9kpedu. Luontoalan osaamisala. Opetussu unnitelma Luonto-ohjaaja. Keski-Pohjan maan am mattiopisto. Luonto - ja ympäristöalan perustutkinto,

Transkriptio

1 9kpedu Keski-Pohjan maan am mattiopisto Opetussu unnitelma Luonto - ja ympäristöalan perustutkinto, Luontoalan osaamisala Luonto-ohjaaja laadittu: päivitetty: Matti Louhula hyväksytty: $ 96 hyväksytty: S 98 Sirkku Purontaus rehtori dt^ ìl. (-> ì L

2 SISÄLLYS 1 LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO 180 osp Ammattialankuvaus, arvoperusta sekä perustutkinnon tavoitteet Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Perustutkinnon rakenne Tutkinnon muodostuminen AMMATILLISET TUTKINNON OSAT Pakolliset tutkinnon osat, 40 osp Kestävällä tavalla toimiminen, 40 osp Ympäristöalan osaamisala, ympäristönhoitaja, pakolliset tutkinnon osat, 35 osp Ympäristön hoitaminen Luontoalan osaamisalan, luonto-ohjaaja, pakolliset tutkinnon osat, 35 osp Luonnossa ohjaaminen, 35 osp Valinnaiset tutkinnon osat Ympäristökohteiden kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp Ulkoilureittien rakentaminen ja hoitaminen, 15 osp Vesistöjen kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp Luontopalveluissa toimiminen, 15 osp Maastossa ruokaileminen, 15 osp Vaelluksen ohjaaminen, 15 osp Metsästys ja riistan käsittely, 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat, 5-15 osp Pienpetojen metsästys ja haittaeläinten pyynti, 15 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA TYÖSSÄOPPIMINEN KANSAINVÄLISYYS ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN LÄHTEET LIITTEET... 1 LIITE 1: Ammatilliset opintopolut... 1 LIITE 2: Yhteiset opintopolut

3 1 LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO 180 osp 1.1 Ammattialankuvaus, arvoperusta sekä perustutkinnon tavoitteet Ammattialan kuvaus Ympäristöalan osaajan tulee tuntea ympäristöongelmien taustoja ja niiden syntyä. Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet kuuluvat myös ympäristöalan osaajien perustietoihin. Ympäristöalan haasteet lisääntyvät jatkuvasti ja alkavat olla uusien ja entistä laajempien piirien tunnustamia. Ympäristönhoitajan ydintehtävänä on hoitaa erilaisia ympäristöjä. Jotta hän tunnistaa ja ymmärtää, miten työkohteissa työskennellään, hänellä tulee olla osaamis- ja tietopohja sekä luonnon ja rakennetun ympäristön tuntemisesta ja luonnossa liikkumisesta että luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä säätelevästä lainsäädännöstä. Ympäristönhoitaja toimii maastossa näytteiden ottajana ja selvityksiin tarvittavien tietojen kerääjänä. Lajittelu ja kierrätys, uusien energialähteiden käyttöönotto ja kestävän kehityksen toimintaohjelmien laatiminen ja päivittäminen ovat alan työpaikkoja. Ympäristöhoitaja toimii työssään kestävän kehityksen kaikilla osa-alueilla, mutta keskittyy vesi- ja jätehuoltoon erityisesti haja-asutusalueilla ja ympäristön tilan arviointiin. Erityisen haasteellisia tehtäviä ovat kuluneiden luonnonalueiden ennallistaminen ja arvokkaiden perinnemaisemien hoitaminen. Tällaisia luonnonhoitoon liittyviä työtehtäviä ovat myös perinnebiotooppien ja rakennettujen perinnemaisemien kunnostusja hoitotyöt, metsien ja soiden luonnonhoitotyöt, vesistöjen ja kalakantojen hoitotyöt, vesiensuojelutyöt sekä rantojen ja rantaniittyjen raivaus, niitto ja laidunnus. Lähiympäristöjen kunnostaminen ja hoitaminen viihtyisiksi toimintaympäristöiksi ovat ympäristönhoitajan yrittäjämäistä toimintaa. Maisemanhoitoon liittyviin työtehtäviin kuuluvat muun muassa kuntien ja taajamien viheralueiden hoitotyöt, liikenneympäristöjen viheralueiden hoito, ranta-alueiden siivous ja näkymien avaaminen sekä maisemointityöt. Luonnon käyttöön liittyviä työtehtäviä ovat muun muassa retkeily- ja virkistyskohteiden työt, liikuntapaikkojen perustaminen ja hoitaminen, tieisännöinti, yksityisteiden kunnossapitotyöt, sähkölinjojen raivaus sekä riistanhoitotyöt, vesikasvien niitto, perinnebiotooppien hoitaminen, lintuvesien hoitaminen, ruovikon niitto ja laidunnus, 2

4 käsityönä tehtävä puiden poisto mm. lehdoissa, vesakon poisto, maaperän köyhdytys, kulotus, rantojen raivaus, roskien ja uppopuiden poisto, puhdistuskalastus, pienten jokien entisöinti, soiden ennallistaminen, tiepiennarten niitto, tienvarsien maisema- ja kulttuurikohteiden hoitaminen, suojavyöhykkeiden hoitaminen ja niitto, laskeutusaltaiden rakentaminen ja kunnostus, uhanalaisten lintu- ja kasvilajien elinympäristöjen hoitaminen, pesimäpaikkojen rakentaminen, riistanhoito (kosteikkojen ja riistapeltojen teko, elinympäristöjen kunnostus, talviruokinta, pienpetopyynti, riistakantojen seuranta ja säätely, riistarakenteiden teko ja huolto yms.). Luonto mahdollistaa elämyspalveluiden tuottamisen, kuten erilaiset luonto-, maaseutu- ja porotilapalvelut. Luonto-ohjaajalla on asiakaspalvelutilanteissa hyvät tiedot luonnosta ja sen ilmiöistä, jokamiehenoikeuksista, sekä taidot luonnossa liikkumiseen haastavissakin tilanteissa. Työ on hyvää fyysistä kuntoa vaativaa. Luonto-ohjaaja toimii usein läheisessä yhteistyössä matkailualan ammattilaisten kanssa. Paikallinen luonto ja sitä kestävällä tavalla hyödyntävä kulttuuri ja perinne ovat luontoohjaajan työn perustana. Tähän perustuu taito kertoa elävästi luonnosta ja sen ilmiöistä niin kotimaisille kuin kansainvälisille asiakkaille. Ohjauksen ja opastuksen lisäksi työhön sisältyy runsaasti erilaisia huolto-, järjestely-, toimintaympäristön ylläpito- ja pienimuotoisia korjaus- ja rakentamistehtäviä sekä sosiaalisia taitoja vaativia tehtäviä. Luonto-ohjaajan tehtävässä on usein myös tilanteita, joissa hän toimii eläinten kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi koira- ja porovaljakkosafarit sekä hevosvaellus tai luontoon suunnatut eläinten havainnointiretket (linturetket). Luonto-ohjaaja voi toteuttaa myös erilaisia kalan tai riistan pyyntiin liittyviä palveluja. Kaikissa tilanteissa asiakkaan turvallisuus on aina etusijalla. Luonto-ohjaaja auttaa isonkin asiakasryhmän kokemaan uusia elämyksiä suomalaisesta luonnosta ja toimii luontevasti vieraista kulttuureista tulevien asiakkaiden kanssa. Alan työtehtäviä ovat esimerkiksi kesällä vesillä liikkuminen asiakasryhmien kanssa (soutu, melonta, moottorivene) ja talvella lumikenkäreittien suunnittelu ja toteutus, maastossa hiihtäminen, moottorikelkkasafarien suunnittelu ja toteutus. Luonto-ohjaaja voi suuntautua myös kulttuuri- ja käsityöalalle. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi järjestetyt luontokuvausretket, jää- ja lumiveisto sekä niiden työstäminen. Alan monipuolisuus ja eri elinkeinoja edustavat toimijat muodostavat palveluketjun. Hän on palvelutilanteissa alansa ja työnantajansa yhteistyökykyinen edustaja. Luontoohjaaja on yksi tärkeä lenkki monipuolisen alan palveluketjussa. Työpaikat ovat esimerkiksi safariyrityksissä, opastuskeskuksissa, leirikouluissa ja erilaisissa hyvinvointi- ja virkistyspalveluja tarjoavissa luontoa hyödyntävissä yrityksissä, laitoksissa, toiminta- ja palvelukeskuksissa, järjestöissä ja verkostoissa. Ammattialan arvoperusta Luonto- ja ympäristöalan arvoperustana on toimia ja neuvoa toimimaan ekologisesti, taloudellisesti, psyko-sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Toiminnassa painottuu osaaminen ja vastuullisuus niin luonnosta kuin ihmisestä. Alan 2

5 osaaja hoitaa ympäristöä, käyttää luonnonvaroja kestävällä tavalla ja ohjaa toimimaan luonto- ja ympäristötietoutta sekä ihmisen ja luonnon myönteisiä vuorovaikutuksia lisäävästi. Arvopäämääriä ovat paikallisen perinteen, kulttuurin, ympäristön ja luonnon kunnioittaminen. Arvopäämäärät näkyvät tuotteiden ja palveluiden elinkaarien eri vaiheissa ja johtavat energiaa ja materiaalia säästäviin ratkaisuihin. Tuotteissa ja palveluissa on paikallisia erityispiirteitä ja alueellista omaleimaisuutta. Perustavoitteena on elävän maaseudun säilyttäminen. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö perustuu erilaisten kulttuurien toimintatavoista oppimiseen. Kaikkea toimintaa yhdistää kestävä, monipuolinen ja uutta luova luonto- ja ympäristöosaaminen. Ala hyödyntää luontoa ammattimaisesti elinkeinon toimintaympäristönä ja edistää eri ammattialojen yhteistyötä tuoden omaa osaamistaan luontoa kunnioittavien ja erilaisia kulttuureja ja asiakkaita arvostavien toimintatapojen kehittämiseen. Toimintaa sääteleviä arvoja ovat asiakaslähtöinen, luotettava palvelu ja vastuu asiakkaan turvallisuudesta. Työssään alan osaaja toimii vastuullisesti, yritteliäästi ja ennakkoluulottomasti ottaen huomioon luonnon sietokyvyn ja kestävän kehityksen ulottuvuudet. Alan tarve nousee nykyisestä yksilöllisestä, paikallisesta, alueellisesta, kansallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä. Kestävällä tavalla toimiminen ja kestävän elämäntavan oppiminen luovat perustan tulevaisuuden palveluille ja yrityselämälle. Luonto- ja ympäristöalan ammattilainen osaa toimia työtehtävissään niin ekologisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisesti ja kulttuurisestikin kestävällä tavalla. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää biologiaan, sosiologiaan ja psykologiaan sekä teknologiaan perustuvia ammatillisia perusvalmiuksia. Luonto- ja ympäristöalan ammattilainen tunnistaa monipuolisesti luonnon eläimiä, kasveja sekä luonnonilmiöitä. Hän liikkuu turvallisesti ja luontevasti luonnossa maalla ja vesillä. Hän arvostaa luontoa ja toimii monimuotoisuutta edistäen ja ekologiset sekä sosiologiset vuorovaikutussuhteet ymmärtäen. Luonto- ja ympäristöalan ammattilainen tunnistaa kohteita, joissa voidaan vähentää materiaalien kulutusta. Hän neuvoo ja ohjaa kuluttajia tekemään kestäviä kulutusvalintoja ja käyttämään luontoa ja ympäristöä säästäviä työmenetelmiä ja välineitä. Työtehtävissään hän noudattaa alaansa koskevaa lainsäädäntöä, määräyksiä ja sopimuksia sekä toimii kustannus-, laatu- ja ympäristövastuullisesti, eettisesti ja asiakaslähtöisesti. Hän osaa työtehtävissään työskennellä eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa. Hän on mukana tarvittavissa oman alansa ja eri alojen yhteisissä kehittämistehtävissä ja työryhmissä ja seuraa alan markkinatilanteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. 3

6 Alan erilaiset tehtävät edellyttävät tilanteen mukaista valmiutta fyysisesti raskaaseen työhön, riskialttiutta ja henkisen paineen sekä muutoksen sietokykyä. Alan ammattilainen noudattaa terveellisiä elintapoja ja ylläpitää toiminta- ja työkykyään. Hän tunnistaa työhönsä ja työympäristöönsä liittyvät vaarat ja terveyshaitat, osaa ennakoida ja suojautua niiltä sekä noudattaa alansa työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita. Hän pitää työympäristönsä ergonomisesti terveellisenä ja turvallisena. Alan ammattilainen on aloitteellinen työturvallisuuden kehittäjä. Hän noudattaa alansa ja työpaikkansa kriisi- ja turvallisuussuunnitelmia. Luonto- ja ympäristöalan ammattilainen arvostaa yksilöllistä, paikallista ja alueellista kulttuuria ja tulee toimeen monikulttuurisessa ympäristössä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hän pyrkii verkostoitumaan muiden alojen kanssa. Perustutkinnon tavoitteet Luontoalan osaamisalan suorittanut luonto-ohjaaja toimii erilaisissa luontoon liittyvissä käytännön ohjaustehtävissä pääasiassa matkailu-, vapaa-aika- ja hyvinvointipalvelujen alalla. Hänellä on hyvät tiedot luonnosta ja sen ilmiöistä ja taidot luonnossa liikkumiseen. Hän on perehtynyt kotiseutunsa luontoon ja sitä kestävällä tavalla hyödyntävään kulttuuriin ja perinteeseen. Hän osaa käyttää ammattimaisesti tarvitsemiaan työkaluja ja välineitä ohjelmapalveluiden ja erilaisten luonnossa toteutettavien toimintojen järjestelyissä. Hän tuo luontevasti esille omaa osaamistaan ja kertoo ja esittää elävästi tarinoita luonnosta ja sen ilmiöistä. Hän toimii työryhmän jäsenenä isojenkin asiakasryhmien kanssa toimittaessa, auttaen heitä kokemaan uusia elämyksiä suomalaisessa luonnossa. Luonto-ohjaaja osaa kohdata erilaisista kulttuureista tulevia asiakkaita ja tulee toimeen vieraalla kielellä. Hän on palvelutilanteessa asiakaslähtöinen asettaen kuitenkin turvallisuuden etusijalle. Hän ymmärtää roolinsa työnantajansa edustajana palvelutilanteissa, tuntee työelämän pelisäännöt; oikeutensa ja velvollisuutensa. Hän tuntee yritystoimintaa niin, että pystyy toimimaan yritteliäästi, kustannustietoisesti ja yhteistyökykyisesti. Hänellä on kokonaiskuva alansa markkinoinnista, palveluketjusta ja sen eri toimijoiden rooleista asiakkaiden tarpeiden tyydyttämisessä. Valintojensa mukaisesti hän voi erikoistua esimerkiksi erilaisten ohjelma- virkistys- ja ulkoilupalveluiden järjestämiseen, erityisryhmien ohjaamiseen, vaelluksen ohjaamiseen, ulkoilureittien rakentamiseen ja hoitoon, luonnonsuojelualueiden kunnostukseen ja hoitoon ja luontoselvitysten laadintaan. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). 4

7 Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. 1.2 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaaaikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii 5

8 taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii 6

9 asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 1.3 Perustutkinnon rakenne LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osaamispistettä 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 40 osp Kestävällä tavalla toimiminen, 40 osp (LY2.1.1.p) Ympäristöalan osaamisalan, ympäristönhoitaja, pakolliset tutkinnon osat, 35 osp Ympäristön hoitaminen, 35 osp 2.3 Luontoalan osaamisalan, luonto-ohjaaja, pakolliset tutkinnon osat, 35 osp Luonnossa ohjaaminen, 35 osp (LY2.3.1.p) 2.4 Luontoalan osaamisalan, luonnonvaratuottaja, pakolliset tutkinnon osat, 35 osp Luonnontuotteiden tuottaminen, 35 osp 2.5 Luontoalan osaamisalan, luonto- ja ympäristöneuvoja, pakolliset tutkinnon osat, 35 osp Luonto- ja ympäristöneuvonta, 35 osp 2.6 Porotalouden osaamisalan, poronhoitaja, pakolliset tutkinnon osat, 35 osp Poronhoito, 35 osp 2.7 Valinnaiset tutkinnon osat Valittava yhteensä 60 osp kohdasta Ympäristön tilan selvittäminen, 15 osp Luontoselvitysten laatiminen, 15 osp Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen, 15 osp Ympäristökohteiden kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp (LY2.7.4.v) Erityiskohteiden kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp Ulkoilureittien rakentaminen ja hoitaminen, 15 osp Kulttuuriympäristöjen kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp 1 Suluissa on KPEDUn Primuksessa käyttämä koodi. KPEDUn tarjoamat tutkinnon osat on merkitty harmaalla. 7

10 2.7.8 Matkailuympäristöjen kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp Perinnemaisemien kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp Luonnonsuojelualueiden kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp Vesistöjen kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp (LY v) Pilaantuneen maaperän kunnostaminen, 15 osp Jätehuollon järjestäminen, 15 osp Jätevesihuollon järjestäminen, 15 osp Jäte- ja kierrätysneuvonta, 15 osp Vesihuollon järjestäminen, 15 osp Luontopalveluissa toimiminen, 15 osp Erityisryhmien ohjaaminen luonnossa, 15 osp Maastossa ruokaileminen, 15 osp (LY v) Vaelluksen ohjaaminen, 15 osp Ympäristöä säästäviin kulutusvalintoihin ohjaaminen, 15 osp Ekokohteiden tunnistaminen ja tuotteistaminen, 15 osp Maaseutu- ja kylämatkailupalveluiden tuotteistaminen ja toteuttaminen, 15 osp Hyvinvoinnin tuottaminen eläinten avulla, 15 osp Kädentaidoissa osaaminen ja ohjaaminen, 15 osp Ryhmässä voimaantuminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, 15 osp Kestävän kehityksen toimintaohjelmien laatiminen, 15 osp Ympäristöviestintään ohjaaminen, 15 osp Luonnontuotekasvien viljeleminen, 15 osp Luonnonkoristemateriaalien kerääminen ja tuotteistaminen, 15 osp Hyvinvoinnin tuottaminen luonnontuotteiden avulla, 15 osp Luonnontuotteiden jatkojalostaminen, 15 osp Kalastus ja kalan käsittely, 15 osp ( Metsästys ja riistan käsittely, 15 osp (LY v) Poronlihan jatkojalostus, 15 osp Poron käyttö matkailussa, 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp (VA v) Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, osp (LY v) Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta* (LY v) Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* (LY v) 8

11 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp (VA v) Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA v) Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (LY v) Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 5 15 osp (LY v) -Pienpetojen metsästys ja haittaeläinten pyynti, 15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 osp (LY v) * Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (Y3.1) 8 osp 3 osp Äidinkieli (Y3.1.1p) Toinen kotimainen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) Vieraat kielet (Y3.1.3.p) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (Y3.2) 6 osp 3 osp Matematiikka (Y3.2.1.p) Fysiikka ja kemia (Y3.2.2.p) Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3.p) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (Y3.3) 5 osp 3 osp Yhteiskuntataidot (Y3.3.1.p) Työelämätaidot (Y3.3.2.p) Yrittäjyys ja yritystoiminta (Y3.3.3.p) Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (Y3.3.4.p) Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (Y3.4) 7 osp Kulttuurien tuntemus (Y3.4.1.v) Taide ja kulttuuri (Y3.4.2.v) Etiikka (Y3.4.3.v) Psykologia (Y3.4.4.v)

12 3.4.5 Ympäristöosaaminen (Y3.4.5.v) Osa-alueita kohdista (Y3.4.6.v) osp 16 osp Kohtien valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osa-alueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia (VV4.1.v) 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia (VV4.2.v) 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja (VV4.3.v) 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja (VV4.4.v) 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa (VV4.5.v) 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat (YL5.v) 10

13 1.4 Tutkinnon muodostuminen Kuviossa 1 on havainnollistettu perustutkinnon muodostumista moduleittain paikallisesti valittava tutkinnon osa sisältää 8 osp työssäoppimista 8 (ei näy taulukossa) (päivitetään pk-pohjaiseksi) 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 40 osp Kestävällä tavalla toimiminen, 40 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Ympäristöalaan liittyvät työtehtävät Aikaisemmat alan opinnot Ammattitaitovaatimusten mukainen harrastustoiminta EA1-koulutus Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskeli- 11

14 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Toteutus käytännössä jalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS). Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Lähtökohtana on ympäristön tilan selvittäminen ja valitun alueen hoitaminen. Opiskelija osoittaa selviytymisensä luonnossa ja rakennetussa ympäristössä erilaisia tilanteeseen soveltuvia varusteita, välineitä ja koneita käyttäen. Hän tekee havaintoja omista ja ympäristönsä toimintatavoista ja kulutuskäyttäytymisestä sekä määrittää ympäristönsä laatua ja tekee havaintojensa mukaisia 12

15 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Toteutus käytännössä muutosesityksiä. Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa toimimalla eri tilanteissa kestävällä tavalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen arviointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja tai opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 13

16 Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö: Menetelmät: Opiskeltava sisältö Integroidut opinnot (YTOT): Oppimisen ohjaus Ei edellytä aiempia suorituksia Perhon toimipaikan oppimisympäristöt, kansallispuisto ja suomenselän erämaa-alueet. 20 osp suoritetaan työssäoppimalla. Lähiopetus 4 osp (4 vk) Opinnot sisältävät työssäoppimista 20 osp Teoriaopetusta, luonnon havannoimista ja ilmiöpohjaista oppimista Kestävä kehitys 2 osp. Etiikka 1 osp. Ympäristöosaaminen 2 osp. Näiden tutkinnonosien arviointiperusteet löytyy valtakunnallisista tutkinnon perusteista sekä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opetussuunnitelman yhteisestä osasta. Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu Opettaja selvittää opiskelijan HOPS:iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset selvittää yhteisön tai ryhmän arkipäivän toimintaa ja tekee esityksen kestävän elämäntavan toimintamalliksi tehdä yhdessä paikallisten asukkaiden ja yritysten kanssa havaintoja ympäristön tilasta (Kohteena voivat olla esim. kylä, koulun piha, julkinen ulkoalue ja teollisuustai matkailualue) ja raportoida tilanteesta Opiskeltava sisältö /Opetuksen toteutus Ryhmätehtävä Kestävän elämäntavan mallittaminen ja ympäristöä säästävien kulutusvalintojen suunnitteleminen ja toteuttaminen (kohteena hankinnat, sähkön, veden ja polttoaineen kulutus, kierrätys, jätejakeet ja jätteen määrä) Arvioi jonkin tuntemansa luonto retkeilyreitin osan vaikutuksia luontomaisemaan ja ympäristöön. Opetus työssäoppien. Oppimisen Seurantakohteet Tekee koulutilalle tai muuhun sopivaan oppimisympäristöön kestävän kehityksen suunnitelman, sekä jätehuoltosuunnitelman Lyhyt kirjallinen arvio valitsemansa retkeilyreitin / luontokohteen ympäristö vaikutuksista 14

17 tunnistaa paikallisia kasveja ja eläimiä ja määrittää niiden avulla ympäristön laatua suunnitella ja tehdä luonnon- ja rakennetun ympäristön kunnostukseen ja hoitoon liittyviä töitä liikkua ja toimia ympäristöä säästävällä tavalla esim. ympäristövastuullinen retkeily, reittivalinnat, jälkien jättäminen, kestävällä tavalla asuminen tai kulttuuriarvojen kunnioittaminen tavallisimmat luonnossa selviytymisen taidot, kuten varustautuminen ja leiriytyminen eri vuodenaikoina valita työ- ja retkeilyvarusteet ja välineet ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden käyttää ja huoltaa paikallisesti tarvittavia, tarkoituksenmukaisia pientyövälineitä ja paikallisesti tarvittavia motorisoituja työvälineitä kuten perustöiden vaatimia pientyövälineitä, maastossa ja vesillä liikkumisen välineitä, moottorisahaa, raivaussahaa, tiedonsiirto- ja paikantamisvälineitä, moottorivenettä, traktoria, mön- Tekee kuvakirjan liitteen 2 mukaisista kasveista ja eläimistä. työssäoppien Työssäoppimalla Metsä- ja metsästysretkien tai vaellusretken yhteydessä. osallistuen ohjatulle vaellukselle, metsästysretkelle tai suunnistustehtävään päiväja yösuunnistukseen osallistuminen. Metsä- ja metsästysretkien yhteydessä tapahtuva leiriytyminen luonnossa tulilla tai laavulla. Työ ja retkeilyvälinekurssin suorittamien Työssäoppien / tai koulutila Osallistuu työvälinekurssille Kuvakirja palautettuna Työssäoppimisraportin palautus asianmukaisesti täytettynä. Työssäoppiminen suoritettu Läpäisee opettajan antaman yösuunnistus- ja leiriytymistehtävän oikeissa olosuhteissa. Suunnistus leiripaikkaan ja yöpyminen leirissä. Työ ja retkeilyvälinekurssin suorittamien Suorittaa riistapellon, muokkauksen ja kylvön. EA 1 kurssi (kortti maksullinen opiskelijalle) Työvälinekurssille osallistuminen ja yhden valitsemansa pienkoneen vuosihuollon tekeminen hyväksytysti. 15

18 kijää, maastomoottoripyörää tai moottorikelkkaa edistää kestävän kehityksen toimintatapoja. Suosituslista tunnistettavista kasveista, eläimistä ja luonnonilmiöistä on liitteenä 2. Kurssi eläinten ja kasvintunnistamisen perusteista. Tekee itsenäisesti kuvakirjan Liitteen 2 mukaisista kasveista ja eläimistä 16

19 2.2 Ympäristöalan osaamisala, ympäristönhoitaja, pakolliset tutkinnon osat, 35 osp Ympäristön hoitaminen ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Ympäristön hoitamisessa Aikaisemmissa alan opinnoissa Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. 17

20 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Toteutus käytännössä Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä laatimalla ympäristövaikutusten arvioinnin valitusta kohteesta ja ottamalla tarvittavia näytteitä arvioinnin tueksi. Hän käyttää mittausvälineitä, paikallistaa kohteen kaavakarttojen avulla ja tekee valitun kohteen ympäristönkunnostus- ja - hoitotöitä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, ammattioppilaitoksen käytännön opetuksen oppimisympäristöt tai muu ympäristökohde esim. oppilaan oma ympäristökohde. Arviointikeskustelu Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaaminen voidaan osoittaa myös ammattitaitokilpailuissa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. 18

21 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Toteutus käytännössä Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä 5. Muu osaamisen arviointi Tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö: Menetelmät: Ei edellytä aiempia suorituksia Lähialueen koulut, Salamajärven kansallispuisto, koulutilan vaellusreitit. Alueen yritykset ja tapahtumien järjestäjät Opinnot voi suorittaa ko. kursseilla koulussa tai avoimissa oppimisympäristöissä tai työssäoppimalla jos työssäoppimispaikalla voi opiskella ammattitaitovaatimuksissa luetellut asiat Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa toimia avustajana erilaisten asiakasryhmien kanssa maasto- ja vesistöolosuhteissa käyttää maasto-olosuhteissa asiakasryhmien kanssa toimimiseen soveltuvia henkilökohtaisia viestintä- ja asiakaspalvelukeinoja kohdata erilaisista kulttuureista tulevia tai muutoin erilaisia asiakasryhmiä kertoa paikallisesta luonnosta, luonnonilmiöistä, paikallisesta Opiskeltava sisältö/ Noudatettavat työajat Oppimisympäristön edellyttämä työasu ja ulkoinen olemus Viestivälinekurssi Hygieniakoulutus / ampumarata Eräperinnekurssi Työvälinekurssi Kustannuslaskenta kurssi Oppimisen seurantakohteet/ 1. Työaikojen noudattaminen 2. Työryhmän jäsenenä työskentely ja käyttäytyminen 3. Osaa pukeutua tilanteen mukaisesti 4.Hygieniapassi 5. Osallistuu työvälinekurssille 19

22 luonto- ja eräperinteestä sekä kulttuurista toimia avustajana järjestettäessä maastoruokailuja tai muita palveluja tarvittaessa isoillekin ryhmille valmistella pienimuotoisia aktiviteetteja kuten suunnistusta ja terveysliikuntaa ja avustaa isojen luonto-ohjelmapalvelujen toteutuspaikkojen rakentamisessa ja purkamisessa hoitaa, huoltaa ja ylläpitää varusteita, koneita, välineitä ja tapahtumapaikkoja huolehtia omasta ja asiakkaiden turvallisuudesta ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden seurata kustannuksien muodostumista noudattaa yrityksen antamia asiakaslupauksia ja laatutavoitteita. EA Laatii turvallisuussuunnitelman tapahtumaan 7. Työvälineiden turvallinen käyttö. Harjoitus koululla. 8. EA 2 kurssi (kortti maksullinen opiskelijalle) 9. Osaa käyttää erämaa olosuhteissa käytettäviä viestintävälineitä 10. Toimii asiakasryhmän kanssa maastossa 11. Tekee kustannuslaskelman ja hinnoittelun luontoretkestä tai vastaavasta tapahtumasta 20

23 2.3 Luontoalan osaamisalan, luonto-ohjaaja, pakolliset tutkinnon osat, 35 osp Luonnossa ohjaaminen, 35 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Toiminta matkailualan yrityksessä jossa vetänyt retkeilyryhmiä. Vähintään vuoden työkokemus tai muu merkittävän esim. kiipeilyretkeilyryhmässä toimiminen tai ryhmän vetäminen. Opiskelijalla on EA 2 kortti.( EA koulutusosuus) opiskelija on käynyt luonto ja ympäristöalan työvälinekurssin tai näytön perusteella voidaan todeta, että hallitsee luonto- ja ympäristölan opetussuunnitelmassa mainitut viestintä- ja työvälineet (tunnistetaan osaaminen työvälineiden ja niiden käytön osalta) Opiskelijalla osaa kustannuslaskennan perusteet. (Tunnistetaan kustannuslaskenta osuus) Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. 21

24 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Toteutus käytännössä Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Asiakasvaelluksen tai koululuokan jonkin tapahtuman järjestäminen. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla alan yrityksen tai oppilaitoksen järjestämissä ohjelmapalveluissa palveluketjun eri vaiheissa sesongin ja työtilanteen mukaisesti (suunnittelu, valmistelu ja toteuttaminen). Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla tai Asiakasvaelluksen yhteydessä. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arviointikeskustelun yhteydessä selvitetään järjestetystä tapahtumasta tehdyt kustannuslaskelmat. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi 22

25 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Toteutus käytännössä Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö: Menetelmät: Ei edellytä aiempia suorituksia Lähialueen koulut, Salamajärven kansallispuisto, koulutilan vaellusreitit. Alueen yritykset ja tapahtumien järjestäjät Opinnot voi suorittaa ko. kursseilla koulussa tai avoimissa oppimisympäristöissä tai työssäoppimalla jos työssäoppimispaikalla voi opiskella ammattitaitovaatimuksissa luetellut asiat Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa toimia avustajana erilaisten asiakasryhmien kanssa maasto- ja vesistöolosuhteissa käyttää maasto-olosuhteissa asiakasryhmien kanssa toimimiseen soveltuvia henkilökohtaisia viestintä- ja asiakaspalvelukeinoja kohdata erilaisista kulttuureista tulevia tai muutoin erilaisia asiakasryhmiä Opiskeltava sisältö/ Noudatettavat työajat Oppimisympäristön edellyttämä työasu ja ulkoinen olemus Viestivälinekurssi Hygieniakoulutus / ampumarata Eräperinnekurssi Työvälinekurssi Oppimisen seurantakohteet/ 1. Työaikojen noudattaminen 2. Työryhmän jäsenenä työskentely ja käyttäytyminen 3. Osaa pukeutua tilanteen mukaisesti 4.Hygieniapassi 23

26 kertoa paikallisesta luonnosta, luonnonilmiöistä, paikallisesta luonto- ja eräperinteestä sekä kulttuurista toimia avustajana järjestettäessä maastoruokailuja tai muita palveluja tarvittaessa isoillekin ryhmille valmistella pienimuotoisia aktiviteetteja kuten suunnistusta ja terveysliikuntaa ja avustaa isojen luonto-ohjelmapalvelujen toteutuspaikkojen rakentamisessa ja purkamisessa hoitaa, huoltaa ja ylläpitää varusteita, koneita, välineitä ja tapahtumapaikkoja huolehtia omasta ja asiakkaiden turvallisuudesta ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden seurata kustannuksien muodostumista noudattaa yrityksen antamia asiakaslupauksia ja laatutavoitteita. Kustannuslaskenta kurssi EA Osallistuu työvälinekurssille 6. Laatii turvallisuussuunnitelman tapahtumaan 7. Työvälineiden turvallinen käyttö. Harjoitus koululla. 8. EA 2 kurssi (kortti maksullinen opiskelijalle) 9. Osaa käyttää erämaa olosuhteissa käytettäviä viestintävälineitä 10. Toimii asiakasryhmän kanssa maastossa 11. Tekee kustannuslaskelman ja hinnoittelun luontoretkestä tai vastaavasta tapahtumasta 2.7 Valinnaiset tutkinnon osat Ympäristökohteiden kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Ympäristökohteiden kunnostamisessa ja hoitamisessa Aikaisemmissa alan opinnoissa Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 24

27 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Toteutus käytännössä 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä laatimalla valitsemaansa ympäristökohteeseen suunnitelman tai tekee työohjeiden mukaisia ympäristönhoitotöitä. Työtä siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. 25

28 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Toteutus käytännössä Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, ammattioppilaitoksen käytännön opetuksen oppimisympäristöt, tai muu ympäristökohde Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaaminen voidaan osoittaa myös ammattitaitokilpailuissa. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö: Menetelmät: Ei edellytä aiempia suorituksia Ammattiopiston oppimisympäristö, Metsähallituksen luontokohteet, Perhon kunnan ympäristökohteet, työpaikka jossa voidaan toteuttaa seurantakohteiden mukaista oppimista Käytännön työsuoritukset, tiedon hankinta 26

29 Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/ Oppimisen seurantakohteet/ valita kunnostustarpeessa olevan kohteen kuten valtateiden hirvivaara- ja maisemointialueet, jokivarsien näkymäalueet, kyläraitit ja - keskukset, ravi-, urheilu- tai leikkikenttien ympäristöt ja laskettelurinteet lukea paikallisesti valittujen ympäristökohteiden, kuten tie- ja jokivarsien, kyläkeskuksien tai julkisten ulkoalueiden kunnostus- ja hoitosuunnitelmia ja noudattaa työssään niitä käyttää työvälineitä ja kulkuneuvoja, kuten moottorisahaa, raivaussahaa, traktoria, jyrsintä, erilaisia ruohomaisten kasvien leikkuuvälineitä, pieniä maansiirtokoneita tai muita tarvittavia välineitä, joita kohteen kunnostamisessa ja hoidossa tarvitaan tehdä suunnitelmien mukaisia kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä kohteessa noudattaa asetettua kustannuslaskelmaa käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä edistää kestävän kehityksen toimintatapoja. Maisemien arviointi Kunnostus- ja hoitosuunnitelmat eri kohteissa Työväline- ja ajoneuvokurssi Käynnit eri kunnostus- ja hoitokohteissa Hinnoittelulaskelmien tekeminen Työturvallisuus asiat Kestäväkehitys ympäristönhoidossa Valitsee kunnostuskohteen Laatii kunnostus- ja hoitosuunnitelman. Osaa käyttää erilaisia työvälineitä hoitokohteissa Suorittaa kohteen kunnostamisen ja hoitoa Tekee kohteen kustannuslaskelman Työskentelee turvallisesti Tekee työtä kestävän kehityksen mukaisesti 27

30 2.7.6 Ulkoilureittien rakentaminen ja hoitaminen, 15 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Ulkoilureittien rakentamisessa ja hoitamisessa, vähintään vuoden työkokemus Aikaisemmissa alan opinnoissa luonto-ja ympäristöalalla Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. 28

31 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Toteutus käytännössä Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä laatimalla valitsemaansa ympäristökohteeseen suunnitelman tai tekee työohjeiden mukaisia ympäristönhoito- ja rakennetöitä. Työtä siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, ammattioppilaitoksen käytännön opetuksen oppimisympäristöt, tai muu ympäristökohde Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaaminen voidaan osoittaa myös ammattitaitokilpailuissa. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä 29

32 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 5. Muu osaamisen arviointi Toteutus käytännössä Tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö: Menetelmät: Oppimisen ohjaus Ei edellytä aiempia suorituksia Ammattiopiston oppimisympäristöt ja havaintometsät.metsähallituksen- ja Perhon kunnan ympäristökohteet. Salamajärven kansallispuisto, Koirasalmen luontotupa, Kokkolan kaupungin metsäalue Perhossa. Kelkkareitit, Latu-urat, Peuranpolku Metsästysseurat Työpaikka jossa voidaan toteuttaa seurantakohteiden mukaista oppimista. Käytännön työsuoritukset, tiedon hankinta. Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/ Oppimisen seurantakohteet/ suunnitella ulkoilureittejä ja alueita yhdessä alan Ulkoilureittien suunnitteleminen Reittisuunnitelman teko Kustannuslaskelman asiantuntijoiden kanssa - Karttapohjat teko, kirjallinen työ - Paikkatietoikkuna ym. Peuranpolku reitti - Erilaiset maastokohteet - 30

33 rakentaa ja kunnostaa erityyppisiä ulkoilureittejä ja alueita annettuja suunnitelmia noudattaen rakentaa ulkoilureittejä erilaisten käyttäjien tarpeisiin valmistaa ja huoltaa erilaisia reittirakenteita käyttää ja huoltaa reittirakenteiden valmistamisessa käytettäviä tavallisimpia työvälineitä käyttää reittien huolto- ja kunnostustöissä tarvittavia ajoneuvoja ohjata reittien käyttäjiä käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä edistää kestävän kehityksen toimintatapoja. Ympäristölainsäädäntö - Kriteerit - Arvokkaat elinympäristöt - Luonnonsuojelualueet - Hoitosuunnitelmat - Alueen asukkaat - Kulttuurierot - Poliittiset erot Soloseveri rakenteiden valmistamisessa Rakentamisen mallit, Ulkoilureitit ja huolto Maastokäynnit kohteissa Metsästäjien tarpeet Vammaisten tarpeet Latu-urat Käynnit kohteissa Materiaalilaadut Moottori- ja raivaussahan huolto ja käyttö. Soloseveri. Mönkijän ja moottorikelkan turvallinen käyttö Turvallisuussuunnitelma Työturvallisuus reittien rakentamisessa Kunnostaa ulkoilureittiä Perhossa tai muualla. Rakentaa reitille pitkospuita Rakentaa reitille sillan Osaa kaataa järeän puun Hallitsee Solo-Severin käytön (puun sahaus) Laatii turvallisuussuunnitelman Työskentelee turvallisesti 31

34 Vesistöjen kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Vesistökohteiden kunnostamis- ja hoitotyöt Aikaisemmat alan opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä 32

35 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Toteutus käytännössä Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä kunnostamalla sovitun vesistökohteen suunnitelman mukaisen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, ammattioppilaitoksen käytännön opetuksen oppimisympäristöt tai muu vesistökohde. Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Osaaminen voidaan osoittaa myös ammattitaitokilpailuissa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 33

36 Luontopalveluissa toimiminen, 15 osp Arviointitaulukko täydennetään myöhemmin. (AMMATTIOSAAMISEN TOIMIKUNTAAN ) Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö: Menetelmät: Opiskeltava sisältö Oppimisen ohjaus Ei edellytä aiempia suorituksia Luontopalveluyritykset Ammattiopiston oppimisympäristöt Opinnot voivat sisältää työssäoppimista 5-15 osp Teoria ja käytännön harjoituksia 5 osp (3 vko) Luontopalveluissa toimiminen Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu Opettaja laatii opiskelijan kanssa HOPS:in Opettaja ohjeistaa oppimisen polun Ammattitaitovaatimukset kertoa paikallisista eri vuodenaikoina luonnossa tapahtuvista ohjelmapalvelu-, virkistys ja ulkoilumahdollisuuksista, kuten erilaisista retkistä ja liikunnasta luonnossa suositella erilaisille asiakasryhmille vaihtoehtoisia mahdollisuuksia omalla toiminta-alueellaan toimia avustajana /tukihenkilönä asiakasryhmän vieraillessa luontoa hyödyntävissä ohjelma-, ulkoilu- ja virkistyskohteissa Opiskeltava sisältö /Opetuksen toteutus Paikallis retkikohteet Retkikohteiden erityispiirteet Luontopalveuharjoitteet Oppimisen Seurantakohteet Laatii vuodenkiertoon perustuvan toimintamallin luontopalveluyritykselle Toimii luontopalveluyrityksessä sen eri tehtävissä. TO 34

37 löytää tulojen hankkimismahdollisuuksia ja yritystoiminnan aloitusja kehittämismahdollisuuksia ohjelmapalvelu -, ulkoilu- ja virkistyspalvelujen alalla, jotka liittyvät luonnossa toimimiseen selvittää kytkentöjä toisiin aloihin ja löytää yhteistyömahdollisuuksia ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden Yhtiömuodot Yritystoiminnan kannattavuus Liikeideat Verkostoitumisen esimerkit Käytännön harjoitukset Laatii liiketoimintasuunnitelman Laatii verkostoitumissuunnitelman Laatii yritykseen turvallisuussuunnitelman ylläpitää työkykyä Integroitu opetus edistää kestävän kehityksen toimintatapoja Integroitu opetus Maastossa ruokaileminen, 15 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan osaamista tunnistaa ja tunnustaa Metsästäjän hygieniakoulutuksen suorittamisesta Hygieniapassi Muilta soveltuvin osin esimerkiksi elintarvikealan tutkinnot ja muut suoritustodistukset luetaan hyväksi. Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 35

38 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 2. Oppimisen arviointi Toteutus käytännössä Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä asiakasryhmälle järjestettävässä maastoruokailutapahtumassa. Osallistumisen ehtona ovat hygieniapassia vastaavat taidot. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. 36

39 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Toteutus käytännössä Arviointikeskustelu Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, opiston käytännön opetuksen ympäristöt tai muu vastaava työpaikka. Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Seurantakohteet ja näyttö Teoria- tai verkko-opintoja ja käytännön 37

40 harjoituksia. Oppimisympäristö ja menetelmät: Opintoretket, vaellukset, Hubertusjuhlan valmistelu ja Hubertusjuhlan järjestäminen, sekä ruoan valmistus ja tarjoilu. Myyvä työpaikka, tarvittavat teoriaopinnot. Verkko-opinnot / teoriaopinnot. Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppi misen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö Oppimisen seurantakohteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa 1. suunnittelee ja valmistaa ruoan eräretkellä suunnitella ja valmistella Tapahtumapaikkojen tapahtuma- paikkoja maastoon rakentaminen maastoon 2. Suunnittelee ja tekee erähenkisen toimintaympäristön avustaa ohjelmapalveluiden avustaa ohjelmapalveluiden maasto- ruokailuss maastoruokailussruokailussa asiakasryhmälle 3. Suunnittelee ja valmistaa ruoan asia- avustaa maastoruokailun valmiste- ryhmille perinteisiä kasryhmälle valmistaa pienille luissa ja ruokien maastoruokia ja 4. Tekee kustannuslaskelman maasto- valmistuksessa koota erilaisista retkiruoista ateriakokoruokailusta valmistaa pienille ryhmille perinteisiä naisuuksia 5. Valmistelee ja pitää maastoruokia ja mitata ja kirjata puheen ruokailun koota erilaisista retkiruoista ateriakokokaiset havainnot kasryhmälle omavalvonnan mu- yhteydessä asianaisuuksia hygieniapassi koulututus- juhlan valmiste- 6. Osallistuu Huber- mitata ja kirjata omavalvonnan mukaiset havainnot toimintatapoja. kestävän kehityksen luun ja itse tapahtuman järjestelyyn seurata tuotteiden laatua ja raportoida siitä osaa hygieniapassin suorittamiseen vaadittavat valmiudet ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työ- 38

41 turvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä edistää kestävän kehityksen toimintatapoja Vaelluksen ohjaaminen, 15 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta 2. Oppimisen arviointi Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Luonto- ja eräopaspalveluihin liittyvät työtehtävät Aikaisemmat alan opinnot Ammattitaitovaatimusten mukainen harrastustoiminta Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. Tutkinnonosaan on integroitu opintoja muista tutkinnon osista. Nämä arvioidaan erikseen tutkinnonosan tavoitteiden mukaan. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS). Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. 39

42 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Toteutus käytännössä Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen arviointi Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä osallistumalla vaelluksen suunnitteluun, valmisteluun, toteutukseen ja jälkitöihin yrityksessä tai muutoin mahdollisimman aidossa asiakaspalvelutilanteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaaminen voidaan osoittaa myös ammattitaitokilpailuissa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja tai opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettaja ja työelämän edustaja pääsääntöisesti yhdessä. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Seurataan opiskelun kuluessa eräretkillä ja 40

43 Tutkinnon osa sisältää työssäoppimista vähintään yhden kuukauden ajan vaellusta harjoittavassa yrityksessä. Teoria- tai verkko-opintoja ja käytännön harjoituksia vaelluksilla ja metsästysretkillä. Osallistutaan suunnistuskurssille. Oppimisympäristö ja menetelmät: Oppimisympäristönä retkeilyreitit ja laajat erämaa-alueet. Luokkaopetus. Tiimioppiminen. Verkko-opinnot / teoriaopinnot, käytännön harjoitukset Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 10 osp paikassa jossa opiskelija voi ohjata vaellusryhmiä. Opiskeltava sisältö Integroidut opinnot Oppimisen ohjaus Toteutetaan viiden viikon aikana lähiopetusta ja maastoharjoitusta loput työssäoppien Ei ole integroituja opintoja tässä tutkinnon osassa Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu Opettaja selvittää opiskelijan HOPS:iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset toimia avustajana yli vuorokauden kestävillä vaelluksilla noudattaa matkailun turvallisuusohjeita luonnon olosuhteissa 80 varustautuu vaellukselle ja auttaa siinä asiakkaita avustaa leiriytymisessä ja ruokailuissa vaelluksen aikana Opiskeltava sisältö/toteutus avustaa useita vuorokausia kestävän vaelluksen suunnittelussa, valmistelussa, toteutuksessa ja jälkitöissä sekä turvallisuussuunnitelman laadinnassa ja toteutumisessa. Vaelluksen toteutus kurssi koululla ja lähimaastoissa. sopivan vaellusreitin valintaan asiakasryhmän taitotason mukaan sekä esittää vaihtoehtoisia reittejä. Teoriakurssi varustautuu itse ja ohjaa asiakkaita vaelluksen valmisteluissa. Teoriakurssi Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus Osallistuu vaelluksen ohjaus kurssille Suunnittelee ja toteuttaa pienimuotoisen vaelluksen asiakasryhmälle. Laatii kartalle suunnitelman taukopaikkoineen Osallistuu koulun järjestämään suunnistustapahtumaan tai 41

44 avustaa vaelluksen aikana suunnistuksessa neuvoa ja palvella asiakkaita vaelluksella kertoa asiakkaille vaelluksen vaativuudesta ja selviytymisen edellytyksistä huolehtia omasta ja avustaa asiakkaiden ravinnontarpeen tyydyttämisestä huolehtia omasta fyysisestä ja psyykkisestä kunnostaan ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden noudattaa asetettuja laatu- ja kustannustavoitteita edistää kestävän kehityksen toimintatapoja käyttää erilaisia suunnistus- ja paikantamisvälineitä. Suunnistuskurssi osaa seurata ja arvioida erilaisten olosuhteiden vaikutusta asiakasryhmän toimintaan ja avustaa reitin- yöpymispaikkojen jne. valinnassa ja toteutuksessa sekä tuoda esille mahdollisia ongelmia hyödyntää erilaisia erätaitoja, kuten rakentaa hätämajoitteita, vesistön ja muiden esteiden ylityksiä ja tekee tulen vaativissa olosuhteissa. Työssäoppiminen. valmistaa erilaisia vaellukselle sopivia eräruokia. On avustajana Hubertus juhlaviikon valmisteluissa. suorittaa valitun suunnistusreitin asetetussa ajassa. Kevyen sillan rakentaminen Osallistuu avustajana Hubertusjuhlaan Metsästys ja riistan käsittely, 15 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan osaamista tunnistaa ja tunnustaa - Metsästäjän hygieniakoulutus - Ruhojen paloittelu ja lihanleikkaamistyöskentely 42

45 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Toteutus käytännössä - Metsästyskoirakurssi, johon liittyy hirvikoirakokeiden tuomarikoulutus - Karhun metsästys Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä järjestetyllä ja valvotulla metsästysretkellä ja riistanhoitotehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. 43

46 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT osaaminen osoitetaan Toteutus käytännössä Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, ammattiopiston käytännön opetuksen ympäristöt tai muu vastaava paikka. Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaaminen voidaan osoittaa myös ammattitaitokilpailuissa. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä 5. Muu osaamisen arviointi Tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Seurantakohteet ja näyttö Teoria- tai verkko-opintoja ja käytännön harjoituksia. 44

47 Oppimisympäristö ja menetelmät: Metsästysretket kotimaassa ja ulkomaisilla yhteistyökumppaneilla. Ammattiopiston oppimisympäristö. Metsähallituksen luontokohteet. Perhon kunnan ympäristökohteet, metsästysseurojen metsästysmaat, riistateurastamo, työpaikat, joissa voidaan toteuttaa seurantakohteiden mukaista oppimista. Käytännön työsuoritukset. Käytännön työtehtävät, Verkko-opinnot / teoriaopinnot. Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS:iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Tutkinnon osa sisältää työssäoppimista 8 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö Oppimisen seurantakohteet tunnistaa riistaeläimiä tehdä riistan elinympäristöön kohdistuvia riistanhoidollisia toimenpiteitä toimia riistakolmiolaskennassa kesällä tai talvella käyttää sallittuja aseita sekä ansoja ja loukkuja riistan Riistan hoito Riistakolmiolaskenta Metsästyslaki Tekee riistanhoitosuunnitelman Metsästyskortti pyynnissä metsästää riistaeläimiä ja käsitellä talajien lihan käsittely. Toi- johtajana Riistan metsästys ja eri riis- On jahdissa metsästyksen saaliin mia metsästyksen johtajana. Käsittelee riistaeläimen tai kertoa maaston muodoista, riistan vastaavan lihat oikein, että käyttäytymisestä ja ne ovat lihanjalostuslaitoksen omavalvontasuunnitel- metsästysperinteestman mukaan ihmisravinnoksi myyntikelpoisia. huolehtia omasta ja Hygieniapassi koulutus ryhmän turvallisuudesta metsästysretkillä Turvallisuussuunnitelma Riistateurastamokurssi suoritettu Riistateurastamokurssi ottaa työssään huomioon toiminnan Osaa suunnistaa. Todettu suunnistustehtävässä. 45

48 turvallisuuden ja vastuullisuuden ottaa työssään huomioon eläinten käsittelyyn liittyvät voimassa olevat säädökset osaa hygieniapassin suorittamiseen vaadittavat valmiudet ylläpitää fyysistä ja henkistä työkykyä edistää kestävän kehityksen toimintatapoja. Koirien tottelevaisuuskoulutus Riistatrofee kurssi Hygieniapassikurssi suoritettu (kortin maksaa opiskelija itse) Osaa valita oikean passipaikan Ampuu karhumerkin, sekä skeet tai trap ammunnassa vähintään 50 % osumatarkkuuden kiekkojen määrästä Laatii metsästysretken turvallisuussuunnitelman Valmistaa metsästystrofeen Osallistuu hirvi- ja karhukokeiden tuomarikurssille (todistus kurssilta) Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa osaamisen tunnustamista voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: Opinnot ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, yliopistossa Opiskelija on toiminut yrittäjänä, johtavassa asemassa yrityksessä tai perheyrityksessä sellaisissa tehtävissä, jotka vastaavat tutkinnossa olevia vaatimuksia Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnistamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Ei erillisiä osa-alueita: 46

49 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Toteutus käytännössä Opettaja/t kirjaavat oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnon osittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimiseen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla 47

50 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Toteutus käytännössä Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Näytön voi suorittaa myös ammattitaitokilpailussa. Arviointikeskustelu Arvosanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen arviointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö ja menetelmät: Ei edellytä aiempia suorituksia Oppilaitosympäristö ja verkkoympäristö Teoriaopinnot/verkko-opinnot. Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. 48

51 Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan toiveita oppimismenetelmien käytöstä ja ohjaa opiskelijan oppimista valitun menetelmän mukaisesti. Opettaja tiedottaa opiskelijoille osaamisen tunnustamisen mahdollisuudesta. Opiskelija voi pyytää osa-alueen opettajalta osaamisen tunnustamista osa-alueen osasta. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa dokumenteilla tai näytöllä. Opiskeltava sisältö/toteutus Toteutetaan jakson aikana tai lukuvuoden aikana ja teoria-opinnot merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee itsenäisesti ja saa tarvittaessa ohjausta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/toteutus arvioida oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä ja kilpailutilannetta esittää liikeidean ja yritysmuodon laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen kontaktiopetuksen ja verkko-opetus materiaalin kautta Tutustuu innovatiivisiin suomalaisiin yrityksiin ja oman alueensa yritystoimintaan Kartoittaa markkinatilannetta Suomessa ja lähialueella. Tutustuu oman alansa menestyviin tuotteisiin/palveluihin Omien vahvuuksien ja mielenkiinnonkohteiden kartoittaminen Kontaktiopetus/verkko-opetus materiaalin käyttöön ohjaaminen Yrityksen perustamista koskevat toimet liiketoimintasuunnitelman tekemisessä: o liikeidea o luvanvaraiset toimialat o sidosryhmät o yritysmuodot Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Minä yritys SWOT 2. Erotu massasta markkinaselvitys ja kilpailutilanneanalyysi 3. Liiketoimintasuunnitelma Tutkinnon osan aikana ja lopuksi annetaan kannustavaa palautetta sekä tehdään kriteeriperusteinen itsearviointi 49

52 o o o o o o o hinnoittelu ja kannattavuus rahoitus ja taloushallinto mainonta ja markkinointi vakuutukset riskien hallinta rekisteröintiasiat yhteiskuntavastuu 50

53 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Työkokemus työpaikkaohjaajana toimiminen Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteuttaminen määritetään opiskelijakohtaisesti (HOPS) Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. 51

54 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Toteutus käytännössä Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/ tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssä-oppimi- Perehtyminen oman perustutkinnon tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja kriteereihin Ammattiosaamisen näytön suunnittelu valittuun tutkinnon osaan työtehtävät kesto/toteutus arvioijat Opiskelijan perehdyttämiseen kuuluvat asiat; Oman alan työtehtävät ja mahdollisuudet koulutusmahdollisuuksia Oppimisen seurantakohteet/ 1. Valitsee työpaikalle soveltuvan tutkinnon osan/ammattiosaamisen näytön 2. Ammattiosaamisen näytönsuunnitelman laatiminen yhdessä työpaikkaohjaajaan tai opettajan kanssa 3. Perehdyttää opiskelijaa/opiskelijoita työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksessa 52

55 sen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin esitellä alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyserojatoimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden mukaan arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti. Palaute ja kehittäminen Tutkinnon osan arviointi-suunnitelma Näytön kuvauksessa mainitut asia oman alan työturvallisuus 4. Palautekeskustelu työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen aikana 5. Itsearviointi toteutuu ammattiosaamisen näytössä 53

56 Yrityksessä toimiminen, 15 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa osaamisen tunnustamista voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: Opinnot ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, yliopistossa Opiskelija on toiminut yrittäjänä, johtavassa asemassa yrityksessä tai perheyrityksessä sellaisissa tehtävissä, jotka vastaavat tutkinnossa olevia vaatimuksia Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnistamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Ei erillisiä osa-alueita: Opettaja/t kirjaavat oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnon osittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimiseen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. 54

57 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Toteutus käytännössä Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. omassa yrityksessä, harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaamisen voi suorittaa myös ammattitaitokilpailussa. Osaaminen voidaan osoittaa myös seuraavan tutkinnon osan yhteydessä: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Arvosanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. 55

58 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Toteutus käytännössä Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Ei edellytä aiempia suorituksia Oppimisympäristö: Menetelmät: Oma NY-yritys tai joku muu yritys, oppilaitosympäristö, muun oppilaitoksen, ulkopuolinen oppimiseen soveltuva ympäristö ja työssäoppimispaikka. Tekemällä oppiminen. Teoriaopinnot ja/tai verkkoopinnot tekemällä oppimisen tukena ja apuna. Työssäoppimalla oppiminen. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 4 osp Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan toiveita oppimismenetelmien käytöstä ja ohjaa opiskelijan oppimista valitun menetelmän mukaisesti. Opettaja tiedottaa opiskelijoille osaamisen tunnustamisen mahdollisuudesta. Opiskelija voi pyytää osa-alueen opettajalta osaamisen tunnustamista osa-alueen osasta. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa dokumenteilla tai näytöllä. Opiskeltava sisältö/toteutus Toteutetaan jakson aikana tai lukuvuoden aikana ja teoria-opinnot merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee itsenäisesti ja saa tarvittaessa ohjausta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/toteutus Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus arvioida oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista Ohjaus oman työn suunnitteluun kontaktiopetuksessa sekä tukimateriaalin käyttöön verkossa 1. Laatii toimintasuunnitelman 2. Testaa yritysidean 3. Harjoittaa yritystoimintaa 56

59 täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää toiminta-ajatuksen suunnitella yrityksen toimintaa tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti tehdä yrityksen toimintaan liittyviä työtehtäviä hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketoiminnan edellyttämiä verkostoja esitellä yrityksen toimintaa erilaisissa tilanteissa käyttää toiminnassaan apuna tieto- ja viestintätekniikkaa toimia yrityksessä osana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen toimintaan ja päätöksentekoon arvioida yrityksen kehittämistarpeita. Oman työn suunnittelu ja tekeminen - yrittäjämäinen ajattelu ja toiminta - oman alan yritystoimintaan tutustuminen - asiakassegmentit - tuotteistaminen Suunnittelee yrityksen toimintaa - liikeidean ja toiminta-ajatuksen kehittäminen - innovatiivisuus - kannattavuus Toimii yrityksessä - yrittäjän eri työtehtävien käytännön harjoittelua: asiakaspalvelu, myyntityö, markkinointi ja talousosaaminen - sähköinen kaupankäynti Yritysvierailut ja asiantuntijatapaamiset 4. Laatii vuosikertomuksen/toimintakatsauksen 5. Työssäoppiminen suoritettu Tutkinnon osan aikana ja lopuksi annetaan kannustavaa palautetta sekä tehdään kriteeriperusteinen itsearviointi 57

60 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat, 5-15 osp -Pienpetojen metsästys ja haittaeläinten pyynti, 15 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Ollut turkiseläinten turkiseläin nahoittamisessa Osaa metsästyslainsäädännön ja on siitä kirjallinen dokumentti tai näyttö Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. 58

61 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Toteutus käytännössä Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaajan näyttö on kolmiosainen 1. pienpetojen metsästys ja haittaeläinten pyynti 2. turkiseläimen nahan myyntikuntoon laittaminen 3. rakentaa pienpeto tai haittaeläin loukun Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Paikallinen kuvaus = näyttötodistusteksti Opiskelija osallistuu pienpetojen metsästykseen ja haittaeläinten pyyntiin ja laittaa turkiseläimen nahan myyntikuntoon sekä rakentaa pienpeto- tai haittaeläinloukun. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla tai koulun työsalissa tai metsästyksen oppimisympäristössä. Huom. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Mikäli ammattiosaamisen näytöstä osa toteutetaan koululla, tehdään se ennen työssäoppimista arvioinnin selkiyttämiseksi. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 59

62 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Toteutus käytännössä 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö: Menetelmät: Oppimisen ohjaus: Ei edellytä aiempia suorituksia. Ammattiopiston oppimisympäristö, Metsähallituksen luontokohteet, metsästysseurojen metsästysmaat, koulutila Käytännön työsuoritukset, tiedon hankinta Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu Opettaja selvittää opiskelijan HOPS:iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Osaa suunnitella pienpeto - ja haittaeläin pyynnin Tuntee metsästyslainsäädännön ja haittaeläinten hävittämisen lainsäädännön Osaa rakentaa pienpetopyynnissä tarvittavat loukut Opiskeltava sisältö/ pienpetojen ja haittaeläinten käyttäytyminen Pienpetojen ja haittaeläinten pyydystämiseen sallitut menetelmät Oppimisen seurantakohteet Tekee suunnitelman pienpeto tai haittaeläin pyynnistä Tekee loukun 60

63 Ymmärtää pienpetojen merkityksen luonnon kiertokulussa Edistää kestävän kehityksen toimintaperiaatteita Osaa pienpetojen metsästystavat Osaa käsitellä turkiseläimen nahan myyntikelpoiseen kuntoon Loukkujen rakentaminen pienpetojen ja haittaeläinten pyyntimenetelmät Nahoituskurssi Osallistuu pienpetojen loukkupyyntiin Käsittelee riistaeläimen nahan myyntikuntoon Ymmärtää pienpetojen merkityksen riistataloudessa Paikallisesti valittavan tutkinnon osan Pienpetojen metsästys ja haittaeläimien pyynti 15 osp arviointikriteerit löytyy Keski-Pohjanmaan Moodlesta osoitteesta: Ammattitaitovaatimukset Opiskelija Osaa suunnitella pienpeto -ja haittaeläin pyynnin Tuntee metsästyslainsäädännön ja haittaeläinten hävittämisen lainsäädännön Osaa rakentaa pienpetopyynnissä tarvittavat loukut Ymmärtää pienpetojen merkityksen luonnon kiertokulussa Edistää kestävän kehityksen toimintaperiaatteita Osaa pienpetojen metsästystavat Osaa käsitellä turkiseläimen nahan myyntikelpoiseen kuntoon ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Arvioidaan oman työn suunnittelua, työsuorituksen arviointia ja oman toiminnan kehittämistä. Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta suunnittelee oman työnsä arvioi työnsä onnistumista arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia töitä ja tehtäviä arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja 61

64 Arvioidaan työkokonaisuuden toteuttamista, itsenäisyyttä ja vastuullisuutta. toimii tutuissa työtehtävissä työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukaisesti tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista. oma-aloitteisesti ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan. arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden, toimintaympäristön ja oman työnsä osana sitä työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Arvioidaan työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalien valintaa ja käyttöä. Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee joidenkin osalta ohjausta. käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti työtilanteissa. valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa. ARVIOINNIN ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA 62

65 KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Arvioidaan työssä tarvittavan tiedon hallintaa ja soveltamista. käyttää tavallisimpien menetelmien, välineiden ja materiaalien käytön perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa. hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti. hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa työssään vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arvioidaan omaa osaamista työn tekijänä ja työn kehittämistä, ongelmien ratkaisemista sekä valintojen ja päätösten tekemistä. Vuorovaikutus ja yhteistyö hakee ohjattuna tietoa suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta hakee tietoa ohjeiden mukaan suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa arvioi työnsä onnistumista ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista omaaloitteisesti toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa hakee itsenäisesti tietoa suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi osaamistaan ja työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan arvioi ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta toimii erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, tilanteeseen sopivasti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille 63

66 Arvioidaan toimintaa vuorovaikutus-tilanteissa ja yhteistyökykyä. Ammattietiikka Arvioidaan toimintaa ammattietiikan, ammatin arvoperustan ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arvioidaan terveyttä ylläpitävää ja turvallista toimintaa sekä toimintakyvyn ylläpitoa. oppimis- ja työyhteisössään tekee työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta toimii tutussa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta noudattaa annettuja eettisiä ohjeita ja aikatauluja noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen eikä muille varmistaa turvallisuuden ohjeiden mukaisesti käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä erilaisia näkökantoja toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ryhmän jäsenenä tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän toimii työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein. työskentelee ergonomisesti oikein. käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian. 64

67 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Äidinkieli Mediaviestinnän perusteet Lukunurkka Toinen kotimainen kieli, ruotsi Svenska PRO Vieraat kielet English PRO Italiano per tutti, italiaa kaikille Eins-zwei-drei! Saksan perusteet Privet! Venäjän perusteet 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp Matematiikka Talous- ja tilastomatematiikka Lausekkeet ja yhtälöt Matemaattiset menetelmät Fysiikka ja kemia Energia ja ympäristö Kestävä kehitys Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyö- dyntäminen Suunnitteluohjelmat Sovellusohjelmat Viestintälaitteet 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp Yhteiskuntataidot Oma talous Kansalaisen lakitieto Kuluttajatieto Työelämätaidot Työelämän pelisäännöt Yrittäjyys ja yritystoiminta Yritystoiminnan suunnittelu Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto Liikunta Liikunta Liikunta Terveystieto 2 Pakolliset Valinnaiset 8 osp 3 osp osp 3 osp osp 3 osp

68 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psykologia Ympäristöosaaminen Osa-alueita kohdista osp osp 16 osp Kohtien valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osa- alueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Luonto- ja ympäristöalan tutkintoon sisältyy Vapaasti valittavia opintoja 10 osp. Ne voivat olla yksilöllisen valinnan mukaisesti ammatillisia tai yhteisiä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat KPEDUn Wilmassa, josta opiskelija voi tehdä valintansa. Opiskelijan valinnat dokumentoidaan HOPSiin. Varusmies- ja siviilipalveluksen, harrastustoiminnan, vapaaehtoistyön, tutortoiminnan, opiskelijayhdistystoiminnan ja esim. autokoulun tuottama osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan tutkintokohtaisesti. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sen pohjalta, miten hankittu osaaminen vastaa ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita tai vapaasti valittavia tutkinnon osia. Päätöksestä vastaa perustutkintovastaava. Osaamisen laajuudessa tulee arvioida hankitun osaamisen merkittävyys, vaikeus ja kattavuus suhteessa koko tutkinnon tuottamaan osaamiseen. 66

69 Edellä mainittujen tuottama osaaminen voidaan tunnistaa myös ammatillisiin tai yhteisiin tutkinnon osiin. 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNI- TELMA Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) on pedagoginen asiakirja, joka tehdään jokaiselle opiskelijalle ja jonka avulla ohjataan opiskelijan tutkinnon suorittamista. HOPS pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja valintoihin sekä yksilölliseen opinnoissa etenemiseen. Opiskelijan ennen tutkinnon osan opintoja aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan ja otetaan huomioon henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tavoitteena on tukea opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Opintojen aikana HOPS ohjaa ja tukee osaltaan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi (KPEDU 2015; Opetushallitus 2015). Siihen merkitään opiskelijakohtaisesti osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, opiskelun etenemismahdollisuus osaamisen tunnustamisen jälkeen, opiskelijan valinnaiset tutkinnon osat sekä työssäoppiminen, työssäoppimispaikat ja -ajat (KPEDU 2015; Opetushallitus 2015). 67

70 Oppimisen arviointi dokumentoidaan myös henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tulee huomioida myös opiskeluvalmiuksien erilaisuus. (KPEDU 2015; Opetushallitus 2015.) Opintojen alussa opiskelija tekee oman opiskelusuunnitelmaansa ryhmänohjaajan/hops-vastaavan tai opinto-ohjaajan kanssa. HOPS tehdään Wilmassa sähköisenä lomakkeille alkuhaastattelu ja toteuttamissuunnitelma. Ryhmänohjaaja seuraa yhdessä opiskelijan kanssa säännöllisesti koulutuksen aikana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista. Opintojen edetessä suunnitelmaa päivitetään. 6 TYÖSSÄOPPIMINEN Tutkinnon osaamisalaan sisältyy vähintään 30 osp työssäoppimista. Opiskelijan työssäoppimisen määrä (osp) on yksilöllinen johtuen opiskelijan valitsemista ammatillisista valinnaista ja vapaasti valittavista tutkinnon osista sekä mahdollisesta yksilöllisestä opinpolusta. Työssäoppiminen tapahtuu pääsääntöisesti tutkinnon osan osaaminen oppimisen loppuvaiheeseen, jolloin tutkinnon osan osaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytöllä. Opiskelija valitsee yhdessä opettajan kanssa työssäoppimispaikan. Työssäoppimisesta laaditaan aina ennen työssäoppimista opiskelijan sopimus. Sopimuksen allekirjoittavat työpaikalla työssäoppimisen ohjaaja, opiskelija ja mahdollisuuksien mukaan opettaja. Siinä yhteydessä käydään läpi työssäoppimisen tavoitteet ja oppimisen seurantakohteet. Opettaja ohjaa opiskelijan oppimista myös työssäoppimisen aikana. Työpaikkakäynnin jälkeen työssäoppimisen ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti sähköisten välineiden avulla. Oppimisen ohjaamisella varmistetaan, että opiskelijalla on oppinut ammattitaitovaatimuksien ja arviointikriteereiden mukaiset asiat niin, että hän voi osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Työssäoppiminen on suoritettava hyväksytysti ennen ammattiosaamisen näyttöä. Työssäoppimista ohjaavan opettajan tehtävänä on varmistaa, että myös kaikki tutkinnon osaan oppimiseen liittyvät suoritukset on hyväksytty ennen ammattiosaamisen näyttöä. 68

71 Työnantaja vastaa työssäoppimisessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään, vaikka opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (KPEDU 2015). 7 KANSAINVÄLISYYS Opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua ammattiopiston hakuprosessin kautta opintojensa aikana kv-työssäoppimis- tai vaihtojaksolle. Luonto- ja ympäristöalan kvtyössäoppimista voidaan suorittaa useissa eri tutkinnon osissa, vähintään 8 osp työssäoppimisjaksolla. Kv-jakson tavoitteet ja toteutus kuvataan opiskelijan HOP- Sissa. 8 ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN Opettajat suunnittelevat tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin opiskelijan arvioinnin tutkinnon osittain. Tutkinnon osan arviointisuunnitelmassa kuvataan mahdollinen aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä opiskelijan osaamisen arviointi. Opiskelijan oppimisen arviointi kuvataan erillisellä lomakkeella. Oppimisen arviointi ohjaa opiskelijaa tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen ja itsearviointiin. Osaamisen arviointi määrittää osaamisen arvioinnin menetelmät ja arvosanan muodostumisen periaatteet. Nämä suunnitelmat voivat tarkentua opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijan oppimista ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. (L 630/1998/630, 787/2014.) Opettaja ja työpaikkaohjaaja / muu henkilöstö keskustelee opiskelijan kanssa ja antaa palautetta tämän oppimisesta ja osaamisen tasosta. Opiskelijaa kannustetaan kehittämään toimintaansa itsearviointinsa ja saamansa palautteen jälkeen. 69

72 Arvioinnin oppaassa (Opetushallitus 2015) ohjeistetaan, että kaikki perustutkinnon perusteiden mukaan perustutkinnon suorittaneet tulee arvioida samojen periaatteiden mukaan huolimatta siitä, missä he ovat opiskelleet tai perustutkintonsa suorittaneet. Perustutkintojen perusteisiin on määritelty ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteet oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen tai pätevyys). Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on määritelty tasoille tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Opettajan tehtävä on tiedottaa opiskelijaa ennen osaamisen arvioimista, mitkä ovat tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet sekä mitkä ovat arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Opiskelijalle tulee selvittää oppimisen ja osaamisen arviointien tarkoitus sekä se, miten todistukseen tuleva arvosana muotoutuu. Arvioinnista tulee tiedottaa oikea-aikaisesti ja selkeästi kaikkia niitä henkilöitä (opiskelijat, huoltajat, työpaikkaohjaajat), joita arviointi koskee. (Opetushallitus 2015.) Osaamisen tunnustaminen mahdollistaa opintojen joustavuuden ja yksilöllisyyden. Osaamisen tunnistamisella pyritään siihen, että opiskelijan aiemmin hankkima epävirallinen oppiminen, arkioppiminen tai virallinen oppiminen ja tätä kautta osaaminen saadaan näkyväksi ja tunnustetuksi. Jokaisen tutkinnon osan arviointisuunnitelmassa on kerrottu, millaista osaamista voidaan ko. tutkinnon osassa tunnistaa ja tunnustaa. Tutkinnon osien osaamisen arviointisuunnitelmasta päättää koulutusyhtymän Ammattiosaamisen toimikunta. Tutkinnon osakohtaisessa osaamisen arviointisuunnitelmassa kuvataan ammattiosaamisen näyttö, mahdollinen muu osaamisen arviointi ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen sekä siitä päättäminen. Mikäli tutkinnon osa arvioidaan vain ammattiosaamisen näytöllä, ko. arvosana on myös koko tutkinnon osan arvosana. Kun ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla, arvosanasta päättää opettaja ja työelämänedustaja yhdessä. Tutkinnon osan arvosana päätetään, kun kaikki osaaminen on arvioitu ja arvioinnista päättää 70

73 opetuksesta vastaava opettaja(t). Tutkintotodistukseen tulevat arvosanat annetaan aina osaamisen arvioinnin pohjalta asteikolla tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Arvosana annetaan tutkinnon osittain tutkinnon perusteissa olevien arviointikriteerien perusteella. Arvioinnin perusteet on aina kirjattava. (Opetushallitus 2015.) Arvioinnista vastaava opettaja kirjaa arvosanan Wilmaan viipymättä, mutta vähintään kahden (2) viikon kuluessa suoritetusta arvioinnista. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta tiedotetaan suullisesti arvioinnin yhteydessä, jolloin opiskelija saa myös tietoonsa perusteet arvioinnista ja hänelle voidaan antaa myös kopio ammattiosaamisen näytön arviointilomakkeesta. Opiskelijalla on mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos osaamisen arviointi on hylätty, tai hyväksytyn arvosanan korottamiseen. Tästä mahdollisuudesta tulee tiedottaa opiskelijoita etukäteen. Opiskelijalta voidaan edellyttää parempaa oppimisen edistymistä ja osaamisen vahvistamista ennen uusimis- ja korottamistilaisuutta. Määrällistä rajaa uusimisille tai korottamisille ei ole. Opiskelijalla on koko opiskelunsa ajan oikeus osaamisen osoittamisen uusintaan tai osaamisen arvosanan korottamiseen. Osaamisen arvioinnin uusimisen ja korottamisen osalta opiskelija neuvottelee ko. tutkinnon osan arvioinnista vastanneelta opettajalta. Tutkintotodistuksen saamisen jälkeen opiskelija voi korottaa arvosanojaan yksityisopiskelijana. (Opetushallitus 2015.) Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen osaamisen arviointiin, hänellä on oikeus tehdä arvioinnista oikaisupyyntö. Ensisijaisesti arvosanoista tulee keskustella arvioinnin suorittaneen opettajan/opettajien kanssa. Keskustelun jälkeen opiskelija voi tehdä suullisen tai kirjallisen oikaisupyynnön opettajalle tai rehtorille 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut mahdollisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltamisen perusteet tietoonsa. Jos opiskelija on tyytymätön oikaisupyynnöstä tehtyyn päätökseen, hän voi tehdä oikaisupyynnön KPEDUn ammattiosaamisen toimikunnalle kirjallisena 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon ensimmäisen oikaisupyynnön päätöksestä. LÄHTEET 71

74 KPEDU Opetussuunnitelma. Yhteinen osa ammatilliseen peruskoulutukseen. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta /630. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 787/2014. Opetushallitus Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ammatillisissa perustutkinnoissa. Pdf-tiedosto. Saatavissa: Luettu: Opetushallitus Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Pdf-tiedosto. Saatavissa: Luettu:

75 LIITTEET LIITE 1: Ammatilliset opintopolut Luonto-ohjaaja. Perho Tutkinnon pakolliset osat Kestävällä tavalla toimiminen 40 osp Osaamisalan pakolliset osat Luonnossa ohjaaminen 35 osp Valinnaiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat. pakolliset 19 osp Yhteiset tutkinnon osat, valinn. 16 osp vap. val. 10 osp Metsästäjän polku Metsästys ja riistan käsittely 15 Pienpetojen metsästys ja haittaeläinten pyynti 15 osp Maastossa ruokaileminen 15 osp Luontopalveluissa toimiminen15 osp Lukion luontopolku, yhdistelmätutkinto Luontoalan kauppias Metsästys ja riistan käsittely 15 Metsästys ja riistan käsittely 15 Luontopalveluissa toimiminen15 osp ulkoilureittien rakentaminen ja hoito 15 osp ulkoilureittien rakentaminen ja hoito 15 osp Vaelluksen ohjaaminen 15 osp Vaelluksen ohjaaminen 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Lukion kursseja Lukion kursseja Lukion kursseja Luontoalan yrittäjä Oma polku, valinnat koulun tarjottimelta:ympäristökohteiden kunnostaminen, Ulkoilureittien rakentaminen, Luontopalveluissa toimiminen, Maastossa ruokaileminen, Vaelluksen ohjaaminen, Metsästys ja riistan käsittely, Pienpetojen ja haittaeläinten pyynti. Metsästys ja riistan käsittely 15 xxx Yritystoiminnan suunnittelu 15 xxx Maastossa ruokaileminen 15 osp xxx Luontopalveluissa toimiminen15 osp xxx 1

76 LIITE 2: Yhteiset opintopolut KPEDU: kaikille perustutkinnoille tarjottavat yhteiset opintopolut. HOPSissa tarkennetaan suoritettavat opinnot tutkinnon pakolliset osat osaamisalan pakolliset osat Valinnaiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat. pakolliset 19 osp Yhteiset tutkinnon osat, valinn. 16 osp vap. val. 10 osp Kaksoistutkinnon polku (ylioppilaaksi) lukio 15 osp lukio 16 osp+ verkkokurssit 3 osp lukio 16 osp lukio 10 osp Jatko-opintojen polku (amk tai yliopistoon) väylä/amk tai lukio 15 osp YTO tai lukiossa 16 osp + verkkokurssit 3 osp YTO tai lukio väylä/ amk tai lukio Kansainvälisyyden polku (TOP ulkomailla) vieraat kielet, kulttuurien tuntemus kv-toiminta/ - vaihto Huippuosaajan polku (ammattitaitokilpailuihin valm.) Huippuosaajana toim 15 osp Oikopolku (ylioppilas, toinen tutkinto, kesälukukausi) lukiossa /pt:ssa suoritettu kesällä TOP + am.os. näyttö lukiossa /pt:ssa suoritettu lukiossa /pt:ssa suoritettu suoritettu 2

77 KPEDU: kaikille perustutkinnoille tarjottavat yhteiset opintopolut. HOPSissa tarkennetaan suoritettavat opinnot tutkinnon pakolliset osat osaamisalan pakolliset osat Valinnaiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat. pakolliset 19 osp Yhteiset tutkinnon osat, valinn. 16 osp vap. val. 10 osp Kaksikielinen polku (TOP toisella kotimaisella kielellä) vaihto Oppimassa svenska pro Yrittäjyyden polku (tarkentuu hankkeessa) Yritystoiminnan suunn. 15 osp TAI yrityksessä toimiminen 15 yritystoiminnan suunn. 2 Urheilijan polku (ur.akatemia, omaeht. valm., kisat) lajitaidot liikunta 15 osp (vap.val) liikunta 5 osp lajitaidot, liikunta Kulttuuripolku työkokemus (vap.val) taide- ja kulttuuri Taiteellinen toiminta Omapolku (esim. työvaltainen, tuettu, OmaReitti) TOP integrointi TOP mahd. paljon integrointi TOP mahd. paljon työkokemus 3