Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ympäristöohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ympäristöohjelma 2008 2011"

Transkriptio

1 Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ympäristöohjelma

2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA TOIMENPIDEOHJELMA Ympäristöohjelman toimenpiteet Kestävä kehitys opetuksessa Kestävä kehitys tutkimus- ja kehitystoiminnassa Muut arkipäivän ympäristötapahtumat YLLÄPITOTOIMINNOT Hankinnat ja materiaalien käyttö Jätehuolto Energia ja veden kulutus Puhtaanapito ja ravitsemuspalvelut Kuljetukset ja liikenne Vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi TYÖ- JA OPISKELUHYVINVOINTI VASTUUT JA ORGANISOINTI VIESTINTÄ SEURANTA JA MITTARIT KUSTANNUKSET...14 LÄHTEET...15 Liite 1 DNV, Tie sertifiointiin Liite 2 Ympäristöohjelman keskeiset käsitteet

3 Tiivistelmä Sustainability is like peace or happiness. It is easy to understand, difficult to define or measure and, most of all, hard to achieve. (Rydén 2006, 62) Ympäristöohjelma jatkaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa koulutusorganisaation, työnantajan, aluekehittäjän ja aluevaikuttajan näkökulmista. Oamkissa ympäristöasioita on edistetty 1990-luvulta lähtien. Uusi ympäristöohjelma on aikaisempaa laajempi, sillä se edistää ekologista, taloudellista ja sosiaalis-kulttuurista hyvinvointia. Toiminnan lähtökohtana ovat Itämeren maiden yhteinen kestävän kehityksen ohjelma, Baltic 21E, Opetusministeriön kansallinen strategia kestävän kehityksen edistämiseksi koulutuksessa sekä maakunnalliset ympäristöstrategiat. Oamkin ympäristöohjelmatyöhön osallistuvat kaikki toimintayksiköt, ja toimeenpanosta vastaavat Oamkin rehtori sekä yksiköiden johtajat. Yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa tiivistetään. Uudella ympäristöohjelmakaudella Oamkin tavoitteena on saada kestävän kehityksen työstään sertifikaatti, jolla todennetaan, että kaikki hyvinvoinnin ulottuvuudet on otettu toiminnassa huomioon. Sertifikaatin saaminen edellyttää aitoa sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Tulevalla ohjelmakaudella Oamk määrittää yhteiset merkittävät kestävän kehityksen näkökohdat, joita yksiköt täydentävät ottaen huomioon koulutusalojensa erityispiirteet. Lisäksi kestävän kehityksen vaatimus huomioidaan opetussuunnitelmissa, opetuksessa, opinnäytetöissä ja tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä muissa arkipäivän teoissa. Monilla ohjelman toimenpiteillä on myönteisiä talousvaikutuksia. Henkilökuntaa kannustetaan koulutukseen kestävän kehityksen osaamisen nostamiseksi. Samoin huolehditaan siitä, että kaikki Oamkin toimintaan osallistuvat ovat tietoisia ja sitoutuneita ympäristöjärjestelmän rakentamiseen.

4 1 Johdanto Oulun seudun ammattikorkeakoululla on lakisääteisesti kaksi tehtävää: Sen tulee tarjota a) korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea yksilön ammatillista kasvua sekä b) harjoittaa tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä alueen elinkeino- ja työelämän sekä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa (Ammattikorkeakoululaki 2003, 1751). Näissä tehtävissä tulee ottaa huomioon kestävän kehityksen vaatimus. Ammattikorkeakoulut suorittavat niille määrättyjä tehtäviä Opetusministeriön ohjauksessa, joka myös seuraa, että kansallisia ja kansainvälisiä sopimuksia ja ohjelmia noudatetaan. Tällä hetkellä merkittävin kestävää kehitystä ja koulutusta käsittelevä kansainvälinen ohjelma on Itämeren maiden Baltic 21E 1 -ohjelma (ks. kuva 1), jonka kansallisen toimeenpano-ohjelman Opetusministeriö julkaisi v. 2006, mikä on samalla kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten (Kestävän kehityksen edistäminen 2006, ks. myös Education for Sustainable Development ). Oulun seudun ammattikorkeakoulu (Oamk) on ollut eturintamassa kehittämässä toimintastrategiaa ohjelman toteuttamiseksi SU- DENET 2 -verkostohankkeessa (ks. Sinkko 2007). Kuva 1. Ammattikorkeakoulujen tavoitteet kestävän kehityksen edistämiseksi (mukailtu teoksesta Kestävän kehityksen 2006, 62 63). 1 An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region 2 Suomen ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen verkosto (Polytechnic Network for Sustainable Development) - SUDE- NET

5 Oamk on toteuttanut tavoitteellista ympäristötyötä 1990-luvun loppupuolelta lähtien, ja Oamk pitääkin hyvin käynnistyneen ympäristötyön jatkamista tärkeänä ja luontevana osana organisaation toimintaa. Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä ympäristöasiat on myös määritelty keskeiseksi strategiseksi päämääräksi (Osekk:n yhtymästrategia 2008). Oamkin uuteen ohjelmaan sisällytetään kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet aikaisemman ekologisen kestävyyden korostumisen sijaan. Tämä muutos tukee opiskelijoiden ja henkilökunnan kehittymistä asiantuntijoiksi, joilla on pätevyyttä toimia moniarvoisessa ja kompleksisessa yhteiskunnassa (ks. Wals 2006, 42). Oamk on sitoutunut jatkuvan parantamisen vaatimukseen yhteistoiminnallisesti ottaen huomioon yksiköidensä erityispiirteet ja mahdollisuudet (ks. Kaivola & Rohweder 2006, myös Wals 2006, 47). Uudella ympäristöohjelmakaudella Oamkin tavoitteena on saada kestävän kehityksen työstään sertifikaatti, jolla todennetaan, että kaikki hyvinvoinnin ulottuvuudet on otettu toiminnassa huomioon. Tällä hetkellä sertifioinnissa yleisimmin käytetty sekä hyvin tunnettu ympäristöstandardi on ISO Ammattikorkeakouluille on myös räätälöity kestävän kehityksen indikaattorit, jotka toimivat ennen kaikkea sisäisen kehittämisen arviointityökaluna (Virtanen, Rohweder & Sinkko 2008, 1-3). Standardoitujen indikaattorien avulla ammattikorkeakoulu voi mitata ja ilmaista kestävän kehityksen puolesta tehdyn työn edistysaskeleita ja tulevia kehittämiskohteita. 2

6 2 Oulun seudun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen politiikka Oulun seudun ammattikorkeakoulun tehtävänä on vahvistaa kansallista ja erityisesti alueellista osaamista sekä henkistä ja aineellista hyvinvointia. Tehtävää toteutetaan järjestämällä työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalla. Toiminnassa korostuvat osaaminen, asiantuntijuus, yhteistyö sekä jatkuva uudistuminen. Kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Oulun seudun ammattikorkeakoulun toiminnan lähtökohtana ovat Baltic 21E strategian, Opetusministeriön kansallisen strategian esittämät kestävän kehityksen tavoitteet sekä maakunnalliset ympäristöstrategiat. Tämän lisäksi ammattikorkeakoulu noudattaa toiminnassaan ympäristöön, työsuojeluun, terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen liittyvää lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä sekä voimassaolevia sopimuksia. Ammattikorkeakoululla on kestävää kehitystä edistävä erityinen Ympäristöohjelma, jonka toimeenpanosta vastaavat Oamkin rehtori sekä yksiköiden johtajat. Ohjelmakaudella määritetään Oamkin yhteiset merkittävät kestävän kehityksen näkökohdat, joita yksiköt täydentävät ottaen huomioon koulutusalojensa erityispiirteet. Opetussuunnitelmiin ympäristöosaaminen on integroitu ammattialojen erityispiirteet huomioiden. Lisäksi ammattikorkeakoulussa järjestetään kestävää kehitystä käsitteleviä opintojaksoja. Kestävän kehityksen vaatimus otetaan huomioon opinnäytetöissä ja tutkimus- ja kehitystoiminnassa ammattialojen erityispiirteet huomioiden sekä muissa arkipäivän teoissa. Oamk kannustaa henkilökuntaa koulutukseen kestävän kehityksen osaamisen nostamiseksi sekä huolehtii siitä, että kaikki sen toimintaan osallistuvat ovat tietoisia ja sitoutuneita ympäristöjärjestelmän rakentamiseen. 3

7 3 Toimenpideohjelma Ympäristöohjelma käsittää ekologisen, taloudellisen ja sosiaalis-kulttuurisen ulottuvuuden, kun niitä tähän asti on edistetty erillään ekologisen näkökohdan korostuessa. Varsinainen ohjelmatyö jalkautetaan yksiköihin, joissa tavoitteiden eteen tehdään töitä yksiköiden ympäristövastaavien johdolla. Oulun seudun ammattikorkeakoulu koostuu erikokoista ja erilaisista yksiköistä, mikä näkyy myös ohjelman toteuttamisessa. Tähän mennessä pisimmälle ohjelmatyö on edennyt Luonnonvara-alan yksikössä, jossa sertifiointiauditointi on ajankohtaista vuoden 2008 lopussa. Nämä kokemukset hyödynnetään ohjelmakaudella. 3.1 Ympäristöohjelman toimenpiteet Kuva 2. Prosessikaavio keke-järjestelmän rakentamiseksi (mukailtu Opas oppilaitosten , 26). Ympäristöohjelma seuraa edellistä ohjelmakautta. Ympäristöstandardin vaatimukset täyttävä sertifikaatti edellyttää toimenpiteitä, jotka on esitetty prosessikaaviona kuvassa 2. Jokainen yksikkö vastaa siitä, että se tulevalla ohjelmakaudella: 1. Organisoituu tarvittavalla kokoonpanolla pystyäkseen toteuttamaan ympäristöohjelmaa sekä suorittamaan yksikössään riittävän määrän katselmuksia, joissa kiinnitetään huomiota yksikön toimintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Katselmukset tehdään ympäristövastaavan joh- 4

8 dolla. Mikäli yksikön toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia (esim. toimintatilat vaihtuvat, laajenevat), katselmuksia tulee uusia. 2. Sopii katselmusten pohjalta merkittävät kestävän kehityksen näkökohdat 3, valitsee parannettavat kohteet sekä luo, toteuttaa ja ylläpitää toimintaohjelmaa, jolla näkökohtien pohjalta johdettuja päämääriä ja tavoitteita voidaan saavuttaa. 3. Päättää oman yksikkönsä kestävän kehityksen poliittisista linjauksista. Yksikönjohtajan vahvistama politiikka antaa suunnan yksikön toimintaohjelmalle, päämäärille ja konkreettisille tavoitteille, jotka keskittyvät erityisesti merkittävien kestävän kehityksen näkökohtien edistämiseen ja kehittämiseen. 4. Huolehtii Ympäristöohjelma edellyttämästä lisä-/täydennyskoulutuksesta, tiedottamisesta, ohjeistuksesta ja yhteistyöstä. 5. Toteuttaa vuosittain sisäinen arvioinnin (auditoinnin), minkä pohjalta ympäristöjärjestelmän rakentamista ja toimintaa edelleen kehitetään. Sisäisen auditoinnin ensisijainen tarkoitus on tuoda ja jakaa tietoa. Toimintayksiköt käyvät kuluvalla ohjelmakaudella arvioimassa toisiaan. Yksiköiden ympäristöpolitiikka ilmentää toimintayksiköiden erityisosaamista, jolloin tietty kestävän kehityksen ulottuvuus voi korostua. Ympäristöohjelma toteutetaan seuraavassa ohjeellisessa aikataulussa, joka sovitetaan yksiköiden päämääriin: Ympäristöohjelman ensimmäinen yleinen vaatimus organisaatiolle on luoda järjestelmä, josta dokumentoidaan, jota ylläpidetään sekä jatkuvasti parannetaan. Dokumentointitapa päätetään yksikkökohtaisesti, mutta asiakirjojen hallinta järjestetään siten, että ajantasaiset dokumentit ja tiedot on helposti löydettävissä ja päivitettävissä (ks. mm. Opas oppilaitosten 2004, 51). 3 Asia, jolla on tai voi olla merkittävä vaikutus ympäristöllisesti, taloudellisesti ja/tai sosiaalis-kulttuurisesti 5

9 3.2 Kestävä kehitys opetuksessa Oulun seudun ammattikorkeakoulu edistää opetuksessaan kestävää kehitystä, mikä edellyttää korkealaatuista oppimista (ks. Kaivola 2006, 55) sekä hyvää opetusta. Oamkissa kestävän kehityksen tavoitteet integroidaan opetukseen seuraavasti: - Yksiköissä tarkistetaan vuosittain kestävää kehitystä koskevat opetussuunnitelmat ja päivitetään tarvittaessa keke-asioiden huomioon ottaminen opintojaksokuvauksissa. - Yksiköissä toteutetaan erillinen opintojakso (väh. 3 op), jossa keskitytään kestävään kehitykseen, erityisesti oman ammattialan näkökulmasta. Lisäksi kaikille amk-opiskelijoille on tarjolla valinnaisia opintojaksoja, joissa omaa osaamistaan voi syventää. - Harjoittelujaksojen ja opinnäytteiden työ- ja tutkimustehtäviä havainnoidaan, arvioidaan ja kehitetään myös kestävän kehityksen näkökulmasta (ks. För hållbaret ). - Yleisesti opetuksessa paneudutaan kestävää kehitystä edistäviin teemoihin (ks. kuva 3). - Opetuksen kestävän kehityksen (itse)arviointiin kehitetään tukilistoja ja menetelmiä. - Oamkissa järjestetään vuosittain kaikille avoimia luentotilaisuuksia, joissa hyödynnetään kansainvälistä, valtakunnallista ja paikallista erityisosaamista. Kuva 3. Pedagogisia ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi opetuksessa (mukailtu Virtanen ym. 2008, 1). 6

10 3.3 Kestävä kehitys tutkimus- ja kehitystoiminnassa Tutkimus- ja kehitystyö on toinen ammattikorkeakoulun päätehtävistä. Oamkilla on merkittävä rooli Pohjois-Suomen aluekehittäjänä, siksi se toteuttaa alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita yhteistyökumppaneidensa kanssa. Opetusministeriön Baltic 21E strategia (Kestävän kehityksen edistäminen 2006, 63) esittää korkeakouluille toimenpiteitä, joilla lisätään tutkijakoulutusta ja tutkimusyhteistyötä erityisesti kestävään kehitykseen liittyvissä hankkeissa. Ympäristöohjelma edistää tutkimus- ja kehitystyölle ja em. strategialle asetettuja tavoitteita seuraavin toimenpitein: Kestävä kehitys määritetään yhdeksi Oamkin tutkimus- ja kehitystoiminnan painopisteeksi. Toimintayksiköiden t&k-strategiassa kuvataan, miten kestävän kehityksen periaatteet näkyvät ko. toiminnassa. Kestävä kehitys on yksi kriteereistä päätettäessä Oamkin osallistumisesta kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Hankkeiden kestävän kehityksen (itse)arviointiin kehitetään työkaluja ja menettelytapoja. 3.4 Muut arkipäivän ympäristötapahtumat Opetus- ja t&k-toiminnan lisäksi Oamkin henkilökuntaa ja opiskelijoita kannustetaan päivittäisiin kestävää kehitystä edistäviin tekoihin. Ympäristöohjelma aikana järjestetään vuosittain yhteistyössä OSAKOn 4 kanssa Ympäristötapahtuma. Kevätlukukaudella järjestettävästä erityisestä ympäristötapahtumasta/-tempauksesta päätetään yksikkökohtaisesti. Opiskelijoiden aktiivisuus ja esimerkki ovat merkittävässä roolissa näissä tapahtumissa ja niitä suunniteltaessa. 4 Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 7

11 4 Ylläpitotoiminnot Oulun seudun ammattikorkeakoulun ylläpitotoiminnoista vastaa pääsääntöisesti Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk). Oamk on ylläpitotoimintojen suurimpia käyttäjiä, ja siksi sen tulee säännöllisesti tarkistaa niiden kehittämistarpeet kestävän kehityksen näkökulmasta. Osekk on kutsuttu asiantuntijajäseneksi Oamkin ympäristötiimiin, jossa yhteistyötä muun muassa tehdään. 4.1 Hankinnat ja materiaalien käyttö Julkisten hankintojen yhdeksi tärkeimmistä perusteista ovat nousemassa tuotteiden ympäristönäkökohdat, minkä toteuttamisen keskeinen edellytys on johdon varaukseton tuki (Ehdotus kestävien hankintojen 2008, 7). Asiaan kiinnitetään huomiota Osekk:n yhtymähallituksen hyväksymässä Hankintaohjeissa 5 (päätös ), jonka mukaan hankinnoissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Ostopäätökset noudattavat EU:n parlamentin ja neuvoston vuonna 2004 hyväksymiä uusia hankintadirektiivejä, jotka on Suomessa sisällytetty lakiin julkisista hankinnoista (348/2007) sekä ns. erityisalojen hankintalakiin (349/2007). Lisäksi hankinnoissa noudatetaan hyvää hallintotapaa markkinoita hyödyntäen ja kohdellen tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. 4.2 Jätehuolto Jätteiden lajittelua, hyödyntämistä ja kierrätystä lisätään. Toimintayksiköt huolehtivat siitä, että jätehuoltoon liittyvät vastuut ja ohjeistus ovat ajan tasalla, ja lajitteluohjeita on riittävästi näkyvillä. Tämän lisäksi yksiköt laativat ja/tai tarkistavat jätehuoltosuunnitelmansa sekä kannustavat henkilökuntaa ja opiskelijoita vähentämään jätteiden syntyä ja tehostamaan lajittelua. Kaikessa toiminnassa suositaan vähemmän ympäristöä kuormittavia materiaaleja. 5 Hankintaohjeet löytyvät Osekkin Extranetistä, jonne pääsee henkilökunnan tunnuksilla. 8

12 4.3 Energia ja veden kulutus Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) on allekirjoittanut Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen vuosille Sopimuksen tavoitteena on ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästö sopimuskaudella, mikä sitoo myös Oulun seudun ammattikorkeakoulua. Energiansäästö- ja energiantehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä ja toimintatapoihin, käyttäytymiseen ja/tai energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön liittyviä, ja niillä vaikutetaan sähkö-, lämpö- ja vesikustannuksiin. Tavoitteiden saavuttamista mitataan ja seurataan kuukausittain yksikkökohtaisesti. Tämän lisäksi Kiinteistöpalvelut tekee kaikissa kuntayhtymän kiinteistöissä energiakatselmukset vuosien välisenä aikana. Energiasopimuksen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyötä kuntayhtymän kiinteistöpalveluiden kanssa tiivistetään. 4.4 Puhtaanapito ja ravitsemuspalvelut Päävastuu puhtaanapidon ja ravitsemuspalveluiden organisoinnista, toimivuudesta, seurannasta ja kehittämisestä on Osekk:lla. Koska Oamk on palveluiden pääkäyttäjä, sen tulee huolehtia, että henkilökunta, opiskelijat ja yhteistyökumppanit Osekk:sta tiedostavat kestävän kehityksen vaatimukset omassa toiminnassaan myös puhtaanapidon ja ravitsemuspalveluiden osalta. Ulkoja sisätilojen likaantumista ehkäistään sekä biojätteen lajittelu mahdollistetaan. Puhtaanapidon ja ravitsemuspalveluiden alihankkijoita valittaessa yhtenä kriteerinä käytetään ympäristöystävällisyyttä. 4.5 Kuljetukset ja liikenne Oamkin toimintayksiköt sijaitsevat hajallaan toisistaan. Henkilöliikenteen kasvamisen ehkäisemiseksi Oamk kannustaa henkilökuntaa ja opiskelijoita käyttämään julkista liikennettä, suosimaan kimppakyytejä sekä ylipäätään välttämään yksityisautoilua. Lisäksi edistetään henkilöliikenteen korvaamista tietoliikenteellä (etätyöskentely, videoneuvottelut) kuitenkin niin, ettei tasapuolista osallistumista Oamkin toimintaan ehkäistä. 9

13 4.6 Vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi Kaikissa Oamkin toimintayksiköissä, joissa käsitellään ja/tai varastoidaan vaarallisia aineita, kiinnitetään huomiota riittävään turvallisuustiedottamiseen. Käytettävistä vaarallisista aineista kirjanpito on ajan tasalla, merkinnät ohjeiden mukaiset ja käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla tiloissa, joissa aineita käsitellään ja säilytetään. Vaarallisten aineiden käytöstä, varastoinnista ja hävittämisestä on yksiköissä määritelty selkeät vastuut. 10

14 5 Työ- ja opiskeluhyvinvointi Oamkin Ympäristöohjelma edistää edellisen ohjelmakauden tavoin opiskelijoiden ja henkilökuntansa hyvinvointia. Seuraavat toimintaohjelmat 6 tukevat tätä työtä ja mahdollistavat hyvinvoinnin seuraamisen ja arvioinnin: Asiallinen kohtelu työyhteisössä Kriisitoimintamalli Päihdetyön toimintamalli Rikosasioiden käsittely Räjähdysvaaralliset tilat Tapaturmien ja työtapaturmien käsittely Työsuojelun toimintaohjelma Turvallisuustyön toimintaohjelma Vaarojen arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Varhaisen puuttumisen malli Yksikön turvallisuustyön toimintasuunnitelma Pelastusalan tehtävät kuntayhtymässä Oulun seudun koulutuskuntayhtymän yhteiset arvot ovat oikeudenmukaisuus, rehellisyys, luovuus ja rohkeus sekä vastuullisuus (Osekk:n yhtymästrategia 2008). Epäkohtiin puututaan ensitilassa. Yhteistyötä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyen tehdään muun muassa työ- ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Opiskelijat otetaan mukaan omaa opiskelua koskevaan päätöksentekoon, mikä antaa heille mahdollisuuden tunnistaa omaa arvomaailmaansa, edistää yhteiskunnallista keskustelua sekä lisää opiskelijoiden hyvinvointia Oamkissa (ks. Kaivola 2006, 55). 6 Ks. mm. Osekk/Turvallisuustyön ohjeet: 11

15 6 Vastuut ja organisointi Ympäristöohjelma toimeenpanosta vastaa yksikön johtajista koostuva johtoryhmä joka seuraa ja arvioi hankkeen etenemistä 1-2 kokouksessa vuosittain. Johtoryhmään kutsutaan esittelijäksi Oamkin ympäristötiimin puheenjohtaja ja tarvittaessa Oamkin ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on kokemusta järjestelmällisestä kestävän kehityksen edistämisestä vastaavanlaisissa organisaatioissa (ks. tarkemmin kuva 4). Ympäristöohjelman käytännön työtä tehdään koulutusyksiköiden ympäristötiimeissä ympäristövastaavien johdolla. Tiimeissä ovat myös edustettuina opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta. Yksiköiden ympäristöjärjestelmän rakentamiseen varataan riittävästi työaikaa, mikä huomioidaan etenkin ympäristövastaavien työaikasuunnitelmissa. Oamkin ympäristötiimi tekee lukuvuosittain tarkentavan toimintasuunnitelman ja ehdotuksen ympäristötyön resurssitarpeesta, hyvissä ajoin ennen yksiköissä laadittavia työaikasuunnitelmia. Rehtorin toimisto ja kirjasto organisoivat ympäristötoiminnan osana laatuprosessiaan. Oamkin ympäristötiimi toimii ohjelmatyön selkärankana ja kokoontuu säännöllisesti arvioimaan ja edistämään yksiköiden työskentelyä. Oamkin ympäristötiimin muodostavat koulutusyksiköiden ympäristövastaavat ja opiskelijat. Yleisistä hallinnointi-, koordinointi- sekä raportointitehtävistä johtoryhmälle vastaa ohjelman toteutusta varten palkattava projektikoordinaattori, joka osallistuu myös Oamkin laatutyöhön. Ympäristötiimi kutsuu tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita tukemaan yksiköiden ympäristötyötä. Kuva 4. Ympäristöjärjestelmän organisaatiokaavio (ks. Miljörapport 2006, 23). 12

16 7 Viestintä Säännöllinen viestintä on tärkeä osa sertifiointityötä (ks. mm. Holm 2006, 172), sillä se edistää avoimuutta, hankkeen läpinäkyvyyttä ja saavutettavuutta. Ympäristöohjelman tiedottamista ja markkinointia ohjaa viestintäsuunnitelma, missä merkittävässä roolissa ovat Oamkin Ympäristöinfo sivut ( Yksiköiden sisäisestä viestinnästä huolehtii kunkin yksikön ympäristövastaava. Tiedottamistiheys vaihtelee toimintojen mukaan, mutta muutoksista, saavutuksista ja mahdollisista takapakeista tiedotetaan vähintään puolivuosittain yksikön henkilökunnalle ja opiskelijoille. Oamkin henkilökunnalle ja opiskelijoille toteutetaan ympäristöjärjestelmään liittyvä kysely ohjelmakauden alkuvaiheessa, minkä ensisijainen tavoite on tiedottaa organisaation tahtotilasta kestävän kehityksen edistämiseksi, mutta myös kartoittaa vastaajien näkemyksiä siitä, kuinka asioita pitäisi edistää ja mihin he kiinnittäisivät kehitystyössä huomiota. Kysely uusitaan ohjelmakauden päättymisen yhteydessä. Hankkeen näkyvin ulkoinen viestinnällinen toimenpide osuu ohjelmakauden päättymisen yhteyteen, jolloin Oulun seudun ammattikorkeakoulun kestävää kehitystä edistävän työskentelyn saavutuksista pidetään tiedotustilaisuus. 13

17 8 Seuranta ja mittarit Aikaansaannosten säännöllinen seuraaminen ja mittaaminen ovat oleellinen osa ympäristöjärjestelmätyötä. Tarkkailu- ja mittausmenettelyillä kiinnitetään erityistä huomiota niihin toimintoihin, joilla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia ekologisesti, taloudellisesti ja/tai sosiaaliskulttuurisesti. Ympäristöohjelma aikana kestävän kehityksen edistämiseksi tehtävää työtä seurataan muun muassa seuraavin työkaluin: Opetussuunnitelmalliset tarkistukset Lämpö- ja sähköenergian seuraaminen Kestävän kehityksen erilliset opintojaksot yksiköissä Hyvinvoinnin ja työviihtyvyyden arviointi Kaikille avoimet keke-opintojaksot Ympäristötapahtumat Kestävään kehitykseen liittyvät opinnäytetyöt Jätemäärät Opetuspalaute Materiaalin kulutus (esim. paperi) T&K-hankkeiden itsearviointi Ympäristötiedotteet Kestävän kehityksen lisä- ja/tai täydennyskoulutus Palautekyselyt Ympäristökatselmukset Ympäristöinfo sivujen kävijälaskuri 9 Kustannukset Ympäristöohjelma toteuttaminen kuuluu kunkin toimintayksikön perusrahoituksella laadittaviin tehtäviin. Sertifioinnin varmistamiseksi Oamk rahoittaa ohjelmakaudella erillishankkeena Oamkin ympäristötoiminnan kehittäminen hankkeen, josta vastaa Luonnonvara-alan yksikkö. 14

18 Lähteet Ammattikorkeakoululaki N:o 351. Suomen säädöskokoelma N:o poimittu tammikuussa Education for Sustainable Development. United Nations decade URL_ID=27234&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html, poimittu Ehdotus kestävien hankintojen toimintaohjelmaksi. Julkisten hankintojen työryhmän ehdotus Ympäristöministeriö. poimittu Holm, T Kestävän kehityksen integroiminen ammattikorkeakoulun arkipäivään. Teoksessa Kaivola & Rohweder (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 2006:4, Kaivola, T Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluopetuksessa. Teoksessa Kaivola, T. & Rohweder, L (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 2006:4, Kaivola, T. & Rohweder, L (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 2006:4. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa. Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. Miljörapport Ab Utbildning Sydväst. poimittu OSEKK:n yhtymästrategialuonnoksen esittely. Strategialuonnos poimittu Opas oppilaitosten ympäristösertifiointiin Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. poimittu

19 Rydén, L Why the sustainability agenda is important and the role of education. Teoksessa Cantell, M. (toim.) Kestävää kehitystä edistävä koulutus seminaari Helsinki: Suomen Unesco-toimikunta, Sinkko, A SUDENET-verkostohanke. Teoksessa Sinkko, A. (toim.) Kestävä kehitys Suomen ammattikorkeakouluissa. SUDENET Suomen ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen verkostohanke. Loppuraportti. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B, Nro 30, 5-7. Virtanen, A., Rohweder, L. & Sinkko, A Kestävä kehitys ammattikorkeakouluissa - kehittämisen ja mittaamisen indikaattorit. poimittu Wals, A. E. J The end of ESD the beginning of transformative learning emphasising E in ESD. Teoksessa Cantell, M. (toim.) Kestävää kehitystä edistävä koulutus seminaari Helsinki: Suomen Unesco-toimikunta,

20 Liite 1 Tie sertifiointiin Sertifiointi eli rekisteröinti standardiin, on lopputulos onnistuneesta kolmannen osapuolen, kuten DNV:n, tarkastuksesta. Sen jälkeen, kun valinta sovellettavasta toimintajärjestelmästä on tehty, on lisäksi hyvä muistaa seuraavia asioita ennen aloitusta. Kokemus on osoittanut, että muutama yksinkertainenkin neuvo, usein jopa merkityksettömältä tuntuva, on osoittautunut mittaamattoman arvokkaaksi yrityksille, jotka ovat sertifioitumassa. Kun aloitat, pidä mielessäsi seuraavat asiat: varmista, että prosessi aloitetaan oikealla asenteella ymmärrä standardin konsepti ja käytä standardia oppaana määrittäessäsi toimintajärjestelmää tunnista, mitä standardin soveltaminen ja sisältö tarkoittavat yritykselle käytä standardia kehittämisen työkaluna tunnista ne riskit ja prosessit, jotka vaikuttavat yrityksen kykyyn toteuttaa liiketoimintastrategia. Mitä tulisi tehdä? Seuraavassa on esitetty 10 asiaa, jotka opastavat eteenpäin: 1. Standardi Perehdy standardin vaatimuksiin. 2. Tutustu kirjallisuuteen ja ohjelmistoihin Saatavilla on valtava määrä julkaistua tietoa, joka on suunniteltu avustamaan standardin ymmärtämisessä ja soveltamisessa. 3. Muodosta tiimi ja määrittele strategia Toimintajärjestelmän käyttöönoton tulee olla koko organisaation strategia. Ylimmän johdon osallistuminen määrittelyprosessiin ja toimintajärjestelmän kehittämiseen on tärkeää. Ylin johto päättää liiketoimintastrategiasta, jota tehokkan johtamisjärjestelmän tulisi tukea. 4. Selvitä koulutustarpeet Käyttöönotosta ja ylläpidosta vastaavan tiimin jäsenten tulee tietää tarkasti sovellettavan standardin yksityiskohdat. Saatavilla on laaja valikoima kursseja, työryhmiä ja seminaareja, jotka ovat suunniteltu tähän tarkoitukseen. Lisätietoja saat paikallisesta DNVn toimistosta. 5. Tarkasta konsultointivaihtoehdot Riippumattomat konsultit pystyvät neuvomaan toteutettavissa olevan, realistisen ja kustannustehokkaan strategian käyttöönotossa. 6. Luo käsikirja toimintajärjestelmästä Toimintajärjestelmän käsikirjan tulisi kuvata yrityksen menettelyt ja toiminnot. Käsikirjan avulla annetaan tarkka kuvaus organisaatiosta ja käyttöönotetuista parhaista menettelyistä, joilla johdonmukaisesti täytetään asiakkaan odotukset. 7. Luo menettelytavat Menettelytavat kuvaavat organisaation prosessit ja parhaat käytännöt prosessien tehokkaaseen soveltamiseen. Näiden menettelyiden tulisi vastata jokaisen prosessin kohdalla seuraaviin kysymyksiin: - miksi - kuka - milloin - missä - mitä - miten 8. Toimintajärjestelmän toteutus Kommunikointi ja koulutus ovat avain onnistuneeseen toteutukseen. Toteutusvaiheen aikana orga- 1

21 Liite 1 nisaatio työskentelee niiden menettelytapojen mukaisesti, jotka on luotu dokumentoimaan ja osoittamaan toimintajärjestelmän tehokkuus. 9. Esiarviointi Yritys voi halutessaan saada alustavan tarkastuksen toimintajärjestelmän toteutuksesta sertifiointilaitokselta. Tämän tarkoituksena on löytää alueet, joilla on vielä poikkeamia ja antaa mahdollisuuden korjata nämä alueet ennen akkreditoidun sertifiointiprosessin aloittamista. Poikkeaman saaminen tarkoittaa, että tietty alue järjestelmästä ei ole standardin vaatimusten mukainen. 10. Sertifiointilaitos Koska sertifikaatti pitää ylläpitää, yhteistyö sertifiontilaitoksen kanssa jatkuu useita vuosia. Jatkuva parantaminen on tehokkaan johtamisjärjestelmän avain. DNV auttaa saamaan sertifiointiprosessista lisäarvoa, arvioimalla vahvuuksia ja parannusmahdollisuuksia. Ylimmälle johdolle tämä tarkoittaa parempaa tuntemista organisaation kyvystä saavuttaa strategiset tavoitteet. Kun toimintajärjestelmä on otettu käyttöön, valmisteltu sertifioitavaksi ja sertifiointilaitos valittu, ollaan valmiita aloittamaan akkreditoitu sertifiointi. 2

22 Liite 2 Ympäristöohjelman keskeiset käsitteet Baltic 21E ohjelma An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region - Baltic 21E" on Itämeren maiden opetusministerien hyväksymä toimintaohjelma, jolla pyritään kehittämään Itämeren maiden koulutusjärjestelmiä niin, että kestävän kehityksen näkökohdista muodostuu maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa. Baltic 21E ohjelman pohjalta on kussakin Itämeren maassa laadittu kansallinen toimeenpano-ohjelma. Opetusministeriön hyväksymä kansallinen toimeenpano-ohjelma löytyy osoitteesta: ISO ympäristöjärjestelmä ISO ympäristöjärjestelmä on ISOn (International Organisation for Standardization) laatima ja Suomen Standardisoimisliiton, SFS, vahvistama standardi ympäristötyöskentelylle yrityksissä ja organisaatioissa. Standardi määrittelee ympäristöjärjestelmää koskevat vaatimukset, jotka tulee täyttyä ennen kuin ISO sertifikaatti voidaan myöntää. Standardin perimmäisenä tarkoituksena on tukea ympäristönsuojelua ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä tasapainossa sosiaalisten ja taloudellisten tarpeiden kanssa. Katselmus Katselmus on alustava selvitys organisaation toimintaan liittyvistä kestävän kehityksen kysymyksistä, ja se suoritetaan ennen kaikkea keskeisten kestävän kehityksen näkökohtien tunnistamiseksi oman organisaation kannalta. Katselmukset päivitetään tarvittaessa (esim. kun organisaation toiminnassa ja/tai toimitiloissa tapahtuu muutoksia) ja ne ovat yhteydessä siihen, mitä organisaatio tarkkailee ja mittaa omassa toiminnassaan. Kestävän kehityksen näkökohta Kestävän kehityksen näkökohta on organisaation toimintojen, palveluiden tai tuotteiden osa, joka voi olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ekologisesti, taloudellisesti ja/tai sosiaalis-kulttuurisesti. Merkittävä kestävän kehityksen näkökohta on sellainen, jolla on tai voi olla merkittävä ekologinen, taloudellinen ja/tai sosiaaliskulttuurinen vaikutus. Sisäinen auditointi Sisäinen auditointi on systemaattista, riippumatonta ja dokumentoitua organisaation sisäistä koko ympäristöjärjestelmän toimivuuden tarkastelua. Sisäisiä auditointeja (arviointeja) tehdään suunnitelluin aikavälein, missä arvioidaan organisaation kestävän kehityksen toteutumista suhteessa asetettuihin päämääriin ja tavoitteisiin. Sisäinen auditointi on usein seikkaperäisempi ulkoiseen auditointiin verrattuna, ja sen ensisijaisena tavoitteena on tuoda ja jakaa tietoa sekä kehittää organisaation toimintaa. Ulkoinen auditointi Ulkoisen arvioinnin voi suorittaa vain akkreditoitu ja riippumaton, ns. kolmas osapuoli. Sertifiointiauditointilla haetaan sertifikaattia ja/tai uusitaan jo myönnetty sertifikaatti valittuun standardiin. Määräaikaisauditoinnit toteutetaan sovitussa syklissä (esim. 12 kk:n välein) ja niiden tavoitteena on tarkistaa, että toiminta on myönnetyn sertifikaatin mukaista. YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen Yhdistyneet kansakunnat (YK) on julistanut kestävän kehityksen vuosikymmeneksi, jossa ensisijaisena tavoitteena on integroida kestävän kehityksen periaatteet, arvot ja käytänteet kaikkeen kasvatukseen ja opetukseen. Asiasta enemmän osoitteessa: Ympäristöjärjestelmä Ympäristöjärjestelmä on se osa organisaation hallintajärjestelmää, johon kuuluvat organisaatiorakenne, suunnittelutoiminnot, vastuut, käytännöt, menettelyt, prosessit ja voimavarat, ja jota tarvitaan ympäristöpolitiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä kestävän kehityksen näkökohtien hallitsemiseen. 1

23 Liite 2 Ympäristöohjelma Ympäristöohjelma on kuvaus organisaation kestävän kehityksen tavoitteista ja suunnitelmasta niiden toteuttamiseksi. Ympäristöpolitiikka Ympäristöpolitiikka heijastaa ylimmän johdon sitoutumista kestävää kehitystä edistävään työhön ja jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Ympäristöpolitiikka muodostaa perustan, jolle organisaatio asettaa päämääränsä ja tavoitteensa, ja siksi politiikan tulisi olla selkeä ja helposti ymmärrettävissä. Myös politiikka tulee katselmoida ja päivittää säännöllisesti. Lisätietoa käytetyistä käsitteistä löytyy mm. Opas oppilaitosten ympäristösertifiointiin Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Pesonen, H-L. & Hämäläinen, K. & Teittinen, O Ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Helsinki: Talentum Media Oy. Suomen Standardisoimisliitto SFS Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja opastusta niiden soveltamisesta. 2

Oamkin Ympäristöohjelman 2011 (AMKHALL ) päivitys ympäristöstrategiaksi 03/2010. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ympäristöstrategia 2011

Oamkin Ympäristöohjelman 2011 (AMKHALL ) päivitys ympäristöstrategiaksi 03/2010. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ympäristöstrategia 2011 Oamkin Ympäristöohjelman 2011 (AMKHALL 17.12.2008) päivitys ympäristöstrategiaksi 03/2010 Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ympäristöstrategia 2011 Sisällysluettelo Tiivistelmä Abstract 1 Johdanto... 1

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Tove Holm, Ympäristövastaava Kestävä kehitys Turun alueen

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Green Office ympäristöjärjestelmä

Green Office ympäristöjärjestelmä Green Office ympäristöjärjestelmä Suunnittelu, toteutus ja seuranta Ympäristökoordinaattori Veli-Heikki Vänttinen Yliopistopalveluiden laatuvastaavien kokous 23.5.2012 Mikä on Green Office? WWF:n kehittämä

Lisätiedot

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi pk-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi PK-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK)

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK) SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK) SAMKIN LAATUJÄRJESTELMÄ Laatujärjestelmä on kuvattuna PDCA-syklin mukaisesti - SAMKilla on ollut vuodesta 2012 alkaen DNV Business Assurance Management System Certificaten

Lisätiedot

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia 2015

Kestävän kehityksen strategia 2015 Kestävän kehityksen strategia 2015 Yhtymähallitus 1. Johdanto... 3 1.1. KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIAPROSESSI... 3 1.2. KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIAN NÄKÖKULMAT... 3 1.3. OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ...

Lisätiedot

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus 23.1.2017 Kaupunginvaltuusto 30.1.2017 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 STRATEGISET ARVOT... 3 Avoimuus... 3 Kestävä kasvu... 3 Kuntalaislähtöisyys... 3 Uudistumisvalmius... 3

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä

Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMKin johtoryhmän 21.6.2017 hyväksymä Työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMK turvallisuuden johtoryhmä Rehtori (vararehtori)

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES)

Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES) 4.12.2007 / Versio 1 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen teollisuuden ja energian tuotannon toimenpideohjelmien

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) Oulun kiinteistöjen talvikunnossapidon LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman laatiminen...

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Informaatiotilaisuus 5.3.2018, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Vastuullisuussuunnitelma 2018 Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto 5.11.2015 Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, 1 2 ORIVEDEN OPISTOYKSIKKÖ Koulutie 5 35300 Orivesi TAMPEREEN YKSIKKÖ Hallilantie 24 33820

Lisätiedot

15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma YTL Merja Huikko

15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma YTL Merja Huikko 15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma Mielikuvia laadunhallinnasta ja laatustandardeista etsitään vain virheitä ja syyllisiä vie paljon aikaa oikealta työltä mielletään

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski. Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta. Tomi Kasurinen 05-05-2014

Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta. Tomi Kasurinen 05-05-2014 Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta Tomi Kasurinen 05-05-2014 Mistä on kyse? Konsultti Riippumaton arvioija 2 Kehitysprojekti Arvostelu Kertaluonteinen

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Kestävä kehitys oppilaitoksissa Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria

Lisätiedot

Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 20.5.2019 thl.fi/tervekunta 1 Mikä on Terve Kunta verkosto? Kokoaa yhteen kuntia, jotka painottavat hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot