HAMINAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 HAMINAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

2 HAMINAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. Suunnitelman tarkoitus ja valmisteluprosessi 1.1. Haminan kaupungin visio ja arvot 1.2. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman visio ja arvot 2. Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila 2.1. Lapset, nuoret ja lapsiperheet 2.2. Lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia tekijöitä 2.3. Asuminen 2.4. Työllisyys 2.5. Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo 2.6. Turvallisuus 2.7. Lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja rikollisuus 2.8. Hamina lasten ja nuorten näkökulmasta 3. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät palvelut ja osallisuus 3.1. Lapsiperhepalvelut Neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Päivähoito ja varhaiskasvatus Kasvatus- ja perheneuvonta Yksityinen päivähoito ja varhaiskasvatus 3.2. Perusopetus, toisen asteen koulutus ja oppilashuolto 3.3. Muu koulutus 3.4. Nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut lapsille ja nuorille 3.5. Vammaispalvelut 4. Lapset ja nuoret erityispalveluissa 4.1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 4.2. Perhetukitoiminta 4.3. Kriisi-, päihde- ja mielenterveystyö 5. Maahanmuuttajapalvelut 6. Yhteistyökumppanit ja kolmas sektori 7. Kaupunkisuunnittelu 8. Kehittämissuunnitelma 9. Seuranta, arviointi ja tiedottaminen Kuvitus Taija Koskinen 1

3 1. SUUNNITELMAN TARKOITUS JA VALMISTELUPROSESSI Uusi Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan Sen mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Lasten hyvinvointi ja suojelu on koko kunnan laaja-alainen tehtäväkokonaisuus. Yhteisenä tavoitteena on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot suunnittelukaudelta: lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista lastensuojelun tarpeesta kunnassa lastensuojeluun varattavista voimavaroista lastensuojelun palvelujärjestelmästä yhteistyön järjestämisestä eri toimijoiden välillä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Haminan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman työryhmä on valmistellut suunnitelmaa. Työryhmässä on ollut edustus perusturvalautakunnasta, lapsiperhepalveluista, lastensuojelusta, nuorisopalveluista sekä oppilashuollosta. Työryhmä on ollut myös yhteyksissä kaupungin muihin viranomaisiin sekä paikallisiin toimijoihin. Työryhmän lisäksi yhteenvetoa on koonnut myös määräaikainen projektityöntekijä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla pyritään saamaan aikaiseksi mahdollisimman laadukkaita ja kestäviä ratkaisuja. Haminan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tullaan liittämään osaksi seudullista Etelä-Kymenlaakson kuntien suunnitelmaa. Seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointiseminaari pidettiin Haminassa Haminan kaupungin visio ja arvot Haminan kaupungin toimintaa ohjaavat arvot ja visiot v ovat: asukas- ja yrityslähtöisyys taloudellisuus avoimuus yhteisöllisyys uudistumiskyky 2

4 Strategian yhtenä tavoitteena on terveyspalveluiden kehittäminen sekä uusien palveluverkostojen luominen muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Ennaltaehkäisevän matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen, kuntalaisten vuorovaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä yhteisöllisyys tukevat kaikki lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman visio ja arvot Haminalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tahtotilasta ja arvoista on keskusteltu suunnitelmaa laativassa työryhmässä, eri toimialoilla ja työpisteissä sekä asiantuntijalautakunnissa. Koulutus- ja kirjastolautakunnalla oli yhdessä kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnan kanssa seminaari vuoden 2008 syksyllä. Seminaarissa tunnistettiin yhteiseksi haasteeksi vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ajoissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman visiona nähdään kaikille lapsille turvallinen nykyhetki ja tulevaisuus. Lapsen kasvua, kehitystä ja terveyttä tukee hyvä kasvuympäristö, vahva vanhemmuus, lapsen äänen kuuleminen sekä eri viranomaisten ja toimijoiden hyvä yhteistyö. Toimintaa ohjaavat arvot lapsilähtöisyys osallisuus yhteinen vastuu uudistumiskyky yhdenvertaisuus Lasten ja nuorten hyvinvointia ohjaavia periaatteita vanhemmuuden tukeminen lasten ja nuorten mielipiteitten kuuleminen ja niiden huomioon ottaminen varhainen puuttuminen erityispalvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus toimiva palvelukokonaisuus ja palveluketjut kumppanuus: vanhempien, ammattilaisten ja järjestöjen yhteinen panostus hyvinvointiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä niitä määrittävien tekijöiden toimiva seurantajärjestelmä (alkoholipolitiikka, työllisyys, terveys, asuntopolitiikka) arvokeskustelu eri tahoilla ja tasoilla sosiaalinen vahvistaminen / syrjäytymisen ehkäiseminen 3

5 2. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 2.1. Lapset, nuoret ja lapsiperheet Lapsen ääni hankkeen myötä Haminaan ollaan käynnistämässä lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polkua. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin polulla kuvataan lapsen ja nuoren sekä lapsiperheiden käytössä olevia kunnallisia palveluita sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden tarjoamia palveluita. Hyvinvoinnin polku on rakennettu sekä sijoittamalla lapsiperhepalvelut eri tuen asteille että kuvaamalla mitä eriasteinen tuki kussakin palvelussa tarkoittaa. Kuvaus on tehty vastasyntyneen lapsen ja hänen perheensä palveluista nuoren aikuisen palveluihin asti. Kuvaukseen on lisätty korjaavan tuen palvelukuvauksia Lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia tekijöitä Lapsi ja nuori kokevat ympäristönsä sekä yhteiskunnassa ja lähipiirissä tapahtuvia asioita eri tavoin. Yhteiskunnassa ja perhe-elämässä on tapahtunut muutoksia, mitkä vaikuttavat lasten ja nuorten elämään vaikuttaen heidän hyvinvointiinsa. Muuttoliike on vaikuttanut lasten ja nuorten sosiaaliseen verkostoon. Aikuisten, vanhempien päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat heijastuvat lapsiin ja nuoriin. Lasten ja nuorten ahdistuneisuus ja pelot ovat lisääntyneet, mikä on näkynyt myös lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikkakäyntien ja hoitojaksojen lisääntymisenä. Syksyllä 2009 tehtiin valtakunnallisten indikaattoreiden pohjalta kysely Haminan yläkoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille. Kysymykset koskivat terveyttä, elintapoja, kouluun liittyviä asioista sekä harrastuksia ja sosiaalista verkostoa. Vastausten perusteella haminalaiset nuoret ovat terveitä, harrastavat paljon ja heillä on toimiva sosiaalinen verkosto. Koulunkäyntiin liittyviä ongelmia on mm. läksyjen tekemisessä, kokeisiin valmistautumisessa, omatoimisuutta vaativissa tehtävissä sekä kirjoittamista että lukemista vaativissa tehtävissä sekä tunnilla opetuksen seuraamisessa. Koulun työilmapiirissä suurin osa oppilaista ei kokenut ongelmia. Ne, jotka kokivat työilmapiirissä ongelmia, mainitsivat mm. yleisen rauhattomuuden, häiriköt. Harrastusten kirjo on laaja urheilun eri muodoista musiikkiin, teatteriin ja sirkukseen sekä VPK-toimintaan. Enemmistö nuorista ei tupakoi, ja mikä myönteistä, vastaajista muutama oli lopettanut tupakoinnin. Tosin tupakoivien määrä on aiempiin kyselyihin verrattuna lisääntynyt. Alkoholinkäyttö on aiempiin kyselyihin verrattuna lisääntynyt, tosi humalassa kerran kuukaudessa on kyselyyn vastanneista 22 oppilasta. Huumeet eivät ole kyselyn perusteella ongelma, tosin kokeilijoitakin joukossa on Asuminen Hamina Asuntojen ja Merimieseläkekassan (MEK) asukasvalinnoissa etusijalla ovat kiireellisessä asunnontarpeessa olevat hakijat, joilla ei syystä tai toisesta ole asuntoa. Aktiivihakijoista nuoria alle 25-vuotiaita on noin 16 % eli 42 hakijaa. Nuorten vaatimustaso asunnon ja paikan suhteen on usein korkea, jolloin heitä joudutaan ohjaamaan järkevämpään suuntaan. Huomattava määrä nuorissa hakijoissa on avoeron takia asunnon tarvitsijoita. 4

6 Haminaan opiskelemaan tuleville nuorille joudutaan etsimään asuntoa tavallisista vuokra-asunnoista, koska varsinaisia opiskelija-asuntoja ei enää ole. Osa nuorista on saanut asunnon myös yksityiseltä vuokranantajalta Työllisyys Työvoiman osuus väestöstä oli vuoden 2009 lopulla Työttömien osuus työvoimasta oli 14,4 prosenttia. Työttömänä oli yhteensä henkilöä. Työttömien muutos edelliseen vuoteen (2008) on 18,7 prosenttia. Vuonna 2008 oli nuorisotyöttömyysprosentti 13,2 kun valtakunnallinen keskiarvo oli 8,8 prosenttia. Vuonna 2009 oli nuorisotyöttömyysprosentti 13. Vuoden 2009 loppuun mennessä alle 25-vuotiaita nuoria oli työttömänä 160 eli 11,5 prosenttia. Alle 25-vuotiaita nuoria oli 42 erilaisissa työllistymistä edistävissä toimenpiteissä (kurssilla, työharjoittelussa, kuntouttavassa työtoiminnassa eli työnhakijana, mutta ei palkkatyössä). Haminan nuorten työpaja Ankkuripaja työllistää alueen vuotiaita nuoria ja tarjoaa tilaisuuden monipuoliseen työssä oppimiseen. Nuoret hakeutuvat työpajalle töihin pääasiassa työvoimatoimiston kautta. Haminan kiintiö työpajasopimuksessa on 23 nuorta, joista palkkatuella on 14 nuorta. Nuorten työpajatoiminta on Haminan nuorisopalveluiden Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolta tilaama ostopalvelu. Työvoiman palvelukeskus Väylä Haminassa tukee koulutuksesta syrjäytyneitä nuoria ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Nuoren kasvuoloja ja hyvinvoinnin tilaa seurataan ja arvioidaan psykologin testein ja sosiaalisin kartoituksin. Nuorille järjestyy myös mahdollisuus terveydenhoitajan arviointiin. Keskeisiä hyvinvointia edistäviä toimintoja ovat Jobbis-paja Haminassa, työharjoittelu, työhönvalmennus, yksilövalmennus, motivointi sekä moniammatillisten palveluiden räätälöinti. Sopivien työpaikkojen löytäminen nuorille on haasteellista, työpaikkojen rajallisuuden ja toisaalta nuorten vajaiden työelämävalmiuksien takia. Haasteita tuo nuoren sitoutuminen ja vastuuttaminen sekä pitkäjänteisen suunnittelun vaikeus. Nuoren heikko itseluottamus ja kasautuneet ongelmat tuovat omat haasteensa. Kehittämis- ja toimenpidekohteita: Tiiviimpää verkostoitumista nuoren eri toimijoiden kesken Yksilöllisten ja ryhmäpalveluiden kehittäminen 5

7 2.5. Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Huoli toimeentulosta nakertaa lapsiperheiden hyvinvointia. Lapsiperheiden suhteellinen asema tulonjaossa on heikentynyt ja ne ovat jääneet jälkeen keskimääräisestä tulokehityksestä. Lapsiväestössämme köyhyys on nyt yleisempää (14 %) kuin muun väestön keskuudessa. Lapsiperheiden vanhemmat käyvät työssä keskivertoväestöä yleisemmin kaikissa tuloryhmissä, mutta tulonsiirrot muodostavat oleellisen osan toimeentulosta erityisesti pikkulapsiperheissä. Pienituloiset lapsiperheet joutuvat elämään kädestä suuhun eivätkä yllä samaan kulutustasoon kuin muut. Lapsiköyhyys on yhteydessä myös perhevaiheeseen sekä perheen kokoon ja rakenteeseen: heikoin tilanne on yksinhuoltajien sekä monilapsisten perheiden lapsilla. (Lapsiperheiden hyvinvointi THL:n Teemajulkaisuja 4/2009.) Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto tilanteissa, joissa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotukea voi hakea, jos ensisijaiset edut, kuten työttömyysturva, asumistuki, opintolaina sekä elatusturva, eivät riitä toimeentulon takaamiseksi. Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia vuoden 2009 lopussa oli yhteensä 1024, vuonna 2008 kotitalouksia oli yhteensä 904. Nettomenojen muutos oli 24,5 % verrattuna edellisen vuoden toimeentulotukimenoihin, euroina muutos merkitsi euroa lisää rahaa toimeentulotukeen talousarviovuonna Turvallisuus Lasten ja nuorten elämässä turvallisuutta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Erityisesti lasten ja nuorten elämässä lähisuhdeväkivalta vaurioittaa ja vaikutukset näkyvät pitkäaikaisesti. Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan perheessä tai muissa sukulaisuus- ja tuttavuussuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Muodoiltaan lähisuhdeväkivalta voi olla monenlaista, se voi olla fyysistä, seksuaalista, henkistä tai taloudellista. Tekijä voi olla puoliso, oma lapsi, lähisukulainen tai muu läheinen tuttava. Usein lähisuhdeväkivalta liittyy elämän kriisitilanteisiin, jolloin rakentavien ratkaisumallien puuttuminen johtaa väkivallan käyttöön. Hyvin usein väkivallan kohteena on nainen. Joka neljäs suomalainen nainen on kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa läheissuhteissaan, useimmiten parisuhteessa. Tukikeskus Villa Jensenin turva-asumiseen hakeutumisen syynä haminalaisilla on eniten perheväkivalta, yhteydenotoissa ilmenee elämänkriisi ja lastensuojeluasiat. Viime vuosina Suomen kouluissa tapahtuneiden väkivaltaisuuksien takia kouluturvallisuus on noussut erityisen huomion kohteeksi ja siihen on Haminassakin panostettu. Haminan sivistyspalveluiden turvallisuussuunnitelma päivitetään vuoden 2010 kuluessa ja koulujen pelastussuunnitelmia päivitetään tarpeen mukaan. 6

8 2.7. Lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja rikollisuus Poliisi Haminan alakouluihin on nimetty oma koulupoliisi ja tehtävää hoidetaan poliisityön ohella. Haminan poliisi joutuu usein puuttumaan nuorison liikennekäyttäytymiseen, lähinnä liikenteessä mopoiluun sekä valvomaan nuorten kokoontumista yleisillä paikoilla, kuten koulujen pihoilla. Näihin liittyy nuorilla usein alkoholin käyttöä, joka tuo mukanaan muita lieveilmiöitä, kuten vahingonteot ja alkoholin juonnista johtuva ylikunto. Kotibileet ovat yleisiä ja poliisin tietoon juhlat yleensä tulevat silloin, kun väkeä on niin paljon, että tilanne riistäytyy käsistä. Sovittelu Rikos- ja riita-asioiden sovittelu tapahtuu Kaakkois-Suomen sovittelutoimiston palveluiden kautta. Kun kyseessä on alaikäinen nuori, on suostumus sovitteluun saatava huoltajilta. Huoltajien toivotaan olevan läsnä sovittelutilanteessa. Sopimuksiin tarvitaan alaikäisten huoltajan allekirjoitus. Sovittelu on vapaaehtoista ja sopimukset tehdään sovittelevasti. Vuodelta 2008 haminalaisia syylliseksi epäiltyjä alle 25-vuotiaita oli 27 henkilöä, joista kolme oli alle 15-vuotiaita. Haminalaisia alle 25-vuotiaita asianomistajia oli 23 henkilöä, joista kaksi oli alle 15-vuotiasta. Vekara-toiminta Vekara-toiminta on aloitettu Haminan kihlakunnan alueella vuonna Vekaratoimintamalli on luotu alle 18-vuotiaiden varhaisen ja nopean puuttumisen välineeksi, kun lapsi / nuori jää kiinni rikoksesta esim. näpistyksestä. Vekara-työryhmään kuuluvat oppilashuolto, sosiaalitoimen sekä poliisin edustajat. Vekara-ryhmä tapaa nuoren mahdollisimman pian rikoksesta kiinnijäämisen jälkeen. Vekara-toiminta on tärkeää ennaltaehkäisevää lastensuojelua Hamina lasten ja nuorten näkökulmasta Nuorisobarometri on seudullisen Nupit Kaakkoon! hankkeen tuotoksena tehty tutkimus, jonka avulla selvitettiin, mitä vuotiaat nuoret ajattelevat muun muassa asuinkunnastaan, elämänarvoistaan, vapaa-ajanvietostaan ja tulevaisuudestaan. Haminasta tutkimukseen osallistui 298 nuorta. Hamina asuinpaikkana sai nuorilta kouluarvosanoilla mitattuna keskiarvoksi 7,5. Tärkeimmiksi asioiksi nuoret kokivat ystävät ja onnellisen perhe-elämän, terveyden, vapaa-ajan sekä hyvät kulkuyhteydet ja harrastusmahdollisuudet. Kouluarvosanalla arvioituna 78 % haminalaisista nuorista antoi omalle elämälleen arvosanan Haminan palveluista nuoret olivat tyytyväisimpiä kouluihin, kirjastoihin, liikunta- ja urheilupaikkoihin sekä kevyen liikenteen väyliin. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttivat kaupat ja ostomahdollisuudet, terveyspalvelut sekä nuorisotilat. Eniten turvattomuuden tunnetta haminalaisissa nuorissa aiheuttivat huumeiden käyttäjät, rekkajonot, pimeät puistot ja kadut sekä ryöstöt ja murrot. Turvattomuutta koettiin myös oman tulevaisuuden suhteen. 7

9 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT JA OSALLISUUS Ehkäisevä lastensuojelu Lastensuojelu tulee laajasti käsittää lasten suojeluksi, joka ei ole vain sosiaaliviranomaisten asia, vaan koskee muitakin viranomaisia ja kaikkia kansalaisia. Lasten suojelu perustuu lapsen kansainvälisesti tunnustettuihin oikeuksiin, joita on muun muassa etusija erityiseen suojeluun, oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Lasten suojelun tavoitteena on turvata nämä oikeudet kaikille lapsille. Lastensuojelulain mukaan lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, perheneuvolassa, päivähoidossa, terveydenhuollossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana Lapsiperhepalvelut Lapsiperhepalvelujen tehtävänä on edistää lapsiperheiden hyvinvointia. Perheitä ja vanhemmuutta tuetaan järjestämällä korkealaatuisia, monimuotoisia sekä joustavia palveluja. Toiminnan keskeinen tavoite on onnellinen lapsuus ja nuoruus. Lapsiperhepalvelut arvostaa vanhemmuutta ja yhteisöllisyyttä Neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Äitiysneuvolan tehtävänä on odottavan ja synnyttäneen perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja vanhemmuuden tukeminen. Äitiysneuvolatyön tavoitteena on vaikuttaa odottavan äidin ja sikiön hyvinvointiin ja vanhempien sitoutumiseen ja vastuuseen lapsesta. Perhesuunnitteluneuvolan tehtävä on sopivan raskaudenehkäisyn löytäminen, sukupuolitautien ehkäisy ja hoito sekä vastuullisen nuoruuden ja aikuisuuden kasvun tukeminen. Lastenneuvolatoiminnan keskeisenä tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä terveys ja edistää perheen hyvinvointia mm. vahvistamalla perheen terveitä elintapoja ja tunnistamalla lapsen terveen kehityksen esteitä ja poistaa niitä mahdollisuuksien mukaan. Vanhempia tuetaan äitinä ja isänä sekä kasvattajina. Toiminta on yksilöllistä, perhekeskeistä ja luottamuksellista. Neuvolat toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa esimerkiksi äitiyspoliklinikan, perheneuvolan ja puheterapeutin kanssa. 8

10 Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata oppilaan paras mahdollinen terveys ja terveyttä edistävä kouluympäristö. Koulu - ja opiskelijaterveydenhuollon tehtävänä on edistää ja tukea nuorten hyvinvointia tarjoamalla nuorille suunnattuja palveluja. Koulu - ja opiskelijaterveydenhuolto toimii yhteistyössä vanhempien, opettajien ja muiden ammattiryhmien kanssa. Työmuotoina neuvoloissa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ovat mm. laajaalaiset terveystarkastukset, jotka terveydenhoitaja ja lääkäri suorittavat yhdessä, kotikäynnit, ryhmätoiminta, terveyskasvatus sekä varhainen puuttuminen, keinoina mm. päihde- ja mielialakyselyt. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa toimii kolme terveydenhoitajaa sekä gynekologi ja terveyskeskuslääkäri. Lastenneuvolassa toimii kuusi terveydenhoitajaa, jotka myös huolehtivat alueensa alakoulujen terveydenhuollosta. Lastenneuvolassa on oma neuvolalääkäri. Koulu - ja opiskeluterveydenhuollossa toimii kolme terveydenhoitajaa sekä yksi määräaikainen terveydenhoitaja. Kouluterveydenhuollossa on oma lääkäri, opiskeluterveydenhuollossa (lukiossa ja ammattioppilaitoksessa) terveyskeskuslääkäri huolehtii tarkastuksista. Neuvolatoiminta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on kansanterveyslaissa määriteltyä toimintaa, jota on valtioneuvoston asetuksissa vuosina 2005 ja 2007 tarkennettu. Valtioneuvoston asetus / 380 neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suunterveydenhoidosta tuli voimaan Toiminnan pitää olla asetuksen mukainen Yhteistyöverkostot ja tukipalvelut Asiakkaan/perheen tarpeet ja huolet huomioiden mietitään yhdessä heidän kanssaan erilaisia toimintamalleja ja ratkaisuja ongelmiin. Yhteistyöverkoston tukitoimia ovat mm. perhetyöntekijät, perheneuvola, lastenkuntoutustyöryhmä, oppilashuoltotyöryhmä, lasten ja nuorten psykiatrian poliklinikat, ylimääräiset käynnit neuvolassa sekä kouluterveydenhuollossa. Lastensuojelun henkilöstön, perhetyöntekijöiden ja päivähoidon henkilökunnan kanssa pidetään yhteiset palaverit, joissa keskustellaan mm. toimintatavoista. Vuodelle 2011 on esitetty neuvoloihin omaa perhetyöntekijää, jonka työajasta osa kohdistuu erityislapsiin. Lapsen ääni- hankkeen Etelä-Kymenlaakson perhepalveluverkostossa mallinnetaan perhetyöntekijän toimenkuvaa vuoden 2010 aikana. Puhe- ja toimintaterapia ovat lasten ja nuorten tukipalveluja. Puheterapiaa on saatavissa kaupungin omana palveluna sekä ostopalveluna, toimintaterapiaa ainoastaan ostopalveluna. Puheterapiapalvelut eivät riitä kattamaan kouluikäisten tarpeita. Tukipalveluina nuorille kehitetään ns. matalankynnyksen paikkaa, johon he voivat hakeutua itse tai terveydenhoitajan kautta keskustelemaan mm. ongelmistaan tai koulunkäyntiin liittyvistä asioista psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. 9

11 Terveysneuvonnan kehittämis- ja toimenpidekohteita Toiminta asetuksen mukaisesti: Kotikäyntien lisääminen mm. raskauden aikainen kotikäynti Koko perheen terveydentilan ja hyvinvoinnin kartoitus äitiysneuvolassa ja myöhemmin lastenneuvolassa Ryhmätoiminnan kehittäminen Varhaisen puheeksi oton tehostaminen Vanhempien kutsuminen yläkouluikäisen lapsen terveystarkastukseen lääkärin vastaanotolle sekä opettajan mukaan otto Kouluikäisen terveydenhoitosuunnitelma Kouluympäristön terveystarkastus Lapsiperhepalveluiden yhteiset kehittämis- ja toimenpidekohteet: Varhainen vuorovaikutus -koulutus Varhainen puuttuminen / puheeksi otto -koulutus Päivähoito ja varhaiskasvatus Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Jotta nämä tavoitteet toteutuisivat, tarvitaan lasten vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta. Arvot ja toiminta-ajatus Päivähoidon ammatillinen asiantuntijuus Perheiden ja lasten kuuleminen ja tukeminen Turvallinen ja luotettava hoito Toiminnan arviointi Hyvä vuorovaikutus ja vuoropuhelu perheiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa Haminan päivähoidon tehtävänä on tarjota lasten ja perheiden tarpeiden mukaisia, monipuolisia ja laadukkaita päivähoitopalveluja ja esiopetusta. Keskeisenä periaatteena on lapsen ja vanhemmuuden arvostaminen ja hyvän lapsuuden luominen yhteistyössä vanhempien kanssa. Hoito, kasvatus ja opetus päivähoidossa ja esi- opetuksessa on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Lasten hyvinvointia päivähoidossa edistävät henkilöstön ammattitaito, pysyvyys sekä yhdessä sovitut arvot ja toimintatavat. Tärkeää on myös tiedostaa yhteistyön tärkeys sekä se, että päivähoito on asiakaspalvelua. Voidakseen hyvin lapsi tarvitsee vuoroin aktiivista toimintaa ja lepoa. Kasvattajan ammatillisuuden perusta on kyky havainnoida lapsen tarpeita ja muuttaa mm. ympäristöä, päivärytmiä ja omaa käyttäytymistään siten, että lapsen kehitys turvataan parhaiten. 10

12 Päivähoidon järjestäjän ja kasvattajan tehtävänä on myös huolehtia siitä, että lapsella on riittävän rauhallinen toimintaympäristö oppimisen mahdollistamiseksi. Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu ja asiantuntemus omasta lapsestaan. Kasvatushenkilöstöllä on taas koulutuksen ja kokemuksen antama tieto ja osaaminen annettavaksi vanhempien käyttöön. Jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle laaditaan hoitosuhteen alussa hoitosopimus ja varhaiskasvatuksen suunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelma ohjaa lapsikohtaisesti varhaiskasvatuksen toteutumista ja sen tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä. Maahanmuuttajaperheiden määrä on seutukunnalla noussut viime vuosina. Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksessa on erityisen tärkeää tiedottaa ja keskustella vanhempien kanssa suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja periaatteista. Vanhempia kannustetaan ylläpitämään lapsen omaa äidinkieltä ja kulttuuria kotona ja siten luomaan pohja toimivalle kaksikielisyydelle. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen välille on haasteena kehittää sellaiset työmuodot, jotka mahdollistavat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumon. Jatkumon mahdollistaa yhteinen käsitys lapsen oppimaan oppimisesta, sosiaalisista taidoista, kasvatuksen ja opetuksen sisällöistä ja lapsen erityisen tuen tarpeesta. Lapsen hyvinvoinnin edellytyksenä on tunne turvallisesta kasvuympäristöstä, jossa aikuinen antaa tukea oppimiseen ja kehitykseen. Päivähoidon tukitoimet Varhaiskasvatuksen periaatteena on, että kaikilla lapsilla on oikeus tulla hyväksytyksi ja kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Tämän periaatteen toteutumiseksi tarvitaan paljon yhteistyötä, arvokeskustelua ja koulutusta. Lapsella voi ilmetä tuen tarvetta fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Tuen tarve voi tulla myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantuvat eivätkä turvaa hänen kehitystään ja hyvinvointiaan. On tärkeää, että tuen tarve erotetaan lapsen yksilöllisestä kehityksestä ja persoonallisuuden piirteistä. Tuen tarpeen laadusta riippuen etsitään tarvittavat tukitoimet. Tukitoimet pyritään aloittamaan heti, kun tarve on havaittu. Tuen tarpeen arviointi perustuu aina moniammatilliseen yhteistyöhön. Yhteistyössä päivähoidon kanssa toimii lastenneuvola, perheneuvola, puheterapia, toimintaterapia sekä perhe- ja sosiaalityö. Kun lapsen kehityksessä havaitaan huolta, puhutaan asiasta vanhempien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsesta tehtyjä havaintoja kirjataan kiertävien erityislastentarhanopettajien asiantuntemusta hyödyntäen. Vanhempien luvalla voidaan ottaa yhteyttä esim. neuvolaan tai kasvatusja perheneuvolaan. Kun lapsella ilmenee tuen tarvetta, on tärkeää muokata toimintaympäristöä niin, että kaikilla lapsilla on samanlaiset edellytykset toimia. Ryhmän toimintaa mukautetaan 11

13 niin, että lapsen toiminta hänen omien edellytystensä mukaan turvataan ja että tuen tarve on riittävä. Toimintaa eriytetään pienryhmä-, pari- tai yksilötoiminnaksi. Kuntouttavia elementtejä käytetään tukemaan lapsen kasvatusta. Näitä ovat esimerkiksi päivästruktuurin, päivän rakenteen ylläpitäminen, vuorovaikutuksen vahvistaminen, lapsen oman toiminnan ohjauksen sekä kehityksen eri osa-alueiden tukeminen. Tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma, jossa määritellään tarkemmin lapsen tarvitsemat tukimuodot ja tuen tarve. Pohjana ovat lapsesta kerätyt vanhempien ja hoitohenkilökunnan havainnot. Kuntoutussuunnitelma on työväline lapsen kanssa toimiville aikuisille. Siihen kirjataan toimintaympäristössä tarvittavat muutokset, lapsen kanssa käytettävät menetelmät, välineet ja tarvittavat tukipalvelut. Suunnitelmaan kirjataan myös tiedon siirto. Suunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti tarpeen mukaan. Kasvattajan oman toiminnan tarkastelu on kehittämisen edellytys. Toiminnan sisältöjä ja menetelmiä arvioidaan. Lapsen itsetunnon tukeminen ja vahvuuksien löytäminen tulee olla toiminnan punainen lanka. Haminan päivähoidossa toimii kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa. Lisäksi on vakituisia avustajia noin 10 sekä määräaikaisia tarpeen mukaan. Avustajat toimivat useimmiten ryhmäavustajina. Avustajien tarvetta arvioidaan joka kevät kiertävien erityislastentarhanopettajien avulla. Käytössä ovat tuen tarpeessa oleville lapsille määriteltävät kertoimet, joiden avulla lapsiryhmää voidaan pienentää. Kehittämis- ja toimenpide-ehdotukset: Lapsen äänen kuuluminen sekä välittäminen vanhemmille ja päättäjille - Edistetään lasten osallisuutta arjen toiminnassa - Dokumentointi on säännöllistä ja tavoitteellista; lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - Toimitaan yhteisten käytäntöjen mukaisesti ja sovitut asiat näkyvät arjen toiminnassa - Varmistetaan erityisen tuen saatavuus; palveluohjaus, tukipalvelut - Kehitetään eri kulttuuritaustaisten lasten integroitumista Kasvatuskumppanuuden muotojen kehittäminen - Vahvistetaan varhaisen tuen ja puuttumisen toteutumista - Vahvistetaan vanhempien sitoutumista ja osallisuutta sekä selkiinnytetään vastuun jakautumista - Luodaan selkeät toimintaperiaatteet ja työmallit yhteistyökumppaneiden välille - Mahdollistetaan vanhempien verkostoitumista kehittämällä avointa toimintaa Kestävän kehityksen ja kustannustietoisuuden vahvistaminen - Taloudellinen kestävä kehitys; tavaran tilalle elämyksiä, tekemistä ja kokemista - Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys; yhteisöllisyyden, perinteiden ja kulttuurin arvostaminen 12

14 Rakenteiden ja resurssien varmistaminen - Varmistetaan asetusten mukaiset ja määrällisesti riittävät lähipalvelut; investoinnit / yksityisen päivähoidon osuuden lisääminen - - Kehitetään yhteistyötä yli hallintokuntarajojen; kaavoitus, tilaratkaisut, työllisyysvaikutukset, resurssit - Huomioidaan toimivuus, turvallisuus ja viihtyvyys toimintaympäristöissä Kasvatus- ja perheneuvonta Perheneuvolan tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja perheiden myönteistä kehitystä järjestämällä ohjausta, neuvontaa ja muuta asiantuntija-apua ihmissuhteisiin, perheelämään ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä järjestämällä tutkimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä kysymyksissä. Perheneuvola toimii matalan kynnyksen paikkana, jonne ei tarvita lähetettä. Perheneuvolassa työskennellään yhdessä lapsen, perheen ja perheelle tärkeiden tahojen kanssa. Työskentelymuotoina ovat yksilö-, pari- ja perhetapaamiset, lasten tutkimukset ja yksilöpsykoterapiat, joihin liittyvät vanhempien kanssa käytävät keskustelut sekä lasten ja aikuisten vertaistukiryhmät. Asiakastyön lisäksi perheneuvola antaa konsultaatiota ja työnohjausta lähialojen työntekijöille sekä toimii yhteistyössä muiden lasten parissa työskentelevien tahojen kanssa. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat päivähoito ja varhaiskasvatus, terveysneuvonta, koulutoimi, puheterapeutit ja toimintaterapeutit, lasten ja perheiden sosiaalityö, sekä erikoissairaanhoidosta lastenpsykiatria ja lastenneurologia. Paikallisen kriisiryhmän toimintaan perheneuvola osallistuu antamalla apua erityisesti lapsiperheitä koskevissa kriisitilanteissa. Kasvatus- ja perheneuvonta on yhteistyötä, lain mukaan sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. Perheneuvolan vakinaiseen henkilökuntaan kuuluvat vastaava psykologi, psykologi, sosiaalityöntekijä sekä kanslisti. Lisäksi perheneuvolan käytettävissä ovat lastenpsykiatrin ja yleislääketieteen erikoislääkärin konsultaatiopalvelut. Vuonna 2009 perheneuvolan asiakkaina oli yhteensä 188 haminalaista perhettä ja käyntikertoja oli yhteensä Lapsia koskevista tulosyistä suurimman ryhmän muodostivat käytös- ja sopeutumisongelmat, kouluvalmiuteen liittyvät kysymykset, kehityksen erityisvaikeudet sekä tunne-elämän ongelmat. Perheitä koskevista tulosyyryhmistä suurimpia olivat avioeroon liittyvät asiat, kriisitilanteet sekä kasvatuksen tukeminen. Äkillisissä kriisitilanteissa perheille on järjestetty kriisiaika muutaman päivän sisällä, mutta muiden asiakkaiden kohdalla jonotusta ei ole tällä työntekijämäärällä voitu välttää. Kehittämis- ja toimenpide-ehdotukset: Keskeisin kehittämistavoite perheneuvolan toiminnan näkökulmasta on toisen sosiaalityöntekijän viran perustaminen. Perheneuvolatyön perustyöparin muodostavat psykologi ja sosiaalityöntekijä. Ohjeissaan Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto suosittelee, että perheneuvolassa tulisi olla vähintään kaksi 13

15 psykologin ja sosiaalityöntekijän muodostamaa työparia Avioliittolaissa ja sosiaalihuoltolaissa säädetyn perheasioiden sovittelun kehittäminen Varhaisen tuen periaatteen mukaisen ennaltaehkäisevän vanhempainneuvonnan edelleen kehittäminen Vertaistukeen perustuvan ryhmätoiminnan lisääminen Perustyöhön liittyvien työmenetelmien ja -välineiden jatkuva päivittäminen vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia Yksityinen päivähoito ja varhaiskasvatus Haminan alueella toimii kolme yksityistä päivähoitopalvelua tuottavaa yksikköä; Leiritien kannatusyhdistyksen ylläpitämä Leiritien päiväkoti, Haminan englanninkielinen leikkikoulu (vanhempainyhdistyksen ylläpitämä päivähoitoyksikkö) sekä Saviruukun päiväkoti (Haminan kristillisen kasvatuksen tuki ry:n ylläpitämä päivähoitoyksikkö). Kunnallisessa päivähoidossa oli tilanteen mukaan 701 lasta ja yksityisissä päiväkodeissa 71 lasta joka on 10,12 % Perusopetus, toisen asteen koulutus ja oppilashuolto Perusopetus ja perusopetuksen erityisopetus Perusopetuksen tavoitteena on tarjota laadukasta opetusta, jolla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä yhteistyössä kodin ja ympäröivän yhteisön kanssa. Huoltajien osallistuminen opetusta ja turvallista kouluyhteisöä tukevaan toimintaan on entistä tärkeämpää. Myös oppilaat osallistuvat koulunsa kehittämiseen ja turvallisen ilmapiirin luomiseen. Kouluissa on tukioppilaita ja oppilaiden muodostama oppilaskunta sekä aktiivista kummioppilastoimintaa. Perusopetus nivoutuu yhteen varhaiskasvatuksen kanssa ja ottaa huomioon esiopetuksen lapselle antamat valmiudet. Molemmat nivelvaiheet, niin esiopetuksesta perusopetukseen kuin perusopetuksesta toisen asteen koulutukseenkin, edellyttävät saumatonta yhteistyötä. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden erilaiset mahdollisuudet ja kyvyt oppia. Tukea tarvitseva oppilas saa ensin tehostettua tukea omassa lähikoulussaan. Tukiopetus, rinnakkaisopetus, osa-aikainen erityisopetus, koulunkäynnin ohjaajat ja oppilashuolto tukevat oppilasta, jolla on eriasteisia oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksia. Oppilaanohjaus kehittää oppilaan opiskeluvalmiuksia ja valmistaa häntä jatkoopiskeluun ja tulevaan ammattiin. Oppilas siirretään erityisopetukseen, kun tehostetut tukitoimet eivät ole riittäviä hänen koulunkäyntinsä turvaamiseksi. Tehostetun tuen merkitys tulee kasvamaan uudessa erityisopetuslaissa. Nykyiset resurssit eivät ole riittävät takaamaan tulevan eritysopetuslain toteutumista Haminassa lain tarkoittamassa hengessä. 14

16 Haminassa on 12 alakoulua, yksi yläkoulu ja yksi yhtenäiskoulu esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan. Oppilaita on 2087 ( ). Laaja-alaisia erityisopettajia on neljä (virkoja 5), jotka antavat yksilöityä opetusta pienissä ryhmissä tai samanaikaisopetusta. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa keskitytään lukikuntoutukseen sekä kielellisten valmiuksien ja matemaattisten taitojen kehittämiseen. Koulukuraattoreita on kaksi ja koulupsykologeja yksi. Opinto-ohjaajia on kolme. Haminassa on 24 vakituista koulunkäynnin ohjaajaa, jotka avustavat yleensä useampaa erityistä tukea tarvitsevaa oppilasta. Heidän lisäkseen kaupunki joutuu vuosittain palkkaamaan määräaikaisia ja työllistettyjä koulunkäynnin ohjaajia, joita syyslukukaudella 2009 oli 14. Erityisopetukseen siirretty oppilas voi saada opetusta joko yleisopetuksen luokkaan integroituna tai erityisopetuksen pienryhmissä. Pienluokissa annetaan harjaantumisopetusta (EHA), yksilöllistettyjen oppimäärien mukaista opetusta (EMU) ja dysfasiaopetusta (EDY) sekä opetusta oppilaille, joilla on ongelmia tarkkaavuuden säätelyn, sosiaalisen kanssakäymisen ja käyttäytymisen hallinnassa (ESY). Erityisopetuksen pienryhmiä on kolmessa alakoulussa, yläkoulussa ja yhtenäiskoulussa. Haminassa on tilastoinnin mukaan 179 erityisopetukseen siirrettyä oppilasta (8,6 %), joista luokkamuotoisessa erityisopetuksessa on 67 % ja yleisopetukseen integroituina 33 %. Perusopetuksen tukena Haminan kaupunki tarjoaa 1. ja 2. luokkien sekä erityisopetuksen kaikkien vuosiluokkien oppilaille iltapäivätoimintaa. Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestäjä on sivistystoimi. Palveluja ostetaan myös Hamina- Vehkalahden seurakunnalta, Husula-Salmenkylä aluetupayhdistykseltä/iitan Pirtiltä sekä Kymijoen 4H:lta. Iltapäiväkerhoja on 14, jotka toimivat alakouluissa tai koulujen läheisyydessä. Haminan kaupunki on vuodesta 2008 ollut mukana Opetushallituksen tukemassa koulun kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Koulun kerhotoiminta on koulun järjestämää harrastustoimintaa, joka on oppilaille vapaaehtoista ja maksutonta. Vuonna 2009 Haminan kouluista 8 järjesti kerhotoimintaa ja eri kerhoja kouluissa toimi noin 15. Perusopetuksen valmistava opetus Tehostetun kielen oppimisen luokka on tarkoitettu maahanmuuttajille, joiden suomen kielen taito ei ole vielä riittävä. Tehostettua suomenkielen opetusta annetaan valmistavassa luokassa (Valu) luokan oppilaille, jotka ovat olleet kolme vuotta tai vähemmän Suomessa. Valu-luokassa opiskellaan myös muita peruskoulun aineita suomen kielellä. Oppilas on tehostetun kielen opetuksen luokassa pääsääntöisesti vuoden ja siirtyy suomenkielen perustaidot opittuaan lähikouluunsa. Haminan tehostetun kielen oppimisen luokka on Vehkalahden yhtenäiskoulussa, jossa oppilasta on mahdollisuus osittain integroida myös yleisopetuksen luokkiin. Valmistavassa luokassa on yhdeksän oppilasta ( ). Opettajan lisäksi luokassa on syyslukukaudella 2009 kaksi koulunkäynnin ohjaajaa. 15

17 Toisen asteen koulutus Haminassa toimii yksi lukio ja sen yhteydessä ammattilukio. Lukiossa on 311 ja ammattilukiossa 60 oppilasta ( ). Lukio tarjoaa laaja-alaista yleissivistävää opetusta, joka antaa valmiudet opintoihin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Ammattilukio antaa valmiudet myös käytännön ammattiin. Lukiossa on yksi opintoohjaaja ja neljä tuntia laaja-alaisen erityisopettajan palveluja. Ammattikoulutuksesta Haminassa vastaa Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (Ekami), joka kuuluu Kotkan-Haminan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymään. Yhteistyö perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välillä on tiivistä oppilaiden siirtyessä perusopetuksesta lukioon tai ammattiopistoon. Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Tavoitteena on oppimis- sekä muiden koulunkäyntivaikeuksien ehkäiseminen, tunnistaminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuollolla on keskeinen rooli erilaisten opetusjärjestelyjen suunnittelussa sekä erityisopetussiirtojen valmistelussa ja seurannassa. Oppilashuolto on koko koulun asia. Tärkeää on kiinteä yhteistyö opettajien, erityisopettajien ja huoltajien kanssa. Koulunkäynnin ohjaajien tarpeen arviointi on oppilashuollon, opettajien sekä kouluterveydenhuollon yhteistyötä. Oppilashuolto toimii välittäjänä kodin ja koulun ristiriitatilanteissa sekä vastaa osaltaan koulujen kriisityöstä. Koulupsykologin ja kuraattorin asiantuntemusta käytetään myös konsultaatio- ja kehittämistoimintaan. Haminan peruskouluissa kokoontuvat moniammatilliset oppilashuoltoryhmät säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa. Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat yleensä rehtori, koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, erityisopettaja ja opintoohjaaja. Tarvittaessa työryhmään voivat osallistua oppilaan huoltajat, oppilasta opettavat opettajat ja muut asiantuntijat. Lukiossa oppilashuoltoryhmän muodostavat rehtori, opinto-ohjaaja, laaja-alainen erityisopettaja ja terveydenhoitaja. Perusopetuksen palveluksessa on yksi koulupsykologi ja kaksi koulukuraattoria, lukiossa ei tällä hetkellä ole psykologi- tai kuraattoripalveluita lainkaan. Koulupsykologin työssä painottuvat oppimisvaikeuksiin ja erityisopetussiirtoihin liittyvät tutkimukset ja tarvittavien tukitoimien suunnittelu. Koulukuraattorien työssä painottuvat oppilaiden sosiaalisten ongelmien, koulunkäyntivaikeuksien ja erilaisten ristiriitatilanteiden selvittely. Koulukuraattori toimii myös asiantuntijana sosiaalisin perustein tehtävissä erityisopetussiirroissa. Oppilashuoltotyössä ennaltaehkäisevän työn osuutta tulisi korostaa nykyistä enemmän. Työstä on tullut pääosin korjaavaa, eikä varhaiseen puuttumiseen ja yhteisölliseen vaikuttamiseen ole riittäviä mahdollisuuksia. Koulujen ja oppilashuoltohenkilöstön tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat mm. terveydenhuolto, erityislastentarhanopettajat, puheterapeutit, toimintaterapeutit, perheneuvola, lastenneurologian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian poliklinikat, Lasten ja nuorten Voimala, sosiaalitoimi ja perhetyö, nuorisotoimi, seurakunta, poliisi ja järjestöt. 16

18 Kehittämis- ja toimenpidekohteita: Koulupsykologin ja koulukuraattorin palveluiden saatavuuden lisääminen Tehostettujen tukimuotojen kehittäminen, esim. klinikkaopetuksen järjestäminen Oppilaanohjaus 450 oppilasta / ohjaaja Moniammatillisen psykososiaalisen näkökulman varmistaminen erityisen tuen tarpeen arvioinnissa Joustavien opetusjärjestelmien järjestäminen, esim. Paja-koulutoiminta Osa-aikaisen erityisopetuksen riittävien resurssien varmistaminen Tarkoituksenmukaiset luokkakoot Maahanmuutto-opetuksen edelleen kehittäminen, esim. maahanmuutto-luokka ala- ja yläluokille Nuorisotyön jalkauttaminen kouluille Vanhempaintoimikuntien aseman vakiinnuttaminen Oppilaiden osallisuuden lisääminen esim. tukioppilastoiminta ja oppilaskunnat 3.3. Muu koulutus Haminan kansalaisopisto Haminan kansalaisopistolla on monipuolinen kurssitarjonta, mm. luennot, atk, kielet ja muut aineet (kädentaidot, liikunta ja taideaineet.) Haminan kansalaisopisto toimii Haminan lisäksi myös Virolahdella ja Miehikkälässä. Vuonna 2009 oli opiskelijoita yhteensä noin Lapsille ja nuorille löytyy monipuolisesti erilaista kulttuuri-, musiikki- ja liikuntatarjontaa. Henkilökuntarakenne rehtorin lisäksi on 3 päätoimista opettajaa, noin 100 tuntiopettajaa sekä puolitoista kanslistia. Jamilahden kansanopisto Jamilahden kansanopiston ylläpitäjänä on Karjalan Evankelinen Seura. Jamilahden kansanopisto on turvallinen opiskeluyhteisö, jossa tuetaan opiskelijan kehittymistä. Opiskelutarjonta koostuu avoimesta yliopisto-opetuksesta sekä erilaisista linjoista ja kursseista. Harjaantumis- ja mukautetun perusopetuksen käyneille nuorille löytyy mm. erityislinja, jonka tavoitteena on itsenäistyminen, ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen sekä jatko-opiskeluvalmiuksien vahvistaminen ja jatkosuunnitelmien pohtiminen. Opiskelijavahvuus erityislinjalla vaihtelee 5 ja 10 välillä. Vuosittain haminalaisia on ollut 1 3, viime lukuvuonna oli 8 opiskelijaa, joista kaksi oli haminalaisia. Jatkokoulutukseen nuorista sijoittuu vuosittain 2 4, heistä osa vielä johonkin muuhun valmentavaan koulutukseen ja ammatilliseen erityisopetukseen. Osa sijoittuu työ- tai päivätoimintaan. Kansanopistossa voi opiskella myös toisen lukuvuoden ja monella nuorella tämä toinen opiskeluvuosi onkin vasta kasvun ja kehittymisen aika Nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut lapsille ja nuorille Nuorisopalvelut Nuorisopalveluiden tehtävänä on tukea nuorten tervettä kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisopalvelut varmistaa nuorten näkökulman esilletuomisen. Tavoitteen toteutumisen lähtökohdat ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämän- 17

19 tavat sekä ympäristön ja luonnon kunnioittaminen. Nuorisopalveluiden pääkohderyhmä on vuotiaat haminalaiset nuoret, joita Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan on 1235 (2009). Nuorisopalveluissa on kaksi vakituista työntekijää: nuorisosihteeri ja nuorisotyöntekijä. Lisäksi nuorisopalveluissa on työskennellyt määräaikainen Nuorisofoorumi-hankkeen projektisihteeri. Haminan kaupungilla on käytössään yhteensä neljä nuorisotilaa, joissa nuorisopalvelut järjestää valvottua, avointa toimintaa vuotiaille nuorille ja tarjoaa näin mahdollisuuden viettää vapaa-aikaa muiden nuorten kanssa turvallisessa ympäristössä. Nuorisotiloilla työskentelee neljä osa- ja määräaikaista iltaohjaajaa. Vuoden 2009 syyskaudella nuorisotilat olivat auki 88 kertaa ja nuorisotilojen avoimeen toimintaan osallistui 159 eri nuorta. Käyntikertoja oli yhteensä Keskustan nuorisotaloa annetaan ensisijaisesti haminalaisten nuorisoyhdistysten ja yhteisöjen käyttöön maksutta. Nuorisopalveluiden toiminnassa tärkeällä sijalla on yhteistyö seudullisesti sekä kolmannen sektorin kanssa. Haminalaisten nuorisoyhdistysten toimintaa nuorisopalvelut tukee taloudellisesti myöntämällä toiminta-avustuksia ja vuokratukea. Kaupungin nuorisopalvelut ja nuorisoyhdistykset ovat allekirjoittaneet nuorisoyhdistyssopimuksen, joka velvoittaa kaupunkia järjestämään nuorisoyhdistyksille tarpeellista koulutusta. Nuorisopalveluiden toiminta ja tapahtumat Nuorisotilojen avoimen toiminnan lisäksi nuorisopalvelut järjestää nuorille paikallisia tapahtumia sekä on mukana seudullisten tapahtumien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tapahtumista suurin on Etelä-Kymenlaakson kuntien nuorisotoimien yhteinen nuorten bänditapahtuma Seukkarit, joka tavoittaa vuosittain noin 2000 nuorta. Muita tapahtumia ovat esimerkiksi Haminan, Miehikkälän ja Virolahden yhteinen 6.-luokkalaisille tarkoitettu ehkäisevä päihdetapahtuma Selvä Reitti; haminalaisten yhdistysten kanssa toteutettavat harrastusmessut sekä nuorten bändi-illat. Nuorisopalvelut järjestää vuosittain leirejä Petäjärannan leirikeskuksessa Luumäellä. Vuonna 2009 lasten kesäleireille oli hakijoita noin 350. Kesäleirejä järjestettiin viisi ja niihin osallistui yhteensä vuotiasta lasta. Kesäleirillä työskenteli 11 kaupungin kesätyöntekijää. Nuorisopalvelut tarjoaa bändikoulutoimintaa, joka on suunnattu vuotiaille rockja popmusiikin työpajatyyppisestä opiskelusta kiinnostuneille nuorille. Syyslukukaudella 2009 bändikoulussa oli 6 bändiä, joissa oli 8 tyttöä ja 16 poikaa. Bändikoulutoimintaa laajennetaan tulevaisuudessa niin, että mahdollisimman moni halukas pääsee mukaan toimintaan. Nuorisopalveluiden toiminnasta ja tapahtumista tiedotetaan Haminan nuorten omilla nettisivuilla ( joiden kautta myös nuoret voivat jakaa tietoa. Nuorisopalvelut ja nuorten kuuleminen ja osallisuus Nuorisolain (72/2006) 8. pykälän mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. 18

20 Haminan nuorisopalvelut kehittää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta Nuorisofoorumi-hankkeessa, jossa ovat mukana myös Miehikkälän ja Virolahden kunnat. Haminalaisten nuorten kuulemis- ja vaikuttamiskanavana toimii nuorisovaltuusto, jonka edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupungin lautakunnissa. Haminan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Iida Piensoho käytti seudullisessa lasten ja nuorten hyvinvointiseminaarissa huhtikuussa 2009 puheenvuoron, jossa hän toivoi aikuisten antavan nuorille enemmän vastuuta. Piensoho toivoi, että aikuiset eivät tekisi asioita nuorten puolesta, vaan olisivat taustalla tukena. Parhaimmassa tapauksessa syntyy sekä nuoria että aikuisia kasvattavaa dialogia, joka kaventaa sukupolvien välistä kuilua. Haminalla on myös edustaja valtakunnallisessa Suomen Lasten Parlamentissa, joka on alakouluikäisten lasten oma, pääasiassa verkossa kokoontuva vaikuttamiskanava. Nuorten työpajatoiminta ja nuorisopalveluiden hankkeet Nuorisopalvelut tilaa nuorten työpajatoimintaa ostopalveluna Ekamilta. Haminan työpaja on nimeltään Ankkuripaja ja se työllistää alueen vuotiaita nuoria ja tarjoaa tilaisuuden monipuoliseen työssä oppimiseen. Lisäksi Ankkuripaja hoitaa nuorisopalveluiden omistamien leirivälineiden huollon ja lainauksen. Haminan nuorisopalvelut on mukana Nupit Kaakkoon! seudullisessa nuorisotyön kehittämishankkeessa sekä vuonna 2008 alkaneessa Kotka Haminaseudun Etsivä työpari -hankkeessa. Etsivä työpari on OPM:n rahoittamaa toimintaa, jonka tarkoituksena on avustaa nuoria konkreettisesti esimerkiksi työn, opiskelupaikan tai asunnon haussa. Etsivä työpari tekee yhteistyötä lähinnä työvoimatoimiston, sosiaalitoimen, nuorten työpajojen ja Ekamin kanssa. Haminalaisten nuorten määrä Etsivä työpari -hankkeen aikana on ollut 8. Haminan nuorisotyöntekijä työskentelee myös Netari.fi -hankkeessa, joka toteuttaa ja kehittää verkossa tehtävää valtakunnallista ja moniammatillista nuorisotyötä. Hankkeen tarkoituksena on saada nuorisotyöllinen yhteys netissä aikaansa viettäviin nuoriin. Netari-toiminnan koordinoinnista vastaa keskitetysti Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön tuella. Nuorisopalveluiden haasteet ja niihin vastaaminen Nuorisopalveluiden suurena haasteena ja tavoitteena on tarjota kaikille haminalaisille nuorille tasapuolisesti palveluita. Hamina on pinta-alaltaan laaja kaupunki ja hajaasutusalueilla asuvat nuoret saattavat jäädä palveluiden ulkopuolelle pitkien välimatkojen vuoksi. Nuorisopalvelut kartoittaa eri alueiden nuorten tarpeita, tuo niitä esille ja vastaa niihin. Jotta nuorisolain ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet lasten ja nuorten kuulemisesta ja osallistumisesta päätöksentekoon voidaan Haminassa täyttää ja samalla tukea lasten ja nuorten kasvua aktiivikansalaisiksi, on perustettava lapsi- ja nuorisoasiamiehen vakanssi. Lapsi- ja nuorisoasiamies toimii lasten ja nuorten edunvalvojana sekä osallisuusasioiden koordinaattorina kunnassa. Asiamiehen tehtävänä on kartoittaa ja nostaa esiin lasten ja nuorten tarpeita ennaltaehkäisevästi, vastata lasten ja nuorten vaikuttamiskanavien - kuten nuorisovaltuuston ja lasten parlamentin - toiminnasta sekä kehittää demokratiakasvatusta ja nuorisotiedottamista 19