Nuorten kesäyrittäjyys

Transkriptio

1 Nuorten kesäyrittäjyys YHTEISTYÖMALLI NUORTEN KESÄYRITTÄJYYDEN MAHDOLLISTAMISEKSI OULUN SEUDULLA Minna t Lam, Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshanke

2 Sisältö: 1 Johdanto Kesäyrittäjyyden perusteet Perusfaktoja tienaamisesta Kesäyrittäjyyden määritelmä Miksi kesäyrittäjyys kannattaa? Kesäyrittäjyyden mallit h-yrittäjyys NY-yrittäjyys Oulun kesäyrittäjäksi -projekti Osuuskuntatoiminta Pop Up -yrittäjyydestä oikeaan yrittäjyyteen Yhteinen seudullinen toimintamalli Eri toimintamallien synteesi Monipuolinen ja kestävä tukiverkosto Kesäyrittäjyyden polku Kesäyrityssetelijärjestelmä Kesäyrittäjyyden seuranta ja koordinointi Kesäyrittäjyyden vuosikello Johtopäätökset ja kehittämisajatukset Linkit Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 1

3 1 Johdanto Kesätyö on monen lapsen ja nuoren ensimmäinen kosketus työelämään. Juuri koulujen kesäloman aikaan nuorella on parhaat mahdollisuudet intensiivisempään työrupeamaan ja kesätöissä nuori saa ensimmäiset kokemuksensa työntekijänä toimimisesta ja palkansaamisesta. Ensimmäisen työpaikan saaminen ilman työkokemusta voi olla vaikeaa ja varsinkin Oulun seudulla kilpailu työpaikoista ja -kokemuksesta on suuren nuorisoikäluokan ja haastavan työllisyystilanteen vuoksi kovaa. Niin hallitusohjelmassa kuin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa ja alueen strategioissa korostetaan yhteiskuntavastuuta nuorten koulutuksesta ja työllisyydestä. On tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori saa koulutuksen lisäksi kokemusta työnteosta ja työelämästä. Työelämän murroksessa on mietittävä uusia ratkaisuja tulevaisuuden työntekijöiden opettamiseksi ja kannustamiseksi työelämään. Työllisyyden kehittämistoiminnan keskiössä on yrittäjyyden ilmapiirin ja nuorten asenteiden parantaminen sekä yrittäjyysvalmiuksien vahvistaminen kaikilla eri koulutustasoilla. Yhtenä yrittäjyyteen kannustavana esimerkkinä on oppilaitoksissa lukuvuoden aikana toteutettava Nuori Yrittäjyys -toiminta. Sen ja lukuisten muiden yrittäjyyskasvatukseen liittyvien projektien tulokset ovat olleet rohkaisevia. Harjoitusyritystoimintaan osallistuneet nuoret ovat kertoneet yritystoiminnan avartaneen ymmärtämään työelämää ja rohkaisseet perustamaan omia yrityksiä. Kuva 1: Kesätyöunelmia ja -potentiaalia. (Kuva: OSAOn kuvapankki, tekijän muokkaamana) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 2

4 Kesäyrittäjyys, jossa nuori työllistää itse itsenä omaan kesäyritykseensä, on yksi keino kannustaa nuoria yrittäjyyteen ja mahdollisuus vahvistaa nuorten työelämä- ja yhteiskuntataitoja myös koulutoiminnan ulkopuolella. Kesäyrittäjyydestä on tullut viime vuosina lukuisia positiivisia kokemuksia ja toimintaa halutaan levittää entisestään. Sekä kunnan nuoriso- ja työllisyyspalvelujen että opettajien ja muiden yrittäjyyskasvatuksessa mukana olevien toimijoiden sekä elinkeinoelämän edustajien suunnalta on tullut tarvetta yhteisen konkreettisen toimintamallin luomisesta Oulun seudun kesäyrittämisestä niin, että kesäyrittäjyys olisi yksi vaihtoehto muiden kesätöiden rinnalla ja mahdollista jokaiselle halukkaalle. Käsissäsi oleva raportti on Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshankkeessa luotu kesäyrittäjyyteen liittyvien toimintamallien synteesi. Esiselvityshankkeessa on kesän 2014 aikana kerätty projektipäällikkö Minna t Lamin ja projektikoordinaattori Antti Vainiokankaan toimesta kokemuksia kesäyrittäjyydestä tapaamalla omaa yritystoimintaansa pyörittäneitä nuoria ja heidän tukiorganisaatioitaan Oulun ja Kemi-Tornion seuduilla, Kajaanissa, Kuusamossa sekä naapurimaassa Ruotsissa, jossa on pitkät perinteet kesäyrittäjyydestä. Ideoita ja tavoitteita Oulun seudun kesäyrittäjyydelle on koottu yhteistyössä mm. OSAOn eri yksiköiden, Oulun kaupungin, Kempeleen kunnan, Suomen 4H-liiton, Njetworking -yritysyhteisön, OuluSESin, Nuori Yrittäjyys ry:n ja BusinessOulun vetämän yrittäjyyskasvatusverkoston kanssa. Keskeinen foorumi toimintamallin luomiseksi oli hankkeen järjestämä koulutuspäivä kesäyrittäjyydestä, jossa reilut 50 innostunutta yrittäjyyskasvatuksessa mukana olevaa toimijaa pohti kesäyrittäjyyttä mm. learning cafe-, verkostokartta- ja oppimissopimusmenetelmien avulla (Kuva 2). Koulutuspäivässä oli mukana myös itse nuoria kesäyrittäjiä. Yhteiskunnan ja alueen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää saada yhä useampi lapsi ja nuori innostumaan yrittäjyydestä ja toimimaan yrittäjämäisellä asenteella. Tämän seudullisen yhteistyömallin tavoitteena on, että kesäyrittäjyydestä tulee yksi varteenotettava työllistymiskeino nuorille ja työkalu yrittäjyyden edistämiseksi Oulun seudulla. Kuva 2: OSAOn Myllytullin yksikössä pidetyssä koulutuspäivässä vahvistettiin verkostoa ja muotoiltiin yhdessä toimintamallia kesäyrittäjyyden toteuttamiseksi Oulun seudulla. (Kuva: Jouni Ylisuutari) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 3

5 2 Kesäyrittäjyyden perusteet 2.1 PERUSFAKTOJA TIENAAMISESTA Erilaiset siivoukseen, pihan- tai maatilanhoitoon liittyvät urakkatyöt, lastenhoito, marjanpoiminta ja lukuisat muut kausiluonteiset tehtävät ovat kuuluneet monen lapsen ja nuoren kesään ja vapaaaikaan. Toinen on joutunut käärimään hihat ylös vanhempien kehotuksesta, joku toinen on taas tarttunut itse tuumasta toimeen taskurahan tarpeessa. Monissa näissä tehtävissä työnjohto tuleekin juuri vanhemmilta, sukulaisilta tai muilta läheisiltä aikuisilta ja palkanmaksu on tapauskohtainen eikä verokorttiakaan ole siis välttämättä tarvittu. Nuori voi Verohallinnon ohjeiden mukaan pyytää nollaverokortin (0 % veroa), kun hänen arvioidut tulonsa ovat korkeintaan euroa vuodessa (vuonna 2014). Nuoren on mahdollisuus tehdä myös pienimuotoista myyntityötä ilman että hänen tarvitsee maksaa myynnistä arvonlisäveroa. Tässä kriteerinä on, että liikevaihto on alle euroa vuodessa. Yksittäinen kotitalous voi maksaa nuorelle ilman ennakkopidätystä ja verokorttia euroa vuodessa. Nuori voi saada euroa useastakin kotitaloudesta. Jos maksajana on sen sijaan yritys, on sen tehtävä ennakkopidätys. (Lähde: KESÄYRITTÄJYYDEN MÄÄRITELMÄ Kesäyrittäjyys on terminä vielä varsin uusi, vaikka erilainen nuorten yrittäjämäinen toiminta kesällä ei siis uutta olekaan. Tavanomaisista sesonki- ja urakkaluonteisista töistä kesäyrittäjyys eroaa siinä, että kesäyrittäjänä nuori on itse itsensä pomo. Liiketoiminnan idea, toiminnan tavoitteet ja mahdollisesti saatava voitto ovat kesäyrittämisessä nuoren omalla vastuulla eikä ulkopuolelta määrättynä. Se, onko nuoren kausiluonteinen liiketoiminta yritystoimintaa vai harrastustoimintaa, on veteen piirretty viiva. Pääasia on, että nuori pystyy selviytymään kesäyritystyöstään siinä missä normaalista kesätyöstäkin. Kesäyrittäjyys = pienimuotoinen, kausiluonteinen ja omaehtoinen itsensä työllistäminen oman liikeidean avulla. Oikean yritystoiminnan ja toiminimen perustaminen tuntuu monista pelottavalta. Mitä jos bisnes ei kannatakaan? Miten se vaikuttaa sosiaalietuuksiin, opintoihin ja työttömän statukseen? Kesäyrittäjyydessä on tarkoitus laskea kynnystä yritystoiminnan aloitukseen vähentämällä byrokratiaa ja tekemällä yritystoiminnan toteuttaminen nuorelle mahdollisimman riskittömäksi. Kuva 3: Veera Ylikotila kertoi tienanneensa kesällä 2014 perustamassaan kesäyrityksessä paremmin kuin kaupungin kesätyössään. (Kuva: Antti Vainiokangas) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 4

6 Nuori voi toki pyörittää omaa kesäyritystä ilman ulkopuolisten apuakin, mutta parhaimmillaan kesäyrittäminen rakentuu eri osapuolten yhteistyöllä. Ruotsissa on kehitetty metodia, työkaluja ja mallia kuntien tarjoamasta kesäyrittäjyydestä (Sommarlovsentreprenör) jo vuodesta 1999 lähtien. Ruotsissa kehitetty kuntien tarjoama kesäyrittäjyysohjelma rakentuu kolmen toimijan yhteistyöstä: 1. Kesäyrittäjänä on mahdollista luoda oma liiketoiminta, oma kesätyö ja oma kesäyritys perustuen omiin ideoihin ja tarpeisiin. Ohjelmassa oppii yrittämisestä, yrittäjyydestä ja itsestään sekä saa kesäyrittäjyyskurssin kautta koko toiminnan ajaksi valmennusta ja ohjausta sekä vakuutuksen ja pienen alkupääoman. 2. Organisoijana on mahdollisuus tukea nuorten ideoita, kasvua ja yrittäjyyttä jo valmiiksi testatun konseptin kautta, johon sisältyy ainutlaatuiset olosuhteet, työkalut ja laadukas sopimus. 3. Ohjaajat valmennetaan toimintaan kolmepäiväisen kurssin avulla, jonka lisäksi saa pääsyn koulutuspankkiin ja käytännön tukea toiminnasta. Ruotsin kesäyrittäjyysohjelmasta on saatu hyvää palautetta ja nykyisin konsepti on levinnyt ympäri Ruotsia sekä kansainvälisestikin. Lisätietoja: MIKSI KESÄYRITTÄJYYS KANNATTAA? Listatessa kesäyrittäjyyteen liittyviä sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia, positiiviset asiat voittavat negatiiviset (ks. Kuva 5). Kesäyrittäjyyttä pidetään erinomaisena keinona edistää paikallista yrittäjyyshenkeä, parantaa nuorten työllisyyttä sekä lisätä nuorten oma-aloitteisuutta ja työelämätaitoja. Kaiken lisäksi nuorille kesäyrittäjille on oikeasti tarvetta kuka tarvitsee ikkunanpesijää, kuka koiranulkoiluttajaa. Aina kun kesäyrittäjyyden ottaa puheeksi, ilmoittautuu innostuneita tukijoita ja asiakkaita ostamaan nuoren tarjoamia tuotteita tai palveluja. Onnistumisen elämyksiä, tietoa ansaintalogiikasta ja oman tekemisen merkityksestä. Nuorilta kesäyrittäjiltä kysyttäessä kesäyrittäjyys on ollut useimmille kesän kohokohta. Parasta on ollut se, kun on saanut tehdä mitä itse haluaa ja on saanut kokeilla jotain ihan uutta (Kuva 4). Kesäyrittäjät ovat kertomansa mukaan oppineet oman kesäyritystoiminnan kautta valtavasti niin liiketoiminnasta ja taloudenhallinnasta kuin oman työn johtamisesta ja vuorovaikutuksesta. Monet ovat oppineet kesän aikana kysymään neuvoja ja pyytämään apua. Kuva 4: Kemissä lukiolaisilla oli kesällä 2014 mahdollisuus toimia NY-yrittäjinä Lapin ammattikorkeakoulun kehittämän kesäyrittäjyyskurssin kautta. Kuvassa NY Galette lettukahvilan pitäjät Thanh Säily ja Heidi Ruonavaara. (Kuva: Minna t Lam) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 5

7 Vahvuudet Edistää yrittäjyyttä, yritteliäisyyttä ja nuorten työllistymistä Antaa nuorille työkokemusta ja työelämätaitoja Hyvä tilaisuus opetella myymistä ja oman työn johtamista Vahvistaa nuorten yhteyksiä työelämään Antaa nuorelle arvokkaita onnistumisen elämyksiä, tietoa ansaintalogiikasta ja oman tekemisen merkityksestä Eri toimijat ja toimintamallit kokoava hanke Kesäaika ei ole sidottu kouluun/opinto-ohjelmiin Kesä on hyvä ajankohta erilaisille ulkotöille ja asiakkaiden tavoittamiselle Monialaisuus NY:llä ja 4H:lla valmiina hyvät paketit toiminnan mahdollistamiseksi ja taloudenhallinnan järjestämiseksi Matala byrokratia ja riskittömyys Kesäyritysseteli on tärkeä kannustin ja yritystoiminnan mahdollistaja Yhteisellä asialla kesäyrittäjien tukemisen kautta jokainen voi osallistua omalta osaltaan yhteiskuntatakuun toteuttamiseen Motivoivaa, kun voi itse vaikuttaa työn tulokseen Heikkoudet Toiminnan koordinointi ja seurantajärjestelmän puute Ei sovellu kaikille nuorille Vaikea huomioida erilaiset nuoret ja erityisesti ne, jotka tarvitsisivat enemmän ohjausta Kesäyrityksen perustamiseen saatavan rahan (kesätyöyrityssetelin) kohdentaminen vain tietylle kohderyhmälle Yrityskummien ajan löytyminen ja sitouttaminen nuoren opastukseen haastavaa Työlästä, jos jokainen opiskelija perustaa itse oman yrityksen (hallinnollinen työ) Opettajien OVTES ei taivu kesäajalla ohjaamiseen Ohjaajan, yrityskummien ja mentoreiden työajan sovittaminen kesä(lomien) aikaan NY-yrittäjyys vain oppilaitoksen kirjoilla oleville Mahdollisuudet Yksi ovi, jonka takaa löytyy tietoa ( Osa yrittäjyyskasvatuksen polkua Alueen yhteinen kampanja (brändäys) Hyvä jatkumo niille nuorille, jotka haluavat jatkaa omaa lukuvuoden aikana perustettua NYyritystään kesällä Kesäyrittäjätyön tunnustaminen opintoihin Kesäyrittäjyyden seuranta ja arviointi sähköisesti Kaupungin osallistuminen (kesäyrittäjyyssetelit) Oppilaitosten tilat vapaina kesäaikaan - tilojen käyttöasteen nostaminen Kokonaistyöaikaan kuulumattomien opettajien hyödyntäminen ohjaajina Opiskelijoiden hyödyntäminen ohjaajina Perheiden ja yhteisöjen yhteinen projekti Verkkokaupan hyödyntäminen Maksupäätteen perustaminen pankkikorttimaksuja varten (esim. izettle) Yrittäjämäinen kouluyhteisö Vastaa opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteisiin Kesäyrittäjänuoret opettaa opeja Nuorten mahdollisuus jatkaa yritystoimintaa osuuskunnassa myös valmistumisen jälkeen Uhat Nuori ei sitoudu loppuun asti Kesä liian lyhyt aika toteuttaa Liikeidea ei kannata, asiakkaita ei löydy Ei löydy kaveria kesäyritystoimintaan Nuori ei saa tarpeeksi ohjausta Opettajilla ei tarpeeksi taloushallinnon ja liiketoiminnan osaamista Koneet voi hajota Ohjaajien ja mentoreiden heikko sitoutuminen Osa nuorista vapaamatkustajina miten valvotaan (arviointi), että tehdään oikeasti töitä? Nuorelle kasautuu liikaa töitä; kahden kesätyön ansa: "oikea kesätyö" ja "kesäyritys" Markkinoinnin/tiedottamisen epäonnistuminen miten voi valita kesäyrittäjyyden, jos siitä ei tiedä? Toiminnan lakkaaminen valmistumisen jälkeen Kesäyrittäjyyden sopiminen huomosti työttömälle Kuva 5. SWOT-analyysi kesäyrittäjyydestä. (Kuva: Minna t Lam, Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshanke) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 6

8 3 Kesäyrittäjyyden mallit Useimmat nuorten kesäyrityksistä ovat jotain pienimuotoista palvelutoimintaa: leipomista ja kesäkioskin tai kahvilan ylläpitoa, pyöräkorjausta, siivousta, pihanhoitopalveluja, kerhotoiminnan järjestämistä lapsille, nettisivujen tekoa tai valokuvausta. Idea kesäyritykselle voi syntyä lähipiirin toiveista, tarjolla olevista tiloista tai vaikka oman harrastustoiminnan kautta syntyneestä tarpeesta. Kesäyrityksen voi perustaa yksin tai porukalla. Oikeastaan tapoja ja malleja kesäyrittämiseen on yhtä monta kuin on nuoria kesäyrittäjiäkin. Seuraavaksi esitellään muutama erilainen toimintamalli kesäyritystoiminnan organisoinnin näkökulmasta H-YRITTÄJYYS 4H-järjestö on valtakunnallinen uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton lasten ja nuorten elämänhallintaa ja yritteliäisyyttä tukeva kansalaisjärjestö. Erilaisen kerho- ja harrastustoiminnan sekä työelämäkurssien lisäksi 4H tarjoaa vuotiaille nuorille mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä ohjatusti henkilökohtaisen yritysohjaajan opastuksella. Nuori voi perustaa yrityksen itsenäisesti tai 4H:n järjestämällä yrityskurssilla, joka kestää normaalisti 8 tuntia. Jokaisella 4H-yrittäjällä on oma yritysohjaaja, joka voi olla kuka tahansa nuoresta ja hänen yrittämisestään kiinnostunut aikuinen kuten oma vanhempi tai paikallinen yrittäjä. Nuori tekee yrityksestään suunnitelman Nuoren työkirjaan ja 4H-yrityksen perustamisilmoituksen sekä kirjallisen sopimuksen yritysohjaajansa kanssa. Tarkemmat ohjeet sekä 4H-yrityksen perustamiseen liittyvät oppaat, sopimukset, ilmoitukset ja vastuuvakuutuslomakkeet löytyvät 4H:n internetsivuilta. Lukuisia 4H-yrityksiä on toiminut myös kesän 2014 aikana ympäri Pohjois-Pohjanmaata. 4Hyrittäjillä on korostunut perheen tuki ja harrastustoiminnan merkitys. Monelle nuorelle 4Hyritystoiminta on voinut poikia jatkotyötä ja jopa oikean oman yrityksen (Kuva 6). Esimerkiksi Kuusamossa 4H-yrittäjät ovat saaneet yritystoimintansa tueksi yrittäjäsetelin yhteistyössä Kuusamon kaupungin perusturvan kanssa. Lisätietoja: Kuva 6: Aleksi Hyytisen ja Teemu Vähäkankaan 4H-yritys Pihapalvelu Hy Vä muuttui varsinaiseksi liiketoiminnaksi. Nuoret yrittäjät aikovat rahoittaa yritystoiminnallaan jatkoopintonsa. (Kuvat: Antti Vainiokangas) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 7

9 3.2 NY-YRITTÄJYYS Nuori Yrittäjyys ry (NY) on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tarjoaa yrittäjyyden, työelämän ja taloudenhallinnan taitoja vuotiaille nuorille esiopetuksesta korkeakouluun. Yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevat ohjelmat toteutetaan kouluissa osana opetusta siten, että ohjelman käytännön toteuttamisesta vastaa opettaja. (Kuva 8) NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma on peruskoulun 9. luokkalaisille sekä lukion ja ammatillisen toisen asteen opiskelijoille suunnattu opinto-ohjelma, jossa käydään lukuvuoden aikana läpi yrityksen kaikki vaiheet perustamisesta yrityksen lopettamiseen. Ohjelmiin kuuluu valmiit opintomateriaalit, joiden käyttöönottoon saa tukea NY:n kansallisesta toimistosta ja YES-verkostolta. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa on mahdollista toteuttaa myös kesäaikaan, jos se tapahtuu osana koulun opetusta ja opiskelija on kirjoilla oppilaitoksessa. NY-yrityksen toiminnan kesto voi olla enintään yksi vuosi. Kuva 7: OSAOn parturi-kampaaja ja kauneusalan opiskelijat toimivat NYyrittäjinä kesällä 2014 Kauneuskujan kesäkampaamossa ja kesäkauneushoitolassa. (Kuva: Minna t Lam) NY:stä on kokemuksia esimerkiksi Oulun seudun ammattiopiston Myllytullin yksikössä kauneudenhoito- ja kondiittoria-alalta, jossa opiskelijat saivat vuokrata tilat kesäkuun ajaksi koulultaan. Lapin ammattikorkeakoulu on kehittänyt NY-toiminnan ympärille Ruotsista haetun mallin mukaan oman kesäyrittäjyyskurssin, johon osallistui kesällä 2014 Kemin, Keminmaan, Tornion ja Ylitornion kunnat. Kunnat ovat tarjonneet alkupääomaksi suuruisen yrittäjyysrahan nuorelle, joka on kesäyrittäjyyskurssin kautta osallistunut ensin noin yhden viikon starttileirille ja sitten noin 8 viikon käytännön jaksolle, jossa ohjaajana on toiminut joko ammattikorkeakoulun opiskelija, kunnan nuorisotyöntekijä tai työpajaohjaaja. Myös Kajaanissa kaupunki on lähtenyt tukemaan nuoria yrittäjiä 200 euron suuruisella alkupääomalla per yrittäjä. Lisätietoja: Kuva 8. NY Yrittäjyyskasvatuksen polku on kehitetty yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. (Kuva: Nuori Yrittäjyys ry) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 8

10 Timo Heikkala 3.3 OULUN KESÄYRITTÄJÄKSI -PROJEKTI 2014 Nuoria voidaan kannustaa yrittäjyyteen yhdistysten ja oppilaitosten lisäksi myös siten, että halu nuorten auttamiseen voi lähteä toisilta yrittäjiltä. Oulussa toteutettiin kesällä 2014 Kesäyrittäjäksi - projekti, jossa vuotiaiden nuorten oli mahdollisuus toimia kesäyrittäjänä Njetworking - yrittäjyysyhteisön ja Oulun kaupungin tukemana (Kuva 9). Projektiin osallistuvat nuoret saivat valmennusta yritystoimintaan kokeneilta yrittäjiltä sparrauspajoissa ja kesäyrittäjillä oli mahdollisuus saada Oulun kaupungilta 280 arvoinen kesäyrittäjyysseteli yritystoiminnan käynnistämiseksi sekä oma kummiyrittäjä. Laskutus hoidettiin ulkopuolisen Ukko.fi -palvelun (arvonlisäverollinen palvelu) kautta ja varsinkin tiedotuksen kannalta tärkeänä kumppanina oli myös Kaleva. Lisätietoja: Kuva 9: Kesällä 2014 Njetworking-yhteisön toimijoiden ja Oulun kaupungin tuella pääsi kokeilemaan siipiään kuusi erilaista oululaista nuorten yritystä. (Kuva: Kesäyrittäjäksi -projekti, Njetworking) 3.4 OSUUSKUNTATOIMINTA Osuuskuntatoiminta on joustava yritysmuoto, jossa nuoren on mahdollista kokeilla yrittäjämäistä toimintaa. Osuuskuntia on perustettu myös ammatillisten oppilaitosten yhteyteen toimimaan oppimisympäristöinä tiimioppimiselle ja tukemaan oppijoiden kasvua ammatillisuuteen ja yrittäjyyteen. Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 9

11 3.5 POP UP -YRITTÄJYYDESTÄ OIKEAAN YRITTÄJYYTEEN New Yorkista alkunsa saanut Pop Up -ilmiö on ehtinyt eri puolille Suomea esimerkiksi kesäajaksi ilmestyneiden Pop Up -ravintoloiden muodossa. Käytännössä tämä tarkoittaa lyhytaikaista liiketoimintaa, joihin on otettu tiloiksi esimerkiksi entisiä teollisuushalleja ja liiketiloja tai yksityiskoteja. Pop Up -ajatus soveltuu varsin hyvin myös nuorten kesäyrittäjyyteen. Niin sanotussa kevytyrittämisessä tai poppaamisessa on mahdollisuus itsenäiseen työhön ja yrittäjämäiseen toimintaan ilman, että tarvitsee välttämättä perustaa omaa yritystä. Tähän tarkoitukseen on tarjolla erilaisia palveluja, jotka auttavat yrittäjämäisen toiminnan infran kuten laskutuksen ja muun taloudenhallinnan sekä verkkopalvelujen kanssa. Esimerkkeinä kyseisistä palveluista on NY-toiminnassa käytetty holvi.com ja Njetworkingin 2014 Kesäyrittäjäksi -hankkeessa käytetty ukko.fi. Muita vastaavia palveluja tarjoavat esim. thepopupcompany.fi, eezy.fi ja omapaja.com. Jos nuorella on tarpeeksi hyvä liikeidea ja mahdollisuus kannattavaan yritystoimintaan, on paras tapa tietysti perustaa oikea yritys (ks. esim. kuva 10). Minähän pystyn tähän ja tämä on kivaa! Kuva 10. Kun liminkalainen autoista kiinnostunut lukiolainen ei löytänyt kesätöitä, päätti hän perustaa oman autofiksaamon. Tukea yrityksen käynnistämiseen nuori yrittäjä sai mm. tutuilta yrittäjiltä, tilitoimistolta ja Uusyrityskeskukselta. Starttirahaa nuori yrittäjä haki ja sai ELY-keskukselta. (Kuva: Antti Vainiokangas) Suosittelemme lämpimästi ja kannustamme uusia opiskelijoita NY-yrityksen pyörittämiseen tulevina vuosina. Meidän koulu tarjosi mahtavat puitteet, joita ei kannata jättää tulevinakaan kesinä hyödyntämättä! Kuva 11. Ryhmänohjaajalta saatu idea NYyritysten perustamisesta OSAO Myllytullin myymälän tiloihin oli leipurikondiittoriopiskelijoille haastava, mutta antoisa kokemus. Kuvassa Kati Väänänen. (Kuva: Minna t Lam) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 10

12 4 Yhteinen seudullinen toimintamalli 4.1 ERI TOIMINTAMALLIEN SYNTEESI 4H:lla ja NY:llä on olemassa jo valmiita ja hyväksi havaittuja konsepteja, joiden avulla nuori voi kokeilla helposti ja riskittömästi yritystoimintaa. Lisäksi Oulussa on mm. pilotoitu kesäyrittäjyyttä yritysyhteisön 2014 vetämän projektin ja kaupungin tarjoaman kesätyöyrityssetelin tukemana. Erilaiset toimintamallit ja vaihtoehdot yrittäjyyden harjoittelemiseksi ovat rikkaus. Niin kuin yrittäjäksi yleensä, voi kesäyrittäjäksikin päätyä useita eri reittejä. Ei kai ole syytä rajata siis kesäyrittäjyyttäkään vain yhden organisaation tai alan erityistehtäväksi? (Kuva 12) Kesäyrittämisen lähtökohtana on nuoren oma innostus ja motivaatio. Kesäyrittäjäksi sopii kuka tahansa nuori, jolla on tarvittavaa asennetta, omatoimisuutta ja halu kokeilla jotain uutta. Parhaimmillaan kesäyrittäjyydestä tulee yhteinen työkalu yhteisen tavoitteen eli nuorisotyöllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi. Kesäyrittäjyyttä pitäisikin pystyä tarjoamaan tasavertaisesti kaikille ja näin ollen kesäyrittäjyyttä voi ja saa myös olla tukemassa meistä jokainen. Kuva 12. Toimintamallien synteesi. (Kuva: Minna t Lam, Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshanke) Kuten ei toimintamallin rajaaminen ei kesäyrittäjyyden kohderyhmän määrittelykään ole yksiselitteistä. 4H-yrittäjänä voi toimia kuka tahansa vuotias 4H:n jäsen, kun taas NYyrittäjän täytyy olla oppilaitoksen kirjoilla. Kunnan myöntämän yrittäjyysrahan edellytyksenä on puolestaan se, että nuori on kuntalainen ja osallistuu valmennuskurssille sekä huolehtii kirjanpidosta ja raportoinnista kunnan edellyttämien ohjeiden mukaan. Kunnat ovat myöntäneet kesäyrittäjyystukea myös 4H- ja NY-yrittäjille. Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 11

13 4.2 MONIPUOLINEN JA KESTÄVÄ TUKIVERKOSTO Kipinä nuoren yritystoimintaan voi syttyä niin harrastustoiminnan kuin opintojenkin kautta. Nuorella ei monestikaan ole ehtinyt vielä karttua vankkaa kokemusta yrittäjyydestä saati sitten muuten työelämästä, joten kaikenlainen pienikin apu kesäyrittäjän polulla on tärkeää. Kokeneemman yrittäjän neuvoilla ja vinkeillä, läheisten tarjoamalla käytännön kuskaus- ja järjestelyavulla sekä esimerkiksi tilojen tai tuotteiden saannissa sponsoroinnilla on nuorelle ja nuoren yritystoiminnalle iso merkitys. Jokainen meistä voi kannustavalla palautteella ja viimeistään ostopäätöksellään olla omalta osaltaan tukemassa nuoren yrittäjän matkaa. (Kuvat 13 ja 14) Kuva 13. Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshankkeen OSAOn Myllytullin yksikössä järjestämässä koulutuspäivässä korostui yhteistyön merkitystä nuorten ja nuorten parissa toimijoiden välillä. (Kuva: Jouni Ylisuutari) Kesäyrittäjälle oppaaksi ja tsemppaajaksi sopivien yrityskummien löytäminen ja sitouttaminen toimintaan voi olla haastavaa. Eri toimijoilla ja tahoilla on kuitenkin olemassa jo valmiita verkostoja, joita kannattaa hyödyntää yrityskummien löytämiseksi. Kuva 14. Nuorten kesäyrittäjien tukeminen yhteisvastuullisesti. (Kuva: Minna t Lam, Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshanke) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 12

14 4.3 KESÄYRITTÄJYYDEN POLKU Tämän Oulun seudun kesäyrittäjyydestä luotavan toimintamallin tavoitteena on olla yhteistyömalli, jossa eri toimijat ja toimintamallit saavat synergiaetuja toinen toisistaan. Oulun laaja toimijaverkko ja alueen yrittäjämyönteinen ilmapiiri antavat sille erinomaiset puitteet. Eri toimijoiden on kuitenkin hyvä sopia yhteisistä tavoitteista ja periaatteista, jotta kesäyrittäjyyttä voidaan tarjota tarinan päähenkilöille eli nuorille tasavertaisesti. Yhteisten pelisääntöjen asettaminen on tärkeää varsinkin silloin, kun a) kesäyrittäjyyteen tarjotaan jonkinlaista yrittäjyysrahaa (esim. kesätyöyrittäjäseteliä) kesäyrityksen käynnistämiseksi; ja b) kesäyrittäjällä on mahdollisuus hyödyntää koulun tiloja ja saada hyväksi luettua kesäyrittäjyyttä opintoihin / osaamispisteitä (valinnaisiin) tutkinnonosiin. Vaikka alueella on erilaisia toimintamalleja kesäyrittäjyyden mahdollistamiseksi, voidaan niitä toteuttaa suurin piirtein samojen periaatteiden mukaan. Niin sanotun kesäyrittäjyyden polun muotoilu on itse asiassa varsin helppoa, koska kaikki kesäyrittäjyyteen soveltuvat erilaiset toimintamallit rakentuvat hyvin samanlaisen perusrungon ympärille: tiedotus, haku, valmennus, aktiivijakso, päätös ja arviointi sekä raportointi (Kuva 15). Kuva 15. Kesäyrittäjyyden polku. (Kuva: Minna t Lam, Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshanke) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 13

15 Kesäyrittäjyyden polku Info: Haku: Valmennus: Aktiivijakso: Päätös ja arviointi: Raportointi: Kesäyrittäjyyttä mainostetaan hyvissä ajoin, jotta nuori ehtii miettiä kesäyrityksen perustamista ja liikeideaa kesäyritykselle - syksyllä: edelliskesän kesäyrittäjät kertovat kokemuksistaan ja innostavat uusia - vuoden alussa: kesätöiden etsintä alkaa - keväällä: työnantajat tekevät valinnat kesätyöpaikoista; nuorilla viimeinen mahdollisuus löytää kesätyö Kesäyrittäjäksi haun täytyy olla tarpeeksi pitkä, jotta nuorella on aikaa kypsytellä liikeideaansa ja tehdä päätös kesäyrittäjäksi ryhtymisestä - haku helmi-maaliskuussa samaan aikaan muiden esim. kunnan tarjoamien kesätöiden kanssa - nuoren laadittava kesäyrittäjyyskurssille hakukirje, jossa perustelee miksi haluaa kesäyrittäjäksi ja millaisen kesäyrityksen haluaa perustaa kesäyrittäjien valinta Ennen kesäyrityksen perustamista nuori osallistuu koulutukseen (varsinkin jos nuori saa kesäyrittäjyyteen rahallista tukea) - esim. viikon mittaisella starttileirillä hiotaan liikeideaa ja liiketoimintasuunnitelmaa sekä vahvistetaan nuoren liiketoimintaosaamista pääpaino käytännön tekemisessä ja yhdessä oppimisessa - kesäyrittäjien tiimiyttäminen sekä yrityskummien osaamisen hyödyntäminen Liiketoiminta - kesä-heinäkuussa oman kesäyritystoiminnan pyörittäminen - säännölliset tapaamiset ohjaajan, yrityskummin ja muiden kesäyrittäjien kanssa - kirjanpito yms. kesäyritystoiminnan seuranta Kesäyritystoiminta lopetetaan ja nuori arvioi yritystoimintansa onnistumista ja saatuja kokemuksia sekä tekee veroilmoituksen yhdessä ohjaajan kanssa - nuori saa diplomin (ns. työtodistuksen) kesäyritystoiminnasta - halutessaan nuori (opiskelija) voi hakea kesäyritystoiminnastaan hyväksi lukua ja tunnustamista esim. (valinnaisiin) tutkinnonosiin (nuoren oma ratkaisu!) Nuorten kokemukset ja kesäyrittäjyyskurssin tulokset vedetään yhteen ja raportointia hyödynnetään toiminnan koordinoinnissa ja jatkokehittämisessä Kuva 16. Kesäyrittäjän polku. (Kuva: Minna t Lam, Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshanke) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 14

16 4.4 KESÄYRITYSSETELIJÄRJESTELMÄ Monet kaupungit ja kunnat jakavat nuorille kesätöihin pääsemisen helpottamiseksi kesätyöseteleitä, jonka saamisen edellytyksenä voi olla tietty ikäraja ja se, että on kirjoilla kunnassa. Kesätyösetelin avulla nuori voi hakea kesätyöpaikkaa oman asuinkunnan yrityksistä, yhdistyksistä ja järjestöistä. Aina työpaikkaa ei löydy tai nuoren toiveena on ns. normaalin työpaikan sijaan halu ja ajatus itse itsensä työllistämisestä oman liikeidean tiimoilta. Kesätyösetelin sijaan näissä tapauksissa ratkaisuna voi olla kunnan tarjoama ns. kesätyöyritysseteli. Kunnan tarjoamalla kesätyöyrityssetelillä on omaa yritystoimintaa harkitsevalle nuorelle ennen kaikkea kannustava merkitys. Alkupääoman merkitystä alkuinvestoinneille ja kesäyrityksen perustamiseen liittyvien muiden käynnistyskulujen kattamiselle ei tule myöskään vähätellä. Se voi olla nuorella hyvä porkkana, mutta myös yritystoiminnan edellytys. Kesätyöyrittäjyys on vaihtoehtoinen kesätyömuoto eikä sitä voida kuitenkaan myöntää automaattisesti kaikille halukkaille. Kunnan kannalta kesätyöyrityssetelin myöntämiselle on tarkat kriteerit ja seurantajärjestelmä. Kesätyöyrityssetelin saamisen edellytyksenä on, että: - nuori on kunnan kirjoilla ja kuuluu kesätyöyrityssetelin saamiseksi vaadittavaan ikäryhmään; - nuori osallistuu kesäyrittäjyyteen liittyvään valmennukseen; - nuori raportoi yritystoiminnastaan rahoittajalle (kunnalle) vaadittavien ohjeiden mukaan (esim. kesän aluksi jonkinlainen liiketoimintasuunnitelma, kesän aikana päiväkirjan pitäminen ja kesän lopuksi tilinpäätös kesäyritystoiminnasta); ja - nuori ei ole samanaikaisesti kunnan/kaupungin kesätöissä eikä käytä muita kesätyötukia. Esimerkiksi Oulun kaupungin työllisyyspalvelujen ajatuksena on, että kaupungin kesätyöseteliin oikeutetut vuotiaat nuoret voivat vaihtaa kesätyösetelin joustavasti kesätyöyritysseteliin. Näin ollen kesäyrittäjyys tulee tasavertaiseksi vaihtoehdoksi muille kesätöille. Yrittäjämäisen asenteen ja toiminnan vahvistamiseksi kesätyöyrittäjyyssetelin kohderyhmän ikähaarukkaa on kuitenkin pyritty laajentamaan. Ikäraja kesätyöyrityssetelin saamiselle voi määrittyä kesäyritystoiminnassa käytettävän laskutusjärjestelmän kriteerein. Kesätyöyrityssetelien saajien ja kesäyrittäjyyskurssille osallistujien valinnassa etusijalla ovat ne nuoret, jotka eivät ole saaneet muuta ohjausta yrittäjyyteen eivätkä ole samanaikaisesti muilla yrittäjyyskursseilla. Kesätyöyrityssetelin myöntäminen voidaan tehdä joko yhdessä tai kahdessa erässä. Jos tuki annetaan heti kesäyritystoiminnan aluksi, nuori saa siitä parhaimman hyödyn yritystoimintansa käynnistämiseksi ja alkuhankintoihin. Toisaalta kesäyritystuen jakaminen kahteen erään motivoi ja sitouttaa nuorta jatkamaan yritystoimintaansa niin, ettei kesäyrittäminen jää kesken. Kesätyöyritysseteli voidaan myöntää kunnan työllisyyspalveluista tilanteen mukaan joko kesäyrittäjyyskurssia järjestävälle organisaatiolle tai suoraan nuorille kesäyrittäjille. Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 15

17 4.5 KESÄYRITTÄJYYDEN SEURANTA JA KOORDINOINTI Kesäyritystoiminnan koordinoinnin ja seurannan kannalta on keskeistä kehittää toimiva systeemi tiedon jakamiseksi ja päivittämiseksi. Oulussa kesäyrittäjyyskoulutuspäivässä kokoontunut verkosto esitti idean yhteisestä tietopankista tai nettiportaalista (esim. joka kokoaisi kaiken kesäyrittäjyyteen liittyvän haku-, valmennus- ja toteuttamismateriaalin yhteen palvelemaan sekä kesäyrittäjyyden organisoijia ja ohjaajia että tietysti nuoria kesäyrittäjiäkin. Yksittäisen nettisivuston yläpito on kuitenkin haastavaa ja sitä paitsi eri organisaatioilla on jo olemassa valmiita toimivia sivustoja toimintamalliensa tueksi. Parasta olisi, jos kesäyrittäjyyteen liittyvän tiedon alueelta voisi koota jotenkin jo olemassa olevien sivustojen (esim. NettiNappi) yhteyteen. Toimijakenttä nuorten ja yrittäjyyden parissa on laaja ja moninainen. Tiedonkulun, kehittämisen ja innostuneisuuden kannalta verkostoituminen ja yhteiset tapaamiset ovat tärkeitä. BusinessOulu on koonnut menestyksellisesti yhteen Oulun seudun yhteistä yrittäjyyskasvatusverkostoa, jonka säännöllisissä tapaamisissa on mahdollista jakaa tietoa ja kokemuksia sekä saada vertaistukea muilta yrittäjyyskasvatuksen piirissä toimijoilta. Kesäyrittäjyys on yksi yrittäjyyskasvatuksen haara, jonka ylläpito ja kehittäminen vaativat oman aktiivisen porukkansa. Kesäyrittäjyyden tiimoilta on oltava tiedossa yhteyshenkilö jokaisesta kesäyrittäjyyteen liittyvästä organisaatiosta (yhdistykset, oppilaitokset, kunta yms.). Nämä yhteyshenkilöt muodostavat niin sanotun kesäyrittäjyystiimin, joka kokoontuu Kuva 17. Opettajat, opiskelijat ja nuorten yrittäjyyden sekä työllisyyden asiantuntijat pohtimassa kesäyrittäjyyden mahdollisuuksia koulutuspäivässä. (Kuva: Jouni Ylisuutari) vaihtamaan kuulumisia ja sopimaan yhteisistä toimintatavoista esimerkiksi muutaman kerran vuodessa varsinkin keväällä ennen uutta kesäyrittäjyyskautta ja syksyllä heti kesäyrittäjyyskauden jälkeen. Yhteistyön ja tiedonkulun vahvistamiseksi kesäyrittäjyystiimi voi olla apuna myös kesätyöyritysseteliä myöntävän kunnan työllisyyspalveluille toiminnan seurannassa ja arvioinnissa. Kesäyrittäjyystiimissä edustajat (syksy 2014): - BusinessOulu ja Oulun kaupungin työllisyyspalvelut - Kempeleen kunta - Oulu Student Entrepreneurship Society (OuluSES) - Oulun seudun ammattiopisto (OSAO) - Suomen 4H-liitto - Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 16

18 4.6 KESÄYRITTÄJYYDEN VUOSIKELLO Kesäyrittäjyydestä saatujen kokemusten perusteella kesäyrittäjyyden onnistumisessa on tärkeää olla liikkeellä tarpeeksi ajoissa. Liikeidean keksiminen ja liiketoiminnan suunnittelu ei tapahdu nopeasti. (Kesä)yrittäjäksi ryhtyminen vaatii kypsyttelyä. Kesäyrittäjyysinnostuksen levittämiseksi paras tapa on hyödyntää itse kesäyrittäjinä toimineiden kokemuksia ja kertomuksia. Seuraavan kesän kesäyrittäjien rekrytointi onkin aloitettava heti kesän jälkeen syksyllä, kun sen kesän yrittäjien kokemukset ja elämykset ovat vielä tuoreessa muistissa. Toinen nuorten herättely tarvitaan heti joululoman jälkeen, koska tammikuu on otollista aikaa alkaa suunnitella tulevaa kesää ja kesätöitä. Tähän kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia nuorille suunnattuja kesätyömessuja ja -tapahtumia. (Kuva 18) Kesäyrittäjyydestä jokakesäinen juttu Kesäyrittäjyyden markkinoinnin lisäksi edelliskesän kesäyrittäjiä kannattaa hyödyntää myös uusien kesäyrittäjien ohjaamisessa. Heiltä löytyy paras käytännön tietotaito ja innostus. Systeemi voi toimia ripareilla käytetyn isos-periaatteen tapaan. Kesällä nuori toimii kesäyrittäjänä, seuraavana talvena hän käy ns. ohjaajakoulutuksen ja seuraavana kesänä hän toimii pientä palkkiota vastaan uusien nuorten ohjaajana. Kuva 18. Kesäyrittäjyyden vuosikello. (Kuva: Minna t Lam, Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshanke) Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 17

19 5 Johtopäätökset ja kehittämisajatukset Kokemukset kesäyrittäjyydestä ovat todella positiivisia ja kannustavia: Kesäyrittäjyys on antanut nuorille uusia mahdollisuuksia omaan yrittäjyyteen ja samalla itse itsensä työllistämiseen myös koulutoiminnan ulkopuolella erityisesti kesäloma-aikaan. Kesäyrittäjyys on tukenut nuorten liiketoimintaosaamisen ja asiakaspalvelutaitojen kehittymistä sekä vahvistanut itsetuntoa ja sisäistä yrittäjyyttä kokonaisvaltaisesti. Yrittäjämäisen asenteen, vastuunottamisen ja tavoitteellisen toiminnan juurruttaminen lapsiin ja nuoriin on meidän kaikkien yhteinen tehtävä: Yrittäjämäisen toiminnan kokemuksilla ja onnistumisen elämyksillä luodaan nuorille elintärkeitä työelämä- ja yhteiskuntataitoja. Sekä ulkoisen että sisäisen yrittäjyyden kannalta on tärkeää, että nuorilla on mahdollisuuksia harjoitella ja kokeilla yrittäjyyttä riskittömästi ilman suuria investointeja ja monimutkaista byrokratiaa. Kesäyrittäjyyden mahdollisuuksia ei kannata rajoittaa vain yhteen toimintamalliin, vaan Oulun seudulla hyödynnetään useiden toimintamallien ja toimijoiden verkostoa: Eri toimintamalleilla (esim. 4H:lla, NY:llä ja Njetworkingin vuoden 2014 kesäyrittäjäksi - projektilla) on nuorten kesäyrittäjyyteen sama runko: haku valmennus aktiivijakso päätös raportointi. Näistä muodostuu kesäyrittäjyyden polku. Kesäyrittäjyyttä voidaan tukea usein eri tavoin ja usealta eri taholta. Olemassa olevia toimintamalleja ja oppimisympäristöjä (4H, NY) kannattaa hyödyntää ja panostaa niiden jatkokehittämiseen. Yhteisesti sovittu kesäyrittäjyyden vuosikello on apuna siinä, että pysytään kartalla, mitä missäkin ja milloinkin tapahtuu. Kesäyrittäjän tukiverkosto on laaja: huom. perhe, ystävät, harrastukset, yhdistykset, koulu, kunta, muut yrittäjät, yrityskummit sekä tietysti kesäyrittäjän asiakkaat. Kesäyrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden yhteisvastuulliseen nuorten työllistymisen ja yrittäjyyden tukemiseen. Seudullisen yhteistyömallin toteuttamisessa sovitaan yhteisistä pelisäännöistä: Tiedottaminen: kokoava nettiportaali (esim. Koordinointi ja seuranta: säännöllisesti kokoontuva kesäyrittäjyystiimi, jossa yhteyshenkilöt eri organisaatioista Kesäyrityssetelin saamisen periaatteet: kuntien työllisyyspalvelut Kesäyrittäjyyden arviointi: ohjaajan vastuulla antaa todistus kesäyrittäjyydestä Kesäyrittäjyyden osaamisen tunnustaminen opintoihin: opiskelija ratkaisee itse, hakeeko hyväksi lukuja esim. vapaasti valittaviin opintoihin / (valinnaisiin) tutkinnon osiin Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 18

20 Jatkotoimenpiteet nuorten kesäyrittäjyyden (seudullisen yhteistyömallin) jalkauttamiseksi: Nimetään Oulun seudun kesäyrittäjyystiimiin yhteyshenkilöt eri organisaatioista kuten: Oulun seudun ammattiopisto (yrittäjyystiimi), BusinessOulu ja Oulun kaupungin työllisyyspalvelut, Kempeleen kunta, OuluSES, Suomen 4H-liitto (aluetoimistot) ja Taloudellinen tiedotustoimisto Kesäyrittäjyystiimi kokoontuu Oulun kaupungin työllisyyspalvelujen koordinoimana vastavuoroisesti eri tahojen luona Kesäyrittäjyystiimi vakiinnutetaan osaksi yrittäjyyskasvatusverkostoa. Kesäyrittäjyyttä toteutetaan kesäyrittäjyyden vuosikelloa (kuva 18) hyödyntäen. Kesäyrittäjyydestä tehdään jokavuotinen perinne nimettyjen tapahtumien, kesäyrityssetelien hakuprosessin ja kilpailujen kautta. Alueen yrittäjyyskasvatukseen liittyvät projektit linkitetään tukemaan kesäyrittäjyyttä. Hyödynnetään jo olemassa olevia videoita ja blogeja nuorten kesäyrittäjien kokemuksista sekä tehdään uusia esittelyvideoita, jotka innostavat ja kannustavat uusia nuoria mukaan yrittäjyyteen. Kerätään lista tiloista, jotka ovat käytettävissä kesäyrittäjyysohjelmalle. Kootaan lista yrityskummeista tai hyödynnetään jo olemassa olevia verkostoja. Kehitetään edelleen uusia innovatiivisia keinoja kesäyrittäjyyden edistämiseksi: esim. leijonanluola kesäyritysten sparraamiseksi, yhden päivän PopUp -yrityspäivät, kaikki kesäyrittäjät yhteen kokoavat kesäyritysfestarit, kesäyrittäjyyden mahdollistaminen vastavalmistuneille, kesäyrittäjyyden tarjoaminen erityisesti maahanmuuttajanuorille. Kehitetään kesäyrittäjien ohjaajakoulutusta rippikoulujen isos-periaatteen mukaan siten, että edelliskesänä kesäyrittäjänä toimiva nuori voi seuraavana vuonna toimia ohjaajana. Järjestetään opettajille koulutusta yrittäjyydestä esimerkiksi YES-keskuksen kautta. Jatketaan kesäyrittäjyyteen liittyvää kehittämistyötä ja huomioidaan sen mahdollisuudet myös tutkinnon perusteiden uudistuksessa, jonka lähtökohtana on osaamisperusteisuus, työelämälähtöisyys ja oppiainekeskeisyydestä luopuminen. Yrittäjyyden merkitys tutkinnon osissa tulee vahvistumaan ja OSAOssa ollaan parhaillaan laatimassa OSAOn opetussuunnitelmia sen mukaan. Suunnitelmia kesäksi 2015: o Oulun kaupungin työllisyyspalvelut varautuvat tarjoamaan kesätyöyritysseteleitä nuorille, jotka osallistuvat kesäyrittäjyyskurssille (BusinessOulu ja OuluSES). o Kempeleen kunta varautuu myöntämään kesäyrittäjyysrahan vuotiaille nuorille, jotka osallistuvat kesäyrittäjyyskurssille (Kempeleen 4H-yhdistys). o Suomen 4H-liitto jatkaa 4H-yritystoiminnan tarjoamista nuorille. o Kesäyrittäjyys NY -toimintana on mahdollista, kun se tapahtuu osana koulujen opetusta ja opiskelijat saavat siitä opintosuorituksen. o Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) Myllytullin yksikössä toteutetaan vuoden 2014 tapaan kesäajan NY kahvila- ja kauneuskujatoimintaa mahdollisuuksien mukaan. OSAOn Pikisaaren, Haukiputaan ja Kempeleen yksiköissä kartoitetaan myös mahdollisuuksia vastaavalle kesäyrittäjyystoiminnalle. Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 19

21 6 Linkit Oulun seudun ammattiopiston Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshanke : Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kesäyrittäjyysprojekti : Tornio/Paattyneet /Kesayrittajyys Nuori Yrittäjyys ry - NY-yrittäjyys: Suomen 4H-liitto - 4H-yrittäjyys: FINPEC - Virtuaalinen harjoitusyrittäjyys: Kesäyrittäjyys Ruotsissa: Kesäyrittäjyys Alankomaissa: Kesäyrittäjyys Kanadassa: Kevytyrittäjyyttä tarjoavia laskutuspalveluja: Työssäoppiminen yrittäjänä: Materiaalipankkeja: Nuorten kesäyrittäjyys -yhteistyömalli Sivu 20

22