1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne ja infrastruktuuri) 3. 4.

Transkriptio

1 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaehdotus II oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta II saatiin 8 lausuntoa. Seuraavassa on listattuna lausunnot sekä kaavoittajan niihin antamat vastineet. Sisällysluettelo 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2 2. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 3 3. Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne ja infrastruktuuri) 3 4. Museovirasto 3 5. Metsähallitus 4 6. Keski-Karjalan luonto / Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry 5 7. PKS Sähkönsiirto Oy, verkkokehitys 6 8. Kiteen kaupunki 6 1

2 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lausunto Saimaannorppa pidetyssä viranomaisneuvottelussa on sovittu, että lopullinen kaavaratkaisu vaihtoehtotarkasteluineen punnitaan vielä Natura-arviossa (LSL 66 ), josta pyydetään lausunnot ELY:ltä sekä metsähallitukselta. Alustavasti lähdetään siitä, että norpan elin olojen ja Natura-arvojen turvaamiseksi tehdään seuraavat muutokset: - Norpan pesien ympäristöön, joihin kohdistuu jäällä liikkumisen johdosta mahdollista häiriöitä asetetaan liikkumisrajoituksia - Sulkuladen uudet rakennuspaikat muutetaan ehdollisesti toteutettavaksi. Niille ei voi myöntää rakennuslupia ennen kuin liikkumisrajoitukset ovat voimassa - Maakuntakaavassa ja kaavaehdotuksessa II luonnonsuojelu ja virkistysalueiksi osoitetut saaret lähellä norpan pesiä, muutetaan kriittisiltä osin suojelualueiksi ja virkistyskäyttö kohdennetaan Iso-Laitasaaren etelä-osaan, jonne on rakennettu laavu. Natura-arvioinnissa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa esitetään kaavan aiheuttamat vaikutukset muutetun kaavaratkaisun osalta. Rauhoitusmääräyksissä Ahmosaaren rakennuspaikka on osoitettu ohjeellisena. Rantayleiskaavalla paikka on mahdollista tarkentaa. Rakennuspaikka on sijoitettu myös vastoin vapaan yhtenäisen rantaviivan periaatetta, mutta tälle on olemassa erityiset perusteet, jotka on esitetty kaavaehdotuksen I vastineessa ELY-keskuksen lausuntoon. Leskinen -saaressa olevat rakennuspaikat rajataan kaavaan SL-alueen ulkopuolelle. Virkistys Kaavaehdotuksessa II on osoitettu useita virkistys- ja rantautumisalueita. Näitä alueita ei ole osoitettu vastoin maanomistajien tahtoa. Virkistysalueiden osoittamista rajoittavat myös saimaannorpan elinympäristöt, jotka sijoittuvat myös laiva- ja veneväylien läheisyyteen. Nämä arvot ovat lainsäädännön myötä niin ehdottomampia kuin virkistyskäytön salliminen kriittisillä alueilla. SL-v merkinnällä merkityt saaret Sulkulahden ympäristössä muutetaan SL-merkinnäksi edellä kuvatusti. Muuta huomioitavaa Rakennusoikeuslaskelman huom-kentän 14 kommentin osalta kyseessä emätila, jolla on sama maanomistaja. Tehty ratkaisu selviää tarkemmin kyseisen palautteen ehdotusvaiheen vastineesta, joka on seuraava: "Kaavaluonnoksessa tilalle 12:1 oli osoitettu rakennuspaikka, koska emätilan sisällä maanomistajat olivat tätä esittäneet. Rakennusoikeuslaskelmassa tämä rakennuspaikka näkyi virheellisesti tilalla 12:4. Rakennusoikeus muodostuu emätiloittain. Se, että tiloja yhdistetään myöhemmin ei lähtökohtaisesti voi vaikuttaa rakennusoikeuden määrään. Tällöinhän keinottelu tiloja yhdistämällä toisi rakennusoikeutta. Emätilasta on selvästi lohkottu rakennuspaikoiksi tilat 12:3 ja 12:1, jonka ei pelkästään voitaisi katsoa oikeuttavan niille rakennuspaikkaa. Kuitenkin kun huomioidaan kokonaisuutena Sarikko-tilan eli emätilojen 2:9 ja 5:11 jäljellä oleva rakennusoikeus (1,32 + 0,36 = 1,68) ja rakennuspaikoiksi lohkotut tilat voidaan tasapuolisuuden nimissä osoittaa molemmille tiloille 12:3 ja 12:1 uusi lomarakennuksen rakennuspaikka. Kaavaa muutetaan siten, että tilalle 12:3 osoitetaan yksi uusi lomarakennuspaikka RA-1. 2

3 Määräystä, joka koskee rakennusten etäisyyttä rantaviivasta, ei muuteta, koska muutos aiheuttaisi kaavan uudelleen nähtäville asettamisen. Lisäksi vastaava määräys on myös Kiteen alueen kaavassa. Lopuksi Kaava-alue on laaja. Tämä aiheuttaa kaavan hyväksymiskäsittelyssä sen, että se joudutaan jääviyssyistä hyväksymään osissa. Lisäksi kaava-alue koostuu erityyppisistä alueista ja tiettyihin alueisiin kohdistuu eri tahojen osalta erityisiä näkemyseroja. Yhtenä tällaisena aluekokonaisuutena voidaan pitää arvokkaita norppa-alueita. Tämän johdosta kaava-alue jaetaan hyväksymiskäsittelyä varten osiin ja kaava hyväksytään erillisissä hyväksymispykälissä ja tarvittaessa eriaikoina. Näistä osista laaditaan erilliset tilastot olemassa olevien ja uusien rakennuspaikkojen määrän osalta sekä mitoituksen osalta. 2. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lausunto Kaavaehdotuksessa II on osoitettu useita virkistys- ja rantautumisalueita. Näitä alueita ei ole osoitettu vastoin maanomistajien tahtoa. Virkistysalueiden osoittamista rajoittavat myös saimaannorpan elinympäristöt, jotka sijoittuvat myös laiva- ja veneväylien läheisyyteen. SL-v merkinnällä merkityt saaret Sulkulahden ympäristössä muutetaan SL-merkinnäksi ja kohdennetaan alueiden virkistystoiminta Iso-Laitasaaren Etelä-osaan rakennetun laavun alueelle. Myös tällä tavoin voidaan pienentää saimaannorppaan kohdistuvia haitallisia vaikutuksia verrattuna kaavaehdotuksen II ratkaisuun tai maakuntakaavaan. Maakuntakaavan laajaa SL-v voidaan katsoa olevan mahdollista tarkentaa yleiskaavatasolla tällä tavoin norpan suojelemiseksi. 3. Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne ja infrastruktuuri) Lausunto Kaavaselostukseen täsmennetään vaikutuksia joukkoliikenteen edellytysten osalta. Kaavaan ei osoiteta maanteitä, koska kaavalla ei ole tarkoitus ratkaista maanteiden sijaintia. Tämä helpottaa tulevien tiesuunnitelmien hyväksymistä, jolloin kaava ei ole siltä osin ristiriidassa tulevien tiesuunnitelmien kanssa. Näin vältytään tarpeettomilta yleiskaavamuutoksilta. 4. Museovirasto Lausunto Ei huomautettavaa 3

4 5. Metsähallitus Lausunto Mitoituksen osalta kaavaprosessia varten on tehty selvitys, jossa on tutkittu norppavesien lainvoimaisia rantayleiskaavoja ja siinä on todettu, että kaavaehdotuksessa II esitetty mitoitus on linjassa lainvoimaisten rantayleiskaavojen kanssa. Metsähallitus on aiemmassa lausunnossaan esittänyt, että Oriveden rantayleiskaava tulee tehdä näiden Saimaan alueen norppakaavojen mitoituksen mukaisesti. Jos mitoitusta nostetaan manneralueilla, joiden lähistöllä on norpan pesiä ja korotetaan saarissa, tulee se lisäämään liikennettä vesistöalueella, koska saariin on aina mentävä vesitse/jäitse. Tämän johdosta kaavaehdotuksen II mukainen mitoitus nähdään norpan kannalta yhtä hyvänä ja jopa parempana kuin korkeampi mitoitus saarissa. Kaavaehdotuksessa II norpan kannalta herkät alueet on jätetty vapaaksi rakentamiselta siten, että mahdollisesti muodostuva rakennusoikeus on siirretty toisaalle ja ellei tämä ole ollut mahdollista, niin rakennuspaikat osoitettu korvattavaksi. Tämä on saimaannorpan suojelutyöryhmän linjauksen mukaista ja rakentamista ei ole osoitettu alueille, jotka työryhmä on esittänyt jätettäväksi rakentamatta. Työryhmän mukaan uutta asuin/loma rakentamista ei tule osoittaa 300 m etäisyydelle makuupesistä eikä 800 m:n etäisyydelle poikaspesistä. Alla on ote kaavaselostuksesta. Siinä on esitetty uusien ja olemassa olevien rakennuspaikkojen määrät alle 2 km etäisyydellä norpan poikaspesistä. Suluissa on korvattavat rakennuspaikat pidetyssä viranomaisneuvottelussa on sovittu, että lopullinen kaavaratkaisu vaihtoehtotarkasteluineen punnitaan vielä Natura-arviossa (LSL 66 ), josta pyydetään lausunnot ELY:ltä sekä metsähallitukselta. Alustavasti lähdetään siitä, että norpan elin olojen ja Natura-arvojen turvaamiseksi tehdään seuraavat muutokset: - Norpan pesien ympäristöön, joihin kohdistuu jäällä liikkumisen johdosta mahdollista häiriöitä, asetetaan liikkumisrajoituksia - Sulkuladen uudet rakennuspaikat muutetaan ehdollisesti toteutettavaksi. Niille ei voi myöntää rakennuslupia ennen kuin liikkumisrajoitukset ovat voimassa - Maakuntakaavassa ja kaavaehdotuksessa II luonnonsuojelu ja virkistysalueiksi osoitetut saaret lähellä norpan pesiä, muutetaan kriittisiltä osin suojelualueiksi ja virkistyskäyttö kohdennetaan Iso-Laitasaaren etelä-osaan, jonne on rakennettu laavu. Natura-arvioinnissa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa esitetään kaavan aiheuttamat vaikutukset muutetun kaavaratkaisun osalta. Kaavaratkaisun saimaannorpalle aiheuttamia häiriöitä arvioidaan häiriön todennäköisyydellä. Eli mitä enemmän sellaista maankäyttöä osoitetaan norpan pesien lähelle, joka aiheuttaa esim. ihmisen liikkumista pesien lähistöllä, niin todennäköisyys häiriöön kasvaa. Kun kysymyksessä on loma- ja vakituista asutusta tai virkistystoimintaa kysymyksen ongelma kiteytyy siihen, että ei tiedetä millä tavoin eri ihmiset käyttäytyvät näitä maankäyttömuotoja käyttäessään. Toinen saattaa edesauttaa saimaannorpan menestymisen edellytyksiä ja toinen aiheuttaa norpalle häiriötä (esim. ajaa keväisin pesän lähistöllä moottorikelkalla). Iso-Laitasaaren laavu on juuri rakennettu Metsähallituksen suostumuksella. Laavu on Natu- 4

5 ra-alueen sisällä ja kulku laavulle tapahtuu aina vesitse tai jäitse. Tämän laavun aiheuttamat häiriöt Saimaannorpalle ovat tässä valossa todennäköisempiä kuin manneralueen useat uudet lomarakennuspaikat, jotka sijoittuvat pääosin yli 2 km etäisyydelle poikaspesistä. Kaava-alue on laaja. Tämä aiheuttaa kaavan hyväksymiskäsittelyssä sen, että se joudutaan jääviyssyistä hyväksymään osissa. Lisäksi kaava-alue koostuu erityyppisistä alueista ja tiettyihin alueisiin kohdistuu eri tahojen osalta erityisiä näkemyseroja. Yhtenä tällaisena aluekokonaisuutena voidaan pitää arvokkaita norppa-alueita. Tämän johdosta kaava-alue jaetaan hyväksymiskäsittelyä varten osiin ja kaava hyväksytään erillisissä hyväksymispykälissä ja tarvittaessa eriaikoina. Näistä osista laaditaan erilliset tilastot olemassa olevien ja uusien rakennuspaikkojen määrän osalta sekä mitoituksen osalta. 6. Keski-Karjalan luonto / Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Lausunto On huomattava, että häiriövaikutuksia norpalle saattaa muodostua, vaikka uusia rakennuspaikkoja ei osoiteta lainkaan. Kaavaratkaisun saimaannorpalle aiheuttamia häiriöitä arvioidaan häiriön todennäköisyydellä. Eli mitä enemmän sellaista maankäyttöä osoitetaan norpan pesien lähelle, joka aiheuttaa esim. ihmisen liikkumista pesien lähistöllä, niin todennäköisyys häiriöön kasvaa. Kun kysymyksessä on loma- ja vakituista asutusta tai virkistystoimintaa kysymyksen ongelma kiteytyy siihen, että ei tiedetä millä tavoin eri ihmiset käyttäytyvät näitä maankäyttömuotoja käyttäessään. Toinen saattaa edesauttaa saimaannorpan menestymisen edellytyksiä ja toinen aiheuttaa norpalle häiriötä (esim. ajaa keväisin pesän lähistöllä). Iso-Laitasaaren laavu on juuri rakennettu Metsähallituksen suostumuksella. Laavu on Natura-alueen sisällä ja kulku laavulle tapahtuu aina vesitse tai jäitse. Tämän laavun aiheuttamat häiriöt Saimaannorpalle ovat tässä valossa todennäköisempiä kuin manneralueen useat uudet lomarakennuspaikat, jotka sijoittuvat pääosin yli 2 km etäisyydelle poikaspesistä pidetyssä viranomaisneuvottelussa on sovittu, että lopullinen kaavaratkaisu vaihtoehtotarkasteluineen punnitaan vielä Natura-arviossa (LSL 66 ), josta pyydetään lausunnot ELY:ltä sekä metsähallitukselta. Alustavasti lähdetään siitä, että norpan elin olojen ja Natura-arvojen turvaamiseksi tehdään seuraavat muutokset: - Norpan pesien ympäristöön, joihin kohdistuu jäällä liikkumisen johdosta mahdollista häiriöitä, asetetaan liikkumisrajoituksia - Sulkuladen uudet rakennuspaikat muutetaan ehdollisesti toteutettavaksi. Niille ei voi myöntää rakennuslupia ennen kuin liikkumisrajoitukset ovat voimassa - Maakuntakaavassa ja kaavaehdotuksessa II luonnonsuojelu ja virkistysalueiksi osoitetut saaret lähellä norpan pesiä, muutetaan kriittisiltä osin suojelualueiksi ja virkistyskäyttö kohdennetaan Iso-Laitasaaren etelä-osaan, jonne on rakennettu laavu. Natura-arvioinnissa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa esitetään kaavan aiheuttamat vaikutukset muutetun kaavaratkaisun osalta. Selvityksestä: "Saimaannorpan vaikutus lainvoimaisten rantayleiskaavojen mitoitukseen" Selvitys tehtiin, koska Metsähallitus toivoi, että Oriveden rantayleiskaavassa käytetään vastaavantyyppisiä mitoituksia kuin näissä vanhoissa Saimaan alueen norppakaavoissa. Asia selvitettiin ja ilmeni selvityksessä esiin nousseet tulokset. Toki on norpan kannalta tarkoituksen mukaisempaa, että erityisesti poikaspesien sijainti vaikuttaa siihen kuinka uudet rakennuspaikat kaavaan osoitetaan. Oriveden kaavassa on nähty, että saarten mitoitusta on tarpeen rajoittaa ennemmin kuin manneralueiden mitoitusta. Tämä myös siksi, että saarista 5

6 muodostuvaa rakennusoikeutta on usein vaikeampi siirtää mantereelle, koska samalla maanomistajalla ei ole usein omistusta manneralueella Kaavaehdotuksessa II norpan kannalta herkät alueet on jätetty vapaaksi rakentamiselta siten, että mahdollisesti muodostuva rakennusoikeus on siirretty toisaalle ja ellei tämä ole ollut mahdollista, niin rakennuspaikat osoitettu korvattavaksi. Tämä on saimaannorpan suojelutyöryhmän linjauksen mukaista ja rakentamista ei ole osoitettu alueille, jotka työryhmä on esittänyt jätettäväksi rakentamatta. Työryhmän mukaan uutta asuin/loma rakentamista ei tule osoittaa 300 m etäisyydelle makuupesistä eikä 800 m:n etäisyydelle poikaspesistä. Alla on ote kaavaselostuksesta. Siinä on esitetty uusien ja olemassa olevien rakennuspaikkojen määrät alle 2 km etäisyydellä norpan poikaspesistä. Suluissa on korvattavat rakennuspaikat. Oikeustapausten osalta on valitettavaa, että täysin vastaavia tapauksia ei löytynyt. Jotain kuitenkin. Lähimmäksi päästää Liperin tapauksessa, jossa saariston rantayleiskaava kaatui saarten liian korkeaan mitoitukseen (KHO ). Kaava-alue on laaja. Tämä aiheuttaa kaavan hyväksymiskäsittelyssä sen, että se joudutaan jääviyssyistä hyväksymään osissa. Lisäksi kaava-alue koostuu erityyppisistä alueista ja tiettyihin alueisiin kohdistuu eri tahojen osalta erityisiä näkemyseroja. Yhtenä tällaisena aluekokonaisuutena voidaan pitää arvokkaita norppa-alueita. Tämän johdosta kaava-alue jaetaan hyväksymiskäsittelyä varten osiin ja kaava hyväksytään erillisissä hyväksymispykälissä ja tarvittaessa eriaikoina. Näistä osista laaditaan erilliset tilastot olemassa olevien ja uusien rakennuspaikkojen määrän osalta sekä mitoituksen osalta. 7. PKS Sähkönsiirto Oy, verkkokehitys Lausunto Ei huomautettavaa 8. Kiteen kaupunki Lausunto Ei huomautettavaa Lahdessa Ramboll Finland Oy Markus Hytönen Kaavoitusinsinööri 6