Hämeenkyrön puheenvuoro:

Transkriptio

1

2 Hämeenkyrön puheenvuoro: varhaiskasvatusyksikön päällikkö Marjo Vulli johtava erityisopettaja Terhikki Hulkko-Haavisto erityisluokanopettaja Pauliina Hakonen sosiaalityöntekijä Katja Sipiläinen

3 Hämeenkyrö sijaitsee 35 km etäisyydellä Tampereelta Kuuluu Tampereen seutukuntaan Asukkaita: n Veroprosentti 2017: 22 % Elinkeinorakenne: maa- ja metsätalous: 10 % teollisuus: 32 % palvelut: 58 %

4 VARHAISKASVATUS - YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT LASTENSUOJELUN TOIMIJOIDEN KANSSA

5 ESITYKSEN SISÄLTÖ: palvelu-ja yhteistyösuunnitelma yhteistyöpalaverit varhaiskasvatuksen perheohjaajan rooli varhaiserityisopettajan rooli

6 KAKSI TAPAA KÄYNNISTÄÄ YHTEISTYÖ 1. Lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus > tukitoimena varhaiskasvatus tulee mukaan perheen elämään 2. Perhe on jo varhaiskasvatuksen asiakas > lastensuojeluilmoituksen jälkeen käynnistetään yhteistyö Molemmissa tapauksissa yhteistyö prosessi etenee tästä eteenpäin samalla tavalla

7 YHTEISTYÖPROSESSI 1. sosiaalityöntekijä kutsuu koolle verkostopalaverin, jossa ovat huoltajien lisäksi paikalla päiväkotiryhmän työntekijä (tai pph), esimies ja mahdollisesti huoltajan tukihenkilö 2. Yhdessä vanhempien kanssa laaditaan palvelu- ja yhteistyösuunnitelma, johon kirjataan oleelliset tiedot, esim. kuka voi hakea lasta hoidosta, kenelle ilmoitetaan, jos lapsi ei tule hoitoon, erityisen tärkeä on sopia seurantapalaveri, jolloin tilannetta arvioidaan uudelleen 3. seurantapalaverissa todetaan tilanne, missä mennään ja päätetään toimenpiteistä jatkon suhteen, paikalla palaverissa voi olla myös enemmän väkeä, jos tarve niin vaatii

8 YHTEISTYÖPALAVERIT 1-2 kertaa vuodessa kokoontuva, johon kutsutaan: perusturvasta: sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, perheneuvolan psykologi, puheterapeutti, neuvolan terveydenhoitajat koulusta: erityisopettajat, koulukuraattori, koulupsykologi varhaiskasvatuksesta: yksiköiden päälliköt, varhaiserityisopettajat, perheohjaaja keskustellaan yleisellä tasolla, missä kunnassa mennään, tehdään palvelujen prosessit näkyviksi, kartoitetaan asiakkuuksia palaute osallistujilta: hyvä tavata, jos esim. uusia työntekijöitä, tiedetään mitä uusia velvoitteita on tullut tulevaisuus > soten vaikutukset, uudet yhteistyömuodot

9 VARHAISKASVATUKSEN PERHEOHJAAJAN ROOLI ennaltaehkäisevä matalan kynnyksen palvelu, joka vaatii alkaessaan paljon markkinointia (kunnan nettisivut, paikallislehti, Facebook, mainoksia yhteistyökumppaneille) on mukana päiväkodin tiimeissä kaksi kertaa toimintakaudessa (24 kpl) ja tarvittaessa VASUpalavereissa on mukana alueiden pedatiimeissä (esimies+ltot+po) sekä VEPOtiimissä (VEOt+po) n. 1krt/kk tekee tiivistä yhteistyötä yksiköiden varhaiserityisopettajan kanssa (esim. kuvien käyttö) työhön kuuluu kotikäyntejä, konsultaatiota puhelimessa, netin kautta ja tapaamisia päiväkodeissa tai toimistolla ohjaa vertaisryhmiä (Vaaverot, Taaperot, Kainaloinen, Tehokerho) palvelu on maksutonta eikä tarvitse lähetettä on mukana näkymässä kunnassa siellä missä perheet liikkuvat, mm. Perheiden päivä, puistotapahtumat, Hätäkahvit (Hämeenkyrön mammat ja Teinivanhemmat)

10 VARHAISERITYISOPETTAJAN ROOLI toimivat lasten kehityksen ja oppimisen tukena päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa työ on sekä ennaltaehkäisevää että kuntouttavaa yhteistyö alkaa lapsen kehitykseen tai oppimiseen liittyvästä huolesta, joka nousee esiin joko vanhemmilta tai työntekijöiltä käytännössä mm. pienryhmien ohjaamista, havainnointia ja oppimisympäristöjen muokkaamista yhdessä ryhmän työntekijöiden kanssa palvelu kuuluu kaikille varhaiskasvatuksessa oleville lapsille ja perheille kokonaisvaltaista tukea suunniteltaessa myös perheohjaajan palvelut tulevat mukaan

11 LASTENSUOJELU JA PERUSOPETUS VAIN YHTEISTYÖ TOIMII

12 TAUSTAA HÄMEENKYRÖN TOIMIVALLE YHTEISTYÖLLE Pieni paikkakunta, toimijat tuntevat toisensa Haluttiin kuitenkin selkiyttää kuvioita, aktiivista hanke-toimintaa Hankkeissa hallintokunnat ylittävä ohjausryhmä Hankkeiden toimintatiimit moniammatillisia

13 KELPO (OPH , perusopetuksen laadun kehittäminen+ops muutos 2010) * KELPO-tiimissä edustus koulusta, sosiaalitoimesta, terveydenhuollosta, nuorisotoimesta, lastensuojelusta, varhaiskasvatuksesta, perheneuvonnasta * Toimintatiimeissä samoin (teho, OHR, Esi-alku, yläkoulu, tutorit) * Lapsilautakunta-henki kasvoi * Oppilashuolto yhtenä osa-alueena selkiytyi EETU (STM , osa Kaste hanketta, ennaltaehkäisy, intensiivisyys) * Kehittämistoimen tuloksina: Palvelukuvaukset lasten ja nuorten palveluista (laadittiin ristiin arvioiden) * Vierailut vuosikelloon * VESO-koulutus lastensuojelusta * Perheohjaus * Koulun huolipalaveri malli OPISKELUHUOLTO * Uuden lain mukainen toiminta yhteisöllisessä ja yksilökohtaisessa * Ohjausryhmä moniammatillinen, yksilökohtaisessa tarvittava henkilöstö

14

15

16

17

18 Kasvatusohjaaja yläkoulun erityisluokassa Erityisluokanopettajan itsenäinen työpari Osin sosiaalitoimen rahoittama (80-20), mukana nuoren verkostoissa Kasvun- ja kehityksen pulmiin, oppimisen esteisiin, motivaatioon, työkykyyn, tarkkaavuuteen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää ohjausta oppilaan kanssa pienryhmässä, yleisopetuksen ryhmissä ja kouluajan ulkopuolella Perhetyötä ja vanhemmuuden tukemista koteihin päin Kuntouttava työote oppimisen ja koulunkäynnin esteenä oleviin haasteisiin

19 LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIHUOLTO JA LASTENSUOJELU Esimerkkejä moniammatillisesta yhteistyöstä Hämeenkyrössä

20 Lastensuojelun kokonaisuus Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen: hyvinvoinnin seuranta ja edistäminen, palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi Peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, terveydenhuolto, mielenterveysja päihdepalvelut, nuorisotyö, liikuntatoimi ym.) Ehkäisevä lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

21 Lapsen hyvinvointi lapsen huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia kasvatustyössä ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain lapsi ja perhe on ohjattava tarvittaessa lastensuojelun piiriin

22 Ehkäisevä lastensuojelu lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta ehkäisevää lastensuojelua annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa

23 Huoli lapsen tilanteesta keskustele huolesta työyhteisössä sovitun henkilön kanssa (esimies, kuraattori, elto tms.) konsultaatiopuhelu sosiaalityöntekijälle on aina mahdollinen (lapsen nimeä ei tarvitse kertoa) sovitaan yhdessä jatkosta: 1. ohjaa lapsi/perhe peruspalveluiden piiriin (esim. perheneuvonta, neuvola, erityisopettaja, koulupsykologi, perheohjaus) tai 2. tee yhdessä vanhempien kanssa sosiaalityöntekijälle yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi tai 3. tee lastensuojeluilmoitus

24 Ei lastensuojeluilmoitusta lapsi/perhe voidaan ohjata ottamaan itse yhteyttä sosiaalityöntekijään voidaan järjestää yksilöllinen oppilashuollollinen neuvottelu, johon vanhempien suostumuksella kutsutaan myös sosiaalityöntekijä lapsi/perhe voidaan ohjata muihin peruspalveluihin (esim. perheohjaajat) nämä toimet eivät käynnistä palvelutarpeen arviointia tai asiakkuutta sosiaalihuollossa/lastensuojelussa

25 Lastensuojeluilmoitus tee aina kirjallisena, ellei kyseessä ole kiireellinen tapaus asia tulee varmasti kirjattua niin kuin olet sen ajatellut ja kuullut kerro vanhemmille ja lapselle (ikätaso huomioiden) huolestasi ja lastensuojeluilmoituksen tekemisestä ilmoituksesta alkaa pääsääntöisesti palvelutarpeen arviointi ja sosiaalihuollon asiakkuus lapselle sosiaalityöntekijä järjestää neuvottelun, johon ilmoittaja voidaan kutsua

26 Palvelutarpeen arviointi sosiaalityöntekijä arvioi lapsen ja perheen palveluiden tarpeen sekä selvittää lastensuojelun tarpeen kolmen kuukauden kuluessa tehdään moniammatillisesti sosiaalityöntekijän työparina voi olla kuka tahansa perheen kanssa työskentelevä viranomainen (esim. terveydenhoitaja, kuraattori, lääkäri, psykologi, perhetyöntekijä, opettaja) sosiaalityöntekijä päättää, ohjataanko lapsi/perhe muihin palveluihin, jolloin sosiaalihuollon asiakkuus päättyy, jatketaanko sosiaalihuollon asiakkuutta vai aloitetaanko lastensuojelun avohuollon asiakkuus

27 Lapsiperheiden sosiaalihuolto sosiaalihuoltolain muutoksen ( ) jälkeen suurin osa lapsista jää palvelutarpeen arvioinnin jälkeen sosiaalihuollon asiakkaaksi tavoitteena tukea perheitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa palveluita mm. perhetyö/perheohjaus, kotipalvelu, tukiperhe, tukihenkilö, perheneuvonta, terapiat, sosiaalityön ohjaus ja neuvonta, päihdenhuollon palvelut asiakkuus ei välttämättä ala kuin yhdellä lapsella perheestä

28 Lastensuojelun avohuolto asiakkuus aloitetaan, jos palvelutarpeen arvioinnissa todetaan, että lapsen kasvu ja kehitys vaarantuvat johtuen kasvuolosuhteista tai lapsen omasta käytöksestä ja lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia tukitoimia avohuollon tukitoimia voivat olla kaikki peruspalvelut (esim. päivähoitopaikka perheelle maksuton) lisäksi tehostettu perhetyö, lastensuojelun taloudellinen tuki, perhekuntoutus sekä lapsen sijoittaminen avohuollon tukitoimena lastensuojelun asiakkuus voi alkaa myös kiireellisestä sijoituksesta tai kiireellisestä avohuollon tukitoimesta

29 Avohuollon sijoitus sijoituksesta sovitaan yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa sijoitus voidaan myös päättää koska tahansa perheen aloitteesta sijoitus on tilapäinen ja sillä on tavoite, esim. lapsen tuen tarpeen arviointi, lapsen kuntoutus tai vanhempien tilanteesta johtuva muu tilapäinen tarve sijoituksen jatkumista ja huostaanoton tarvetta arvioitava kolmen kuukauden välein päätösvalta lapsen asioista edelleen huoltajilla (vrt. huostaanotto)

30 Huostaanotto aina viimesijainen keino lapsen tilanteen turvaamiseksi voidaan tehdä vain, jos lapsen terveys ja kehitys vakavasti vaarantuu, avohuollon tukitoimet eivät ole riittäviä, sopivia tai mahdollisia (esim. jos perhe kieltäytyy niistä) ja sijaishuollon katsotaan olevan lapsen edun mukaista voidaan tehdä yhteistyössä vanhempien kanssa, jolloin päätöksen tekee sos.huollon johtava viranhaltija vastentahtoisesta huostaanotosta päättää hallinto-oikeus johtavan viranhaltijan hakemuksesta (12-vuotta täyttänyt lapsi tai huoltaja vastustaa)

31 Huostassa oleva lapsi perusturvalautakunnalla on oikeus päättää huostassa olevan lapsen kasvatukseen, koulutukseen, olinpaikkaan ym. liittyvistä asioista päätökset tekee yleensä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhteistyössä huoltajien, sijaishuoltopaikan ja muiden viranomaisten kanssa päivittäisten asioiden hoito siirtyy yleensä sijaisperheelle tai laitoksessa omaohjaajalle sosiaalityöntekijä kutsuu tarvittaessa yhteistyökumppaneita lapsen asiakassuunnitelmaneuvotteluihin huoltajille varattava mahdollisuus osallistua lapsensa koulutuksesta ja hoidosta päättämiseen (esim. HOJKS:n tekemiseen)

32 Lopuksi lapsen suojelu on kaikkien tehtävä ja työ on tuloksellista, kun lasta suojellaan yhdessä hänen omassa kasvuympäristössään matalan kynnyksen periaate, ei lähetteitä, konsultaatiomahdollisuus nimettömänä ennen lastensuojeluilmoituksen tekemistä / tekemättä jättämistä tavoitteena antaa apua silloin kun sitä tarvitaan, ei ole väliä mistä organisaatiosta apu tulee