1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne ja infrastruktuuri) 5. 4.

Transkriptio

1 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaehdotus oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin 12 lausuntoa. Seuraavassa on listattuna lausunnot sekä kaavoittajan niihin antamat vastineet. Sisällysluettelo 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2 2. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 4 3. Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne ja infrastruktuuri) 5 4. Museovirasto 5 5. Metsähallitus 6 6. Keski-Karjalan luonto / Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry 7 7. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 8 8. PKS Sähkönsiirto Oy, verkkokehitys 8 9. Liikennevirasto Kiteen kaupunki Liperin kunta Rääkkylän kunta, ympäristölautakunta 9 1

2 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lausunto Mitoitus Liitteen 8 taulukkoon osoitetaan jatkossa kokonaismitoitus korvattavat rakennuspaikat huomioituna ja ilman niiden huomioimista. Molemmat luvut ovat tarpeen esittää. Kun korvattavat rakennuspaikat otetaan mukaan kokonaismitoitukseen, on mitoitus tällöin 5,7 rp/mrvkm. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat, jotka oikeuttavat suoraan rakentamiseen eivät juuri muuttaisi kaavan kokonaismitoitusta. Paksuniemen osayleiskaavan oikeusvaikutteinen osa on erittäin suppea ja on rannan osalta pääosin jo rakennettu. Paksuniemen kaava on laadittu erikoisella tavoin, sillä sisämaahan on osoitettu merkittävästi rakennuspaikkoja. Oikeusvaikutteiselle osalle on osoitettu yhteensä 45 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikat sijoittuvat sekä rantaan, että yli 300 m etäisyydelle rannasta. Esim. AOalueita on laajasti rajoittuen rantaan sekä yli 300 m etäisyydelle rannasta mahdollistaen yhdeksän rakennuspaikan muodostamisen. Tämän muuttaminen rantarakennuspaikoiksi samoin periaattein kuin nyt laadittavana olevassa Oriveden rantaosayleiskaavassa ei ole yksiselitteistä. Piimälahden osayleiskaavassa on yhteensä 37 rantarakennuspaikkaa, joista 22 on toteutunut. Karkean mittauksen perusteella muunnettua rantaviivaa on noin 6,5 km. Tällöin kaavan mitoitus olisi noin 5,7 rp/mrvkm eli se ei käytännössä nostaisi kokonaismitoitusta. Kaunissaaren rakennuspaikat ovat vaikuttaneet kokonaismitoitukseen sitä nostavasti. Jakokuntien tilat eivät näy rakennusoikeuslaskelmassa, mutta muodostuneet rakennuspaikat ovat mukana tilastoissa. Koska jakokuntien rantaviivan pituus ei ole näkynyt muunnettuna rantaviivana, niin mitoitus pienenee kun huomioidaan jakokuntien muunnetun rantaviivan määrä. Kokonaismitoituksen kannalta asialla ei ole merkitystä. Taulukossa "Mitoitusvyöhykkeiden muunnetunrantaviivan pituudet kunnittain" on luonnosvaiheentiedot. Taulukko päivitetään. Kaavanlaatijan ja Rääkkylän kunnan näkemys on, että muunnetturantaviiva on määritetty laillisesti ja kunta voi tällä tavoin vaikuttaa tapaan, jolla rannan rakennettavuuskertoimet määritetään. Kysymyshän on oikeastaan siitä voiko Rääkkylän kunnanvaltuusto missään määrin päättää itse kaavan mitoitusperiaatteista poiketen muiden kuntien tekemistä päätöksistä. Ellei voi, niin on tarpeetonta, että kunnan valtuusto asiasta päättää. Rakennusoikeuslaskelma Kinnula tilalta puuttuu olemassa oleva rakennuspaikka. Se lisätään kaavaan. Sillä ei ole vaikutusta osoitettujen uusien rakennuspaikkojen muodostumiseen. Tilan Haapaniemi tilanjaotus on prosessin aikana muuttunut. Tämä on huomioitu rakennuspaikkojen sijoittelussa yhdessä lohkotilojen omistajien kanssa. Selite 14 puuttuu. Se lisätään. Poikkeus, jossa on annettu rakennuspaikka koska tila on rakennuspaikaksi lohkottu ja kun rakennusoikeus yhdistetään kahdelta eri emätilalta, niin muodostuu rakennusoikeus yhteen rakennuspaikkaan. Näitä on vain yksi tapaus. Kiinteistöille tehty on tehty palstanumerot vain laskelmaa varten, koska sama tila on voinut olla eri mitoitusvyöhykkeillä. Virheitä ei pitäisi olla. Prosessin aikana muodostuneet tilat on mahdollista osoittaa laskelmaan, mutta sillä ei saavuteta työmäärään nähden erityistä hyötyä. Lohkotut tilathan eivät vaikuta rakennusoikeuden muodostumiseen. Sijoitteluun lohkomiset saattavat vaikuttaa, mutta se voidaan huomioida ilman, että prosessin aikana lohkotut tilat osoitetaan laskelmaan. Tiloja lohkotaan jatkuvasti, joten laskelma ei ole tässä mielessä kuin pienen hetken näin ajateltuna "ajan tasalla". 2

3 Luontoasiat ja saimaannorppa Kaavaratkaisussa on noudatettu saimaannorpan suojelutyöryhmän linjausta ja rakentamista ei ole osoitettu alueille, jotka työryhmä on esittänyt jätettäväksi rakentamatta. Työryhmä ottaa kantaa siihen osoitetaanko uutta rakentamista 300 ja 800 m:n vyöhykkeille pesistä. Työryhmä ei ole ottanut kantaa siihen kuinka mitoitusvyöhykkeet muodostetaan. Ei voida siis puhua ylimaakunnallisesta linjauksesta, jossa olisi annettu ohjeet mitoitusvyöhykkeiden muodostamiselle pidetyn muistion kirjausta on pidetty yksiselitteisenä sen osalta, että ko. neuvottelussa esitettyjä Rääkkylän kunnanvaltuuston hyväksymiä mitoitusperiaatteita ei ole ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tarpeen muuttaa. Voidaan myös edelleen kysyä, mikä on kunnan rooli mitoitusvyöhykkeistä päätettäessä? Kaavaehdotusvaiheen jälkeen on laadittu selvitys "Saimaan norpan vaikutus lainvoimaisten rantayleiskaavojen mitoitukseen". Selvityksessä on tutkittu saatavilla olleiden yleiskaavojen mitoitusperiaatteiden muodostusta ja sitä kuinka saimaannorppa on vaikuttanut mitoitukseen. Selvityksen perusteella Oriveden rantaosayleiskaavan mitoitusta voidaan pitää oikeuden käsittelyn kestävänä. Lisäksi kaikki uudet ja vanhat RA -rakennuspaikat, jotka sijoittuvat alle 1 km etäisyydelle norpan poikaspesistä tai muutoin sijoittuvat norpan kannalta ongelmallisesti, muutetaan RA- 2 merkinnäksi. Tällöin rakennuspaikan maksimi rakennusoikeus putoaa 250 k-m2:stä 150 k- m2:iin. Pienemmän rakennusoikeuden omaava rakennuspaikka aiheuttaa oletettavasti norpalle vähemmän häiriötä, koska siellä luultavasti vietetään vähemmän aikaa (erityisesti talvella) ja siellä on vähemmän yöpymispaikkoja, jolloin käyttäjämäärä on oletettavasti pienempi. Lisäksi RA-2 merkinnän määräyksen lisätään: "Rakennuspaikan muuttaminen vakituiseen asuinkäyttöön on kielletty." Tällaisia RA-rakennuspaikkoja on noin 70 kpl. Sulklahden ja Niemisen alueen uusien rakennuspaikkojen osalta harkitaan uudelleen sijoittelua ja sitä, että osa rakennuspaikoista korvataan. Reposaaren kärki, Niemisen Tikkasenniemi ja Hypönniemen kärki osoitetaan SL-alueiksi. Lausunnossa esiintuotu ehdotus on erinomainen. SL/v merkinnät perustuvat voimassa olevaan maakuntakaavaan. Tulisiko maakuntakaavamerkintä jättää huomioimatta? Ahmosaaren osalta maanomistaja on esittänyt hyvät perustelut rakennuspaikan sijoittamiselle. Aiempi paikka on erittäin tuulisella paikalla, jonne rantautuminen on vaikeaa. Käytännössä jouduttaisiin tekemään ympäristöä muokkaava aallon murtaja, kuten jo rakennetulla rakennuspaikalla. Nyt rakennuspaikka on suojaisassa paikassa, joka edellyttää lyhyempää veneellä liikkumista kuin aiempi paikka. Tämä vähäisessä määrin vähentää haitallisia vaikutuksia norppaan. Leskinen saaren luonnonsuojelualue osoitetaan kaavaan ja päivitetään ranta-asemakaavan mukaiseksi. Jokilammelle ( ) osoitettu rakennuspaikka osoitetaan jatkossa omalla merkinnällään suojelualueen arvojen turvaamiseksi. Natura-arvioinnin tarveharkinta päivitetään Sulklahden ja Niemisen alueen muutosten myötä. s merkinnällä osoitetut rakennuskulttuurikohteet eivät ole sellaisia, joilla olisi sellaista suojelullista arvoa, että ne tulisi ehdottomasti säilyttää. Ne on kuitenkin tahdottu osoittaa kaavaan, koska merkinnän kautta omistajille välittyy tieto siitä, että rakennuksilla on arvoja ja niitä voisi vaalia. Merkintä on siis informatiivinen ja sitä kautta edistää suojelua. Huvisalmi on huomioitu erityisellä RM/s merkinnällä, jonka myötä toteuttaminen voidaan tarkemmin suunnitella ranta-asemakaavalla huomioiden matkailulliset ja kulttuurihistorialliset arvot ja tarpeet. AT-merkinnällä on osoitettu esim. kylätaloja ja merkintä on perusteltu. Osassa niistä saatetaan myös asua. Tällaisia merkintöjä on muutamia. Kaavassa osoitetut RM-alueet ovat rakennettuja. Näillä alueilla esim. uusien talousrakennusten rakentaminen on mahdollista. Kaavamääräyksen yksiselittäistämistä harkitaan. /s merkintää päädyttiinkin käyttämään Huvisalmen RM/s alueella. 3

4 Kulttuuriperintökohteiden suositusmääräyksistä on sovittu museoviraston kanssa ja todettu, että sellaisia voidaan antaa. Ympäristöministeriön ohjeet yleiskaavamääräyksistä puoltavat "pääasiassa" sanan käyttöä M-alueilla. Alueethan palvelevat merkittävässä määrin myös virkistystä. Laskennallisella rakennuspaikalla tarkoitetaan rakennuspaikkaa, jota maanomistaja ei ole halunnut merkittävän kaavaan. Se kuitenkin pitää näkyä kaavassa, koska olisi mitoituksen kannalta väärin. Näitä oli ehdotuksessa 1 kpl. Määräykseen lisätään maininta rantaasemakaavasta / ROYK:n muuttamisesta rakennuspaikan toteuttamisen ehtona. at-merkintä taajaman lähialueena on erittäin tarkoituksen mukainen. Tulkinta asiasta eripuolilla Suomea on erilainen. Esim. Päijät-Hämeessä ELY valittaa käyttötarkoituksen muutoksista, sillä perusteella, että asia tulee ratkaista kaavassa. Nyt on varauduttu tähän, koska tulkinta voi muuttua myös Pohjois-Karjalan ELYssä tulevina vuosina. Merkintä ohjaa käyttötarkoituksen muutokset tapahtumaan yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisilla alueilla. Mikäli kaikkien päärakennusten etäisyydeksi rantaviivasta määritettäisiin 40 m, olisi se vastoin rakennusjärjestystä ja muita ympäristön kaavoja. Muutosta ei tehdä. Useita käyttötarkoituksen muutoksia on huomioitu kaavaprosessin aikana. Mahdolliset tulevat muutokset tältä huomioidaan myös jatkossa. Viranomaisneuvottelu järjestettiin. 2. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lausunto Kaavaan on osoitettu yhteensä 4 kpl VR merkinnällä merkittyä virkistysaluetta. Nämä ovat: Varissaari, Vääräluoto, Kattilasaari, Soukkeensaari Laitasaari. Lisäksi on osoitettu 5 kpl SL-v merkinnällä osoitettua suojelualuetta, joita voidaan käyttää virkistykseen. Näitä ovat: Pieni Jänissaari, Suuri Jänissaari, Iso-Lautasaari, Pienet Laitasaaret ja Ruohokani. Lisäksi on osoitettu 10 kpl LV merkinnällä merkittyä venesatama-aluetta, joiden lisäksi 2 kpl LV/VV merkinnällä osoitettua venesatama ja uimaranta aluetta. Lisäksi on osoitettu 8 kpl VV-merkinnällä merkittyä uimarantaa. Em. alueet yhdessä vapaiden M- ja MY- ja MY-1 alueiden kanssa muodostavat riittävät puitteet alueen toimivalle virkistyskäytölle. Mikäli jatkossa ilmenee, että joku alue erityisen hyvin soveltuu virkistykseen ja se kyseisen alueen maanomistajalle sopii, voidaan virkistysalueita osoittaa lisää. 4

5 3. Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne ja infrastruktuuri) Lausunto Kaavaselostuksen liikenneosioon lisätään luettelo alueen yhdysteistä sekä teemakartta alueen liikennemääristä. Liikenteellisiin vaikutuksiin täsmennetään painottuuko rakentaminen joillekin tietyille alueille ja tätä kautta tietyille tieosuuksille. Selostuksessa tuodaan jatkossa tarkemmin esiin se, onko kaavan toteuttamiseksi tarve rakentaa uusia yksityisteitä ja liittymiä maanteille. at-merkintä ohjaa lomarakennusten käyttötarkoituksen muutoksia yhdyskuntarakenteellisesti tarkoituksen mukaisille alueille. Keskustaajaman at-merkintä on tältä osin erittäin perusteltu. Ruukinlahden merkintä perustuu alueella jo lähtötilanteessa olevaan asuinrakentamisen määrään, sekä viemäröinnin ja maantien läheisyyteen. Kaavaselostukseen täsmennetään merkintöjen vaikutuksia henkilöautoliikenteen, joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen edellytysten osalta. Kaavaan ei osoiteta maanteitä, koska kaavalla ei ole tarkoitus ratkaista maanteiden sijaintia. Tämä helpottaa tulevien tiesuunnitelmien hyväksymistä, jolloin kaava ei ole siltä osin ristiriidassa tulevien tiesuunnitelmien kanssa. Näin vältytään tarpeettomilta yleiskaavamuutoksilta. 4. Museovirasto Lausunto Muinaisjäännös nro 3 Hyytsaari lisätään kaavaan. Kohde nro 71 Reijola muutetaan smmerkinnästä /s merkinnäksi. Sm-osa-aluemerkinnällä merkityt rajaukset osoitetaan kaavaan selvemmin. Eikö muinaisjäännöksistä ole ilmoitettava museovirastolle muutoinkin? Kaavaan liitteenä 6 olevaan taulukkoon lisätään muinaisjäännösten laji sekä tunnus niminen sarake muutetaan muinaisjäännösrekisteritunnukseksi. Huvisalmi on osoitettu kaavaan RM/s merkinnällä, jolla turvataan alueen arvot. Kaavaehdotuksessa ollut s-merkintä määräyksineen on tarkoituksenmukainen antaen informaation kohteessa olevista vähäisistä kulttuurihistoriallisista arvoista. Merkintää ja määräystä ei muuteta. 5

6 5. Metsähallitus Lausunto Kaavaehdotusvaiheen jälkeen on laadittu selvitys "Saimaan norpan vaikutus lainvoimaisten rantayleiskaavojen mitoitukseen". Selvityksessä on tutkittu saatavilla olleiden yleiskaavojen mitoitusperiaatteiden muodostusta ja sitä kuinka saimaannorppa on vaikuttanut mitoitukseen. Selvityksen perusteella Oriveden rantaosayleiskaavan mitoitusta voidaan pitää oikeuden käsittelyn kestävänä. Rantaosayleiskaavan mitoitukseen vaikuttavat muutkin seikat kuin saimaannorppa. Näitä seikkoja ovat muut mahdolliset ympäristöarvot ja yhdyskuntarakenteellinen sijainti. Rääkkylän alueella mitoituksena voisi taajamien lähettyvillä ja rantarakentamisen solmukohdissa käyttää mahdollisesti jopa 7 rp/mrvkm. Kiteellä tällaisia taajaman lähialueita ei ollut. Rääkkylän kunta on tahtonut lähteä ajatuksesta, että mitoituksen ääripäitä tasoitetaan, jolloin maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuu paremmin. Lisäksi norppa-alueita on melko lähellä taajamaa. Kaikki saarissa olevat rakennuspaikat ovat saimaannorpan kannalta ongelmallisempia kuin mantereen rakennuspaikat. Tämä siksi, että saariin kulku tapahtuu aina vesitse tai jäitse ja näin oletettavasti aiheuttaa enemmän häiriötä norpalle kuin mantereen rakennuspaikat. Tämän johdosta alle 9 km etäisyydelle sijoittuvissa alueen saarissa, jonne ei ole tieyhteyttä mitoitukseksi on määritetty 3,5 rp/mrvkm. Kaava-alueen eteläosassa Haapasalmesta Itään mitoituksena on tiettömien saarten osalta käytetty mitoitusta 4 rp/mrvkm. Tämä siksi, että nämä saaret ovat yli 9 km:n etäisyydellä lähimmistä norpan pesistä. Kaavaratkaisussa on noudatettu saimaannorpan suojelutyöryhmän linjausta ja rakentamista ei ole osoitettu alueille, jotka työryhmä on esittänyt jätettäväksi rakentamatta. Työryhmä ottaa kantaa siihen osoitetaanko uutta rakentamista 300 ja 800 m:n vyöhykkeille pesistä. Työryhmä ei ole ottanut kantaa siihen kuinka mitoitusvyöhykkeet muodostetaan. Sulklahden ja Niemisen alueen uusien rakennuspaikkojen osalta harkitaan uudelleen sijoittelua ja sitä, että osa rakennuspaikoista korvataan. Kaavaratkaisu on tältä osin norpan kannalta ongelmallinen. Mikäli kaavalla voitaisiin antaa juridisesti sitovia ja käytännössä toimivia määräyksiä verkkokalastuksesta, moottorikelkkailusta ja jäällä liikkumisesta pesimäaikana, olisi se norpan suojelun kannalta erittäin hyödyllistä. Tämän tyyppisiä määräyksiä ei kuitenkaan mikään viranomainen valvo ja kontrolloi, joten niiden merkitys jäisi tällöin enemmän informatiiviseksi. Toisaalta ongelmaa lisää se, että norpan pesätiedot ovat salaisia, jolloin niiden osoittaminen kaavaan ei ole mahdollista. Kuitenkin ehdotetaan, että Oriveden Pyhäselän saaristot Natura-alueen kaavamääräykseen lisättään seuraavaa: "Alueella on lajistollisia arvoja, joiden elinympäristö pyritään turvaamaan. Alueella tulee välttää moottoriajoneuvolla tapahtuvaa jäällä liikkumista välisenä aikana." Lisäksi kaikki uudet ja vanhat RA -rakennuspaikat, jotka sijoittuvat alle 1 km etäisyydelle norpan poikaspesistä tai muutoin sijoittuvat norpan kannalta ongelmallisesti, muutetaan RA- 2 merkinnäksi. Tällöin rakennuspaikan maksimi rakennusoikeus putoaa 250 k-m2:stä 150 k- m2:iin. Pienemmän rakennusoikeuden omaava rakennuspaikka aiheuttaa oletettavasti norpalle vähemmän häiriötä, koska siellä luultavasti vietetään vähemmän aikaa (erityisesti talvella) ja siellä on vähemmän yöpymispaikkoja, jolloin käyttäjämäärä on oletettavasti pienempi. Lisäksi RA-2 merkinnän määräyksen lisätään: "Rakennuspaikan muuttaminen vakituiseen asuinkäyttöön on kielletty." Tällaisia RA-rakennuspaikkoja on noin 70 kpl. 6

7 6. Keski-Karjalan luonto / Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Lausunto Mitoitusperiaatteet Kaavaehdotusvaiheen jälkeen on laadittu selvitys "Saimaan norpan vaikutus lainvoimaisten rantayleiskaavojen mitoitukseen". Selvityksessä on tutkittu saatavilla olleiden yleiskaavojen mitoitusperiaatteiden muodostusta ja sitä kuinka saimaannorppa on vaikuttanut mitoitukseen. Selvityksen perusteella Oriveden rantaosayleiskaavan mitoitusta voidaan pitää oikeuden käsittelyn kestävänä. Rantaosayleiskaavan mitoitukseen vaikuttavat muutkin seikat kuin saimaannorppa. Näitä seikkoja ovat muut mahdolliset ympäristöarvot ja yhdyskuntarakenteellinen sijainti. Rääkkylän alueella mitoituksena voisi taajamien lähettyvillä ja rantarakentamisen solmukohdissa käyttää mahdollisesti jopa 7 rp/mrvkm. Kiteellä tällaisia taajaman lähialueita ei ollut. Rääkkylän kunta on tahtonut lähteä ajatuksesta, että mitoituksen ääripäitä tasoitetaan, jolloin maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuu paremmin. Lisäksi norppa-alueita on melko lähellä taajamaa. Kaikki saarissa olevat rakennuspaikat ovat saimaannorpan kannalta ongelmallisempia kuin mantereen rakennuspaikat. Tämä siksi, että saariin kulku tapahtuu aina vesitse tai jäitse ja näin oletettavasti aiheuttaa enemmän häiriötä norpalle kuin mantereen rakennuspaikat. Tämän johdosta lähes kaikissa alueen saarissa, jonne ei ole tieyhteyttä mitoitukseksi on määritetty 3,5 rp/mrvkm. Kaava-alueen eteläosassa Haapasalmesta Itään mitoituksena on tiettömien saarten osalta käytetty mitoitusta 4 rp/mrvkm. Tämä siksi, että nämä saaret ovat yli 9 km:n etäisyydellä lähimmistä norpan pesistä. Kaavaratkaisussa on noudatettu saimaannorpan suojelutyöryhmän linjausta ja rakentamista ei ole osoitettu alueille, jotka työryhmä on esittänyt jätettäväksi rakentamatta. Työryhmä ottaa kantaa siihen osoitetaanko uutta rakentamista 300 ja 800 m:n vyöhykkeille pesistä. Työryhmä ei ole ottanut kantaa siihen kuinka mitoitusvyöhykkeet muodostetaan. Lisäksi kaikki uudet ja vanhat RA -rakennuspaikat, jotka sijoittuvat alle 1 km etäisyydelle norpan poikaspesistä tai muutoin sijoittuvat norpan kannalta ongelmallisesti, muutetaan RA- 2 merkinnäksi. Tällöin rakennuspaikan maksimi rakennusoikeus putoaa 250 k-m2:stä 150 k- m2:iin. Pienemmän rakennusoikeuden omaava rakennuspaikka aiheuttaa oletettavasti norpalle vähemmän häiriötä, koska siellä luultavasti vietetään vähemmän aikaa (erityisesti talvella) ja siellä on vähemmän yöpymispaikkoja, jolloin käyttäjämäärä on oletettavasti pienempi. Lisäksi RA-2 merkinnän määräyksen lisätään: "Rakennuspaikan muuttaminen vakituiseen asuinkäyttöön on kielletty." Tällaisia RA-rakennuspaikkoja on noin 70 kpl. Sulklahden ja Niemisen alueen uusien rakennuspaikkojen osalta harkitaan uudelleen sijoittelua ja sitä, että osa rakennuspaikoista korvataan. Kaavaratkaisu on tältä osin norpan kannalta ongelmallinen. Virkistysalueet Kaavaan on osoitettu yhteensä 4 kpl VR merkinnällä merkittyä virkistysaluetta. Nämä ovat: Varissaari, Vääräluoto, Kattilasaari, Soukkeensaari Laitasaari. Lisäksi on osoitettu 5 kpl SL-v merkinnällä osoitettua suojelualuetta, joita voidaan käyttää virkistykseen. Näitä ovat: Pieni Jänissaari, Suuri Jänissaari, Iso-Lautasaari, Pienet Laitasaaret ja Ruohokani. Lisäksi on osoitettu 10 kpl LV merkinnällä merkittyä venesatama-aluetta, joiden lisäksi 2 kpl LV/VV merkinnällä osoitettua venesatama ja uimaranta aluetta. Lisäksi on osoitettu 8 kpl VV-merkinnällä merkittyä uimarantaa. Em. alueet yhdessä vapaiden M- ja MY- ja MY-1 alueiden kanssa muodostavat riittävät puitteet alueen toimivalle virkistyskäytölle. 7

8 Mikäli jatkossa ilmenee, että joku alue erityisen hyvin soveltuu virkistykseen ja se kyseisen alueen maanomistajalle sopii, voidaan virkistysalueita osoittaa lisää. Kaavamääräykset MY ja MY-1 merkintöjen määräykset ovat tarkoituksen mukaisia ja riittävän jämäköitä alueella vallitseviin arvoihin nähden. Määräyksissä määrätään MY-alueiden osalta kielletyksi maisemaa merkittävästi muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattava toimenpide ilman MRL 128 :n mukaista lupaa. MY-1 alueella määrätään metsänhakkuu toteutettavaksi alueen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. MY-1 alueen määräyksessä oleva "pyrkimys" ei ole määräys. Määräykseen se on sisällytetty siksi, että määräyksestä kävisi ilmi mitä alueen arvot ovat. MY-alueella arvot ovat maisemallisia ja MY-1 alueilla arvot ovat lajistollisia. Tämä on oleellinen tieto arvioitaessa sitä mitkä toimenpiteet alueella ovat tarkoituksenmukaisia. Norpan pesäpaikat Saimaannorpalla on kolmenlaisia pesäpaikkoja: poikaspesät, makuupesät ja vaihtopesät. Erityisen häiriöalttiita näistä ovat poikaspesät. Kaavaselostuksen kuvateksteissä on tuotu esiin onko kysymyksessä etäisyys poikaspesistä vai etäisyys kaikista pesistä. Esim. sivun 36 kuvassa on kysymys etäisyydestä poikaspesistä kun taas sivun 32 kuvassa on kysymys etäisyydestä kaikista norpan pesistä. Kaavaluonnoksessa esitetty taulukko, jossa oli esitetty etäisyyksiä norpan pesistä koski kaikkia norpan pesiä. Kaavaehdotuksessa päädyttiin esittämään taulukko, joka koski ainoastaan norpan poikaspesiä. Tämä siksi, että poikaspesien häiriöalttius on aivan eriluokkaa. 7. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Lausunto Ei huomautettavaa 8. PKS Sähkönsiirto Oy, verkkokehitys Lausunto Ei huomautettavaa 9. Liikennevirasto Lausunto Kaavan yleisiin määräyksiin lisätään lausunnossa ehdotettu määräys: "Rakenteilla tai rakennuksilla ei saa estää vesiliikenteen kiinteiden turvalaitteiden näkyvyyttä vesiväylille." Kaavassa on annettu määräykset alimmasta rakentamiskorkeudesta ja tämä katsotaan kaavan osalta ohjaavan riittävästi rakentamista myös aallokon ja rantaeroosion osalta. Vesiliikenteen aiheuttama aallokko ja rantaeroosio huomioidaan tarkemmin rakennuslupavaiheessa. 8

9 10. Kiteen kaupunki Lausunto Kaavaselostuksen taulukon 2 kokoaluetta koskevat tiedot korjataan vastaamaan todellisia lukuja siten, että Rääkkylän kertoimet huomioidaan luvuissa. Moottorikelkka- ja vesiretkeilyreittien merkinnät ovat ohjelmistoteknisesti kehittyneet ja kaavaprosessin aikana on löytynyt toimivampia kuvaustapoja. Kulttuuriperintö ja maisemamerkintöjen osalta Kiteen alueella tahdottiin poiketa ympäristöministeriön mukaisista merkinnöistä tulostusteknisistä syistä. Merkintöjen muuttamista ei näin ollen nähdä välttämättömänä. 11. Liperin kunta Lausunto Ei huomautettavaa 12. Rääkkylän kunta, ympäristölautakunta Lausunto Taajaman lähialueen (at) osalta ehdot käyttötarkoituksen muutokselle on mahdollista poistaa, vaikkakin jonkinlaiset ehdot linjaisivat edellytyksiä käyttötarkoituksen muutokselle tasapuolistaen käyttötarkoituksen muutokset henkilöön katsomatta. Yleisiä määräyksiä muokattaessa kasvaa kynnys kaavan uudelleen nähtäville asettamisesta. Sinänsä asiat ovat voimassa ilman kaavamääräystäkin. Maanomistajien esittämät siirrot pyritään huomioimaan. Lahdessa Ramboll Finland Oy Markus Hytönen Kaavoitusinsinööri 9