Hallintoneuvoston puheenjohtajan esipuhe. Vuonna 2009 Frontexin työlle oli ominaista vakaus sekä henkilöstön että talouden

Transkriptio

1 Yleiskertomus 2009

2 Hallintoneuvoston puheenjohtajan esipuhe Vuonna 2009 Frontexin työlle oli ominaista vakaus sekä henkilöstön että talouden kehityksen osalta. Toimivaltuuksiensa mukaisesti virasto asetti painopisteen lukuisiin operatiivisiin toimiin, erityisesti yhteisiin operaatioihin jäsenvaltioiden ulkorajoilla maalla, merellä ja ilmassa. Hallintoneuvoston kannalta vuosi 2009 oli vuosi, jonka aikana toteutettiin viraston työstä tehdyn, Frontex-asetuksen 33 artiklan mukaisen ensimmäisen ulkoisen arvioinnin jatkotoimet. Lopullisen arviointiraportin helmikuussa tapahtuneen esittelyn jälkeen hallintoneuvosto laati, hyväksyi ja antoi Euroopan komissiolle suosituksia, jotka sisälsivät mahdollisia muutoksia Frontex-asetukseen, virastoon ja sen työskentelykäytäntöihin. Tämän jälkeen hallintoneuvosto järjesti Euroopan komission ehdotuksesta työpajan Badenissa Wienin lähellä. Työpajan puheenjohtajana toimi komissio, joka kutsui jäsenvaltiot antamaan ohjeita Frontex-asetukseen tehtävien mahdollisten muutosten osalta. Badenissa esitetyt kannanotot on otettu huomioon ehdotuksessa muutetuksi Frontex-asetukseksi, joka ilmoitettiin esitettävän vuoden 2010 alkupuolella. Kiitän Euroopan komissiota sen tekemästä aloitteesta tässä merkittävässä yhteistyössä Frontexin hallintoneuvoston kanssa. Toinen kohokohta hallintoneuvoston työssä vuonna 2009 oli viraston toimintaa koskevan ensimmäisen monivuotisen suunnitelman hyväksyminen kaudeksi Suunnitelma antaa Frontexille viitekehyksen vuosittaisia työohjelmia laajempaa strategista suunnittelua varten. Haluan myös muistuttaa, että vuonna 2009 jatkettiin joitakin toimikausia. Euroopan komission ehdotuksen mukaisesti hallintoneuvosto päätti jatkaa pääjohtaja Ilkka Laitisen toimikautta vielä viidellä vuodella, mikä tarkoittaa toimeksiantoa toukokuuhun 2015 saakka. Lisäksi hallintoneuvosto valitsi uudelleen Manuel Jarmela Palosin varapuheenjohtajaksi ja minut puheenjohtajaksi vielä kahdeksi vuodeksi, joten molemmat toimeksiannot päättyvät keväällä 2012.

3 Tässä yhteydessä haluan osoittaa erityiset kiitokset hallintoneuvoston jäsenille aktiivisesta ja rakentavasta osallistumisesta sekä Tšekkiä ja Ruotsia edustaville hallintoneuvoston jäsenille säännöllisistä päivityksistä Euroopan unionin neuvoston Frontexin kannalta oleellisten toimien osalta. Lopuksi haluan vielä osoittaa tärkeät kiitokset pääjohtajalle, varapääjohtajalle ja heidän henkilöstöilleen sekä merkittävästä tuesta, jota he ovat antaneet jäsenvaltioille EU:n rajahallinnon alalla, että erinomaisesta yhteistyöstä ja hallintoneuvoston kokousten valmistelusta vuonna Palveluhenkisen työnsä ansiosta Frontex on erittäin arvostettu jäsenvaltioiden keskuudessa korvaamattomana toimijana EU:n tasolla. Robert Strondl Puheenjohtaja Frontexin hallintoneuvosto

4 Pääjohtajan esipuhe Neljän vuoden nopean kehityksen jälkeen vuosi 2009 oli Frontexille vakauden ja kokoamisen kausi. Euroopan unionin koko sisäasioiden ala on muotoutunut uudelleen Lissabonin sopimuksen voimaantulon ja Tukholman ohjelman hyväksymisen takia. Viimeksi mainitulla on välitön vaikutus kaikkien turvallisuusvirastojen työhön tulevina vuosina, niin myös Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontexin). Frontexille viime vuosi oli vakavien keskustelujen vuosi sekä alakohtaisella että poliittisella tasolla. Viraston operatiivisen valmiuden ja tehokkuuden parantamiseksi esitettiin monia ideoita. Jotkin niistä sisällytettiin vuoden 2010 alkupuolella odotettuun paranneltuun neuvoston asetukseen, jotkin taas esiteltiin komission ehdotuksissa. Kaikki niistä saattavat tuoda mukanaan uusia tehtäviä Frontexille tai laajentaa sen toiminta-alaa; näin ollen katson vuoden 2009 olleen yhtäältä vakauden mutta toisaalta tulevaisuuden suunnittelun vuosi. Minulla on etuoikeus osallistua aktiivisesti viraston kehittämiseen, koska hallintoneuvosto uskoi minulle haastavan ja vastuullisen tehtävän eli viraston johtamisen seuraavien viiden vuoden ajaksi. Ulkorajojen valvontaan liittyvien EU:n toimenpiteiden soveltamisen helpottamiseen ja tehostamiseen keskittyvän rajavalvonnan osalta oli kysyntää pitkän aikavälin lähestymistavalle. Frontex vastasi tähän tarpeeseen ja tasoitti siten tietä yhdennetyn rajavalvonnan kehittämiselle edelleen. Virasto jatkoi operatiivisen mallinsa kehittämistä. Malli perustuu riskianalyysiin, tietämyksen hallintaan ja yhteisten operaatioiden hallintaan jäsenvaltioiden ulkorajoilla. Ensimmäinen monivuotinen suunnitelma, joka sisältää Frontexin vision, päämäärien ja tavoitteiden tarkistamisen, viimeisteltiin vuoden 2009 aikana. Suurin osa Frontexin tuotteista, hankkeista ja palveluista on koottu ja ryhmitelty uusien ohjelmien alaisuuteen.

5 Virasto paransi laatua ja kustannustehokkuutta kaikilla toiminta-aloillaan, mutta merkittävin lisäys operatiivisessa ja budjettivalmiudessa on havaittavissa palautustoimien alalla. Yhteisrahoitettujen ja toteutettujen yhteisten paluulentojen lukumäärä on kaksinkertaistunut: 801:stä 1 622:een palautettuun henkilöön ja 15:stä 32:een yhteiseen palautusoperaatioon. Lähes kaikki jäsenvaltiot ja Schengenin säännöstöön osallistuvat maat osallistuivat yhteisiin palautusoperaatioihin, joista kymmeneen järjestävänä ja johtavana maana. Uskottavan rajavalvontapolitiikan luomiseksi on huolehdittava mitä tiukimmista normeista ja mallista, joka kattaa kaiken toiminnan: työjärjestelyihin perustuvasta yhteistyöstä kolmansien maiden kanssa ulkorajoja lähestyvien henkilöiden havaitsemisen ja pysäyttämisen, rajatarkastusten ja toisen vaiheen menettelyn kautta niiden kotiuttamiseen, jotka eivät saa suojelua. Viraston henkilöstö pitää tämän tosiasian mielessä ja jatkaa työtään jäsenvaltioiden rajaviranomaisten yhteistyön edistämiseksi. Ilkka Laitinen Pääjohtaja

6

7 1. Johdanto Frontex yleisesti Kertomuksen tarkoitus Kehitys Tilanne EU:n ulkorajoilla Poliittisen tason kehitys EU:n politiikat Kolmannet maat Kumppaniorganisaatiot Kehitys viraston tasolla Pitkän aikavälin lähestymistapa Kokoamisprosessi Toiminta-alue Tutkimus Hallinnollinen tuki Yhteenveto talousarvioasioista Talousarvion kehitys Määrärahat vuonna Sisäiset valvontanormit Henkilöresurssit Menestystarinat Tietojen saaminen Länsi-Balkanin riskianalyysiverkoston perustaminen Frontexin keskitetty palvelupiste Reagointi Poseidon Pilottihanke Attica Operatiivinen yhteistyö kolmansien maiden kanssa Yhteentoimivuus V-Aula Biometria Liitteet Liite A Luettelo hallintoneuvoston jäsenistä Liite B Luettelo operaatioista vuonna Liite C Vertaileva analyysi yhteisistä operaatioista vuosina 2008 ja Maarajat Ilmarajat Merirajat Liite D Luettelo vuoden 2009 kursseista Liite E vuoden 2009 määrärahat (sis. käyttötarkoitukseen sidotut tulot) Liite F Henkilöstön määrä Liite G Henkilöstösiirrot...51

8 1. Johdanto 1.1 Frontex yleisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto perustettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 2007/ Frontex koordinoi jäsenvaltioiden välistä operatiivista yhteistyötä ulkorajojen valvonnassa, avustaa jäsenvaltioita kansallisten rajavartijoiden kouluttamisessa muun muassa laatimalla yhteiset koulutusvaatimukset, tekee riskianalyysejä, seuraa ulkorajavalvontaan liittyvän tutkimustoiminnan kehitystä, avustaa jäsenvaltioita tilanteissa, joissa ne tarvitsevat operatiivista ja teknistä lisäapua ulkorajoillaan ja antaa jäsenvaltioille tarvittavaa tukea yhteisten palautusoperaatioiden järjestämisessä. Frontex vahvistaa rajaturvallisuutta varmistamalla, että jäsenvaltioiden toimet sovitetaan yhteen, kun ulkorajavalvontaan liittyviä yhteisön toimenpiteitä pannaan täytäntöön. Asetuksella (EY) N:o 2007/2004 säädetään, että Frontexin tavoitteena on helpottaa ja tehostaa ulkorajavalvontaan liittyvien yhteisön nykyisten ja tulevien toimenpiteiden soveltamista. Frontexin on tehtävä niin huolehtimalla jäsenvaltioiden toimien yhteensovittamisesta näiden toimenpiteiden täytäntöönpanossa. Tällä tavoin se edistää osaltaan henkilötarkastusten sekä jäsenvaltioiden ulkorajavalvonnan tehokkuutta, korkeaa tasoa ja yhdenmukaisuutta. Frontexin visio tehtävästään on, että virasto on yhdennetyn rajavalvonnan eurooppalaisen käsitteen kulmakivi, ja se edistää osallistuvien sidosryhmien korkeatasoista ammattitaitoa, yhteistoimintakykyä, yhtenäisyyttä ja keskinäistä kunnioitusta. 1 Neuvoston asetus (EY) N:o 2007/2004, annettu 26 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston perustamisesta, EUVL L 349, s. 1 (Frontex-asetus). 2

9 Tämän näkemyksen toteuttamiseksi Frontex pyrkii saavuttamaan neljä tavoitetta tehtävänsä mukaisesti: Tietojen saaminen Frontexin tavoitteena on koota tiedustelutietoon perustuvia tilannekuvia ja analysoimalla tilannetta arvioida muutoksia, riskejä ja uhkia ja mahdollista vaikutusta EU:n ulkorajojen turvallisuuteen. Virasto seuraa lisäksi rajaturvallisuutta parantavien tekniikoiden ja ratkaisujen kehittämistä, jotta se voi suunnitella aloitteita ja toteuttaa operatiivista toimintaa ja teknistä tukea EU:n tasolla laillisen rajatylittävän liikenteen edistämiseksi. Reagointi Frontexin tavoitteena on olla keskeinen toimija EU:n yhdennetyn rajaturvallisuuden käsitteen täytäntöönpanossa erityisesti rajavalvontatoimenpiteiden alalla käynnistämällä yhteisiä toimia ja koordinoimalla säännöllisiä operatiivisia rajaturvallisuustoimenpiteitä EU:n tasolla mahdollisimman tehokkaasti. Sen lisäksi se on valmistautunut tukemaan tehokkaasti jäsenvaltioita hätätilanteiden hallinnassa ja EU:n ulkorajojen turvallisuuden varmistamisessa myös poikkeustapauksissa. Yhteentoimivuus EU:n ulkorajojen tehokas valvonta edellyttää yhteistoimintakykyä kansallisella tasolla, EU:n tasolla ja kansainvälisellä tasolla. Frontexin tavoitteena on olla keskeinen toimija EU:n ulkorajojen tehokasta valvontaa tukevien oppien, tarpeiden, operatiivisten ja hallinnollisten menettelyjen ja teknisten ratkaisujen yhtenäistämisen edistäjänä. Suorituskyky Frontex pyrkii saavuttamaan toimintaohjelmissa näkyvien odotusten mukaiset tulokset tehokkaammalla resurssien käytöllä, työmenetelmien parantamisella ja määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisella. Frontex määrittelee inhimillisyyden, avoimen viestinnän, ammattimaisuuden, ryhmätyön ja luotettavuuden arvoiksi, jotka kaikkien Frontexin henkilöstön jäsenten 3

10 on hyväksyttävä, jaettava, toteutettava ja täytettävä ja joita Frontexin kumppaneiden on kunnioitettava. Kyseiset viisi arvoa muodostavat Frontexin toiminnan perustan kaikilla tasoilla. Perusoikeuksien täysimääräinen ja vilpitön kunnioittaminen on Frontexin pysyvä ja strateginen valinta. Siitä ovat osoituksena viraston arvot kaikessa operatiivisessa ja hallinnollisessa toiminnassa ja kehitettäessä jäsenvaltioiden valmiuksia. 1.2 Kertomuksen tarkoitus Frontexin yleiskertomus on pääasiassa suunnattu suurelle yleisölle. Sen takia Frontexin yleiskertomuksen rakennetta muutettiin hieman vuonna 2008, ja yksityiskohtia vähennettiin yleisemmälle tasolle, mikä sopii paremmin tälle kohderyhmälle. Frontexin yleiskertomuksessa 2009 viitataan vuoden 2009 toimintaohjelmaan, mutta sen tarkoituksena ei ole raportoida jokaisesta asetetusta tavoitteesta. Siinä annetaan lukijalle laaja katsaus vuoden 2009 aikana toteutettuihin toimiin ja lisäksi korostetaan yksittäisiä operatiivisia toimia ja menestystarinoita. Näitä tietoja täydentävät yleiset ja helposti ymmärrettävät tiedot taloudesta. Vaikka Frontex-asetuksella säädetään, että yleiskertomukseen on liitettävä vuoden aikana toteutettujen operaatioiden kattava vertaileva analyysi, on myönnettävä, että nykyisen arviointijärjestelmän nojalla ei voida vielä kattavasti vertailla edellisinä vuosina saatuja tuloksia. Siitä huolimatta lukija voi tämän vuoden kertomuksessa tehdä niin, sillä se on tulos ensimmäisestä yrityksestä vertailla vuosina 2008 ja 2009 toteutettuja operatiivisia toimia. Suurimpana haasteena ei ole säännöllisesti toteutettujen pakollisten yksittäisten toimien arviointi vaan niiden vertailu ja hypoteesien laatiminen tämän tiedon perusteella. Operaatioiden standardoidun arviointijärjestelmän perustaminen oli yksi vuoden 2009 painopistealoista. Järjestelmän kehittäminen aloitettiin vuonna 2009, ja sitä jatketaan vuonna Vuoden 2009 aikana kerätty tieto on perustana ja vertailukohteena operaatioille, joita voidaan arvioida tulevina vuosina. 4

11 2. Kehitys 2.1 Tilanne EU:n ulkorajoilla Vuonna 2008 EU:n jäsenvaltiot ja Schengenin säännöstöön osallistuvat maat ilmoittivat yhteensä laittoman rajanylityksen havaitsemisesta EU:n ulkorajoilla. Tämä luku tarkoittaa 33 prosentin laskua vuoteen 2008 verrattuna, ja siihen vaikutti tapausten väheneminen sekä merirajoilla (-23 prosenttia) että maarajoilla (-43 prosenttia). Jäsenvaltioiden kahdenväliset yhteistyösopimukset unionin ulkopuolisten lähtömaiden, kuten keskiseltä Välimereltä lähtevällä reitillä sijaitsevan Libyan ja Länsi-Afrikasta lähtevällä reitillä sijaitsevien Senegalin ja Mauritanian, kanssa vähensivät erittäin menestyksekkäästi Afrikasta lähtevien laittomien siirtolaisten määrää. Sopimukset tehtiin ajankohtana, jona talouskriisi vähensi työvoiman kysyntää EU:ssa, mikä samanaikaisesti vähensi houkuttelevuutta. Tämä tapahtumien yhtäaikaisuus todennäköisesti selittää, miksei tähän mennessä ole havaittu siirtymää keskiseltä Välimereltä ja Länsi-Afrikasta lähteviltä reiteiltä muille laittomille maahantuloreiteille. Italiassa ja Espanjassa tehtiin vähemmän havaintoja, kun taas havainnot laittomista rajanylityksistä Kreikassa lisääntyivät niin, että ne muodostivat 75 prosenttia kaikista EU:ssa tehdyistä havainnoista (2008 osuus oli 50 prosenttia). Vuonna 2009 suurin osa (34 prosenttia) kaikista EU:ssa tehdyistä havainnoista tehtiin Albanian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian vastaisilla Kreikan maarajoilla, ja niiden jälkeen Egeanmerellä (21 prosenttia). Kreikan ulkopuolella havaintojen määrä oli paljon pienempi, vain kymmenen prosenttia EU:n kokonaismäärästä. Vuoteen 2008 verrattuna käännytysten lukumäärä pysyi suunnilleen samana vuonna Puolet käännytyksistä tehtiin ilmarajoilla (49 prosenttia) ja puolet maarajoilla (47 prosenttia). Merirajoilla tehdyistä käännytyksistä ilmoitettiin erittäin harvoin, mikä johtui suhteellisen pienestä matkustajamäärästä. 5

12 Kaksi merkittävää suuntausta oli havaittavissa: 1) käännytysten määrä ilmarajoilla väheni edelleen ilmaliikenteen laajojen vähennysten takia, ja 2) käännytysten määrä maarajoilla kasvoi äkillisesti elokuussa 2009, mikä johtui suuresta määrästä käännytyksiä Puolan ja Valko-Venäjän sekä Slovenian ja Kroatian välisillä maarajoilla. Puolassa käännytettiin georgialaisia, jotka myöhemmin pyysivät kansainvälistä suojelua ja sitten poistuivat luvatta vastaanottokeskuksista oleskellakseen laittomasti EU:ssa, ja Sloveniassa käännytettiin Länsi-Balkanilta kotoisin olevia, Italiaan matkustavia kiertäviä siirtotyöläisiä. Kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrä pysyi vuonna 2009 vakaana vuoteen 2008 verrattuna (-2 prosenttia) ja oli noin puolet vuosien huippulukemasta ( ) ja noin kolmannes Bosnia ja Hertsegovinan sodan aiheuttamasta huippulukemasta vuonna On todennäköistä, että rajavalvontaviranomaisten käsiteltäväksi tulee kasvava määrä kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, joista monet hylätään, koska hakijat ovat joko poistuneet vastaanottokeskuksista tai koska hakemukset todetaan perusteettomiksi. Suuri määrä hakemuksia kuormittaa rajavalvontaviranomaisia ja estää väistämättä nopean suojan antamisen niille kolmansien maiden kansalaisille, joiden hakemukset ovat perusteltuja. Merkittävin suuntaus havainnoissa laittomasta oleskelusta on Irakin, Eritrean, Marokon ja Intian kansalaisista tehtyjen havaintojen väheneminen jäsenvaltioissa. Enemmän havaintoja taas tehtiin Afganistanin kansalaisista, joista useimmat saapuivat Kreikkaan, sekä Vietnamin kansalaisista. Lähes puolet vuonna 2009 tunnistetuista ihmiskaupan uhreista oli EU:n kansalaisia, ja näistä useimmat olivat vanhoissa jäsenvaltioissa havaittuja uusien jäsenvaltioiden kansalaisia. Seksuaalinen hyväksikäyttö oli ihmiskaupan yleisin tarkoitus, erityisesti naisten ja alaikäisten kohdalla. Huomattava osa ihmiskaupasta epäillyistä oli EU:n kansalaisia. 6

13 2.2 Poliittisen tason kehitys EU:n politiikat Vuosi 2009 toi mukanaan kaksi tärkeää virstanpylvästä, joilla on merkitystä Frontexin työlle tulevaisuudessa: Lissabonin sopimuksen voimaantulo 1. joulukuuta 2009 ja Tukholman ohjelman hyväksyminen 10. ja 11. joulukuuta Asiakirjat ovat yhteydessä toisiinsa, ja niissä hahmotellaan suunniteltuja muutoksia Euroopan unionin hallintorakenteisiin. Tarkistetut institutionaaliset puitteet ovat muutoksia mahdollistava tekijä EU:n rajavalvontapolitiikassa, mutta loppujen lopuksi ratkaisevaa on päättäjien tahto. Frontexilla saattaa siis olla edessään tulevina vuosina merkittäviä muutoksia, jotka ovat seurausta edellä mainittuihin asiakirjoihin kirjatuista poliittisista aikomuksista ja konkreettisista toimintakehotuksista. SEUT 77 artiklan 2 mukaisesti unioni kehittää politiikan, jonka tarkoituksena on säätää kaikista tarvittavista toimenpiteistä, joilla otetaan vaiheittain käyttöön yhdennetty ulkorajojen valvontajärjestelmä 3. Yhdennetyn rajavalvonnan konsepti käsittää erilaisia merkityksiä ja sisältää eri elementtejä, jotka hahmoteltiin lyhyesti ensimmäistä kertaa oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmissä 4. ja 5. joulukuuta Niiden mukaan yhdennetty rajavalvonta sisältää rajavalvonnan elementtejä, nelitasoisen maahanpääsyn valvontamallin, virastojen välisen yhteistyön ja koordinoinnin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Frontexilla on keskeinen tehtävä kyseisen artiklan täytäntöönpanossa. Euroopan komissio on jo osoittanut todennäköistä suuntaa Frontexille tiedonannoissa seuraavista aiheista: Euroopan unionin eteläisten merirajojen hallinnoinnin tehostaminen 5 ; 2 EUVL C 115, , s EUVL C 115, , s Euroopan unionin neuvosto, oikeus- ja sisäasiat, neuvoston kokous, Bryssel, 4. ja 5. joulukuuta 2006, lehdistötiedote, 15801/06. 5 KOM(2006) 733 lopullinen,

14 Kertomus EU:n rajaturvallisuusviraston arvioinnista ja jatkokehityksestä 6 ; Euroopan unionin rajaturvallisuuteen liittyvien tulevien toimien valmistelu 7 ; Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) luominen 8. Tukholman ohjelma muodostaa yhdessä Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen 9 ja edellä mainittujen komission tiedonantojen kanssa perustan tarkistetulle Frontex-asetukselle, jonka tarkoitus on lisätä viraston operatiivista valmiutta ja tehokkuutta. Vuonna 2009 Frontexin hallintoneuvosto sai tutustua ulkoisen arvioinnin 10 tuloksiin. Konsortion antamien suositusten täytäntöönpano käynnistyi vuonna 2009, sillä osa niistä koski operatiivisia ja rakenteellisia seikkoja, jotka voitiin ratkaista muuttamatta lainsäädäntöä. Siitä huolimatta arviointi osoitti institutionaalisessa rakenteessa olevan heikkouksia, joita ei voida korjata muuttamatta perustamisasetusta. Hallintoneuvosto arvioi suosituksia tiiviissä yhteistyössä komission kanssa esittääkseen muutosehdotuksia neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Sen lisäksi, että vuoden 2010 alkupuolella odotetaan esitettävän paranneltu neuvoston asetus Frontexista, komissio esitti vuonna 2009 kaksi muuta ehdotusta, jotka saattavat tuoda mukanaan uusia tehtäviä Frontexille tai laajentaa sen toimintaalaa: ehdotus neuvoston päätökseksi arviointimekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen valvontaa varten 11 ja ehdotus 6 KOM(2008) 67 lopullinen, KOM(2008) 69 lopullinen, KOM(2008) 68 lopullinen, /08 ASIM 68, Katso: Frontex-asetuksen (EY) N:o 2007/ artikla. 11 KOM(2009) 105 lopullinen,

15 maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen muuttamisesta 12. Tärkeä seikka on lisäksi se, että Frontexia kehotettiin tarkastelemaan uudelleen omaa rooliaan ja rakenteitaan 13, jotta se pystyisi menestyksekkäästi vastaamaan yhdennetyn rajavalvonnan tuleviin haasteisiin. Sen lisäksi, että päämaja pysyy Varsovassa, Frontexin roolin ja toimivaltuuksien vahvistaminen voi siis lähitulevaisuudessa merkitä myös viraston alueellistumista. Tätä ajatusta on kannatettu myös poliittisissa julkilausumissa ja neuvoston päätelmissä sekä kerrattu Tukholman ohjelmassa 14. Operatiiviset yksiköt alueilla, jotka ovat suuren muuttopaineen alaisia, pystyisivät vastaamaan unionin jäsenvaltioiden tarpeisiin, mikä parantaisi tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja lisäisi siten Frontexin yhteisten operaatioiden arvoa Kolmannet maat Yhteistyö kolmansien maiden kanssa osoittautui ratkaisevaksi osatekijäksi yhdennetyn rajavalvonnan täytäntöönpanossa. Nykypäivän rajavalvonnassa on kyse tiedon jakamisesta ja yhteisistä toimista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Menestyksekkäin Frontexin koordinoimista yhteisistä operaatioista on ollut Hera. Menestyminen oli mahdollista pääasiassa Länsi-Afrikan maiden kanssa tehdyn tiiviin yhteistyön ansiosta. Mitä tulee ulkosuhteisiin kolmansien maiden kanssa, Frontex saattoi vuonna 2009 päätökseen seitsemän työjärjestelyä hallintoneuvoston hyväksyttyä ne. Järjestelyt liittyivät operatiivisen ja teknisen yhteistyön perustamiseen. Viisi niistä allekirjoitettiin Länsi-Balkanin maiden toimivaltaisten viranomaisten, yksi Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriön (US Department of Homeland security) ja yksi Valko- Venäjän rajavartiolaitoksen kanssa. Viimeksi mainittu työjärjestely oli merkittävä, sillä 12 KOM(2009) 322 lopullinen, Katso: Frontex-asetuksen (EY) 2007/ artikla. 14 Tukholman ohjelma Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten, neuvoston asiakirja 17024/09, JAI 896, Bryssel, 2. joulukuuta 2009, s

16 se sulki aukon operatiivisessa yhteistyössä, jota virasto on saanut aikaan itäisten naapurimaiden kanssa. Koko vuoden 2009 aikana työjärjestelyjen täytäntöönpanoprosessi on johtanut siihen, että Frontex on entistä enemmän integroinut kolmansien maiden toimivaltaisia viranomaisia viraston toimintaan. Yhteistyö on koskenut etenkin tiedonvaihtoa ja riskianalyysia Länsi-Balkanin ja itäisten naapurimaiden kanssa sekä koulutusta ja unionin ulkopuolisten kumppanimaiden rajavartijoiden osallistumista Frontexin koordinoimiin yhteisiin operaatioihin. Lisää panostettiin myös yksityiskohtaisten yhteistyösuunnitelmien laatimiseen tiettyjen unionin ulkopuolisten kumppanimaiden kanssa, yhteistyöhön asianomaisten kolmansissa maissa sijaitsevien EU:n edustustojen kanssa ja yhteistyön lisäämiseen jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansainvälisen yhteistyön yksikköjen kanssa. Yhteisiin operaatioihin osallistuminen, joka on Frontexin näkökulmasta edistynein yhteistyön muoto, ulotettiin koskemaan uusia kumppanimaita, kuten Albaniaa, Kroatiaa, Venäjää ja Serbiaa. Huomattavaa edistystä saatiin vuonna 2009 aikaan operatiivisen yhteistyön kehittämisessä Turkin toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Vastauksena Frontexin kehotukseen Turkin viranomaiset avasivat ensimmäisen yhteyspisteen Frontexiin liittyviä koordinaatiokysymyksiä varten; konseptia kehitetään edelleen operatiivisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Vuoden 2009 lopulla molemmat osapuolet hyväksyivät työjärjestelyluonnoksen tarkistetun tekstin, mutta siitä on neuvoteltava vielä lisää. Prosessin lopputuloksena toivotaan olevan sopivan lopullisen tekstin, joka voidaan toimittaa hallintoneuvoston harkittavaksi ja hyväksyttäväksi vuonna Vuonna 2009 Frontex pyrki edelleen kehittämään operatiivista ja teknistä yhteistyötä Välimeren naapurimaiden sekä keskeisten lähtömaiden kanssa. Tapauksissa, joissa kohdemaan toimivaltaiset viranomaiset osoittavat, etteivät ne ole valmiita tai halukkaita allekirjoittamaan työjärjestelyjä Frontexin kanssa, pyritään vaihtoehtoisiin tapoihin sopia tapauskohtaisista operatiivisista yhteistyöjärjestelyistä. Jäsentyneen operatiivisen yhteistyön kehittäminen Välimeren naapurimaiden kanssa on ensisijainen tavoite vuonna

17 2.2.3 Kumppaniorganisaatiot Vuonna 2009 Frontex laajensi edelleen kumppaniorganisaatioiden, EU:n virastojen ja kansainvälisten järjestöjen verkostoaan, mutta vakautti samanaikaisesti yhteistyötä aiempien kumppaneiden kanssa. Yhteistyö oikeus- ja sisäasioista vastaavien virastojen kanssa keskittyi edelleen lähinnä Europoliin, Frontexin tärkeimpään kumppaniin turvallisuusasioissa. Virastot laativat lokakuussa 2009 yhteistyösuunnitelman, jonka tarkoitus on vahvistaa operatiivista kumppanuutta sekä kumppanuutta uusilla aloilla, kuten tieto- ja viestintäteknologiassa, turvallisuusasioissa, ulkosuhteissa ja henkilöstövaihdossa. EU:n OSA-virastojen 15 verkosto, jossa Frontexin ja Europolin lisäksi tapaavat säännöllisesti muutkin kumppanit, kuten Euroopan poliisiakatemia ja Eurojust, keskustellakseen yhteistä etua koskevista aiheista, oli edelleen hyödyllinen foorumi, jossa OSA-kumppanit voivat vaihtaa tietoa ja kehittää yhteisiä lähestymistapoja. Toukokuussa 2009 Frontex myös allekirjoitti työjärjestelyn Interpolin kanssa; yhteistyön mahdollisuuksia ei kuitenkaan vielä ole hyödynnetty täysimääräisesti. Maahanmuuton alalla Frontex on sitoutunut panemaan täytäntöön kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kanssa helmikuussa 2009 allekirjoitetun yhteistyösuunnitelman; yhteistyön painopiste on ollut kohdennetussa tuessa, jota Frontex ja kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö ovat antaneet toistensa hankkeille sellaisilla aloilla kuin siirtolaisten terveys, ihmiskaupan torjunta ja valmiuksien vahvistaminen kolmansissa maissa. Yhteistyössä kansainvälisen siirtolaispolitiikan kehittämiskeskuksen kanssa keskityttiin edelleen Välimeren kauttakulkusiirtolaisuutta koskevaan interaktiiviseen karttahankkeeseen (MTM/i-Map), kun taas asevoimien demokraattisen valvonnan keskuksen (DCAF) kanssa sovittiin, että organisaatiot antaisivat vastavuoroista tukea toistensa toimille Länsi-Balkanin alueella. Vuonna 2009 YK:n pakolaisjärjestö oli edelleen olennainen kumppani, joka keskittyi valmiuksien vahvistamistoimiin tarkoituksena kehittää Frontexissa, EU:n jäsenvaltioissa ja myös kolmansissa maissa suojelunäkökohdan huomioivia 15 OSA: oikeus- ja sisäasiat 11

18 rajavalvontajärjestelmiä. Frontex ja Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) ovat myös tarkastelleet yhteistä etua koskevia kysymyksiä ja sopineet merkittävästä panoksesta, jonka FRA voi antaa kehitettäessä Frontexille parhaita käytäntöjä perusoikeuksien alalla. Merialueita koskevissa asioissa yhteistyötä Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) ja Frontexin välillä on laajennettu koskemaan yhteisön kalastuksenvalvontavirastoa, ja virastoilla on näin ollen kolmikantasopimus. Merialueiden valvontaan keskittyvän yhteisen teknisen työryhmän lisäksi on myös sovittu uuden yhteisen teknisen työryhmän perustamisesta; se koostuisi näiden kolmen merialan viraston edustajista, jotka tarkastelisivat varojen ja parhaiden käytäntöjen mahdollista yhteiskäyttöä kaluston hankinnassa. Tutkimuksen alalla tärkeimmät kumppanit olivat edelleen yhteinen tutkimuskeskus (YTK), joka on tukenut Frontexia hankkeissa ja tutkimuksissa merirajojen valvonnan, rajavalvontajärjestelmien ja media- ja tilanneseurannan alalla, sekä komission yritysja teollisuustoiminnan pääosasto, joka hyötyy Frontexin tuesta ja neuvoista useissa tutkimushankkeissa rajavalvonnan alalla ESRIFiin 16 annettavan panoksen lisäksi. 2.3 Kehitys viraston tasolla Pitkän aikavälin lähestymistapa Kesäkuun 5. ja 6. päivänä 2008 hyväksytyt neuvoston päätelmät, Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus sekä Euroopan parlamentin mietintö Frontexviraston ja Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) arvioinnista ja tulevasta kehityksestä loivat tarpeen keskipitkän tai pitkän aikavälin lähestymistavalle sellaisen rajavalvonnan osalta, jonka painopiste on ulkorajojen valvontaan liittyvien yhteisön nykyisten ja tulevien toimenpiteiden soveltamisen helpottamisessa ja tehostamisessa. Painopisteen siirtämisen mukaisesti Frontex jatkoi operatiivisen mallinsa kehittämistä. Malli perustuu riskianalyysiin ja tietämyksen hallintaan, yhteisten operaatioiden 16 ESRIF: Euroopan turvallisuustutkimus- ja -innovaatiofoorumi 12

19 hallintaan jäsenvaltioiden ulkorajoilla sekä valmiuksien luomiseen ja ylläpitämiseen Frontexin sisällä ja sen ulkopuolella. On käynyt selväksi, että tähän voidaan päästä ainoastaan tuloksellisuuden mittauksen ja huolellisen monivuotisen suunnittelun avulla, jotta pystytään osoittamaan resurssien tehokas käyttö, sillä useimpien kuvailtujen toimien vaikutus ja lisäarvo eivät tule esiin lyhyellä aikavälillä. Monivuotisen suunnitelman kehittäminen, mukaan luettuna Frontexin vision, tavoitteiden ja päämäärien tarkistaminen, saatiin päätökseen vuoden 2009 aikana. Frontexin operatiivisen mallin ydintekijöitä ei voida tuottaa ilman mahdollistavia tekijöitä. Ydintekijöiden ja mahdollistavien tekijöiden välistä suhdetta pitävät tasapainossa virasto ja sen sidosryhmät. Frontexille määritettiin seuraavat mahdollistavat tekijät: vuorovaikutus jäsenvaltioiden rajavalvontaviranomaisten kanssa, yhdennetyn rajavalvonnan konseptin kehittäminen edelleen, virastojen välisen yhteistyön tehostaminen, Frontexin organisaatiorakenteen räätälöiminen operatiivisten tarpeiden mukaan, viraston maineen ylläpitäminen, organisaatiokulttuurin turvaaminen ja riittävien taloudellisten ja henkilöresurssien ja välineiden järjestäminen. Frontexin monivuotisen suunnitelman kattamina vuosina Frontex asettaa etusijalle ydintehtäviensä hoitamisen mutta seuraa samalla tiiviisti tapahtumia rajavalvonnan ja sisäisen turvallisuuden alalla EU:n tasolla Kokoamisprosessi Suurin osa Frontexin tuotteista, hankkeista ja palveluista on koottu ja ryhmitelty uusien ohjelmien alaisuuteen. Frontexin määritelmän mukaan ohjelmilla tarkoitetaan 13

20 jotakin hankkeiden tai palvelujen yhdistelmää (yksittäisten tuotteiden toimittaminen mukaan luettuna), jolla pyritään vastaamaan yhteisön tarpeisiin. Koska ohjelmat ajoitetaan keskipitkälle tai pitkälle aikavälille, operatiivisia toimintoja voidaan tarvittaessa järjestellä uudelleen ohjelmien puitteissa. Ohjelmat voivat olla erimuotoisia ja painopisteiltään erilaisia. Niiden lähestymistapa voi olla maantieteellinen tai aihekohtainen; niihin voi osallistua 14 sisäistä ja ulkoista Frontexin sidosryhmää soveltamisalan mukaan. Viime vuoden ohjelmia on kehitetty virastossa: Blueprint, Rajatarkastukset, Rajavalvonta, Eurooppalainen vartioverkosto, Focal Points, Intellops, Poseidon. Operatiivisessa toiminnassa ohjelmien tarkoitus on luoda jäsenvaltioihin pysyviä operatiivisia ja organisaatiorakenteita, jotka tarjoavat alustoja tehostetulle rajavalvonnalle kansallisella tasolla ja joita käytetään toteutettaessa Frontexin koordinoimia toimia. Ohjelmarakenne antaa Frontexille mahdollisuuden reagoida asianmukaisesti ja nopeasti jäsenvaltioiden operatiivisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Ohjelmalähtöisessä lähestymistavassa yhdistetään kaikki Frontexin koordinoimat toimet ulkorajoilla, ja näin ollen siinä näkyy yhdennettyä rajavalvontaa koskevan EU:n konseptin täytäntöönpano: työjärjestelyihin perustuva yhteistyö kolmansien maiden kanssa, ulkorajoja lähestyvien henkilöiden havaitseminen ja pysäyttäminen, rajatarkastukset ja toisen vaiheen menettely, palautukseen liittyvät kysymykset ja lopulta niiden kotiuttaminen, jotka eivät saa suojelua. Tämä oli mahdollista vuonna 2009, koska yhteistyö oli hyvää viraston sisällä ja jäsenvaltioiden kanssa, rajavartijoita käytettiin laajasti haastatteluissa ja tiedonhaussa, mikä myös tuki kansallisia tutkimuksia, ja tulkkien ja kulttuurivälittäjien laaja käyttö mahdollisti tehokkaat tunnistusprosessit. Jäsenvaltioiden lisääntynyt sitoutuneisuus on näkynyt kaikilla operatiivisilla aloilla. Vuosi 2009 oli parempi yhteisiin operaatioihin lähetettyjen asiantuntijoiden lukumäärän, käytetyn työajan ja lähetetyn rajavalvontakaluston määrän kannalta. Viime vuoden kokemus merialueilta osoittaa kuitenkin, että suurin osa varoista (yli 50 prosenttia) siirretään vastaanottaviin jäsenvaltioihin. Tämän havainnon perusteella voidaan päätellä EU:n rahoitusosuuden olevan edelleen rajallinen tällä alalla. 14

21 Siitä huolimatta talousarvion joustava käyttö ja välineiden joustava lähettäminen keskitettynä reagointina operatiivisiin tarpeisiin yhdistettynä jäsenvaltioiden avustamiseen koordinointiympäristöjen ja -rakenteiden kehittämisessä ovat osoittautuneet hyödyllisiksi osiksi Frontexin ohjelmia. 15

22 Eurooppalainen vartioverkosto -ohjelma Painopiste toimissa, joilla edistetään kansallisten koordinointikeskusten perustamista eurooppalaisen vartioverkoston ydintekijänä yhdessä räätälöityjen yhteisten operaatioiden tehokkaan toteutuksen kanssa. Poseidon-ohjelma Rajavalvontatoimien kokoaminen kaakkoisilla meri- ja maarajoilla; palautusvalmiuksien vahvistamiseen Kreikassa keskittyvän pilottihankkeen käynnistäminen; kokonaisvaltainen ja joustava alueellinen lähestymistapa, joka tukee eurooppalaisen vartioverkoston vakiinnuttamista korvaamattomana kansallisen koordinoinnin osatekijänä. Focal Points -ohjelma (sis. Pulsarin) Alueellisten ja paikallisten koordinointiympäristöjen luomisen tukeminen; Pulsar: ilmarajojen operatiivisten toimien ryhmittely ja järkeistäminen; sellaisten riskianalyysiin perustuvien, joustavien ratkaisujen täytäntöönpano, joilla puututaan tehokkaasti laittoman maahanmuuton ilmiöön. Intellops-ohjelma Tiedustelutiedon hankkimisen ja näin ollen operatiivisille toimille annettavan analyyttisen tuen ja Frontexin riskianalyysituotteiden laadun parantaminen; ohjelma on riippuvainen osastojen sisäisestä ja välisestä koordinoinnista, joka koskee Operaatiot-osaston kaikkia kolmea yksikköä sekä muita Frontexin osastoja. Blue Print -ohjelma Kokonaisvaltainen lähestymistapa tieto- ja viestintäteknologian hankkeisiin, päällekkäisten alueiden ja yhteisen infrastruktuurin tarkastelu; ohjelma, joka takaa yhteiset tieto- ja viestintäteknologian turvanormit, yhteisen tietomallinnuksen sekä tietämyksen ja identiteetin hallinnan. 16

23 Intellops-ohjelma Tiedustelutiedon hankkimisen ja näin ollen operatiivisille toimille annettavan analyyttisen tuen ja Frontexin riskianalyysituotteiden laadun parantaminen; ohjelma on riippuvainen osastojen sisäisestä ja välisestä koordinoinnista, joka koskee Operaatiot-osaston kaikkia kolmea yksikköä sekä muita Frontexin osastoja. Rajatarkastusten kehittämisohjelma Kattaa toimet, joilla tuetaan jäsenvaltioita kehittämään parempia rajatarkastusvalmiuksia. Tämä sisältää tarveanalyysin, biometrisiä tietoja ja havaitsemistekniikoita koskevia tutkimuksia sekä visioita rajatarkastusten tulevaisuudesta. Yksi ensisijaisista tavoitteista on edistää yhteentoimivuutta yhtenäistämällä tarpeita ja kehittämällä vähimmäisvaatimuksia ja Rajavalvonnan kehittämisohjelma Kattaa toimet, joilla tuetaan jäsenvaltioita kehittämään parempia rajavalvontavalmiuksia. Tämä sisältää tarveanalyysin sekä valvontaa ja viestintää koskevia tutkimuksia. Tuki Eurosurin kehittämiselle on tärkein painopiste. Yksi ensisijaisista tavoitteista on edistää yhteentoimivuutta yhtenäistämällä tarpeita ja kehittämällä normeja Toiminta-alue Vuonna 2008 käyttöön otetun uuden organisaatiorakenteen täysimääräinen täytäntöönpano toi parannuksia työnkulun tehokkuuteen Operaatiot-osastolla, koska toiminta-alat erotettiin paremmin kolmen yksikön Frontexin tilannekeskuksen, riskianalyysiyksikön ja yhteisten operaatioiden yksikön välillä. 17

24 Yksiköiden tehtävä perustuu operatiiviseen kiertoon 17, joka edistää sisäistä yhteistyötä ja johtaa näin ollen selkiintymiseen ja siihen, että keskitytään kunkin yksikön ydintoiminta-alueisiin. Vuonna 2009 Frontexin tilannekeskus aloitti tavoitteidensa täytäntöönpanon. Tavoitteet ovat tilanneseuranta, tiedotusvälineiden seuranta, tiedonvaihto sekä kriisija hätätilanteiden hallinnan tuki. Tällä hetkellä tilannekeskus pystyy tarjoamaan operatiivista tukea viikon jokaisena päivänä ja lähes reaaliaikaista tilanneseurantaa. Tilannekeskuksen keskipitkän aikavälin tavoite on tarjota palvelua joka päivä ympäri vuorokauden ja toimia tärkeimpänä viestinnän solmukohtana. Vuonna 2009 Frontex on jatkanut tavanomaisten strategisten ja operatiivisten riskianalyysituotteidensa toimittamista ja parantanut samalla tämänhetkistä operatiivisen tiedon keruuta ja analyyttisia tuloksia. Tietoanalyysin soveltamisala ulotettiin koskemaan uusia alueita, kuten ihmiskaupan torjuntaa. Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) kehityksen osalta asetettiin ensisijaiseksi tavoitteeksi maantieteellisesti kohdistetun tiedon analyysivalmiuden kehittäminen. Täytäntöönpano tapahtui hankkimalla olennaista tietoa ja lisäämällä olennaisia GIS-analyysityökaluja 18. Joidenkin vuoden 2009 pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen ja laatuodotusten täyttämiseen on panostettu erittäin paljon. Tämä onnistui muun muassa laajentamalla analyyttisten asiantuntijoiden verkostoa Länsi-Balkanin naapurimaiden ja Itä-Euroopan maiden rajaturvallisuusviranomaisiin. Ohjelmarakenteen täytäntöönpanoa seurasi muutos operatiivisessa hallinnossa. Kaikki taloudelliset ja operatiiviset menettelyt yhtenäistettiin, mikä mahdollisti sisäisten menettelyjen yhdentämisen jäsenvaltioiden menettelyjen kanssa. Viimeksi mainitun ansiosta voitiin käyttää enemmän jäsenvaltioiden resursseja ja hyödyntää talousarviota paremmin. Yhtenäistämisprosessia jatketaan vuonna 2010 luomalla 17 Operatiivinen kierto: tilannekuvan edistäminen riskinarviointi operatiivisten aloitteiden perustana yhteisten operaatioiden toteutus arviointi tilannetietoisuuden ja tiedustelutiedon laajentaminen. 18 GIS: geographic information system = paikkatietojärjestelmä 18

25 luotettavia indikaattoreita toiminnan arviointia ja yhteisten operaatioiden hallinnan parantamista varten. Tiiviimpi yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa oli toinen tekijä, joka paransi operatiivista tulosta vuonna Yksityiskohtaisten yhteistyösuunnitelmien laatimiseen tiettyjen unionin ulkopuolisten kumppanimaiden, kolmansissa maissa sijaitsevien EU:n edustustojen ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa panostettiin entistä enemmän. Työn tuloksena Frontexin kumppaneita otettiin mukaan operatiivisiin ja koulutustoimiin. Merkittävin kasvu talousarvion ja operatiivisten valmiuksien kohdalla on ollut havaittavissa palautustoiminnassa. Yhteisrahoitettujen ja toteutettujen yhteisten paluulentojen lukumäärä kaksinkertaistui: 801:stä 1 622:een palautettuun henkilöön ja 15:stä 32:een yhteiseen palautusoperaatioon. Palautettujen henkilöiden määrä Frontexin koordinoimilla yhteisillä paluulennoilla ( ) Lähes kaikki jäsenvaltiot ja Schengenin säännöstöön osallistuvat maat osallistuivat yhteisiin palautusoperaatioihin, kymmenen niistä järjestävänä ja johtavana maana. Palautusoperaatioihin osallistuneiden ydinmaiden ryhmä kokoontui Frontexin kanssa säännöllisesti määrittääkseen yhteisten palautusoperaatioiden tarpeita ja mahdollisuuksia ja keskustellakseen operatiivisista seikoista. Tämä toiminta on 19

26 osoittautunut hyödylliseksi koordinointimekanismiksi palautusasioissa, ja sitä jatketaan tulevina vuosina. Yhteisten palautusoperaatioiden määrä ( ) Frontexin antama apu palautustoiminnassa meni vielä askeleen pidemmälle: pilottihanke Attica 2009 palautusvalmiuksien vahvistamiseksi Kreikassa toteutettiin vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Toimia valmiuksien vahvistamiseksi tehosti päivitys, joka tehtiin asiakirjaan parhaista käytännöistä laittomasti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten maasta poistamisessa ilmateitse. Frontex laati yhdessä komission, perusoikeusviraston ja jäsenvaltioiden kanssa uuden, pakollisen paluun valvontaa koskevan luvun. Tavoite on kehottaa jäsenvaltioita ja Schengenin säännöstöön osallistuvia maita, jotka järjestävät yhteisiä palautusoperaatioita, lähettämään valvojia Frontexin koordinoimille lennoille, vaikka määräaika direktiivin 2008/115/EY 19 saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä onkin vasta joulukuussa Valvojien käytön pitäisi tehdä palautusprosessista avoimempi ja vahvistaa perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamista. 19 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi. 20

27 2.3.4 Tutkimus Frontexilla on ollut aktiivinen rooli EU:n rajaturvallisuuteen liittyvän tutkimuksen kehittämisessä. Se toimii asiassa tiiviissä yhteistyössä komission, erityisesti oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden PO:n ja yritys- ja teollisuustoiminnan PO:n, kanssa. Yksi esimerkki on osallistuminen Euroopan turvallisuustutkimus- ja - innovaatiofoorumiin (ESRIF), noin 60 eurooppalaisen asiantuntijan elimeen, joka kehitti pitkän aikavälin toimintasuunnitelman eurooppalaiselle turvallisuustutkimukselle. Loppuraportti (saatavilla osoitteessa sisältää luvun rajaturvallisuudesta. Toinen esimerkki koskee automatisoitua rajavalvontaa. Automatisoituja rajatarkastuksia käytetään jo joillakin Euroopan lentoasemilla, ja Frontex on tutkinut useimpia käytetyistä järjestelmistä. Tutkimukset osoittavat selvästi, että järjestelmät voivat parantaa turvallisuutta, tehdä valvonnasta kätevämpää ja pienentää kustannuksia. On kuitenkin tarpeen kehittää ja jakaa parhaita käytäntöjä ja yhtenäistää automatisoitujen rajatarkastusten menettelyjä. Kokemusten jakamisen ja yhtenäisten järjestelmien ja menetelmien kehittämisen tueksi Frontex on perustanut työryhmän, joka koostuu jäsenvaltioiden asiantuntijoista. Ryhmä on ensimmäinen yritys kehittää käyttäjälähtöinen standardi eurooppalaiselle rajavalvonnalle Hallinnollinen tuki Frontexin hallinnollinen osa palvelee jatkuvasti viraston operatiivisten yksiköiden kasvavia tarpeita. Turvallisuus on määritetty erilliseksi osa-alueeksi hallinnollisten palvelujen yksikössä niihin uusiin vaatimuksiin vastaamiseksi, jotka aiheutuvat Frontexin jatkuvasta kasvusta. Vaatimukset liittyvät esimerkiksi viraston fyysiseen turvallisuuteen, uusien tekniseen turvallisuuteen liittyvien järjestelmien täytäntöönpanoon ja luottamuksellisen tiedon käsittely-ympäristön kehittämiseen. 21

28 Henkilöstön määrän kasvu viime vuosina ja todennäköinen muutos Frontexin toimeksiannossa ovat suoraan yhteydessä toimitilojen hallintoon. Vuonna 2009 Frontex neuvotteli lisätilojen vuokraamisesta ja järjesteli toimitiloja uudelleen mukauttaakseen ne turvajärjestelmän osalta yksiköiden muuttuneeseen sijaintiin. Lisäksi virasto käynnisti toteutettavuustutkimuksen Frontexin tulevista toimitiloista vuonna 2012 ja sen jälkeen, kun tällä hetkellä käytössä olevan toimistotilan leasingsopimus päättyy. Uutta audio- ja videoinfrastruktuuria, joka mahdollistaa korkealaatuiset, reaaliaikaiset audio- ja videokonferenssit, on käytetty yhdistämään Frontexin päämaja kansainväliseen koordinointikeskukseen Pireuksessa ja paikallisiin koordinointikeskuksiin (Lesbos, Samos, Chios ja Leros). Järjestelmää käytetään operatiivisiin tarkoituksiin päivittäin. 22

29 3. Yhteenveto talousarvioasioista 3.1 Talousarvion kehitys Vuotta 2009 voidaan kuvata uudeksi nopean kasvun vuodeksi. Talousarvio kasvoi vuoteen 2008 verrattuna 25 prosenttia 88,3 miljoonaan euroon. Vuoteen 2006 ensimmäiseen vuoteen, jona Frontex oli taloudellisesti itsenäinen verrattuna kasvua oli lopullisissa talousarvioissa 360 prosenttia. Tällainen nopea kasvu on aiheuttanut haasteita käytölle, koska vuotuinen rahoituksen kierto poikkeaa toiminnallisesta kierrosta. Talousarvion kehitys (tuhansina euroina) 3.2 Määrärahat vuonna 2009 (Taulukko: katso Liite E) Vuodeksi 2009 alun perin ennakoitua määrärahaa oli muutettu pääjohtajan luvalla tehdyissä siirroissa. Siirroista näkyy vuoden 2009 aikana tehty muutos ensisijaisissa tavoitteissa; esimerkiksi palautuksia koskevan yhteistyön talousarvio viisinkertaistui varainhoitovuoden aikana. Kaiken kaikkiaan talousarvio on sidottu kokonaisuudessaan, vain seitsemää prosenttia varoista ei voitu käyttää. 23

30 Talousarvion jakautuminen osoittaa operaatioiden merkityksen. Yli 70 prosenttia vuoden 2009 talousarviossa käytössä olleista varoista osoitettiin yhteisiin operaatioihin Final Budget Distribution Lopullinen vuoden 2009 talousarvion jakautuminen Staff Henkilöstö Administrative Hallinto Operational activities Operatiivinen toiminta Operatiivista toimintaa koskevassa talousarviossa 55 prosenttia käytössä olleista varoista sidottiin merioperaatioihin. Tämä johtuu offshore-alusten ja partioivien lentokoneiden kaltaisten laitteiden suurista käyttökustannuksista. Toiseksi suurin osa (11 prosenttia) vuoden 2009 operatiivisesta talousarviosta osoitettiin koulutustoimiin ja seuraavaksi suurin osa palautusyhteistyöhön ja maarajaoperaatioihin (kumpaankin yhdeksän prosenttia). Lopullinen vuoden 2009 operatiivisen talousarvion jakautuminen Operaatiot ja hankkeet, maarajat Operaatiot ja hankkeet, merirajat Operaatiot ja hankkeet, ilmarajat Palautusyhteistyö Riskianalyysi Frontex tilannekeskus Koulutus Tutkimus ja kehitys Yhdistetyt resurssit Sekalainen operatiivinen toiminta Vuonna 2009 Frontex käytti 91 prosenttia sen käytettävissä olleesta maksusitoumusmäärärahoja koskevasta talousarviosta. Erot osastojen välillä olivat pieniä: osasto 1: 98 prosenttia; osasto 2: 83 prosenttia; ja osasto 3: 94 prosenttia. 24

31 3.3 Sisäiset valvontanormit Sisäiset valvontanormit päivitettiin vuonna 2009 osana Frontexin pyrkimystä parantaa jatkuvasti sisäistä tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Aiemmissa sisäisissä valvontanormeissa painotettiin sääntöjen ja määräysten noudattamista, joka on tärkeää sisäisen valvontajärjestelmän varhaisten kehitysvaiheiden aikana. Kun valvontajärjestelmä paranee, on kuitenkin painotettava myös tehokkuutta ja vaikuttavuutta, ja päivitetyt sisäiset valvontanormit sisältävät tämän painopisteen. Lisäksi Frontex arvioi sisäisen valvontajärjestelmän nykytilaa parhaiden käytäntöjen mukaisesti ja määritti toimia tarvittavien parannusten tekemiseksi. 3.4 Henkilöresurssit (Taulukko: katso Liitteet F ja G) Frontex suoritti 37 rekrytointimenettelyä vuonna Tarkoitus oli täyttää kaikki vuoden 2009 henkilöstötaulukossa ennakoidut avoimet virat. Taulukossa ennakoitu väliaikaisten toimihenkilöiden määrä oli 117, ja 98 virkaa täytettiin vuoden 2009 aikana. Loput avoimet virat täytetään vuoden 2010 alussa, sillä valitut henkilöt voivat astua virkaansa vasta irtisanomisajan päätyttyä edellisten työnantajien palveluksessa. Lähetettyjen kansallisten asiantuntijoiden lukumäärä oli vuoden 2009 lopulla 65, ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden 60. Frontexin henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopussa oli

32 4. Menestystarinat 4.1 Tietojen saaminen Länsi-Balkanin riskianalyysiverkoston perustaminen Alustavan riskianalyysitoiminnan keskittämisestä Länsi-Balkanin alueelle vuonna 2007 alkaen yhteistyö ja tiedonvaihto Länsi-Balkanin maiden kanssa ovat olleet näkyvästi esillä Frontexin toiminnassa. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 2009, tiedonvaihto Frontexin ja Länsi-Balkanin maiden välillä on vahvistettu muodollisesti Länsi-Balkanin riskianalyysiverkoston muodossa. Lisäksi ensimmäinen Frontexin ja Länsi-Balkanin yhteinen aluetta koskeva laittoman maahanmuuton riskinarviointi on tarkoitus julkaista toukokuussa Tämä myönteinen edistys johtuu Frontexin ponnisteluista yhteyden saamiseksi Länsi-Balkanin maihin. Aluksi Frontex osallistui pohjatyöhön yhteisön rahoittamassa hankkeessa, jossa edistetään tiedonvaihtoa Länsi-Balkanin maiden välillä, ja pystyi tarjoamaan tukensa tämän verkoston perustamiselle. Frontex pystyi jo kehitetyssä Frontexin riskianalyysiverkostossa saatujen kokemusten perusteella tarjoamaan kehyksen Länsi-Balkanin riskianalyysiverkoston toiminnalle sekä tiedonvaihtoa koskevaa teknistä koulutusta Länsi-Balkanin maiden riskianalyysiyksiköille. Lisäksi se avusti tiedonvaihtoympäristön järjestämisessä. On sanomattakin selvää, ettei tämä menestys olisi ollut mahdollista ilman kaikkien Länsi-Balkanin maiden, kuten Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kroatian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Montenegron ja Serbian vahvaa sitoumusta. Ne ovat osoittaneet ymmärtävänsä täysin tämän tarpeen ja työskennelleet yhdessä Frontexin kanssa verkoston saamiseksi toimintakuntoon. Toiveissa on, että myönteiset kokemukset tämän alueellisen riskianalyysiverkoston perustamisesta ja toiminnan tukemisesta voidaan menestyksekkäästi siirtää myös muille alueille lähitulevaisuudessa. 26

33 4.1.2 Frontexin keskitetty palvelupiste Vuonna 2009 Frontex otti käyttöön pilottiversion Frontexin keskitetystä palvelupisteestä, verkkoportaalista, jonka tarkoitus on muodostaa tilannetietoisuutta ja jakaa operatiiviseen toimintaan liittyvää tietoa. Tämä interaktiivinen portaali helpottaa tulevaa viestintää ja tiedonvaihtoa Frontexin yksiköiden välillä sekä Frontexin päämajan, jäsenvaltioiden ja kolmansien osapuolten välillä. Portaalin on tarkoitus tarjota tietoa joka päivä vuorokauden ympäri, määritettyjen normien mukaan ja ennalta määrättyjen käyttäjien välillä. Pidemmällä aikavälillä sen odotetaan täydentävän tällä hetkellä käytettävää viestintäkanavaa, joka on vakiintunut Frontexin yhteyspisteen ja kansallisten yhteyspisteiden välille. Jotta portaalista saadaan hyödyllinen kansallisille rajaviranomaisille, jäsenvaltiot ovat nyt ja tulevaisuudessa mukana keskitetyn palvelupisteen kehittämisessä ja toiminnassa yhdessä yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa. Tutkimuskeskus toimitti ja mukautti keskitetyn palvelupisteen teknisen ympäristön. 4.2 Reagointi Poseidon 2009 Poseidon ohjelman toteutus voidaan ottaa esimerkiksi uusista hallinnollisista menettelytavoista. Poseidon koostui useista hankkeista, kuten merioperaatiosta, maaoperaatiosta ja palautuksen pilottihankkeesta. Operatiivinen toiminta järjestettiin uudelleen vuoden 2009 aikana ihmissalakuljettajien käyttämien uusien toimintatapojen mukaisesti. Asiantuntijoita sijoitettiin uudelleen Poseidonin sisällä mutta siirrettiin myös muista yhteisistä operaatioista, kuten Nautilus ohjelmasta. Eri kieliä puhuvien tulkkien käyttäminen mahdollisti laittomien maahanmuuttajien tunnistamisen ja johti siihen, että havaittiin huomattava määrä henkilöitä, jotka väittivät olevansa sisällissotaa käyvien tai etnisestä väkivallasta kärsivien maiden kansalaisia. Tulkkien työ loi yhteyden meri- ja maaoperaation sekä pilottihanke 27

34 Attican, jossa keskitytään Kreikan viranomaisten auttamiseen palautusvalmiuksien vahvistamisessa, välille. Tulkkien ja operatiivisten asiantuntijoiden työtä on helpottanut reaaliaikaisen audio- ja videoviestinnän käyttöönotto Frontexin päämajan, Pireuksessa sijaitsevan koordinointikeskuksen ja Kreikan saarilla sijaitsevien paikalliskeskusten välillä. Vuoden 2009 aikana laiton maahanmuuttovirta Kreikan ja Bulgarian maarajojen kautta pieneni 40 prosenttia verrattuna vuoteen Laittomien rajanylitysten määrä Kreikan ja Turkin välisellä merirajalla laski 16 prosenttia. Lisäksi ryhdyttiin operatiiviseen yhteistyöhön naapurimaiden kanssa. Vastauksena Frontexin kehotukseen Turkin viranomaiset avasivat ensimmäisen yhteyspisteen Frontexiin liittyviä koordinaatiokysymyksiä varten. Poseidon-ohjelman maarajoja koskevaa osaa on täydentänyt albanialaisten tarkkailijoiden osallistuminen Kreikan ja Albanian välisellä rajalla Pilottihanke Attica 2009 Poseidon-ohjelman puitteissa Kreikalle annettua operatiivista apua täydennettiin palautusvalmiuksia vahvistavalla Attica-hankkeella. Vuoden 2009 viimeisen neljänneksen aikana perustettiin palautuksia koordinoiva toimisto, jossa työskentelee sekä jäsenvaltioiden asiantuntijoita että Kreikan viranomaisia. Hankkeen tarkoitus oli avustaa tunnistamisessa, matkustusasiakirjojen hankkimisessa ja laittomasti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisessa kotimaihinsa. Painopisteitä olivat myös kansallisten palautukseen liittyvien menettelyjen kehittäminen, asiantuntemuksen lisääminen ja kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön parantaminen. Pilottihanke kesti kolme kuukautta, joiden aikana perustettiin täysin toimintakykyinen palautuksia koordinoiva keskus, edistettiin yhteistyötä Nigerian ja Georgian suurlähetystöjen kanssa, ja saatiin tunnistusprosessi asianmukaisesti käyntiin. Kreikka aloitti osallistumisen Nigeriaan ja Georgiaan suuntautuviin yhteisiin palautusoperaatioihin palauttamalla 22 henkilöä. Hanketta jatketaan vuonna

35 4.2.3 Operatiivinen yhteistyö kolmansien maiden kanssa Naapurimaiden rajaviranomaisten osallistuminen Frontexin koordinoimiin yhteisiin operaatioihin oli yksi merkittävimmistä edistysaskelista maaulkorajoilla vuonna Naapurimaiden viranomaiset eivät ainoastaan osallistuneet toteutusvaiheeseen vaihtamalla operatiivista tietoa vaan olivat myös mukana yhteisten operaatioiden suunnittelussa ja arvioinnissa. Vuonna 2009 Albanian, Kroatian, Moldovan, Venäjän, Serbian ja Ukrainan rajavalvontavirkailijat osallistuivat aktiivisesti kuuteen operaatioon. Tarkemmin selitettynä: Albanialaisia tarkkailijoita lähetettiin Kreikkaan yhteisen Saturn-operaation puitteissa; Serbialaisia tarkkailijoita lähetettiin Unkariin ja kroatialaisia tarkkailijoita Sloveniaan yhteisen Neptune-operaation puitteissa; Ukrainalaisia ja moldovalaisia tarkkailijoita lähetettiin Puolaan, Slovakiaan, Unkariin ja Romaniaan yhteisen Jupiter-operaation aikana; Ukrainalaisia ja moldovalaisia virkailijoita osallistui kokemusten vaihtoon ja käytännön harjoitteluun Focal Points -ohjelman maarajaosuudessa; Yhteinen operaatio Mercury toteutettiin Kaliningradin alueella; operaatio arvioitiin tiiviissä yhteistyössä Venäjän rajavartioston kanssa. Frontex (jäsenvaltiot) ja Venäjän rajavartiosto (IVY-maat 20 ) suunnittelivat, koordinoivat ja arvioivat yhdessä yhteisen operaation Good Will; Frontex ja Venäjän rajavartiosto takasivat yhdessä operatiivisten toimien ja tiedonvaihdon sujuvan toteutuksen. 20 Itsenäisten valtioiden yhteisö 29

36 Vuoden 2009 lopulla Frontex kutsui kaikki kolmannet maat, joilla on työsuhde virastoon, niin kutsuttuihin kahdenvälisiin neuvotteluihin. Frontex esitteli vuoden 2010 operatiivisen valikoimansa ja kehotti kolmansia maita omaksumaan aktiivisen roolin vuoden 2010 yhteisten operaatioiden toteutuksessa. Suurin osa kutsutuista vieraista otti ehdotuksen kiinnostuneena vastaan. 4.3 Yhteentoimivuus V-Aula Idea virtuaalisesta aulasta (V-Aula) syntyi EU:n koulutuspäivä -hankkeen arvioinnin jälkeen. V-Aula-järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden saada tietoa, joka liittyy rajavalvontajärjestelmiin EU:ssa, Schengenin säännöstöön osallistuvissa maissa ja maissa, jotka ovat allekirjoittaneet työjärjestelyt Frontexin kanssa. Tämä työkalu, johon on pääsy ainoastaan lainvalvontavirastoilla, on suunniteltu yhteiseksi, helpoksi ratkaisuksi varastoida kaikki rajavalvontavirastoihin liittyvä olennainen tieto (historia, tekninen kalusto, rakenne, yhteistyö ja yhteystiedot). Se on verkkotietosanakirja sekä rajavartijoille että rajavartijoista, ja sitä on tarkoitus käyttää itseopiskeluun ja tiedonhakuun. Tässä vaiheessa V-Aula-hankkeeseen osallistuu 35 maata; rekisteröityjä käyttäjiä on sata, vaikka työkalu on edelleen kokeiluvaiheessa ja se on tarkoitus ottaa virallisesti käyttöön helmikuun 2010 toisella puoliskolla. V-Aulasta onnistuttiin tekemään ympäristö, jossa voidaan esitellä EU:n ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden rajavalvontajärjestelmät kokonaisuutena. Vuonna 2009 Frontexin koulutusyksikkö saavutti tavoitteensa, joka oli yhtenäistää rajavartijoiden kansallinen koulutus, 153 erityiskoulutuskurssin ja seminaarin avulla sekä ottamalla käyttöön yhteiset koulutusvälineet jäsenvaltioissa koulutuskoordinaattoreiden kautta. Yhtenäistämiseen liittyivät muun muassa virtuaalinen aula, Schengenin arvioijakoulutus, joka on kehitetty yhteistyössä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa Schengen-arvioinneissa tarvittavan teoreettisen ja käytännön tiedon jakamiseksi, sekä rajavartijakoulutuksen yhteisten vaatimusten yhteentoimivuus. 30

37 4.3.2 Biometria Ulkorajojen tehokas valvonta on olennainen osa strategiaa, jonka tarkoitus on tehdä Euroopasta turvallisempi mutta samalla avoimempi. Lisäksi lisääntyvä liikenne jäsenvaltioiden ulkorajojen yli edellyttää uutta rajavalvontaa koskevaa lähestymistapaa ja rajavartijoiden työssä käytettävien menetelmien jatkuvaa nykyaikaistamista. Biometriset tekniikat ovat operatiivisia työkaluja, jotka voivat tukea rajavalvontaa lisäämällä turvallisuutta ja mahdollistamalla samalla helpomman ja nopeamman pääsyn Eurooppaan. Koska Frontex on tietoinen asian merkityksestä, se järjesti yhdessä puheenjohtajavaltio Ruotsin kanssa lokakuussa 2009 Varsovassa kaksipäiväisen konferenssin aiheesta biometriset tekniikat rajavalvonnassa. Jäsenvaltioista, yhteisön toimielimistä ja teollisuudesta osallistui 130 edustajaa interaktiivisiin keskusteluihin automatisoitujen rajanylitysjärjestelmien ja liikkuvan biometrisen kaluston kaltaisten ratkaisujen teknisistä ja operatiivisista näkökohdista, normien ja yhtenäisten vaatimusten tarpeesta sekä biometrisen teknologian käytön vaikutuksista yksityisyyteen ja tietosuojaan. Tärkeimpien markkinoilla olevien tuotteiden esittely täydensi tapahtumaa ja antoi osallistujille loistavan käytännön kokemuksen. Ohjelmaa ja järjestelyjä kiittelivät monet, ja näkyvyys tiedotusvälineissä ja suusta suuhun leviävä tieto takasivat, että muut asianosaiset, jotka eivät päässeet kokoukseen, ovat ilmaisseet vakaan aikomuksensa osallistua vastaaviin tapahtumiin tulevaisuudessa. Konferenssi oli täynnä viimeistä paikkaa myöten, ja odotuslistalla oli paljon enemmän ihmisiä kuin konferenssiin oletettiin tulevan. Konferenssi tarjosi poikkeuksellisen foorumin kokemusten ja opittujen asioiden vaihdolle ja oivalluksia siitä, miten biometrinen teknologia on yhä merkittävämpi osa tehokasta eurooppalaista yhdennettyä rajavalvontaa. 31

38 5. Liitteet 5.1 Liite A Luettelo hallintoneuvoston jäsenistä Maa Nimi Asema Organisaatio Frontexin hallintoneuvoston puheenjohtaja, Itävalta Robert Strondl kenraalimajuri, sisäasiainministeriön operatiivisista asioista vastaavan osaston johtaja Sisäministeriö Belgia Marc Van Den Broeck Poliisiylitarkastaja Liittovaltion poliisi Bulgaria Krasimir Petrov Päällikkö, pääjohtaja Rajapoliisivirasto Zaharin Penov (3. syyskuuta 2009 alkaen) Päällikkö, pääjohtaja Rajapoliisivirasto Kypros Theodoros Achilleos Ylitarkastaja, ulkomaalais- ja maahanmuuttoyksikön johtaja Poliisin keskusvirasto Tšekin tasavalta Vladislav Husak Johtaja Tšekin tasavallan ulkomaalaisja rajapoliisivirasto Tanska Hans-Viggo Jensen Varapoliisijohtaja Tanskan poliisi Viro Roland Peets Johtaja Poliisi ja rajavartiolaitos Suomi Jaakko Kaukanen Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Suomen rajavartiolaitos 32

39 Yves Jobic Kansainvälisistä ja rajatylittävistä asioista ja turvallisuudesta vastaava varajohtaja Sisäasioista, merentakaisista alueista ja aluehallinnosta vastaava ministeriö Ranska Francis Etienne (10. maaliskuuta 2009 alkaen) Maahanmuuttoasioista vastaava johtaja Maahanmuutosta, integraatiosta, kansallisesta identiteetistä ja solidaarisesta kehityksestä vastaava johtaja Saksa Peter Christensen Varapääjohtaja Sisäministeriö, liittovaltion poliisi Konstantinos Kordatos Poliisin prikaatinkenraali Keskuspoliisi Kreikka Vasileios Kousoutis (17. maaliskuuta 2009 alkaen) Poliisin prikaatinkenraali Kansalaisten suojelusta vastaava ministeriö, Kreikan keskuspoliisi, ulkomaalaisosasto Unkari József Bencze Poliisiylijohtaja Unkarin poliisi Vito Cunzolo Rajapoliisin ja ulkomaalaisyksikön johtaja Sisäministeriö Italia Felice Addonizio (5. maaliskuuta 2009 alkaen) Rajapoliisin ja ulkomaalaisyksikön johtaja Sisäministeriö Gunaras Dabolins Rajavartiolaitoksen päällikkö Rajavartiolaitos Latvia Normunds Garbars (8. huhtikuuta 2009 alkaen) Everstiluutnantti, rajavartiolaitoksen päällikkö Rajavartiolaitos Liettua Saulius Stripeika Kenraali Rajavartiolaitos, Liettuan tasavallan sisäministeriö Luxemburg Raoul Ueberecken Oikeus- ja sisäministerin neuvonantaja Luxemburgin suurherttuakunnan pysyvä edustusto Euroopan unionissa 33

40 Pascal Schumacher Oikeus- ja sisäministerin neuvonantaja Luxemburgin suurherttuakunnan pysyvä edustusto Euroopan unionissa Andrew Seychell Erikoisyksikön apulaisjohtaja Keskuspoliisi Malta Neville Xuereb (26. helmikuuta 2009 alkaen) Ylikomisario Maltan poliisin erikoisyksikkö Alankomaat Dick Van Putten Kenraaliluutnantti, komentaja Alankomaiden santarmisto Puola Leszek Elas Taisteluosaston kenraaliluutnantti, rajavartiolaitoksen pääjohtaja Puolan rajavartiolaitos Portugali Manuel Jarmela Palos Frontexin hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, maahanmuutto- ja rajaosaston johtaja Maahanmuutto- ja rajaosasto Nelu Pop Ylitarkastaja Romanian rajapoliisi Romania Ioan Buda (25. toukokuuta 2009 alkaen) Ylitarkastaja Romanian rajapoliisin tarkastusosasto Slovakia Tibor Mako Pääjohtaja, everstiluutnantti Raja- ja ulkomaalaispoliisi, Slovakian tasavallan sisäministeriö Slovenia Marko Gaŝperlin Apulaisjohtaja, poliisipäällikkö Sisäasiainministeriö, poliisin pääosasto Espanja Juan Enrique Taborda Alvarez Ulkomaalais- ja rajaosaston johtaja Poliisivoimat Ruotsi Therese Mattson Rikospoliisin johtaja Ruotsin poliisi 34

41 Jonathan Faull Pääjohtaja Euroopan komissio Euroopan komissio Jean-Louis De Brouwer Varapääjohtaja Euroopan komissio Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden edustajat Halla Bergpóra Björndóttir Oikeudellinen asiantuntija, poliisi- ja oikeusasiat Oikeudellisten ja kirkollisten asioiden ministeriö Islanti Sigrídur Björk Gudjónsdóttir Poliisipiirin johtaja Sudurnesin poliisipiiri Norja Stein Ulrich Poliisin ylijohtajan vanhempi neuvonantaja kansainväliset asiat Poliisivirasto Kutsutut osanottajat Edward Martin McLaughlin Rikosylitarkastaja Kansallinen maahanmuuttovirasto Irlanti John O Driscoll (18. syyskuuta alkaen) Viraston johtaja Kansallinen maahanmuuttovirasto Yhdistynyt kuningaskunta Tom Dowdall Johtaja, Euroopan operaatiot Raja- ja maahanmuuttovirasto 35

42 5.2 Liite B Luettelo operaatioista vuonna 2009 Nimi Toiminta-alue Kesto (päivää) Osallistuneet maat Focal Points 2009 Itäinen ja eteläinen maaraja (Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Unkari, Romania, Bulgaria, Slovenia, Kreikka) 349 Itävalta, Saksa, Romania, Slovakia, Latvia, Viro, Slovenia, Espanja, Bulgaria, Unkari, Puola, Italia, Liettua, Suomi, Kreikka Jupiter 2009 Itäinen maaraja (Puola, Slovakia, Unkari, Romania) 75 Itävalta, Belgia, Bulgaria, Tšekin tasavalta, Ranska, Saksa, Puola, Romania, Suomi, Kreikka, Unkari, Latvia, Liettua, Alankomaat, Slovenia, Slovakia, Italia, Portugali, Moldova, Ukraina Neptune 2009 Kaakkoinen maaraja (Slovenia, Unkari, Romania, Bulgaria) 60 Itävalta, Belgia, Bulgaria, Viro, Saksa, Kreikka, Italia, Yhdistynyt kuningaskunta, Unkari, Latvia, Liettua, Luxemburg, Alankomaat, Romania, Tšekin tasavalta, Kypros, Suomi, Ranska, Slovakia, Kroatia, Serbia Saturn 2009 (osa Poseidonohjelmaa) Kreikka, Bulgaria 116 Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Liettua, Latvia, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Puola, Slovakia, Espanja Uranus 2009 Itäinen ja eteläinen maaraja (Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Unkari, Romania, Bulgaria, Slovenia, Kreikka) 56 Itävalta, Bulgaria, Viro, Ranska, Saksa, Unkari, Italia, Romania, Slovakia, Kypros, Tanska, Alankomaat, Portugali, Belgia, Liettua Mercury 2009 Itäinen maaraja (Liettua ja Puola) Eteläinen maaraja (Slovenia) 13 Itävalta, Viro, Saksa, Suomi, Liettua, Puola, Romania Good Will 2009 Itäinen maaraja (Romania, Unkari, Slovakia, Puola) 16 Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola Long Overstayers 2009 Itäinen ja eteläinen maaraja (Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Unkari, Romania, Bulgaria, Slovenia, Kreikka) 29 Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Unkari, Romania, Slovenia, Kreikka, Itävalta, Belgia, Espanja, Italia, Alankomaat 36

43 MERI: Nimi Toiminta-alue Kesto (päivää) Osallistuneet maat Palautuksen pilottiohjelma Poseidon 2009 Itävalta, Belgia, Bulgaria, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Italia (meriosuus) Itäinen Välimeri 365 Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta Eurooppalainen vartioverkosto - Hera 2009 Atlantin valtameren vedet Luoteis- Afrikan maiden ja Kanarian saarten välillä 365 Tanska, Ranska, Luxemburg, Italia, Portugali, Espanja Eurooppalainen vartioverkosto - Nautilus 2009 Keskinen Välimeri 172 Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Luxemburg, Malta, Portugali, Romania, Yhdistynyt kuningaskunta Eurooppalainen vartioverkosto - Hermes 2009 Keskinen Välimeri 184 Ranska, Saksa, Italia, Norja, Portugali, Slovakia, Espanja Eurooppalainen vartioverkosto - Minerva 2009 Läntinen Välimeri 39 Itävalta, Belgia, Suomi, Ranska, Saksa, Malta, Alankomaat, Norja, Portugali, Espanja Eurooppalainen vartioverkosto - Indalo 2009 Eurooppalainen vartioverkosto - Focal Points 2009 (meriosuus) Eurooppalainen vartioverkosto - Alpha Reinforcement Läntinen Välimeri 50 Atlantin valtameri, Espanjan ja Portugalin mantereen etelärannikko 54 Belgia, Ranska, Saksa, Italia, Portugali, Espanja Viro, Saksa, Latvia, Puola, Portugali, Romania 30 Latvia, Portugali, Espanja Zeus 2009 Osallistuvien merisatamat jäsenvaltioiden 33 Itävalta, Belgia, Bulgaria, Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Unkari, Italia, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Ruotsi 37

44 Ilma Nimi Toimintaalue Kesto Osallistuneet maat Yhteinen operaatio Hammer 2008, neljäs vaihe Yhteinen operaatio Hammer 2008, neljäs vaihe Yhteinen operaatio Zeus 2009 Yhteinen operaatio Hubble lentoasemaa 19 lentoasemaa 24 lentoasemaa 19 lentoasemaa helmikuu 2008 maaliskuu 2008 huhtitoukokuu 2009 kesäkuu 2009 Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Tšekin tasavalta, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Islanti, Irlanti, Latvia, Liettua, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Espanja, Slovenia, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Tšekin tasavalta, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Islanti, Irlanti, Latvia, Liettua, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Espanja, Slovenia, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Tšekin tasavalta, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Islanti, Irlanti, Latvia, Liettua, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Espanja, Slovenia, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Tšekin tasavalta, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Islanti, Irlanti, Latvia, Liettua, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Espanja, Slovenia, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta Yhteinen operaatio Focal Points lentoasemaa koko vuosi Itävalta, Belgia, Tšekin tasavalta, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Italia, Latvia, Alankomaat, Puola, Portugali, Espanja Yhteinen operaatio Hammer 2009, ensimmäinen vaihe 41 lentoasemaa syyskuu 2009 Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Tšekin tasavalta, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Islanti, Irlanti, Latvia, Liettua, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Espanja, Slovenia, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta Yhteinen operaatio Hammer 2009, toinen vaihe 30 lentoasemaa lokakuu 2009 Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Tšekin tasavalta, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Islanti, Irlanti, Latvia, Liettua, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Espanja, Slovenia, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta Yhteinen operaatio Hammer 2009, kolmas vaihe 37 lentoasemaa marrasjoulukuu 2009 Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Tšekin tasavalta, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Islanti, Irlanti, Latvia, Liettua, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Espanja, Slovenia, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta Pilottihanke Argonauts tammi- ja syyskuu Itävalta, Suomi, Saksa, Italia, Alankomaat, Norja, Portugali, Sveitsi, Yhdistynyt kuningaskunta Pilottihanke Käsikirja tammi- ja syyskuu Belgia, Saksa, Ranska, Liettua, Puola, Portugali, Romania, Espanja, Slovenia, Ruotsi 38

45 Kohde Nigeria Ecuador & Kolumbia Järjestävä jäsenvaltio Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta Yhteiset palautukset Osallistuneet jäsenvaltiot Palautettujen lukumäärä IE, UK, DE, CH 86 Espanja ES, FR, IT 98 Nigeria Italia IT, ES, MT, FR, PL, CY 51 Nigeria Itävalta AT, BE, DE, LV, SE, CH 38 Georgia Itävalta AT, UK, IE 8 Mongolia Ruotsi SE, AT, CZ 61 Nigeria & Kamerun Alankomaat NL, DE, PL, SE, BE, FR, ES, AT 52 Kosovo & Albania Ranska FR, AT, IS, SE, NO 47 Norsunluurannikko & Togo Sveitsi CH, DE 6 Nigeria Irlanti IE, UK, MT, LU, ES, SK 62 Kosovo & Albania Itävalta AT, FR, NL 32 Nigeria Italia IT, FR, GR, ES 40 Nigeria Sveitsi CH, FR, IE, PL 29 Nigeria Itävalta AT, RO, CY, NL, PL, FI, DE, NO, SE 35 Vietnam Saksa DE, PL 112 Georgia ja Armenia Itävalta AT, SE, ES, FR, IE, PL 42 Nigeria Yhdistynyt UK, IE, CZ, NO, PL 96 kuningaskunta Nigeria Alankomaat NL, DE, FR, UK, ES, PL, IT, AT 50 Georgia & Armenia Itävalta AT, DE, PL, ES 14 Nigeria Itävalta AT, DE, FI, CZ, PL, IE, CH, FR 50 Kosovo & Albania Itävalta AT, FR, SE, LU 50 Kolumbia & Ecuador Espanja ES, FR, IT 85 Nigeria Italia IT, AT, DE, FR, NL, CY, GR 50 Georgia Sveitsi CH, FR, PL 30 Nigeria & Gambia Itävalta AT, DE, NO, SE 30 Nigeria Irlanti IE, NO, HU, SI 58 Mongolia Ruotsi SE, AT 63 Nigeria Italia IT, FR, DE, HU, NL, NO, ES 47 Nigeria Itävalta AT, GR 23 Georgia Ranska FR, ES, AT, GR, PL 51 Kosovo & Albania Itävalta AT, IS, FR, DE, HU 74 Nigeria Irlanti IE, AT 52 39

46 5.3 Liite C Vertaileva analyysi yhteisistä operaatioista vuosina 2008 ja 2009 * Luvut suluissa: 2009/ Maarajat Vaikka jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden osallistuminen yleensä oli jo erittäin tyydyttävää (26 maata / 26 maata), yhä useammat (15/13) osoittivat halukkuutta vastaanottaa yhteisiä operaatioita. Tämä myönteinen sitoutuneisuuden kasvu näkyi myös siinä, että operatiivisten päivien lukumäärä kasvoi noin viisi prosenttia. Kunkin yhteisen maarajaoperaation tehokkuudesta kertovat valvontatehtäviin lähetetyt asiantuntijat, teknistä kalustoa käyttävät asiantuntijat sekä rajatarkastuksissa tai toisen vaiheen tehtävissä kiinniottamisten jälkeen toimivat asiantuntijat. Näihin yhteisiin operaatioihin lähetettiin yli 550 asiantuntijaa eri operatiivisille alueille, 50 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Rajavalvonnan toimenpiteitä tuettiin hyvin lähettämällä teknisiä välineitä, erityisesti selvästi useampia lentokoneita (16/10), samoin kuin kameroita, pimeänäkökalustoa ja sydämenlyöntitunnistimia. Kaikissa yhteisissä operaatioissa maaulkorajoilla käytettiin 40:tä teknistä laitetta (verrattuna 12:een vuonna 2008), mitä voidaan pitää suurena tehokkuuden kasvuna. Kaikki yhteiset operaatiot maarajoilla saivat käyttöönsä sata prosenttia suuremman budjetin, mikä mahdollisti toimien, erityisesti ilmakaluston käytön, menestyksekkään toteuttamisen. Näiden rajavalvontatoimien intensiteetti saatiin aikaan lisäämällä naapurimaiden osallistumista (6/3) ja laajentamalla yhteistyötä muiden elinten, kuten tulliviranomaisten tai kuljetusyritysten edustajien, kanssa. Yhteisten operaatioiden entistä intensiivisempi toteutus ja yleinen vähenevä suuntaus siirtolaisvirrassa saivat aikaan ymmärrettävän ennalta ehkäisevän vaikutuksen: yhteisten operaatioiden aikana laittomien maahanmuuttajien lukumäärä väheni noin 30 prosenttia. 40

47 Edistyksestä huolimatta parannettavaa löytyy vielä, erityisesti asiantuntijoiden taitojen riittävyydessä ja profiilien asianmukaisuudessa, viestinnän sujuvuudessa ja teknisen kaluston käytössä. Parannettaessa operaatioita edelleen ratkaisevia tekijöitä ovat muun muassa vastaanottavien maiden valmius ja sitoutuneisuuden taso Ilmarajat Operatiivinen intensiteetti on kasvanut huomattavasti. Operatiivisten päivien lukumäärä kaksinkertaistui vuoteen 2008 verrattuna. Osallistuneiden maiden lukumäärä ei periaatteessa muuttunut, kun taas lähetettyjen virkailijoiden määrä väheni hieman (456/493). Tämä liittyi joidenkin vastaanottavien jäsenvaltioiden rajalliseen valmiuteen majoittaa suurta määrää vierailevia virkailijoita. Uusi yhteinen operaatio Hubble, jossa keskityttiin tärkeimpien kolmansien maiden lentoliikenteen keskuksista tuleviin laittoman maahanmuuton virtoihin, oli tärkeä yhteistä Hammeroperaatiota täydentävä tekijä. Yhteistyötä Europolin kanssa parannettiin edelleen; Europol osallistui aktiivisesti yhteisiin operaatioihin toimittaen jonkin verran materiaalia analyyseihin ja osallistuvien jäsenvaltioiden väliseen tiedonvaihtoon. Interpolin kanssa aloitettiin yhteistyö väärennettyjen matkustusasiakirjojen tunnistamista koskevan tiedon ja kokemuksen vaihtamiseksi. FADO-järjestelmää käytettiin lisätyökaluna yhteisissä operaatioissa, mikä vaikutti operatiivisten toimien tuloksiin. Ilmarajasektorilla keskityttiin operatiiviselle alueelle lähetettyjen vierailevien virkailijoiden asiantuntemuksen parantamiseen. Muualta kuin Schengen-maista tulevan matkustajaliikenteen valvonnassa osallistuvilla lentoasemilla yhteisten operaatioiden aikana on päästy korkealle tasolle (90 prosenttia / 80 prosenttia). Yhteiset operaatiot kehittivät edelleen riskianalyysiin perustuvaa ja joustavaa lähestymistapaa, joka mahdollisti nopean operatiivisen reagoinnin uusiin suuntauksiin. Operaatioissa otettiin käyttöön mekanismi, jossa kerätään ja analysoidaan viikoittain tietoja jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden tärkeimmiltä lentoasemilta, joilta on yhteydet Schengenjärjestelmän ulkopuolisiin maihin. Samalla on edelleen tarpeen parantaa jäsenvaltioiden valmiuksia vastaanottaa ja majoittaa suuri määrä vierailevia virkailijoita, samoin kuin on välttämätöntä parantaa soveltuvien vierailevien virkailijoiden taitoja. 41

48 5.3.3 Merirajat Yleisiä huomautuksia: Jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden osallistuminen lisääntyi vahvasti ja erittäin lupaavasti (26/21). Kasvun syyt liittyvät osittain yhteisen Focal Points -operaation laajentamiseen merirajoilla ja yhteisen Zeus-operaation toteuttamiseen. Operatiivisella yhteistyöllä lentoasemien ja merisatamien välillä torjuttiin valemerimiesten ilmiötä. Erityisen näkyvää oli jäsenvaltioiden halukkuus vastaanottaa merirajaoperaatioita ja panostaa niihin (15/5). Kaikkien operaatioiden operatiivisten päivien kokonaismäärä kasvoi 50 prosenttia (1 322/883), ja rannikkoveneiden ja -alusten operatiivisia tunteja oli yli kaksinkertainen määrä. Avomerialusten käytössä tapahtui kuitenkin 20 prosentin lasku. Ilmakaluston operatiiviset tunnit eivät muuttuneet merkittävästi, ja niitä oli edelleen noin Mahdollisia syitä näihin tuloksiin ja välineiden käyttöön verrattuna vuoteen 2008 ovat siirtolaisvirran huomattava pieneneminen kaikilla tunnistetuilla reiteillä (pieneni yli kolmanneksen) ja lisäksi maantieteellinen vaihtelu eri yhteisten operaatioiden välillä jotkin niistä on toteutettu lähellä aluevesiä tai jäsenvaltioiden lisävyöhykkeillä, mistä johtuu avomerialusten vähäisempi käyttö. Lähetettyjen asiantuntijoiden lukumäärä kasvoi hieman, kuten myös komennusten kokonaiskesto: yli henkilötyöpäivää (noin 50 prosentin kasvu), mikä kertoo selvästi EU:n yhdistetystä panoksesta ja solidaarisuudesta. Kaikkien merioperaatioiden käytössä oli 34,4 miljoonan euron talousarvio, ja 56 prosenttia määrärahoista käytettiin eri vastaanottavien jäsenvaltioiden (jotka joissakin tapauksissa toimivat kolmansissa maissa) välineiden rahoittamiseen. Myös kansainväliset järjestöt ja virastot olivat enemmän mukana kuin vuonna Merirajaoperaatiot olivat vuonna 2009 tehokkaampia kuin aiempina vuosina siksi, että operaatiot olivat pidempiä ja intensiivistä valvontaa laajennettiin, mutta myös siksi, että pelastettiin enemmän ihmishenkiä, pienennettiin siirtolaisvirtaa, havaittiin enemmän ihmiskauppiaita ja parannettiin opastavien ryhmien tiedonkeruuta. 42

49 Poseidon 2009 Sea -ohjelman aikana komennukselle lähetetyt tulkit tukivat paikallisia viranomaisia ja paransivat siten huomattavasti tunnistusprosessia. Lisäksi lähetetyt tulkit saivat selville, että alle kymmenen prosenttia haastatelluista maahanmuuttajista ilmoitti alkuperäisen kansallisuutensa (yli haastattelua). Lähetettyjen asiantuntijoiden ja teknisten välineiden lukumäärä kasvoi huomattavasti. Yhteiseen operaatioon osallistui 21 jäsenvaltiota; ne lähettivät 152 asiantuntijaa, joiden operatiivinen toiminta oli yhteensä henkilötyöpäivää. Käytössä oli viidestä jäsenvaltiosta lähetetyt yli 20 erityyppistä merikäyttöön tarkoitettua pinta-alusta (4 avomeripartioalusta, 6 rannikkopartioalusta ja 13 rannikkopartiovenettä), jotka partioivat yli tuntia. Lisäksi kuusi lentokonetta ja neljä helikopteria partioi 802 tuntia. Tämä välineiden ja asiantuntijoiden runsas käyttö vähensi osaltaan siirtolaisvirtaa (16 prosenttia vähemmän verrattuna vuoteen 2008). Frontexissa otettiin käyttöön uusi videokonferenssijärjestelmä, ja videokonferensseja pidettiin paikallisten koordinointikeskusten, kansainvälisen koordinointikeskuksen ja Frontexin välillä. Vain 38 prosenttia laittomia maahanmuuttajia koskevista havainnoista tehtiin merellä, kun taas noin 62 prosenttia tehtiin maissa. Yhteisen operaation tärkeimmät operatiiviset tavoitteet saavutettiin, mutta paikallisviranomaisten välillä tarvitaan selvästi tiiviimpää yhteistyötä. Yhteisen Hera operaation jatkuvan täytäntöönpanon ja osallistuneiden Afrikan maiden paremman yhteistyön ansiosta Kanarian saarille saapuvia maahanmuuttajia oli huomattavasti vähemmän (noin / noin 9 200), samoin kuin lähtöpaikassa pidätettyjä. Optimaalinen ilma- ja merivalvonta lähellä Senegalin ja Mauritanian aluetta yhdessä poliisialan yhteistyön ja tiedotusleirien kanssa johti maahanmuuttajien määrän radikaaliin vähenemiseen ja edisti ihmishenkien pelastamista. Näistä selvistä onnistumisista huolimatta useampien jäsenvaltioiden osallistuminen lisäisi huomattavasti tehokkuutta ja tuloksia. Yhteisen Nautilus operaation aikana Maltalle saapui huomattavasti vähemmän kolmansien maiden kansalaisia. Merkittäviä esteitä yhteisen 43

50 operaation tehokkuudelle olivat kuitenkin jäsenvaltioiden ristiriitaiset tulkinnat kansainvälisestä merioikeudesta sekä operatiivisen alueen määritelmä. Tämä johti siihen, että jäsenvaltiot osallistuivat yhteiseen operaatioon vain rajallisesti merikäyttöön tarkoitetuilla pinta-aluksilla. Yhteensä 13 asiantuntijaa 11 jäsenvaltiosta avusti paikallisviranomaisia laittomien maahanmuuttajien haastatteluissa ja tunnistamisessa. Huolimatta näistä ongelmista parannuksia saatiin aikaan tiedustelutarkoituksessa lähetettyjen asiantuntijoiden komennusta edeltävässä koulutuksessa ja työhön ohjauksessa. Kun otetaan huomioon yhteisen operaation kaikki sisäiset ja ulkoiset tekijät ja tehdään niistä yhteenveto, tehokkuus verrattuna vuoteen 2008 ei parantunut. Italian ja Libyan kahdenvälisen sopimuksen ansiosta Libyasta saapuvien ihmisten sekä merellä kuolleiden maahanmuuttajien lukumäärä väheni radikaalisti yhteisen Hermes operaation aikana. Lisäksi ensimmäisiä esimerkkejä Algerian kanssa tehdystä yhteistyöstä on myös pidettävä lupaavina. Frontex käytti ensimmäistä kertaa kulttuurivälittäjiä vierailevien virkailijoiden tukena haastatteluissa, tulkkauksessa ja tunnistusprosesseissa. Parannuksia saatiin aikaan tiedustelutarkoituksessa lähetettyjen asiantuntijoiden komennusta edeltävässä koulutuksessa ja työhön opastuksessa. Yhteisiin operaatioihin lähetettiin 18 asiantuntijaa seitsemästä jäsenvaltiosta. Kuten Nautilusohjelmassa, erilaiset tulkinnat kansainvälisestä merioikeudesta johtivat siihen, että jäsenvaltiot osallistuivat yhteiseen operaatioon vain rajallisesti merikäyttöön tarkoitetuilla pinta-aluksilla. Kun otetaan mainittujen tekijöiden lisäksi huomioon operatiivisen vaiheen kuuden kuukauden kesto, voidaan yhteisen operaation tehokkuuden katsoa lisääntyneen. Yhteisen Minerva operaation viivästyneen käynnistymisen jälkeen kaikki espanjalaiset viranomaiset osallistuivat siihen aktiivisesti. Kansallisen koordinaation ja yhteistyön parantamista suositellaan silti. Piiloutuneiden ihmisten havaitsemiseen erikoistuneiden koiranohjaajaryhmien käytön ansiosta EU:hun laittomasti pyrkivien maahanmuuttajien määrä pieneni. Lisäksi Espanjan satamissa pidätettyjen maahanmuuttajien lukumäärä väheni huomattavasti (noin 400 / 44

51 noin 840) osittain lähtöpaikoissa tehtyjen rajatarkastusten tuloksellisuuden paranemisen ansiosta. Parannus johtui Espanjan viranomaisten yhteistyöstä marokkolaisten kollegojensa kanssa. Kun otetaan huomioon yhteisen operaation kaikki sisäiset tekijät ja tehdään niistä yhteenveto, tehokkuus verrattuna vuoteen 2008 pysyi samalla tasolla. Liikkuvien asiantuntijaryhmien, joiden tehtävä oli haastatella maahanmuuttajia heti saapumisen jälkeen, perustaminen yhteisen Indalo operaation aikana johti joustavampaan lähestymistapaan tunnistamisprosessissa. Espanjan viranomaiset nimittivät kansainväliseen koordinointikeskukseen tiedusteluvirkailijan, jonka roolista oli hyötyä tiedustelutiedon keräämisessä ja liikkuvien asiantuntijaryhmien tukemisessa. Jäsenvaltioiden aktiivinen osallistuminen yhteiseen operaatioon seitsemällä merikäyttöön tarkoitetulla pinta-aluksella, kuudella ilmakalustoyksiköllä ja 31 asiantuntijalla kuudesta jäsenvaltiosta edisti yhteisen operaation onnistumista. Operaatiota on näin ollen pidettävä menestyksekkäänä, kun otetaan huomioon operatiivisen vaiheen ajanjakso, kymmenen ihmiskauppiaan tunnistaminen ja yli 750 laittoman maahanmuuttajan havaitseminen. Esteenä operatiivisille toimille korostetaan tällä hetkellä yhteistyön puutetta Algerian kanssa. Frontexin toimintaohjelmien puitteissa toteutettiin kaksi erityistoimenpidettä: Ensinnäkin yhteisen operaation Focal Points Sea (osa Focal Points -ohjelmaa) toteutus käynnistyi 14. syyskuuta 2009, lähinnä Välimeren ja Mustanmeren ongelma-alueilla. Edistystä saatiin jo aikaan esimerkiksi seuraavien odotettujen, kestävien tulosten muodossa: räätälöityä operatiivista apua koskevaa tietoa sisältävien käytännön käsikirjojen laatiminen sekä kokemusten jakaminen, jolla tuetaan hyvin toimivien paikallisten koordinointikeskusten perustamista. Toiseksi neljäviikkoisen aktivointivaiheen aikana vahvistettiin Frontexin tuella tavanomaista meriturvallisuuskoordinointia Portugalin ja Espanjan välillä eurooppalainen vartioverkosto - Alpha -vyöhykkeellä. Tämä kehitti edelleen vakiintuneita kansallisia koordinointikeskuksia. Lisätäkseen rajavartijoiden tietoisuutta kauttakulkuviisumien ja merimiesten 45 asiakirjojen väärinkäytöstä sekä valevarustamoista jäsenvaltioissa ja

52 Schengenin säännöstöön osallistuvissa maissa Frontex toteutti yhteisen Zeus operaation, johon osallistui 35 asiantuntijaa 18 jäsenvaltiosta. Yhteistyötä Itämeren alueen rajavalvonta-alan yhteistyöhankkeen (BSRBCC) kanssa vahvistettiin lähes kaikkien sen jäsenten aktiivisella osallistumisella. Saksa toimi vastaanottavana maana, ja myös Venäjän federaatio oli mukana. Käytännön käsikirjan laatimisen tarkoitus on tukea rajavartijoita heidän jokapäiväisessä työssään. EU:n virastojen välisessä yhteistyössä otettiin ensimmäiset askeleet hankkimalla Frontexille pääsy EMSA:n hoitamiin tietokantoihin, joita voidaan käyttää juuri tämäntyyppisen maahanmuuttorikollisuuden tehokkaaseen torjuntaan. Yhtä merkittävää lisäedistystä oli kyseistä liikennettä koskevan yhteistyön ja tiedonjakamisen toteuttaminen lentoasemien ja merisatamien viranomaisten välillä. 46

53 5.4 Liite D Luettelo vuoden 2009 kursseista Nimi Kansalliset koulutuksen koordinoijat Lentohenkilöstön koulutus Koiranohjaajien standardikoulutus Rajavartijakoulutuksen yhteiset vaatimukset (CCC) Keskitason kurssin ohjelma (CMC) Keskitason kurssi Väärennettyjen asiakirjojen havaitsemista koskeva koulutus Varastettujen autojen havaitseminen RABIT koulutuskehitys EUTD 2009 Kumppanuuskorkeakoulujen kokous Kolmansien maiden koulutus Yhteiset palautukset - palautusvirkailijoiden standardikoulutus Toiminnan kuvaus Vuonna 2009 kolme koordinoijien kokousta 32 eri koulutuskurssia/-tointa (henkilöstöresurssien hallinta, meripelastus, ilmavoimien ja laivaston koordinointikoulutus ja henkilöstön vaihto) tammikuusta joulukuuhun vuonna kokousta tammikuusta 2009 alkaen. Koiranohjaajan käsikirja -työpaja Iasissa, Romaniassa tammikuussa kääntäjien työpajaa Traiskirchenissä ja Vilnassa. Arviointikokous vuoden lopussa. 7 CCC-kokousta vuonna 2009, mukaan lukien mittausväline, varajohtajat ja arviointikokoukset. Kahdenvälisiä kokouksia kolmansien maiden kanssa järjestettiin CCC:n täytäntöönpanon edellytyksistä keskustelua varten. 11 kokousta (mukaan lukien esimerkiksi CMC:n käynnistäminen, kolme työryhmien kokousta ja kaksi väliarviointikokousta) 10 kokousta (mukaan lukien esimerkiksi kaksi keskitason pilottikurssia ja kolme arviointikokousta) 5 väärennettyjen asiakirjojen havaitsemista koskevaa kokousta vuonna Kokoukset BSRBCC:n kanssa järjestettiin heinäkuussa. 5 kokousta (mukaan lukien jatkokoulutus kääntäjien työpajat ja hankkeen etenemissuunnitelma) huhti- ja marraskuun välillä. Vuonna 2009 kuusi jäsenvaltiota järjesti 22 viikon mittaista varastettuja autoja koskevaa kansallista koulutusta. 4 RABIT-kurssia 5 EUTD:n kehitystä vuonna 2010 koskevaa kokousta (V-Aulan testaus ja verkko-oppiminen) 2 kokousta kumppanuuskorkeakoulujen edustajien kanssa vuonna kokousta järjestettiin joulukuuhun mennessä. Käynnistyskokous ja ihmisoikeuksien edistäminen rajavartijoiden parissa. Joulukuussa järjestettiin merioikeuskoulutusta. 2 kokousta vuonna 2009, arviointikokous helmikuussa Toinen yhteisiä palautuksia koskeva kokous pidettiin marraskuussa. Osallistuneet jäsenvaltiot Kaikki jäsenvaltiot 22 jäsenvaltiota 22 jäsenvaltiota 16 jäsenvaltiota 18 jäsenvaltiota 20 jäsenvaltiota 15 jäsenvaltiota 10 jäsenvaltiota 19 jäsenvaltiota 22 jäsenvaltiota 9 jäsenvaltiota 14 jäsenvaltiota 5 jäsenvaltiota Kielikoulutus 7 kielikoulutusta koskevaa kokousta vuonna jäsenvaltiota 47

54 5.5 Liite E vuoden 2009 määrärahat (sis. käyttötarkoitukseen sidotut tulot) Budjettikohta (summat tuhansina euroina) Tarkistett u Alkuperäine n talousarvio 09 talousarvio Määrärahoje n siirto (A) (B) (C) Käytettävissä olevat määrärahat Toteutetut sitoumukset Toteutetut maksut automaattinen (D)=(A)+(B)+( (E)/ (F)/ C) (E) (D) (F) (C) (G) (H) Siirretään eiautomaattine n Yhteensä Käyttämättömät Osasto 1 Henkilöstö % % % % 495 3% (I)=(G)+(H ) (J)=(D) -(E)-(H) Osasto 2 Muut hallintomenot % % % % % Osasto 3 Operatiiviset toimet % % % % % Operaatiot ja hankkeet, maarajat % % % 0 0% Operaatiot ja hankkeet, merirajat % % % 0 0% Operaatiot ja hankkeet, ilmarajat % % % 0 0% Palauttamista koskeva yhteistyö % % % 0 0% 310 Riskianalyysi % % % % 311 Frontexintilannekeskus % % % 42 3% 320 Koulutus % % % % 330 Tutkimus ja kehitys % % % 87 6% 340 Yhdistetyt resurssit % % % % 350 Sekalainen operatiivinen toiminta % % % % Kaikki yhteensä, varsinainen talousarvio % % % % Osasto 4 Ydinvaltioiden ryhmä palautusasioissa % % % % 0 0% 48

55 * Osasto 4 on niin kutsuttua käyttötarkoitukseen sidottua tuloa: Euroopan komission erityisavustus Ydinvaltioiden ryhmä palautusasioissa -nimiselle toiminnalle vuoden 2007 palautusta koskevien valmistelutoimien nojalla. Tukisopimuksen JLS/2007/MMSiA/Return/014 liitteestä: Frontex aikoo perustaa yhteisten tai laajamittaisten kansallisten palautusoperaatioiden järjestämisessä kokeneiden ydinvaltioiden ryhmän, jotta Frontex saisi ennakoivamman aseman jäsenvaltioiden avustamisessa yhteisissä palautusoperaatioissa. Tavoitteena on koota maat, jotka ovat kiinnostuneita tiiviimmästä ja välittömämmästä yhteistyöstä muiden jäsenvaltioiden ja Frontexin kanssa ja jotka haluavat olla johtavan maan asemassa yhteisten palautusoperaatioiden järjestämisessä ja/tai osallistua aktiivisesti yhteisten palautusoperaatioiden valmistelutoimiin. Toisena tavoitteena on määritellä kohdemaat todellisten palautustarpeiden ja -mahdollisuuksien mukaan eikä valita yhteisten palautusoperaatioiden kohdemaita monta kuukautta etukäteen. Painopisteenä on lisäksi pikemmin mahdollisuuksien kuin tarpeiden määrittely, koska jäsenvaltioilla on paljon palautustarpeita, mutta vain jotkin voidaan toteuttaa. Siksi määrittelyn kohteena olisivat kansallisuudet, jotka voidaan poistaa, esimerkiksi jos on mahdollisuus saada matkustusasiakirjat ja asiaankuuluvat kolmannet maat hyväksymään yhteinen palautusoperaatio. Lisäksi järjestettäisiin kaksi operatiivista kokousta kohdemaiden määrittämiseksi. 49

56 5.6 Liite F Henkilöstön määrä Yksikkö AA CA TA SNE AA CA TA SNE AA CA TA SNE YHTEENSÄ Yhteiset operaatiot Hallinnolliset palvelut Riskianalyysi Johdon tuki Talous hankinnat ja Koulutus Tilannekeskus Yhdistetyt resurssit T&K Oikeudelliset asiat Sisäinen tarkastus / laadunhallinta Johtokunta YHTEENSÄ AA ylimääräiset toimihenkilöt, CA sopimussuhteiset toimihenkilöt, TA väliaikaiset toimihenkilöt, SNE kansalliset asiantuntijat 50

57 5.7 Liite G Henkilöstösiirrot Palkkaluokka ja tehtäväryhmä Tosiasiassa täytetty Henkilöstötaulukko Väliaikaise Vakinaiset Väliaikaiset Vakinaiset t Henkilöstötaulukko Vakinaiset Väliaikaiset AD AD AD AD AD AD AD AD AD AD AD AD Yhteensä AD AST AST AST AST AST AST AST AST AST AST AST Yhteensä AST Kaikki yhteensä:

58 Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto 52