Nuorten kesäyrittäjyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten kesäyrittäjyys"

Transkriptio

1 Nuorten kesäyrittäjyys YHTEISTYÖMALLI NUORTEN KESÄYRITTÄJYYDEN MAHDOLLISTAMISEKSI OULUN SEUDULLA Minna t Lam, Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshanke

2 Sisältö: 1 Johdanto Kesäyrittäjyyden perusteet Perusfaktoja tienaamisesta Kesäyrittäjyyden määritelmä Miksi kesäyrittäjyys kannattaa? Kesäyrittäjyyden mallit h-yrittäjyys NY-yrittäjyys Oulun kesäyrittäjäksi -projekti Osuuskuntatoiminta Pop Up -yrittäjyydestä oikeaan yrittäjyyteen Yhteinen seudullinen toimintamalli Eri toimintamallien synteesi Monipuolinen ja kestävä tukiverkosto Kesäyrittäjyyden polku Kesäyrityssetelijärjestelmä Kesäyrittäjyyden seuranta ja koordinointi Kesäyrittäjyyden vuosikello Johtopäätökset ja kehittämisajatukset Linkit Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 1

3 1 Johdanto Kesätyö on monen lapsen ja nuoren ensimmäinen kosketus työelämään. Juuri koulujen kesäloman aikaan nuorella on parhaat mahdollisuudet intensiivisempään työrupeamaan ja kesätöissä nuori saa ensimmäiset kokemuksensa työntekijänä toimimisesta ja palkansaamisesta. Ensimmäisen työpaikan saaminen ilman työkokemusta voi olla vaikeaa ja varsinkin Oulun seudulla kilpailu työpaikoista ja -kokemuksesta on suuren nuorisoikäluokan ja haastavan työllisyystilanteen vuoksi kovaa. Niin hallitusohjelmassa kuin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa ja alueen strategioissa korostetaan yhteiskuntavastuuta nuorten koulutuksesta ja työllisyydestä. On tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori saa koulutuksen lisäksi kokemusta työnteosta ja työelämästä. Työelämän murroksessa on mietittävä uusia ratkaisuja tulevaisuuden työntekijöiden opettamiseksi ja kannustamiseksi työelämään. Työllisyyden kehittämistoiminnan keskiössä on yrittäjyyden ilmapiirin ja nuorten asenteiden parantaminen sekä yrittäjyysvalmiuksien vahvistaminen kaikilla eri koulutustasoilla. Yhtenä yrittäjyyteen kannustavana esimerkkinä on oppilaitoksissa lukuvuoden aikana toteutettava Nuori Yrittäjyys -toiminta. Sen ja lukuisten muiden yrittäjyyskasvatukseen liittyvien projektien tulokset ovat olleet rohkaisevia. Harjoitusyritystoimintaan osallistuneet nuoret ovat kertoneet yritystoiminnan avartaneen ymmärtämään työelämää ja rohkaisseet perustamaan omia yrityksiä. Kuva 1: Kesätyöunelmia ja -potentiaalia. (Kuva: OSAOn kuvapankki, tekijän muokkaamana) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 2

4 Kesäyrittäjyys, jossa nuori työllistää itse itsenä omaan kesäyritykseensä, on yksi keino kannustaa nuoria yrittäjyyteen ja mahdollisuus vahvistaa nuorten työelämä- ja yhteiskuntataitoja myös koulutoiminnan ulkopuolella. Kesäyrittäjyydestä on tullut viime vuosina lukuisia positiivisia kokemuksia ja toimintaa halutaan levittää entisestään. Sekä kunnan nuoriso- ja työllisyyspalvelujen että opettajien ja muiden yrittäjyyskasvatuksessa mukana olevien toimijoiden sekä elinkeinoelämän edustajien suunnalta on tullut tarvetta yhteisen konkreettisen toimintamallin luomisesta Oulun seudun kesäyrittämisestä niin, että kesäyrittäjyys olisi yksi vaihtoehto muiden kesätöiden rinnalla ja mahdollista jokaiselle halukkaalle. Käsissäsi oleva raportti on Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshankkeessa luotu kesäyrittäjyyteen liittyvien toimintamallien synteesi. Esiselvityshankkeessa on kesän 2014 aikana kerätty projektipäällikkö Minna t Lamin ja projektikoordinaattori Antti Vainiokankaan toimesta kokemuksia kesäyrittäjyydestä tapaamalla omaa yritystoimintaansa pyörittäneitä nuoria ja heidän tukiorganisaatioitaan Oulun ja Kemi-Tornion seuduilla, Kajaanissa, Kuusamossa sekä naapurimaassa Ruotsissa, jossa on pitkät perinteet kesäyrittäjyydestä. Ideoita ja tavoitteita Oulun seudun kesäyrittäjyydelle on koottu yhteistyössä mm. OSAOn eri yksiköiden, Oulun kaupungin, Kempeleen kunnan, Suomen 4H-liiton, Njetworking -yritysyhteisön, OuluSESin, Nuori Yrittäjyys ry:n ja BusinessOulun vetämän yrittäjyyskasvatusverkoston kanssa. Keskeinen foorumi toimintamallin luomiseksi oli hankkeen järjestämä koulutuspäivä kesäyrittäjyydestä, jossa reilut 50 innostunutta yrittäjyyskasvatuksessa mukana olevaa toimijaa pohti kesäyrittäjyyttä mm. learning cafe-, verkostokartta- ja oppimissopimusmenetelmien avulla (Kuva 2). Koulutuspäivässä oli mukana myös itse nuoria kesäyrittäjiä. Yhteiskunnan ja alueen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää saada yhä useampi lapsi ja nuori innostumaan yrittäjyydestä ja toimimaan yrittäjämäisellä asenteella. Tämän seudullisen yhteistyömallin tavoitteena on, että kesäyrittäjyydestä tulee yksi varteenotettava työllistymiskeino nuorille ja työkalu yrittäjyyden edistämiseksi Oulun seudulla. Kuva 2: OSAOn Myllytullin yksikössä pidetyssä koulutuspäivässä vahvistettiin verkostoa ja muotoiltiin yhdessä toimintamallia kesäyrittäjyyden toteuttamiseksi Oulun seudulla. (Kuva: Jouni Ylisuutari) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 3

5 2 Kesäyrittäjyyden perusteet 2.1 PERUSFAKTOJA TIENAAMISESTA Erilaiset siivoukseen, pihan- tai maatilanhoitoon liittyvät urakkatyöt, lastenhoito, marjanpoiminta ja lukuisat muut kausiluonteiset tehtävät ovat kuuluneet monen lapsen ja nuoren kesään ja vapaaaikaan. Toinen on joutunut käärimään hihat ylös vanhempien kehotuksesta, joku toinen on taas tarttunut itse tuumasta toimeen taskurahan tarpeessa. Monissa näissä tehtävissä työnjohto tuleekin juuri vanhemmilta, sukulaisilta tai muilta läheisiltä aikuisilta ja palkanmaksu on tapauskohtainen eikä verokorttiakaan ole siis välttämättä tarvittu. Nuori voi Verohallinnon ohjeiden mukaan pyytää nollaverokortin (0 % veroa), kun hänen arvioidut tulonsa ovat korkeintaan euroa vuodessa (vuonna 2014). Nuoren on mahdollisuus tehdä myös pienimuotoista myyntityötä ilman että hänen tarvitsee maksaa myynnistä arvonlisäveroa. Tässä kriteerinä on, että liikevaihto on alle euroa vuodessa. Yksittäinen kotitalous voi maksaa nuorelle ilman ennakkopidätystä ja verokorttia euroa vuodessa. Nuori voi saada euroa useastakin kotitaloudesta. Jos maksajana on sen sijaan yritys, on sen tehtävä ennakkopidätys. (Lähde: 2.2 KESÄYRITTÄJYYDEN MÄÄRITELMÄ Kesäyrittäjyys on terminä vielä varsin uusi, vaikka erilainen nuorten yrittäjämäinen toiminta kesällä ei siis uutta olekaan. Tavanomaisista sesonki- ja urakkaluonteisista töistä kesäyrittäjyys eroaa siinä, että kesäyrittäjänä nuori on itse itsensä pomo. Liiketoiminnan idea, toiminnan tavoitteet ja mahdollisesti saatava voitto ovat kesäyrittämisessä nuoren omalla vastuulla eikä ulkopuolelta määrättynä. Se, onko nuoren kausiluonteinen liiketoiminta yritystoimintaa vai harrastustoimintaa, on veteen piirretty viiva. Pääasia on, että nuori pystyy selviytymään kesäyritystyöstään siinä missä normaalista kesätyöstäkin. Kesäyrittäjyys = pienimuotoinen, kausiluonteinen ja omaehtoinen itsensä työllistäminen oman liikeidean avulla. Oikean yritystoiminnan ja toiminimen perustaminen tuntuu monista pelottavalta. Mitä jos bisnes ei kannatakaan? Miten se vaikuttaa sosiaalietuuksiin, opintoihin ja työttömän statukseen? Kesäyrittäjyydessä on tarkoitus laskea kynnystä yritystoiminnan aloitukseen vähentämällä byrokratiaa ja tekemällä yritystoiminnan toteuttaminen nuorelle mahdollisimman riskittömäksi. Kuva 3: Veera Ylikotila kertoi tienanneensa kesällä 2014 perustamassaan kesäyrityksessä paremmin kuin kaupungin kesätyössään. (Kuva: Antti Vainiokangas) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 4

6 Nuori voi toki pyörittää omaa kesäyritystä ilman ulkopuolisten apuakin, mutta parhaimmillaan kesäyrittäminen rakentuu eri osapuolten yhteistyöllä. Ruotsissa on kehitetty metodia, työkaluja ja mallia kuntien tarjoamasta kesäyrittäjyydestä (Sommarlovsentreprenör) jo vuodesta 1999 lähtien. Ruotsissa kehitetty kuntien tarjoama kesäyrittäjyysohjelma rakentuu kolmen toimijan yhteistyöstä: 1. Kesäyrittäjänä on mahdollista luoda oma liiketoiminta, oma kesätyö ja oma kesäyritys perustuen omiin ideoihin ja tarpeisiin. Ohjelmassa oppii yrittämisestä, yrittäjyydestä ja itsestään sekä saa kesäyrittäjyyskurssin kautta koko toiminnan ajaksi valmennusta ja ohjausta sekä vakuutuksen ja pienen alkupääoman. 2. Organisoijana on mahdollisuus tukea nuorten ideoita, kasvua ja yrittäjyyttä jo valmiiksi testatun konseptin kautta, johon sisältyy ainutlaatuiset olosuhteet, työkalut ja laadukas sopimus. 3. Ohjaajat valmennetaan toimintaan kolmepäiväisen kurssin avulla, jonka lisäksi saa pääsyn koulutuspankkiin ja käytännön tukea toiminnasta. Ruotsin kesäyrittäjyysohjelmasta on saatu hyvää palautetta ja nykyisin konsepti on levinnyt ympäri Ruotsia sekä kansainvälisestikin. Lisätietoja: 2.3 MIKSI KESÄYRITTÄJYYS KANNATTAA? Listatessa kesäyrittäjyyteen liittyviä sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia, positiiviset asiat voittavat negatiiviset (ks. Kuva 5). Kesäyrittäjyyttä pidetään erinomaisena keinona edistää paikallista yrittäjyyshenkeä, parantaa nuorten työllisyyttä sekä lisätä nuorten oma-aloitteisuutta ja työelämätaitoja. Kaiken lisäksi nuorille kesäyrittäjille on oikeasti tarvetta kuka tarvitsee ikkunanpesijää, kuka koiranulkoiluttajaa. Aina kun kesäyrittäjyyden ottaa puheeksi, ilmoittautuu innostuneita tukijoita ja asiakkaita ostamaan nuoren tarjoamia tuotteita tai palveluja. Onnistumisen elämyksiä, tietoa ansaintalogiikasta ja oman tekemisen merkityksestä. Nuorilta kesäyrittäjiltä kysyttäessä kesäyrittäjyys on ollut useimmille kesän kohokohta. Parasta on ollut se, kun on saanut tehdä mitä itse haluaa ja on saanut kokeilla jotain ihan uutta (Kuva 4). Kesäyrittäjät ovat kertomansa mukaan oppineet oman kesäyritystoiminnan kautta valtavasti niin liiketoiminnasta ja taloudenhallinnasta kuin oman työn johtamisesta ja vuorovaikutuksesta. Monet ovat oppineet kesän aikana kysymään neuvoja ja pyytämään apua. Kuva 4: Kemissä lukiolaisilla oli kesällä 2014 mahdollisuus toimia NY-yrittäjinä Lapin ammattikorkeakoulun kehittämän kesäyrittäjyyskurssin kautta. Kuvassa NY Galette lettukahvilan pitäjät Thanh Säily ja Heidi Ruonavaara. (Kuva: Minna t Lam) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 5

7 Vahvuudet Edistää yrittäjyyttä, yritteliäisyyttä ja nuorten työllistymistä Antaa nuorille työkokemusta ja työelämätaitoja Hyvä tilaisuus opetella myymistä ja oman työn johtamista Vahvistaa nuorten yhteyksiä työelämään Antaa nuorelle arvokkaita onnistumisen elämyksiä, tietoa ansaintalogiikasta ja oman tekemisen merkityksestä Eri toimijat ja toimintamallit kokoava hanke Kesäaika ei ole sidottu kouluun/opinto-ohjelmiin Kesä on hyvä ajankohta erilaisille ulkotöille ja asiakkaiden tavoittamiselle Monialaisuus NY:llä ja 4H:lla valmiina hyvät paketit toiminnan mahdollistamiseksi ja taloudenhallinnan järjestämiseksi Matala byrokratia ja riskittömyys Kesäyritysseteli on tärkeä kannustin ja yritystoiminnan mahdollistaja Yhteisellä asialla kesäyrittäjien tukemisen kautta jokainen voi osallistua omalta osaltaan yhteiskuntatakuun toteuttamiseen Motivoivaa, kun voi itse vaikuttaa työn tulokseen Heikkoudet Toiminnan koordinointi ja seurantajärjestelmän puute Ei sovellu kaikille nuorille Vaikea huomioida erilaiset nuoret ja erityisesti ne, jotka tarvitsisivat enemmän ohjausta Kesäyrityksen perustamiseen saatavan rahan (kesätyöyrityssetelin) kohdentaminen vain tietylle kohderyhmälle Yrityskummien ajan löytyminen ja sitouttaminen nuoren opastukseen haastavaa Työlästä, jos jokainen opiskelija perustaa itse oman yrityksen (hallinnollinen työ) Opettajien OVTES ei taivu kesäajalla ohjaamiseen Ohjaajan, yrityskummien ja mentoreiden työajan sovittaminen kesä(lomien) aikaan NY-yrittäjyys vain oppilaitoksen kirjoilla oleville Mahdollisuudet Yksi ovi, jonka takaa löytyy tietoa (www.kesayrittajyys.fi) Osa yrittäjyyskasvatuksen polkua Alueen yhteinen kampanja (brändäys) Hyvä jatkumo niille nuorille, jotka haluavat jatkaa omaa lukuvuoden aikana perustettua NYyritystään kesällä Kesäyrittäjätyön tunnustaminen opintoihin Kesäyrittäjyyden seuranta ja arviointi sähköisesti Kaupungin osallistuminen (kesäyrittäjyyssetelit) Oppilaitosten tilat vapaina kesäaikaan - tilojen käyttöasteen nostaminen Kokonaistyöaikaan kuulumattomien opettajien hyödyntäminen ohjaajina Opiskelijoiden hyödyntäminen ohjaajina Perheiden ja yhteisöjen yhteinen projekti Verkkokaupan hyödyntäminen Maksupäätteen perustaminen pankkikorttimaksuja varten (esim. izettle) Yrittäjämäinen kouluyhteisö Vastaa opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteisiin Kesäyrittäjänuoret opettaa opeja Nuorten mahdollisuus jatkaa yritystoimintaa osuuskunnassa myös valmistumisen jälkeen Uhat Nuori ei sitoudu loppuun asti Kesä liian lyhyt aika toteuttaa Liikeidea ei kannata, asiakkaita ei löydy Ei löydy kaveria kesäyritystoimintaan Nuori ei saa tarpeeksi ohjausta Opettajilla ei tarpeeksi taloushallinnon ja liiketoiminnan osaamista Koneet voi hajota Ohjaajien ja mentoreiden heikko sitoutuminen Osa nuorista vapaamatkustajina miten valvotaan (arviointi), että tehdään oikeasti töitä? Nuorelle kasautuu liikaa töitä; kahden kesätyön ansa: "oikea kesätyö" ja "kesäyritys" Markkinoinnin/tiedottamisen epäonnistuminen miten voi valita kesäyrittäjyyden, jos siitä ei tiedä? Toiminnan lakkaaminen valmistumisen jälkeen Kesäyrittäjyyden sopiminen huomosti työttömälle Kuva 5. SWOT-analyysi kesäyrittäjyydestä. (Kuva: Minna t Lam, Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshanke) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 6

8 3 Kesäyrittäjyyden mallit Useimmat nuorten kesäyrityksistä ovat jotain pienimuotoista palvelutoimintaa: leipomista ja kesäkioskin tai kahvilan ylläpitoa, pyöräkorjausta, siivousta, pihanhoitopalveluja, kerhotoiminnan järjestämistä lapsille, nettisivujen tekoa tai valokuvausta. Idea kesäyritykselle voi syntyä lähipiirin toiveista, tarjolla olevista tiloista tai vaikka oman harrastustoiminnan kautta syntyneestä tarpeesta. Kesäyrityksen voi perustaa yksin tai porukalla. Oikeastaan tapoja ja malleja kesäyrittämiseen on yhtä monta kuin on nuoria kesäyrittäjiäkin. Seuraavaksi esitellään muutama erilainen toimintamalli kesäyritystoiminnan organisoinnin näkökulmasta H-YRITTÄJYYS 4H-järjestö on valtakunnallinen uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton lasten ja nuorten elämänhallintaa ja yritteliäisyyttä tukeva kansalaisjärjestö. Erilaisen kerho- ja harrastustoiminnan sekä työelämäkurssien lisäksi 4H tarjoaa vuotiaille nuorille mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä ohjatusti henkilökohtaisen yritysohjaajan opastuksella. Nuori voi perustaa yrityksen itsenäisesti tai 4H:n järjestämällä yrityskurssilla, joka kestää normaalisti 8 tuntia. Jokaisella 4H-yrittäjällä on oma yritysohjaaja, joka voi olla kuka tahansa nuoresta ja hänen yrittämisestään kiinnostunut aikuinen kuten oma vanhempi tai paikallinen yrittäjä. Nuori tekee yrityksestään suunnitelman Nuoren työkirjaan ja 4H-yrityksen perustamisilmoituksen sekä kirjallisen sopimuksen yritysohjaajansa kanssa. Tarkemmat ohjeet sekä 4H-yrityksen perustamiseen liittyvät oppaat, sopimukset, ilmoitukset ja vastuuvakuutuslomakkeet löytyvät 4H:n internetsivuilta. Lukuisia 4H-yrityksiä on toiminut myös kesän 2014 aikana ympäri Pohjois-Pohjanmaata. 4Hyrittäjillä on korostunut perheen tuki ja harrastustoiminnan merkitys. Monelle nuorelle 4Hyritystoiminta on voinut poikia jatkotyötä ja jopa oikean oman yrityksen (Kuva 6). Esimerkiksi Kuusamossa 4H-yrittäjät ovat saaneet yritystoimintansa tueksi yrittäjäsetelin yhteistyössä Kuusamon kaupungin perusturvan kanssa. Lisätietoja: Kuva 6: Aleksi Hyytisen ja Teemu Vähäkankaan 4H-yritys Pihapalvelu Hy Vä muuttui varsinaiseksi liiketoiminnaksi. Nuoret yrittäjät aikovat rahoittaa yritystoiminnallaan jatkoopintonsa. (Kuvat: Antti Vainiokangas) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 7

9 3.2 NY-YRITTÄJYYS Nuori Yrittäjyys ry (NY) on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tarjoaa yrittäjyyden, työelämän ja taloudenhallinnan taitoja vuotiaille nuorille esiopetuksesta korkeakouluun. Yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevat ohjelmat toteutetaan kouluissa osana opetusta siten, että ohjelman käytännön toteuttamisesta vastaa opettaja. (Kuva 8) NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma on peruskoulun 9. luokkalaisille sekä lukion ja ammatillisen toisen asteen opiskelijoille suunnattu opinto-ohjelma, jossa käydään lukuvuoden aikana läpi yrityksen kaikki vaiheet perustamisesta yrityksen lopettamiseen. Ohjelmiin kuuluu valmiit opintomateriaalit, joiden käyttöönottoon saa tukea NY:n kansallisesta toimistosta ja YES-verkostolta. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa on mahdollista toteuttaa myös kesäaikaan, jos se tapahtuu osana koulun opetusta ja opiskelija on kirjoilla oppilaitoksessa. NY-yrityksen toiminnan kesto voi olla enintään yksi vuosi. Kuva 7: OSAOn parturi-kampaaja ja kauneusalan opiskelijat toimivat NYyrittäjinä kesällä 2014 Kauneuskujan kesäkampaamossa ja kesäkauneushoitolassa. (Kuva: Minna t Lam) NY:stä on kokemuksia esimerkiksi Oulun seudun ammattiopiston Myllytullin yksikössä kauneudenhoito- ja kondiittoria-alalta, jossa opiskelijat saivat vuokrata tilat kesäkuun ajaksi koulultaan. Lapin ammattikorkeakoulu on kehittänyt NY-toiminnan ympärille Ruotsista haetun mallin mukaan oman kesäyrittäjyyskurssin, johon osallistui kesällä 2014 Kemin, Keminmaan, Tornion ja Ylitornion kunnat. Kunnat ovat tarjonneet alkupääomaksi suuruisen yrittäjyysrahan nuorelle, joka on kesäyrittäjyyskurssin kautta osallistunut ensin noin yhden viikon starttileirille ja sitten noin 8 viikon käytännön jaksolle, jossa ohjaajana on toiminut joko ammattikorkeakoulun opiskelija, kunnan nuorisotyöntekijä tai työpajaohjaaja. Myös Kajaanissa kaupunki on lähtenyt tukemaan nuoria yrittäjiä 200 euron suuruisella alkupääomalla per yrittäjä. Lisätietoja: Kuva 8. NY Yrittäjyyskasvatuksen polku on kehitetty yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. (Kuva: Nuori Yrittäjyys ry) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 8

10 Timo Heikkala 3.3 OULUN KESÄYRITTÄJÄKSI -PROJEKTI 2014 Nuoria voidaan kannustaa yrittäjyyteen yhdistysten ja oppilaitosten lisäksi myös siten, että halu nuorten auttamiseen voi lähteä toisilta yrittäjiltä. Oulussa toteutettiin kesällä 2014 Kesäyrittäjäksi - projekti, jossa vuotiaiden nuorten oli mahdollisuus toimia kesäyrittäjänä Njetworking - yrittäjyysyhteisön ja Oulun kaupungin tukemana (Kuva 9). Projektiin osallistuvat nuoret saivat valmennusta yritystoimintaan kokeneilta yrittäjiltä sparrauspajoissa ja kesäyrittäjillä oli mahdollisuus saada Oulun kaupungilta 280 arvoinen kesäyrittäjyysseteli yritystoiminnan käynnistämiseksi sekä oma kummiyrittäjä. Laskutus hoidettiin ulkopuolisen Ukko.fi -palvelun (arvonlisäverollinen palvelu) kautta ja varsinkin tiedotuksen kannalta tärkeänä kumppanina oli myös Kaleva. Lisätietoja: Kuva 9: Kesällä 2014 Njetworking-yhteisön toimijoiden ja Oulun kaupungin tuella pääsi kokeilemaan siipiään kuusi erilaista oululaista nuorten yritystä. (Kuva: Kesäyrittäjäksi -projekti, Njetworking) 3.4 OSUUSKUNTATOIMINTA Osuuskuntatoiminta on joustava yritysmuoto, jossa nuoren on mahdollista kokeilla yrittäjämäistä toimintaa. Osuuskuntia on perustettu myös ammatillisten oppilaitosten yhteyteen toimimaan oppimisympäristöinä tiimioppimiselle ja tukemaan oppijoiden kasvua ammatillisuuteen ja yrittäjyyteen. Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 9

11 3.5 POP UP -YRITTÄJYYDESTÄ OIKEAAN YRITTÄJYYTEEN New Yorkista alkunsa saanut Pop Up -ilmiö on ehtinyt eri puolille Suomea esimerkiksi kesäajaksi ilmestyneiden Pop Up -ravintoloiden muodossa. Käytännössä tämä tarkoittaa lyhytaikaista liiketoimintaa, joihin on otettu tiloiksi esimerkiksi entisiä teollisuushalleja ja liiketiloja tai yksityiskoteja. Pop Up -ajatus soveltuu varsin hyvin myös nuorten kesäyrittäjyyteen. Niin sanotussa kevytyrittämisessä tai poppaamisessa on mahdollisuus itsenäiseen työhön ja yrittäjämäiseen toimintaan ilman, että tarvitsee välttämättä perustaa omaa yritystä. Tähän tarkoitukseen on tarjolla erilaisia palveluja, jotka auttavat yrittäjämäisen toiminnan infran kuten laskutuksen ja muun taloudenhallinnan sekä verkkopalvelujen kanssa. Esimerkkeinä kyseisistä palveluista on NY-toiminnassa käytetty holvi.com ja Njetworkingin 2014 Kesäyrittäjäksi -hankkeessa käytetty ukko.fi. Muita vastaavia palveluja tarjoavat esim. thepopupcompany.fi, eezy.fi ja omapaja.com. Jos nuorella on tarpeeksi hyvä liikeidea ja mahdollisuus kannattavaan yritystoimintaan, on paras tapa tietysti perustaa oikea yritys (ks. esim. kuva 10). Minähän pystyn tähän ja tämä on kivaa! Kuva 10. Kun liminkalainen autoista kiinnostunut lukiolainen ei löytänyt kesätöitä, päätti hän perustaa oman autofiksaamon. Tukea yrityksen käynnistämiseen nuori yrittäjä sai mm. tutuilta yrittäjiltä, tilitoimistolta ja Uusyrityskeskukselta. Starttirahaa nuori yrittäjä haki ja sai ELY-keskukselta. (Kuva: Antti Vainiokangas) Suosittelemme lämpimästi ja kannustamme uusia opiskelijoita NY-yrityksen pyörittämiseen tulevina vuosina. Meidän koulu tarjosi mahtavat puitteet, joita ei kannata jättää tulevinakaan kesinä hyödyntämättä! Kuva 11. Ryhmänohjaajalta saatu idea NYyritysten perustamisesta OSAO Myllytullin myymälän tiloihin oli leipurikondiittoriopiskelijoille haastava, mutta antoisa kokemus. Kuvassa Kati Väänänen. (Kuva: Minna t Lam) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 10

12 4 Yhteinen seudullinen toimintamalli 4.1 ERI TOIMINTAMALLIEN SYNTEESI 4H:lla ja NY:llä on olemassa jo valmiita ja hyväksi havaittuja konsepteja, joiden avulla nuori voi kokeilla helposti ja riskittömästi yritystoimintaa. Lisäksi Oulussa on mm. pilotoitu kesäyrittäjyyttä yritysyhteisön 2014 vetämän projektin ja kaupungin tarjoaman kesätyöyrityssetelin tukemana. Erilaiset toimintamallit ja vaihtoehdot yrittäjyyden harjoittelemiseksi ovat rikkaus. Niin kuin yrittäjäksi yleensä, voi kesäyrittäjäksikin päätyä useita eri reittejä. Ei kai ole syytä rajata siis kesäyrittäjyyttäkään vain yhden organisaation tai alan erityistehtäväksi? (Kuva 12) Kesäyrittämisen lähtökohtana on nuoren oma innostus ja motivaatio. Kesäyrittäjäksi sopii kuka tahansa nuori, jolla on tarvittavaa asennetta, omatoimisuutta ja halu kokeilla jotain uutta. Parhaimmillaan kesäyrittäjyydestä tulee yhteinen työkalu yhteisen tavoitteen eli nuorisotyöllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi. Kesäyrittäjyyttä pitäisikin pystyä tarjoamaan tasavertaisesti kaikille ja näin ollen kesäyrittäjyyttä voi ja saa myös olla tukemassa meistä jokainen. Kuva 12. Toimintamallien synteesi. (Kuva: Minna t Lam, Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshanke) Kuten ei toimintamallin rajaaminen ei kesäyrittäjyyden kohderyhmän määrittelykään ole yksiselitteistä. 4H-yrittäjänä voi toimia kuka tahansa vuotias 4H:n jäsen, kun taas NYyrittäjän täytyy olla oppilaitoksen kirjoilla. Kunnan myöntämän yrittäjyysrahan edellytyksenä on puolestaan se, että nuori on kuntalainen ja osallistuu valmennuskurssille sekä huolehtii kirjanpidosta ja raportoinnista kunnan edellyttämien ohjeiden mukaan. Kunnat ovat myöntäneet kesäyrittäjyystukea myös 4H- ja NY-yrittäjille. Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 11

13 4.2 MONIPUOLINEN JA KESTÄVÄ TUKIVERKOSTO Kipinä nuoren yritystoimintaan voi syttyä niin harrastustoiminnan kuin opintojenkin kautta. Nuorella ei monestikaan ole ehtinyt vielä karttua vankkaa kokemusta yrittäjyydestä saati sitten muuten työelämästä, joten kaikenlainen pienikin apu kesäyrittäjän polulla on tärkeää. Kokeneemman yrittäjän neuvoilla ja vinkeillä, läheisten tarjoamalla käytännön kuskaus- ja järjestelyavulla sekä esimerkiksi tilojen tai tuotteiden saannissa sponsoroinnilla on nuorelle ja nuoren yritystoiminnalle iso merkitys. Jokainen meistä voi kannustavalla palautteella ja viimeistään ostopäätöksellään olla omalta osaltaan tukemassa nuoren yrittäjän matkaa. (Kuvat 13 ja 14) Kuva 13. Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshankkeen OSAOn Myllytullin yksikössä järjestämässä koulutuspäivässä korostui yhteistyön merkitystä nuorten ja nuorten parissa toimijoiden välillä. (Kuva: Jouni Ylisuutari) Kesäyrittäjälle oppaaksi ja tsemppaajaksi sopivien yrityskummien löytäminen ja sitouttaminen toimintaan voi olla haastavaa. Eri toimijoilla ja tahoilla on kuitenkin olemassa jo valmiita verkostoja, joita kannattaa hyödyntää yrityskummien löytämiseksi. Kuva 14. Nuorten kesäyrittäjien tukeminen yhteisvastuullisesti. (Kuva: Minna t Lam, Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshanke) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 12

14 4.3 KESÄYRITTÄJYYDEN POLKU Tämän Oulun seudun kesäyrittäjyydestä luotavan toimintamallin tavoitteena on olla yhteistyömalli, jossa eri toimijat ja toimintamallit saavat synergiaetuja toinen toisistaan. Oulun laaja toimijaverkko ja alueen yrittäjämyönteinen ilmapiiri antavat sille erinomaiset puitteet. Eri toimijoiden on kuitenkin hyvä sopia yhteisistä tavoitteista ja periaatteista, jotta kesäyrittäjyyttä voidaan tarjota tarinan päähenkilöille eli nuorille tasavertaisesti. Yhteisten pelisääntöjen asettaminen on tärkeää varsinkin silloin, kun a) kesäyrittäjyyteen tarjotaan jonkinlaista yrittäjyysrahaa (esim. kesätyöyrittäjäseteliä) kesäyrityksen käynnistämiseksi; ja b) kesäyrittäjällä on mahdollisuus hyödyntää koulun tiloja ja saada hyväksi luettua kesäyrittäjyyttä opintoihin / osaamispisteitä (valinnaisiin) tutkinnonosiin. Vaikka alueella on erilaisia toimintamalleja kesäyrittäjyyden mahdollistamiseksi, voidaan niitä toteuttaa suurin piirtein samojen periaatteiden mukaan. Niin sanotun kesäyrittäjyyden polun muotoilu on itse asiassa varsin helppoa, koska kaikki kesäyrittäjyyteen soveltuvat erilaiset toimintamallit rakentuvat hyvin samanlaisen perusrungon ympärille: tiedotus, haku, valmennus, aktiivijakso, päätös ja arviointi sekä raportointi (Kuva 15). Kuva 15. Kesäyrittäjyyden polku. (Kuva: Minna t Lam, Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshanke) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 13

15 Kesäyrittäjyyden polku Info: Haku: Valmennus: Aktiivijakso: Päätös ja arviointi: Raportointi: Kesäyrittäjyyttä mainostetaan hyvissä ajoin, jotta nuori ehtii miettiä kesäyrityksen perustamista ja liikeideaa kesäyritykselle - syksyllä: edelliskesän kesäyrittäjät kertovat kokemuksistaan ja innostavat uusia - vuoden alussa: kesätöiden etsintä alkaa - keväällä: työnantajat tekevät valinnat kesätyöpaikoista; nuorilla viimeinen mahdollisuus löytää kesätyö Kesäyrittäjäksi haun täytyy olla tarpeeksi pitkä, jotta nuorella on aikaa kypsytellä liikeideaansa ja tehdä päätös kesäyrittäjäksi ryhtymisestä - haku helmi-maaliskuussa samaan aikaan muiden esim. kunnan tarjoamien kesätöiden kanssa - nuoren laadittava kesäyrittäjyyskurssille hakukirje, jossa perustelee miksi haluaa kesäyrittäjäksi ja millaisen kesäyrityksen haluaa perustaa kesäyrittäjien valinta Ennen kesäyrityksen perustamista nuori osallistuu koulutukseen (varsinkin jos nuori saa kesäyrittäjyyteen rahallista tukea) - esim. viikon mittaisella starttileirillä hiotaan liikeideaa ja liiketoimintasuunnitelmaa sekä vahvistetaan nuoren liiketoimintaosaamista pääpaino käytännön tekemisessä ja yhdessä oppimisessa - kesäyrittäjien tiimiyttäminen sekä yrityskummien osaamisen hyödyntäminen Liiketoiminta - kesä-heinäkuussa oman kesäyritystoiminnan pyörittäminen - säännölliset tapaamiset ohjaajan, yrityskummin ja muiden kesäyrittäjien kanssa - kirjanpito yms. kesäyritystoiminnan seuranta Kesäyritystoiminta lopetetaan ja nuori arvioi yritystoimintansa onnistumista ja saatuja kokemuksia sekä tekee veroilmoituksen yhdessä ohjaajan kanssa - nuori saa diplomin (ns. työtodistuksen) kesäyritystoiminnasta - halutessaan nuori (opiskelija) voi hakea kesäyritystoiminnastaan hyväksi lukua ja tunnustamista esim. (valinnaisiin) tutkinnonosiin (nuoren oma ratkaisu!) Nuorten kokemukset ja kesäyrittäjyyskurssin tulokset vedetään yhteen ja raportointia hyödynnetään toiminnan koordinoinnissa ja jatkokehittämisessä Kuva 16. Kesäyrittäjän polku. (Kuva: Minna t Lam, Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshanke) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 14

16 4.4 KESÄYRITYSSETELIJÄRJESTELMÄ Monet kaupungit ja kunnat jakavat nuorille kesätöihin pääsemisen helpottamiseksi kesätyöseteleitä, jonka saamisen edellytyksenä voi olla tietty ikäraja ja se, että on kirjoilla kunnassa. Kesätyösetelin avulla nuori voi hakea kesätyöpaikkaa oman asuinkunnan yrityksistä, yhdistyksistä ja järjestöistä. Aina työpaikkaa ei löydy tai nuoren toiveena on ns. normaalin työpaikan sijaan halu ja ajatus itse itsensä työllistämisestä oman liikeidean tiimoilta. Kesätyösetelin sijaan näissä tapauksissa ratkaisuna voi olla kunnan tarjoama ns. kesätyöyritysseteli. Kunnan tarjoamalla kesätyöyrityssetelillä on omaa yritystoimintaa harkitsevalle nuorelle ennen kaikkea kannustava merkitys. Alkupääoman merkitystä alkuinvestoinneille ja kesäyrityksen perustamiseen liittyvien muiden käynnistyskulujen kattamiselle ei tule myöskään vähätellä. Se voi olla nuorella hyvä porkkana, mutta myös yritystoiminnan edellytys. Kesätyöyrittäjyys on vaihtoehtoinen kesätyömuoto eikä sitä voida kuitenkaan myöntää automaattisesti kaikille halukkaille. Kunnan kannalta kesätyöyrityssetelin myöntämiselle on tarkat kriteerit ja seurantajärjestelmä. Kesätyöyrityssetelin saamisen edellytyksenä on, että: - nuori on kunnan kirjoilla ja kuuluu kesätyöyrityssetelin saamiseksi vaadittavaan ikäryhmään; - nuori osallistuu kesäyrittäjyyteen liittyvään valmennukseen; - nuori raportoi yritystoiminnastaan rahoittajalle (kunnalle) vaadittavien ohjeiden mukaan (esim. kesän aluksi jonkinlainen liiketoimintasuunnitelma, kesän aikana päiväkirjan pitäminen ja kesän lopuksi tilinpäätös kesäyritystoiminnasta); ja - nuori ei ole samanaikaisesti kunnan/kaupungin kesätöissä eikä käytä muita kesätyötukia. Esimerkiksi Oulun kaupungin työllisyyspalvelujen ajatuksena on, että kaupungin kesätyöseteliin oikeutetut vuotiaat nuoret voivat vaihtaa kesätyösetelin joustavasti kesätyöyritysseteliin. Näin ollen kesäyrittäjyys tulee tasavertaiseksi vaihtoehdoksi muille kesätöille. Yrittäjämäisen asenteen ja toiminnan vahvistamiseksi kesätyöyrittäjyyssetelin kohderyhmän ikähaarukkaa on kuitenkin pyritty laajentamaan. Ikäraja kesätyöyrityssetelin saamiselle voi määrittyä kesäyritystoiminnassa käytettävän laskutusjärjestelmän kriteerein. Kesätyöyrityssetelien saajien ja kesäyrittäjyyskurssille osallistujien valinnassa etusijalla ovat ne nuoret, jotka eivät ole saaneet muuta ohjausta yrittäjyyteen eivätkä ole samanaikaisesti muilla yrittäjyyskursseilla. Kesätyöyrityssetelin myöntäminen voidaan tehdä joko yhdessä tai kahdessa erässä. Jos tuki annetaan heti kesäyritystoiminnan aluksi, nuori saa siitä parhaimman hyödyn yritystoimintansa käynnistämiseksi ja alkuhankintoihin. Toisaalta kesäyritystuen jakaminen kahteen erään motivoi ja sitouttaa nuorta jatkamaan yritystoimintaansa niin, ettei kesäyrittäminen jää kesken. Kesätyöyritysseteli voidaan myöntää kunnan työllisyyspalveluista tilanteen mukaan joko kesäyrittäjyyskurssia järjestävälle organisaatiolle tai suoraan nuorille kesäyrittäjille. Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 15

17 4.5 KESÄYRITTÄJYYDEN SEURANTA JA KOORDINOINTI Kesäyritystoiminnan koordinoinnin ja seurannan kannalta on keskeistä kehittää toimiva systeemi tiedon jakamiseksi ja päivittämiseksi. Oulussa kesäyrittäjyyskoulutuspäivässä kokoontunut verkosto esitti idean yhteisestä tietopankista tai nettiportaalista (esim. joka kokoaisi kaiken kesäyrittäjyyteen liittyvän haku-, valmennus- ja toteuttamismateriaalin yhteen palvelemaan sekä kesäyrittäjyyden organisoijia ja ohjaajia että tietysti nuoria kesäyrittäjiäkin. Yksittäisen nettisivuston yläpito on kuitenkin haastavaa ja sitä paitsi eri organisaatioilla on jo olemassa valmiita toimivia sivustoja toimintamalliensa tueksi. Parasta olisi, jos kesäyrittäjyyteen liittyvän tiedon alueelta voisi koota jotenkin jo olemassa olevien sivustojen (esim. NettiNappi) yhteyteen. Toimijakenttä nuorten ja yrittäjyyden parissa on laaja ja moninainen. Tiedonkulun, kehittämisen ja innostuneisuuden kannalta verkostoituminen ja yhteiset tapaamiset ovat tärkeitä. BusinessOulu on koonnut menestyksellisesti yhteen Oulun seudun yhteistä yrittäjyyskasvatusverkostoa, jonka säännöllisissä tapaamisissa on mahdollista jakaa tietoa ja kokemuksia sekä saada vertaistukea muilta yrittäjyyskasvatuksen piirissä toimijoilta. Kesäyrittäjyys on yksi yrittäjyyskasvatuksen haara, jonka ylläpito ja kehittäminen vaativat oman aktiivisen porukkansa. Kesäyrittäjyyden tiimoilta on oltava tiedossa yhteyshenkilö jokaisesta kesäyrittäjyyteen liittyvästä organisaatiosta (yhdistykset, oppilaitokset, kunta yms.). Nämä yhteyshenkilöt muodostavat niin sanotun kesäyrittäjyystiimin, joka kokoontuu Kuva 17. Opettajat, opiskelijat ja nuorten yrittäjyyden sekä työllisyyden asiantuntijat pohtimassa kesäyrittäjyyden mahdollisuuksia koulutuspäivässä. (Kuva: Jouni Ylisuutari) vaihtamaan kuulumisia ja sopimaan yhteisistä toimintatavoista esimerkiksi muutaman kerran vuodessa varsinkin keväällä ennen uutta kesäyrittäjyyskautta ja syksyllä heti kesäyrittäjyyskauden jälkeen. Yhteistyön ja tiedonkulun vahvistamiseksi kesäyrittäjyystiimi voi olla apuna myös kesätyöyritysseteliä myöntävän kunnan työllisyyspalveluille toiminnan seurannassa ja arvioinnissa. Kesäyrittäjyystiimissä edustajat (syksy 2014): - BusinessOulu ja Oulun kaupungin työllisyyspalvelut - Kempeleen kunta - Oulu Student Entrepreneurship Society (OuluSES) - Oulun seudun ammattiopisto (OSAO) - Suomen 4H-liitto - Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 16

18 4.6 KESÄYRITTÄJYYDEN VUOSIKELLO Kesäyrittäjyydestä saatujen kokemusten perusteella kesäyrittäjyyden onnistumisessa on tärkeää olla liikkeellä tarpeeksi ajoissa. Liikeidean keksiminen ja liiketoiminnan suunnittelu ei tapahdu nopeasti. (Kesä)yrittäjäksi ryhtyminen vaatii kypsyttelyä. Kesäyrittäjyysinnostuksen levittämiseksi paras tapa on hyödyntää itse kesäyrittäjinä toimineiden kokemuksia ja kertomuksia. Seuraavan kesän kesäyrittäjien rekrytointi onkin aloitettava heti kesän jälkeen syksyllä, kun sen kesän yrittäjien kokemukset ja elämykset ovat vielä tuoreessa muistissa. Toinen nuorten herättely tarvitaan heti joululoman jälkeen, koska tammikuu on otollista aikaa alkaa suunnitella tulevaa kesää ja kesätöitä. Tähän kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia nuorille suunnattuja kesätyömessuja ja -tapahtumia. (Kuva 18) Kesäyrittäjyydestä jokakesäinen juttu Kesäyrittäjyyden markkinoinnin lisäksi edelliskesän kesäyrittäjiä kannattaa hyödyntää myös uusien kesäyrittäjien ohjaamisessa. Heiltä löytyy paras käytännön tietotaito ja innostus. Systeemi voi toimia ripareilla käytetyn isos-periaatteen tapaan. Kesällä nuori toimii kesäyrittäjänä, seuraavana talvena hän käy ns. ohjaajakoulutuksen ja seuraavana kesänä hän toimii pientä palkkiota vastaan uusien nuorten ohjaajana. Kuva 18. Kesäyrittäjyyden vuosikello. (Kuva: Minna t Lam, Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshanke) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 17

19 5 Johtopäätökset ja kehittämisajatukset Kokemukset kesäyrittäjyydestä ovat todella positiivisia ja kannustavia: Kesäyrittäjyys on antanut nuorille uusia mahdollisuuksia omaan yrittäjyyteen ja samalla itse itsensä työllistämiseen myös koulutoiminnan ulkopuolella erityisesti kesäloma-aikaan. Kesäyrittäjyys on tukenut nuorten liiketoimintaosaamisen ja asiakaspalvelutaitojen kehittymistä sekä vahvistanut itsetuntoa ja sisäistä yrittäjyyttä kokonaisvaltaisesti. Yrittäjämäisen asenteen, vastuunottamisen ja tavoitteellisen toiminnan juurruttaminen lapsiin ja nuoriin on meidän kaikkien yhteinen tehtävä: Yrittäjämäisen toiminnan kokemuksilla ja onnistumisen elämyksillä luodaan nuorille elintärkeitä työelämä- ja yhteiskuntataitoja. Sekä ulkoisen että sisäisen yrittäjyyden kannalta on tärkeää, että nuorilla on mahdollisuuksia harjoitella ja kokeilla yrittäjyyttä riskittömästi ilman suuria investointeja ja monimutkaista byrokratiaa. Kesäyrittäjyyden mahdollisuuksia ei kannata rajoittaa vain yhteen toimintamalliin, vaan Oulun seudulla hyödynnetään useiden toimintamallien ja toimijoiden verkostoa: Eri toimintamalleilla (esim. 4H:lla, NY:llä ja Njetworkingin vuoden 2014 kesäyrittäjäksi - projektilla) on nuorten kesäyrittäjyyteen sama runko: haku valmennus aktiivijakso päätös raportointi. Näistä muodostuu kesäyrittäjyyden polku. Kesäyrittäjyyttä voidaan tukea usein eri tavoin ja usealta eri taholta. Olemassa olevia toimintamalleja ja oppimisympäristöjä (4H, NY) kannattaa hyödyntää ja panostaa niiden jatkokehittämiseen. Yhteisesti sovittu kesäyrittäjyyden vuosikello on apuna siinä, että pysytään kartalla, mitä missäkin ja milloinkin tapahtuu. Kesäyrittäjän tukiverkosto on laaja: huom. perhe, ystävät, harrastukset, yhdistykset, koulu, kunta, muut yrittäjät, yrityskummit sekä tietysti kesäyrittäjän asiakkaat. Kesäyrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden yhteisvastuulliseen nuorten työllistymisen ja yrittäjyyden tukemiseen. Seudullisen yhteistyömallin toteuttamisessa sovitaan yhteisistä pelisäännöistä: Tiedottaminen: kokoava nettiportaali (esim. Koordinointi ja seuranta: säännöllisesti kokoontuva kesäyrittäjyystiimi, jossa yhteyshenkilöt eri organisaatioista Kesäyrityssetelin saamisen periaatteet: kuntien työllisyyspalvelut Kesäyrittäjyyden arviointi: ohjaajan vastuulla antaa todistus kesäyrittäjyydestä Kesäyrittäjyyden osaamisen tunnustaminen opintoihin: opiskelija ratkaisee itse, hakeeko hyväksi lukuja esim. vapaasti valittaviin opintoihin / (valinnaisiin) tutkinnon osiin Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 18

20 Jatkotoimenpiteet nuorten kesäyrittäjyyden (seudullisen yhteistyömallin) jalkauttamiseksi: Nimetään Oulun seudun kesäyrittäjyystiimiin yhteyshenkilöt eri organisaatioista kuten: Oulun seudun ammattiopisto (yrittäjyystiimi), BusinessOulu ja Oulun kaupungin työllisyyspalvelut, Kempeleen kunta, OuluSES, Suomen 4H-liitto (aluetoimistot) ja Taloudellinen tiedotustoimisto Kesäyrittäjyystiimi kokoontuu Oulun kaupungin työllisyyspalvelujen koordinoimana vastavuoroisesti eri tahojen luona Kesäyrittäjyystiimi vakiinnutetaan osaksi yrittäjyyskasvatusverkostoa. Kesäyrittäjyyttä toteutetaan kesäyrittäjyyden vuosikelloa (kuva 18) hyödyntäen. Kesäyrittäjyydestä tehdään jokavuotinen perinne nimettyjen tapahtumien, kesäyrityssetelien hakuprosessin ja kilpailujen kautta. Alueen yrittäjyyskasvatukseen liittyvät projektit linkitetään tukemaan kesäyrittäjyyttä. Hyödynnetään jo olemassa olevia videoita ja blogeja nuorten kesäyrittäjien kokemuksista sekä tehdään uusia esittelyvideoita, jotka innostavat ja kannustavat uusia nuoria mukaan yrittäjyyteen. Kerätään lista tiloista, jotka ovat käytettävissä kesäyrittäjyysohjelmalle. Kootaan lista yrityskummeista tai hyödynnetään jo olemassa olevia verkostoja. Kehitetään edelleen uusia innovatiivisia keinoja kesäyrittäjyyden edistämiseksi: esim. leijonanluola kesäyritysten sparraamiseksi, yhden päivän PopUp -yrityspäivät, kaikki kesäyrittäjät yhteen kokoavat kesäyritysfestarit, kesäyrittäjyyden mahdollistaminen vastavalmistuneille, kesäyrittäjyyden tarjoaminen erityisesti maahanmuuttajanuorille. Kehitetään kesäyrittäjien ohjaajakoulutusta rippikoulujen isos-periaatteen mukaan siten, että edelliskesänä kesäyrittäjänä toimiva nuori voi seuraavana vuonna toimia ohjaajana. Järjestetään opettajille koulutusta yrittäjyydestä esimerkiksi YES-keskuksen kautta. Jatketaan kesäyrittäjyyteen liittyvää kehittämistyötä ja huomioidaan sen mahdollisuudet myös tutkinnon perusteiden uudistuksessa, jonka lähtökohtana on osaamisperusteisuus, työelämälähtöisyys ja oppiainekeskeisyydestä luopuminen. Yrittäjyyden merkitys tutkinnon osissa tulee vahvistumaan ja OSAOssa ollaan parhaillaan laatimassa OSAOn opetussuunnitelmia sen mukaan. Suunnitelmia kesäksi 2015: o Oulun kaupungin työllisyyspalvelut varautuvat tarjoamaan kesätyöyritysseteleitä nuorille, jotka osallistuvat kesäyrittäjyyskurssille (BusinessOulu ja OuluSES). o Kempeleen kunta varautuu myöntämään kesäyrittäjyysrahan vuotiaille nuorille, jotka osallistuvat kesäyrittäjyyskurssille (Kempeleen 4H-yhdistys). o Suomen 4H-liitto jatkaa 4H-yritystoiminnan tarjoamista nuorille. o Kesäyrittäjyys NY -toimintana on mahdollista, kun se tapahtuu osana koulujen opetusta ja opiskelijat saavat siitä opintosuorituksen. o Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) Myllytullin yksikössä toteutetaan vuoden 2014 tapaan kesäajan NY kahvila- ja kauneuskujatoimintaa mahdollisuuksien mukaan. OSAOn Pikisaaren, Haukiputaan ja Kempeleen yksiköissä kartoitetaan myös mahdollisuuksia vastaavalle kesäyrittäjyystoiminnalle. Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 19

21 6 Linkit Oulun seudun ammattiopiston Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshanke : Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kesäyrittäjyysprojekti : Tornio/Paattyneet /Kesayrittajyys Nuori Yrittäjyys ry - NY-yrittäjyys: Suomen 4H-liitto - 4H-yrittäjyys: FINPEC - Virtuaalinen harjoitusyrittäjyys: Kesäyrittäjyys Ruotsissa: Kesäyrittäjyys Alankomaissa: Kesäyrittäjyys Kanadassa: Kevytyrittäjyyttä tarjoavia laskutuspalveluja: Työssäoppiminen yrittäjänä: Materiaalipankkeja: Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 20

22

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

4H-Yritys. Ohjattuja yrittäjyyden ensiaskeleita

4H-Yritys. Ohjattuja yrittäjyyden ensiaskeleita 4H-Yritys Ohjattuja yrittäjyyden ensiaskeleita 4H-Yritys on Osa 4H-nuorisotyötä. Valmis työväline nuorten yritystoiminnan tukemiseen ja käynnistämiseen. Mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä ohjatusti. TYÖELÄMÄVALMIUDET

Lisätiedot

Älä yritä, vaan Yritä

Älä yritä, vaan Yritä #eläyritä #osao Älä yritä, vaan Yritä KOULUTUSPÄIVÄ KESÄYRITTÄJYYDESTÄ 16.10.2014, Innomylly Koonnut: Vilma Mutka, Business Arena Oy Päivän tavoitteet: Kesäyrittäjyydestä tulee: Yksi varteenotettava työllistymisen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Innovointimatka Tornioon KESÄTYÖNÄ YRITTÄJYYS -ESISELVITYSHANKKEEN JÄRJESTÄMÄ BENCHMARKING -MATKA NUORTEN YRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEKSI 16.5.

Innovointimatka Tornioon KESÄTYÖNÄ YRITTÄJYYS -ESISELVITYSHANKKEEN JÄRJESTÄMÄ BENCHMARKING -MATKA NUORTEN YRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEKSI 16.5. Innovointimatka Tornioon KESÄTYÖNÄ YRITTÄJYYS -ESISELVITYSHANKKEEN JÄRJESTÄMÄ BENCHMARKING -MATKA NUORTEN YRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEKSI 16.5.2014 Minna t Lam, 30.5.2014 Sisältö: 1 Johdanto... 2 2 Kaupunkien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 Työssäoppiminen yrittäjänä Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 TOY työssäoppiminen yri äjäna TOYn idea on tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehi ää omaa yritysideaansa ja toteuttaa

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Nuorisofoorumi 7.11.15 Yrittäjämäinen asenne, yrittäjyys

Nuorisofoorumi 7.11.15 Yrittäjämäinen asenne, yrittäjyys Nuorisofoorumi 7.11.15 Yrittäjämäinen asenne, yrittäjyys Opiskelijasta tulee tähti ja meistä opettajista ohjaajia, jotka huolehtivat, että tähti pääsee linnunradalle ja nousuun. Tee työtä ja ole onnellinen,

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2013 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Työssäoppiminen Yrittäjänä OTSIKKO TOY. Alaotsikko. malli. Lyhyesti Terhi Leppä

Työssäoppiminen Yrittäjänä OTSIKKO TOY. Alaotsikko. malli. Lyhyesti Terhi Leppä OTSIKKO Alaotsikko Työssäoppiminen Yrittäjänä TOY malli Lyhyesti Terhi Leppä IKATA: Yrittäjäksi kasvamisen polku Sisäinen yrittäjyys Siirtymisvaihe Ulkoinen yrittäjyys Kantava teema Sisällä polttelee ja

Lisätiedot

Katsaus nuorten yrittäjyydestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Ylitarkastaja Natalia Härkin, 1.12.

Katsaus nuorten yrittäjyydestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Ylitarkastaja Natalia Härkin, 1.12. Katsaus nuorten yrittäjyydestä Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Ylitarkastaja Natalia Härkin, 1.12.2011 Yritysten lukumäärä 1990-2010 pl. alkutuotannon toimialat (Lähteet: Yritys-

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov LIITE 1 1 (11) TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on tunnettava oman alansa perustutkinnon opetussuunnitelma ja kansalliset näyttöaineistot,

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen Osuuskunta on oppimispaikka jossa pääset kehittämään yrittäjyysvalmiuksiasi samanhenkisten opiskelijoiden

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA

1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso 1-vuosi 2-vuosi 3-vuosi AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA ATTO-OPINNOT INTEGROITUNA AMMATILLISEEN TYÖSSÄOPPIMISEEN

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen

Lisätiedot

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto Starttiraha Starttirahan tarkoituksena on edistää yritysten ja työpaikkojen syntymistä Suomessa turvaamalla yrittäjäksi ryhtyvän henkilön (työttömän työnhakijan tai henkilöasiakkaan) toimeentulo yritystoiminnan

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet

Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet 2 YHTEISTYÖSOPIMUS: allekirjoitettu 9.3.2015 PIRKKALAN KUNNAN JA PIRKKALAN YRITTÄJIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tällä sopimuksella Pirkkalan kunta ja Pirkkalan Yrittäjät

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 3 Vuosisuunnittelu

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 3 Vuosisuunnittelu YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 3 Vuosisuunnittelu Yrittäjyyskasvatuksen lukuvuosi suunnitelma: 1. Visio: Jokainen rakentaa omaa mahdollisuuksien maailmaa -Yhteisen ymmärryksen

Lisätiedot

VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015

VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015 VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015 NUORI Tähtää Työelämään! Nuorten kesätyötuki 2015 Vetelin kunta on varannut kesälle 2015 nuorten työllistämiseen yhteensä 5 600. Kesätyötuen tavoitteena on kannustaa nuoria

Lisätiedot

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle?

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle? Mistä uudet osaajat infra-alalle alalle? Panu Tuominen projektipäällikkö MANK ry Tausta MANK:n pitkäaikainen huoli Ala ikääntyy Heikko vetovoima Mistä uudet osaajat? Projektin kesto 2014 2015 1 Ongelma

Lisätiedot

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE:

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE: KAMPANJAN TAUSTAA: - Avoimet työmarkkinat nuorille aina ensisijainen vaihtoehto - Markkinamekanismien hyödyntäminen työllistämisessä - Laadullisia ja määrällisiä tavoitteita - Toteutus Savon Sanomien,

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot