Transkriptio

1 Matkailun yleisosa

2 Matkailun yleisosa Toimialaraportti 10/2007 Anneli Harju-Autti Jaakko Ryymin

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Anneli Harju-Autti Lapin TE-keskus ja Jaakko Ryymin Keski-Suomen TE-keskus Julkaisuaika Joulukuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Matkailun yleisosa Tiivistelmä Matkailuelinkeino on kansainvälisesti elänyt suopeissa olosuhteissa huolimatta viime vuosien monista matkailuakin satuttavista ja ennakoimattomista tapahtumista. Elpyneen alan kansainvälinen kasvuvauhti on hieman kovien kasvuvuosien jälkeen tasoittunut ja on nyt noin 4 %. Suomessa matkailuelinkeino myös elää edelleen hyvin positiivissa odotuksissa ja ala uskoo suhdanteiden jatkuvan seuraavan vuoden aikana hyvin suotuisasti. Klusterina matkailukysynnästä elävien yrityksen (majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne, ohjelmapalvelut, matkatoimistot jne.) kokonaisliikevaihto on noin 11 miljardia ja työllistävyys noin henkilöä. Nyt julkaistavassa toimialaraporttikokonaisuudessa näistä yritysluokista esitellään majoitus- ja ravitsemistoimintaa, käyntikohteita, liikunta- ja muita luontoaktiviteetteja sekä maaseutumatkailua. Ryhmän liikevaihto on 4,2 miljardia, josta majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto on lähes 3,6 miljardia. Matkailutuotteen vetovoiman rakentava ohjelmapalvelut ja käyntikohteet muodostavat yli 0,5 miljardin liiketoiminnan. Näiden palvelualojen yrityksiä on koko maassa lähes Nämä yritykset työllistävät työntekijää. Hyvien kasvunäkymien ohella matkailualalla käydään hyvinkin merkittävää rakenteellista murrosta, jossa liiketoiminnan eri osa-alueet yhtäältä eriytyvät ja toisaalta kasvuhakuiset yritykset laajentavat yritystoimintaa - eikä yksin kapasiteettia lisäämällä - vaan myös yritysostoilla. Kiinteistöjen omistus ja operointi eriytyvät. Ulkomaisten sijoitusten kiinnostus Suomen matkailubisnekseen on kasvanut. Kaikkiaan kiinnostus vapaa-ajanmatkailun bisnekseen on herännyt mahdollisuutena hakea lisäkasvua tavanomaisen liikematkustuksen rinnalla. Matkailun kehittäminen on muuntunut yksittäisistä hankkeista kokonaisvaltaiseen matkailukeskusten strategiseen kehittämiseen. Tätä tukee myös Suomen matkailustrategia. Matkailukeskusten kehittämisen ohella huomio on kiinnitetty myös teemapohjaiseen tuotekehittämiseen matkailustrategian mukaisesti. Suomen kärkialueita matkailukysynnässä ovat Uusimaa, Lappi ja Varsinais-Suomi sekä Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Yritysten taloudellinen tilanne on kohtuullisen hyvä, mutta ei anna sijaa ylilyönneille. Alan tulevaisuuden haasteita ovat asiakkuuden arvon sisäistäminen palvelutasossa ja asiakaskohderyhmien näkeminen uudella tavalla markkinoinnissa. Uudet sosiaaliset verkostot internet-maailmassa tuovat uutta haastetta alalle. Liiketoiminnan kehittyminen edellyttää myös panostuksia liiketoimintaosaajiin yritysten avainhenkilöinä. Uudet innovaatiot ovat alalle tervetulleita. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen puh. (09) Asiasanat matkailu, matkailun yritystoiminta, matkailustrategiat, matkailukeskukset, matkailun tuotekehitys ISSN Kokonaissivumäärä 68 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Tiivistelmä Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Matkailualan keskinäiset kytkennät Matkailualan klusterin laajuus Matkailu kansantaloudessa Toimialan rakenne ja kehitys Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Toimialan alueellinen jakauma Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kansainvälinen kokonaiskuva Markkinoiden kokonaiskuva suomessa Matkailukysyntä alueellisesti Suomalaisten matkailukysyntä Ulkomainen matkailukysyntä Toimialan ajankohtaiset erityispiirteet Toimialan rakenteet Varaus- ja informaatiojärjestelmät Teknologian hyödyntäminen Hyvinvointimatkailu Laadun kehittäminen Ympäristökysymykset ja kestävä kehitys Matkailukeskusten suunnittelu ja investoinnit Taloudellinen tila Matkailuyritysten kannattavuus Yritysten lähiajan kannattavuusnäkymät... 39

7 8 Toimialan menestystekijät, ongelmat, kehittämistarpeet Menestystekijät Ongelmat Kehittämistarpeet Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Suhdanne- ja työllisyyskehitys Toimialan strategiat Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet Lähteet Hyödyllisiä internet-osoitteita Liite MEK:in kansainvälistymiskatsaus... 53

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, puutuoteteollisuus ja matkailu- sekä palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot ovat saatavissa nykyisin valmiina kuvina, jotka myös päivittyvät automaattisesti Toimiala Online -tietopalvelun kautta. Tilastokuvat löytyvät asianomaisen toimialaraportin kohdalta. Matkailun yleisosa kuuluu KTM:n Toimialaraporttisarjan matkailukokonaisuuteen. Se muodostaa toimialan tarkastelussa yksittäistä alasektoria laajemman alan kuvauksen. Se sisältää myös Matkailun edistämiskeskuksen laatiman kansainvälistymiskatsauksen. Matkailun toimialaraportit -sarjaan kuuluvat Matkailun yleisosa Majoitustoiminta Matkailun ohjelmapalvelut Maaseutumatkailu Ravitsemistoiminta Matkailun yleisosa paneutuu alan viimeaikaisiin kehityssuuntiin ja tulevaisuuden näkymiin. Raportti päivittää matkailuyrityksille ja alaa tiiviisti seuraaville heidän tarvitsemansa tiedot kootusti markkinoista, toimialan rakenteista ja alan kehittämisestä. Raportin tiedot perustuvat viimeisimpiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin. Kansainvälistymiskatsauksessa kuvataan alan kysyntää ja kilpailutilannetta verrattuna lähialueisiin ja keskeisiin kilpailijamaihin. Se heijastaa myös Suomen matkailustrategiassa valittujen tuoteteemojen kehittämisen mahdollisuuksia. Tässä yhteydessä haluamme kiittää kaikkia raportin toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä ja tahoja. Toivomme, että raportti antaa tiivistetysti uusia ja monitahoisia tietoja alan yrityksille ja sidosryhmille toimialan kehitystyön tueksi. Rovaniemellä ja Jyväskylässä Anneli Harju-Autti Jaakko Ryymin

9 8 1 Tiivistelmä Matkailuelinkeino on kansainvälisesti elänyt suopeissa olosuhteissa huolimatta viime vuosien monista matkailuakin satuttavista ja ennakoimattomista tapahtumista. Matkailuala elpyy nopeasti vastoinkäymisistä, jos alueelliset rakenteet ja saavutettavuus ovat kunnossa ja turvallisuuteen voidaan luottaa. Kansainvälinen kasvuvauhti on hieman tasoittunut ja on nyt noin 4 %. Vuonna 2004 kansainvälinen matkailu piristyi roimasti jopa 10 %:iin seurasi noin 6 %:n kasvulukemilla. Suomessa matkailuelinkeino myös elää edelleen hyvin positiivissa odotuksissa ja ala uskoo suhdanteiden jatkuvan seuraavan vuoden aikana hyvin suotuisasti. Klusterina matkailukysynnästä elävien yrityksen (majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne, ohjelmapalvelut, matkatoimistot jne.) kokonaisliikevaihto on noin 11 miljardia ja työllistävyys noin henkilöä. Nyt julkaistavassa toimialaraporttikokonaisuudessa näistä yritysluokista esitellään majoitus- ja ravitsemistoimintaa, käyntikohteita, liikunta- ja muita luontoaktiviteetteja sekä maaseutumatkailua. Ryhmän liikevaihto on 4,2 miljardia, josta majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto on lähes 3,6 miljardia. Matkailutuotteen vetovoiman rakentava ohjelmapalvelut ja käyntikohteet muodostavat yli 0,5 miljardin liiketoiminnan. Näiden palvelualojen yrityksiä on koko maassa lähes Nämä yritykset työllistävät työntekijää. Hyvien kasvunäkymien ohella matkailualalla käydään hyvinkin merkittävää rakenteellista murrosta, jossa liiketoiminnan eri osa-alueet yhtäältä eriytyvät ja toisaalta kasvuhakuiset yritykset laajentavat yritystoimintaa eikä yksin kapasiteettia lisäämällä vaan myös yritysostoilla. Kiinteistöjen omistus ja operointi eriytyvät. Ulkomaisten sijoitusten kiinnostus Suomen matkailubisnekseen on kasvanut. Kaikkiaan kiinnostus vapaa-ajanmatkailun bisnekseen on herännyt mahdollisuutena hakea lisäkasvua tavanomaisen liikematkustuksen rinnalla. Matkailun kehittäminen on muuntunut yksittäisistä hankkeista kokonaisvaltaiseen matkailukeskusten strategiseen kehittämiseen. Tätä tukee myös Suomen matkailustrategia. Valintojen tekeminen ja kasvusysäysten aikaansaaminen luo samanaikaisesti uutta tehoa investoinneille ja kehittämispanostuksille ja myös tehokkaalle julkiselle rahoitukselle. Matkailukeskusten kehittämisen ohella huomio on kiinnitetty myös teemapohjaiseen tuotekehittämiseen matkailustrategian mukaisesti. Alueellisesti Suomessa on hyvin vahvoja matkailukeskuksia ja toisaalta väestökeskittymien tuntumassa olevia enemmän työmatkailusta hyödyn saavia kaupunkikeskuksia. Suomen kärkialueita matkailukysynnässä ovat Uusimaa, Lappi ja Varsinais-Suomi sekä Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa Nämä alueet ovat myös raportissa tarkasteltujen yritysryhmien liikevaihdolla, toimipaikoilla ja henkilöstömäärillä mitaten suurimmat. Ala elää investointivaihetta, jota kuitenkin rajoittaa rakennuskustannusten ja työvoiman saatavuuden ongelmat. Yritysten taloudellinen tilanne on kohtuullisen hyvä, mutta ei anna sijaa ylilyönneille.

10 9 Alan tulevaisuuden haasteita ovat asiakkuuden arvon sisäistäminen palvelutasossa ja asiakaskohderyhmien näkeminen uudella tavalla markkinoinnissa. Uudet sosiaaliset verkostot internet-maailmassa tuovat uutta haastetta alalle. Liiketoiminnan kehittyminen edellyttää myös panostuksia liiketoimintaosaajiin yritysten avainhenkilöinä. Uudet innovaatiot ovat alalle tervetulleita. Niiden rohkaisemiseen tarvitaan valmiutta viedä niitä eteenpäin.

11 10 2 Toimialan määrittely ja sisältö 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana eri toimialojen kokonaisuutena, jossa keskeisiä sektoreita ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä sektoreita matkailussa ovat luonnollisesti matkatoimistot sekä vetovoiman rakentajina aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat myös käsi- ja pienteollisuus, pankkitoiminta ja vähittäiskauppa. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viimekädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Siten matkailua kuvataan usein markkinoina. Majoitustoiminta luetaan matkailupalveluksi, joskin sektorin yritysten ravitsemispalvelut tyydyttävät samanaikaisesti myös paikalliskysyntää. Matkailun yleisraportissa ja sektoreiden erillisraporteissa käsitellään tilastollisia tietoja seuraavan TOL luokituksen mukaisesti. Raporttisarjan toimialojen yritystoiminnan laajuus on 4,2 miljardia euroa.

12 11 Taulukko 1. Matkailualojen yritystoiminnan laajuus Suomessa v Yritysten lukumäärä MAJOITUSTOIMINTA Henkilöstön määrä Liikevaihto (1 000 ) 551 Hotellit Retkeilymajat Leirintäalueet, ml. matkailuvaunualueet Matkustajakodit ja täysihoitolat Lomakylät Muualla mainitsematon majoitustoiminta RAVITSEMISTOIMINTA Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit OHJELMAPALVELUT Muu matkailua palveleva toiminta Huvipuistot Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut KAIKKI YHTEENSÄ Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2007 Tämä toimialaraportti kuvaa matkailua liiketoimintana ja alan keskeisiä kehityssuuntia matkailun toimialakentällä lukuun ottamatta liikennettä. Yritysten näkemyksiä lähitulevaisuudesta on selvitetty tähän raporttiin Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyssä. Alan tilannetta kuvaava numeraalinen aineisto perustuu tilastoihin (Tilastokeskus, MEK, MaRa) sekä tutkimuslaitosten erillisselvityksiin.

13 Matkailualan keskinäiset kytkennät Majoitus- ja ravitsemistoimialan klusteritarkasteluja on esitetty markkinointiverkostoihin ja yhteistoimintamalleihin perustuvina verkostoina sekä klustereille ominaisina tuotantolähtöisinä yhteenliittyminä. ETLA on selvittänyt majoitus- ja ravitsemisalan näkökulmasta alan klusterirakennetta, jossa esiin nousevat seuraavat kytkennät: Taulukko 2. Hotelli- ja ravintola-alan tuki- ja lähitoimialat Tuotantopanokset Elintarviketeollisuus Kasvinviljely Puutarhatalous Juomien valmistus Tukkukauppa Tuotantovälineet Talonrakennus Kiinteistövuokraus Jäähdytys- ja tuuletus Laitteiden valmistus Tietoliikennevälineiden infrastruktuuri kassajärjestelmien valmistus Taloustavaroiden valmistus Tuotannontekijäin ylläpito, huolto ja turvapalvelut Kiinteistönhoito Pesulatoiminta Siivoustoiminta Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu Markkinointipalvelut Matkanjärjestäjät Matkatoimistot Yhteisöt Markkinointipalvelut ja Vetovoimatekijät Huvipuistot, puuhamaat Museot ja näyttelyt Näyttämö- ja konserttitoiminta Urheiluhallit ja kentät Muut virkistyspalvelut Messut ja tapahtumat Vähittäiskauppa Liikennevirrat Linja-autoliikenne Rautatie- ja lentoliikenne Laivaliikenne Tiestö Ohjelma- ja viihdepalvelut Ohjelmatoimistot Muut oheispalvelut Lähde: ETLA

14 Matkailualan klusterin laajuus Matkailusta täysin tai lähes kokonaan riippuvaisten palveluyritysten joukko (27 toimialasektoria) koostuu yrityksestä, joiden kokonaisliikevaihto on lähes 11 miljardia euroa. Tätä yritysjoukkoa voidaan myös pitää Suomen matkailuklusterina. Tilastoitu henkilöstömäärä on lähes Taulukko 3. Matkailuklusterin yritysten ja liikevaihdon rakenne toimialoittain Yritysten lukumäärä Henkilöstön määrä Liikevaihto (1 000 ) 551 Hotellit Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta Ravintolat, kahvila-ravintolat ja ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit, kahvilat ja kahvibaarit Ateriapalvelu Taksiliikenne Muu maitse tapahtuva henkilöliikenne Meriliikenteen henkilökuljetus Kotimaan rannikkoliikenne Sisävesiliikenne Säännöllinen lentoliikenne Tilauslentoliikenne Linja-autoasemat Satamat Muu ilmaliikennettä palveleva toiminta Matkatoimistot Muu matkailua palveleva toiminta Autojen vuokraus Urheilu- ja liikuntavälineiden vuokraus Messujen ja kongressien järjestäminen Huvipuistot Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit Urheilutoiminta Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut Kylpylaitokset, solariumit yms. palvelut KAIKKI YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus 2007

15 Matkailu kansantaloudessa Matkailu työllistää maailmassa yli 200 miljoonaa ihmistä eli yli 10 % maailman kokonaistyövoimasta. Osuus maailman BKT:sta on noin 11 %. Kansainvälinen matkailun kehitys on ollut viime vuosina hyvin positiivinen, mutta lievästi hidastunut. Vuoden 2006 kasvu oli 4,5 % ja se on Maailman matkailujärjestö World Tourism Organizationin pitkän tähtäimen kasvuennusteiden (keskimäärin 4 % /vuosi) yläpuolella. Vaikka vakaantumista on ennustettu tapahtuvaksi jo vuonna 2007, matkailijoiden määrä on kansainvälisesti jatkanut nousuaan 6 %:n vauhdilla alkuvuonna. Sama trendi näkyy myös Suomessa. Euroopan unionin alueella matkailun osuus BKT:sta on noin 6 %. Ala työllistää 9 miljoonaa ihmistä. Kansantalouden luvut ovat usein summittaisia, koska tilastointimenetelmät eivät yksilöi matkailutuotantoa, vaan se on osa muuta palvelutuotantoa. Tilastointia parannetaan ns. matkailun satelliittitilinpidolla. Satelliittitilinpidon (TSA) mukaan Suomessa kulutettiin matkailuun yhteensä 9 miljardia euroa vuonna Matkailun osuus Suomen BKT:sta on 2,4 prosenttia. Ulkomaisten matkailijoiden osuus matkailuun kohdistuneesta kokonaiskulutuksesta Suomessa oli noin 29 %. Kotimaisten matkailijoiden osuus on 50 %. Loput kulutuksesta syntyy korvattujen työajan matkakulujen ja kesämökkiluonteisen kulutuksen kautta. Lukuun sisältyvät majoitus- ja ravitsemispalvelut, henkilöliikenne, matkatoimistopalvelut, kulttuuri- ja virkistyspalvelut, polttoaineet, ostokset kaupasta ja muut sekalaiset matkailuun liittyvät kulut. Eri alojen (esim. ravintolat ja vähittäiskauppa) tuotannon arvo on huomioitu vain siltä osin, kun se on matkailukysynnän johdosta syntynyt.

16 15 3 Toimialan rakenne ja kehitys Toimialan kehitystä 2000-luvun Suomessa kuvaa alla oleva trendiin perustuva indeksisarja, jonka viimeisin tieto on kesäkuulta Sen mukaan matkailuklusterin (vrt. kpl 2.3.) muutos liikevaihdossa noudattaa maltillista kehityssuuntaa. Poikkeuksellisen vahvan kasvun sektoreita ovat aktiviteetteihin perustuvat urheilutoiminnan alat sekä muu kuin hotellimajoitus. Tämä viittaa noususuuntaan erityisesti vapaa-ajan matkailussa. Hotellien kasvuvauhti on vakaampi, mutta sekin varsin positiivinen. Matkatoimistot ja matkailupalvelut ovat klusterin keskimääräisen kehityksen vauhdissa. Kuva 1. Eräiden matkailusektoreiden liikevaihdon kehitys koko maassa /2007 (trendisarja neljännesvuosittain, 2000=100) Indeksi Matkatoimistot yms Hotellit 5523 Muu majoitustoiminta Urheilutoiminta Matkailu-klusteri Lokakuu 2001 Elokuu 2002 Kesäkuu 2003 Huhtikuu 2004 Helmikuu 2004 Joulukuu 2005 Lokakuu 2006 Elokuu 2007 Kesäkuu Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, LTK-kuvaajat 3.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Majoitus- ravitsemis- ja ohjelmapalvelujen toimialoilla on lähes toimipaikkaa. Sektoreiden liikevaihto yhteensä on yli 4,7 miljardia ja henkilöstön määrä Lukumääräisesti laajin toimiala on ravitsemistoiminta, mutta matkailukysynnän kannalta majoitustoiminta nousee vahvimmaksi sektoriksi. Ohjelmapalvelujen rooli on noussut yhä vahvemmaksi matkailupalvelujen joukossa.

17 16 Toimipaikat Taulukko 4. Toimipaikkojen kehitys TOIMIPAIKAT MAJOITUSTOIMINTA 551 Hotellit Retkeilymajat Leirintäalueet, ml. matkailuvaunualueet Matkustajakodit ja täysihoitolat Lomakylät Muualla mainitsematon majoitustoiminta RAVITSEMISTOIMINTA Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit OHJELMAPALVELUT Muu matkailua palveleva toiminta Huvipuistot Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut KAIKKI YHTEENSÄ Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri Toimipaikkojen kokonaismäärä on pysynyt varsin vakaana. Majoitusalan palvelukohteiden määrä varsinkin on säilynyt ennallaan viime vuodet. Lukumääräinen muutos kohdistuu lähinnä aktiviteetteihin ja ravintoloihin. Hotellityyppisillä toimipaikoilla (noin 700) on keskeinen asema matkailussa toiminnallisesti. Suurten ketjujen näkyvyydestä ja kapasiteetista huolimatta Suomi on edelleen hyvin pienten hotellien maa. Majoitusalan muut yritykset ovat varsin mikrokokoisia suhteessa hotelleihin. Kaikki eivät myöskään toimi ympärivuotisesti. Monet kohteet ovat joko talvikauden tai kesäsesongin suljettuna riippuen kysynnän painottumisesta eri vuodenaikoihin. Maaseutumatkailun toimipaikkojen tarkkaa kokonaismäärää on vaikea arvioida, koska toiminta on vielä usein osana maatilaverotusta eikä ole siten erotettavissa esim. TOL-ryh-

18 17 mien mukaisesti. Matkailun teemaryhmän erillisselvityksen mukaan matkailutoimintaa harjoittavia maaseutuyrityksiä oli vuonna 2002 n toimipaikkaa. Tämän hetkinen arvio on n yritystä. TOL-ryhmässä on lisäksi mm. yhtiöitettyjä maaseutumatkailuyrityksiä arviolta n Ravitsemisalan toimipaikkoja on Suomessa kymmenkertainen määrä (noin 9 000) verrattuna majoitusalan toimipaikkoihin. Näiden yritysten rooli matkailupalvelussa on tärkeä, mutta suurin osa Suomessa toimivista ravitsemisyrityksistä toimii paikallisen kysynnän markkinoilla. Ohjelmapalveluyritysten toimipaikkoja on Suomessa n Toiminnan kokonaislaajuuden arviointia vaikeuttaa lisäksi toimintojen sijoittuminen usein yrityksen päätoimialan mukaiseen luokkaan (esim. kylpylät ja hiihtohissit hotellien yhteydessä). Luontoaktiviteetteja tarjoavat yritykset jakautuvat tilastoinnissa myös mm. vuokraustoimintaan (kelkkailu, urheiluvälineet), muuhun huvi- ja virkistystoimintaan sekä matkailua palvelevaan muuhun toimintaan matkatoimistopalvelujen rinnalla. Liikevaihto Toimipaikkojen liikevaihtotiedot perustuvat Tilastokeskuksen yrityskannan viimeisimpiin vahvistettuihin verotustietoihin. Majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalveluyritysten liikevaihto on yli 4, 7 miljardia euroa. Jättiläisosan alan bisneksestä tekevät hotellit, ravintolat ja kahvila-ravintolat, yli 3,6 miljardia euroa. Käyntikohteiden ja ohjelmapalvelujen 540 miljoonan euron kokonaisliikevaihto on tulosta yhä kasvavan sektorin noin 40 miljoonan euron viimeaikaisesta vuosikasvusta.

19 1800 Taulukko 5. Liikevaihdon kehitys LIIKEVAIHTO (1 000 euroa) MAJOITUSTOIMINTA 551 Hotellit Retkeilymajat Leirintäalueet, ml. matkailuvaunualueet Matkustajakodit ja täysihoitolat Lomakylät Muualla mainitsematon majoitustoiminta RAVITSEMISTOIMINTA Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit OHJELMAPALVELUT Muu matkailua palveleva toiminta Huvipuistot Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut KAIKKI YHTEENSÄ Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri Työpaikat Majoitus- ja ravitsemisalan sekä ohjelmapalveluiden kokonaistyöllisten määrä on noin Alan työllisyydessä on leimallista kausiluonteisuus ja ulkoa ostettavien palvelujen, kuten siivouspalveluiden välillinen vaikutus sekä vuokratyövoiman käyttö. Myös ohjelmapalvelutoiminnassa on tyypillistä oppaiden osa-aikaisuus. Keskeisin rooli työllistäjinä on ravitsemisliikkeillä ( henkilöä).

20 19 Taulukko 6. Henkilöstömäärän kehitys Koko maa Henkilöstö MAJOITUSTOIMINTA 551 Hotellit Retkeilymajat Leirintäalueet, ml. matkailuvaunualueet Matkustajakodit ja täysihoitolat Lomakylät Muualla mainitsematon majoitustoiminta RAVITSEMISTOIMINTA Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit OHJELMAPALVELUT Muu matkailua palveleva toiminta Huvipuistot Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri

21 Toimialan alueellinen jakauma Taulukko 7. Yritysten toimipaikat TE-keskuksittain 2005 Hotellit Muu majoitustoiminta Ravitsemistoiminta Käyntikohteet Liikuntakohteet Aktiviteetit Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritysrekisteri TE-keskuksittain tarkastellen alan yritysten kokonaismäärä painottuu luonnollisesti Uudellemaalle, mutta lähinnä ravintoloiden perusteella. Aktiviteettien ja liikuntakohteiden suureen määrään Uudellamaalla vaikuttavat alueella toimivat paikallisen väestön käytössä olevat liikuntapaikat ja kuntosalit. Käyntikohteet keskittyvät muutoinkin Etelä-Suomen väestökeskittymien liepeille. Majoitusalan toimipaikkoja on eniten Lapissa (283 toimipaikkaa). Muita vahvoja majoitusyrityskeskittymiä ovat Uusimaa (231 kpl), Varsinais-Suomi (223 kpl) Pohjois-Pohjanmaa (147 kpl) ja Etelä-Savo (119 kpl). Uusimaata lukuun ottamatta ravintoloiden määrä vapaa-ajan matkailuun painottuvilla alueilla on vähäinen verrattuna majoitustoimipaikkoihin. Ravintolatoiminta matkailukysynnän keskeisillä alueilla vielä useimmiten sisältyy majoitusliiketoimintaan. Samalla kun hotellien määrä on laskenut hieman (v. 2004: 723 kpl) on muiden majoitusyritysten määrä kasvanut 67 toimipaikalla, eniten Lapissa (+38 toimipaikkaa). Ravintolayritysten kokonaismäärä on kasvanut edellisvuodesta 143 toimipaikalla, eniten Uudellamaalla (+63) ja Pirkanmaalla (+29).

22 21 Aktiviteettien ryhmässä kasvua on suhteellisen paljon, 92 toimipaikkaa. Suurinta kasvu on ollut Uudellamaalla (+27) ja Lapissa (+20). Liikuntapaikkojen kokonaismäärä on pysynyt melko ennallaan (2004: 659 toimipaikkaa). Alueittain yksittäisiä toimipaikkoja merkittävämpi muutos on tapahtunut Pohjois-Pohjanmaalla (+7 toimipaikkaa). 3.3 Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Taulukko 8. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset toimialaryhmittäin Aloitta -neet Lopettaneet Konkurssit Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit MAJOITUSTOIMINTA 551 Hotellit Retkeilymajat Leirintäalueet, ml matkailuvaunualueet Matkustajakodit ja täysihoit Lomakylät Muualla mainitsematon majoitustoiminta YHTEENSÄ RAVITSEMISTOIMINTA Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit YHTEENSÄ OHJELMAPALVELUT Muu matkailua palv. toiminta Huvipuistot Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit 9272 Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut YHTEENSÄ Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri