HAMINAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAMINAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2016"

Transkriptio

1 HAMINAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

2 1. SUUNNITELMAN TARKOITUS JA VALMISTELUPROSESSI HAMINAN KAUPUNGIN VISIO JA ARVOT LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN VISIO JA ARVOT LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA KUVAAVIA TEKIJÖITÄ ASUMINEN TYÖLLISYYS LAPSIPERHEIDEN TALOUDELLINEN TOIMEENTULO TURVALLISUUS LASTEN JA NUORTEN HÄIRIÖKÄYTTÄYTYMINEN JA RIKOLLISUUS HAMINA LASTEN JA NUORTEN NÄKÖKULMASTA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT JA OSALLISUUS LAPSIPERHEPALVELUT Terveysneuvonta Varhaiskasvatus Kasvatus- ja perheneuvonta Yksityinen päivähoito ja varhaiskasvatus PERUSOPETUS, TOISEN ASTEEN KOULUTUS JA OPPILASHUOLTO MUU KOULUTUS NUORISO-, KULTTUURI- JA LIIKUNTAPALVELUT LAPSILLE JA NUORILLE LAPSET JA NUORET ERITYISPALVELUISSA LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU Lastensuojeluilmoitus Lasten ja perheiden sosiaalityö Lastensuojelutarpeen selvitys ja avohuollon tukitoimet Sijoitukset Lapsen osallisuus Lastensuojelun asiantuntijaryhmä Lastensuojelun edunvalvonta Elatus-, huolto- ja tapaamissopimukset Adoptioneuvonta PERHETUKITOIMINTA Sahakosken perhetukikeskus Lastensuojelun avohuollon perhetyö KRIISI-, PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖ VAMMAISPALVELU MAAHANMUUTTAJAPALVELUT YHTEISTYÖKUMPPANIT JA KOLMAS SEKTORI KAUPUNKISUUNNITTELU KEHITTÄMISSUUNNITELMA SEURANTA, ARVIOINTI JA TIEDOTTAMINEN

3 1. SUUNNITELMAN TARKOITUS JA VALMISTELUPROSESSI Lastensuojelulakiin on tullut muutoksia vuodesta 2008 alkaen. Sen mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Lasten hyvinvointi ja suojelu on koko kunnan laaja-alainen tehtäväkokonaisuus. Yhteisenä tavoitteena on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot suunnittelukaudelta: lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista lastensuojelun tarpeesta kunnassa lastensuojeluun varattavista voimavaroista lastensuojelun palvelujärjestelmästä yhteistyön järjestämisestä eri toimijoiden välillä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Vuonna 2010 valmistunutta Haminan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on valmistellut työryhmä. Työryhmässä on ollut edustus perusturvalautakunnasta, lapsiperhe-palveluista, lastensuojelusta, nuorisopalveluista sekä oppilashuollosta. Suunnitelman päivitystyöryhmässä mukana ovat olleet lapsiperhepalveluiden johtaja, nuorisoasiamies, opetuspäällikkö, terveysneuvonnan osastonhoitaja, sekä lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla on pyritty saamaan aikaiseksi mahdollisimman laadukkaita ja kestäviä ratkaisuja. Vuonna 2010 valmistunutta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa hyödynnettiin seudullisessa suunnitelmassa. Haminan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma liitettiin osaksi seudullista Etelä-Kymenlaakson kuntien suunnitelmaa. Viimeisin paikallinen seminaari hyvinvointisuunnitelman päivittämistä varten pidettiin Haminassa. 1

4 1.1. Haminan kaupungin visio ja arvot Haminan kaupungin toimintaa ohjaavat arvot ja visiot ovat: asukas- ja yrityslähtöisyys taloudellisuus avoimuus yhteisöllisyys uudistumiskyky Strategian yhtenä tavoitteena on terveyspalveluiden kehittäminen sekä uusien palveluverkostojen luominen muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Ennaltaehkäisevän matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen, kuntalaisten vuorovaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä yhteisöllisyys tukevat kaikki lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Uusi kaupunkistrategia on tekeillä vuosille Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman visio ja arvot Haminalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tahtotilasta ja arvoista on keskusteltu suunnitelmaa valmistelleessa työryhmässä, eri toimialoilla ja työpisteissä sekä asian-tuntijalautakunnissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman visiona nähdään kaikille lapsille turvallinen nykyhetki ja tulevaisuus. Lapsen kasvua, kehitystä ja terveyttä tukee hyvä kasvuympäristö, vahva vanhemmuus, lapsen äänen kuuleminen sekä eri viranomaisten ja toimijoiden hyvä yhteistyö. Toimintaa ohjaavat arvot lapsilähtöisyys osallisuus yhteinen vastuu kehityshakuisuus ja toiminnan arviointi tasavertaisuus Lasten ja nuorten hyvinvointia ohjaavia periaatteita varhainen tuki ja puheeksi ottaminen vanhemmuuden vahvistaminen sosiaalinen vahvistaminen / syrjäytymisen ehkäiseminen lasten ja nuorten mielipiteiden kuuleminen ja niiden huomioon ottaminen erityispalvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus toimiva palvelukokonaisuus ja palveluketjut kasvatuskumppanuus kumppanuus: vanhempien, ammattilaisten ja järjestöjen yhteinen panostus hyvinvointiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä niitä määrittävien tekijöiden toimiva seurantajärjestelmä (alkoholipolitiikka, työllisyys, terveys, asuntopolitiikka) arvokeskustelu yleiseksi käytännöksi eri tahoilla ja tasoilla lasten edun toteutumisesta huolehtiminen kuuluu kaikille lasten lähiverkostoissa olevat voimavarat käyttöön 2

5 2. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 2.1. Lapset, nuoret ja lapsiperheet Lapsen ääni 2 kehittämisohjelma on valmistunut Kaste hankkeen alla. Lapsen ääni hankkeen myötä Haminaan on käynnistetty lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin polulla kuvataan lapsen ja nuoren sekä lapsiperheiden käytössä olevia kunnallisia palveluita sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden tarjoamia palveluita. Hyvinvoinnin polku on rakennettu sekä sijoittamalla lapsiperhepalvelut eri tuen asteille että kuvaamalla mitä eriasteinen tuki kussakin palvelussa tarkoittaa. Kuvaus on tehty vastasyntyneen lapsen ja hänen perheensä palveluista nuoren aikuisen palveluihin asti. Kuvaukseen on lisätty korjaavan tuen palvelukuvauksia. Hyvinvoinnin polun malli on ollut toimiva työkalu erityisesti lapsiperhepalveluissa Lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia tekijöitä 2.3. Asuminen Lapsi ja nuori kokevat ympäristönsä sekä yhteiskunnassa ja lähipiirissä tapahtuvia asioita eri tavoin. Yhteiskunnassa ja perhe-elämässä on tapahtunut muutoksia, mitkä vaikuttavat lasten ja nuorten elämään vaikuttaen heidän hyvinvointiinsa. Muuttoliike on vaikuttanut lasten ja nuorten sosiaaliseen verkostoon. Vanhempien päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat heijastuvat lapsiin ja nuoriin. Myös lasten ja nuorten ahdistuneisuus ja pelot ovat lisääntyneet. Tämä näkyy lasten- ja nuorisopsykiatrian asiakkuuksien lisääntymisenä, sekä lastensuojelun asiakasmäärien kasvuna. Myös nuorten aikuisten toimeentulotuki asiakkuudet ovat kasvussa. Haminassa pienet asunnot ovat olleet kuluneen vuoden 2013 aikana kysytyimpiä ja niitä on vapautunut todella vähän, varsinkin keskustan tuntuman asunnot ovat haluttuja. Hamina Asuntojen asukasvalinnoissa etusijalla ovat kiireellisessä asunnontarpeessa olevat hakijat, joilla ei syystä tai toisesta ole asuntoa. Aktiivihakijoista nuoria alle 25-vuotiaita on ollut 36 kpl, eli 16 % kaikista hakijoista. Nuorten, kuten muidenkin hakijoiden vaatimustaso asunnon ja paikan suhteen on usein korkea. Osa nuorista hakijoista on avoerosta johtuvia asunnon tarvitsijoita, noin puolet tämän hetken hakijoista ovat kotoa lähteviä itsenäistyviä nuoria. Lapsiperheet ovat myös joutuneet odottelemaan sopivaa asuntoa. Suuria asuntoja on lukumääräisesti vähän ja keskustan alueella niitä ei juurikaan Haminassa ole. Valtaosa hakijoista on erotilanteessa. Lasten koulua ei mahdollisesti haluta vaihtaa, joten haku-alueet ovat keskittyneet pienelle alueelle, eikä vaihtoehtoja paljon ole. 3

6 Haminaan opiskelemaan tuleville nuorille joudutaan etsimään asuntoa tavallisista vuokra-asunnoista, koska varsinaisia opiskelija-asuntoja ei enää ole. Osa nuorista on saanut asunnon myös yksityiseltä vuokranantajalta Työllisyys Vuosi Työvoiman palvelukeskus Väylä Haminassa tukee koulutuksesta syrjäytyneitä nuoria ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Nuoren elämäntilannetta arvioidaan sosiaalisin kartoituksin ja psykologi testaa tarvittaessa oppimis- ja työvalmiuksia. Väylässä on myös mahdollisuus terveydenhoitajan arviointiin. Keskeisiä hyvinvointia edistäviä toimintoja ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu sekä moniammatillisten palveluiden räätälöinti. Sopivien työpaikkojen löytäminen nuorille on haasteellista työpaikkojen vähyyden ja toisaalta nuorten puutteellisten työelämävalmiuksien johdosta. Nuoren motivointi sitoutumiseen ja pitkäjänteiseen suunnitteluun on usein haasteellista. Nuoren heikko itseluottamus sekä erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmat tuovat omat haasteensa. jobbispajoja, työhönvalmennusta ja yksilövalmennusta ei ole ollut käytettävissä uutena Sanssi-kortti, jonka perusteella TE-toimisto myöntää alle 30- vuotiaan työllistävälle työnantajalle palkkatukea n. 700 /kk max 10 kk:n ajan tai oppisopimuskoulutuksen ajan Taulukko 1: Haminan työttömyyslukuja (tilanne ) Työvoiman osuus väestöstä Työttömien osuus työvoimasta Työttömien määrä Työttömien muutos edelliseen vuoteen Alle 25v. työttömien määrä Alle 25v. osuus työttömistä ,1 % ,6 % % ,8 % ,1 % % ,4 % ,6 % % 4

7 2.5. Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo 2.6. Turvallisuus Huoli toimeentulosta nakertaa lapsiperheiden hyvinvointia ja luo turvattomuutta. Lapsiperheiden suhteellinen asema tulonjaossa on heikentynyt ja ne ovat jääneet jälkeen keskimääräisestä tulokehityksestä. Pitkäaikaistyöttömyys, pätkätyöt, matala palkka ja sairastuminen vaikuttavat lapsiperheiden arkeen ja toimeentuloon. Rahat eivät riitä elämiseen. Sosiaalitoimen asiakkuudet ovat usein pitkiä, johtuen alueen huonosta työtilanteesta. Ihmisten eriarvoisuus yhteiskunnassa on syventynyt ja lasten elämässä tämä näyttäytyy esimerkiksi harrastuksista, vaatteista ja matkustelusta, sekä elektroniikasta tinkimisenä. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto tilanteissa, joissa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotukea voi hakea, jos ensisijaiset edut, kuten työttömyysturva, asumistuki, opintolaina sekä elatusturva, eivät riitä toimeentulon takaamiseksi. Toimeentulotukea saaneita ruokakuntia oli Haminassa vuoden 2011 aikana 1119 ja vuonna 2012 ruokakuntia oli Lasten ja nuorten elämässä turvallisuutta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Erityisesti lasten ja nuorten elämässä lähisuhdeväkivalta vaurioittaa ja vaikutukset näkyvät pitkäaikaisesti. Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan perheessä tai muissa sukulaisuus- ja tuttavuussuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Muodoiltaan lähisuhdeväkivalta voi olla monenlaista, se voi olla fyysistä, seksuaalista, henkistä tai taloudellista. Tekijä voi olla puoliso, oma lapsi, lähisukulainen tai muu läheinen tuttava. Usein lähisuhdeväkivalta liittyy elämän kriisitilanteisiin, jolloin rakentavien ratkaisumallien puuttuminen johtaa väkivallan käyttöön. Hyvin usein väkivallan kohteena on nainen. Joka neljäs suomalainen nainen on kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa läheissuhteissaan, useimmiten parisuhteessa. Tukikeskus Villa Jensenin turva-asumiseen hakeutumisen syynä haminalaisilla on useimmiten perheväkivalta, yhteydenotoissa ilmenee elämänkriisi ja lastensuojeluasiat. Viime vuosina Suomen kouluissa tapahtuneiden väkivaltaisuuksien takia kouluturvallisuus on noussut erityisen huomion kohteeksi ja siihen on Haminassakin panostettu. Haminan oppilaitosten turvallisuussuunnitelma on päivitetty vuonna 2013 ja koulujen pelastussuunnitelmat vuonna Lähisuhde- ja perheväkivallan toimintasuunnitelma on tehty Haminaan Lapsiperhepalveluissa on oma turvallisuussuunnitelma, jota noudattavat varhaiskasvatuksen, perheneuvolan ja terveysneuvonnan toimintayksiköt. Suunnitelmaa täydentävät yksikkökohtaiset pelastussuunnitelmat. Turvallisuuteen liittyvät toimintaohjeet kootaan Turva-kansioon. Hätäohjeet ja yhteystiedot löytyvät SOS- kansiosta. 5

8 2.7. Lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja rikollisuus Nuorella rikoksentekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka rikoksen tehdessään on jo täyttänyt 15 mutta ei vielä 21 vuotta. Kun nuori rikoksentekijä syyllistyy rikokseen, josta seurauksena voi olla vankeusrangaistus, oikeus pyrkii hankkimaan selvityksen nuoren henkilökohtaisista olosuhteista. Ehdollista vankeustuomiota annettaessa käräjäoikeus ottaa kantaa siihen, onko nuori rikoksentekijä asetettava valvontaan. Alle 15-vuotias rikoksentekijä Alle 15-vuotiaana rikoksen tehneen asiaa ei käsitellä oikeudessa eikä hänelle tuomita rangaistusta. Alle 15-vuotiaan ohjaamiseksi pois rikosten poluilta huolehtivat sosiaaliviranomaiset ja poliisi. Haminassa Vekara-työryhmä työskentelee alle 15-vuotiaiden kanssa vuotias rikoksentekijä Tuomittaessa rangaistusta vuotiaana rikoksen tehneelle noudatetaan sääntöä, jonka mukaan rangaistuksen määrä on enintään 3/4 siitä, mitä täysiikäiselle tekijälle tuomittaisiin. Alle 18-vuotiasta ei yleensä tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hänet voidaan jättää myös rangaistukseen tuomitsematta, jos oikeus katsoo, että hän ottaa opikseen ilman rangaistustakin. Nuorisorangaistus Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan tuomita 4 12 kuukauden pituinen nuorisorangaistus. Sen tarkoituksena on erityisesti uusien rikosten ehkäisy ja rikoksen tekijän sosiaalisen selviytymisen edistäminen Poliisi Kymenlaakson poliisilaitoksen Haminan poliisiasemalla toimii iltapäivisin EET:n (ennalta ehkäisevä toiminta) sektorilla yksi poliisimies. Toiminnan painopiste on kouluissa annettavassa EET:ssä. Myös päiväkodit ja esikoulut ovat poliisivierailujen kohteita. Toiminta alkoi Päättyneenä kouluvuonna pidettiin kaupungin yläkoulujen luokille EMPATIA - teemaluentosarja. Tulevana kouluvuotena ( ) pyritään kohdentamaan vastaavanlainen teemaisku alakouluihin. Teema valitaan yhdessä opetusalan toimijoiden kanssa. Poliisi joutuu usein puuttumaan nuorison liikennekäyttäytymiseen, lähinnä mopoiluun sekä valvomaan nuorten kokoontumisia yleisillä paikoilla, kuten koulujen pihoilla. Näihin liittyy nuorilla aika-ajoin alkoholin käyttöä, joka tuo mukanaan muita lieveilmiöitä, kuten vahingontekoja ja muutoinkin ajattelematonta käyttäytymistä. Sosiaalisen median myötävaikutuksella nuoret valloittavat yksityisiä kotibileitä, joihin poliisi joutuu silloin tällöin puuttumaan poistamalla ylimääräisiä, paikalle luvattomasti saapuneita nuoria. Vuonna 2011 oli syylliseksi epäiltynä alle 15-vuotiaita haminalaisia yhteensä 17. Haminalaisia vuotiaita rikoksesta epäiltyjä oli 52. Vuonna 2012 syylliseksi epäiltyjä alle 15-vuotiaita haminalaisia oli yhteensä vuotiaita rikoksesta epäiltyjä oli 37. 6

9 Sovittelu Rikos- ja riita-asioiden sovittelu tapahtuu Kaakkois-Suomen sovittelutoimiston palveluiden kautta. Kun kyseessä on alaikäinen nuori, on suostumus sovitteluun saatava huoltajilta. Huoltajien toivotaan olevan läsnä sovittelutilanteessa. Sopimuksiin tarvitaan alaikäisten huoltajan allekirjoitus. Sovittelu on vapaaehtoista ja sopimukset tehdään sovittelevasti. Vekara-toiminta Vekara-toiminta on aloitettu Haminan kihlakunnan alueella vuonna Vekara-toimintamalli on luotu alle 15-vuotiaiden varhaisen ja nopean puuttumisen välineeksi, kun lapsi / nuori jää kiinni rikoksesta esim. näpistyksestä. Vekara-työryhmän kutsuu koolle sosiaalitoimen edustaja. Sosiaalitoimen lisäksi työryhmään kuuluvat poliisin ja oppilashuollon edustus. Vekara-ryhmä tapaa lapsen mahdollisimman pian rikoksesta kiinnijäämisen jälkeen. Tapaamisen tarkoituksena on käydä läpi lapsen/nuoren kanssa tapahtunut tilanne ja ehkäistä rikoksen uusiutumista. Vekara- toiminta on tärkeää ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä Hamina lasten ja nuorten näkökulmasta Osaava Kaakonkulma hanke järjesti Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan alueella laajan nuorisokyselyn. Haminasta kyselyyn osallistui 417 nuorta. Tyytyväisyys Haminaan kotipaikkakuntana laski hieman vuoden 2009 kyselyn kouluarvosanasta 7,5 arvosanaan 7,43. Lähes puolet vastaajista ilmoitti pitävänsä epätodennäköisenä tai erittäin epätodennäköisenä, että asuu Haminassa viiden vuoden kuluttua. Pojista 11,6 % ilmoitti varmasti asuvansa paikkakunnalla viiden vuoden päästä, kun tyttöjen osuus oli alle 5 %. Vastaavasti yli 27 % tytöistä oli varmasti muuttamassa pois, kun poikien osuus oli 16,9 %. Tytöt olivat kriittisempiä ja vähemmän tyytyväisiä Haminan palveluihin ja mahdollisuuksiin monissa muissakin kysymyksissä. Eniten tyytymättömyyttä herättivät työpaikkojen määrä, mielekkäitten vapaa-ajan viettopaikkojen määrä ja palveluiden kalleus. Tärkeimmiksi palveluiksi määriteltiin terveys-, koulu- ja liikuntapalvelut sekä joukkoliikenne ja kevyen liikenteen väylät. Tyytyväisimpiä oltiin kirjastopalveluihin ja vähiten tyytyväisiä oltiin joukkoliikenteeseen. Suurin osa haminalaisista nuorista koki itsensä terveiksi (66 %) ja onnellisiksi (60,6 %). Eniten ongelmia elämäntilanteessa koettiin raha-asioissa (16 %) ja työasioissa (18,7 %). Nuoret olivat kyselyn perusteella kuitenkin optimistisia tulevaisuuden suhteen ja vain pieni 5 % vähemmistö odotti, että elämäntilanne heikkenee tulevaisuudessa. Raha-asioissa tosin oltiin hieman varovaisempia ja 10 % odotti nykyisen tilanteensa heikkenevän tulevaisuudessa. 7

10 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT JA OSALLISUUS Ehkäisevä lastensuojelu Lastensuojelu tulee laajasti käsittää lasten suojeluksi, joka ei ole vain sosiaaliviranomaisten asia, vaan koskee muitakin viranomaisia ja kaikkia kansalaisia. Lasten suojelu perustuu lapsen kansainvälisesti tunnustettuihin oikeuksiin, joita on muun muassa etusija erityiseen suojeluun, oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Lasten suojelun tavoitteena on turvata nämä oikeudet kaikille lapsille. Lastensuojelulain mukaan lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, perheneuvolassa, päivähoidossa, terveydenhuollossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Neuvolan perheohjaajan ennaltaehkäisevä työ on painottunut tällä hetkellä pienten lasten perheisiin. Tarvetta ennaltaehkäisevälle lastensuojelutyölle on myös kouluikäisten lasten perheissä Lapsiperhepalvelut Lapsiperhepalvelujen tehtävänä on edistää lapsiperheiden hyvinvointia. Perheitä ja vanhemmuutta tuetaan järjestämällä laadukkaita, monimuotoisia sekä joustavia palveluja. Toiminnan keskeinen tavoite on hyvä lapsuus ja nuoruus. Lapsiperhepalvelut arvostavat vanhemmuutta ja yhteisöllisyyttä Terveysneuvonta Lapsiperheiden terveysneuvonnassa toimintaa ohjaavia arvoja ovat lapsi- ja perhekeskeisyys, kunnioitus, luottamus ja välittäminen. Neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tehtävä työ on ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää, johon kuuluu myös mielenterveyden edistäminen. Lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia ja niiden avulla pyritään erityisten tuen tarpeiden varhaiseen tunnistamiseen ja tuen oikea-aikaiseen järjestämiseen perheille ongelmien pahenemisen ehkäisemiseksi. Työmuotoina neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ovat mm. laaja-alaiset terveystarkastukset, jotka terveydenhoitaja ja lääkäri tekevät yhdessä, kotikäynnit, terveysneuvonta sekä varhainen puuttuminen, jossa apuna käytetään mm. päihde- ja mielialakyselyitä. Tiivistä yhteistyötä tehdään monien ammattiryhmien kanssa, kuten äitiyspoliklinikan, perheneuvolan, lastensuojelun, hammashuollon, varhaiskasvatuksen, 8

11 koulujen ja psykiatristen poliklinikoiden kanssa. Lasten ja nuorten vanhemmat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvoloissa toimii neljä terveydenhoitajaa sekä terveyskeskuslääkäri. Lastenneuvoloissa toimii kuusi terveydenhoitajaa, jotka huolehtivat myös oman alueensa alakoulujen terveydenhuollosta. Lastenneuvoloissa toimii oma neuvolalääkäri. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toimii neljä terveydenhoitajaa, joista kaksi toimii yläkouluilla, yksi lukiolla ja ammattiopistolla yksi. Kouluterveydenhuollossa toimii oma koululääkäri, opiskeluterveydenhuollossa (lukiolla ja ammattiopistolla) terveyskeskuslääkäri tekee opiskelijoiden terveystarkastukset. Neuvoloiden terveydenhoitajista lähes kaikki ovat käyneet kaksivuotisen Varhainen vuorovaikutus -koulutuksen, muutamalla koulutus jatkuu vielä. Koulutuksessa tavoitteena on oppia työskentelemään vanhemmuutta tukevalla tavalla. Neuvolatoiminta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on kansanterveyslaissa määriteltyä toimintaa, jota on tarkennettu valtioneuvoston asetuksissa vuosina 2005 ja Valtioneuvoston asetus /380 neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suunterveydenhoidosta tuli voimaan Toiminnan tuli olla asetuksen mukaista Äitiysneuvolan tehtävänä on odottavan ja synnyttäneen perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä vanhemmuuden tukeminen. Tavoitteena on vaikuttaa odottavan perheen ja sikiön hyvinvointiin edistävästi sekä tukea vanhempien sitoutumista lapseen ja vastuunottoa lapsesta. Perhesuunnitteluneuvolan tehtäviin kuuluu löytää sopiva raskaudenehkäisykeino, ehkäistä sukupuolitauteja sekä hoitaa niitä ja tukea vastuullista nuoruutta sekä aikuisuuden kasvua. Lastenneuvolatoiminnan keskeisenä tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä terveys ja edistää perheen hyvinvointia mm. vahvistamalla perheen terveitä elintapoja ja tunnistamalla lapsen terveen kehityksen esteitä sekä poistaa niitä mahdollisuuksien mukaan. Vanhempia tuetaan äitinä ja isänä sekä kasvattajina. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävä on turvata oppilaille ja opiskelijoille paras mahdollinen terveys ja terveyttä edistävä koulu- ja opiskeluympäristö. Koulu- ja opiskeluympäristön terveystarkastuksia tehdään joka kolmas vuosi. Tavoitteena koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on edistää ja tukea lasten ja nuorten hyvinvointia tarjoamalla heille suunnattuja palveluja. Kouluterveydenhuollossa on Haminassa saatu Lapsen Ääni-hankkeen avulla 5-luokkien terveystarkastukseen mukaan luokkakohtainen yhteenveto, jonka avulla on tarkoituksena saada kattavampi kokonaiskuva luokan oppilaiden hyvinvoinnista. Yhteenveto käsitellään oppilashuoltotyöryhmässä, jossa 9

12 sovitaan, miten luokkakohtainen yhteenveto esitellään oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Lisäksi tehdään suunnitelma luokan hyvinvoinnin edistämiseksi, jonka hyödyntäminen ja toteuttaminen ovat osa arkista koulutyötä. Haminassa Lapsen Ääni-hankkeen luokkakohtaisessa yhteenvedon pilottiryhmässä on ollut mukana neljä lastenneuvola- ja kouluterveydenterveydenhoitajaa viime lukuvuonna. Tänä syksynä kaikissa 5- luokkien laajoissa terveystarkastuksissa tehdään luokkakohtaiset yhteenvedot. Tarkoituksena on, että luokkakohtainen yhteenveto laajan terveystarkastuksen osana laajenee myöhemmin koskemaan kahdeksannen ja ensimmäisen luokan oppilaita. Psykiatrinen sairaanhoitaja aloitti toimintansa yläkouluilla elokuussa Psyykkari toimii matalankynnyksen paikkana nuorille. Keskimäärin vastaanotolla on käynyt 3-4 nuorta/päivä. Osa käynneistä on ollut lyhyitä kartoituksia, jotka ovat johtaneet siihen, että psyykkari tapaa nuorta muutaman kerran, osa jatkaa käyntejä tarvittavan määrän koulunkäynnin tukena ja osa ohjautuu Kotkaan nuorisopsykiatriselle poliklinikalle. Psyykkari on tavannut lukuvuoden aikana 53 eri nuorta. Kaikkiaan erilaisia kontakteja on lukuvuoden aikana ollut 420 (sisältää myös puhelinkontaktit ja peruuttamattomat poisjäännit). Toteutuneita käyntejä vastaanotolla on ollut 316. Neuvolat saivat oman perheohjaajan v helmikuusta. Perheohjaajan työ on lapsiperheiden ongelmien ja varhaisen tuen tarpeiden tunnistamista. Yhä enemmän on tuen tarvetta jo lapsen odotusaikana. Työ keskittyy vauvaperheisiin, muun muassa vuorovaikutuksen tukemiseen. Neuvolan perhetyö on ennaltaehkäisevää ja lyhytkestoista tukea perheelle. Toiminta on suunnitelmallista, tavoitteellista ja perheen omiin tarpeisiin perustuvaa työtä. Työtä tehdään pääasiassa perheen kotona. Perhetyö on luottamuksellista ja maksutonta palvelua. Tarvetta olisi laajentaa toiminta koskemaan myös kouluikäisten lasten perheitä. Lapsiperheiden kotipalvelu aloitti kokeiluna Tällä hetkellä kotipalvelussa työskentelee yksi henkilö. Työ on konkreettista auttamista tilapäisesti lapsiperheissä. Toiminta jatkuu samanmuotoisena palveluna tämän vuoden loppuun. Palvelu on maksullista ja tarkoitettu välttämättömän ja tilapäisen perheiden arjessa selviytymisen tukemiseen kotona tehtävällä työllä. Kotipalvelu tukee ja auttaa, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi tilapäistä ja äkillistä apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoistaan. Kotipalvelu on sisältänyt erilaisia kodinhoidollisia asioita, kuten ruuan valmistusta, imurointia vaatteiden huoltoa tai lastenhoitoa. Kotipalvelua on myönnetty tarveharkintaisesti 18 eri perheelle vuoden 2013 aikana. Syyskuun loppuun mennessä vuonna 2013 kotipalvelupäätöksiä on tehty 31. Terveysneuvonnan kehittämis- ja toimenpidekohteita Toiminta asetuksen mukaisesti: koko perheen terveydentilan ja hyvinvoinnin kartoitus äitiysneuvolassa, kartoitus jatkuu lastenneuvolassa ryhmätoiminnan kehittäminen 10

13 Varhaiskasvatus varhaisen puheeksi oton tehostaminen kouluympäristön terveystarkastus tehdään joka kolmas vuosi terveystarkastusten luokkakohtaiset yhteenvedot laajennetaan koskemaan kahdeksannen ja ensimmäisen luokan oppilaita oma lääkäri opiskelijaterveydenhuoltoon perheohjaajan resurssin lisääminen ja toiminnan laajentaminen koskemaan kouluikäisten lasten perheitä Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Jotta nämä tavoitteet toteutuisivat, tarvitaan lasten vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta. Arvot ja toiminta-ajatus varhaiskasvatuksen ammatillinen asiantuntijuus lasten ja perheiden kuuleminen ja tukeminen turvallinen ja luotettava hoito toiminnan arviointi hyvä vuorovaikutus ja vuoropuhelu perheiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa Haminan varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota lasten ja perheiden tarpeiden mukaisia, monipuolisia ja laadukkaita päivähoitopalveluja ja esiopetusta. Keskeisenä periaatteena on lapsen ja vanhemmuuden arvostaminen ja hyvän lapsuuden luominen yhteistyössä vanhempien kanssa. Hoito, kasvatus ja opetus päivähoidossa ja esiopetuksessa on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksessa edistävät henkilöstön ammattitaito, pysyvyys sekä yhdessä sovitut arvot ja toimintatavat. Tärkeää on myös tiedostaa yhteistyön tärkeys sekä se, että varhaiskasvatus on asiakaspalvelua. Voidakseen hyvin lapsi tarvitsee vuoroin aktiivista toimintaa ja lepoa. Kasvattajan ammatillisuuden perusta on kyky havainnoida lapsen tarpeita ja muuttaa mm. ympäristöä, päivärytmiä ja omaa käyttäytymistään siten, että lapsen kehitys turvataan parhaiten. Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja kasvattajan tehtävänä on myös huolehtia siitä, että lapsella on riittävän rauhallinen toimintaympäristö oppimisen mahdollistamiseksi. 11

14 Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu ja asiantuntemus omasta lapsestaan. Kasvatushenkilöstöllä on taas koulutuksen ja kokemuksen antama tieto ja osaaminen annettavaksi vanhempien käyttöön. Jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle laaditaan hoitosuhteen alussa hoitosopimus ja varhaiskasvatuksen suunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelma ohjaa lapsikohtaisesti varhaiskasvatuksen toteutumista ja sen tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä. Maahanmuuttajaperheiden määrä on seutukunnalla noussut viime vuosina. Maahanmuuttajataustaisten lasten varhais-kasvatuksessa on erityisen tärkeää tiedottaa ja keskustella vanhempien kanssa suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja periaatteista. Vanhempia kannustetaan ylläpitämään lapsen omaa äidinkieltä ja kulttuuria kotona ja siten luomaan pohja toimivalle kaksikielisyydelle. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen välille on haasteena kehittää sellaiset työmuodot, jotka mahdollistavat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumon. Jatkumon mahdollistaa yhteinen käsitys lapsen oppimaan oppimisesta, sosiaalisista taidoista, kasvatuksen ja opetuksen sisällöistä ja lapsen erityisen tuen tarpeesta. Lapsen hyvinvoinnin edellytyksenä on tunne turvallisesta kasvuympäristöstä, jossa aikuinen antaa tukea oppimiseen ja kehitykseen. Varhaiskasvatuksen tukitoimet Päivähoidon ja esiopetuksen tehtävänä on tukea lapsen kasvua ja kehitystä kokonaisvaltaisesti. Kaikilla lapsilla on oikeus tulla hyväksytyksi ja kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Tämän periaatteen toteutumiseksi tarvitaan paljon yhteistyötä, arvokeskustelua ja koulutusta. Lapsella voi ilmetä tuen tarvetta fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Tuen tarve voi tulla myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantuvat, eivätkä turvaa hänen kehitystään ja hyvinvointiaan. Viimeistään esiopetuksen aikana olisi tärkeätä tunnistaa lapsen oppimisen riskitekijät. Kun lapsen kehityksessä havaitaan huolta, puhutaan asiasta huoltajien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhaisen puuttumisen kautta voidaan tunnistaa erityisiä kasvun ja oppimisen yksilöllisiä haasteita, tukea kasvua ja oppimista ja ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia. Lapsella on varhaiskasvatuksessa mahdollisuus yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Tuen perustana on toimiva yhteistyö varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen ja lapsen huoltajien välillä. Tarvittaessa yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa toimivat lastenneuvola, perheneuvola, puheterapia, toimintaterapia sekä perhe- ja sosiaalityö. 12

15 Kolmiportainen tukijärjestelmä Kaikilla lapsilla on oikeus tarvitsemaansa tukeen välittömästi tuen tarpeen ilmetessä. Tuki voi olla lyhytkestoista tai pidempiaikaista. 1. Yleinen tuki on kaikille lapsille varhaiskasvatuksen arjessa annettavaa tukea: laadukasta varhaiskasvatusta/esiopetusta, jossa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet ja oppimisedellytykset yhteistyössä lasten vanhempien kanssa. kasvatuskumppanuutta kodin ja varhaiskasvatuksen välillä yhteistyötä huoltajien luvalla kiertävän erityislastentarhanopettajan, terveydenhoitajan, terapeuttien ym. kanssa lapsesta kerättyjen havaintojen kirjaamista varhaisen tuen suunnitelmaan tai esiopetuksessa pedagogiseen arvioon ja arjen tukilomakkeelle yhdessä huoltajien kanssa opetus- ja toimintatapojen muokkaamista esim. pienryhmätoiminta, arjen strukturointi kuvien avulla, vuorovaikutuksen vahvistaminen, lapsen oman toiminnan ohjauksen sekä kehityksen eri osa-alueiden tukeminen, tehtävien järjestämistä lasten tarpeita vastaavaksi oppimisympäristön muutoksia: tilojen ja ympäristön muokkaamista juuri senhetkisen lapsiryhmän tarpeita vastaaviksi 2. Tehostettu tuki koskee lapsia, jotka tarvitsevat kasvussaan ja oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Tehostettu tuki otetaan käyttöön, kun yleisen tuen toimenpiteet eivät riitä tukemaan riittävästi lapsen kasvua ja kehitystä. Tuen tarpeen arviointi perustuu tarvittaessa moniammatilliseen yhteistyöhön. Edellisten lisäksi: laaditaan lapselle varhaiskasvatuksessa hoito- ja kuntoutussuunnitelma ja esiopetuksessa henkilökohtainen oppimissuunnitelma HOPS, johon kirjataan lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, tuen tarpeet ja tavoitteet sekä menetelmät lapsen tukemiseksi. Suunnitelmat toimivat työvälineenä lapsen kanssa toimiville aikuisille. tehdään tiivistä yhteistyötä huoltajien sekä lasta tutkivien ja kuntouttavien tahojen kanssa esim. terapeutit, perheneuvola, Carea otetaan käyttöön yksilöllisesti suunniteltuja tukimuotoja tarpeen mukaan: tehostettu kuvien tai tukiviittomien käyttö, koritehtävät, tarkoin suunnitellut pienryhmätuokiot, erityisohjaajan tuki 3. Erityinen tuki on tehokkain tukimuoto, johon siirrytään, jos katsotaan, ettei tehostettu tuki riitä ja tuen tarve on intensiivistä ja pitkäkestoista. Edellisten tukimuotojen lisäksi käytössä: siirtyminen vaatii asiantuntijalausunnon (lääkäri, psykologi ) ja hallinnollisen päätöksen (opetuspäällikkö) useimmiten kyseessä pidennetyn oppivelvollisuuden päätös ja oikeus varhennettuun esiopetukseen 5-vuotiaana päiväkodissa lapsen kehityksen tukemiseksi laaditaan HOJKS erityiset menetelmät lapsen tukemiseksi esim. vaihtoehtoinen kommunikointimenetelmä, apuvälineet, yksilöohjaus ja erityisohjaajan tuki 13

16 Lapsen kehityksen tueksi tehtyjä suunnitelmia arvioidaan säännöllisesti tarpeen mukaan. Nivelvaiheissa lapsen kehityksen tukemiseksi käytettyjen menetelmien ja niiden vaikuttavuuden arviointi on tärkeässä asemassa tiedonsiirrossa. Kasvattajan oman toiminnan tarkastelu on kasvatustoiminnan kehittämisen edellytys. Toiminnan sisältöjä ja menetelmiä arvioidaan säännöllisesti. Lapsen itsetunnon tukeminen ja vahvuuksien löytäminen tulee olla toiminnan punainen lanka. Haminan varhaiskasvatuksessa toimii kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa. Lisäksi on vakituisia avustajia noin 10 sekä määräaikaisia tarpeen mukaan. Erityisohjaajat toimivat useimmiten ryhmäavustajina. Erityisohjaajien tarvetta lapsiryhmissä arvioivat joka kevät kiertävät erityislastentarhanopettajat. Käytössä ovat tuen tarpeessa oleville lapsille määriteltävät kertoimet, joiden avulla lapsiryhmää voidaan pienentää. Avointa varhaiskasvatustoimintaa Haminan kaupunki järjestää yhteistyössä Haminan seurakunnan ja Pelastakaa lapset ry:n kanssa. Avoin varhaiskasvatus on ohjattua ja tavoitteellista toimintaa alle kouluikäisille lapsille tilanteessa, jossa perheellä ei ole tarvetta lapsen kokopäiväiselle hoidolle. Avoin varhaiskasvatus tarjoaa yhdessä tekemisen ja viihtymisen paikan lapsille ja perheille, uusia tuttavuuksia ja virkistystä arjen keskelle. Avoin toiminta antaa mahdollisuuden myös arjen ilojen ja surujen jakamiseen ja kasvatuskysymysten pohdiskeluun, sekä tukea vanhemmuuteen. Kehittämis- ja toimenpide-ehdotukset: Lapsen äänen kuuluminen sekä välittäminen vanhemmille ja päättäjille edistetään lasten osallisuutta arjen toiminnassa dokumentointi on säännöllistä ja tavoitteellista; lapsen varhaiskasvatussuunnitelma toimitaan yhteisten käytäntöjen mukaisesti ja sovitut asiat näkyvät arjen toiminnassa varmistetaan erityisen tuen saatavuus; palveluohjaus, tukipalvelut kehitetään eri kulttuuritaustaisten lasten integroitumista lastentarhanopettajien lisääminen ryhmiin erityisvarhaiskasvatuksen osaamisen lisääminen Kasvatuskumppanuuden muotojen kehittäminen vahvistetaan varhaisen tuen ja puuttumisen toteutumista vahvistetaan vanhempien sitoutumista ja osallisuutta sekä selkiinnytetään vastuun jakautumista luodaan selkeät toimintaperiaatteet ja työmallit yhteistyökumppaneiden välille mahdollistetaan vanhempien verkostoitumista kehittämällä avointa toimintaa Kestävän kehityksen ja kustannustietoisuuden vahvistaminen taloudellinen kestävä kehitys; tavaran tilalle elämyksiä, tekemistä ja kokemista 14

17 sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys; yhteisöllisyyden, perinteiden ja kulttuurin arvostaminen Rakenteiden ja resurssien varmistaminen varmistetaan asetusten mukaiset ja määrällisesti riittävät lähipalvelut; investoinnit / yksityisen päivähoidon osuuden lisääminen kehitetään yhteistyötä yli hallintokuntarajojen; kaavoitus, tilaratkaisut, työllisyysvaikutukset, resurssit huomioidaan toimivuus, turvallisuus ja viihtyvyys toimintaympäristöissä Kasvatus- ja perheneuvonta Perheneuvolan tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja perheiden myönteistä kehitystä järjestämällä ohjausta, neuvontaa ja muuta asiantuntija-apua ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä järjestämällä tutkimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä kysymyksissä. Perheneuvola toimii matalan kynnyksen paikkana, jonne ei tarvita lähetettä. Perheneuvolassa työskennellään yhdessä lapsen, perheen ja perheelle tärkeiden tahojen kanssa. Työskentelymuotoina ovat yksilö-, pari- ja perhetapaamiset, lasten tutkimukset ja yksilöpsykoterapiat, joihin liittyvät vanhempien kanssa käytävät keskustelut sekä lasten ja aikuisten vertaistukiryhmät. Asiakastyön lisäksi perhe-neuvola antaa konsultaatiota ja työnohjausta lähialojen työntekijöille sekä toimii yhteistyössä muiden lasten parissa työskentelevien tahojen kanssa. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat päivähoito ja varhaiskasvatus, terveysneuvonta, koulu-toimi, puheterapeutit ja toimintaterapeutit, lasten ja perheiden sosiaalityö, sekä erikoissairaanhoidosta lastenpsykiatria ja lastenneurologia. Paikallisen kriisiryhmän toimintaan perheneuvola osallistuu antamalla apua erityisesti lapsiperheitä koskevissa kriisitilanteissa. Kasvatus- ja perheneuvonta on yhteistyötä, lain mukaan sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. Perheneuvolan vakinaiseen henkilökuntaan kuuluu kaksi psykologi-sosiaalityöntekijä - työparia. Heistä yhdellä on myös perheneuvolan johtajan tehtävät, lisäksi perheneuvolassa työskentelee palvelusihteeri. Lisäksi perheneuvolan käytettävissä ovat lastenpsykiatrin konsultaatiopalvelut. Kehittämis- ja toimenpide-ehdotukset: varhaisen tuen periaatteen mukaisen ennaltaehkäisevän vanhempainneuvonnan edelleen kehittäminen perustyöhön liittyvien työmenetelmien ja -välineiden jatkuva päivittäminen vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia avioliittolaissa ja sosiaalihuoltolaissa säädetyn perheasioiden sovittelun kehittäminen vertaistukeen perustuvan ryhmätoiminnan lisääminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen pikkulapsiperheissä työntekijävahvuuden säilyttäminen, uusien työntekijöiden rekrytoiminen 15

18 3.1.4 Yksityinen päivähoito ja varhaiskasvatus Haminan alueella toimii kolme yksityistä päivähoitopalvelua tuottavaa yksikköä; Marian Tarha Oy:n omistamat Leiritien ja Marinkujan päiväkodit sekä Haminan englanninkielinen leikkikoulu (vanhempainyhdistyksen ylläpitämä päivähoitoyksikkö). Kunnallisessa päivähoidossa oli tilanteen mukaan 690 lasta, joista 81 lasta oli perhepäivähoidossa. Yksityisissä päiväkodeissa oli yhteensä 80 lasta Perusopetus, toisen asteen koulutus ja oppilashuolto Perusopetus ja perusopetuksen erityisopetus Haminassa on 12 alakoulua, yksi yläkoulu ja yksi yhtenäiskoulu esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan. Oppilaita on 1968 ( ). Laaja-alaisia erityisopettajia on 5, jotka antavat yksilöityä opetusta pienissä ryhmissä tai samanaikaisopetusta. Osaaikaisessa erityisopetuksessa keskitytään lukikuntoutukseen sekä kielellisten valmiuksien ja matemaattisten taitojen kehittämiseen. Koulukuraattoreita on kaksi ja koulupsykologeja kaksi. Opinto-ohjaajia on kolme. Haminassa on 25 vakituista koulunkäynnin ohjaajaa, jotka avustavat yleensä useampaa erityistä tukea tarvitsevaa oppilasta. Heidän lisäkseen kaupunki joutuu vuosittain palkkaamaan määräaikaisia ja työllistettyjä koulunkäynnin ohjaajia, joita syyslukukaudella 2012 oli 21. Lisäksi on kaksi työkokeilussa olevaa. Erityisopetukseen siirretty oppilas voi saada opetusta joko yleisopetuksen luokkaan integroituna tai erityisopetuksen pienryhmissä. Pienluokissa annetaan harjaantumisopetusta (EHA), yksilöllistettyjen oppimäärien mukaista opetusta (EMU) ja dysfasia- opetusta (EDY) sekä opetusta oppilaille, joilla on ongelmia tarkkaavuuden säätelyn, sosiaalisen kanssakäymisen ja käyttäytymisen hallinnassa (ESY). Erityisopetuksen pienryhmiä on neljässä alakoulussa, yläkoulussa ja yhtenäis-koulussa. Haminassa on tilastoinnin mukaan 207 erityisen tuen piiriin siirrettyä oppilasta (10,5 %), joista luokkamuotoisessa erityisopetuksessa on 63 % (132 oppilasta) ja yleisopetukseen integroituina 37 % (75 oppilasta). Perusopetuksen tukena Haminan kaupunki tarjoaa 1. ja 2. luokkien sekä erityisopetuksen kaikkien vuosiluokkien oppilaille iltapäivätoimintaa. Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestäjä on sivistystoimi. Palveluja ostetaan myös Hamina-Vehkalahden seurakunnalta, Husula-Salmenkylä aluetupayhdistykseltä/iitan Pirtiltä sekä Nuorten Startilta. Iltapäiväkerhoja on 14, jotka toimivat alakouluissa tai koulujen läheisyydessä. Haminan kaupunki on vuodesta 2008 ollut mukana Opetushallituksen tukemassa koulun kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Koulun 16

19 kerhotoiminta on koulun järjestämää harrastustoimintaa, joka on oppilaille vapaaehtoista ja maksutonta. Vuonna 2013 Haminassa oli kerhoja 60, joissa osallistujia noin 900. Perusopetuksen valmistava opetus Tehostetun kielen oppimisen luokka on tarkoitettu maahanmuuttajille, joiden suomen kielen taito ei ole vielä riittävä. Tehostettua suomenkielen opetusta annetaan valmistavassa luokassa (Valu) 1.í9.-luokan oppilaille, jotka ovat olleet kolme vuotta tai vähemmän Suomessa. Valu-luokassa opiskellaan myös muita peruskoulun aineita suomen kielellä. Oppilas on tehostetun kielen opetuksen luokassa pääsääntöisesti vuoden ja siirtyy suomenkielen perustaidot opittuaan lähikouluunsa. Haminan tehostetun kielen oppimisen luokka on Vehkalahden yhtenäiskoulussa, jossa oppilasta on mahdollisuus osittain integroida myös yleisopetuksen luokkiin. Valmistavassa luokassa on 11 oppilasta ( ). Opettajan lisäksi luokassa on yksi koulunkäynnin ohjaaja. Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Tavoitteena on oppimis- sekä muiden koulunkäyntivaikeuksien ehkäiseminen, tunnistaminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuollolla on keskeinen rooli erilaisten opetusjärjestelyjen suunnittelussa sekä erityisopetussiirtojen valmistelussa ja seurannassa. Tärkeää on kiinteä yhteistyö opettajien, erityisopettajien ja huoltajien kanssa. Koulunkäynnin ohjaajien tarpeen arviointi on oppilashuollon, opettajien sekä kouluterveydenhuollon yhteistyötä. Oppilashuolto toimii välittäjänä kodin ja koulun ristiriitatilanteissa sekä vastaa osaltaan koulujen kriisityöstä. Koulupsykologin ja kuraattorin asiantuntemusta käytetään myös konsultaatioja kehittämistoimintaan. Haminan peruskouluissa kokoontuvat moniammatilliset oppilashuoltoryhmät säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa. Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat yleensä rehtori, koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, erityisopettaja sekä yläkouluissa opinto-ohjaaja ja psyykkari. Tarvittaessa työryhmään voivat osallistua oppilaan huoltajat, oppilasta opettavat opettajat ja muut asiantuntijat. Lukiossa oppilashuoltoryhmän muodostavat rehtori, opinto-ohjaaja, laaja-alainen erityisopettaja ja terveydenhoitaja. Syksyllä 2012 aloittaneen psyykkarin työpanos on osin myös lukion käytettävissä. Perusopetuksen palveluksessa on kaksi koulupsykologia ja kaksi koulukuraattoria, lukiossa ei tällä hetkellä ole psykologi- tai kuraattoripalveluita lainkaan. Koulupsykologin työssä painottuvat oppimisvaikeuksiin ja erityisen tuen päätöksiin liittyvät tutkimukset ja tarvittavien kolmiportaisen tuen tukitoimien suunnittelu sekä työskentely oppilaiden käyttäytymiseen ja tunneelämään liittyvien asioiden parissa. Koulukuraattorien työssä painottuvat oppilaiden sosiaalisten ongelmien, koulunkäyntivaikeuksien ja erilaisten ristiriitatilanteiden selvittely. Koulukuraattori toimii myös asiantuntijana kolmiportaisen tuen eri vaiheissa. Oppilashuoltotyössä ennaltaehkäisevän työn osuutta pyritään korostamaan entistä enemmän. Vaikka työ on edelleen 17

20 pääosin korjaavaa, varhaiseen puuttumiseen ja yhteisölliseen vaikuttamiseen liittyviä toimia kehitetään jatkuvasti. Koulujen ja oppilashuoltohenkilöstön tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat mm. terveydenhuolto, erityislastentarhanopettajat, puheterapeutit, toimintaterapeutit, perheneuvola, lastenneurologian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian poliklinikat, Lasten ja nuorten Voimala, sosiaalitoimi ja perhetyö, nuorisotoimi, seurakunta, poliisi ja järjestöt. Toiseen asteen koulutus Haminassa toimii yksi lukio ja sen yhteydessä ammattilukio. Lukiossa opiskelee 298 opiskelijaa ja lisäksi ammattilukiossa on 55 opiskelijaa ( ). Lukio tarjoaa laaja-alaista yleissivistävää opetusta, joka antaa valmiudet opintoihin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Ammattilukio antaa valmiudet myös käytännön ammattiin. Lukiossa toimii yksi opintoohjaaja ja keskiviikkoisin on saatavilla laaja-alaisen erityisopettajan palveluja. Ammattikoulutuksesta Haminassa vastaa Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Ekami, joka kuuluu Kotka-Haminan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymään. Opiskelijoita ammatillisessa koulutuksessa on 627 ( ), määrässä on mukana myös ammattilukiolaiset. Yhteistyö perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välillä on tiivistä oppilaiden siirtyessä perusopetuksesta lukioon tai ammattiopistoon. Oppilashuollon palvelut ovat saatavilla toisen asteen koulutuksessa. Kehittämis- ja toimenpidekohteita: Koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluiden riittävän saatavuuden turvaaminen sekä erilaisten työmuotojen edelleen kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehostettujen tukimuotojen kehittäminen, esim. klinikkaopetuksen järjestäminen Oppilaanohjaus 450 oppilasta / ohjaaja Moniammatillisen psykososiaalisen näkökulman varmistaminen erityisen tuen tarpeen arvioinnissa siirtymävaiheen ajan Joustavien opetusjärjestelmien järjestäminen, esim. Paja-koulutoiminta Osa-aikaisen erityisopetuksen riittävien resurssien varmistaminen Tarkoituksenmukaiset luokkakoot Maahanmuutto-opetuksen edelleen kehittäminen, esim. valmistava luokka ala- ja yläluokille Nuorisotyön jatkaminen kouluilla Vanhempaintoimikuntien aseman vakiinnuttaminen Oppilaiden osallisuuden lisääminen esim. tukioppilastoiminta ja oppilaskunnat laajojen terveystarkastusten pohjalta laaditut luokan hyvinvointisuunnitelmat kaikille luokka-asteille 18

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot