Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ympäristöohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ympäristöohjelma 2008 2011"

Transkriptio

1 Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ympäristöohjelma

2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA TOIMENPIDEOHJELMA Ympäristöohjelman toimenpiteet Kestävä kehitys opetuksessa Kestävä kehitys tutkimus- ja kehitystoiminnassa Muut arkipäivän ympäristötapahtumat YLLÄPITOTOIMINNOT Hankinnat ja materiaalien käyttö Jätehuolto Energia ja veden kulutus Puhtaanapito ja ravitsemuspalvelut Kuljetukset ja liikenne Vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi TYÖ- JA OPISKELUHYVINVOINTI VASTUUT JA ORGANISOINTI VIESTINTÄ SEURANTA JA MITTARIT KUSTANNUKSET...14 LÄHTEET...15 Liite 1 DNV, Tie sertifiointiin Liite 2 Ympäristöohjelman keskeiset käsitteet

3 Tiivistelmä Sustainability is like peace or happiness. It is easy to understand, difficult to define or measure and, most of all, hard to achieve. (Rydén 2006, 62) Ympäristöohjelma jatkaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa koulutusorganisaation, työnantajan, aluekehittäjän ja aluevaikuttajan näkökulmista. Oamkissa ympäristöasioita on edistetty 1990-luvulta lähtien. Uusi ympäristöohjelma on aikaisempaa laajempi, sillä se edistää ekologista, taloudellista ja sosiaalis-kulttuurista hyvinvointia. Toiminnan lähtökohtana ovat Itämeren maiden yhteinen kestävän kehityksen ohjelma, Baltic 21E, Opetusministeriön kansallinen strategia kestävän kehityksen edistämiseksi koulutuksessa sekä maakunnalliset ympäristöstrategiat. Oamkin ympäristöohjelmatyöhön osallistuvat kaikki toimintayksiköt, ja toimeenpanosta vastaavat Oamkin rehtori sekä yksiköiden johtajat. Yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa tiivistetään. Uudella ympäristöohjelmakaudella Oamkin tavoitteena on saada kestävän kehityksen työstään sertifikaatti, jolla todennetaan, että kaikki hyvinvoinnin ulottuvuudet on otettu toiminnassa huomioon. Sertifikaatin saaminen edellyttää aitoa sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Tulevalla ohjelmakaudella Oamk määrittää yhteiset merkittävät kestävän kehityksen näkökohdat, joita yksiköt täydentävät ottaen huomioon koulutusalojensa erityispiirteet. Lisäksi kestävän kehityksen vaatimus huomioidaan opetussuunnitelmissa, opetuksessa, opinnäytetöissä ja tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä muissa arkipäivän teoissa. Monilla ohjelman toimenpiteillä on myönteisiä talousvaikutuksia. Henkilökuntaa kannustetaan koulutukseen kestävän kehityksen osaamisen nostamiseksi. Samoin huolehditaan siitä, että kaikki Oamkin toimintaan osallistuvat ovat tietoisia ja sitoutuneita ympäristöjärjestelmän rakentamiseen.

4 1 Johdanto Oulun seudun ammattikorkeakoululla on lakisääteisesti kaksi tehtävää: Sen tulee tarjota a) korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea yksilön ammatillista kasvua sekä b) harjoittaa tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä alueen elinkeino- ja työelämän sekä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa (Ammattikorkeakoululaki 2003, 1751). Näissä tehtävissä tulee ottaa huomioon kestävän kehityksen vaatimus. Ammattikorkeakoulut suorittavat niille määrättyjä tehtäviä Opetusministeriön ohjauksessa, joka myös seuraa, että kansallisia ja kansainvälisiä sopimuksia ja ohjelmia noudatetaan. Tällä hetkellä merkittävin kestävää kehitystä ja koulutusta käsittelevä kansainvälinen ohjelma on Itämeren maiden Baltic 21E 1 -ohjelma (ks. kuva 1), jonka kansallisen toimeenpano-ohjelman Opetusministeriö julkaisi v. 2006, mikä on samalla kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten (Kestävän kehityksen edistäminen 2006, ks. myös Education for Sustainable Development ). Oulun seudun ammattikorkeakoulu (Oamk) on ollut eturintamassa kehittämässä toimintastrategiaa ohjelman toteuttamiseksi SU- DENET 2 -verkostohankkeessa (ks. Sinkko 2007). Kuva 1. Ammattikorkeakoulujen tavoitteet kestävän kehityksen edistämiseksi (mukailtu teoksesta Kestävän kehityksen 2006, 62 63). 1 An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region 2 Suomen ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen verkosto (Polytechnic Network for Sustainable Development) - SUDE- NET

5 Oamk on toteuttanut tavoitteellista ympäristötyötä 1990-luvun loppupuolelta lähtien, ja Oamk pitääkin hyvin käynnistyneen ympäristötyön jatkamista tärkeänä ja luontevana osana organisaation toimintaa. Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä ympäristöasiat on myös määritelty keskeiseksi strategiseksi päämääräksi (Osekk:n yhtymästrategia 2008). Oamkin uuteen ohjelmaan sisällytetään kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet aikaisemman ekologisen kestävyyden korostumisen sijaan. Tämä muutos tukee opiskelijoiden ja henkilökunnan kehittymistä asiantuntijoiksi, joilla on pätevyyttä toimia moniarvoisessa ja kompleksisessa yhteiskunnassa (ks. Wals 2006, 42). Oamk on sitoutunut jatkuvan parantamisen vaatimukseen yhteistoiminnallisesti ottaen huomioon yksiköidensä erityispiirteet ja mahdollisuudet (ks. Kaivola & Rohweder 2006, myös Wals 2006, 47). Uudella ympäristöohjelmakaudella Oamkin tavoitteena on saada kestävän kehityksen työstään sertifikaatti, jolla todennetaan, että kaikki hyvinvoinnin ulottuvuudet on otettu toiminnassa huomioon. Tällä hetkellä sertifioinnissa yleisimmin käytetty sekä hyvin tunnettu ympäristöstandardi on ISO Ammattikorkeakouluille on myös räätälöity kestävän kehityksen indikaattorit, jotka toimivat ennen kaikkea sisäisen kehittämisen arviointityökaluna (Virtanen, Rohweder & Sinkko 2008, 1-3). Standardoitujen indikaattorien avulla ammattikorkeakoulu voi mitata ja ilmaista kestävän kehityksen puolesta tehdyn työn edistysaskeleita ja tulevia kehittämiskohteita. 2

6 2 Oulun seudun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen politiikka Oulun seudun ammattikorkeakoulun tehtävänä on vahvistaa kansallista ja erityisesti alueellista osaamista sekä henkistä ja aineellista hyvinvointia. Tehtävää toteutetaan järjestämällä työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalla. Toiminnassa korostuvat osaaminen, asiantuntijuus, yhteistyö sekä jatkuva uudistuminen. Kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Oulun seudun ammattikorkeakoulun toiminnan lähtökohtana ovat Baltic 21E strategian, Opetusministeriön kansallisen strategian esittämät kestävän kehityksen tavoitteet sekä maakunnalliset ympäristöstrategiat. Tämän lisäksi ammattikorkeakoulu noudattaa toiminnassaan ympäristöön, työsuojeluun, terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen liittyvää lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä sekä voimassaolevia sopimuksia. Ammattikorkeakoululla on kestävää kehitystä edistävä erityinen Ympäristöohjelma, jonka toimeenpanosta vastaavat Oamkin rehtori sekä yksiköiden johtajat. Ohjelmakaudella määritetään Oamkin yhteiset merkittävät kestävän kehityksen näkökohdat, joita yksiköt täydentävät ottaen huomioon koulutusalojensa erityispiirteet. Opetussuunnitelmiin ympäristöosaaminen on integroitu ammattialojen erityispiirteet huomioiden. Lisäksi ammattikorkeakoulussa järjestetään kestävää kehitystä käsitteleviä opintojaksoja. Kestävän kehityksen vaatimus otetaan huomioon opinnäytetöissä ja tutkimus- ja kehitystoiminnassa ammattialojen erityispiirteet huomioiden sekä muissa arkipäivän teoissa. Oamk kannustaa henkilökuntaa koulutukseen kestävän kehityksen osaamisen nostamiseksi sekä huolehtii siitä, että kaikki sen toimintaan osallistuvat ovat tietoisia ja sitoutuneita ympäristöjärjestelmän rakentamiseen. 3

7 3 Toimenpideohjelma Ympäristöohjelma käsittää ekologisen, taloudellisen ja sosiaalis-kulttuurisen ulottuvuuden, kun niitä tähän asti on edistetty erillään ekologisen näkökohdan korostuessa. Varsinainen ohjelmatyö jalkautetaan yksiköihin, joissa tavoitteiden eteen tehdään töitä yksiköiden ympäristövastaavien johdolla. Oulun seudun ammattikorkeakoulu koostuu erikokoista ja erilaisista yksiköistä, mikä näkyy myös ohjelman toteuttamisessa. Tähän mennessä pisimmälle ohjelmatyö on edennyt Luonnonvara-alan yksikössä, jossa sertifiointiauditointi on ajankohtaista vuoden 2008 lopussa. Nämä kokemukset hyödynnetään ohjelmakaudella. 3.1 Ympäristöohjelman toimenpiteet Kuva 2. Prosessikaavio keke-järjestelmän rakentamiseksi (mukailtu Opas oppilaitosten , 26). Ympäristöohjelma seuraa edellistä ohjelmakautta. Ympäristöstandardin vaatimukset täyttävä sertifikaatti edellyttää toimenpiteitä, jotka on esitetty prosessikaaviona kuvassa 2. Jokainen yksikkö vastaa siitä, että se tulevalla ohjelmakaudella: 1. Organisoituu tarvittavalla kokoonpanolla pystyäkseen toteuttamaan ympäristöohjelmaa sekä suorittamaan yksikössään riittävän määrän katselmuksia, joissa kiinnitetään huomiota yksikön toimintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Katselmukset tehdään ympäristövastaavan joh- 4

8 dolla. Mikäli yksikön toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia (esim. toimintatilat vaihtuvat, laajenevat), katselmuksia tulee uusia. 2. Sopii katselmusten pohjalta merkittävät kestävän kehityksen näkökohdat 3, valitsee parannettavat kohteet sekä luo, toteuttaa ja ylläpitää toimintaohjelmaa, jolla näkökohtien pohjalta johdettuja päämääriä ja tavoitteita voidaan saavuttaa. 3. Päättää oman yksikkönsä kestävän kehityksen poliittisista linjauksista. Yksikönjohtajan vahvistama politiikka antaa suunnan yksikön toimintaohjelmalle, päämäärille ja konkreettisille tavoitteille, jotka keskittyvät erityisesti merkittävien kestävän kehityksen näkökohtien edistämiseen ja kehittämiseen. 4. Huolehtii Ympäristöohjelma edellyttämästä lisä-/täydennyskoulutuksesta, tiedottamisesta, ohjeistuksesta ja yhteistyöstä. 5. Toteuttaa vuosittain sisäinen arvioinnin (auditoinnin), minkä pohjalta ympäristöjärjestelmän rakentamista ja toimintaa edelleen kehitetään. Sisäisen auditoinnin ensisijainen tarkoitus on tuoda ja jakaa tietoa. Toimintayksiköt käyvät kuluvalla ohjelmakaudella arvioimassa toisiaan. Yksiköiden ympäristöpolitiikka ilmentää toimintayksiköiden erityisosaamista, jolloin tietty kestävän kehityksen ulottuvuus voi korostua. Ympäristöohjelma toteutetaan seuraavassa ohjeellisessa aikataulussa, joka sovitetaan yksiköiden päämääriin: Ympäristöohjelman ensimmäinen yleinen vaatimus organisaatiolle on luoda järjestelmä, josta dokumentoidaan, jota ylläpidetään sekä jatkuvasti parannetaan. Dokumentointitapa päätetään yksikkökohtaisesti, mutta asiakirjojen hallinta järjestetään siten, että ajantasaiset dokumentit ja tiedot on helposti löydettävissä ja päivitettävissä (ks. mm. Opas oppilaitosten 2004, 51). 3 Asia, jolla on tai voi olla merkittävä vaikutus ympäristöllisesti, taloudellisesti ja/tai sosiaalis-kulttuurisesti 5

9 3.2 Kestävä kehitys opetuksessa Oulun seudun ammattikorkeakoulu edistää opetuksessaan kestävää kehitystä, mikä edellyttää korkealaatuista oppimista (ks. Kaivola 2006, 55) sekä hyvää opetusta. Oamkissa kestävän kehityksen tavoitteet integroidaan opetukseen seuraavasti: - Yksiköissä tarkistetaan vuosittain kestävää kehitystä koskevat opetussuunnitelmat ja päivitetään tarvittaessa keke-asioiden huomioon ottaminen opintojaksokuvauksissa. - Yksiköissä toteutetaan erillinen opintojakso (väh. 3 op), jossa keskitytään kestävään kehitykseen, erityisesti oman ammattialan näkökulmasta. Lisäksi kaikille amk-opiskelijoille on tarjolla valinnaisia opintojaksoja, joissa omaa osaamistaan voi syventää. - Harjoittelujaksojen ja opinnäytteiden työ- ja tutkimustehtäviä havainnoidaan, arvioidaan ja kehitetään myös kestävän kehityksen näkökulmasta (ks. För hållbaret ). - Yleisesti opetuksessa paneudutaan kestävää kehitystä edistäviin teemoihin (ks. kuva 3). - Opetuksen kestävän kehityksen (itse)arviointiin kehitetään tukilistoja ja menetelmiä. - Oamkissa järjestetään vuosittain kaikille avoimia luentotilaisuuksia, joissa hyödynnetään kansainvälistä, valtakunnallista ja paikallista erityisosaamista. Kuva 3. Pedagogisia ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi opetuksessa (mukailtu Virtanen ym. 2008, 1). 6

10 3.3 Kestävä kehitys tutkimus- ja kehitystoiminnassa Tutkimus- ja kehitystyö on toinen ammattikorkeakoulun päätehtävistä. Oamkilla on merkittävä rooli Pohjois-Suomen aluekehittäjänä, siksi se toteuttaa alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita yhteistyökumppaneidensa kanssa. Opetusministeriön Baltic 21E strategia (Kestävän kehityksen edistäminen 2006, 63) esittää korkeakouluille toimenpiteitä, joilla lisätään tutkijakoulutusta ja tutkimusyhteistyötä erityisesti kestävään kehitykseen liittyvissä hankkeissa. Ympäristöohjelma edistää tutkimus- ja kehitystyölle ja em. strategialle asetettuja tavoitteita seuraavin toimenpitein: Kestävä kehitys määritetään yhdeksi Oamkin tutkimus- ja kehitystoiminnan painopisteeksi. Toimintayksiköiden t&k-strategiassa kuvataan, miten kestävän kehityksen periaatteet näkyvät ko. toiminnassa. Kestävä kehitys on yksi kriteereistä päätettäessä Oamkin osallistumisesta kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Hankkeiden kestävän kehityksen (itse)arviointiin kehitetään työkaluja ja menettelytapoja. 3.4 Muut arkipäivän ympäristötapahtumat Opetus- ja t&k-toiminnan lisäksi Oamkin henkilökuntaa ja opiskelijoita kannustetaan päivittäisiin kestävää kehitystä edistäviin tekoihin. Ympäristöohjelma aikana järjestetään vuosittain yhteistyössä OSAKOn 4 kanssa Ympäristötapahtuma. Kevätlukukaudella järjestettävästä erityisestä ympäristötapahtumasta/-tempauksesta päätetään yksikkökohtaisesti. Opiskelijoiden aktiivisuus ja esimerkki ovat merkittävässä roolissa näissä tapahtumissa ja niitä suunniteltaessa. 4 Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 7

11 4 Ylläpitotoiminnot Oulun seudun ammattikorkeakoulun ylläpitotoiminnoista vastaa pääsääntöisesti Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk). Oamk on ylläpitotoimintojen suurimpia käyttäjiä, ja siksi sen tulee säännöllisesti tarkistaa niiden kehittämistarpeet kestävän kehityksen näkökulmasta. Osekk on kutsuttu asiantuntijajäseneksi Oamkin ympäristötiimiin, jossa yhteistyötä muun muassa tehdään. 4.1 Hankinnat ja materiaalien käyttö Julkisten hankintojen yhdeksi tärkeimmistä perusteista ovat nousemassa tuotteiden ympäristönäkökohdat, minkä toteuttamisen keskeinen edellytys on johdon varaukseton tuki (Ehdotus kestävien hankintojen 2008, 7). Asiaan kiinnitetään huomiota Osekk:n yhtymähallituksen hyväksymässä Hankintaohjeissa 5 (päätös ), jonka mukaan hankinnoissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Ostopäätökset noudattavat EU:n parlamentin ja neuvoston vuonna 2004 hyväksymiä uusia hankintadirektiivejä, jotka on Suomessa sisällytetty lakiin julkisista hankinnoista (348/2007) sekä ns. erityisalojen hankintalakiin (349/2007). Lisäksi hankinnoissa noudatetaan hyvää hallintotapaa markkinoita hyödyntäen ja kohdellen tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. 4.2 Jätehuolto Jätteiden lajittelua, hyödyntämistä ja kierrätystä lisätään. Toimintayksiköt huolehtivat siitä, että jätehuoltoon liittyvät vastuut ja ohjeistus ovat ajan tasalla, ja lajitteluohjeita on riittävästi näkyvillä. Tämän lisäksi yksiköt laativat ja/tai tarkistavat jätehuoltosuunnitelmansa sekä kannustavat henkilökuntaa ja opiskelijoita vähentämään jätteiden syntyä ja tehostamaan lajittelua. Kaikessa toiminnassa suositaan vähemmän ympäristöä kuormittavia materiaaleja. 5 Hankintaohjeet löytyvät Osekkin Extranetistä, jonne pääsee henkilökunnan tunnuksilla. 8

12 4.3 Energia ja veden kulutus Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) on allekirjoittanut Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen vuosille Sopimuksen tavoitteena on ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästö sopimuskaudella, mikä sitoo myös Oulun seudun ammattikorkeakoulua. Energiansäästö- ja energiantehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä ja toimintatapoihin, käyttäytymiseen ja/tai energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön liittyviä, ja niillä vaikutetaan sähkö-, lämpö- ja vesikustannuksiin. Tavoitteiden saavuttamista mitataan ja seurataan kuukausittain yksikkökohtaisesti. Tämän lisäksi Kiinteistöpalvelut tekee kaikissa kuntayhtymän kiinteistöissä energiakatselmukset vuosien välisenä aikana. Energiasopimuksen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyötä kuntayhtymän kiinteistöpalveluiden kanssa tiivistetään. 4.4 Puhtaanapito ja ravitsemuspalvelut Päävastuu puhtaanapidon ja ravitsemuspalveluiden organisoinnista, toimivuudesta, seurannasta ja kehittämisestä on Osekk:lla. Koska Oamk on palveluiden pääkäyttäjä, sen tulee huolehtia, että henkilökunta, opiskelijat ja yhteistyökumppanit Osekk:sta tiedostavat kestävän kehityksen vaatimukset omassa toiminnassaan myös puhtaanapidon ja ravitsemuspalveluiden osalta. Ulkoja sisätilojen likaantumista ehkäistään sekä biojätteen lajittelu mahdollistetaan. Puhtaanapidon ja ravitsemuspalveluiden alihankkijoita valittaessa yhtenä kriteerinä käytetään ympäristöystävällisyyttä. 4.5 Kuljetukset ja liikenne Oamkin toimintayksiköt sijaitsevat hajallaan toisistaan. Henkilöliikenteen kasvamisen ehkäisemiseksi Oamk kannustaa henkilökuntaa ja opiskelijoita käyttämään julkista liikennettä, suosimaan kimppakyytejä sekä ylipäätään välttämään yksityisautoilua. Lisäksi edistetään henkilöliikenteen korvaamista tietoliikenteellä (etätyöskentely, videoneuvottelut) kuitenkin niin, ettei tasapuolista osallistumista Oamkin toimintaan ehkäistä. 9

13 4.6 Vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi Kaikissa Oamkin toimintayksiköissä, joissa käsitellään ja/tai varastoidaan vaarallisia aineita, kiinnitetään huomiota riittävään turvallisuustiedottamiseen. Käytettävistä vaarallisista aineista kirjanpito on ajan tasalla, merkinnät ohjeiden mukaiset ja käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla tiloissa, joissa aineita käsitellään ja säilytetään. Vaarallisten aineiden käytöstä, varastoinnista ja hävittämisestä on yksiköissä määritelty selkeät vastuut. 10

14 5 Työ- ja opiskeluhyvinvointi Oamkin Ympäristöohjelma edistää edellisen ohjelmakauden tavoin opiskelijoiden ja henkilökuntansa hyvinvointia. Seuraavat toimintaohjelmat 6 tukevat tätä työtä ja mahdollistavat hyvinvoinnin seuraamisen ja arvioinnin: Asiallinen kohtelu työyhteisössä Kriisitoimintamalli Päihdetyön toimintamalli Rikosasioiden käsittely Räjähdysvaaralliset tilat Tapaturmien ja työtapaturmien käsittely Työsuojelun toimintaohjelma Turvallisuustyön toimintaohjelma Vaarojen arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Varhaisen puuttumisen malli Yksikön turvallisuustyön toimintasuunnitelma Pelastusalan tehtävät kuntayhtymässä Oulun seudun koulutuskuntayhtymän yhteiset arvot ovat oikeudenmukaisuus, rehellisyys, luovuus ja rohkeus sekä vastuullisuus (Osekk:n yhtymästrategia 2008). Epäkohtiin puututaan ensitilassa. Yhteistyötä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyen tehdään muun muassa työ- ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Opiskelijat otetaan mukaan omaa opiskelua koskevaan päätöksentekoon, mikä antaa heille mahdollisuuden tunnistaa omaa arvomaailmaansa, edistää yhteiskunnallista keskustelua sekä lisää opiskelijoiden hyvinvointia Oamkissa (ks. Kaivola 2006, 55). 6 Ks. mm. Osekk/Turvallisuustyön ohjeet: 11

15 6 Vastuut ja organisointi Ympäristöohjelma toimeenpanosta vastaa yksikön johtajista koostuva johtoryhmä joka seuraa ja arvioi hankkeen etenemistä 1-2 kokouksessa vuosittain. Johtoryhmään kutsutaan esittelijäksi Oamkin ympäristötiimin puheenjohtaja ja tarvittaessa Oamkin ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on kokemusta järjestelmällisestä kestävän kehityksen edistämisestä vastaavanlaisissa organisaatioissa (ks. tarkemmin kuva 4). Ympäristöohjelman käytännön työtä tehdään koulutusyksiköiden ympäristötiimeissä ympäristövastaavien johdolla. Tiimeissä ovat myös edustettuina opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta. Yksiköiden ympäristöjärjestelmän rakentamiseen varataan riittävästi työaikaa, mikä huomioidaan etenkin ympäristövastaavien työaikasuunnitelmissa. Oamkin ympäristötiimi tekee lukuvuosittain tarkentavan toimintasuunnitelman ja ehdotuksen ympäristötyön resurssitarpeesta, hyvissä ajoin ennen yksiköissä laadittavia työaikasuunnitelmia. Rehtorin toimisto ja kirjasto organisoivat ympäristötoiminnan osana laatuprosessiaan. Oamkin ympäristötiimi toimii ohjelmatyön selkärankana ja kokoontuu säännöllisesti arvioimaan ja edistämään yksiköiden työskentelyä. Oamkin ympäristötiimin muodostavat koulutusyksiköiden ympäristövastaavat ja opiskelijat. Yleisistä hallinnointi-, koordinointi- sekä raportointitehtävistä johtoryhmälle vastaa ohjelman toteutusta varten palkattava projektikoordinaattori, joka osallistuu myös Oamkin laatutyöhön. Ympäristötiimi kutsuu tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita tukemaan yksiköiden ympäristötyötä. Kuva 4. Ympäristöjärjestelmän organisaatiokaavio (ks. Miljörapport 2006, 23). 12

16 7 Viestintä Säännöllinen viestintä on tärkeä osa sertifiointityötä (ks. mm. Holm 2006, 172), sillä se edistää avoimuutta, hankkeen läpinäkyvyyttä ja saavutettavuutta. Ympäristöohjelman tiedottamista ja markkinointia ohjaa viestintäsuunnitelma, missä merkittävässä roolissa ovat Oamkin Ympäristöinfo sivut (http://www.oamk.fi/esittely/muu_toiminta/ymparistoinfo/). Yksiköiden sisäisestä viestinnästä huolehtii kunkin yksikön ympäristövastaava. Tiedottamistiheys vaihtelee toimintojen mukaan, mutta muutoksista, saavutuksista ja mahdollisista takapakeista tiedotetaan vähintään puolivuosittain yksikön henkilökunnalle ja opiskelijoille. Oamkin henkilökunnalle ja opiskelijoille toteutetaan ympäristöjärjestelmään liittyvä kysely ohjelmakauden alkuvaiheessa, minkä ensisijainen tavoite on tiedottaa organisaation tahtotilasta kestävän kehityksen edistämiseksi, mutta myös kartoittaa vastaajien näkemyksiä siitä, kuinka asioita pitäisi edistää ja mihin he kiinnittäisivät kehitystyössä huomiota. Kysely uusitaan ohjelmakauden päättymisen yhteydessä. Hankkeen näkyvin ulkoinen viestinnällinen toimenpide osuu ohjelmakauden päättymisen yhteyteen, jolloin Oulun seudun ammattikorkeakoulun kestävää kehitystä edistävän työskentelyn saavutuksista pidetään tiedotustilaisuus. 13

17 8 Seuranta ja mittarit Aikaansaannosten säännöllinen seuraaminen ja mittaaminen ovat oleellinen osa ympäristöjärjestelmätyötä. Tarkkailu- ja mittausmenettelyillä kiinnitetään erityistä huomiota niihin toimintoihin, joilla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia ekologisesti, taloudellisesti ja/tai sosiaaliskulttuurisesti. Ympäristöohjelma aikana kestävän kehityksen edistämiseksi tehtävää työtä seurataan muun muassa seuraavin työkaluin: Opetussuunnitelmalliset tarkistukset Lämpö- ja sähköenergian seuraaminen Kestävän kehityksen erilliset opintojaksot yksiköissä Hyvinvoinnin ja työviihtyvyyden arviointi Kaikille avoimet keke-opintojaksot Ympäristötapahtumat Kestävään kehitykseen liittyvät opinnäytetyöt Jätemäärät Opetuspalaute Materiaalin kulutus (esim. paperi) T&K-hankkeiden itsearviointi Ympäristötiedotteet Kestävän kehityksen lisä- ja/tai täydennyskoulutus Palautekyselyt Ympäristökatselmukset Ympäristöinfo sivujen kävijälaskuri 9 Kustannukset Ympäristöohjelma toteuttaminen kuuluu kunkin toimintayksikön perusrahoituksella laadittaviin tehtäviin. Sertifioinnin varmistamiseksi Oamk rahoittaa ohjelmakaudella erillishankkeena Oamkin ympäristötoiminnan kehittäminen hankkeen, josta vastaa Luonnonvara-alan yksikkö. 14

18 Lähteet Ammattikorkeakoululaki N:o 351. Suomen säädöskokoelma N:o poimittu tammikuussa Education for Sustainable Development. United Nations decade URL_ID=27234&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html, poimittu Ehdotus kestävien hankintojen toimintaohjelmaksi. Julkisten hankintojen työryhmän ehdotus Ympäristöministeriö. poimittu Holm, T Kestävän kehityksen integroiminen ammattikorkeakoulun arkipäivään. Teoksessa Kaivola & Rohweder (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 2006:4, Kaivola, T Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluopetuksessa. Teoksessa Kaivola, T. & Rohweder, L (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 2006:4, Kaivola, T. & Rohweder, L (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 2006:4. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa. Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. Miljörapport Ab Utbildning Sydväst. poimittu OSEKK:n yhtymästrategialuonnoksen esittely. Strategialuonnos poimittu Opas oppilaitosten ympäristösertifiointiin Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. poimittu

19 Rydén, L Why the sustainability agenda is important and the role of education. Teoksessa Cantell, M. (toim.) Kestävää kehitystä edistävä koulutus seminaari Helsinki: Suomen Unesco-toimikunta, Sinkko, A SUDENET-verkostohanke. Teoksessa Sinkko, A. (toim.) Kestävä kehitys Suomen ammattikorkeakouluissa. SUDENET Suomen ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen verkostohanke. Loppuraportti. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B, Nro 30, 5-7. Virtanen, A., Rohweder, L. & Sinkko, A Kestävä kehitys ammattikorkeakouluissa - kehittämisen ja mittaamisen indikaattorit. poimittu Wals, A. E. J The end of ESD the beginning of transformative learning emphasising E in ESD. Teoksessa Cantell, M. (toim.) Kestävää kehitystä edistävä koulutus seminaari Helsinki: Suomen Unesco-toimikunta,

20 Liite 1 Tie sertifiointiin Sertifiointi eli rekisteröinti standardiin, on lopputulos onnistuneesta kolmannen osapuolen, kuten DNV:n, tarkastuksesta. Sen jälkeen, kun valinta sovellettavasta toimintajärjestelmästä on tehty, on lisäksi hyvä muistaa seuraavia asioita ennen aloitusta. Kokemus on osoittanut, että muutama yksinkertainenkin neuvo, usein jopa merkityksettömältä tuntuva, on osoittautunut mittaamattoman arvokkaaksi yrityksille, jotka ovat sertifioitumassa. Kun aloitat, pidä mielessäsi seuraavat asiat: varmista, että prosessi aloitetaan oikealla asenteella ymmärrä standardin konsepti ja käytä standardia oppaana määrittäessäsi toimintajärjestelmää tunnista, mitä standardin soveltaminen ja sisältö tarkoittavat yritykselle käytä standardia kehittämisen työkaluna tunnista ne riskit ja prosessit, jotka vaikuttavat yrityksen kykyyn toteuttaa liiketoimintastrategia. Mitä tulisi tehdä? Seuraavassa on esitetty 10 asiaa, jotka opastavat eteenpäin: 1. Standardi Perehdy standardin vaatimuksiin. 2. Tutustu kirjallisuuteen ja ohjelmistoihin Saatavilla on valtava määrä julkaistua tietoa, joka on suunniteltu avustamaan standardin ymmärtämisessä ja soveltamisessa. 3. Muodosta tiimi ja määrittele strategia Toimintajärjestelmän käyttöönoton tulee olla koko organisaation strategia. Ylimmän johdon osallistuminen määrittelyprosessiin ja toimintajärjestelmän kehittämiseen on tärkeää. Ylin johto päättää liiketoimintastrategiasta, jota tehokkan johtamisjärjestelmän tulisi tukea. 4. Selvitä koulutustarpeet Käyttöönotosta ja ylläpidosta vastaavan tiimin jäsenten tulee tietää tarkasti sovellettavan standardin yksityiskohdat. Saatavilla on laaja valikoima kursseja, työryhmiä ja seminaareja, jotka ovat suunniteltu tähän tarkoitukseen. Lisätietoja saat paikallisesta DNVn toimistosta. 5. Tarkasta konsultointivaihtoehdot Riippumattomat konsultit pystyvät neuvomaan toteutettavissa olevan, realistisen ja kustannustehokkaan strategian käyttöönotossa. 6. Luo käsikirja toimintajärjestelmästä Toimintajärjestelmän käsikirjan tulisi kuvata yrityksen menettelyt ja toiminnot. Käsikirjan avulla annetaan tarkka kuvaus organisaatiosta ja käyttöönotetuista parhaista menettelyistä, joilla johdonmukaisesti täytetään asiakkaan odotukset. 7. Luo menettelytavat Menettelytavat kuvaavat organisaation prosessit ja parhaat käytännöt prosessien tehokkaaseen soveltamiseen. Näiden menettelyiden tulisi vastata jokaisen prosessin kohdalla seuraaviin kysymyksiin: - miksi - kuka - milloin - missä - mitä - miten 8. Toimintajärjestelmän toteutus Kommunikointi ja koulutus ovat avain onnistuneeseen toteutukseen. Toteutusvaiheen aikana orga- 1

21 Liite 1 nisaatio työskentelee niiden menettelytapojen mukaisesti, jotka on luotu dokumentoimaan ja osoittamaan toimintajärjestelmän tehokkuus. 9. Esiarviointi Yritys voi halutessaan saada alustavan tarkastuksen toimintajärjestelmän toteutuksesta sertifiointilaitokselta. Tämän tarkoituksena on löytää alueet, joilla on vielä poikkeamia ja antaa mahdollisuuden korjata nämä alueet ennen akkreditoidun sertifiointiprosessin aloittamista. Poikkeaman saaminen tarkoittaa, että tietty alue järjestelmästä ei ole standardin vaatimusten mukainen. 10. Sertifiointilaitos Koska sertifikaatti pitää ylläpitää, yhteistyö sertifiontilaitoksen kanssa jatkuu useita vuosia. Jatkuva parantaminen on tehokkaan johtamisjärjestelmän avain. DNV auttaa saamaan sertifiointiprosessista lisäarvoa, arvioimalla vahvuuksia ja parannusmahdollisuuksia. Ylimmälle johdolle tämä tarkoittaa parempaa tuntemista organisaation kyvystä saavuttaa strategiset tavoitteet. Kun toimintajärjestelmä on otettu käyttöön, valmisteltu sertifioitavaksi ja sertifiointilaitos valittu, ollaan valmiita aloittamaan akkreditoitu sertifiointi. 2

22 Liite 2 Ympäristöohjelman keskeiset käsitteet Baltic 21E ohjelma An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region - Baltic 21E" on Itämeren maiden opetusministerien hyväksymä toimintaohjelma, jolla pyritään kehittämään Itämeren maiden koulutusjärjestelmiä niin, että kestävän kehityksen näkökohdista muodostuu maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa. Baltic 21E ohjelman pohjalta on kussakin Itämeren maassa laadittu kansallinen toimeenpano-ohjelma. Opetusministeriön hyväksymä kansallinen toimeenpano-ohjelma löytyy osoitteesta: ISO ympäristöjärjestelmä ISO ympäristöjärjestelmä on ISOn (International Organisation for Standardization) laatima ja Suomen Standardisoimisliiton, SFS, vahvistama standardi ympäristötyöskentelylle yrityksissä ja organisaatioissa. Standardi määrittelee ympäristöjärjestelmää koskevat vaatimukset, jotka tulee täyttyä ennen kuin ISO sertifikaatti voidaan myöntää. Standardin perimmäisenä tarkoituksena on tukea ympäristönsuojelua ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä tasapainossa sosiaalisten ja taloudellisten tarpeiden kanssa. Katselmus Katselmus on alustava selvitys organisaation toimintaan liittyvistä kestävän kehityksen kysymyksistä, ja se suoritetaan ennen kaikkea keskeisten kestävän kehityksen näkökohtien tunnistamiseksi oman organisaation kannalta. Katselmukset päivitetään tarvittaessa (esim. kun organisaation toiminnassa ja/tai toimitiloissa tapahtuu muutoksia) ja ne ovat yhteydessä siihen, mitä organisaatio tarkkailee ja mittaa omassa toiminnassaan. Kestävän kehityksen näkökohta Kestävän kehityksen näkökohta on organisaation toimintojen, palveluiden tai tuotteiden osa, joka voi olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ekologisesti, taloudellisesti ja/tai sosiaalis-kulttuurisesti. Merkittävä kestävän kehityksen näkökohta on sellainen, jolla on tai voi olla merkittävä ekologinen, taloudellinen ja/tai sosiaaliskulttuurinen vaikutus. Sisäinen auditointi Sisäinen auditointi on systemaattista, riippumatonta ja dokumentoitua organisaation sisäistä koko ympäristöjärjestelmän toimivuuden tarkastelua. Sisäisiä auditointeja (arviointeja) tehdään suunnitelluin aikavälein, missä arvioidaan organisaation kestävän kehityksen toteutumista suhteessa asetettuihin päämääriin ja tavoitteisiin. Sisäinen auditointi on usein seikkaperäisempi ulkoiseen auditointiin verrattuna, ja sen ensisijaisena tavoitteena on tuoda ja jakaa tietoa sekä kehittää organisaation toimintaa. Ulkoinen auditointi Ulkoisen arvioinnin voi suorittaa vain akkreditoitu ja riippumaton, ns. kolmas osapuoli. Sertifiointiauditointilla haetaan sertifikaattia ja/tai uusitaan jo myönnetty sertifikaatti valittuun standardiin. Määräaikaisauditoinnit toteutetaan sovitussa syklissä (esim. 12 kk:n välein) ja niiden tavoitteena on tarkistaa, että toiminta on myönnetyn sertifikaatin mukaista. YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen Yhdistyneet kansakunnat (YK) on julistanut kestävän kehityksen vuosikymmeneksi, jossa ensisijaisena tavoitteena on integroida kestävän kehityksen periaatteet, arvot ja käytänteet kaikkeen kasvatukseen ja opetukseen. Asiasta enemmän osoitteessa: Ympäristöjärjestelmä Ympäristöjärjestelmä on se osa organisaation hallintajärjestelmää, johon kuuluvat organisaatiorakenne, suunnittelutoiminnot, vastuut, käytännöt, menettelyt, prosessit ja voimavarat, ja jota tarvitaan ympäristöpolitiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä kestävän kehityksen näkökohtien hallitsemiseen. 1

23 Liite 2 Ympäristöohjelma Ympäristöohjelma on kuvaus organisaation kestävän kehityksen tavoitteista ja suunnitelmasta niiden toteuttamiseksi. Ympäristöpolitiikka Ympäristöpolitiikka heijastaa ylimmän johdon sitoutumista kestävää kehitystä edistävään työhön ja jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Ympäristöpolitiikka muodostaa perustan, jolle organisaatio asettaa päämääränsä ja tavoitteensa, ja siksi politiikan tulisi olla selkeä ja helposti ymmärrettävissä. Myös politiikka tulee katselmoida ja päivittää säännöllisesti. Lisätietoa käytetyistä käsitteistä löytyy mm. Opas oppilaitosten ympäristösertifiointiin Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Pesonen, H-L. & Hämäläinen, K. & Teittinen, O Ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Helsinki: Talentum Media Oy. Suomen Standardisoimisliitto SFS Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja opastusta niiden soveltamisesta. 2

Oamkin Ympäristöohjelman 2011 (AMKHALL ) päivitys ympäristöstrategiaksi 03/2010. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ympäristöstrategia 2011

Oamkin Ympäristöohjelman 2011 (AMKHALL ) päivitys ympäristöstrategiaksi 03/2010. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ympäristöstrategia 2011 Oamkin Ympäristöohjelman 2011 (AMKHALL 17.12.2008) päivitys ympäristöstrategiaksi 03/2010 Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ympäristöstrategia 2011 Sisällysluettelo Tiivistelmä Abstract 1 Johdanto... 1

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia 2015

Kestävän kehityksen strategia 2015 Kestävän kehityksen strategia 2015 Yhtymähallitus 1. Johdanto... 3 1.1. KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIAPROSESSI... 3 1.2. KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIAN NÄKÖKULMAT... 3 1.3. OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ...

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

ETJ-SEMINAARI ENERGIATEHOKKUUSJÄRJESTELMÄ (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Pasi Pekkanen M-real Kyro ja M-real Tako Board

ETJ-SEMINAARI ENERGIATEHOKKUUSJÄRJESTELMÄ (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Pasi Pekkanen M-real Kyro ja M-real Tako Board ETJ-SEMINAARI 08.11.2007 ENERGIATEHOKKUUSJÄRJESTELMÄ (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Pasi Pekkanen M-real Kyro ja M-real Tako Board JÄRJESTELMÄN RAKENTAMISEN VAIHEET EROANALYYSI ( YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ /

OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ / Laatusuunnitelmamalli 1(5) 17.3.2015 OUKA/1581/02.08.02/2015 OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI 17.03.2015 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, katu ja viherpalvelut Postiosoite: PL 32, 90015 Oulun

Lisätiedot