Oamkin Ympäristöohjelman 2011 (AMKHALL ) päivitys ympäristöstrategiaksi 03/2010. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ympäristöstrategia 2011

Transkriptio

1 Oamkin Ympäristöohjelman 2011 (AMKHALL ) päivitys ympäristöstrategiaksi 03/2010 Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ympäristöstrategia 2011

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Abstract 1 Johdanto Oulun seudun ammattikorkeakoulun ympäristöpolitiikka Toimenpideohjelma Ympäristölainsäädäntö ja muut vaatimukset Ympäristöstrategian toimenpiteet Kestävä kehitys opetuksessa Kestävä kehitys tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa Turvallisuus ja toiminta hätätilanteissa Ylläpitotoiminnot Hankinnat ja materiaalien käyttö Jätehuolto Energia ja veden kulutus Puhtaanapito ja ravitsemuspalvelut Kuljetukset ja liikenne Vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi Työ- ja opiskeluhyvinvointi Vastuut ja organisointi Viestintä Seuranta ja mittarit Kustannukset...12 Lähteet...13 Liite 1 Keskeiset käsitteet

3 Tiivistelmä Sustainability is like peace or happiness. It is easy to understand, difficult to define or measure and, most of all, hard to achieve. (Rydén 2006) Ympäristöstrategia 2011 jatkaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) tavoitteellista työtä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Tähän työhön Oamk osallistuu koulutusorganisaationa, työnantajana, aluekehittäjänä sekä vaikuttajana. Oamkissa ympäristöasioita on edistetty 1990-luvulta lähtien. Ympäristövastuun lähtökohtana ovat Opetusministeriön kansallinen strategia kestävän kehityksen edistämiseksi koulutuksessa, Pohjois-Pohjanmaan ympäristöstrategia , Oulun seudun koulutuskuntayhtymän strategia 2015 sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun strategia Oamkin ympäristötyöhön osallistuvat kaikki toimintayksiköt, ja toimeenpanosta vastaa Oamkin rehtori yhdessä yksikönjohtajien kanssa. Ympäristöstrategian 2011 päätavoitteena on saada Oamkin ympäristötyölle julkinen tunnustus, mikä vahvistaa, että ekologinen, taloudellinen ja sosiaalis-kulttuurinen hyvinvointi on otettu toiminnassa huomioon ja että niitä kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella. Tunnustuksen saaminen edellyttää työyhteisöltä osallistumista ja aitoa sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Strategiakaudella 2011 Oamk määrittää yksikkökohtaisesti merkittävät ympäristönäkökohdat. Lisäksi kestävän kehityksen vaatimus huomioidaan opetussuunnitelmissa, opetuksessa, opinnäytetöissä, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa sekä muissa arkipäivän teoissa. Monilla strategian edellyttämillä toimenpiteillä on myös myönteisiä talousvaikutuksia. Henkilökuntaa kannustetaan koulutukseen kestävän kehityksen osaamisen nostamiseksi. Samoin huolehditaan siitä, että kaikki Oamkin toimintaan osallistuvat ovat tietoisia ja sitoutuneita ympäristötyöhön.

4 Abstract Sustainability is like peace or happiness. It is easy to understand, difficult to define or measure and, most of all, hard to achieve. (Rydén 2006) Environmental strategy 2011 continues persistent and goal-oriented work of Oulu University of Applied Sciences (Oulu UAS) for building sustainable future, for which Oulu UAS participates as educational organisation, employer, regional developer and regional force. Environmental matters have been advanced in Oulu UAS since 1990, and current environmental strategy reviews the operation from the perspective of sustainable development. Environmental responsibility of Oulu UAS is founded on the following documents: the National strategy of the Ministry of Education for Enhancing Sustainable Development in Education, the Environmental Strategy of Northern Ostrobothnia , the Strategy of The Oulu Region Joint Authority for Education 2015 and the Strategy of Oulu UAS All operational units participate in the environmental work, and rector together with directors of the units is responsible for the implementation. The main objective of the strategy is to receive a public recognition that verifies the authentic commitment and motivation of the working community for the set goals. By the year 2011 all operational units of Oulu UAS have defined their significant environmental goals. Furthermore the demand of sustainable development has been catered for curricula, teaching, theses work, research, development and innovation work but also for everyday activities. Many operations of the programme have also positive economic effects. Employees are prompted to training in order to improve the competence of sustainable development. It is also assured that the working community is aware of and committed to forge environmental work in Oulu UAS.

5 1 Johdanto Oulun seudun ammattikorkeakoululla (Oamk) on lakisääteisesti kaksi tehtävää: 1) Oamkin tulee tarjota korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea yksilön ammatillista kasvua. 2) Oamkin tulee harjoittaa tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä alueen elinkeino- ja muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa (Ammattikorkeakoululaki 2003). Ammattikorkeakoulut suorittavat niille määrättyjä tehtäviä Opetusministeriön ohjauksessa, joka myös seuraa, että kansallisia ja kansainvälisiä sopimuksia ja ohjelmia noudatetaan. Tällä hetkellä merkittävä kestävää kehitystä ja koulutusta käsittelevä kansainvälinen ohjelma on Itämeren maiden Baltic 21E ohjelma, An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region, jonka kansallisen toimeenpano ohjelman Opetusministeriö julkaisi vuonna 2006 (Kestävän kehityksen edistäminen , ks. kuvio 1). Ohjelma on myös strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenelle (Education for Sustainable Development ). Lisäksi korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia ( ) edellyttää, että Oamk osallistuu globaalin vastuun edistämiseen (Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia ). Kuvio 1. Ammattikorkeakoulujen tavoitteet kestävän kehityksen edistämiseksi (mukailtu teoksesta Kestävän kehityksen 2006, 62 63). Oamk on toteuttanut tavoitteellista ympäristötyötä 1990-luvulta lähtien, ja ympäristötoiminnasta on tullut tärkeä ja luonteva osa organisaation toimintaa. Oamkin Osaamisella hyvinvointiin 2015 strategia vahvistaa 1

6 kestävän kehityksen yhdeksi toiminnan määrittäjäksi (Osaamisella ). Myös Oamkin ylläpitäjä, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSEKK), on asettanut ympäristöasiat keskeiseksi strategiseksi päämääräkseen (OSEKK:n kuntayhtymästrategia ). Ympäristöstrategia 2011 tarkastelee Oamkin toimintaa ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalis-kulttuurisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa sellaista osaamista, mikä vastaa moniarvoisen ja alati muuttuvan yhteiskuntamme haasteisiin (Wals 2006, 42). Oamk on sitoutunut jatkuvan parantamisen vaatimukseen yhteistoiminnallisesti ottaen huomioon yksiköidensä erityispiirteet ja mahdollisuudet (Kaivola & Rohweder 2006; Wals 2006, 47). Ympäristöstrategian 2011 päätavoitteena on saada Oamkin toimintayksiköiden ympäristötyölle julkinen tunnustus, mikä vahvistaa, että toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella. 2

7 2 Oulun seudun ammattikorkeakoulun ympäristöpolitiikka Oulun seudun ammattikorkeakoulun tehtävänä on vahvistaa kansallista ja erityisesti alueellista osaamista sekä henkistä ja aineellista hyvinvointia. Tehtävää toteutetaan järjestämällä työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta sekä tutkimusja kehitystoiminnalla. Toiminnassa korostuvat osaaminen, asiantuntijuus, yhteistyö sekä jatkuva uudistuminen. Oamk korostaa tehtävissään kestävää kehitystä. Oulun seudun ammattikorkeakoulun ympäristövastuun lähtökohtana ovat Opetusministeriön Baltic 21E ohjelman kansallinen strategia, Pohjois-Pohjanmaan ympäristöstrategia , Oulun seudun koulutuskuntayhtymän strategia 2015 sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun strategia Tämän lisäksi ammattikorkeakoulu noudattaa toiminnassaan ympäristöön, työsuojeluun, terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen liittyvää lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä sekä voimassaolevia sopimuksia. Ammattikorkeakoululla on kestävää kehitystä edistävä erityinen ympäristöstrategia, jonka toimeenpanosta vastaavat Oamkin rehtori sekä yksiköidenjohtajat. Opetussuunnitelmiin ympäristöosaaminen on integroitu ammattialojen erityispiirteet huomioiden. Lisäksi ammattikorkeakoulussa järjestetään kestävää kehitystä käsitteleviä opintojaksoja. Kestävän kehityksen vaatimus otetaan huomioon opinnäytetöissä ja tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa ammattialojen erityispiirteet huomioiden sekä muissa arkipäivän teoissa. Oamk kannustaa henkilökuntaa koulutukseen kestävän kehityksen osaamisen nostamiseksi sekä huolehtii siitä, että työyhteisö on tietoinen ja sitoutunut ympäristöjärjestelmän rakentamiseen. Oulussa Rehtori Jouko Paaso 3

8 3 Toimenpideohjelma Ympäristöstrategia 2011 käsittää ekologisen, taloudellisen ja sosiaalis-kulttuurisen hyvinvoinnin edistämisen. Varsinainen työ tehdään toimintayksiköissä ympäristövastaavien johdolla. Oulun seudun ammattikorkeakoulu koostuu erikokoista ja erilaisista yksiköistä, mikä näkyy myös ohjelman toteuttamisessa. Luonnonvara-alan yksikön ISO ympäristöstandardikokemuksia hyödynnetään. 3.1 Ympäristölainsäädäntö ja muut vaatimukset Ympäristö- ja jätelainsäädäntöä ja määräyksiä seuraa ja muutoksista tiedottaa Oulun seudun koulutuskuntayhtymän kiinteistöpalvelut. Työsuojelulainsäädännön ylläpito ja tiedottaminen kuuluu kuntayhtymän työsuojeluorganisaatiolle. Tämän lisäksi jokaisella työntekijällä on vastuu seurata omaa alaa koskevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä, jollei oppilaitoksessa/yksikössä ole erikseen sovittu vastuuhenkilöä. (OSAKK Ympäristöjärjestelmä 2002.) 3.2 Ympäristöstrategian toimenpiteet Ympäristötyö edellyttää yksiköiltä kuviossa 2 esitettyjä toimenpiteitä. Kuvio 2. Ympäristötyön prosessikaavio. 4

9 Jokainen toimintayksikkö vastaa siitä, että se: 1. Organisoituu tarvittavalla kokoonpanolla pystyäkseen toteuttamaan ympäristöstrategiaa sekä suorittamaan yksikössään ympäristötyön itsearvioinnin (ympäristökatselmus), jossa kiinnitetään huomiota yksikön toimintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Katselmukset tehdään ympäristövastaavan johdolla. 2. Sopii katselmusten pohjalta merkittävät ympäristönäkökohdat ja niitä kuvaavat indikaattorit sekä luo, toteuttaa ja ylläpitää toimintaohjelmaa, joilla näkökohtien parantamiseen puututaan. 3. Päättää oman yksikkönsä ympäristötyön linjauksista. Yksikönjohtajan vahvistama linjaus antaa suunnan yksikön toimenpideohjelmalle, joka rakentuu joko Green Office ympäristöohjelman tai ISO ympäristöstandardin vaatimuksille. 4. Huolehtii Ympäristöstrategian 2011 edellyttämästä lisä-/täydennyskoulutuksesta, tiedottamisesta, ohjeistuksesta ja yhteistyöstä. 5. Toteuttaa vuosittain sisäisen arvioinnin (auditoinnin). Ympäristöstrategia 2011 toteutetaan seuraavassa ohjeellisessa aikataulussa: Kuvio 3. Ympäristöjärjestelmän rakentamisen aikataulu. 5

10 3.3 Kestävä kehitys opetuksessa Oamk edistää opetuksessaan kestävää kehitystä, mikä edellyttää korkealaatuista oppimista sekä hyvää opetusta. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä tuetaan opetuksen sisällöissä ja opetusjärjestelyissä. Kestävän kehityksen tavoitteet integroidaan opetukseen seuraavasti: Yksiköissä tarkistetaan kestävän kehityksen osaamistavoitteet ja päivitetään ne opintojaksokuvauksiin. Yksiköissä toteutetaan erillinen opintojakso (vähintään 3op), jossa keskitytään kestävään kehitykseen erityisesti oman ammattialan näkökulmasta. Lisäksi kaikille opiskelijoille on tarjolla valinnaisia opintojaksoja, joissa omaa kestävän kehityksen osaamistaan voi syventää. Harjoittelujaksojen ja opinnäytteiden työ- ja tutkimustehtäviä havainnoidaan, arvioidaan ja kehitetään myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Yleisesti opetuksessa paneudutaan kestävää kehitystä edistäviin teemoihin (ks. kuva 3). Opetuksen kestävän kehityksen (itse)arviointiin kehitetään tukilistoja ja menetelmiä. Kuvio 4. Pedagogisia ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi opetuksessa 3.3 Kestävä kehitys tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa Oamkilla on merkittävä rooli Pohjois-Suomen aluekehittäjänä, siksi se toteuttaa alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita yhteistyökumppaneidensa kanssa. Opetusministeriön Baltic 21E toimeenpanoohjelma (Kestävän kehityksen edistäminen , 63) esittää korkeakouluille toimenpiteitä, joilla lisätään tutkijakoulutusta ja tutkimusyhteistyötä erityisesti kestävään kehitykseen liittyvissä hankkeissa. Ympäristö- 6

11 strategia 2011 edistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyölle (tki-työ) asetettuja tavoitteita seuraavin toimenpitein: Kestävä kehitys määritetään yhdeksi Oamkin tki-työn painopisteeksi. Toimintayksiköiden tki-suunnitelmissa kuvataan, miten kestävän kehityksen periaatteet otetaan tkityössä huomioon. Kestävä kehitys on yksi kriteereistä päätettäessä Oamkin osallistumisesta kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Ympäristönäkökohdat otetaan huomioon kehitettäessä hankkeiden kestävän kehityksen (itse)arviointiin työkaluja ja menettelytapoja. 3.4 Turvallisuus ja toiminta hätätilanteissa Oamkin jokaisessa toimintayksikössä noudatetaan turvallisuustyön toimintaohjelmaa, missä on määritelty yksikön turvallisuustyön painopistealueet sekä yksityiskohtaiset toimenpiteet. Asiakirjat valmistelee toimintayksikön turvallisuusvastaava ja/tai työyhteisövaltuutettu yhteistoiminnassa OSEKK:n edustajien kanssa. Lisäksi jokaisessa kiinteistössä noudatetaan pelastautumissuunnitelmaa, minkä tehtävänä on myös hätätilanteisiin mahdollisesti liittyvien ympäristövaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen. 7

12 4 Ylläpitotoiminnot Oulun seudun ammattikorkeakoulun ylläpitotoiminnoista vastaa pääsääntöisesti Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSEKK). Oamk on ylläpitotoimintojen suurimpia käyttäjiä, ja siksi sen tulee säännöllisesti tarkistaa niiden kehittämistarpeet kestävän kehityksen näkökulmasta. 4.1 Hankinnat ja materiaalien käyttö Oamk noudattaa hankinnoissaan OSEKK:n yhtymähallituksen vahvistamaa Hankintaohjetta (päätös / 158 ). Ostopäätökset noudattavat EU:n parlamentin ja neuvoston vuonna 2004 hyväksymiä uusia hankintadirektiivejä, jotka on Suomessa sisällytetty voimaan astuneeseen lakiin julkisista hankinnoista (348/2007). Laki edellyttää, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Hankintoja toteutettaessa noudatetaan aina avoimuutta, hyvää hallintotapaa markkinoita hyödyntäen sekä kohdellen tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. 4.2 Jätehuolto Jätteiden lajittelua, hyödyntämistä ja kierrätystä lisätään. Toimintayksiköt huolehtivat siitä, että jätehuoltoon liittyvät vastuut ja ohjeistus ovat ajan tasalla, ja lajitteluohjeita on riittävästi näkyvillä. Tämän lisäksi yksiköt laativat ja/tai tarkistavat jätehuoltosuunnitelmansa sekä kannustavat henkilökuntaa ja opiskelijoita vähentämään jätteiden syntyä ja tehostamaan lajittelua. Kaikessa toiminnassa suositaan vähemmän ympäristöä kuormittavia materiaaleja. 4.3 Energia ja veden kulutus OSEKK on allekirjoittanut Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Energiatehokkuussopimuksen Sopimuksen tavoitteena on ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästö sopimuskaudella, mikä sitoo myös Oamkia. Energiansäästö- ja energiantehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä ja toimintatapoihin, käyttäytymiseen ja/tai energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön liittyviä, ja niillä vaikutetaan sähkö-, lämpö- ja vesikustannuksiin. Tavoitteiden saavuttamista mitataan ja seurataan kuukausittain kiinteistökohtaisesti. Tämän lisäksi Kiinteistöpalvelut tekee kaikissa kuntayhtymän kiinteistöissä energiakatselmukset vuosien välisenä aikana. Energiasopimuksen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyötä kuntayhtymän kiinteistöpalveluiden kanssa tiivistetään. 8

13 4.4 Puhtaanapito ja ravitsemuspalvelut Päävastuu puhtaanapidon ja ravitsemuspalveluiden organisoinnista, toimivuudesta, seurannasta ja kehittämisestä on OSEKK:lla. Koska Oamk on palveluiden pääkäyttäjä, sen tulee huolehtia, että henkilökunta, opiskelijat ja yhteistyökumppanit OSEKK:sta tiedostavat kestävän kehityksen vaatimukset omassa toiminnassaan myös puhtaanapidon ja ravitsemuspalveluiden osalta. Ulko- ja sisätilojen likaantumista ehkäistään sekä biojätteen lajittelu mahdollistetaan. Puhtaanapidon ja ravitsemuspalveluiden alihankkijoita valittaessa yhtenä kriteerinä käytetään ympäristöystävällisyyttä. 4.5 Kuljetukset ja liikenne Oamkin toimintayksiköt sijaitsevat hajallaan toisistaan. Henkilöliikenteen kasvamisen ehkäisemiseksi Oamk kannustaa henkilökuntaa ja opiskelijoita käyttämään julkista liikennettä, suosimaan kimppakyytejä sekä ylipäätään välttämään yksityisautoilua. Lisäksi edistetään henkilöliikenteen korvaamista tietoliikenteellä (etätyöskentely, videoneuvottelut) kuitenkin niin, ettei tasapuolista osallistumista Oamkin toimintaan ehkäistä. 4.6 Vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi Kaikissa Oamkin toimintayksiköissä, joissa käsitellään ja/tai varastoidaan vaarallisia aineita, kiinnitetään huomiota riittävään turvallisuustiedottamiseen. Käytettävistä vaarallisista aineista kirjanpito on ajan tasalla, merkinnät ohjeiden mukaiset ja käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla tiloissa, joissa aineita käsitellään ja säilytetään. Vaarallisten aineiden käytöstä, varastoinnista ja hävittämisestä on yksiköissä määritelty selkeät vastuut. 9

14 5 Työ- ja opiskeluhyvinvointi Oamk huolehtii opiskelijoidensa ja henkilökuntansa hyvinvoinnista. Muun muassa seuraavat toimintaohjelmat ja mallit tukevat tätä työtä ja mahdollistavat hyvinvoinnin seuraamisen ja arvioinnin: Haitallisen kuormituksen hallinta -toimintamalli Kriisitoimintamalli Rikosasioiden käsittely Räjähdysvaaralliset tilat Tapaturmien ja työtapaturmien käsittely Työsuojelun toimintaohjelma Turvallisuustyön toimintaohjelma Vaarojen arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Varhaisen puuttumisen malli Yksikön turvallisuustyön toimintasuunnitelma OSEKK:n yhteiset arvot ovat oikeudenmukaisuus ja rehellisyys, luovuus ja rohkeus sekä vastuullisuus (OSEKK:n kuntayhtymästrategia 2008), lisäksi Oamkin toimintaperiaatteissa korostuvat asiantuntijuus, yhteistyö ja jatkuva uudistuminen. Epäkohtiin puututaan ensitilassa. Yhteistyötä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyen tehdään muun muassa työ- ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Opiskelijat otetaan mukaan omaa opiskelua koskevaan päätöksentekoon, mikä antaa heille mahdollisuuden tunnistaa omaa arvomaailmaansa, edistää yhteiskunnallista keskustelua sekä lisää opiskelijoiden hyvinvointia Oamkissa (ks. Kaivola 2006). Toimintaa tehostavissa ratkaisuissa yhteisöllisyys on yksi päätöksenteossa punnittavista näkökohdista. 10

15 6 Vastuut ja organisointi Ympäristöstrategia 2011 toimeenpanosta vastaa yksikönjohtajista koostuva johtoryhmä, joka seuraa ja arvioi ohjelman toteutusta vuosittain. Oamkin ympäristötiimin puheenjohtaja kutsutaan johtoryhmän esittelijäksi. Ympäristöstrategian 2011 käytännön työtä tehdään toimintayksiköiden ympäristötiimeissä ympäristövastaavien johdolla. Tiimeissä ovat edustettuina opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta. Yksiköiden ympäristöjärjestelmän rakentamiseen varataan riittävästi työaikaa, mikä huomioidaan etenkin ympäristövastaavien työaikasuunnitelmissa. Oamkin ympäristötiimi laatii lukuvuosittain tarkentavan toimintasuunnitelman ja ehdotuksen ympäristötyön resurssitarpeesta yksiköissä. Oamkin ympäristötiimi toimii yleisesti ympäristötyön selkärankana ja kokoontuu säännöllisesti arvioimaan ja edistämään työskentelyä yksiköissä. Ympäristötiimin muodostavat toimintayksiköiden ympäristövastaavat ja opiskelijat (ks. kuvio 5). Hallinnointi-, koordinointi- sekä raportointitehtävistä johtoryhmälle vastaa ympäristökoordinaattori, joka osallistuu myös Oamkin laatutyöhön. Ympäristötyöstä raportoidaan johtoryhmälle vuositasolla, ja ympäristövastaavat laativat yksikköä koskevat ympäristötyön seurantaraportit. Kuvio 5. Oamkin ympäristötyön toiminnanohjaus. 11

16 7 Viestintä Säännöllinen viestintä on tärkeä osa ympäristöjärjestelmätyötä sillä se edistää avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja saavutettavuutta. Oamkin Ympäristöstrategian 2011 viestintää ohjaa viestintäsuunnitelma. Yksiköiden sisäisestä viestinnästä huolehtii ympäristövastaava. Tiedottamistiheys ja tapa vaihtelevat toiminnoittain, mutta yksikön työyhteisöä tiedotetaan riittävän usein ympäristötoimintaan liittyvistä asioista. Lisäksi viestinnässä hyödynnetään Viestintäpalveluiden asiantuntemusta, Oamkin intraa ja Ympäristöinfo-sivuja. Ympäristöjärjestelmän dokumentit tallennetaan Oamkin intraan, ja ympäristömittareiden tietopankkina hyödynnetään tarvittaessa Oamkin tunnuslukutietokantaa. 8 Seuranta ja mittarit Aikaansaannosten säännöllinen seuraaminen ja mittaaminen ovat oleellinen osa ympäristöjärjestelmätyötä. Tarkkailu- ja mittausmenettelyillä kiinnitetään erityistä huomiota yksiköissä valittuihin merkittäviin ympäristönäkökohtiin ja ympäristöindikaattoreihin. Ympäristötyötä voidaan seurata esimerkiksi seuraavin mittarein: Opetussuunnitelmalliset tarkistukset Kestävän kehityksen erilliset opintojaksot yksiköissä Kaikille avoimet keke-opintojaksot Ympäristön tilaa parantavat ja ympäristötietoisuutta lisäävät opinnäytetyöt Opintojaksopalaute Tki-hankkeiden itsearviointi Henkilökunnan lisä- ja/tai täydennyskoulutus Ympäristökatselmukset Lämpö- ja sähköenergian seuraaminen Hyvinvoinnin ja työviihtyvyyden arviointi Ympäristötapahtumat Jätemäärät Materiaalin kulutus (esim. paperi) Ympäristötiedotteet Palautekyselyt Ympäristöinfo sivujen kävijälaskuri 9 Kustannukset Ympäristöstrategian 2011 toteuttaminen kuuluu kunkin toimintayksikön perusrahoituksella laadittaviin tehtäviin. Työtä koordinoidaan Oamkin rahoittamalla erillishankkeella Oamkin ympäristötoiminnan kehittäminen, josta vastaa Luonnonvara-alan yksikkö. 12

17 Lähteet An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region Baltic 21E. Baltic 21 Series No 1/ Hakupäivä Ammattikorkeakoululaki N:o 351. Suomen säädöskokoelma N:o Hakupäivä tammikuussa Education for Sustainable Development. United Nations decade URL_ID=27234&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html Hakupäivä Ehdotus kestävien hankintojen toimintaohjelmaksi. Julkisten hankintojen työryhmän ehdotus Ympäristöministeriö. Hakupäivä Holm, T Kestävän kehityksen integroiminen ammattikorkeakoulun arkipäivään. Teoksessa Kaivola & Rohweder (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 2006:4, Kaivola, T Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluopetuksessa. Teoksessa Kaivola, T. & Rohweder, L (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 2006:4, Kaivola, T. & Rohweder, L (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 2006:4. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa. Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia (2009). Opetusministeriö ml Hakupäivä Pohjois-Pohjanmaan ympäristöstrategia pontevalla yhteistyöllä laatuympäristöksi. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus. Hakupäivä Osaamisella hyvinvointiin. Oulun seudun ammattikorkeakoulun strategia OSAKK Ympäristöjärjestelmä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. OSEKK:n kuntayhtymästrategia Hakupäivä Rydén, L Why the sustainability agenda is important and the role of education. Teoksessa Cantell, M. (toim.) Kestävää kehitystä edistävä koulutus seminaari Helsinki: Suomen Unescotoimikunta,

18 Virtanen, A., Rohweder, L. & Sinkko, A Kestävä kehitys ammattikorkeakouluissa - kehittämisen ja mittaamisen indikaattorit. Hakupäivä Wals, A. E. J The end of ESD the beginning of transformative learning emphasising E in ESD. Teoksessa Cantell, M. (toim.) Kestävää kehitystä edistävä koulutus seminaari Helsinki: Suomen Unesco-toimikunta,

19 Ympäristöstrategian keskeiset käsitteet Baltic 21E ohjelma An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region - Baltic 21E" on Itämeren maiden opetusministerien hyväksymä toimintaohjelma, jolla pyritään kehittämään Itämeren maiden koulutusjärjestelmiä niin, että kestävän kehityksen näkökohdista muodostuu maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa. Baltic 21E ohjelman pohjalta on kussakin Itämeren maassa laadittu kansallinen toimeenpano-ohjelma. Opetusministeriön hyväksymä kansallinen toimeenpano-ohjelma löytyy osoitteesta: ohjel ISO ympäristöjärjestelmä ISO ympäristöjärjestelmä on ISOn (International Organisation for Standardization) laatima ja Suomen Standardisoimisliiton, SFS, vahvistama standardi ympäristötyöskentelylle yrityksissä ja organisaatioissa. Standardi määrittelee ympäristöjärjestelmää koskevat vaatimukset, jotka tulee täyttyä ennen kuin ISO sertifikaatti voidaan myöntää. Standardin perimmäisenä tarkoituksena on tukea ympäristönsuojelua ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä tasapainossa sosiaalisten ja taloudellisten tarpeiden kanssa. Katselmus Katselmus on alustava selvitys organisaation toimintaan liittyvistä kestävän kehityksen kysymyksistä, ja se suoritetaan ennen kaikkea keskeisten kestävän kehityksen näkökohtien tunnistamiseksi oman organisaation kannalta. Katselmukset päivitetään tarvittaessa (esim. kun organisaation toiminnassa ja/tai toimitiloissa tapahtuu muutoksia) ja ne ovat yhteydessä siihen, mitä organisaatio tarkkailee ja mittaa omassa toiminnassaan. Kestävän kehityksen näkökohta Kestävän kehityksen näkökohta on organisaation toimintojen, palveluiden tai tuotteiden osa, joka voi olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ekologisesti, taloudellisesti ja/tai sosiaalis-kulttuurisesti. Merkittävä kestävän kehityksen näkökohta on sellainen, jolla on tai voi olla merkittävä ekologinen, taloudellinen ja/tai sosiaalis-kulttuurinen vaikutus. Sisäinen auditointi Sisäinen auditointi on systemaattista, riippumatonta ja dokumentoitua organisaation sisäistä koko ympäristöjärjestelmän toimivuuden tarkastelua. Sisäisiä auditointeja (arviointeja) tehdään suunnitelluin aikavälein, missä arvioidaan organisaation kestävän kehityksen toteutumista suhteessa asetettuihin päämääriin ja tavoitteisiin. Sisäinen auditointi on usein seikkaperäisempi ulkoiseen auditointiin verrattuna, ja sen ensisijaisena tavoitteena on tuoda ja jakaa tietoa sekä kehittää organisaation toimintaa. Ulkoinen auditointi Ulkoisen arvioinnin voi suorittaa vain akkreditoitu ja riippumaton, ns. kolmas osapuoli. Sertifiointiauditointilla haetaan sertifikaattia ja/tai uusitaan jo myönnetty sertifikaatti valittuun standardiin. Määräaikaisauditoinnit toteutetaan sovitussa syklissä (esim. 12 kk:n välein) ja niiden tavoitteena on tarkistaa, että toiminta on myönnetyn sertifikaatin mukaista. YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen Yhdistyneet kansakunnat (YK) on julistanut kestävän kehityksen vuosikymmeneksi, jossa ensisijaisena tavoitteena on integroida kestävän kehityksen periaatteet, arvot ja käytänteet kaikkeen kasvatukseen ja opetukseen. Asiasta enemmän osoitteessa: URL_ID=27234&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html Ympäristöjärjestelmä 1

20 Ympäristöjärjestelmä on se osa organisaation hallintajärjestelmää, johon kuuluvat organisaatiorakenne, suunnittelutoiminnot, vastuut, käytännöt, menettelyt, prosessit ja voimavarat, ja jota tarvitaan ympäristöpolitiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä kestävän kehityksen näkökohtien hallitsemiseen. Ympäristöstrategia Ympäristöstrategia on kuvaus organisaation kestävän kehityksen tavoitteista ja suunnitelmasta niiden toteuttamiseksi. Ympäristöpolitiikka Ympäristöpolitiikka heijastaa ylimmän johdon sitoutumista kestävää kehitystä edistävään työhön ja jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Ympäristöpolitiikka muodostaa perustan, jolle organisaatio asettaa päämääränsä ja tavoitteensa, ja siksi politiikan tulisi olla selkeä ja helposti ymmärrettävissä. Myös politiikka tulee katselmoida ja päivittää säännöllisesti. Lisätietoa käytetyistä käsitteistä löytyy mm. Opas oppilaitosten ympäristösertifiointiin Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Pesonen, H-L. & Hämäläinen, K. & Teittinen, O Ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Helsinki: Talentum Media Oy. Suomen Standardisoimisliitto SFS Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja opastusta niiden soveltamisesta. 2