Suomenkielinen varhaiskasvatusja opetuslautakunta. Esiopetusta koskevia periaatteita alkaen 337/12.00.

Transkriptio

1 Suomenkielinen varhaiskasvatusja opetuslautakunta Esiopetusta koskevia periaatteita alkaen 337/ /2015 Suomenkielinen varhaiskasvatusja opetuslautakunta 73 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014 (jatkossa Perusteet) pe rus tu va kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön al kaen (EOPS 2016). Perusteet määrittelevät uudella tavalla esiopetuksen toi min taa, jolloin opetussuunnitelman toteutumisen varmistamiseksi on syytä mää ri tel lä tarkemmin joitakin esiopetuksen uusiin perusteisiin perustuvia pe ri aat tei ta. Edelliset periaatteet on päätetty suomenkielisessä ope tus lau ta kun nas sa , 5. Tällöin on päätetty mm. esiopetuksen työajoista, mi ni mi ryh mä koos ta ja lukuvuosisuunnitelmista. Seuraavassa on esitelty joitakin tekstikohtia Perusteista ja tekstien jälkeen huo mioi ta, joihin opetuksen järjestäjän tulisi ottaa kantaa. Oppimisympäristöt ja laaja-alainen osaaminen Perusteissa painotetaan oppimisympäristön merkitystä lapselle. Op pi misym pä ris töl lä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, välineitä, yhteisöjä ja käytäntöjä, jotka tu ke vat lapsen kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristöt jae taan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön. Fyysinen oppimisympäristö Oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä. Oppimisympäristössä kiin ni te tään huomiota ergonomiaan, ekologisuuteen, esteettisyyteen, es teet tö myy teen sekä tilojen valaistukseen, sisäilman laatuun, siisteyteen ja viih ty vyy teen. Monipuolisten työtapojen käyttö edellyttää, että oppimisympäristöissä on riit tä väs ti erilaisia leikkiin ja opetteluun soveltuvia materiaaleja, havainto- ja työ vä li nei tä sekä mahdollisuuksia käyttää tietoja viestintätekniikkaa. Psyykkinen oppimisympäristö Perusteet edellyttävät, että lapsi saa valmiuksia tulevaisuuden mo ni muo toiseen yhteiskuntaan ja siinä toimimiseen. Lapset osallistuvat oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja toteutumisen ar vioin tiin opettajan ohjauksessa. On tärkeää, että lapsi saa valmiuksia ja ke hit tää taitojaan vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajan ja muun hen ki lös tön kanssa monipuolisissa oppimisympäristöissä. Oppimisympäristöjen tulee muodostaa lapsille kokonaisvaltainen op pi maise ma ja kannustaa yhteisölliseen ja itsenäiseen oppimiseen. Esiopetusyhteisön aikuisten välinen yhteistyö toimii esimerkkinä lapsille ja se on välttämätöntä opetuksen laadun ja esiopetusyhteisön hyvinvoinnin

2 kan nal ta. Sosiaalinen oppimisympäristö Vertaisryhmä tukee lapsen sosiaalisten taitojen kehitystä, edistää vuo ro vaiku tus ta ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Lasta myös kannustetaan toimi maan ryhmän jäsenenä ja kehittämään omia yhteistyötaitojaan. Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyt tää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alainen osaa mi nen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Laaja-alaisen osaa mi sen kehittäminen otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa: toi min ta kult tuu ria ja oppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus- ja ope tus työs sä. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueista uusina osioina Perusteissa ovat moni lu ku tai to ja tietoja viestintätekninen osaaminen. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja ja se liittyy kiinteästi ajattelun ja viestinnän taitoihin ja kykyyn hankkia, muo ka ta, tuottaa, esittää, arvioida ja arvottaa tietoa erilaisissa ympäristöissä ja ti lan teis sa. Monilukutaito sisältää erilaisia lukutaitoja, kuten peruslukutaidon, nu mee ri sen lukutaidon, kuvalukutaidon ja medialukutaidon. Tieto- ja viestintätekninen osaaminen Esiopetuksessa tutustutaan erilaisiin tietoja viestintäteknologisiin välineisiin, pal ve lui hin ja peleihin. Tieto- ja viestintäteknologian avulla tuetaan lasten vuo ro vai ku tus tai to ja, oppimisen taitoja sekä vähitellen kehittyvää kirjoitus- ja lu ku tai toa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa itse edistävät lasten luovan ajat te lun ja yhteistoiminnan taitoja. Lapsia ohjataan omaksumaan turvallisia ja er go no mi sia käyttötaitoja. Edellä mainitut oppimisympäristövaatimukset sekä laaja-alaiseen osaamiseen oh jaa mi nen esiopetuksessa edellyttävät erilaisia tietoja viestintäteknisiä vä li nei tä esiopetusyksiköissä sekä henkilöstön vahvaa osaamista niiden käy tös sä. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Yhteistyön tavoitteina on, että esiopetus, muu varhaiskasvatus ja pe rusope tus muodostavat johdonmukaisen, lapsen kasvua ja oppimista tukevan jat ku mon. Yhteistyöllä varmistetaan esiopetuksen laatua ja vahvistetaan lasten ja huol ta jien osallisuutta. Siirtymävaiheiden käytänteiden tulee olla suunnitelmallisia ja paikallisissa var hais kas va tus ta ja perusopetusta koskevissa suunnitelmissa on yhtenäinen lin ja siirtymävaiheisiin liittyvistä käytännöistä. Käytäntöjä arvioidaan ja ke hi te tään henkilöstön yhteistyössä. Esiopetuspaikan pysyvyys ja keskittäminen Esiopetuspaikan pysyvyydellä on merkitystä esiopetuksen laadun ta kaa mises sa. Esiopetuspaikoiksi tulisi valita sellaisia yksiköitä, joissa

3 esiopetuksen op pi mis ym pä ris tö vastaa esiopetukselle annettuja tavoitteita ja joissa esi ope tus ikäis ten lasten määrän voidaan ennakoida pysyvän esiopetuksen to teut ta mi sen näkökulmasta vähintään em. minimikoon mukaisina usean vuoden ajan. Oppimisympäristöjen ja esiopetushenkilöstön osaamisen kehittäminen edel lyt tää esiopetuksen keskittämistä pitkäjänteisesti tiettyihin esi ope tus yksi köi hin. Keskittäminen myös edistää esija alkuopetuksen pitkän aikavälin ke hit tämi sen. Taloudellisuus Hajautettu toiminta on kallista. Suuremmat esiopetusyksiköt ovat ta lou del lises ti kannattavampia (vrt. Granlundin selvitys) sekä vähemmän haavoittuvia esim. henkilöstön poissaolojen kannalta. Oppilashuoltolaki ja sosiaalihuoltolaki edellyttävät yhteistyön tekemistä lapsen asiois sa sekä yhteisöllisen oppilashuollon järjestämistä kunnallisessa ja yk si tyi ses sä esiopetuksessa. Oppilashuollon, lastensuojelun ja neuvolan työntekijöiden resurssit nyt ja tu le vai suu des sa edellyttävät tehokkaampaa keskittämistä. Esiopetuksen arviointi koulutusorganisaation näkökulmasta Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen esiopetukseen. Esi ope tus toimin nan tulee olla tasapuolista ja tasalaatuista kaikille esiopetusta saaville lapsille. Kun nan järjestämää tai ostamaa esiopetusta arvioidaan lasten, vanhempien ja hallinnon taholta. Esiopetusta tullaan arvioimaan myös ulkopuolisen ar vioin ti ta hon puolelta. Koulutuksen arviointikeskus arvioi esija pe rus ope tuk sen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamista koskevia op pi mis tu lok sia otosperusteisesti, arvioiden 5-10 % ikäluokasta. Esiopetuksen ryhmäkoko Kirkkonummella tällä hetkellä Suomenkielinen opetuslautakunta ( , 5) päätti minimiryhmäkooksi esi ope tuk ses sa seitsemän lasta ja muuten noudatetaan opetusministeriön suo si tus ta ryhmäkoosta. Suomenkielinen varhaiskasvatusja opetuslautakunta ( , 105) päät ti, että minimiryhmäkoko yksityisessä esiopetuksessa on 7 lasta ja kun nal li ses sa esiopetuksessa ryhmäkoko on pääsääntöisesti 21 lasta ja mi ni mi ko ko 14 lasta ryhmissä, joissa lapset esiopetuksen lisäksi tarvitsevat myös päi vä hoi toa. Jos lapset osallistuvat vain esiopetukseen, ryhmäkoko on ope tus mi nis te riön suosituksen mukainen eli 13 lasta. Minimiryhmäkoko perustuu vahvasti varhaiskasvatuksen hen ki lös tö resurssoin nil le. Esiopetuksen minimiryhmäkoko Esiopetusryhmän minimikoon tulisi olla 14 lasta sekä yksityisessä että kunnal li ses sa esiopetuksessa, mikäli lapsi tarvitsee esiopetuksen lisäksi myös päi vä hoi toa ja 13 lasta, jos lapsi on vain esiopetuksessa. Esiopetuksen jatku mon takaamiseksi, päiväkodissa tulisi olla 5-vuotiaita lapsia vähintään

4 10. Kunnallisissa esiopetusyksiköissä ryhmäkoko olisi pääsääntöisesti 21 oppilasta, mikäli lapsi tarvitsee esiopetuksen lisäksi päivähoitoa. Perustellusta syystä lautakunta voi päättää poiketa edellä mainituista pe riaat teis ta. valmistelija: suunnittelija Tarja Kotamäki, p , s-pos ti:e tu nimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Suomenkielinen varhaiskasvatusja opetuslautakunta päättää, että esi opetuk ses sa noudatetaan seuraavia periaatteita alkaen: 1 Esiopetuksen oppimisympäristövaatimusten sekä laaja-alaisen osaamisen oh jaa mi sek si edellytetään esiopetusyksiköissä erilaisia tietoja vies tin tätek ni siä välineitä sekä henkilöstön osaamisen varmistamista välineiden käyttöön ja las ten välineiden käytön ohjaamisessa. 2 Esiopetus keskitetään kunnallisessa ja yksityisessä esiopetuksessa siten, et tä esiopetusryhmän minimikoko on 14 lasta, mikäli lapsi tarvitsee esi opetuk sen lisäksi myös päivähoitoa ja 13 lasta, jos lapsi on vain esiopetuksessa. 3 Kunnallisissa esiopetusyksiköissä ryhmäkoko on pääsääntöisesti 21 op pi las ta, mikäli lapsi tarvitsee esiopetuksen lisäksi päivähoitoa. 4 Esiopetuksen jatkumon takaamiseksi, päiväkodissa tulee olla 5-vuotiaita lap sia vähintään 10. Käsittely Varhaiskasvatuksen johtaja Raili Santavuori alusti asian. Keskustelun aikana jäsen Martti Troberg teki seuraavat ehdotukset: - päätökohdasta 2 otetaan pois maininta "ja yksityisessä" - päätöskohdan 2 lause muutetaan muotoon "esiopetus keskitetään kunnal lise sa esiopetuksessa siten, että esiopetusryhmän minimikoko on 14 lasta, mi kä li ei ole mitään erityistä syytä pienemmälle ryhmäkoolle - päätöskohtaan 4 tehdään lisäys "mikäli päiväkodissa tarjotaan myös päivä hoi to pal ve lu ja", jolloin koko päätöskohta 4 on seuraavassa muodossa: esi ope tuk sen jatkumon takaamiseksi päiväkodissa tulee olla 5-vuotiaita lapsia vä hin tään 10, mikäli päiväkodissa tarjotaan myös päivähoitopalveluja.

5 Keskustelun aikana jäsen Martti Troberg muutti ehdotustaan muotoon: - päätöskohta 1 säilytetään esittelijän ehdotuksen mukaisena - päätöskohta 2 muutetaan muotoon: esiopetus keskitetään kunnallisessa ja yk si tyi ses sä esiopetuksessa siten, että kunnallisessa esiopetusryjässä mi ni mi ko ko on 14 lasta ja mikäli lapsi tarvitsee myös päivähoitoa, se on 13. Yk si tyi ses sä vastaava minimikoko on 10 lasta. Näistä voidaan poiketa erityisestä syys tä - päätöskohta 3 säilyy esittelijän ehdotuksen mukaisena - päätöskohta 4 poistetaan kokonaan Jäsen Martti Trobergin ehdotuksia ei kannatettu, joten ne raukesivat. Jäsen Sanna Andersen teki ehdotuksen, jonka mukaan - päätöskohta 2 muu te taan muotoon: Esiopetus keskitetään kunnallisessa ja yksityisessä esi ope tuk ses sa siten, että kunnallisen esiopetusryhmän minimikoko on 14 lasta, mi kä li lapsi tarvitsee esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa ja 13 lasta, jos lapsi on vain esiopetuksessa. Yksityisessä esiopetuksessa esiopetusryhmän mi ni mi ko ko on 10 lasta. - päätöskohta 4 poistetaan tarpeettomana. Puheenjohtaja Erkki Majanen kannatti jäsen Sanna Andersenin ehdotusta. Lau ta kun ta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Käsittelyn aikana esittelijä muutti esittelytekstin sisältöä siten, että esit te lyteks tin loppuun lisätään maininta siitä, että perustellusta syystä lautakunta voi päät tää poiketa edellä mainituista periaatteista. Jäsen Vesa Tarkkanen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana klo 18:32. Päätös Suomenkielinen varhaiskasvatusja opetuslautakunta: Päätös muutetun päätösehdotuksen mukaisesti: 1 Esiopetuksen oppimisympäristövaatimusten sekä laaja-alaisen osaamisen oh jaa mi sek si edellytetään esiopetusyksiköissä erilaisia tietoja vies tin tätek ni siä välineitä sekä henkilöstön osaamisen varmistamista välineiden käyttöön ja las ten välineiden käytön ohjaamisessa. 2 Esiopetus keskitetään kunnallisessa ja yksityisessä esiopetuksessa siten, et tä kunnallisen esiopetusryhmän minimikoko on 14 lasta, mikäli lapsi tarvitsee esi ope tuk sen lisäksi myös päivähoitoa ja 13 lasta, jos lapsi on vain esi ope tuk ses sa. Yksityisessä esiopetuksessa esiopetusryhmän minimikoko on 10 las ta. 3 Kunnallisissa esiopetusyksiköissä ryhmäkoko on pääsääntöisesti 21 op pi las ta, mikäli lapsi tarvitsee esiopetuksen lisäksi päivähoitoa.

6 Tiedoksi Kunnalliset ja yksityiset esiopetusyksiköt Muutoksenhakuohje Ei muutoksenhakua, Kuntalaki 136