot 1 (21) Talvivaaran ympäristön Sisältö LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta... 2 LIITE 2. Analysoidut näytteet 2010... 5 LIITE 3. Gammaspektrometristen

Lisätiedot

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti 31.3.12

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti 31.3.12 Yhteenveto Tässä Talvivaara Sotkamo Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa perustilaselvityksessä kartoitettiin radiologinen tilanne Talvivaaran kaivosalueen ympäristössä. Hankkeessa

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Talvivaaran ympäristön radiologisen perustilaselvityksen laajennus. Loppuraportti

Talvivaaran ympäristön radiologisen perustilaselvityksen laajennus. Loppuraportti Talvivaaran ympäristön radiologisen perustilaselvityksen laajennus Loppuraportti Säteilyturvakeskus 7.5.2014 1 Tiivistelmä Tässä Talvivaaran ympäristön radiologisen perustilaselvityksen laajennuksessa

Lisätiedot

Loppuraportin liitetiedostot

Loppuraportin liitetiedostot 1 (33) Talvivaaran ympäristön Sisältö LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta... 3 LIITE 2. Analysoidut näytteet 2010 ja 2011... 6 LIITE 3. Gammaspektrometristen

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS Soklin radiologinen perustilaselvitys 31.5.2010 Loppuraportti

SÄTEILYTURVAKESKUS Soklin radiologinen perustilaselvitys 31.5.2010 Loppuraportti Yhteenveto Soklin fosfaattimalmissa luonnon radioaktiivisten aineiden määrät ovat selvästi suurempia kuin maaperässä keskimäärin. Tässä Yara Suomi Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa

Lisätiedot

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika:

Lisätiedot

Talvivaaran säteilyturvallisuus

Talvivaaran säteilyturvallisuus Talvivaaran säteilyturvallisuus Sonkajärven kuntalaisilta 22.3.2012 Raimo Mustonen, Apulaisjohtaja, Säteilyturvakeskus 22.3.2012 1 Keskeiset kysymykset Minkälainen uraani on? Onko uraani ongelma Talvivaarassa?

Lisätiedot

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit

Lisätiedot

LIITE 1 Perustelut toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

LIITE 1 Perustelut toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta LIITE 1 Perustelut toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO ASIA Hakemus ja perustelut ympäristölupapäätöksen mukaisen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä 3.11.2016 Ympäristöterveyspäivät, 2.-3.11.2016, Tampere Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. Luonnollinen radioaktiivisuus juomavedessä 3. Talousvedestä aiheutuva

Lisätiedot

KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001

KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001 / TOUKOKUU 2004 KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001 P. Vesterbacka 1, I. Mäkeläinen 1, T. Tarvainen 2, T. Hatakka 2, H. Arvela 1 1 Säteilyturvakeskus, PL 14, 00881 HELSINKI 2 Geologian

Lisätiedot

TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET

TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET 5 TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET Laina Salonen, Pia Vesterbacka, Ilona Mäkeläinen, Anne Weltner, Hannu Arvela SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Radionuklidien pitoisuus suomalaisten talousvedessä.. 164 5.2 Luonnon

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen 800 700 600 500 Bq/m 3 400 300 200 100 0 11.12. 18.12. 25.12. 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. RADIATION

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY T167/A17/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(9) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY SÄTEILYTURVAKESKUS YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 9/1992 IjOulun Oulu KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLIT 1992 Oulun kaupungin ympäristövirasto jatkaa ympäristöhygienian

Lisätiedot

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ

Lisätiedot

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-.

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-. eologian tutkimuskeskus r-- srh.!'-.-.-.... -. -. -7 _1 d. 11,.-. nestutkimukset 1./1.3 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne

Lisätiedot

ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS / SYYSKUU 2005 ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS M.Muikku, H.Arvela, H.Järvinen, H.Korpela, E.Kostiainen, I.Mäkeläinen, E.Vartiainen, K.Vesterbacka STUK SÄTEILYTURVAKESKUS

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston.

SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO 21.4.2015 Tämä hinnasto korvaa 11.4.2014 vahvistetun hinnaston. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT Yleistä. Säteilyturvakeskus tuottaa tilauksesta toimialansa asiantuntijapalveluja.

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä turvallisuusperustelun tukena. KYT2010 tutkimusseminaari

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä turvallisuusperustelun tukena. KYT2010 tutkimusseminaari Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä turvallisuusperustelun tukena GeoChem KYT2010 tutkimusseminaari 26.9.2008 Mira Markovaara-Koivisto Esityksen sisältö Tutkimusryhmä Tutkimuksen perusasetelma

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011 TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS Tutkimusselostus 2 (9) Sisällys 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys... 3 2 Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys... 3 3 Ranteet...

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus VUOVE-INSINÖÖRIT OY Korvenojantie 44 05200 Rajamäki 050-5459972 E-mail timo.tammenlarva@kolumbus.fi VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI Vuove-vuotovesitutkimus ESIMERKKIRAPORTTI 2015 Vuove-Insinöörit Oy 050 5459972

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISET AINEET JA RAVINTO

RADIOAKTIIVISET AINEET JA RAVINTO 6 RADIOAKTIIVISET AINEET JA RAVINTO Ritva Saxén, Riitta Hänninen, Erkki Ilus, Kirsti-Liisa Sjöblom, Aino Rantavaara, Kristina Rissanen SISÄLLYSLUETTELO 6.1 Radioaktiivisia aineita kulkeutuu ravintoon...

Lisätiedot

SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET. FT Mikko Punkari & FT Kari Koponen FCG Finnish Consulting Group Oy

SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET. FT Mikko Punkari & FT Kari Koponen FCG Finnish Consulting Group Oy SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET FT Mikko Punkari & FT Kari Koponen FCG Finnish Consulting Group Oy Uraani halkeaa, ja tuottaa lamppuun valkeaa mutta millään muilla mailla, kuin Suomella se ei oo

Lisätiedot

Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen. Riskinarviointiseminaari

Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen. Riskinarviointiseminaari Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen Eviran raskasmetallitutkimukset Eviran kemian ja toksikologian tutkimusyksikössä tutkitaan raskasmetalleja elintarvikkeiden lisäksi myös

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

TALVIVAARA SOTKAMO OY URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy Asiakirjatyyppi Ympäristölupahakemus Päivämäärä 16.3.2011 Viite 82132932 TALVIVAARA SOTKAMO OY URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS TALVIVAARA SOTKAMO OY URAANIN

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO

SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO Timo Saario VTT Temaattinen KYT-seminaari 29.04.2010 1 TAUSTAA - 1 Japanilainen tutkimusryhmä raportoi vuonna 2007 että CuOFP on altis sulfidien aiheuttamalle

Lisätiedot

Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803

Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803 Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803 Vesa Kettunen, Kemira Municipal&Industrial 3/23/2013 1 AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS-SEMINAARI AMPUMARATA-ALUEIDEN

Lisätiedot

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 21.2.2011 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt

Lisätiedot

PIMA-selvitys/raportti

PIMA-selvitys/raportti PIMA-selvitys/raportti Hietakyläntie 171 Pyhäsalmi Kunta: Pyhäjärvi Kaupunginosa: 403 Kortteli/Tila: 25 Tontti/Rek.nro: 38 Sivu 2 / 4 PIMA-selvitys/raportti 1. KOHDE JA TUTKIMUKSET 1.1 Toimeksianto Raahen

Lisätiedot

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa Matti Leppänen, SYKE, Mutku-seminaari, 21.11.2013 Miten arvioida metallipitoisuuksien haitallisuutta? EU direktiivit (+ maakohtaisia ohjeita; USA, Can)

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

Sedimenttianalyysin tulokset

Sedimenttianalyysin tulokset Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 157803 (WRAISIO/R2), saapunut 15.7.2013, näytteet otettu 15.7.2013 (13:30) Näytteenottaja: SaKo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti

Lisätiedot

Kaivovesien analyysitulosten yhteenvetoa alueittain

Kaivovesien analyysitulosten yhteenvetoa alueittain Kaivovesien analyysitulosten yhteenvetoa ittain Porvoon terveydensuojelu on analysoinut tiedossaan olevien kaivovesinäytteiden analyysituloksia yksityiskaivoista, ja koonnut niistä yhteenvetoa ittain.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu 09.02.2017 Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Laboratorion laadukkaan toiminnan edellytykset Henkilöstön ammatillinen koulutus Sisäinen

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa

Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa Ensimmäinen Maanalaisen Fysiikan Kesäkoulu, Pyhäjärvi, 2003-1 - Kansallinen Maanalaisen Fysiikan Kesäkoulu Pyhäjärvi, 9. 13. kesäkuuta 2003 Timo Enqvist Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa Ensimmäinen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten

Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Turun Satama Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten tarkkailu 2007 Mateen haitta ainepitoisuudet 82117732 6.3.2008 Turun Satama Ruoppausmassojen

Lisätiedot

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa

Lisätiedot

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy 9.12.2013 Helsinki Vesa Sinervo Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1313 vesa.sinervo@finnrock.fi SISÄLLYS TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT... 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ Säätytalo, Helsinki 10. 11.12.2015 Kalibrointi Kalibroinnissa määritetään mittarin

Lisätiedot

UAV-alustainen radiometrinen mittaus

UAV-alustainen radiometrinen mittaus UAV-alustainen radiometrinen mittaus Testimittaus Kolarin Rautuvaarassa Heikki Salmirinne, Pertti Turunen, Tero Niiranen, Eija Hyvönen Geologian tutkimuskeskus, Rovaniemi Sisältö Radiometrinen säteilymittaus

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin

Lisätiedot

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Taustaa Taustaa Elohopea Riski Talvivaaran pohjavesituloksia,

Lisätiedot

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus 16.3.2016 Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 211333 (4359/TALVES), saapunut 6.9.2016 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 25581 Raakavesi

Lisätiedot

MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)

MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) jussi.reinikainen@ymparisto.fi Kuva: Anna Niemelä Lähtökohdat Valmisteltu yhdessä MARAn kanssa Sama taustatyö/-selvitys

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Kuva 10-2-9. Maaperän geokemia raudan (Fe) ja nikkelin (Ni) osalta moreeninäytteissä (Koljonen et al. 1992, Pöyry 2008).

Kuva 10-2-9. Maaperän geokemia raudan (Fe) ja nikkelin (Ni) osalta moreeninäytteissä (Koljonen et al. 1992, Pöyry 2008). Kuva 1-2-9. Maaperän geokemia raudan (Fe) ja nikkelin (Ni) osalta moreeninäytteissä (Koljonen et al. 1992, Pöyry 28). 1.2.3.4 Geokemia Vihreäkivialueella, johon myös hankealue kuuluu, on moreeniin rikastunut

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot