Toimialaraporttisarja. Majoitustoiminta. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraporttisarja. Majoitustoiminta. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia"

Transkriptio

1 Toimialaraporttisarja Majoitustoiminta Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Majoitustoiminta Toimialaraportti 13/2005 Anneli Harju-Autti

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2005 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Anneli Harju-Autti Julkaisuaika Joulukuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Majoitustoiminta Tiivistelmä Matkailuelinkeino on kansainvälisesti elänyt suopeissa olosuhteissa huolimatta viime vuosien monista matkailuakin satuttavista, ennakoimattomista tapahtumista. Kansainvälinen matkailu piristyi Kasvuvauhti oli 10 %. Alkuvuosi 2005 on käynnistynyt suotuisilla kasvuluvuilla (noin 8 %). Suomessa majoituskysynnän kehitys majoitusvuorokausilla mitaten oli laimeaa Suomalaisten majoituskysyntä nousi vain prosentin ja ulkomaalaisten pysytteli edellisvuoden tasolla. Kokonaiskysyntä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä oli 16.6 miljoonaa vuorokautta. Luvusta 4,4 miljoonaa tuli ulkomaisilta matkailijoilta. Suomen kärkialueita matkailukysynnässä ovat Uusimaa, Lappi ja Varsinais-Suomi. Nämä alueet ovat myös majoitustoiminnan liikevaihdolla, toimipaikoilla ja henkilöstömäärillä mitaten suurimmat. Alan toimipaikkoja on koko maassa reilut 1800, kun mukaan ei lasketa luokittelemattomia pienmajoittajia. Alan yritykset työllistävät työntekijää. Alan liikevaihto on yli 1,2 miljardia euroa. Liikevaihdon kasvu on tapahtunut ennen kaikkea hotelleissa. Volyymiltaan merkittävintä se on ollut. Lapissa. Positiivinen kehitys on ollut myös Keski-Suomessa ja vauhdikkainta Pohjois-Karjalassa. Ketjut hallitsevat jo puolta Suomen hotellikapasiteetista. Hotellikapasiteettia on Suomessa lähes huonetta. Ketjujen ydinosaaminen keskittyy markkinoihin ja jakeluteihin. Hotellien operaattorit keskittyvät liiketoimintakonseptiensa toteuttamiseen ja kiinteistöjen omistus eriytetään kiinteistösijoitustoimintaa harjoittaville yhtiöille. Majoitusalan yritykset ovat kyenneet parantamaan taloudellista tulostaan ja keventämään velkaantuneisuuttaan. Yli puolet majoitusalan pk-yrityksistä uskoo parantavansa kannattavuuttaan lähimmän vuoden kuluessa. Alan yrityksistä joka neljäs aikoo kasvattaa investointejaan lähitulevaisuudessa. Majoituskapasiteetin kasvu on viime aikoina ollut maltillista. Eräillä sektoreilla kapasiteetti on jopa lievästi laskemassa. Siitä huolimatta kapasiteetin käyttöaste ei ole muuttunut millään majoitussektorilla. Hotellien käyttöaste on edelleen alle 50 %:n. Alan yritysten liiketoiminnan kasvuhakuisuus on yllättävän laimeaa. Henkilöstön määrän kehitys on sen sijaan ollut heikkoa. Poikkeuksen tekevät hotellit Lapissa (+4,4 %) ja Keski- Suomessa (+11,8 %). Henkilöstölukujen supistuminen johtunee aktiivisesta palvelujen ulkoistamisesta. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat matkailu, majoitustoiminta, hotellit, retkeilymajat, leirintäalueet, lomakylät, matkustajakodit ISSN Kokonaissivumäärä 57 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Tiivistelmä Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimiala verrattuna muihin matkailun toimialoihin Matkailu kansantaloudessa Toimialan rakenne Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Toimialan alueellinen jakauma Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kansainvälinen kokonaiskuva Markkinoiden kokonaiskuva Suomessa Myynnin, kapasiteetin ja käyttöasteen kehitys Majoituskysyntä alueellisesti Suomalaisten matkailutottumukset Ulkomainen majoituskysyntä Toimintamenetelmät Toimialan rakenteet Varaus- ja informaatiojärjestelmät Teknologian hyödyntäminen hotelleissa Wellness- ja hyvinvointimatkailu Hotellien oheis- ja ohjelmapalvelut Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta Majoitusluokitukset ja laadun kehittäminen Ympäristökysymykset Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteetti ja sen käyttöaste... 37

7 7 Taloudellinen tila Hotellien kannattavuus ja taloudellinen asema Muiden majoitusyritysten kannattavuus ja taloudellinen asema Yritysten lähiajan kannattavuusnäkymät Toimialan menestystekijät, ongelmat, kehittämistarpeet Menestystekijät Ongelmat Kehittämistarpeet Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Suhdanne- ja työllisyyskehitys Kilpailukyvyn kehitys Toimialan strategiat Yhteenvetoanalyysi (swot) Liitteet Euroopan unioni ja matkailu Lähteet Hyödyllisiä internet-osoitteita... 57

8 7 0 Saatteeksi Majoitustoiminnan toimialaraportti on osa Toimialaraporttisarjaa. Muiden Suomelle keskeisten toimialojen ohella matkailua koskevat muut raportit ovat Matkailun ohjelmapalvelut ja Maaseutumatkailu. Majoitustoiminnan toimialaraportti paneutuu alan viimeaikaisiin kehityssuuntiin ja tulevaisuuden näkymiin. Raportti päivittää matkailuyrityksille ja alaa tiiviisti seuraaville heidän tarvitsemansa tiedot kootusti markkinoista, yritysten taloudellisesta asemasta ja toimialan kehityssuunnista. Raportin tiedot perustuvat viimeisimpiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia raportin toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä ja tahoja. Toivon, että raportti antaa tiivistetysti uusia ja monitahoisia tietoja alan yrityksille ja sidosryhmille alan kehitystyön tueksi. Turussa Anneli Harju-Autti toimialapäällikkö

9 8 1 Tiivistelmä Matkailuelinkeino on kansainvälisesti elänyt suopeissa olosuhteissa huolimatta viime vuosien monista matkailuakin satuttavista ja ennakoimattomista tapahtumista. Vuonna 2004 kansainvälinen matkailu piristyi roimasti ja kasvuvauhti oli 10 prosentin luokkaa. Alkuvuosi 2005 on alkanut suotuisissa kasvuluvuissa (noin 8 %). Ketjut hallitsevat jo puolta Suomen hotellikapasiteetista. Hotellikapasiteettia on Suomessa lähes huonetta. Samalla kun ketjuuntuminen etenee, se myös erilaistuu. Ketjujen ydinosaaminen keskittyy markkinoihin ja jakeluteihin. Samalla hotellien operaattorit keskittyvät omien liiketoimintakonseptien toteuttamiseen ja kiinteistöjen omistus eriytetään yhä useammin hotellialan kiinteistösijoitustoimintaa harjoittaville yhtiöille. Majoitusalan yritykset ovat kyenneet parantamaan taloudellista tulostaan ja keventämään velkaantuneisuuttaan. Iskukyky on seurausta kysynnän elpymisestä. KTM:n pk-yrityksille suuntaaman kyselyn mukaan yli puolet majoitusalan yrityksistä uskoo parantavansa kannattavuuttaan lähimmän vuoden kuluessa. Alan yrityksistä noin joka neljäs aikoo kasvattaa investointejaan lähitulevaisuudessa. Majoituskapasiteetin kasvu on viime aikoina ollut melko maltillista. Eräillä sektoreilla kapasiteetti on jopa lievästi laskemassa. Siitä huolimatta kapasiteetin käyttöaste ei ole sanottavasti muuttunut millään majoitussektorilla. Hotellien käyttöaste on edelleen alle 50 prosentin. Majoituskysynnän kehitys majoitusvuorokausilla mitaten oli laimeaa Suomalaisten majoituskysyntä nousi vain prosentin ja ulkomaalaisten pysytteli edellisvuoden tasolla. Kokonaiskysyntä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä oli 16,6 miljoonaa vuorokautta. Luvusta 4,4 miljoonaa vuorokautta tuli ulkomaisilta matkailijoilta. Kysynnän kehitys oli alueellisesti toisistaan poikkeavaa. Kasvun maakuntiin kuuluivat Päijät-Häme, Pohjois-Savo, Etelä- Karjala, Lappi, Satakunta ja Pohjois-Pohjanmaa. (kukin 2 4 %). Suomen kärkialueita matkailukysynnässä ovat Uusimaa, Lappi ja Varsinais-Suomi. Nämä alueet ovat myös majoitustoiminnan liikevaihdolla, toimipaikoilla ja henkilöstömäärillä mitaten suurimmat. Alan toimipaikkoja on koko maassa reilut 1 800, kun mukaan ei lasketa luokittelemattomia pienmajoittajia. Alan yritykset työllistävät työntekijää. Alan liikevaihto on yli 1,2 miljardia euroa. Liikevaihdon kasvu on tapahtunut ennen kaikkea hotelleissa. Vauhdikkainta se on ollut. Lapissa (+5 % eli 5,8 M ). Uudellamaalla volyyminkasvu 3,4 M merkitsi vain prosentin kasvua. Positiivinen kehitys on ollut myös Keski-Suomessa (+4 %, 2,1 M ) ja Pohjois- Karjalassa (+14 %, 4,1 M ). Henkilöstön määrän kehitys on sen sijaan ollut heikkoa. Poikkeuksen tekevät tässä Lapin ja Keski-Suomen hotellit, joiden nettokasvu 2003 oli 4,4 prosenttia (Lappi) ja 11,8 pro-

10 9 senttia (Keski-Suomi). Henkilöstölukujen supistuminen johtunee aktiivisesta palvelujen ulkoistamisesta, mikä alalla on viime aikoina ollut tyypillistä. Alan yritysten kasvuhakuisuus on kuitenkin laimeaa. Hotelleistakin vain 11 prosenttia on voimakkaasti kasvua tavoitteleva ja 31 prosenttia aikoo tyytyä olemassa olevaan. Muun majoitustoiminnan yrityksistä jopa 48 prosenttia joko tyytyy säilyttämään vain asemansa tai yrityksellä ei ole mitään tavoitteita kasvaa.

11 10 2 Toimialan määrittely ja sisältö 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana eri toimialojen kokonaisuutena, jossa keskeisiä sektoreita ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä sektoreita matkailussa ovat luonnollisesti matkatoimistot sekä aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat myös käsi- ja pienteollisuus, pankkitoiminta ja vähittäiskauppa. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viimekädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Siten matkailua kuvataan usein markkinoina. Majoitustoiminta luetaan matkailupalveluksi, joskin sektorin yritysten ravitsemispalvelut tyydyttävät samanaikaisesti myös paikalliskysyntää. Raportissa käsitellään majoitustoimialan tilastollisia tietoja seuraavan TOL luokituksen mukaisesti lukuun ottamatta muualla mainitsematonta majoitustoimintaa, jota kuvataan maaseutumatkailun toimialaraportissa: hotellit retkeilymajat leirintäalueet matkustajakodit ja täysihoitolat lomakylät muualla mainitsematon majoitustoiminta Taulukko 1. Majoitustoiminnan laajuus Suomessa Majoitustoiminta 2003 Yritykset Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto euroa Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Tämä toimialaraportti kuvaa majoitustoimintaa liiketoimintana ja alan keskeisiä kehityssuuntia osana matkailun koko toimialakenttää. Yritysten näkemyksiä lähitulevaisuudesta on selvitetty tähän raporttiin Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyssä. Alan tilannetta kuvaava numeraalinen aineisto perustuu pääasiassa tilastoihin

12 11 (Tilastokeskus, MEK, SHR) sekä tutkimuslaitosten erillisselvityksiin. Tilastoihin jää kirjautumatta osa kaupalliseen käyttöön tarkoitettua, mutta rekisteröimätöntä majoituskapasiteettia (alle 10 majoitusyksikön yritykset, yksityiset lomaosakkeet, vuokramökit, maatilojen yhteydessä olevat pienet majoitusyksiköt). Näiden osuus on kuitenkin alle 10 prosenttia kapasiteetista. 2.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Majoitus- ja ravitsemistoimialan klusteritarkasteluja kuvaa markkinointiverkostoihin ja yhteistoimintamalleihin perustuvat verkostot kuin klustereille ominaiset tuotantolähtöiset yhteenliittymät. ETLA on selvittänyt majoitus- ja ravitsemisalan tuotantokeskeisempää klusterirakennetta. Taulukko 2. Hotelli- ja ravintola-alan tuki- ja lähitoimialat Tuotantopanokset Elintarviketeollisuus Kasvinviljely Puutarhatalous Juomien valmistus Tukkukauppa Tuotantovälineet Talonrakennus Kiinteistövuokraus Jäähdytys- ja tuuletus Laitteiden valmistus Tietoliikennevälineiden infrastruktuuri ja kassajärjestelmien valmistus Taloustavaroiden valmistus Tuotannontekijäin ylläpito, huolto ja turvapalvelut Kiinteistönhoito Pesulatoiminta Siivoustoiminta Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu Markkinointipalvelut Matkanjärjestäjät Matkatoimistot Yhteisöt Markkinointipalvelut Vetovoimatekijät Huvipuistot, puuhamaat Museot ja näyttelyt Näyttämö- ja konserttitoiminta Urheiluhallit ja kentät Muut virkistyspalvelut Messut ja tapahtumat Vähittäiskauppa Liikennevirrat Linja-autoliikenne Rautatie- ja lentoliikenne Laivaliikenne Tiestö Ohjelma- ja viihdepalvelut Ohjelmatoimistot Muut oheispalvelut Lähde: ETLA

13 Toimiala verrattuna muihin matkailun toimialoihin Matkailun kansantaloudellista laajuutta ja suhdetta muihin teollisiin ja palvelusektorin toimialoihin voidaan arvioida vain summittaisesti. Matkailuun osittain tai kokonaan liittyvien toimialojen kokonaisliikevaihto 2003 oli 23,6 mrd. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 0,9 mrd. euroa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus on 4,6 mrd. euroa. Pelkän majoitustoiminnan osuudeksi jää 1,2 mrd. euroa. Liikenteeseen on laskettu maa-, ilma- sekä meriliikenteen henkilökuljetukset ja sisävesi- ja rannikkoliikenne, 10,3 mrd. euroa. Keskinäisissä suhteissa ei juuri tapahdu muutoksia lyhyellä aikavälillä. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kehitys on ollut tasaisesti nouseva. Liikenteen volyymi on yksittäisenä sektorina huomattava. Matkatoimistot, matkailun aktiviteetit ja muut matkailua palvelevat virkistys- ja kulttuuripalvelut sekä käyntikohteet (yhteensä 4,7 mrd. euroa) ovat hieman majoitus- ja ravitsemisalaa suurempi kokonaisuus. Matkailun aktiviteetit ja käyntikohteet 15 % Matkatoimistot ja muut matkailua palvelevat alat 5 % Majoitustoiminta 5 % Ravitsemistoiminta 14 % Liikennettä palveleva toiminta 17 % Maa-, vesi- ja ilmaliikenne 44 % Lähde: Tilastokeskus matkailutilasto 2005 Kuva Matkailua palvelevien toimialojen keskinäinen laajuus liikevaihdon mukaan 2.4 Matkailu kansantaloudessa Matkailu työllistää maailmassa yli 200 miljoonaa ihmistä eli yli 10 prosenttia maailman kokonaistyövoimasta. Osuus maailman BKT:sta on 10,9 prosenttia. Kansainvälinen matkailun kehitys on ollut positiivinen, mutta hidastunut viime vuosina noin 3 prosenttiin. Euroopan unionin alueella matkailun osuus BKT:sta on noin 6 prosenttia. Ala työllistää 9 miljoonaa ihmistä. Kansantalouden luvut ovat usein summittaisia. koska tilastointimenetelmät eivät yksilöi matkailutuotantoa, vaan osana muuta palvelutuotantoa. Tilastointia

14 13 parannetaan matkailun satelliittitilinpidolla, jonka ensimmäiset tulokset koskien vuotta 2001 ovat valmistuneet. Suomessa kulutettiin matkailuun yhteensä 8,015 mrd. euroa vuonna Matkailun aikaansaama arvonlisäys oli 2,79 mrd. euroa, joka on 2,4 prosenttia Suomen BKT:sta. Matkailu työllisti henkilöä eli 2,4 prosenttia koko kansantalouden työllisistä. Ulkomaisten matkailijoiden osuus matkailuun kohdistuneesta kokonaiskulutuksesta Suomessa oli noin 29 prosenttia. Lukuun sisältyvät majoitus- ja ravitsemispalvelut, henkilöliikenne, matkatoimistopalvelut, kulttuuri- ja virkistyspalvelut, polttoaineet, ostokset kaupasta ja muut sekalaiset matkailuun liittyvät kulut. Eri alojen (esim. ravintolat ja vähittäiskauppa) tuotannon arvo on huomioitu vain siltä osin, kun se on matkailukysynnän johdosta syntynyt.

15 14 3 Toimialan rakenne 3.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Toimipaikat Tässä tilastoitujen noin majoituskohteen lisäksi pieniä, majoitustoimintaa harjoittavia liikepaikkoja on 540 (ks. maaseutumatkailun toimialaraportti). Toimipaikkojen määrän kehitys on viime vuodet ollut pysähdyksissä. Se kuvaa hyvin toimipaikkojen säilymistä yritystoiminnassa tapahtuvista muutoksista huolimatta, yhden lopettaessa toinen yritys jatkaa toimintaa. Taulukko 3. Toimipaikkojen kehitys Toimipaikat Hotellit Matk.kodit, retk.majat Lomakylät Leirintäalueet Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri Hotellityyppisillä toimipaikoilla on keskeinen asema määrällisesti ja toiminnallisesti. Suurten ketjujen näkyvyydestä ja kapasiteetista huolimatta Suomi on edelleen hyvin pienten hotellien maa. Majoitusalan muutkin yritykset ovat varsin mikrokokoisia suhteessa hotelleihin. Kaikki eivät myöskään toimi ympärivuotisesti. Monet kohteet ovat joko talvikauden tai kesäsesongin suljettuna riippuen kysynnän painottumisesta eri vuodenaikoihin. Majoitus- ra ravitsemisalalla on yli toimipaikkaa. Ravitsemisalan toimipaikkoja on Suomessa kymmenkertainen määrä (noin ) verrattuna majoitusalan toimipaikkoihin. Koko mara -alalla alle 10 työntekijän mikroyrityksiä on Suuriksi luokiteltavia yrityksiä (yli 250 työntekijää) on vain 15. Keskikokoisia yrityksiä ( työntekijää) on vajaa 70 ja pienyrityksiä (10 49 työntekijää) noin 600. Liikevaihto Toimipaikkojen liikevaihtotiedot perustuvat Tilastokeskuksen yrityskannan viimeisimpiin vahvistettuihin verotustietoihin. Jättiläisosan alan bisneksestä tekevät hotellit (95 %). Muiden majoitustoiminnan yritysten liikevaihto on vain 65 milj. euroa. Retkeilymajojen merkitys kokonaisuudessa on häviävän pieni, noin 2 milj. euroa. Matkustajakodit ovat siten tasavahvoja volyymiltaan lomakylien ja leirintäalueiden rinnalla. Liikevaihdon kehitys on ollut positiivinen, mutta hidas.

16 15 Taulukko 4. Liikevaihdon kehitys Liikevaihto M Hotellit Matk.kodit, retk.majat Lomakylät Leirintäalueet Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri Keskimääräinen liikevaihto yritystä kohden vaihteli merkittävästi eri yrityskokoluokissa. Mikroyritysten liikevaihto oli keskimäärin euroa ja pienyritysten 1,6 miljoonaa euroa. Keskisuurten majoitusyritysten liikevaihdoksi muodostui 8,8 miljoonaa euroa ja suurten yritysten 78 miljoonaa euroa. Työpaikat Majoitus- ja ravitsemisalan kokonaistyöllisten määrä on noin Alan työllisyydessä on leimallista kausiluonteisuus ja ulkoa ostettavien palvelujen, kuten siivouspalveluiden välillinen vaikutus. Perinteisten extrojen ja osa-aikaisten työntekijöiden ohella vuokrahenkilöstön käyttö alalla on kasvanut. Henkilövuokraustoiminnan ohella myös koko ravintolatoiminnan ulkoistaminen vähentää oman työvoiman tarvetta majoitussektorilla. Oman työvoiman käyttö ja yrittäjän oma työpanos näkyvät enää parhaimmillaan pienissä majoitusalan yrityksissä. Liikevaihdon suhde henkilöstön määrään noudattaa kaikissa yritysten kokoluokissa samaa tasoa. vuonna 2003 se oli euroa/henkilö. Taulukko 5. Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstö Hotellit Matk.kodit, retk.majat adjustrightlomakylät Leirintäalueet Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 3.2 Toimialan alueellinen jakauma Alueellisesti majoitusalan toimipaikat, hotellit ja muut majoitusyritykset painottuvat Lappiin (290 yritystä), Uudellemaalle (227) ja Varsinais-Suomeen (226). Näillä alueilla tehdään myös suurimmat liikevaihdot niin hotellitoiminnassa kuin muissakin majoitusyrityksissä. Uudellamaalla majoitusalan kokonaisliikevaihto on 357 miljoonaa euroa, kun koko

17 16 maan yhteen laskettu liikevaihto on milj. euroa. Lapin majoitusyritysten liikevaihto oli 142 milj. euroa ja Varsinais-Suomen 113 milj. euroa. Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa hotellien suhteellinen osuus majoitusalan toimipaikoista on suurin eli noin 60 prosenttia. Muun majoitustoiminnan toimipaikat ovat määrällisesti painottuneet ennen kaikkea Lappiin ja Varsinais-Suomeen. Myös Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä- ja Pohjois-Savossa sektorin yrityksiä on suhteellisen paljon, jopa kaksinkertaisesti, alueensa hotellityyppisiin toimipaikkoihin verrattuna. Työpaikkojen tarjoajina vahvoja ovat samat kolme aluetta. Verrattuna edelliseen vuoteen hotellien henkilöstömäärä pieneni 270 työntekijällä ja muiden majoittajien kohdalla tilanne oli lähes ennallaan. Suurimman alueen eli Uudenmaan (yhteensä työpaikkaa) hotellien työpaikat ovat laskeneet 185 työpaikalla, vaikka hotellikapasiteetti on alueella samanaikaisesti kasvanut. Varsinais-Suomen työpaikat (noin 1258) ovat myös hieman laskeneet. Ainoat työvoimaa selvästi kasvattaneet olivat Lapin ja Keski-Suomen hotellit. Lapissa oli 2003 majoitusalalla työpaikkaa, kasvua +65 työpaikkaa. Hotellien työntekijämäärä kasvoi Keski-Suomessa +70 työpaikalla ja kokonaistyövoima oli 660. Muilla alueilla työvoimakehitys oli pysähtynyt tai lievässä laskussa. Taulukko 6. Toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto TE-keskuksittain 2003 TE-keskus 2003 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 ) Hotellit Muu majoitus Hotellit Muu majoitus Hotellit Muu majoitus Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritysrekisteri Hotellien liikevaihto kasvoi alueellisesti vuodesta 2002 vuoteen 2003 Lapissa (+5 %, 5,8 M ), Uudellamaalla (+1 %, 3,4 M ). Pienemmistä alueista liikevaihto kasvoi

18 17 Keski-Suomessa (+4 %, 2,1 M ) ja Pohjois-Karjalassa (+14 %, 4,1 M ). Muilla alueilla kehitys oli negatiivinen. Muiden majoittajien alueellinen liikevaihtokehitys oli positiivinen useilla alueilla. Niin suhteellisesti kuin määrällisesti huomattavin kasvu oli Pohjanmaalla ( ). Kainuussa ( ) ja Pohjois-Savossa ( ), Keski-Suomessa ( ) sekä Hämeessä ( ) kasvuluvut olivat myös rohkaisevia. Vaatimattoman kasvun alueita olivat Varsinais-Suomi ( ), Etelä-Savo ( ) ja Uusimaa ( ). 3.3 Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Majoitusalalla uusien yritysten perustaminen on ollut suhteellisen tasaista. Yrityskanta ei ole sanottavasti muuttunut vuosien varrella. Aloittamis- ja varsinkin lopettamisilmoitukset tulevat tilastoihin viiveellä, joten varsinkin vuoden 2004 lukuihin voi tulla vielä tarkennuksia. Yritysten perustaminen on ollut paljon vilkkaampaa muilla majoitussektoreilla. 80 yrityksen vuosivauhti on kuitenkin hieman hitaampaa kuin viime vuosikymmenellä, jolloin alalle syntyi paljon uusia lomakyliä ja kurssikeskusluonteisia kohteita. Majoitusalalla uusien yritysten syntyminen ei ole läheskään niin vilkasta kuin ravitsemissektorilla, jossa yrityksiä perustetaan kymmenkertaisesti enemmän majoitusalaan verrattuna. Taulukko 7. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Hotellit aloittaneet lopettaneet konkurssit Muut majoitusyritykset aloittaneet lopettaneet konkurssit Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Alan konkurssikehitys on ollut suhteellisen vakaa ja lukumäärät varsin pieniä. Konkurssihakemus kohtaa useimmiten hotelleja. Yrityssaneerausta ei enää ole käytetty tervehdyttämiskeinona 1990-luvun lamavuosien tapaan.

19 18 Aikanaan konkurssiin ajautunut kapasiteetti on säilynyt edelleen kilpailluilla majoitusmarkkinoilla. Useimmiten kaupankäynti ehtyy paikkakunnan tai yrityksen taantumisen vuoksi. Esimerkiksi hotellin kilpailukyky on paljolti riippuvainen sijainnin ja palvelun laadun ohella myös kiinteistön kunnosta. Yrityksen tai kiinteistön omistajan mahdollisuudet peruskorjata vanhaa ja luoda uusia, toimivia liikeideoita ovat usein rajalliset. Kilpailukyvytönkin kapasiteetti jää herkästi majoitusmarkkinoille. Vain harvoin kapasiteetti kokonaan poistuu majoitusmarkkinoilta.

20 19 4 Markkinoiden rakenne ja kehitys 4.1 Markkinoiden kansainvälinen kokonaiskuva Maailman matkailussa elettiin 2004 vauhdikkaan kasvun vuotta. Kasvuksi laskettiin 10 prosenttia. Se merkitsi myös kansainvälisten matkailijoiden määrä kasvu 760 miljoonaan. Kasvusysäystä edelsi kysyntää heikentäneet negatiiviset tapahtumat. Terrorismin pelon ohella Irakin sota, epidemiat ja luonnonkatastrofit ovat olleet viime aikojen matkailun kehityskulkuun vaikuttavia tekijöitä. Luonnollisesti myös talouden taantuma ja epävarmuus nousukauden alkamisesta ovat vaikuttaneet matkailukysyntään. Kansainvälinen matkailu toipuu kuitenkin nopeasti. Kuluvan vuoden alkuvaiheessa on edetty 8 prosentin kasvuvauhdissa. Matkailumarkkinoiden kokonaiskuvaa ovat värittäneet myös lentoyhtiöiden taloudelliset vaikeudet ja markkinatilanteesta johtunut hintakilpailu sekä halpalentoyhtiöiden vahvistunut asema markkinoilla. Jakeluteiden rakenteissa on myös tapahtunut voimakasta keskittymistä. Suuret kansainväliset matkanjärjestäjät ovat vallanneet markkinoita ostamalla oman sateenvarjonsa alle kansallisella tasolla operoivia matkanjärjestäjiä ja matkatoimistoja. Aivan viimeaikaiset uutiset ovat kertoneet eri puolilla maailmaa tapahtuvasta kysynnän elpymisestä ja mm. lentoyhtiöiden valoisammasta kehityksestä. Edelleenkin on syytä muistaa, kuinka herkästi kysyntä tyrehtyy tai suuntaa uusille alueille erilaisten uhka- ja taloudellisten tilanteiden vuoksi. Euroopan unionin jäsenmaat ovat merkittävin matkailukohde maailmassa ja samalla tärkein matkailun lähtöalue. Euroopan markkinaosuutta nakertaa kuitenkin hiljalleen esimerkiksi Aasian ja Tyynenmeren matkailun kehittyminen. Näillä alueilla matkailu kehittyy nopeimmin maailmassa. Japanilaiset ovat tärkein ja halutuin kohderyhmä, sillä he käyttävät rahaa ulkomaanmatkailuun neljä kertaa enemmän kuin eurooppalaiset ja kaksi kertaa enemmän kuin amerikkalaiset. Kiinan matkailun vapautuminen ja turistiviisumien helpompi saatavuus enteilevät suurta kiinnostusta tähän valtavat potentiaalit omaavaan markkina-alueeseen. 4.2 Markkinoiden kokonaiskuva Suomessa Suomalaisen matkailuelinkeinon perusta on kotimaisessa kysynnässä. Kuitenkin alan kehittymisen lisäarvo haetaan ulkomailta, ulkomaisesta matkailutulosta ja kotimaista matkailua parempikatteisesta kysynnästä. Ulkomaisen kysynnän kehitykseen voidaan vaikuttaa lähinnä vapaa-ajan matkailutarjonnalla. Työmatkailu, olipa sitten kysymys koti- tai ul-

21 20 komaisesta, ei yleensä muuta suuntaansa matkailumarkkinoinnin ansiosta, vaan kansainvälisen kaupan tai muun taloudellisen yhteistoiminnan seurauksena. Tämän päivän Suomessa yövytään rekisteröidysti 16,6 miljoonaa (v. 2004) kertaa maksullisessa majoituksessa. Näistä suomalaisia on 12,2 miljoonaa yötä ja ulkomaisia 4,4 miljoonaa yötä. Kotimainen matkailukysyntä muodostaa siis majoitusliikkeiden asiakaskunnasta 3/4. Kasvua 2004 oli vain 0,7 prosenttia. Ulkomaisten yöpymisten kasvu oli vuonna 2004 vajaa 1 prosenttia. Erityisesti kotimaisen majoituskysynnän arvioinnissa on huomattava rekisteröitymättömiä yöpymisiä pienissä majoitusyrityksissä ja vuokramökeissä noin 3 miljoonaa vuorokautta. Majoituskysynnästä noin 70 prosenttia on vapaa-ajan kysyntään ja 30 prosenttia ammattiin tai vastaavaan liittyvää kysyntää. Vapaa-ajan matkailulla on ollut viime aikoina veturin asema, sillä työmatkailu on ei ole oleellisesti kehittynyt. Uudet odotukset maailmantalouden noususta antavat toiveita myös liikematkailun suotuisammalle kehitykselle euroa Ulkomaiset matkailijat Kotimaiset matkailijat Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, matkailutilasto 2005 Kuva 2. Majoitusvuorokausien kehitys majoitusliikkeissä Myynnin, kapasiteetin ja käyttöasteen kehitys Suomen Hotelli- ja Ravintoliitto SHR on koonnut Tilastokeskuksen tiedoista kapasiteetin tarjonnan, myynnin määrän ja käyttöasteen kehitystä kuvaavan indeksikaavion. Kuva havainnollistaa, kuinka kapasiteetin käyttöaste ei voi parantua samaan aikaan kun majoitustarjonta kasvaa kysynnän kehitystä nopeammin.

22 21 Indeksi Lähde: SHR/Tilastokeskus Huonetarjonta Myydyt huoneet Käyttöaste Kuva 3. Hotellien majoitustarjonnan ja -kysynnän sekä käyttöasteen kehitys (1980=100) 4.3 Majoituskysyntä alueellisesti Majoituskysyntä jakautuu hyvin epätasaisesti maakuntien kesken. Kysyntä on suurinta Uudellamaalla pääkaupunkiseudun ansiosta. Matkailukysynnän vahvimmat muut alueet ovat Lappi, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, mutta hyvin erilaisista syistä. Uusimpana kasvualueena on Pohjois-Pohjanmaa. Nämä markkinoiden hallitsijat yltävät reilusti yli miljoonaan majoitusvuorokauteen, ja ne kattavat puolet matkailun valtakunnallisesta majoituskysynnästä. Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Kanta-Häme Satakunta Pohjois-Karjala Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-häme Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Pohjois-Savo Keski-suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Lappi Uusimaa ulkomainen kysyntä majoituskysyntä yhteensä vrk Lähde: Tilastokeskus, Matkailutilasto 2005 Kuva 4. Majoituskysyntä maakunnittain 2004

23 Suomalaisten matkailutottumukset Kotimainen asiakas on kaiken kaikkiaan tärkein majoitusyrityksen avainasiakas, jonka merkitys huomataan usein vasta, kun ulkomaisten asiakkaiden määrä vähenee tai kun kotimainen matkailija muuttaa lomailutottumuksiaan ja -kohteitaan. Suomalaiset tekevät vuosittain 35 miljoonaa yöpymisen sisältänyttä matkaa, joista 29 miljoonaa tehdään kotimaassa. Vapaa-ajan matkoja tehdään 30 miljoonaa. Kotimaisista vapaa-ajan matkoista vain 4,5 miljoonaa tapahtuu maksullisessa majoituksessa ja loput ovat matkoja mökille ja sukulaisiin. Suomalaiset eivät anna kovinkaan paljon taloudellisten suhdanteiden vaikuttaa lomailutottumuksiinsa. Suomalaiset haluavat nykyään, kuten eurooppalaiset yleensä, jakaa vapaa-ajan lomailunsa useampaan osaan. Lomamatkailulta halutaan monipuolisuutta, joten aurinkolomien rinnalle ovat tulleet lyhyet lomat esimerkiksi kotimaan hiihtokeskuksissa ja kylpylöissä sekä risteilyillä. Suomalaiset ovat myös innostuneet ulkomaisesta lyhytlomailusta. Kaupunkilomien ohessa risteilyt ovat ennen kaikkea eteläisen Suomen väestön huvia. Hintakilpailu, tax free sekä esim. Viron parantuneet palvelut ovat tarjonneet suomalaisille hyvän motiivin. Laivamatkailun tulevaisuus kuitenkin voi muuttaa tilannetta. Lomaosakejärjestelmän yleistyessä oma tai esim. työnantajan lomaosake on viemässä markkinaosuutta kaupalliselta majoitusliiketoiminnalta. Tällä matkailutilastoihin vielä ennen asetusmuutosta kirjautumattomalla majoittumisella on tärkeä merkitys alueen muiden palvelukysynnän kasvuun. Pitkällä (noin viikon kestoisella) kotimaan vapaa-ajan matkalla suomalainen valitsee mieluiten vuokramökin. Toiseksi mieluisin on hotellimajoitus. Kolmanneksi jäävät leirintäalueet. Pääosa pitkistä vapaa-ajan matkoista suuntautuu ensi sijassa Pohjois-Suomeen. Lyhyillä kotimaan lomamatkoilla hotellimajoitus käy ylitse muiden vaihtoehtojen. Vuokramökit ja leirintäalueet jäävät selvästi hotellin tuoman mukavuuden varjoon. Muutoin suomalainen haluaa matkailussaan olla omatoiminen, varata kohteen ilman erityistä paketointia, matkustaa omalla autolla ja useimmiten perheen tai ystävien kanssa. Lomakylien ja leirikeskusten asiakaskunnassa merkittävää roolia esittävät oppilaitosten leirikoulut ja erilaiset kulttuurin, luonnon tai muiden alojen harrasteryhmät. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että näiden majoituskohteiden kapasiteetin kokoluokka, hintataso ja sijainti luonnon lähellä tarjoavat erinomaiset lähtökohdat näiden ryhmien erityistarpeille. Suomalaiset ovat valinneet kotimaisiksi suosikkikohteikseen kylpylät. Suomen kylpylätarjontaan kuuluu kolmentyyppisiä kylpylöitä; viihdekylpylöitä, terveyskylpylöitä ja kun-

24 23 toutuslaitoksia. Viron kylpylät kuitenkin vaikuttavat kovan hintakilpailun voimin suomalaisten kylpylöiden kysyntään. Kotimaan työ- ja kokousmatkailussa työmatkailijan profiiliin kuuluvat työmatkailuun sidonnainen ammatti ja korkeat tulot, korkeakoulututkinto, ylempi toimihenkilö tai yrittäjä. Vuodenajalla ei ole suurta merkitystä siihen milloin matkustetaan. Pääosa työmatkalaisista on edelleen miehiä ja todennäköisimmin pääkaupunkiseudulta tai muista suurista kaupungeista. Kotimaisessa majoituskysynnässä työ ja työhön liittyvä kokous on perusteena joka kolmannessa myydyssä majoituksessa. Hotellit hallitsevat tätä kenttää lähes täysin. Työmatkailussa kanta-asiakkaasta halutaan pitää kiinni. Kanta-asiakkuuden vahvistamiseksi on tuotu markkinoille perinteisten reppurietujen ja bonuskorttien lisäksi kanta-asiakasetuja tuottavat hotelliketjujen kortit. Laivoilla järjestetyt kokoukset edustavat noin viidennestä kaikista Suomessa järjestettävistä kokoustapahtumista. 4.5 Ulkomainen majoituskysyntä Suomalaisiin majoitusliikkeisiin saapuu vuosittain 2,1 miljoonaa ulkomaalaista asiakasta, jotka yöpyvät 4,4 miljoonaa vuorokautta. Yöpymiset tapahtuvat valtaosaltaan hotelleissa (3,7 milj. vrk). Ulkomaisten yöpymisten määrä kasvoi viime ja edellisvuonna vuonna vajaan prosentin. Leirintäalueilla on ulkomaisten majoittajina merkitystä, sillä näissä ulkomainen matkailija yöpyi kertaa. Lomakylissä vuorokausia kertyi , matkustajakodeissa sekä retkeilymajoissa noin Majoitustyypin valintaan vaikuttaa oleellisesti, millaisella matkalla ja kuinka tutulla alueella matkailija on. Autoileva kiertomatkailija tai suomalaista kulttuuria jo entuudestaan tunteva eurooppalainen valitsee helpommin muun kuin hotellin. Mitä suurempi etäisyys lähtöalueelta ja mitä vieraampi kulttuuri, sitä suuremmalla varmuudella matkailija yöpyy hotellissa. Aasialaiset yöpyvät pääasiassa hotelleissa, samoin amerikkalaiset ja englantilaiset. Muu majoitus soveltuu hollantilaisille, ruotsalaisille, ranskalaisille, norjalaisille ja saksalaisille. Brittien virta Pohjois-Suomeen heille edullisilla charterlennoilla on johtanut jo toistomatkoihin, jolloin valinta osuu mökki- tai apartementos-majoitukseen. Kansainvälisen majoituskysynnän kärjessä Suomessa ovat ruotsalaiset, saksalaiset ja venäläiset asiakkaat. Kun ruotsalaisten osuus on viime vuosina heilahdellut ja saksalaisten aina väliin taantunut, ovat venäläiset korvanneet markkinamenetyksiä. Nämä kolme merkitsevät Suomelle lähes puolta ulkomaisista yöpymisvuorokausista. Uutta kasvua matkailuelinkeinolle on tullut Alankomaista, Ranskasta, Britanniasta, Sveitsistä, Italiasta ja Espanjasta. Kasvu riippuu suuresti siitä, millaiset ovat lentoyhteydet, millaisia markkinointiponnisteluja maissa tehdään ja mikä on matkanjärjestäjien mielenkiinto Suomen tuotteisiin. Nyt Pohjois-Suomeen saapuu talvikaudella 500 charterlentoa. Finnair on avannut uudet suorat reittilennot Euroopan kentiltä Lapin tunturikeskuksiin.

25 24 Brittien talvimatkailussa on kuitenkin viitteitä lentohintojen noustessa vaisumpaan kysyntään. Suomi matkailumaana vetoaa ulkomaalaisiin ensisijassa heille eksoottisen ja turmeltumattoman luonnon vuoksi. Eurooppalaisille mielikuva viimeisestä erämaasta on siten käyttökelpoinen myyntiargumentti, varsinkin kun Suomi on siisti, sivistynyt ja turvallinen kohdemaa. Kiertomatkailijat kokevat tärkeäksi Suomen ruuhkattomuuden. Uutuudenviehätys on ollut merkittävä tekijä Suomen valikoitumisessa matkakohteeksi. Nyt uudet EU:n jäsenmaat voivat vaikuttaa kehityssuuntiin oleellisestikin. Venäläisille Suomi on yhä enemmän lomakohde suomalaisessa luonnossa, mökeillä ja hiihtokeskuksissa. He ovat valmiita myös maksamaan hyvästä palvelusta. Tyypillinen virolainen pitää Suomea entuudestaan tuttuna, ja useimmiten hän on risteilymatkalla Suomessa. Japanilaiset arvostavat Suomen valitessaan luontoa, mutta myös kulttuuri ja yhteiskunta vaikuttavat matkapäätökseen. Lisäksi Suomi on heidän mielestään siisti ja turvallinen. Japanilaiset ovat myös kiertomatkailijoita, tosin lentäviä sellaisia, ja heidän kohteinaan ovat erityisesti pääkaupunki ja Lappi. Amerikkalaisille Suomi on portti Venäjälle ja Baltiaan, mutta myös yksi uusi kohde matkalistalla. Lomamatkoillaan ulkomaalaiset tutustuvat ensisijassa luontoon, mutta harrastavat jossain määrin myös tarjolla olevia aktiviteetteja. Aktiviteettien vetovoima korostuu erityisesti talvimatkailussa. Kylpylöiden mahdollisuudet ulkomaisilla markkinoilla on arveltu hyviksi lähinnä Pohjoismaissa. Toistaiseksi ulkomaalaisten osuus kylpylöiden asiakkaista on edelleen pieni, alle 10 prosenttia. Asiakkaita on haettu mm. Ruotsista, jonne ei ole kehittynyt Suomen kaltaista viihdekylpylätarjontaa. Muut 20 % Ruotsi 14 % Kiina2% Tanska2% Sveitsi 2 % Viro2% Japani 3 % Italia 4 % Norja5% Yhdysvallat 5 % Alankomaat 5 % Saksa 12 % Venäjä 10 % Iso-Britannia 9 % Ranska5% Lähde: Tilastokeskus, Matkailutilasto 2003 Kuva 5. Ulkomaisen majoituskysynnän jakautuminen maittain 2004

26 25 Kongressit ovat muodostuneet erääksi Suomen kärkituotteeksi kansainvälisillä markkinoilla. Puolet kongresseista keskittyy pääkaupunkiseudulle. Kongresseilla on merkitystä muillekin alueille sitä mukaan kuin palvelut monipuolistuvat ja kongressikapasiteettia on tarjolla. Koska kesämatkailun tila on nostettu Suomen matkailupoliittisessa keskustelussa esille, selvitti Matkailun edistämiskeskus ulkomaisten matkailijoiden näkemyksiä ja kokemuksia Suomen matkastaan. Tärkeimmäksi motiiviksi nousivat uusien kokemusten ja elämysten hankkiminen sekä kulttuuriin ja paikalliseen elämäntapaan tutustuminen ja rentoutuminen. Selvityksen mukaan matkakohteen valintaan vaikuttavat odotukset kauniista maisemista, ystävällisistä ihmisistä, mielenkiintoisesta maaseudusta ja kohteen turvallisuus. Kesän kiertomatkailija tulee mieluiten omalla autolla ja yöpyy hotellissa, motellissa tai leirintäalueen majoituksessa. Alueista mielenkiintoisimmat ovat ennen kaikkea Helsinki ja seuraavina Turku, Järvi-Suomi ja Lappi. Myönteisiä kokemuksia ovat Suomen luonnon järvet ja maisemat ja kulttuurikokemuksena sauna. Arkkitehtuuri, design ja pohjoismainen elämäntapa sekä saamelaisuus ovat myös myönteisiä kokemuksia. Suomen kallis hintataso ja sääsket ovat mainittavimpia kielteisiä kokemuksia. Oleellinen tulos kiertomatkailijoihin kohdistuneessa selvityksessä oli, että matka Suomeen vastasi hyvin heidän ennakko-odotuksiaan ennen kaikkea maisemien, turvallisuuden ja ystävällisyyden perusteella. MEK:n kesämatkailukartoituksessa (2002) matkanjärjestäjätahot toteavat kovin harvan tietävän Suomesta tarpeeksi kiinnostuakseen siitä matkailukohteena. Eurooppalaiset valitsevat helpommin aurinkolomakohteen kuin Pohjoismaat ja jos Pohjoismaat ovat valinnan kohteena, voittaa Norja ja Ruotsi. Erityisesti Norja koetaan edullisemmaksi, saavutettavaksi ja sillä on hyvä hinta-laatu-suhde.

27 26 5 Toimintamenetelmät 5.1 Toimialan rakenteet Koko matkailutoimialan rakenteet ovat olleet kovassa muutosprosessissa. Yhtälailla kuin matkatoimistojen kansainväliset omistusrakenteet keskittyvät ja lentoyhtiöiden allianssit ja halpalentoyhtiöt muuttavat liiketoimintaa ja hinnoittelun kuvaa, samoin tapahtuu myös majoitustoiminnassa. Kehitys merkitsee alan tuotantopanosten ja palveluiden yhä tiiviimpää klusteroitumista ja kunkin keskittymistä omiin ydinpalveluihinsa. Kun pesula-, siivous-, kiinteistön ylläpito-, turvallisuus- ja ravintolapalvelujen ohella myös kiinteistöjen omistus eriytyy hotellinpidosta, yhä suurempi merkitys on hotellitoimintaa harjoittavalla operaattorilla, sen toimintatavoilla ja brandeilla suhteessa markkinoihin ja asiakaskenttään. Myydäänhän asiakkaalle tiettyä laatumielikuvaa kullakin tuotekonseptilla. Alihankintojen toimivuudelle on suuria haasteita, jotta se tyydyttää operaattorin kokonaiskonseptin mukaista palveluvaatimusta. Suomessa hotellialan huomiota herättävin muutos on ollut kansainvälisen yksityisen kiinteistösijoitusyhtiön London & Regional Propertiesin tulo Suomen hotellikiinteistömarkkinoille ostamalla eläkeyhtiöiden ja pankkien omistaman Dividum Oy:n. Hotellikiinteistöihin erikoistuneen Dividumin kaupan myötä siirtyi huomattava määrä hotellikapasiteettia uusiin käsiin. Viimeisin suuri askel tehtiin, kun Dividumille siirtyi Holiday Club Finland Oy. Nyt Dividumilla on 31 hotellikiinteistöä. Muita hotellikiinteistömarkkinoilla toimivia yrityksiä ovat Kapiteeli Oy ja Tapiola-Yhtiöt. Kiinteistön omistuksen muutokset eivät siis enää ole sidoksissa operaattoreihin eli kussakin hotellissa liiketoimintaa harjoittaviin yrityksiin eikä myöskään tuotemerkkejä lanseeraaviin markkinointi- tai varausketjuihin. Esimerkiksi Dividumin kohteissa toimivat hotellivarausketjujen tuotemerkit ovat Crowne Plaza, Cumulus, Ramada, Rantasipi, Skandic Hotels, Sokos Hotels, Radisson SAS,. Holiday Club Finland, Holiday Inn. Hotellien liiketoiminnan harjoittaminen ovat sen sijaan keskittynyt sellaisten operaattoreiden käsiin kuten Sokotel Oy, Skandic Hotels Oy ja Restel Oy ja edellä mainittu Holiday Club Finland Oy. Tähän joukkoon voidaan lukea myös Lomaliitto. Yksityiset yritykset, jotka toimivat useimmiten sekä kiinteistön omistajan roolissa, operaattorina että oman tuotemerkkinsä eli liikenimen haltijana voivat kuulua Finlandia Hotels- tai Best Western -ketjuun. Toistaiseksi ketjut näkyvät lähinnä pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa. Lomakohteisiin kiinnostus on kuitenkin herännyt. Skandic Mesikämmen ja Skandic Luostoa ja Restelin Rantasipi Ruka ovat olleet eturintamassa ja yksityinen Lapland

28 27 Hotels. SOK:n alueosuuskaupat ovat tulleet myös matkailukeskuksiin vahvoiksi toimijoiksi (Tahko, Nurmes, Koli). Kansainväliset tunnukset vahvistavat asiakkaalle korkeaa laatumielikuvaa, jota ylläpidetään tiukoilla kriteereillä. Kaikki kansainvälisten ketjujen kohteet eivät kuitenkaan ole viiden tähden hotelleja, vaan ketjutkin ovat rakentaneet kohteidensa palvelutasoon liittyviä alatuotemerkkejä säästöhotelleista alkaen. Ketju käytännössä tarkoittaa joko omistuksellista tai osaomistuksellista toimintaa. Franchising-, operaattori- tai management-sopimukset ovat myös vaihtoehtoisia toimintamalleja. Ketju voi merkitä joskus vain markkinoinnin ja varausjärjestelmien kautta syntyvää toimintaa saman tuotemerkin alla. Suomessa joka neljäs hotelli kuuluu johonkin tunnettuun ketjuun. Huonekapasiteetista se merkitsee 50 prosentin osuutta. Ketjuihin siis valikoituu yksikkökooltaan suuremmat yritykset. Muiden majoittajien keskeisiä yhteisiä tunnuksia ovat Suomen retkeilymajajärjestö ja Valtakunnallinen leirintäalueverkosto. Retkeilymajajärjestön siipien suojassa toimii 94 liikepaikkaa ja huonetta. Leirintäalueverkostoon kuuluu 163 yritystä, joilla on huone- tai mökkiyksikköä ja vaunupaikkaa. Leirintäsektorin erityispiirteenä on myös SF-Caravanin jäsenille tarkoitetut leirintäalueet. Tarve tavoittaa asiakkaat ja myydä heille matkailun kokonaistuote majoitus- ja muine palveluineen pakottaa yritykset verkostoitumaan. Verkostoitumisen ja yhteistyön perusasioissa; jokaisen osallisen hyötymisessä ja sitoutumisessa, on vielä paljon tarvetta asennemuutokseen. Verkottumisen tunnusmerkistöön kuuluu yhteinen kaupankäynti ja yhteisen palveluprosessin osatekijöiden toteuttaminen ja yhteinen ansainta. Verkottumisena liian usein pidetään yleishyödyllisen yhteistyön tekemistä vailla taloudellista ja toiminnallista yhteisyyttä. Pienet majoitusyksiköt eivät kykene laajamittaisiin ja taloudellisia resursseja vaativiin markkinointitoimiin. Pk-yritysten barometrikyselyihin vastanneet pienyritykset sanovat vuodesta toiseen markkinoinnin olevan yrityksen kehittämisen tärkein kehittämisalue. Kun markkinointikanavien saavuttamiseen on luotu Suomessa peittävä verkko, lienee kyse enemmänkin markkinoinnin ja myynnin osaamattomuudesta ja yhteistyötaitojen puutteesta. Oudoksuntaa aiheuttanee kokemattomille yrittäjille myös välittäjäorganisaation oman liiketoiminnan kattamiseen tarvittavan välityspalkkion ja yhteismarkkinoinnin vuotuismaksujen maksaminen. Välityspalkkiot vaihtelevat prosentin välillä. Alue- ja matkailukeskuskohtaisesti perustetut yhteismarkkinointi- ja varaamoyhtiöt tai -yhdistykset peittävät käytännössä koko Suomen. Suuralueille puolestaan on muodostettu alueiden yhteisiä markkinointiyhteenliittymiä, jotka ensisijassa tähtäävät kansainvälisille markkinoille, mutta joiden luoma suuralueen vetovoima kotimaan matkailussakin on tärkeä. Näitä ovat Lapin Markkinointi Oy, laaja Itä- ja Keski-Suomen Lakeland ja Läntisen Suomen Finnwest.

29 28 Pienten, esimerkiksi maaseutumatkailua harjoittavien yritysten tueksi on muodostunut valtakunnallisia markkinointi- ja varaamo-organisaatioita, kuten Lomarengas ry edustaen noin 500 lomamökkiä. Maaseutumatkailun kehittämistä tukeviin toimiin kannattaa tutustua myös Maaseutumatkailun toimialaraportissa. Suomessa toimii 670 matkatoimistoksi luokiteltua toimipaikkaa. Pääosa näistä on keskittynyt Suomesta ulkomaille suuntautuvaan matkailuun ja liikematkustamiseen. Osa kuitenkin on paneutunut myös kotimaiseen liike-, ryhmä- ja vapaa-ajan matkailuun. Matkatoimistojen suurimpia muutosprosesseja on sähköisen kaupankäynnin yleistyminen erityisesti liikematkustuksessa. Incoming-toimistot puolestaan vastaavat Suomeen tulevasta paketoidusta matkailutuotteistosta ja pidemmälle räätälöidyistä kannustematkailutuotteista, joiden monipuolisen ja vaateliaan sisällön kokoaminen olisi mahdotonta hankkia etäältä ja sähköisesti. Suomessa toimii noin 20 incoming-toimistoa. 5.2 Varaus- ja informaatiojärjestelmät Sähköiset jakelukanavat ovat kehittyneet nopeasti. Internetissä löytää tänä päivänä useita markkinointiyhtiöitä ja matkanjärjestäjiä, jotka välittävä matkatoimistoalan ammattilaisille, liikematkailijoille ja tavallisille kuluttajille hotelleja, mökkejä, lentolippuja ja muita palveluja. Perinteiset hotellivaraamot ovat kehittäneet sähköisen viestinnän ja kaupankäynnin tarjontansa säilyttääkseen kilpailukykynsä markkinoilla. Yhä useampi matka varataan sähköisesti tietoverkossa. Internetin esiinmarssi matkailumarkkinoinnissa on tapahtunut nopeasti. Nettikaupankäynnin yleistyminen on johtanut myös siihen, että matkailupalveluja on yhä enemmän ostettavissa suoraan koti-internetistä. Toistaiseksi se on käytännöllistä standardituotteiden (matkalippujen, hotellihuoneiden) myynnissä. Yhdysvalloissa se merkitsee jo yli puolta matkavarauksista. Maakohtaisia eroja on kuitenkin paljon, esimerkiksi Ranskassa käyttöaste jää varsin alhaiseksi. Verkossa tapahtuva kaupankäynti on vielä kehitysasteeltaan vaihtelevia palveluita alkaen alkuyhteydenotosta asiakkaan ja myyjän välillä ilman tästä yhteydestä seuraavia sähköisiä toimenpiteitä kaupan loppuunsaattamiseksi. Pidemmälle menevissä järjestelmissä kauppa toteutuu eri vaiheineen, vahvistuksineen ja maksusuorituksineen ilman välikäsiä tai yhteydenottoja. Käytännössä kaikki Suomessa toimivat matkanjärjestäjät ovat jo omaksuneet tämän myyntikanavan. Sähköiseen kauppaan on tullut mukaan myös aivan uusia jakeluteitä, online-varaamoja ja nettimatkatoimistoja, jotka myyvät tehokkaasti ja asiakkaan kannalta edullisesti lentopaikkoja ja huoneita vain internetissä. Samoin internetissä on käytettävissä tehokkaita matkan hakukoneita, jotka vertailevat hintoja, mutta eivät itsenäisesti tee varauksia.

30 29 Yleensä tietoverkkojen ja järjestelmien valintaan vaikuttavat ensisijassa kansainväliset lentoyhtiöt, joilla on taloudelliset resurssit ja intressit systeemien laajaan kehittämiseen ja joilla on riittävästi volyymia kattamaan kehityksen kustannukset. Suomalaisten liikenneyhtiöiden valitsema tietoverkkojärjestelmä Amadeus on vahvin ja kansainvälisin matkailupalvelujen tuottajien verkko Suomessa. Sen käyttäjiä on Suomessa yli 500 matkatoimistoa. Amadeuksen ohella muita kansainvälisiä tietoverkkoja ja varausjärjestelmiä ovat Cendantin omistama Galileo, World-Span ja Travelocityn omistama Sabre. Yksilöidympien tuotteiden ja elämysten myynti netissä vaatii enemmän. Tähän uusmedia tarjonnee kehittyessään mahdollisuuksia. Uusmediassa on kyse digitaalisen median tai tietoverkkojen sisältötuotannosta, sen myynnistä, konsultoinnista, koulutuksesta ja kustannustoiminnasta. Uusmedia- ja sisältötuotantoala haluavat toteuttaa matkailukohteiden markkinointia virtuaalisesti. Matkailuyrityksen kannalta tuotettu aineisto soveltuu monipuoliseen markkinointiin niin DVD tai CD-Rom-esityksinä kuin internetissä, jopa sähköisinä esitteinä. Suomeen on kehitetty uusi matkailun Suomi-portaali GoFinland. Tavoitteena on, että yhden portaalin kautta koko suomalainen matkailutarjonta on esillä. Suomessa on tarjolla myös muita portaaleja mm. alueellisista lähtökohdista. Alueelliset organisaatiot kehittivät 1990-luvulla omien varausjärjestelmiensä rinnalle laajaa ammattikäyttäjien PROMIS-markkinointiverkkoaan, joka liittyi osaltaan myös MEK:n markkinainformaatiojärjestelmään (MIS). PROMIS:n tiedot ovat myös internetissä. Matkailun edistämiskeskus tarjoaa internetin välityksellä informaatiota kuluttajille ja ammattilaisille osoitteessa Hotelliketjuilla puolestaan on omat kansainväliset varausjärjestelmänsä, joiden kautta niillä on yhteydet useampaankin kansainväliseen varausjärjestelmään. Hotellien omat varausjärjestelmät ovat kehittyneet myös nopeasti ja uudistamistarpeet ovat jatkuvia. Sama koskee myös hotellien ja ravintoloiden kassajärjestelmiä, jotka kytkeytyvät yrityksen koko tiedonhallintaprosessiin. Halukkaita varausjärjestelmien tekijöiksi on jo runsaasti. Kehittämistyö vaatii kuitenkin korkeaa ammattitaitoa, kokemusta ja erityisesti taloudellisia resursseja, joten yksittäisen yrityksen tai yritysverkoston on syytä tarkoin harkita toimittajavalintojaan, mikäli suunnittelee oman varausjärjestelmän hankintaa. Varausjärjestelmän painavina valintakriteereinä ovat kokemukset systeemin toimivuudesta, sen yhteensopivuus laajoihin matkatoimistot ja matkanjärjestäjät tavoittaviin verkkoihin sekä järjestelmän back office -toiminnot. Edistyksellisempää tietotekniikan hallintaa majoitusalalla edustavat älykortit, jotka toimivat hotellihuoneen avaimena ja maksukorttina yrityksen eri toimipisteissä.

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Matkailun yleisosa. Anneli Harju-Autti Jaakko Ryymin. Toimialaraportti 13/2006. KTM:n ja TE-keskusten julkaisu

Matkailun yleisosa. Anneli Harju-Autti Jaakko Ryymin. Toimialaraportti 13/2006. KTM:n ja TE-keskusten julkaisu Matkailun yleisosa Toimialaraportti 13/2006 Anneli Harju-Autti Jaakko Ryymin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI

Lisätiedot

www.toimialaraportit.fi

www.toimialaraportit.fi Majoitustoiminta www.toimialaraportit.fi Majoitustoiminta Toimialaraportti 15/2006 Anneli Harju-Autti Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi jpmatkailun yleisosa Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro Matkailun

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

www.toimialaraportit.fi

www.toimialaraportit.fi Matkailun yleisosa www.toimialaraportit.fi Matkailun yleisosa Toimialaraportti 13/2006 Anneli Harju-Autti Jaakko Ryymin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu

Lisätiedot

www.toimialaraportit.fi

www.toimialaraportit.fi Majoitustoiminta www.toimialaraportit.fi Majoitustoiminta Toimialaraportti 11/2007 Anneli Harju-Autti Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin

Lisätiedot

www.toimialaraportit.fi

www.toimialaraportit.fi Matkailun yleisosa www.toimialaraportit.fi Matkailun yleisosa Toimialaraportti 10/2007 Anneli Harju-Autti Jaakko Ryymin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Matkailun yleisosa. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Matkailun yleisosa. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Matkailun yleisosa Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi jpmajoitustoiminta Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro Matkailun

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi t Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015 tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.215 Kohti uutta laihaa vuotta Suomen talous ei käänny kasvuun alkuvuonna 2 Poikkeama

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Matkailutilinpito 2011-2013 Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Esityksen sisältö - Hankkeen tavoitteet ja organisointi - Kansainväliset suositukset - Käsitteet ja

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot