HAMINAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAMINAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2016"

Transkriptio

1 HAMINAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

2 1. SUUNNITELMAN TARKOITUS JA VALMISTELUPROSESSI HAMINAN KAUPUNGIN VISIO JA ARVOT LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN VISIO JA ARVOT LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA KUVAAVIA TEKIJÖITÄ ASUMINEN TYÖLLISYYS LAPSIPERHEIDEN TALOUDELLINEN TOIMEENTULO TURVALLISUUS LASTEN JA NUORTEN HÄIRIÖKÄYTTÄYTYMINEN JA RIKOLLISUUS HAMINA LASTEN JA NUORTEN NÄKÖKULMASTA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT JA OSALLISUUS LAPSIPERHEPALVELUT Terveysneuvonta Varhaiskasvatus Kasvatus- ja perheneuvonta Yksityinen päivähoito ja varhaiskasvatus PERUSOPETUS, TOISEN ASTEEN KOULUTUS JA OPPILASHUOLTO MUU KOULUTUS NUORISO-, KULTTUURI- JA LIIKUNTAPALVELUT LAPSILLE JA NUORILLE LAPSET JA NUORET ERITYISPALVELUISSA LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU Lastensuojeluilmoitus Lasten ja perheiden sosiaalityö Lastensuojelutarpeen selvitys ja avohuollon tukitoimet Sijoitukset Lapsen osallisuus Lastensuojelun asiantuntijaryhmä Lastensuojelun edunvalvonta Elatus-, huolto- ja tapaamissopimukset Adoptioneuvonta PERHETUKITOIMINTA Sahakosken perhetukikeskus Lastensuojelun avohuollon perhetyö KRIISI-, PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖ VAMMAISPALVELU MAAHANMUUTTAJAPALVELUT YHTEISTYÖKUMPPANIT JA KOLMAS SEKTORI KAUPUNKISUUNNITTELU KEHITTÄMISSUUNNITELMA SEURANTA, ARVIOINTI JA TIEDOTTAMINEN

3 1. SUUNNITELMAN TARKOITUS JA VALMISTELUPROSESSI Lastensuojelulakiin on tullut muutoksia vuodesta 2008 alkaen. Sen mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Lasten hyvinvointi ja suojelu on koko kunnan laaja-alainen tehtäväkokonaisuus. Yhteisenä tavoitteena on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot suunnittelukaudelta: lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista lastensuojelun tarpeesta kunnassa lastensuojeluun varattavista voimavaroista lastensuojelun palvelujärjestelmästä yhteistyön järjestämisestä eri toimijoiden välillä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Vuonna 2010 valmistunutta Haminan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on valmistellut työryhmä. Työryhmässä on ollut edustus perusturvalautakunnasta, lapsiperhe-palveluista, lastensuojelusta, nuorisopalveluista sekä oppilashuollosta. Suunnitelman päivitystyöryhmässä mukana ovat olleet lapsiperhepalveluiden johtaja, nuorisoasiamies, opetuspäällikkö, terveysneuvonnan osastonhoitaja, sekä lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla on pyritty saamaan aikaiseksi mahdollisimman laadukkaita ja kestäviä ratkaisuja. Vuonna 2010 valmistunutta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa hyödynnettiin seudullisessa suunnitelmassa. Haminan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma liitettiin osaksi seudullista Etelä-Kymenlaakson kuntien suunnitelmaa. Viimeisin paikallinen seminaari hyvinvointisuunnitelman päivittämistä varten pidettiin Haminassa. 1

4 1.1. Haminan kaupungin visio ja arvot Haminan kaupungin toimintaa ohjaavat arvot ja visiot ovat: asukas- ja yrityslähtöisyys taloudellisuus avoimuus yhteisöllisyys uudistumiskyky Strategian yhtenä tavoitteena on terveyspalveluiden kehittäminen sekä uusien palveluverkostojen luominen muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Ennaltaehkäisevän matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen, kuntalaisten vuorovaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä yhteisöllisyys tukevat kaikki lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Uusi kaupunkistrategia on tekeillä vuosille Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman visio ja arvot Haminalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tahtotilasta ja arvoista on keskusteltu suunnitelmaa valmistelleessa työryhmässä, eri toimialoilla ja työpisteissä sekä asian-tuntijalautakunnissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman visiona nähdään kaikille lapsille turvallinen nykyhetki ja tulevaisuus. Lapsen kasvua, kehitystä ja terveyttä tukee hyvä kasvuympäristö, vahva vanhemmuus, lapsen äänen kuuleminen sekä eri viranomaisten ja toimijoiden hyvä yhteistyö. Toimintaa ohjaavat arvot lapsilähtöisyys osallisuus yhteinen vastuu kehityshakuisuus ja toiminnan arviointi tasavertaisuus Lasten ja nuorten hyvinvointia ohjaavia periaatteita varhainen tuki ja puheeksi ottaminen vanhemmuuden vahvistaminen sosiaalinen vahvistaminen / syrjäytymisen ehkäiseminen lasten ja nuorten mielipiteiden kuuleminen ja niiden huomioon ottaminen erityispalvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus toimiva palvelukokonaisuus ja palveluketjut kasvatuskumppanuus kumppanuus: vanhempien, ammattilaisten ja järjestöjen yhteinen panostus hyvinvointiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä niitä määrittävien tekijöiden toimiva seurantajärjestelmä (alkoholipolitiikka, työllisyys, terveys, asuntopolitiikka) arvokeskustelu yleiseksi käytännöksi eri tahoilla ja tasoilla lasten edun toteutumisesta huolehtiminen kuuluu kaikille lasten lähiverkostoissa olevat voimavarat käyttöön 2

5 2. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 2.1. Lapset, nuoret ja lapsiperheet Lapsen ääni 2 kehittämisohjelma on valmistunut Kaste hankkeen alla. Lapsen ääni hankkeen myötä Haminaan on käynnistetty lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin polulla kuvataan lapsen ja nuoren sekä lapsiperheiden käytössä olevia kunnallisia palveluita sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden tarjoamia palveluita. Hyvinvoinnin polku on rakennettu sekä sijoittamalla lapsiperhepalvelut eri tuen asteille että kuvaamalla mitä eriasteinen tuki kussakin palvelussa tarkoittaa. Kuvaus on tehty vastasyntyneen lapsen ja hänen perheensä palveluista nuoren aikuisen palveluihin asti. Kuvaukseen on lisätty korjaavan tuen palvelukuvauksia. Hyvinvoinnin polun malli on ollut toimiva työkalu erityisesti lapsiperhepalveluissa Lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia tekijöitä 2.3. Asuminen Lapsi ja nuori kokevat ympäristönsä sekä yhteiskunnassa ja lähipiirissä tapahtuvia asioita eri tavoin. Yhteiskunnassa ja perhe-elämässä on tapahtunut muutoksia, mitkä vaikuttavat lasten ja nuorten elämään vaikuttaen heidän hyvinvointiinsa. Muuttoliike on vaikuttanut lasten ja nuorten sosiaaliseen verkostoon. Vanhempien päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat heijastuvat lapsiin ja nuoriin. Myös lasten ja nuorten ahdistuneisuus ja pelot ovat lisääntyneet. Tämä näkyy lasten- ja nuorisopsykiatrian asiakkuuksien lisääntymisenä, sekä lastensuojelun asiakasmäärien kasvuna. Myös nuorten aikuisten toimeentulotuki asiakkuudet ovat kasvussa. Haminassa pienet asunnot ovat olleet kuluneen vuoden 2013 aikana kysytyimpiä ja niitä on vapautunut todella vähän, varsinkin keskustan tuntuman asunnot ovat haluttuja. Hamina Asuntojen asukasvalinnoissa etusijalla ovat kiireellisessä asunnontarpeessa olevat hakijat, joilla ei syystä tai toisesta ole asuntoa. Aktiivihakijoista nuoria alle 25-vuotiaita on ollut 36 kpl, eli 16 % kaikista hakijoista. Nuorten, kuten muidenkin hakijoiden vaatimustaso asunnon ja paikan suhteen on usein korkea. Osa nuorista hakijoista on avoerosta johtuvia asunnon tarvitsijoita, noin puolet tämän hetken hakijoista ovat kotoa lähteviä itsenäistyviä nuoria. Lapsiperheet ovat myös joutuneet odottelemaan sopivaa asuntoa. Suuria asuntoja on lukumääräisesti vähän ja keskustan alueella niitä ei juurikaan Haminassa ole. Valtaosa hakijoista on erotilanteessa. Lasten koulua ei mahdollisesti haluta vaihtaa, joten haku-alueet ovat keskittyneet pienelle alueelle, eikä vaihtoehtoja paljon ole. 3

6 Haminaan opiskelemaan tuleville nuorille joudutaan etsimään asuntoa tavallisista vuokra-asunnoista, koska varsinaisia opiskelija-asuntoja ei enää ole. Osa nuorista on saanut asunnon myös yksityiseltä vuokranantajalta Työllisyys Vuosi Työvoiman palvelukeskus Väylä Haminassa tukee koulutuksesta syrjäytyneitä nuoria ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Nuoren elämäntilannetta arvioidaan sosiaalisin kartoituksin ja psykologi testaa tarvittaessa oppimis- ja työvalmiuksia. Väylässä on myös mahdollisuus terveydenhoitajan arviointiin. Keskeisiä hyvinvointia edistäviä toimintoja ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu sekä moniammatillisten palveluiden räätälöinti. Sopivien työpaikkojen löytäminen nuorille on haasteellista työpaikkojen vähyyden ja toisaalta nuorten puutteellisten työelämävalmiuksien johdosta. Nuoren motivointi sitoutumiseen ja pitkäjänteiseen suunnitteluun on usein haasteellista. Nuoren heikko itseluottamus sekä erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmat tuovat omat haasteensa. jobbispajoja, työhönvalmennusta ja yksilövalmennusta ei ole ollut käytettävissä uutena Sanssi-kortti, jonka perusteella TE-toimisto myöntää alle 30- vuotiaan työllistävälle työnantajalle palkkatukea n. 700 /kk max 10 kk:n ajan tai oppisopimuskoulutuksen ajan Taulukko 1: Haminan työttömyyslukuja (tilanne ) Työvoiman osuus väestöstä Työttömien osuus työvoimasta Työttömien määrä Työttömien muutos edelliseen vuoteen Alle 25v. työttömien määrä Alle 25v. osuus työttömistä ,1 % ,6 % % ,8 % ,1 % % ,4 % ,6 % % 4

7 2.5. Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo 2.6. Turvallisuus Huoli toimeentulosta nakertaa lapsiperheiden hyvinvointia ja luo turvattomuutta. Lapsiperheiden suhteellinen asema tulonjaossa on heikentynyt ja ne ovat jääneet jälkeen keskimääräisestä tulokehityksestä. Pitkäaikaistyöttömyys, pätkätyöt, matala palkka ja sairastuminen vaikuttavat lapsiperheiden arkeen ja toimeentuloon. Rahat eivät riitä elämiseen. Sosiaalitoimen asiakkuudet ovat usein pitkiä, johtuen alueen huonosta työtilanteesta. Ihmisten eriarvoisuus yhteiskunnassa on syventynyt ja lasten elämässä tämä näyttäytyy esimerkiksi harrastuksista, vaatteista ja matkustelusta, sekä elektroniikasta tinkimisenä. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto tilanteissa, joissa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotukea voi hakea, jos ensisijaiset edut, kuten työttömyysturva, asumistuki, opintolaina sekä elatusturva, eivät riitä toimeentulon takaamiseksi. Toimeentulotukea saaneita ruokakuntia oli Haminassa vuoden 2011 aikana 1119 ja vuonna 2012 ruokakuntia oli Lasten ja nuorten elämässä turvallisuutta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Erityisesti lasten ja nuorten elämässä lähisuhdeväkivalta vaurioittaa ja vaikutukset näkyvät pitkäaikaisesti. Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan perheessä tai muissa sukulaisuus- ja tuttavuussuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Muodoiltaan lähisuhdeväkivalta voi olla monenlaista, se voi olla fyysistä, seksuaalista, henkistä tai taloudellista. Tekijä voi olla puoliso, oma lapsi, lähisukulainen tai muu läheinen tuttava. Usein lähisuhdeväkivalta liittyy elämän kriisitilanteisiin, jolloin rakentavien ratkaisumallien puuttuminen johtaa väkivallan käyttöön. Hyvin usein väkivallan kohteena on nainen. Joka neljäs suomalainen nainen on kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa läheissuhteissaan, useimmiten parisuhteessa. Tukikeskus Villa Jensenin turva-asumiseen hakeutumisen syynä haminalaisilla on useimmiten perheväkivalta, yhteydenotoissa ilmenee elämänkriisi ja lastensuojeluasiat. Viime vuosina Suomen kouluissa tapahtuneiden väkivaltaisuuksien takia kouluturvallisuus on noussut erityisen huomion kohteeksi ja siihen on Haminassakin panostettu. Haminan oppilaitosten turvallisuussuunnitelma on päivitetty vuonna 2013 ja koulujen pelastussuunnitelmat vuonna Lähisuhde- ja perheväkivallan toimintasuunnitelma on tehty Haminaan Lapsiperhepalveluissa on oma turvallisuussuunnitelma, jota noudattavat varhaiskasvatuksen, perheneuvolan ja terveysneuvonnan toimintayksiköt. Suunnitelmaa täydentävät yksikkökohtaiset pelastussuunnitelmat. Turvallisuuteen liittyvät toimintaohjeet kootaan Turva-kansioon. Hätäohjeet ja yhteystiedot löytyvät SOS- kansiosta. 5

8 2.7. Lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja rikollisuus Nuorella rikoksentekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka rikoksen tehdessään on jo täyttänyt 15 mutta ei vielä 21 vuotta. Kun nuori rikoksentekijä syyllistyy rikokseen, josta seurauksena voi olla vankeusrangaistus, oikeus pyrkii hankkimaan selvityksen nuoren henkilökohtaisista olosuhteista. Ehdollista vankeustuomiota annettaessa käräjäoikeus ottaa kantaa siihen, onko nuori rikoksentekijä asetettava valvontaan. Alle 15-vuotias rikoksentekijä Alle 15-vuotiaana rikoksen tehneen asiaa ei käsitellä oikeudessa eikä hänelle tuomita rangaistusta. Alle 15-vuotiaan ohjaamiseksi pois rikosten poluilta huolehtivat sosiaaliviranomaiset ja poliisi. Haminassa Vekara-työryhmä työskentelee alle 15-vuotiaiden kanssa vuotias rikoksentekijä Tuomittaessa rangaistusta vuotiaana rikoksen tehneelle noudatetaan sääntöä, jonka mukaan rangaistuksen määrä on enintään 3/4 siitä, mitä täysiikäiselle tekijälle tuomittaisiin. Alle 18-vuotiasta ei yleensä tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hänet voidaan jättää myös rangaistukseen tuomitsematta, jos oikeus katsoo, että hän ottaa opikseen ilman rangaistustakin. Nuorisorangaistus Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan tuomita 4 12 kuukauden pituinen nuorisorangaistus. Sen tarkoituksena on erityisesti uusien rikosten ehkäisy ja rikoksen tekijän sosiaalisen selviytymisen edistäminen Poliisi Kymenlaakson poliisilaitoksen Haminan poliisiasemalla toimii iltapäivisin EET:n (ennalta ehkäisevä toiminta) sektorilla yksi poliisimies. Toiminnan painopiste on kouluissa annettavassa EET:ssä. Myös päiväkodit ja esikoulut ovat poliisivierailujen kohteita. Toiminta alkoi Päättyneenä kouluvuonna pidettiin kaupungin yläkoulujen luokille EMPATIA - teemaluentosarja. Tulevana kouluvuotena ( ) pyritään kohdentamaan vastaavanlainen teemaisku alakouluihin. Teema valitaan yhdessä opetusalan toimijoiden kanssa. Poliisi joutuu usein puuttumaan nuorison liikennekäyttäytymiseen, lähinnä mopoiluun sekä valvomaan nuorten kokoontumisia yleisillä paikoilla, kuten koulujen pihoilla. Näihin liittyy nuorilla aika-ajoin alkoholin käyttöä, joka tuo mukanaan muita lieveilmiöitä, kuten vahingontekoja ja muutoinkin ajattelematonta käyttäytymistä. Sosiaalisen median myötävaikutuksella nuoret valloittavat yksityisiä kotibileitä, joihin poliisi joutuu silloin tällöin puuttumaan poistamalla ylimääräisiä, paikalle luvattomasti saapuneita nuoria. Vuonna 2011 oli syylliseksi epäiltynä alle 15-vuotiaita haminalaisia yhteensä 17. Haminalaisia vuotiaita rikoksesta epäiltyjä oli 52. Vuonna 2012 syylliseksi epäiltyjä alle 15-vuotiaita haminalaisia oli yhteensä vuotiaita rikoksesta epäiltyjä oli 37. 6

9 Sovittelu Rikos- ja riita-asioiden sovittelu tapahtuu Kaakkois-Suomen sovittelutoimiston palveluiden kautta. Kun kyseessä on alaikäinen nuori, on suostumus sovitteluun saatava huoltajilta. Huoltajien toivotaan olevan läsnä sovittelutilanteessa. Sopimuksiin tarvitaan alaikäisten huoltajan allekirjoitus. Sovittelu on vapaaehtoista ja sopimukset tehdään sovittelevasti. Vekara-toiminta Vekara-toiminta on aloitettu Haminan kihlakunnan alueella vuonna Vekara-toimintamalli on luotu alle 15-vuotiaiden varhaisen ja nopean puuttumisen välineeksi, kun lapsi / nuori jää kiinni rikoksesta esim. näpistyksestä. Vekara-työryhmän kutsuu koolle sosiaalitoimen edustaja. Sosiaalitoimen lisäksi työryhmään kuuluvat poliisin ja oppilashuollon edustus. Vekara-ryhmä tapaa lapsen mahdollisimman pian rikoksesta kiinnijäämisen jälkeen. Tapaamisen tarkoituksena on käydä läpi lapsen/nuoren kanssa tapahtunut tilanne ja ehkäistä rikoksen uusiutumista. Vekara- toiminta on tärkeää ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä Hamina lasten ja nuorten näkökulmasta Osaava Kaakonkulma hanke järjesti Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan alueella laajan nuorisokyselyn. Haminasta kyselyyn osallistui 417 nuorta. Tyytyväisyys Haminaan kotipaikkakuntana laski hieman vuoden 2009 kyselyn kouluarvosanasta 7,5 arvosanaan 7,43. Lähes puolet vastaajista ilmoitti pitävänsä epätodennäköisenä tai erittäin epätodennäköisenä, että asuu Haminassa viiden vuoden kuluttua. Pojista 11,6 % ilmoitti varmasti asuvansa paikkakunnalla viiden vuoden päästä, kun tyttöjen osuus oli alle 5 %. Vastaavasti yli 27 % tytöistä oli varmasti muuttamassa pois, kun poikien osuus oli 16,9 %. Tytöt olivat kriittisempiä ja vähemmän tyytyväisiä Haminan palveluihin ja mahdollisuuksiin monissa muissakin kysymyksissä. Eniten tyytymättömyyttä herättivät työpaikkojen määrä, mielekkäitten vapaa-ajan viettopaikkojen määrä ja palveluiden kalleus. Tärkeimmiksi palveluiksi määriteltiin terveys-, koulu- ja liikuntapalvelut sekä joukkoliikenne ja kevyen liikenteen väylät. Tyytyväisimpiä oltiin kirjastopalveluihin ja vähiten tyytyväisiä oltiin joukkoliikenteeseen. Suurin osa haminalaisista nuorista koki itsensä terveiksi (66 %) ja onnellisiksi (60,6 %). Eniten ongelmia elämäntilanteessa koettiin raha-asioissa (16 %) ja työasioissa (18,7 %). Nuoret olivat kyselyn perusteella kuitenkin optimistisia tulevaisuuden suhteen ja vain pieni 5 % vähemmistö odotti, että elämäntilanne heikkenee tulevaisuudessa. Raha-asioissa tosin oltiin hieman varovaisempia ja 10 % odotti nykyisen tilanteensa heikkenevän tulevaisuudessa. 7

10 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT JA OSALLISUUS Ehkäisevä lastensuojelu Lastensuojelu tulee laajasti käsittää lasten suojeluksi, joka ei ole vain sosiaaliviranomaisten asia, vaan koskee muitakin viranomaisia ja kaikkia kansalaisia. Lasten suojelu perustuu lapsen kansainvälisesti tunnustettuihin oikeuksiin, joita on muun muassa etusija erityiseen suojeluun, oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Lasten suojelun tavoitteena on turvata nämä oikeudet kaikille lapsille. Lastensuojelulain mukaan lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, perheneuvolassa, päivähoidossa, terveydenhuollossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Neuvolan perheohjaajan ennaltaehkäisevä työ on painottunut tällä hetkellä pienten lasten perheisiin. Tarvetta ennaltaehkäisevälle lastensuojelutyölle on myös kouluikäisten lasten perheissä Lapsiperhepalvelut Lapsiperhepalvelujen tehtävänä on edistää lapsiperheiden hyvinvointia. Perheitä ja vanhemmuutta tuetaan järjestämällä laadukkaita, monimuotoisia sekä joustavia palveluja. Toiminnan keskeinen tavoite on hyvä lapsuus ja nuoruus. Lapsiperhepalvelut arvostavat vanhemmuutta ja yhteisöllisyyttä Terveysneuvonta Lapsiperheiden terveysneuvonnassa toimintaa ohjaavia arvoja ovat lapsi- ja perhekeskeisyys, kunnioitus, luottamus ja välittäminen. Neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tehtävä työ on ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää, johon kuuluu myös mielenterveyden edistäminen. Lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia ja niiden avulla pyritään erityisten tuen tarpeiden varhaiseen tunnistamiseen ja tuen oikea-aikaiseen järjestämiseen perheille ongelmien pahenemisen ehkäisemiseksi. Työmuotoina neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ovat mm. laaja-alaiset terveystarkastukset, jotka terveydenhoitaja ja lääkäri tekevät yhdessä, kotikäynnit, terveysneuvonta sekä varhainen puuttuminen, jossa apuna käytetään mm. päihde- ja mielialakyselyitä. Tiivistä yhteistyötä tehdään monien ammattiryhmien kanssa, kuten äitiyspoliklinikan, perheneuvolan, lastensuojelun, hammashuollon, varhaiskasvatuksen, 8

11 koulujen ja psykiatristen poliklinikoiden kanssa. Lasten ja nuorten vanhemmat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvoloissa toimii neljä terveydenhoitajaa sekä terveyskeskuslääkäri. Lastenneuvoloissa toimii kuusi terveydenhoitajaa, jotka huolehtivat myös oman alueensa alakoulujen terveydenhuollosta. Lastenneuvoloissa toimii oma neuvolalääkäri. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toimii neljä terveydenhoitajaa, joista kaksi toimii yläkouluilla, yksi lukiolla ja ammattiopistolla yksi. Kouluterveydenhuollossa toimii oma koululääkäri, opiskeluterveydenhuollossa (lukiolla ja ammattiopistolla) terveyskeskuslääkäri tekee opiskelijoiden terveystarkastukset. Neuvoloiden terveydenhoitajista lähes kaikki ovat käyneet kaksivuotisen Varhainen vuorovaikutus -koulutuksen, muutamalla koulutus jatkuu vielä. Koulutuksessa tavoitteena on oppia työskentelemään vanhemmuutta tukevalla tavalla. Neuvolatoiminta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on kansanterveyslaissa määriteltyä toimintaa, jota on tarkennettu valtioneuvoston asetuksissa vuosina 2005 ja Valtioneuvoston asetus /380 neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suunterveydenhoidosta tuli voimaan Toiminnan tuli olla asetuksen mukaista Äitiysneuvolan tehtävänä on odottavan ja synnyttäneen perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä vanhemmuuden tukeminen. Tavoitteena on vaikuttaa odottavan perheen ja sikiön hyvinvointiin edistävästi sekä tukea vanhempien sitoutumista lapseen ja vastuunottoa lapsesta. Perhesuunnitteluneuvolan tehtäviin kuuluu löytää sopiva raskaudenehkäisykeino, ehkäistä sukupuolitauteja sekä hoitaa niitä ja tukea vastuullista nuoruutta sekä aikuisuuden kasvua. Lastenneuvolatoiminnan keskeisenä tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä terveys ja edistää perheen hyvinvointia mm. vahvistamalla perheen terveitä elintapoja ja tunnistamalla lapsen terveen kehityksen esteitä sekä poistaa niitä mahdollisuuksien mukaan. Vanhempia tuetaan äitinä ja isänä sekä kasvattajina. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävä on turvata oppilaille ja opiskelijoille paras mahdollinen terveys ja terveyttä edistävä koulu- ja opiskeluympäristö. Koulu- ja opiskeluympäristön terveystarkastuksia tehdään joka kolmas vuosi. Tavoitteena koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on edistää ja tukea lasten ja nuorten hyvinvointia tarjoamalla heille suunnattuja palveluja. Kouluterveydenhuollossa on Haminassa saatu Lapsen Ääni-hankkeen avulla 5-luokkien terveystarkastukseen mukaan luokkakohtainen yhteenveto, jonka avulla on tarkoituksena saada kattavampi kokonaiskuva luokan oppilaiden hyvinvoinnista. Yhteenveto käsitellään oppilashuoltotyöryhmässä, jossa 9

12 sovitaan, miten luokkakohtainen yhteenveto esitellään oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Lisäksi tehdään suunnitelma luokan hyvinvoinnin edistämiseksi, jonka hyödyntäminen ja toteuttaminen ovat osa arkista koulutyötä. Haminassa Lapsen Ääni-hankkeen luokkakohtaisessa yhteenvedon pilottiryhmässä on ollut mukana neljä lastenneuvola- ja kouluterveydenterveydenhoitajaa viime lukuvuonna. Tänä syksynä kaikissa 5- luokkien laajoissa terveystarkastuksissa tehdään luokkakohtaiset yhteenvedot. Tarkoituksena on, että luokkakohtainen yhteenveto laajan terveystarkastuksen osana laajenee myöhemmin koskemaan kahdeksannen ja ensimmäisen luokan oppilaita. Psykiatrinen sairaanhoitaja aloitti toimintansa yläkouluilla elokuussa Psyykkari toimii matalankynnyksen paikkana nuorille. Keskimäärin vastaanotolla on käynyt 3-4 nuorta/päivä. Osa käynneistä on ollut lyhyitä kartoituksia, jotka ovat johtaneet siihen, että psyykkari tapaa nuorta muutaman kerran, osa jatkaa käyntejä tarvittavan määrän koulunkäynnin tukena ja osa ohjautuu Kotkaan nuorisopsykiatriselle poliklinikalle. Psyykkari on tavannut lukuvuoden aikana 53 eri nuorta. Kaikkiaan erilaisia kontakteja on lukuvuoden aikana ollut 420 (sisältää myös puhelinkontaktit ja peruuttamattomat poisjäännit). Toteutuneita käyntejä vastaanotolla on ollut 316. Neuvolat saivat oman perheohjaajan v helmikuusta. Perheohjaajan työ on lapsiperheiden ongelmien ja varhaisen tuen tarpeiden tunnistamista. Yhä enemmän on tuen tarvetta jo lapsen odotusaikana. Työ keskittyy vauvaperheisiin, muun muassa vuorovaikutuksen tukemiseen. Neuvolan perhetyö on ennaltaehkäisevää ja lyhytkestoista tukea perheelle. Toiminta on suunnitelmallista, tavoitteellista ja perheen omiin tarpeisiin perustuvaa työtä. Työtä tehdään pääasiassa perheen kotona. Perhetyö on luottamuksellista ja maksutonta palvelua. Tarvetta olisi laajentaa toiminta koskemaan myös kouluikäisten lasten perheitä. Lapsiperheiden kotipalvelu aloitti kokeiluna Tällä hetkellä kotipalvelussa työskentelee yksi henkilö. Työ on konkreettista auttamista tilapäisesti lapsiperheissä. Toiminta jatkuu samanmuotoisena palveluna tämän vuoden loppuun. Palvelu on maksullista ja tarkoitettu välttämättömän ja tilapäisen perheiden arjessa selviytymisen tukemiseen kotona tehtävällä työllä. Kotipalvelu tukee ja auttaa, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi tilapäistä ja äkillistä apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoistaan. Kotipalvelu on sisältänyt erilaisia kodinhoidollisia asioita, kuten ruuan valmistusta, imurointia vaatteiden huoltoa tai lastenhoitoa. Kotipalvelua on myönnetty tarveharkintaisesti 18 eri perheelle vuoden 2013 aikana. Syyskuun loppuun mennessä vuonna 2013 kotipalvelupäätöksiä on tehty 31. Terveysneuvonnan kehittämis- ja toimenpidekohteita Toiminta asetuksen mukaisesti: koko perheen terveydentilan ja hyvinvoinnin kartoitus äitiysneuvolassa, kartoitus jatkuu lastenneuvolassa ryhmätoiminnan kehittäminen 10

13 Varhaiskasvatus varhaisen puheeksi oton tehostaminen kouluympäristön terveystarkastus tehdään joka kolmas vuosi terveystarkastusten luokkakohtaiset yhteenvedot laajennetaan koskemaan kahdeksannen ja ensimmäisen luokan oppilaita oma lääkäri opiskelijaterveydenhuoltoon perheohjaajan resurssin lisääminen ja toiminnan laajentaminen koskemaan kouluikäisten lasten perheitä Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Jotta nämä tavoitteet toteutuisivat, tarvitaan lasten vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta. Arvot ja toiminta-ajatus varhaiskasvatuksen ammatillinen asiantuntijuus lasten ja perheiden kuuleminen ja tukeminen turvallinen ja luotettava hoito toiminnan arviointi hyvä vuorovaikutus ja vuoropuhelu perheiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa Haminan varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota lasten ja perheiden tarpeiden mukaisia, monipuolisia ja laadukkaita päivähoitopalveluja ja esiopetusta. Keskeisenä periaatteena on lapsen ja vanhemmuuden arvostaminen ja hyvän lapsuuden luominen yhteistyössä vanhempien kanssa. Hoito, kasvatus ja opetus päivähoidossa ja esiopetuksessa on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksessa edistävät henkilöstön ammattitaito, pysyvyys sekä yhdessä sovitut arvot ja toimintatavat. Tärkeää on myös tiedostaa yhteistyön tärkeys sekä se, että varhaiskasvatus on asiakaspalvelua. Voidakseen hyvin lapsi tarvitsee vuoroin aktiivista toimintaa ja lepoa. Kasvattajan ammatillisuuden perusta on kyky havainnoida lapsen tarpeita ja muuttaa mm. ympäristöä, päivärytmiä ja omaa käyttäytymistään siten, että lapsen kehitys turvataan parhaiten. Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja kasvattajan tehtävänä on myös huolehtia siitä, että lapsella on riittävän rauhallinen toimintaympäristö oppimisen mahdollistamiseksi. 11

14 Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu ja asiantuntemus omasta lapsestaan. Kasvatushenkilöstöllä on taas koulutuksen ja kokemuksen antama tieto ja osaaminen annettavaksi vanhempien käyttöön. Jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle laaditaan hoitosuhteen alussa hoitosopimus ja varhaiskasvatuksen suunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelma ohjaa lapsikohtaisesti varhaiskasvatuksen toteutumista ja sen tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä. Maahanmuuttajaperheiden määrä on seutukunnalla noussut viime vuosina. Maahanmuuttajataustaisten lasten varhais-kasvatuksessa on erityisen tärkeää tiedottaa ja keskustella vanhempien kanssa suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja periaatteista. Vanhempia kannustetaan ylläpitämään lapsen omaa äidinkieltä ja kulttuuria kotona ja siten luomaan pohja toimivalle kaksikielisyydelle. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen välille on haasteena kehittää sellaiset työmuodot, jotka mahdollistavat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumon. Jatkumon mahdollistaa yhteinen käsitys lapsen oppimaan oppimisesta, sosiaalisista taidoista, kasvatuksen ja opetuksen sisällöistä ja lapsen erityisen tuen tarpeesta. Lapsen hyvinvoinnin edellytyksenä on tunne turvallisesta kasvuympäristöstä, jossa aikuinen antaa tukea oppimiseen ja kehitykseen. Varhaiskasvatuksen tukitoimet Päivähoidon ja esiopetuksen tehtävänä on tukea lapsen kasvua ja kehitystä kokonaisvaltaisesti. Kaikilla lapsilla on oikeus tulla hyväksytyksi ja kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Tämän periaatteen toteutumiseksi tarvitaan paljon yhteistyötä, arvokeskustelua ja koulutusta. Lapsella voi ilmetä tuen tarvetta fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Tuen tarve voi tulla myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantuvat, eivätkä turvaa hänen kehitystään ja hyvinvointiaan. Viimeistään esiopetuksen aikana olisi tärkeätä tunnistaa lapsen oppimisen riskitekijät. Kun lapsen kehityksessä havaitaan huolta, puhutaan asiasta huoltajien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhaisen puuttumisen kautta voidaan tunnistaa erityisiä kasvun ja oppimisen yksilöllisiä haasteita, tukea kasvua ja oppimista ja ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia. Lapsella on varhaiskasvatuksessa mahdollisuus yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Tuen perustana on toimiva yhteistyö varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen ja lapsen huoltajien välillä. Tarvittaessa yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa toimivat lastenneuvola, perheneuvola, puheterapia, toimintaterapia sekä perhe- ja sosiaalityö. 12

15 Kolmiportainen tukijärjestelmä Kaikilla lapsilla on oikeus tarvitsemaansa tukeen välittömästi tuen tarpeen ilmetessä. Tuki voi olla lyhytkestoista tai pidempiaikaista. 1. Yleinen tuki on kaikille lapsille varhaiskasvatuksen arjessa annettavaa tukea: laadukasta varhaiskasvatusta/esiopetusta, jossa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet ja oppimisedellytykset yhteistyössä lasten vanhempien kanssa. kasvatuskumppanuutta kodin ja varhaiskasvatuksen välillä yhteistyötä huoltajien luvalla kiertävän erityislastentarhanopettajan, terveydenhoitajan, terapeuttien ym. kanssa lapsesta kerättyjen havaintojen kirjaamista varhaisen tuen suunnitelmaan tai esiopetuksessa pedagogiseen arvioon ja arjen tukilomakkeelle yhdessä huoltajien kanssa opetus- ja toimintatapojen muokkaamista esim. pienryhmätoiminta, arjen strukturointi kuvien avulla, vuorovaikutuksen vahvistaminen, lapsen oman toiminnan ohjauksen sekä kehityksen eri osa-alueiden tukeminen, tehtävien järjestämistä lasten tarpeita vastaavaksi oppimisympäristön muutoksia: tilojen ja ympäristön muokkaamista juuri senhetkisen lapsiryhmän tarpeita vastaaviksi 2. Tehostettu tuki koskee lapsia, jotka tarvitsevat kasvussaan ja oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Tehostettu tuki otetaan käyttöön, kun yleisen tuen toimenpiteet eivät riitä tukemaan riittävästi lapsen kasvua ja kehitystä. Tuen tarpeen arviointi perustuu tarvittaessa moniammatilliseen yhteistyöhön. Edellisten lisäksi: laaditaan lapselle varhaiskasvatuksessa hoito- ja kuntoutussuunnitelma ja esiopetuksessa henkilökohtainen oppimissuunnitelma HOPS, johon kirjataan lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, tuen tarpeet ja tavoitteet sekä menetelmät lapsen tukemiseksi. Suunnitelmat toimivat työvälineenä lapsen kanssa toimiville aikuisille. tehdään tiivistä yhteistyötä huoltajien sekä lasta tutkivien ja kuntouttavien tahojen kanssa esim. terapeutit, perheneuvola, Carea otetaan käyttöön yksilöllisesti suunniteltuja tukimuotoja tarpeen mukaan: tehostettu kuvien tai tukiviittomien käyttö, koritehtävät, tarkoin suunnitellut pienryhmätuokiot, erityisohjaajan tuki 3. Erityinen tuki on tehokkain tukimuoto, johon siirrytään, jos katsotaan, ettei tehostettu tuki riitä ja tuen tarve on intensiivistä ja pitkäkestoista. Edellisten tukimuotojen lisäksi käytössä: siirtyminen vaatii asiantuntijalausunnon (lääkäri, psykologi ) ja hallinnollisen päätöksen (opetuspäällikkö) useimmiten kyseessä pidennetyn oppivelvollisuuden päätös ja oikeus varhennettuun esiopetukseen 5-vuotiaana päiväkodissa lapsen kehityksen tukemiseksi laaditaan HOJKS erityiset menetelmät lapsen tukemiseksi esim. vaihtoehtoinen kommunikointimenetelmä, apuvälineet, yksilöohjaus ja erityisohjaajan tuki 13

16 Lapsen kehityksen tueksi tehtyjä suunnitelmia arvioidaan säännöllisesti tarpeen mukaan. Nivelvaiheissa lapsen kehityksen tukemiseksi käytettyjen menetelmien ja niiden vaikuttavuuden arviointi on tärkeässä asemassa tiedonsiirrossa. Kasvattajan oman toiminnan tarkastelu on kasvatustoiminnan kehittämisen edellytys. Toiminnan sisältöjä ja menetelmiä arvioidaan säännöllisesti. Lapsen itsetunnon tukeminen ja vahvuuksien löytäminen tulee olla toiminnan punainen lanka. Haminan varhaiskasvatuksessa toimii kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa. Lisäksi on vakituisia avustajia noin 10 sekä määräaikaisia tarpeen mukaan. Erityisohjaajat toimivat useimmiten ryhmäavustajina. Erityisohjaajien tarvetta lapsiryhmissä arvioivat joka kevät kiertävät erityislastentarhanopettajat. Käytössä ovat tuen tarpeessa oleville lapsille määriteltävät kertoimet, joiden avulla lapsiryhmää voidaan pienentää. Avointa varhaiskasvatustoimintaa Haminan kaupunki järjestää yhteistyössä Haminan seurakunnan ja Pelastakaa lapset ry:n kanssa. Avoin varhaiskasvatus on ohjattua ja tavoitteellista toimintaa alle kouluikäisille lapsille tilanteessa, jossa perheellä ei ole tarvetta lapsen kokopäiväiselle hoidolle. Avoin varhaiskasvatus tarjoaa yhdessä tekemisen ja viihtymisen paikan lapsille ja perheille, uusia tuttavuuksia ja virkistystä arjen keskelle. Avoin toiminta antaa mahdollisuuden myös arjen ilojen ja surujen jakamiseen ja kasvatuskysymysten pohdiskeluun, sekä tukea vanhemmuuteen. Kehittämis- ja toimenpide-ehdotukset: Lapsen äänen kuuluminen sekä välittäminen vanhemmille ja päättäjille edistetään lasten osallisuutta arjen toiminnassa dokumentointi on säännöllistä ja tavoitteellista; lapsen varhaiskasvatussuunnitelma toimitaan yhteisten käytäntöjen mukaisesti ja sovitut asiat näkyvät arjen toiminnassa varmistetaan erityisen tuen saatavuus; palveluohjaus, tukipalvelut kehitetään eri kulttuuritaustaisten lasten integroitumista lastentarhanopettajien lisääminen ryhmiin erityisvarhaiskasvatuksen osaamisen lisääminen Kasvatuskumppanuuden muotojen kehittäminen vahvistetaan varhaisen tuen ja puuttumisen toteutumista vahvistetaan vanhempien sitoutumista ja osallisuutta sekä selkiinnytetään vastuun jakautumista luodaan selkeät toimintaperiaatteet ja työmallit yhteistyökumppaneiden välille mahdollistetaan vanhempien verkostoitumista kehittämällä avointa toimintaa Kestävän kehityksen ja kustannustietoisuuden vahvistaminen taloudellinen kestävä kehitys; tavaran tilalle elämyksiä, tekemistä ja kokemista 14

17 sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys; yhteisöllisyyden, perinteiden ja kulttuurin arvostaminen Rakenteiden ja resurssien varmistaminen varmistetaan asetusten mukaiset ja määrällisesti riittävät lähipalvelut; investoinnit / yksityisen päivähoidon osuuden lisääminen kehitetään yhteistyötä yli hallintokuntarajojen; kaavoitus, tilaratkaisut, työllisyysvaikutukset, resurssit huomioidaan toimivuus, turvallisuus ja viihtyvyys toimintaympäristöissä Kasvatus- ja perheneuvonta Perheneuvolan tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja perheiden myönteistä kehitystä järjestämällä ohjausta, neuvontaa ja muuta asiantuntija-apua ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä järjestämällä tutkimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä kysymyksissä. Perheneuvola toimii matalan kynnyksen paikkana, jonne ei tarvita lähetettä. Perheneuvolassa työskennellään yhdessä lapsen, perheen ja perheelle tärkeiden tahojen kanssa. Työskentelymuotoina ovat yksilö-, pari- ja perhetapaamiset, lasten tutkimukset ja yksilöpsykoterapiat, joihin liittyvät vanhempien kanssa käytävät keskustelut sekä lasten ja aikuisten vertaistukiryhmät. Asiakastyön lisäksi perhe-neuvola antaa konsultaatiota ja työnohjausta lähialojen työntekijöille sekä toimii yhteistyössä muiden lasten parissa työskentelevien tahojen kanssa. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat päivähoito ja varhaiskasvatus, terveysneuvonta, koulu-toimi, puheterapeutit ja toimintaterapeutit, lasten ja perheiden sosiaalityö, sekä erikoissairaanhoidosta lastenpsykiatria ja lastenneurologia. Paikallisen kriisiryhmän toimintaan perheneuvola osallistuu antamalla apua erityisesti lapsiperheitä koskevissa kriisitilanteissa. Kasvatus- ja perheneuvonta on yhteistyötä, lain mukaan sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. Perheneuvolan vakinaiseen henkilökuntaan kuuluu kaksi psykologi-sosiaalityöntekijä - työparia. Heistä yhdellä on myös perheneuvolan johtajan tehtävät, lisäksi perheneuvolassa työskentelee palvelusihteeri. Lisäksi perheneuvolan käytettävissä ovat lastenpsykiatrin konsultaatiopalvelut. Kehittämis- ja toimenpide-ehdotukset: varhaisen tuen periaatteen mukaisen ennaltaehkäisevän vanhempainneuvonnan edelleen kehittäminen perustyöhön liittyvien työmenetelmien ja -välineiden jatkuva päivittäminen vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia avioliittolaissa ja sosiaalihuoltolaissa säädetyn perheasioiden sovittelun kehittäminen vertaistukeen perustuvan ryhmätoiminnan lisääminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen pikkulapsiperheissä työntekijävahvuuden säilyttäminen, uusien työntekijöiden rekrytoiminen 15

18 3.1.4 Yksityinen päivähoito ja varhaiskasvatus Haminan alueella toimii kolme yksityistä päivähoitopalvelua tuottavaa yksikköä; Marian Tarha Oy:n omistamat Leiritien ja Marinkujan päiväkodit sekä Haminan englanninkielinen leikkikoulu (vanhempainyhdistyksen ylläpitämä päivähoitoyksikkö). Kunnallisessa päivähoidossa oli tilanteen mukaan 690 lasta, joista 81 lasta oli perhepäivähoidossa. Yksityisissä päiväkodeissa oli yhteensä 80 lasta Perusopetus, toisen asteen koulutus ja oppilashuolto Perusopetus ja perusopetuksen erityisopetus Haminassa on 12 alakoulua, yksi yläkoulu ja yksi yhtenäiskoulu esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan. Oppilaita on 1968 ( ). Laaja-alaisia erityisopettajia on 5, jotka antavat yksilöityä opetusta pienissä ryhmissä tai samanaikaisopetusta. Osaaikaisessa erityisopetuksessa keskitytään lukikuntoutukseen sekä kielellisten valmiuksien ja matemaattisten taitojen kehittämiseen. Koulukuraattoreita on kaksi ja koulupsykologeja kaksi. Opinto-ohjaajia on kolme. Haminassa on 25 vakituista koulunkäynnin ohjaajaa, jotka avustavat yleensä useampaa erityistä tukea tarvitsevaa oppilasta. Heidän lisäkseen kaupunki joutuu vuosittain palkkaamaan määräaikaisia ja työllistettyjä koulunkäynnin ohjaajia, joita syyslukukaudella 2012 oli 21. Lisäksi on kaksi työkokeilussa olevaa. Erityisopetukseen siirretty oppilas voi saada opetusta joko yleisopetuksen luokkaan integroituna tai erityisopetuksen pienryhmissä. Pienluokissa annetaan harjaantumisopetusta (EHA), yksilöllistettyjen oppimäärien mukaista opetusta (EMU) ja dysfasia- opetusta (EDY) sekä opetusta oppilaille, joilla on ongelmia tarkkaavuuden säätelyn, sosiaalisen kanssakäymisen ja käyttäytymisen hallinnassa (ESY). Erityisopetuksen pienryhmiä on neljässä alakoulussa, yläkoulussa ja yhtenäis-koulussa. Haminassa on tilastoinnin mukaan 207 erityisen tuen piiriin siirrettyä oppilasta (10,5 %), joista luokkamuotoisessa erityisopetuksessa on 63 % (132 oppilasta) ja yleisopetukseen integroituina 37 % (75 oppilasta). Perusopetuksen tukena Haminan kaupunki tarjoaa 1. ja 2. luokkien sekä erityisopetuksen kaikkien vuosiluokkien oppilaille iltapäivätoimintaa. Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestäjä on sivistystoimi. Palveluja ostetaan myös Hamina-Vehkalahden seurakunnalta, Husula-Salmenkylä aluetupayhdistykseltä/iitan Pirtiltä sekä Nuorten Startilta. Iltapäiväkerhoja on 14, jotka toimivat alakouluissa tai koulujen läheisyydessä. Haminan kaupunki on vuodesta 2008 ollut mukana Opetushallituksen tukemassa koulun kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Koulun 16

19 kerhotoiminta on koulun järjestämää harrastustoimintaa, joka on oppilaille vapaaehtoista ja maksutonta. Vuonna 2013 Haminassa oli kerhoja 60, joissa osallistujia noin 900. Perusopetuksen valmistava opetus Tehostetun kielen oppimisen luokka on tarkoitettu maahanmuuttajille, joiden suomen kielen taito ei ole vielä riittävä. Tehostettua suomenkielen opetusta annetaan valmistavassa luokassa (Valu) 1.í9.-luokan oppilaille, jotka ovat olleet kolme vuotta tai vähemmän Suomessa. Valu-luokassa opiskellaan myös muita peruskoulun aineita suomen kielellä. Oppilas on tehostetun kielen opetuksen luokassa pääsääntöisesti vuoden ja siirtyy suomenkielen perustaidot opittuaan lähikouluunsa. Haminan tehostetun kielen oppimisen luokka on Vehkalahden yhtenäiskoulussa, jossa oppilasta on mahdollisuus osittain integroida myös yleisopetuksen luokkiin. Valmistavassa luokassa on 11 oppilasta ( ). Opettajan lisäksi luokassa on yksi koulunkäynnin ohjaaja. Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Tavoitteena on oppimis- sekä muiden koulunkäyntivaikeuksien ehkäiseminen, tunnistaminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuollolla on keskeinen rooli erilaisten opetusjärjestelyjen suunnittelussa sekä erityisopetussiirtojen valmistelussa ja seurannassa. Tärkeää on kiinteä yhteistyö opettajien, erityisopettajien ja huoltajien kanssa. Koulunkäynnin ohjaajien tarpeen arviointi on oppilashuollon, opettajien sekä kouluterveydenhuollon yhteistyötä. Oppilashuolto toimii välittäjänä kodin ja koulun ristiriitatilanteissa sekä vastaa osaltaan koulujen kriisityöstä. Koulupsykologin ja kuraattorin asiantuntemusta käytetään myös konsultaatioja kehittämistoimintaan. Haminan peruskouluissa kokoontuvat moniammatilliset oppilashuoltoryhmät säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa. Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat yleensä rehtori, koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, erityisopettaja sekä yläkouluissa opinto-ohjaaja ja psyykkari. Tarvittaessa työryhmään voivat osallistua oppilaan huoltajat, oppilasta opettavat opettajat ja muut asiantuntijat. Lukiossa oppilashuoltoryhmän muodostavat rehtori, opinto-ohjaaja, laaja-alainen erityisopettaja ja terveydenhoitaja. Syksyllä 2012 aloittaneen psyykkarin työpanos on osin myös lukion käytettävissä. Perusopetuksen palveluksessa on kaksi koulupsykologia ja kaksi koulukuraattoria, lukiossa ei tällä hetkellä ole psykologi- tai kuraattoripalveluita lainkaan. Koulupsykologin työssä painottuvat oppimisvaikeuksiin ja erityisen tuen päätöksiin liittyvät tutkimukset ja tarvittavien kolmiportaisen tuen tukitoimien suunnittelu sekä työskentely oppilaiden käyttäytymiseen ja tunneelämään liittyvien asioiden parissa. Koulukuraattorien työssä painottuvat oppilaiden sosiaalisten ongelmien, koulunkäyntivaikeuksien ja erilaisten ristiriitatilanteiden selvittely. Koulukuraattori toimii myös asiantuntijana kolmiportaisen tuen eri vaiheissa. Oppilashuoltotyössä ennaltaehkäisevän työn osuutta pyritään korostamaan entistä enemmän. Vaikka työ on edelleen 17

20 pääosin korjaavaa, varhaiseen puuttumiseen ja yhteisölliseen vaikuttamiseen liittyviä toimia kehitetään jatkuvasti. Koulujen ja oppilashuoltohenkilöstön tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat mm. terveydenhuolto, erityislastentarhanopettajat, puheterapeutit, toimintaterapeutit, perheneuvola, lastenneurologian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian poliklinikat, Lasten ja nuorten Voimala, sosiaalitoimi ja perhetyö, nuorisotoimi, seurakunta, poliisi ja järjestöt. Toiseen asteen koulutus Haminassa toimii yksi lukio ja sen yhteydessä ammattilukio. Lukiossa opiskelee 298 opiskelijaa ja lisäksi ammattilukiossa on 55 opiskelijaa ( ). Lukio tarjoaa laaja-alaista yleissivistävää opetusta, joka antaa valmiudet opintoihin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Ammattilukio antaa valmiudet myös käytännön ammattiin. Lukiossa toimii yksi opintoohjaaja ja keskiviikkoisin on saatavilla laaja-alaisen erityisopettajan palveluja. Ammattikoulutuksesta Haminassa vastaa Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Ekami, joka kuuluu Kotka-Haminan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymään. Opiskelijoita ammatillisessa koulutuksessa on 627 ( ), määrässä on mukana myös ammattilukiolaiset. Yhteistyö perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välillä on tiivistä oppilaiden siirtyessä perusopetuksesta lukioon tai ammattiopistoon. Oppilashuollon palvelut ovat saatavilla toisen asteen koulutuksessa. Kehittämis- ja toimenpidekohteita: Koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluiden riittävän saatavuuden turvaaminen sekä erilaisten työmuotojen edelleen kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehostettujen tukimuotojen kehittäminen, esim. klinikkaopetuksen järjestäminen Oppilaanohjaus 450 oppilasta / ohjaaja Moniammatillisen psykososiaalisen näkökulman varmistaminen erityisen tuen tarpeen arvioinnissa siirtymävaiheen ajan Joustavien opetusjärjestelmien järjestäminen, esim. Paja-koulutoiminta Osa-aikaisen erityisopetuksen riittävien resurssien varmistaminen Tarkoituksenmukaiset luokkakoot Maahanmuutto-opetuksen edelleen kehittäminen, esim. valmistava luokka ala- ja yläluokille Nuorisotyön jatkaminen kouluilla Vanhempaintoimikuntien aseman vakiinnuttaminen Oppilaiden osallisuuden lisääminen esim. tukioppilastoiminta ja oppilaskunnat laajojen terveystarkastusten pohjalta laaditut luokan hyvinvointisuunnitelmat kaikille luokka-asteille 18

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

HAMINAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

HAMINAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA HAMINAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA HAMINAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. Suunnitelman tarkoitus ja valmisteluprosessi 1.1. Haminan kaupungin visio ja arvot 1.2. Lasten

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016

VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016 VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016 Seinäjoen kaupunki/ Varhaiskasvatus Hyvä varhaiskasvatus Seinäjoella 3. Varhaiserityiskasvatuksen osio 2012 2 SISÄLLYS 1. VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUSTEN

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty: Sivistyslautakunta 4.6.2009 31 2 SAATTEEKSI... 3 PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSPALVELUT:... 4 PERHETYÖ:... 4 LASTENNEUVOLA:... 4 SEURAKUNTA:... 5 MUUT TOIMIJAT:...

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot