TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro PPO-2004-Y ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Fermion Oy:n Oulun tehtaan toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Fermion Oy Lääketehtaantie OULU TEHDAS JA SEN SIJAINTI Fermion Oy:n Oulun tehdas valmistaa lääkeaineita. Tehdas sijaitsee Oulun Sanginsuussa osoitteessa Lääketehtaantie 2. Kiinteistön omistaja on Orion Oyj. Tehdasalue sijaitsee noin 12 kilometrin päässä Oulun keskustasta kaakkoon, Oulujoen läheisyydessä. Tehdasalueella toimii myös Fortum Oy:lle vuokrattu höyryvoimalaitos. Tehdasalueen ulkopuolella on Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikkö sekä Sanginsuun ala-aste. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Tehtaan toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 4g perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Tehtaan ympäristölupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 4f perusteella. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tehdasta koskevat ilmansuojeluvaatimukset on esitetty vuonna 1990 Oulun lääninhallituksen antamalla päätöksellä ja jätehuoltovaatimukset vuonna 1998 ympäristökeskuksen antamassa jäteluvassa. Jätevesiä koskevat vaatimukset on esitetty vuonna 1991 Oulun kaupunginhallituksen antamassa viemäriin johtamisluvassa. Tehdasalueella on voimassa oleva asemakaava, johon Fermionin tehdas on merkitty teollisuusalueeksi. KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: PUHELIN: TELEFAX: WWW-OSOITE: Linnankatu 7, Oulu PL 124, Oulu Vaihde Kalajokilaakson osasto: Torikatu 40 B, Kokkola Kokkola Vaihde

2 TEHDAS JA TEHTAAN YMPÄRISTÖ 2 Fermion Oy Oulun tehdasalueella sijaitsevat lääkeaineiden tuottamiseen tarvittavat tuotantomodulit, jälkikäsittelytilat, tislaamo, varasto, pakkaamo, laboratorio, kunnossapito ja toimisto samassa rakennuksessa. Lisäksi tehdasalueella sijaitsee jätevesilaitos, varastorakennuksia ja säiliöalue. Tehdasalue on ympäröity aidalla. Tehdasalueella on kulunvalvonta. Orion Oyj:n omistuksessa oleva tehdastontti rajoittuu pohjoisessa maantiehen (Vaalantie), lännessä Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikköön opiskelijaasuntoloineen (Metsäkouluntie), idässä metsään ja Sanginsuun ala-asteen alueeseen (Sanginsuuntie) ja etelässä Oulujokeen. Etäisyys Fermionin tehdasaluetta rajaavasta aidasta Vaalantiehen on n. 200 m, luonnonvara-alan yksikköön n. 100 m, ala-asteeseen n. 400 m ja Oulujokeen n. 400 m. Lähin pysyvä asutus on opiskelija-asuntola, jonka on n. 200 m:n päässä Fermionin tehdasalueesta. Teollisuusalueen halki, Fermionin tehdasalueen ja entisen lääketehtaan välistä, kulkee Lääketehtaantie, joka on yleisessä käytössä. Fermion on mukana Oulun ilmanlaadun seurantatyöryhmässä ja rahoittamassa osaltaan säännöllisesti tehtävää neulas-, jäkälä- ja sammaltutkimusta, jolla voidaan selvittää ilman epäpuhtauksien alueellista levinneisyyttä ja mahdollisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Tietoa männynneulasten rikkipitoisuuksista ja vaurioista on kerätty vuodesta 1979 alkaen säännöllisin väliajoin Oulun kaupungin ympäristöviraston toimeksiannosta. Viimeisimmät männynneulaskartoitukset on tehty vuosina 1994 ja Yksi sadasta näytealasta on sijoitettu Sanginsuuhun. Sammalten raskasmetallipitoisuuksia on tutkittu samoilta näytealoilta kuin männynneulasiakin Oulun kaupungin ympäristöviraston toimeksiannosta vuosina 1992 ja Jäkäläkartoitus on tehty vuosina 1991 ja Uusin tutkimus on valmistunut vuoden 2004 lopulla. Sekä vuosien 1991 ja 1996 tutkimuksissa todettiin Fermionin tehdasalueen ympäristöineen kuuluvan vyöhykkeeseen III, joka todettiin lievästi vaurioituneeksi alueeksi. Alueella esiintyy kattavasti herkimpiäkin jäkälälajeja, joskin vauriot niissä ovat yleensä selvät. Leväpeitettä on melko vähän tai ei lainkaan. Fermionin Oulun tehdas ei sijaitse merkittävällä pohjavesialueella. YLEISKUVAUS TOMINNASTA Toiminnan yleiskuvaus Fermionin Oulun tehdas valmistaa orgaanisia lääkeaineita synteettisesti kemiallisten panosprosessien avulla. Fermionin valmistamia lääkeaineita käytetään mm. syöpäsairauksien, sydän- ja verisuonisairauksien, masennuksen ja eläinten hoitoon tarkoitetuissa lääkkeissä. Tuotevalikoimassa on n erilaista lääkeainetta, joiden vuosituotanto on n tonnia. Lopputuotteen eli lääkeaineen valmistamiseksi tarvitaan tuotteesta riippuen useampi eri synteesivaihe, joiden tuotteina saatavien välituotteiden määrä on moninkertainen verrattuna lopputuotteiden määrään. Tehdas toimii keskeytymättömässä viidessä vuorossa. Tuotanto keskeytetään kesällä kuukaudeksi, jolloin tehtaalla tehdään kunnossapitotoimenpiteitä. Tuotantopäiviä vuodessa on n. 330 ja henkilöstön määrä on n. 85. Reaktorikapasiteettia tehtaalla on 74 m 3.

3 3 Valmistusprosessin lähtöaineet, liuottimet ja mahdolliset apuaineet panostetaan reaktoriin. Reaktoreiden ja muiden tuotantolaitteiden väliset liitännät tehdään letkuilla ja liittimillä. Reaktoreiden lämmitys hoidetaan ohjaamalla höyryä ja jäähdytys ohjaamalla etanoli-vesitai glykoli-vesiseosta reaktorin vaippaan. Reaktoreissa voidaan tehdä reaktioiden, uuttojen, liuotusten ja kiteytysten lisäksi mm. tislauksia normaali- tai alipaineessa. Palavien nesteiden läsnä ollessa syttymisvaaran poistamiseksi käytetään suojakaasuna typpeä. Reaktoreista haihtuvat yhdisteet nesteytetään vesi- tai vesi-etanolijäähdytteisissä lauhduttimissa, joita reaktorista riippuen on 1 tai 2. Höyrystyneet liuottimet, emäksiset ja happamat höyryt sekä haisevat yhdisteet kerätään hönkälinjoista kaasunpesureille. Prosesseista talteen otetut likaiset liuottimet regeneroidaan tislaamolla uudestaan tehtaalla käytettäviksi. Myös liuotinpitoiset prosessivedet puhdistetaan tislaamalla ennen niiden johtamista jätevesilaitokselle. Kun reaktio on valmis ja haluttu tuote tai välituote on muodostunut, se kiteytetään liuottimestaan jäähdyttämällä tai saostamalla. Tuote otetaan talteen yleensä lingolla. Linkouksen jälkeen kaikki lopputuotteet ja osa välituotteista kuivataan. Kuivauksen jälkeen lopputuote jauhetaan ja pakataan myyntipakkaukseen, jossa tuote on muoviastiassa, muovipussissa tai -pusseissa ja fiber-astiassa. Lopputuotteet säilytetään varastossa, kunnes tuotteen laatu on varmistettu. Tämän jälkeen tuote toimitetaan asiakkaalle. Välituotteet varastoidaan samoin kuin lopputuotteet lukuun ottamatta muutamaa nestemäistä välituotetta, jotka varastoidaan niille tarkoitetuissa konteissa. Liuottimet ja hapot varastoidaan allastetuilla säiliöalueilla ja muut raaka-aineet, välituotteet ja tuotteet joko sisävarastossa tai katetussa ulkovarastossa. Tehtaan laboratorio analysoi raaka-aineiden, välituotteiden, tuotteiden ja jäteveden laadun. Tuotantoprosessin yleisperiaate Tuotteet tuotetaan panosprosesseilla. Lopputuotemolekyylin valmistamiseksi tarvitaan tuotteesta riippuen useita synteesivaiheita, joiden tuloksena saadaan välituotteita. Välituotetta käytetään seuraavan synteesin raaka-aineena. Tyypillisesti valmistusprosessi alkaa reaktion lähtöaineiden, liuottimien ja mahdollisten apuaineiden panostuksella reaktoriin, jossa haluttu reaktio tapahtuu. Kun haluttu molekyyli on muodostunut, tuote tai välituote kiteytetään liuottimestaan jäähdyttämällä tai saostamalla. Näin saatu kiteinen tuote otetaan talteen keskipakolingolla erottamalla saatu tuote emäliuoksesta. Lopputuotteet ja osa välituotteista kuivataan ja lopputuotteet jauhetaan haluttuun kidekokoon. Jos kyseessä on välituote, se pakataan joko märkänä tai kuivana odottamaan seuraavaa synteesivaihetta. Laitteet pestään eri synteesivaiheiden välillä käyttäen vettä, pesuaineita, laimeita happoja ja emäksiä sekä tavanomaisia liuottimia. Reaktoreiden sisäpinnat ovat joko emalia tai haponkestävää terästä. Muut tuotannossa käytettävät laitteet, kuten mm. lingot, painesuotimet, suodinkuivaimet, kuivaimet ja jauhimet, ovat haponkestävää terästä tai hastelloyta. Reaktorit ovat lakisääteisen paineastiatarkastuksen piirissä.

4 4 Apuprosessit Lääkeaineiden valmistusprosessien lisäksi tehtaalla toimii tislaamo, jossa regeneroidaan tuotannossa uudelleen käytettäviksi normaalipaine- ja vakuumitislauksena etanolia, metanolia, tolueenia, ksyleeniä, asetonia ja metyleenikloridia. Vuosittain liuottimia regeneroidaan runsaat tonnia. Lisäksi tislaamolla puhdistetaan liuotinpitoisia jätevesiä ennen niiden johtamista tehtaan jätevesilaitokselle. Vuosittain puhdistetaan noin t prosessivettä. Varastoalueet Tuotantotilojen kanssa saman katon alla olevassa varastossa varastoidaan kaikki loppu- ja välituotteet sekä osa raaka-aineista. Varastossa on betonilattia eikä varastoalueella ole viemäreitä. Yhdisteet varastoidaan hyllyillä jaoteltuina väli- ja lopputuote-, raaka-aine- ja karanteenivarastoalueille sekä jälkikäsittelyyn menevien kuivattavien tuotteiden jonotusvarastoalueille. Varastoon tuotavat ja sieltä lähtevät materiaalit puretaan ja lastataan ajoliuskalta. Säiliöalueella on 17 säiliötä, jossa varastoidaan likaiset ja puhtaat liuottimet, tislaamolle menevä prosessivesi sekä ongelmajäteliuokset. Säiliöt ovat vapaasti hengittäviä, kiinteäkattoisia, haponkestävästä teräksestä valmistettuja lieriöitä. Alueella on 8 kpl 32 m 3 :n ja 9 kpl 22 m 3 :n säiliötä. Jokainen säiliö on varustettu mekaanisella pintakytkimellä, josta saadaan tieto täyttöputken sulkevalle automaattiventtiilille. Säiliöalue on allastettu. Allasalue on vesitiivistä betonia ja liikuntasaumat on tiivistetty polyuretaanitiivistyksellä. Altaan tilavuus on 70 m 3. Altaaseen kertynyt sadevesi valuu erotuskaivoon, joka tarkastuksen jälkeen tyhjennetään maaperään. Ongelmajätesäiliöt puretaan liuosmaisia ongelmajätteitä kuljettavaan autoon säiliöalueen lastauspaikalla. Puhtaat liuottimet puretaan autoista säiliöalueen säiliöihin purkupaikalla. Purkupaikka on allastettu ja sieltä on tarvittaessa yhteys jätevesilaitoksen tasausaltaille. Palavien nesteiden varasto on asfaltoidulle alueelle rakennettu toisesta päädystään avoin aaltopeltinen rakennus, jossa kemikaalit varastoidaan kuormalavahyllyillä. Asfalttiin on tehty kaadot siten, että neste valuu varastorakennuksen toiseen takanurkkaan, josta neste ohjataan putkea pitkin maahan upotettuun haponkestävästä teräksestä valmistettuun konttiin. Kontti tyhjennetään imuautolla tarvittaessa. Varastorakennuksen kiinteiden seinien vierellä kulkee reunakivetys. Suolahappo varastoidaan 20 m 3 :n lujitemuovisessa, lieriön muotoisessa, vapaasti hengittävässä säiliössä. Säiliö on sijoitettu valuma-altaaseen, jonka tilavuus on 32 m 3. Altaaseen kertyneet sadevedet johdetaan altaan nurkassa olevaan keräilykaivoon. Tarkastuksen jälkeen kaivo tyhjennetään maaperään. Suolahapposäiliössä on näkölasi, josta säiliön täyttymistä voidaan seurata. Sopivalla tilausmäärällä estetään myös osaltaan säiliön ylitäyttö. Rikkihappo varastoidaan 32 m 3 :n haponkestävästä teräksestä valmistetussa, lieriön muotoisessa, kiinteäkattoisessa, vapaasti hengittävässä säiliössä. Säiliö on sijoitettu valumaaltaaseen, jonka tilavuus on 40 m 3. Altaaseen kertyneet sadevedet johdetaan altaan nurkassa olevaan keräilykaivoon. Tarkastuksen jälkeen kaivo tyhjennetään maaperään. Rikkihapposäiliön täyttöastetta seurataan pinnankorkeustutkalla. Tämän avulla voidaan sovittaa tilattava määrä säiliön vapaaseen tilavuuteen ja näin osaltaan estää säiliön ylitäyttö.

5 Jätevesilaitoksella varastoidaan ph:n säätöön tarkoitettua rikkihappoliuosta 2 m 3 :n säiliössä, joka täytetään pumppaamalla rikkihappoa tarvittaessa rikkihapposäiliöstä happosäiliöalueelta. Säiliö on varustettu näkölasilla ja ylitäytönestolla. Säiliö on sijoitettu altaaseen, jonka tilavuus vastaa säiliön tilavuutta. Natriumhydroksidia sisältävä säiliö (tilavuus 15 m 3 ) on tehtaan sisätiloissa laitehuoneessa lastauspaikan 27 seinän takana. Säiliötä ei ole allastettu, jolloin säiliörikon sattuessa lipeä joutuisi tasausaltaalle, jossa sen vaikutus voidaan kuitenkin neutraloida. Laitehuoneessa on päivittäin paljon läpikulkua, jolloin säiliön tilanne on hyvin valvonnassa. Jäteveden ph:n säätöön tasausaltailla käytettävä natriumhydroksidi säiliöidään jätevesilaitoksella 10 m 3 :n eristetyssä rautasäiliössä, joka on varustettu näkölasilla. Säiliö on sijoitettu altaaseen, jonka tilavuus vastaa säiliön tilavuutta. Tuotantoon menossa olevia nestemäisiä raaka-aineita säilytetään kuormalavahyllystöillä katoksessa, joka on pystytetty asfaltoidulle alueelle. Katosaluetta kiertää reunakiveys kolmella sivulla, joihin asennettujen tyhjennysputkien kautta voidaan katokseen kertyneet sade- ja sulamisvedet tarkastuksen jälkeen laskea maaperään. Happo- ja kaasuvarasto sekä kiinteiden ongelmajätteiden varasto ovat varastorakennuksessa, joka on rakennettu asfaltoidulle alueelle. Rakennuksessa ei ole allastusta eikä poistoputkia, mutta rakennusta kiertää reunakiveys. Tuotannon käyttämät ja regeneroitavaksi tehtaan ulkopuolelle menevät katalyytit varastoidaan käytetyille katalyyteille varatussa teräskontissa, joka on sijoitettu asfaltoidulle alueelle mahdollisimman kauas tehdasrakennuksesta ja varastoista. Sulatuskontissa sulatetaan huonelämpötilassa jäätyvät kemikaalit, ennen kuin niitä tarvitaan tuotannossa. Sulatuskontti on asfaltoidulla alueella betonipalkkien päällä. Kontin sisällä on allastus ja tarvittaessa aukaistavat tyhjennysputket ulos. Säiliö- ja varastoalueet ovat TUKESin tarkastuksen piirissä. Määräaikaistarkastukset suoritetaan kolmen vuoden välein ja viimeisin tarkastus on suoritettu vuonna Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi Käytettävien kemikaalien ja välituotteiden enimmäisvarastointimäärät ja vuotuiset enimmäiskäyttömäärät luokitusten mukaisesti jaoteltuina ovat seuraavat: Luokitus Varastointimäärä, t Käyttömäärä, t/a Syttyvät (F+, F) < 500 < 5000 Ymp. vaaralliset (N) < 100 < 500 Myrkylliset (T+, T) < 500 < 1000 Syövyttävät (C) < 500 < 1000 Haitalliset (Xn) < 1000 < 5000 Ärsyttävät (Xi) < 500 < 1000 Lisäksi tehtaalla käytetään pesuaineita, regeneroitua etanolia, asetonia, vettä, suolahappoa ja natriumhydroksidia laitteiden pesemiseen sekä pesuaineita ja vettä tilojen pesemiseen.

6 6 Veden käyttö Prosessissa käytettävä vesi on Oulun Veden toimittamaa vettä. Vettä käytetään raaka-aineena lääkeainesynteeseissä sellaisenaan tai käänteisosmoosilaitteistolla puhdistettuna. Regenerointikelpoinen prosesseista palaava jätevesi puhdistetaan tislaamolla, josta tisle (liuottimet) toimitetaan Ekokemille ja vesi tasausaltaille. Lääkeainepitoiset ja muut regenerointikelvottomat jätevedet toimitetaan Ekokemille. Vettä käytetään myös laitepesuissa. Ennen laitepesun aloittamista kiintoaineet huuhdellaan vedellä laitteista ja huuhteluvesi johdetaan ongelmajätesäiliöön. Laitepesut suoritetaan täyttämällä laite laimealla pesuaine-, happo tai emäsliuoksella ja laitteesta riippuen keittämällä ja kierrättämällä liuosta laitteessa siten, että laitteeseen liittyvät linjat, yhteet ja muut varusteet tulevat puhdistetuiksi. Pesuvedet ohjataan tasausaltaille. Tislaamon reaktorit pestään vedellä ja pesuvedet ohjataan prosessivesisäiliöön. Tuotantomodulien 1-5 tilojen pesusta tulevat jätevedet kerätään erillisiin kaukaloihin ja säiliöihin ennen vesien ohjaamista tasausaltaille, jolloin on mahdollista saada talteen ja asianmukaisesti käsiteltäväksi esim. modulin lattialle kaatuneen kemikaaliastian sisältö. Viemäröintikelpoinen jätevesi pumpataan näistä kaukaloista ja säiliöistä tasausaltaille. Tuotantomodulien 6 ja 8 tilojen pesuista ja laitepesuista tulevat jätevedet ohjataan kahden 10 m 3 :n maanalaisen bunkkerisäiliön kautta erikseen pumppaamalla jätevesilaitoksen tasausaltaalle. Bunkkerisäiliöt on sijoitettu betonialtaaseen, jonka tilavuus vastaa bunkkerisäiliöiden yhteen laskettua tilavuutta. Altaassa on pintakytkin, josta saadaan hälytys, jos altaaseen vuotaa nestettä. Bunkkerisäiliöt voidaan tarvittaessa tyhjentää tasausaltaiden sijasta modulin 4 reaktoreihin. Jälkikäsittelytilojen jätevedet lasketaan saostuskaivon kautta tasausaltaille ja laboratorion jätevedet suoraan tasausaltaille. Laboratoriossa käytetyt kemikaalit ja laboratorioastioiden huuhteluvedet toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Jätevesilaitokselle lasketut jätevedet kulkevat kolmen esisäätöaltaan kautta tasausaltaalle, jossa jäteveden laatu tasataan ja neutraloidaan. Tasausaltaita on kolme; kaksi käytössä ja yksi vara-altaana. Ennen tasausaltaan veden viemäröintiä jäteveden laatu analysoidaan. Jos laatu täyttää jätevedelle asetetut päästörajat, jätevesi viemäröidään Oulun kaupungin jätevesilaitokselle. Jos jätevesi ylittää joiltakin osin päästöraja-arvot, arvioidaan ylityksen laadun ja määrän perusteella, lisätäänkö viemäröintivaiheessa jäteveden joukkoon riittävä määrä jokivettä vai yritetäänkö jätevettä puhdistaa tislaamalla. Ääritapauksissa jätevesi toimitetaan Ekokemille. Tehtaan sosiaalivedet, ammattikorkeakoulun ja sen asuntoalueen jätevedet ja lääketehtaan kiinteistössä toimivien vuokralaisten toiminnasta aiheutuvat jätevedet johdetaan ohi tasausaltaiden suoraan kaupungin viemäriin. Sadevedet tehtaan piha-alueelta ohjataan sadevesikaivojen kautta Mikonsuolle. Energian käyttö Fermionin Oulun tehtaan tuotanto on useamman monivaiheisen tuotteen valmistamista. Tyypillisesti prosessin eri vaiheissa on paljon lämmityksiä ja jäähdytyksiä, prosessit eivät itsessään kehitä merkittävästi lämpöä eivätkä jäähdy, joten energia on vietävä prosesseihin. Itse prosesseihin ei energiansäästömielessä voida vaikuttaa.

7 7 Suurimmat energiankulutuksen kohteet sähkön lisäksi ovat prosessin vaatimat käyttöhyödykkeet; lämmityksessä höyry- ja lauhdejärjestelmä, jäähdytyksessä jäähdytysvesi- ja kylmäliuosjärjestelmä sekä paineilmajärjestelmä. Höyry- ja lauhdejärjestelmästä kaikki mahdollinen lauhde palautetaan lämpölaitokselle, likaisella palautuskelvottomalla lauhteella lämmitetään säiliöalueen säiliöitä ja putkistoja. Jäähdytysjärjestelmien ohjauksessa käytetään taajuusmuuttajilla varustettuja pumppuja ja automaatiota vaihtuvan prosessin kulloisenkin tarpeen mukaan. Tuotannon monimuotoisuudesta johtuen varsinaisesti yksinomaan energiantehokkuutta ei ole tarkasteltu, mutta tehtaan investointiprojekteissa otetaan energiatehokkuus huomioon. Tuotantorakennuksessa on monen tasoisia osastoja, energiankulutuksen kannalta suurimmat kohteet ovat hygieeniset tilat, räjähdysvaaralliset tilat, laboratorio ja kemikaalivarasto. Kyseisissä tiloissa ilmanvaihtokertoimet ovat suuret, 6 8 kertaa tunnissa. Lähes kaikissa tiloissa on lämmön talteenotto poistoilmasta. Lämmitys hoidetaan höyryllä, muodostuva lauhde palautetaan kokonaisuudessaan lämpölaitokselle. Rakennuksen perusparannuksissa energiatehokkuus otetaan huomioon. Energia jakautuu tuotannon ja rakennusten kesken seuraavasti: - tuotanto 85 % - rakennukset 15 % Vuonna 2003 energiaa kului seuraavasti: - sähkö 5200 MWh - lämpö MWh Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ilmapäästöjen vähentämistekniikka Reaktoreista vapautuvat höngät lauhdutetaan vesi- tai kylmäliuosjäähdytteisissä lauhduttimissa. Kylmäliuoksen avulla lauhduttimen lämpötila saadaan pudotettua -15 C:seen. Jäähdytyslämpötilan valinnassa on kuitenkin huomioitava lauhdutettavan höngän vesipitoisuus, jotta vältytään lauhduttimen tukkivan jään muodostumiselta. Panosprosessein lääkeaineita tuottavassa lääkeainetehtaassa polttotekniikan käyttäminen VOC-päästöjen vähentämiseksi ei ole teknisesti eikä taloudellisesti mahdollista, koska poistokaasujen pitoisuusvaihtelut ovat suuria synteesien erilaisuudesta ja tuotannossa samanaikaisesti olevien lääkeaineiden vaihtelusta johtuen. Nykyjärjestelmällä Oulun tehtaan VOC-päästöt on saatu tasolle, joka täyttää olemassa oleville laitoksille VOC-asetuksessa 435/2001 asetetun vaatimuksen ilmapäästöstä suhteessa käytettyjen liuottimien määrään. VOC-asetuksessa 9 :ssä ja 10 :ssä säädetään tietyille liuottimena käytettäville haihtuville orgaanisille yhdisteille ilmapäästöjen enimmäispitoisuusraja poistokaasuissa. Nämä pitoisuusrajat tulevat voimaan Nykyisellä tekniikalla näihin rajoihin ei päästä, joten Oulun tehtaalla joudutaan kehittämään edelleen poistokaasujen talteenottojärjestelmiä.

8 Tuotteiden ja välituotteiden kuivaamisessa ollaan siirtymässä täysin vakuumikuivaimiin, jolloin liuottimien talteenotto kuivainkohtaisella lauhduttimella on tehokkaampaa kuin leijupetikuivaimissa, joissa talteenottoyksikköä ei ole. Vakuumikuivaimissa lauhduttimin jäähdytysliuokseksi on mahdollisuus valita tuotteesta poistettavan liuottimen vesipitoisuudesta riippuen joko kylmäliuos tai jäähdytysvesi. Kun käytetyt haihtuvat orgaaniset liuottimet saadaan tehokkaasti talteen ja regeneroinnilla uudelleen käytettäviksi, vähenee tarve tuoreen liuottimen hankinnalle. Lisäksi ongelmajätteen kuljettamisesta ja käsittelystä aiheutuva ympäristökuormitus ja ympäristöriskit jäävät pienemmiksi liuottimien regeneroinnin vuoksi. Päästöjen estäminen maaperään Päästöt maaperään säiliöalueilta estetään säiliöalueiden allastuksilla. Säiliöalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettu rakentamisajankohtana voimassa olleita standardeja ja viranomaisohjeita. Säiliöalueet tarkastetaan päivittäin. Sadevedet ja muut mahdollisesti allasalueille joutuneet liuokset ohjataan umpikaivoon, josta ne tarkastuksen jälkeen tyhjennetään (sadevedet) tai muussa tapauksessa otetaan talteen asianmukaisesti käsiteltäviksi. Muut varastoalueet kuin säiliöalueet ovat myös osittain allastettuja ja osassa niistä on keräilykaivo. Viemärilinjat ovat kaksinkertaisia ja ne koeponnistetaan vuosittain kesäseisokin yhteydessä. Likaisten liuottimien linjat koeponnistetaan vuosittain ja likaisten liuottimien säiliöt kerran kolmessa vuodessa. Jos likaisen liuottimen linjassa havaitaan syöpymä, tarkastetaan myös vastaavan likaisen liuottimen säiliö. Tuotantotiloissa kulkevat liuotinten siirtolinjat koeponnistetaan vuosittain. Puhtaiden liuottimien säiliöiden ja putkistojen kunnon tarkastuksia on suoritettu viidentoista vuoden ajan säännöllisesti viiden vuoden välein vuoteen 2000 asti. Koska näissä tarkastuksissa ei ole kertaakaan havaittu mitään muutosta säiliöiden pinnoissa eikä putkistojen kunnossa, on tarkastusten väliä pidennetty kymmeneen vuoteen. Linjojen koeponnistaminen veden avulla aiheuttaa tuotannossa ongelmia, koska liuotinlinjoja ei saatu tarkastusten jäljiltä täysin kuiviksi ja vettä joutui liuottimen mukana tuotantoon. Kaikkien säiliöalueiden, liuotinlinjojen ja säiliöiden kunto tarkistetaan päivittäin tislaamon henkilökunnan ja vuoromestareiden toimesta suoritettavalla tarkastuskierroksella. 8 Jätevesipäästöjen vähentäminen Prosesseissa syntyvät jätevedet, joiden laatu saadaan tislaamalla puhdistettua sellaiseksi, että tislausjäännös voidaan ohjata jätevesilaitoksen tasausaltaalle, puhdistetaan tehtaan omalla tislaamolla. Tislaamalla vähennetään prosessivesien liuotinpitoisuutta. Liuotinpitoinen esitisle toimitetaan ongelmajätelaitokselle, jossa sen käsittely on pienemmän vesipitoisuutensa vuoksi vähemmän energiaa kuluttavaa ja siten ympäristöystävällisempää kuin prosessivesien toimittaminen ongelmajätelaitokselle sellaisenaan. Prosessivesitislausta jatkamalla ja tisleen määrää kasvattamalla saataisiin jätevesiin toimitettavan prosessiveden liuotinainepitoisuutta edelleen laskettua, mutta tällöin myös tisleen vesipitoisuus kasvaisi. Tämä aiheuttaisi Ekokem-kuljetusten määrän kasvusta ja enemmän vettä sisältävän jätteen poltosta aiheutuvan energiankäytön kasvusta johtuvaa ympäristökuormituksen lisääntymistä.

9 9 Pölypäästöjen vähentäminen Kohdepoistojen ja yleisilmanvaihdon kautta tulevat pölypäästöt suodatetaan pääsääntöisesti vähintään EU3-tasoisilla suodattimilla. Suurin osa tehtaan pölypäästöistä aiheutuu jälkikäsittelyosastolla vielä käytössä olevasta leijupetikuivaimesta. Tämän tyyppisiä kuivaimia on ollut käytössä kaksi, mutta toisen käytöstä luovuttiin vuonna 2003 ja toisestakin luovutaan viimeistään vuonna Pääosa tuotteista ja välituotteista kuivataan vakuumikuivaimilla. Vakuumikuivaimien pölypäästöt ovat vähäisiä laitekohtaisten suodattimien ja vakuumipumpussa tiivistenesteenä käytetyn öljyn vuoksi. Hallintamenetelmien käyttö Fermionin Oulun tehtaalla ei ole sertifioitua ympäristöjärjestelmää. Fermionin lääkeainevalmistusta ja siihen liittyviä toimia säätelee ja valvoo FDA (Food and Drug Administration), EU:n lääkintäviranomaiset ja Suomen Lääkelaitos sekä asiakkaat, joille Fermion toimittaa lääkeaineita. Orion Pharmassa ja siten myös Fermion Oy:ssä on käytössä SOP-järjestelmä (Standard Operation Procedures), jossa on yksityiskohtaisesti kuvattu toimintatavat eri toimintaalueilla. Seuraavassa on poimittu SOP-ohjeistuksesta ne, jotka koskevat Fermionin Oulun tehtaan ympäristöasioiden hoitoa. Myös ohjeen pääsisältö on kirjattu listaan. Liikenne Tuotetoimitukset asiakkaille lähtevät tehtaalta kuljetusautolla kerran päivässä arkipäivisin päivätyöaikana. Kiinteät raaka-aineet toimitetaan tehtaalle jakeluautoilla. Raaka-ainetoimitukset tapahtuvat yleensä arkipäivisin ja keskimääräinen jakelutiheys on muutaman kerran viikossa. Kiinteiden raaka-aineiden toimitukset puretaan tehdasalueen aitojen sisäpuolella suoraan varastoon. Myös toimitukset tehtaalta ulos lastataan samassa paikassa varastosta kuljetusautoon. Ekokemin kiinteiden jätteiden kuljetusauto käy tehdasalueella n. kerran kuukaudessa. Muut kiinteät jätteet kuljetetaan pois tehdasalueelta tarvittaessa n. 2 kertaa kuukaudessa ja keräyspaperi muutaman kerran vuodessa. Liuosmaiset raaka-aineet toimitetaan tehtaalle säiliöautoilla. Liuotinautot käyvät tehdasalueella n. viisi kertaa kuukaudessa. Tämän lisäksi emäksiä ja happoja kuljettavia säiliöautoja käy tehtaalla n. 3 kertaa kuukaudessa. Liuoslastit puretaan päivätyöaikana, koska laboratorio analysoi toimituksen laadun ennen sen purkamista säiliöön. Ekokemin auto käy hakemassa tehdasalueelta nestemäisen ongelmajätteen n. kerran viikossa. Ongelmajäteauton kulkua ei ole rajoitettu päivätyöaikaan.

10 10 YMPÄRISTÖKUORMITUS Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Fermionin Oulun tehtaalta tuotantotoiminnasta peräisin olevia jätevesiä johdetaan viemäriverkkoon vuosittain runsaat m 3. Jätevedet sisälsivät kemikaaleja yhteensä lähes 20 t, joista suurin osa oli alkoholeja. Seuraavassa on esitetty ne kemikaalit, jotka vaaraluokituksensa mukaan ovat ympäristölle vaarallisia (N) ja joista osa menee tasetietojen mukaan jätevesiin: - 2-dimetyyliaminoetyylikloridi - ammoniakki - jodi - metyylibromidi - natriumnitriili Ympäristönsuojeluasetuksen liitteellä 2 mainituista tärkeimmistä vesien pilaantumista aiheuttavista aineista Fermionin Oulun tehtaalla käytetään seuraavia ja niitä joutuu pieniä määriä jätevesiin: - 2-dimetyyliaminoetyylikloridi - metyleenikloridi - oksitoli, biologisesti helposti hajoava - magnesiumlastut, muuttuu vedessä magnesiumhydroksidiksi - typpihappo Vesipuitedirektiivin liitteen X aineista Fermionin Oulun tehtaalla on käytössä metyleenikloridi. Kansallisiksi prioriteettiaineiksi ehdotettuja aineita ei käytetä Oulun tehtaalla. Päästöt ilmaan Fermionin Oulun tehtaalla on kuusi piippua, joihin ohjataan prosesseista vapautuneet ja tuotantotiloista kerätyt kaasu- ja pölypäästöt, joita ei ole saatu talteen lauhduttimilla, kaasunpesureilla eikä suodattimilla. Tuotantotoiminnasta ilmaan joutuvat kaasumaiset päästöt ovat suurelta osin haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Pölypäästöt ovat vähäisiä. Piippu A on tislaamon piippu, johon kerätään tislaamon kahdesta reaktorista tulevat haihtuvat orgaaniset yhdisteet, jotka eivät ole tiivistyneet nesteeksi vesi- ja kylmäliuosjäähdytteisissä lauhduttimissa. Tislaamon piipun korkeus merenpinnasta on 50 m. Piippu B on modulien 1 5 piippu, johon kerätään näiden modulien emalireaktoreista vapautuneet kaasumaiset päästöt, joita ei ole saatu talteen reaktorikohtaisilla lauhduttimilla eikä näiden modulien kahdella kaasunpesurilla. Tähän piippuun ohjataan myös modulien 1-5, tislaamon ja laboratorion vakuumipumppujen kautta kerätyt ilmapäästöt. Kaasunpesurin ohi piippuun ohjataan modulin 1 5 teräsreaktorien lauhtumattomat höngät. Piipun korkeus merenpinnasta on 57 m. Piippu C on modulin 6 piippu, johon kerätään modulin 6 reaktoreista vapautuneet kaasumaiset päästöt, joita ei ole saatu talteen reaktorikohtaisilla vesi- ja kylmäliuosjäähdytteisillä lauhduttimilla eikä modulikohtaisella kaasunpesurilla. Korkeus merenpinnasta on 57 m.

11 11 Piippu D on todellisuudessa kolme piippua, joista yhteen kerätään modulin 8 yleisilmanvaihdon ja kohdepoiston ilmat. Yhteen piippuun kerätään modulin 6 kohdepoistot ja yhteen modulin 6 yleisilmanvaihto. Piiput ovat kaikki yhtä korkeita ja niiden korkeus merenpinnasta on 57 m. Piippu E on todellisuudessa myös kolme piippua, joista yhteen kerätään modulin 8 reaktoreiden höngät ja kahteen muuhun modulin 8 puhallussäiliöiltä tulevat vedytyslinjan ja reaktoreiden murtolevyjen kautta tulevat linjat. Kaikki kolme piippua ovat samalla korkeudella ja niiden korkeus merenpinnasta on 57 m. Piippuun F kootaan tislaamon, modulien 1 5, jälkikäsittelyn, varaston ja kunnossapidon ja muiden teknisten tilojen yleisilmanvaihto sekä laboratorion ja edellä esitettyjen tilojen kohdepoistot. Piipun korkeus merenpinnasta on 57 m. VOC-päästöt Vuosittain liuottimina käytetyistä VOC-yhdisteistä ilmaan joutuu noin 10 % eli tonnia. Eniten ilmaan joutuvat päästöt sisältävät etanolia, metanolia ja metyleenikloridia. VOC-asetuksen 10 :ssä tarkoitetuista yhdisteistä Oulun tehtaalla on käytössä metyleenikloridi. Metyleenikloridia käytetään liuottimena viidessä välituotteessa ja yhdessä lopputuotteessa. Mittausten perusteella ilmaan joutuvan metyleenikloridin tuntikeskiarvot ovat g/h. Pitoisuuksina poistoilmassa tämä tarkoittaa 0,1-23 g/nm 3. Kokonaispäästö kyseisestä prosessista on n. 61 kg/erä. Käytetyn metyleeniprosessin aikana päästöksi saatiin n. 8 kg/tislauserä. Ilmaan joutuvan metyleenikloridin määräksi on arvioitu 26 t. Määrä perustuu arvioon, että lopputuoteprosessista joutuisi ilmaan metyleenikloridia 500 kg/ erä ja käytetyn metyleenikloridin regenerointiprosessista n. 160 kg / tislauserä. Koska suoritetun päästömittauksen perusteella lopputuote-eräkohtainen päästö on n. 61 kg ja tislauseräkohtainen päästö n. 8 kg, oikeampi arvio metyleenikloridin kokonaispäästöstä ilmaan on vuositasolla nykyisellä laitteistolla n. 3 t, kun tarkastellaan lopputuoteprosessia ja metyleenikloridin regenerointia. Suurin osa, n. 75 %, tehtaalla käytettävästä metyleenikloridista käytetään lopputuoteprosessissa, josta päästömittaus suoritettiin ja neljäsosa viidessä välituoteprosessissa. Tehtaan metyleenikloridipäästö ilmaan vuositasolla on näin ollen korkeintaan 16 t. VOC-asetuksen mukaiseen ja voimaan astuvaan päästörajaan 20 mg metyleenikloridia / Nm 3 pääseminen vaatii nykyistä tehokkaamman VOC-yhdisteiden talteenoton. Suunnitelma talteenoton parantamiseksi on tehty ja koeajo toteutettu keväällä VOC-asetuksen 9 :ssä tarkoitetuista yhdisteistä Oulun tehtaalla on käytössä oksitoli ja dimetyyliformamidi. Näiden aineiden osalta ei ole suoritettu ilmapäästömittauksia. Oksitoli on vesiliukoinen ja sen kiehumispiste on n. 135 C ja höyrynpaine alhainen (n. 0,5 kpa). Prosessissa, jossa oksitolia käytetään, liuotinta tislataan pois n. 140 C:ssa. Lauhduttimella nesteytetty tisle ajetaan ongelmajätesäiliöön. Lauhtumaton osa menee kaasunpesurille, jossa se nesteytyy ja liukenee pesuriveteen. Vuosittain on jätevesiin päätynyt keskimäärin n. 110 kg oksitolia, joka on n. 0,2 % käytetystä määrästä. Yhdisteen ominaisuuksien perusteella on todennäköistä, että oksitolia ei joudu ilmaan.

12 Dimetyyliformamidi on vesiliukoinen ja sen kiehumispiste on n. 153 C. Höyrynpaine on alhainen, n. 0,3 kpa. Prosessissa dimetyyliformamidi jakaantu vesi- ja tolueenikerroksiin. Vesikerros ajetaan ongelmajätesäiliöön. Jäljelle jääneestä tolueenikerroksesta tislataan tolueenia pois vakuumissa 85 C:ssa. Tolueenin mukana kantautuu myös dimetyyliformamidia kaasunpesurille, josta se joutuu pesurivesiin ja tislaamolle puhdistettavaksi. Koska dimetyyliformamidia ei saada tislaamolla vedestä erotettua, se joutuu tasausaltaalle. Jätevesissä dimetyyliformamidia on tavattu vuosittain keskimäärin 9 kg eli n. 11 % käytetystä määrästä. Yhdisteen ominaisuuksista johtuen on todennäköistä, ettei sitä joudu ilmaan. Pölypäästöt Pölypäästöjä aiheutuu raaka-aineiden panostusten ja tuotteiden kuivauksen yhteydessä. Uusimpien tuotantotilojen moduli 6 ja moduli 8 kohdepoistoissa on EU3-karkeasuodatin heti kohdepoistoimurin päässä. Nämä suodattimet vaihdetaan tuotevaihdon yhteydessä. Ilmanvaihtokoneella on lisäksi hienosuodattimet EU5, EU8 ja Hepa 12. Modulien 6 ja 8 yleisilmanvaihto ohjataan ilmanvaihtokoneen ja suodattimien EU5 ja EU8 kautta piippuun. Tislaamon, modulin 1 5, jälkikäsittelyn ja varaston yleisilmanvaihdon ilma suodatetaan EU5-suodattimella. Näiden tilojen kohdepoistoissa ei ole tällä hetkellä suodatusta, mutta kohdepoistolaitteita ollaan parantamassa niin, että niihin voidaan asentaa työpisteen puoleiseen päähän vaihdettavat EU3-suodattimet samoin kuin moduleissa 6 ja 8. Jälkikäsittelyosastolla on vielä käytössä yksi leijupetikuivain, jossa tuotepatjan läpi puhalletaan ilmaa. Ilma poistetaan suodatinlahkeiden kautta kohdepoistokanavaan, joka yhtyy modulien 1-5 kanavaan. Leijupetikuivaimen poistokanavaan on asennettu lasermittaus, joka keskeyttää kuivauksen, jos kanavassa havaitaan poikkeavia pölypitoisuuksia esim. suodatinlahkeen rikkoutumisen tai irtoamisen seurauksena. Leijupetikuivaimen käytöstä aiheutuu tehtaan suurimmat pölypäästöt ja mm. tästä syystä toisesta tällaisesta kuivaimesta on jo luovuttu ja viimeisestäkin ollaan luopumassa viimeistään vuonna Nykytilanteessakin tällä kuivaimella kuivataan vain muutamaa tuotetta, yleensä tuotteet kuivataan vakuumikuivaimissa. Jälkikäsittelyosaston kuivaimet ovat yhtä leijupetikuivainta lukuun ottamatta vakuumikuivaimia. Vakuumikuivaimilla on kuivainkohtaiset vakuumisuodattimet pölypäästöjen ehkäisemiseksi. Lisäksi jälkikäsittelyn vakuumipumppujen tiivistenesteenä ja voiteluaineena käytetään öljyä, johon vakuumi-ilman mukana mahdollisesti tulevat hiukkaset tarttuvat eikä merkittäviä hiukkaspäästöjä aiheudu. Öljy toimitetaan ongelmajätelaitokselle öljyn vaihdon yhteydessä. Tehtaan kokonaispölypäästöiksi on arvioitu n. 50 kg/a. Pölypäästöt ovat lääke- ja raakaainepölyä. 12 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Tuotantotoiminnassa syntyvä jäte on pääosin liuosmaista liuotinpitoista jätettä. Prosessista talteen otettu liuotin tai emäliuos regeneroidaan, jos liuosjae on tuotteen tuotekehitysvaiheessa todettu regenerointikelpoiseksi. Jos liuosta ei esim. lääkeainepitoisuutensa tai muun syyn vuoksi voida regeneroida tehtaalla, se toimitetaan käsiteltäväksi ongelmajätelaitokselle. Laitepesuissa käytetyt liuottimet regeneroidaan uudelleen tehtaalla käytettäviksi.

13 13 Tehtaalla syntyy seuraavia jätteitä: Jätelaji Jätekoodi Määrä Sijoituspaikka t/a Jäteöljy, liuotin- ja vesipitoinen Ekokem Orgaaniset halogenoidut liuottimet Ekokem Maali- ja lakkajätteet ,5 EnviCare Muut orgaaniset liuottimet Ekokem Orgaaniset suodokset Ekokem Halogenoidut tislausjäännökset ,5 Ekokem Muut tislaus- ja reaktiojäännökset Ekokem Jätevesiliete Ekokem Poltettava sytostaattijäte Ekokem Sähkö- ja elektroniikkaromu EnviCare Käytetyt absorboimisaineet Ekokem Epäorgaaniset jätteet ,1 Ekokem Pakkaukset (sis. vaarallisia aineita) Ekokem Epäorgaaniset halogeenijätteet ,1 Ekokem Tyhjät tynnyrit Ekokem Orgaaniset reagenssit ,5 Ekokem Käytetyt letkut Ekokem Hävitettävät välituotteet ,5 Ekokem Ilmastoinnin suodattimet ,5 Ekokem Elohopeaa sisältävät jätteet ,1 Ekokem Epäorgaaniset halog. reagenssit ,5 Ekokem Puutavara Henkilökunta Tyhjät muoviastiat ,5 Palolaitos Paperi ja kartonki Paperinkeräys Käytetty katalyytti ,1 Johnson Matthey Orgaaniset halogenoidut liuottimet Oma tislaamo Muut orgaaniset liuottimet Oma tislaamo Tyhjät peltitynnyrit EnviCare Tyhjät muovikontit EnviCare Rakennusjäte M. Nuojua Oy Sekalaiset yhdyskuntajätteet M. Nuojua Oy Yhteenvetona näistä tehtaalla syntyy jätteitä enimmillään seuraavasti: Liuosmaista ongelmajätettä Kiinteää ongelmajätettä Sekajätettä Hyötyjätettä < 4000 t/a < 200 t/a < 200 t/a < 2000 t/a

14 14 Maaperä ja pilaantunut maa-aines Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Tuotantotilasta jätevesilaitokselle johtavat jätevesiviemärit ovat kaksinkertaiset ja ne koeponnistetaan vuosittain kesäseisokin aikana. Säiliöalueelta tehtaalle tulevat ja sinne menevät linjat kulkevat ilmassa, jolloin niihin mahdollisesti syntyvät vuodot havaitaan heti päivittäin säiliöalueelle tehtävillä tarkastuskierroksilla. Tehtaalta lähtevät likaisten liuottimien linjat ja tislaamosta säiliöalueelle purettavien regeneroitujen liuottimien linjat kulkevat n. 5 m:n matkan tehtaan edustalla betonikaukalossa betonikannen alla tehtaan ympärillä kulkevan kulkutien alitse. Kulkutien jälkeen putket tulevat näkyviin, jolloin niiden kunto on tarkastettavissa. Aiemmin toiminta tehdasalueella on aiheuttanut maaperän ja pohjaveden pilaantumisen liuottimilla. Maaperän puhdistamistoiminta on käynnissä ja puhdistustoimet ovat ympäristöviranomaisten valvonnassa. Viranomaisten kanssa järjestetään vuosittain seurantakokous maaperän ja pohjaveden tilanteen seuraamiseksi ja asiaa hoitavat konsultit toimittavat raportit maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta myös ympäristöviranomaisille. Maaperän puhdistamista huokosilmapumppauksella ja pohjaveden pumppauksella ja puhdistumistulosten seurantaa näytteenotoilla jatketaan edelleen. PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Ilmapäästöt Tuotantotoiminnasta ilmaan joutuvat päästöt ovat pääosin haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Suurimman osan liuotinpäästöstä aiheuttaa reaktoreista vapautuvat liuotinpäästöt. Ensisijaisia reaktoreista vapautuvien liuotinhöyryjen talteenottolaitteita ovat reaktorikohtaiset lauhduttimet, joita on reaktorista riippuen yksi tai kaksi. Osaa lauhduttimista jäähdytetään jäähdytysvedellä, mutta uusimmissa lauhduttimissa kiertää kylmäliuos, jolloin lauhdutin saadaan kylmemmäksi kuin jäähdytysvedellä jäähdytettäessä. Nesteytyneet kaasut otetaan talteen ja prosessista riippuen palautetaan reaktoriin, toimitetaan ongelmajätesäiliöön tai regeneroitavaksi. Pieniä liuotinpäästöjä syntyy tuotteiden siirroissa, talteenotossa ja kuivauksessa. Siirroista ja talteenotosta aiheutuvat ilmapäästöt käsitellään kuten reaktoreista vapautuvat päästöt. Kuivausprosesseissa vapautuvat liuotinmäärät ovat pieniä johtuen tehokkaasta liuosten poistumisesta tuotteen linkouksen aikana, jolloin tuote saadaan kuivempana kuivattavaksi. Jokaisella vakuumikuivaimella on oma lauhdutin, jolla saadaan talteen kuivauksessa vapautuvaa liuotinta. Kuivaimien lauhduttimilla talteen otetut liuottimet toimitetaan pääosin ongelmajätelaitokselle. Lauhtumaton osa liuottimesta joutuu jälkikäsittelyosaston vakuumipumpun kautta ilmaan. Kaasut, jotka eivät ole nesteytyneet reaktorikohtaisissa lauhduttimessa tai lauhduttimissa, ohjataan kaasunpesurille. Tehtaalla on neljä vastavirtaperiaatteella toimivaa täytekappaleilla pakattua kaasunpesuria, joiden käyttö ja seuranta on ohjeistettu.

15 Kaasunpesurille KP12100 ohjataan lauhtumattomat kaasut modulien 1-4 emalireaktoreista, modulin 5 yhdestä emalireaktorista sekä tislaamon, laboratorion ja modulien 1-5 vakuumipumpuilta. Pesurinesteenä on lipeävesi, joka vaihdetaan kolme kertaa viikossa. Lipeän syöttö kiertoveteen on automatisoitu siten, että pesuriveden ph pidetään lipeän syötöllä vakiona. Kaasunpesurille KP12200 ohjataan lauhtumattomat höngät modulin 5 kahdesta emalireaktorista. Näissä reaktoreissa kehittyy yhdessä välituoteprosessissa runsaita määriä HClkaasua, jonka vuoksi näille kaasuille on asennettu oma kaasunpesuri. Pesurinesteenä on lipeävesi, joka vaihdetaan päivittäin, kun ko. välituotetta valmistetaan, jotta estetään muodostuvan suolan kiteytyminen pesuriin. Lipeän syöttö kiertoveteen on automatisoitu siten, että pesuriveden ph pidetään lipeän syötöllä vakiona. Kaasunpesurille KP6000 johdetaan modulin 6 kaikkien reaktoreiden lauhtumattomat kaasut. Myös tässä kaasunpesurissa kiertää pesuriliuoksena lipeävesi, jonka ph:ta säädetään lipeän avulla. Yhden modulissa 6 valmistettavan välituotteen prosessoinnin alkaessa pesurivedeksi vaihdetaan monokloorietikkahapon natriumsuola, johon saadaan talteen prosessissa syntyvää rikkivetyä. Erän jälkeen kaasunpesurin liuos ohjataan ongelmajätesäiliöön ja seuraavalle erälle kaasunpesurille tehdään uusi kaasunpesuliuos. Modulin 1 kaasunpesuri on kytketty yhteen modulin reaktoreista. Pesuri käytetään yhden välituotteen prosessoinnin aikana metyylibromidin ilmapäästöjen estämiseksi. Ko. välituotteen prosessoinnin aikana kaasunpesurissa kierrätetään ammoniakkiliuosta ja liuos vaihdetaan tuoreeseen aina uuden erän alkaessa. Modulin 1 5 teräsreaktoreiden lauhtumattomia kaasuja ei ohjata kaasunpesureille, koska teräsreaktoreissa tehdään prosessivaiheita, joissa vapautuu voimakkaasti emäksisiä tai amiinipitoisia kaasuja. Jos nämä kaasut ajettaisiin kaasunpesurin jakotukille samanaikaisesti emalireaktoreista tulevien happamien kaasujen kanssa, jakotukki ja kaasunpesuri tukkeentuisivat suolasta. Modulin 6 teräsreaktorissa ei tehdä sellaisia prosessivaiheita, joista vapautuvia lauhtumattomia kaasuja ei voitaisi ohjata kaasunpesurille. Tislaamolta reaktorikohtaisilta lauhduttimilta läpimenevät lauhtumattomat liuotinhöyryt ohjataan suoraan tislaamon hönkäpiippuun ohi kaasunpesureiden. Ainoastaan vakuumitislausten (prosessivesi, ksyleeni) höngät päätyvät vakuumipumpun kautta kaasunpesurille. Ilmapäästöjen vähentämiseksi on reaktorien lauhdutintyyppi reaktorien ja lauhduttimien uusimisten yhteydessä vaihdettu lasiputkilämmönvaihtimista grafiittilämmönvaihtimiksi. Grafiittilämmönvaihtimien lämmönsiirtoteho on parempi kuin lasiputkilämmönvaihtimien. Lisäksi osaan uusista lauhduttimista on asennettu mahdollisuus käyttää jäähdytysnesteenä kylmäliuosta vaihtoehtoisena jäähdytysveden kanssa. Vuonna 1998 ja 1999 tehostettiin jäähdytysjärjestelmää uusimalla jäähdytystornit ja jäähdytysvesipumput. Samassa yhteydessä saneerattiin modulien 1-5 kaasunpesuritila ja asennettiin kaasunpesuri KP VOC-asetuksen asettamiin päästöarvoihin erityisesti metyleenikloridin osalta pääseminen vaatii talteenottojärjestelmän tehostamista nykyisestä. Jäähdytystehon lisäämistä typpilauhduttimen avulla ja tekniikan soveltuvuutta erityisesti metyleenikloridipäästöjen vähentämiseksi selvitetään kuten myös liuottimien talteen ottamiseen suunnitellun kaasunpesurin käyttömahdollisuuksia. Myös hiilisuodattimien soveltuvuus metyleenikloridipäästöjen pienentämiseksi selvitetään. 15

16 Pölypäästöt 16 Pölypäästöjä ilmaan aiheutuu kiinteiden raaka-aineiden panostusten ja tuotteiden kuivausten yhteydessä. Suurimman pölypäästön aiheuttaa jälkikäsittelyosastolla oleva, tuotteiden kuivaamiseen käytettävä leijupetikuivain. Siinä tuotetta kuivataan puhaltamalla ilmavirtaus tuotepatjan läpi ja ohjaamalla ilma suodatinlahkeiden läpi poistokanavaan. Poistokanavaan on asennettu lasermittaus, jolla voidaan todeta esim. suodatinlahkeen irtoaminen tai rikkoutuminen kasvaneena pölypitoisuutena kanavassa. Mittauksen reagoidessa kasvaneeseen pölypitoisuuteen kuivaus keskeytetään. Aiemmin tämän tyyppisiä kuivaimia tehtaalla oli kaksi, mutta toisen käytöstä luovuttiin vuoden 2003 lopulla ja tästä viimeisestäkin on tarkoitus luopua viimeistään vuonna Leijupetikuivaimet on korvattu ja korvataan vakuumikuivaimilla, joiden käytöstä ei aiheudu pölypäästöjä. Jätevesipäästöt Ne prosessista tulevat jätevedet, joita ei esim. lääkeainepitoisuutensa tai muun syyn vuoksi jouduta ohjaamaan ongelmajätesäiliöön, otetaan tislaamolle puhdistettaviksi. Tislaamolla näiden prosessivesien liuotinpitoisuutta lasketaan tislaamalla prosessivesi vakuumin avulla. Tisle toimitetaan ongelmajätesäiliöön ja jäännös tasausaltaille. Tuotantotoiminnasta syntyviä jätevesiä, jotka lasketaan suoraan tasausaltaille ohi tislaamon, tulee vain laitepesuista. Tasausaltaalla jäteveden laatu tasataan ilmastamalla ja sen ph säädetään natriumhydroksidin tai rikkihapon avulla lähelle neutraalia. Jäteveden liuotinpitoisuus, ph ja johtokyky analysoidaan ennen veden johtamista viemäriverkostoon. Päästöt maaperään Päästöt maaperään estetään putkistojen ja säiliöalueiden päivittäisellä silmämääräisellä tarkastuksella sekä määräaikaisilla säiliöiden sisäpuolisilla tarkastuksilla ja putkistojen ja viemäreiden koeponnistuksilla. Säiliöiden purku- ja lastausalueet on asfaltoitu tai betonoitu ja säiliöalueet on allastettu. Melupäästöt Melua tehdasalueella aiheuttavat pääasiassa huokosilmapumput, joiden avulla poistetaan liuottimia likaantuneesta maaperästä. Melu häiritsee lähinnä tehtaan takana ulkoalueella satunnaisesti työskenteleviä. Asia on otettu esille työsuojelutoimikunnassa syksyllä 2004 ja pumppujen äänen vaimennus on suunnitteilla. Jätteiden määrän vähentäminen Lääkeainesynteesissä käytettävien liuottimien ja raaka-aineiden määrät minimoidaan jo tuotekehitysvaiheessa ja prosessista poistettavien jakeiden laatu analysoidaan, jotta voidaan ratkaista, onko jae regenerointikelpoista vai joudutaanko se toimittamaan ongelmajätelaitokselle hävitettäväksi.

17 17 Lääkeainesynteesiin tuotekehitysvaiheessa valittuihin raaka-aineisiin ja niiden määrin on enää tuotantovaiheessa lähes mahdotonta tehdä muutoksia lääkeaineiden valmistamista koskevien viranomaisvaatimusten ja lääkeaineen rekisteröintityön laajuuden vuoksi. Regenerointia kehittämällä ja prosessista poistuvien liuotinjakeiden lisätutkimuksilla voidaan kuitenkin pyrkiä saamaan yhä useampi nyt ongelmajätteeksi menevästä liuotinjakeesta regeneroinnin avulla uudelleen käytettäviksi. Tuoteturvallisuudelle ja tisleiden laadulle asetetut ja jatkuvasti kiristyvät vaatimukset kuitenkin vaikeuttavat tätä pyrkimystä. Vuonna 2004 siirryttiin oksitolin tynnyritoimituksista säiliötoimituksiin. Oksitolin keskimääräisellä vuosikäytöllä tämä tarkoittaa reilun kolmen sadan tynnyrin vähennystä ongelmajätteiksi toimitettavassa tynnyrijätteessä. Jätteiden hyödyntäminen Prosesseissa ja laitepesuissa syntyy hyödyntämiskelpoista liuotinjätettä, joka regeneroidaan Oulun tehtaan tislaamolla uudelleen prosesseissa ja laitepesuissa käytettäviksi liuottimiksi. Oulun tehtaan tislaamolla regeneroidaan enimmillään < 2000 t liuottimia tisleeksi laskettuna. Tuotantotoiminnassa käytetty palladiumhiilikatalyytti ja mm. kaikki sen tahrimat suojavaatteet lähetetään n. kerran vuodessa Englantiin toimiluvan omaavalle laitokselle regeneroitavaksi. Regenerointilaitos toimittaa tuoretta katalyyttiä takaisin tehtaalle tilausten perusteella. Jätteiden haitallisuuden vähentäminen Prosesseissa syntyvien jätteiden haitallisuuden vähentäminen ei ole mahdollista lääkeainesynteesiä muuttamatta. Tislaamalla prosessista poistuvia jätejakeita niiden haitallisuutta voidaan kuitenkin vähentää ja saada liuottimet uudelleen prosesseissa ja laitepesuissa hyödynnettäviksi. Lisäksi prosessivesiä puhdistetaan tislaamalla. Prosessiveden tislauksessa syntyvä tisle toimitetaan ongelmajätelaitokselle ja puhdistettu prosessivesi tasausaltaille. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Tehtaan toiminnasta aiheutuvat oleellisimmat päästöt ovat haihtuvien orgaanisten liuottimien käytöstä aiheutuvat ilmapäästöt. VOC-yhdisteet muodostavat alailmakehän otsonia reagoidessaan auringonvalon läsnä ollessa typen oksidien kanssa. Otsoni on haitallista sekä kasvillisuudelle että ihmisen terveydelle. Lähellä maanpintaa, hengitysilmassa, otsoni on ihmisille, eläimille ja kasveille haitallinen ilmansaaste. Otsonin aiheuttamia tyypillisiä oireita ovat silmien, nenän ja kurkun limakalvojen ärsytys. Hengityselinsairailla voivat myös yskä ja hengenahdistus lisääntyä ja toimintakyky heikentyä. Otsoni voi pahentaa siitepölyn aiheuttamia allergiaoireita. Otsoni aiheuttaa vaurioita lehtiin ja neulasiin. Se voi heikentää metsien kasvua ja aiheuttaa viljelyksille satotappioita. Kasvien herkkyys otsonille vaihtelee kasvilajeittain.

18 Oulun ilmanlaadun selvityksissä on tutkittu tehtaan ympäristön tilaa sammal-, jäkälä- ja männyn neulastutkimusten avulla 90-luvulta lähtien. Tehtaan toiminta ei aiheuta merkittävää hajuhaittaa ympäristöönsä. Hajusta ei ole tullut viime vuosina valituksia ympäristössä asuvilta tai työskenteleviltä ihmisiltä. Tehtaalta ei johdeta vesiä suoraan vesistöön vaan kaikki jätevedet johdetaan Oulun Vedelle. Tehtaan toiminta ei aiheuta merkittävää melua eikä tärinää. 18 TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Fermionin Oulun tehtaan tuotannollista toimintaa ohjataan suurelta osin ja tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin automaatiojärjestelmän avulla. Kaikista kriittisistä mittauksista saadaan hälytys valvomoon sekä vuoromestarien päätteelle. Sähkökatkon sattuessa automaatiojärjestelmän toimintaa ylläpidetään varajärjestelmällä ja prosessit ajetaan turvalliseen tilaan. Tuotteet valmistetaan yksityiskohtaisten kirjallisten valmistusohjeiden mukaisesti, joihin on kirjattu mm. se, mihin prosessista poistettavat jakeet ajetaan. Koska nestemäiset jätteet muodostavat suuren osan tuotantotoiminnassa syntyvästä jätteestä, prosesseista poistettavien jakeiden laatu tutkitaan jo tuotekehitysvaiheessa, jotta voidaan tehdä päätös siitä, onko jae regenerointikelpoinen, saadaanko se tislaamalla puhdistettua riittävästi laskettavaksi jätevesiin vai tuleeko jae toimittaa ongelmajätelaitokselle. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä vähennetään reaktorikohtaisilla lauhduttimilla. Lauhduttimissa kiertävän jäähdytysveden ja kylmäliuoksen lämpötilan nousu aiheuttaa tisleen lämpötilan nousun, joka havaitaan prosessin valvonnassa. Jäähdytystehoa parannetaan sulkemalla jäähdytyskiertoja sellaisista lauhduttimista, joita ei tarvita tai jos lauhduttimessa käytetään kylmäliuosta, väkevöimällä sitä. Lauhduttimilta läpi päässyt höyry pestään kaasunpesureissa, jotka on suunniteltu enemmänkin happamien kuin liuotinpitoisten kaasujen puhdistamiseksi. Kaasunpesuriveden ph pidetään n. 11:ssa lisäämällä pesurivesikiertoon lipeää. Kaasunpesurien vesi vaihdetaan säännöllisesti. Kaasunpesurien teho liuotinpitoisten päästöjen vähentämiseksi perustuu liuottimen liukenemiseen lipeäveteen ja höyryn nesteytymiseen. Kolmessa välituoteprosessissa kaasunpesuria käytetään tiettyjen yhdisteiden tuhoamiseen ja niiden ilmapäästöjen estämiseen. Näissä tapauksissa pesurin vesi vaihdetaan ennen jokaista erää. Prosessivesitislaus perustuu tislattavan liuoksen ja tisleen ominaispainoihin ja niiden muuttumiseen tislauksen aikana sekä tisleen lämpötilan muutokseen. Amiinipitoiset jätevedet tislataan erillään muista prosessivesistä, koska amiinin erottamiseksi joudutaan veden ph nostamaan voimakkaasti emäksiseksi. Tislaamon kahdessa reaktorissa on reaktorikohtaiset lauhduttimet, joista toista jäähdytetään jäähdytysvedellä ja toista kylmäliuoksella. Tisleen lämpötilan kohoamisesta automaatiojärjestelmään asetettua rajaa korkeammalle aiheutuu tislauksen keskeytyminen. Jäähdytysveden ja kylmäliuoksen lämpötilaa seurataan automaatiojärjestelmästä tislauksen aikana.