Transkriptio

1 Matkailun yleisosa

2 Matkailun yleisosa Toimialaraportti 13/2006 Anneli Harju-Autti Jaakko Ryymin

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Anneli Harju-Autti Varsinais-Suomen TE-keskus Jaakko Ryymin Keski-Suomen TE-keskuks Julkaisuaika Joulukuu 2006 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Matkailun yleisosa Tiivistelmä Matkailuelinkeino on kansainvälisesti elänyt suopeissa olosuhteissa huolimatta viime vuosien monista matkailuunkin heijastuvista ja ennakoimattomista tapahtumista. Käytäntö on osoittanut, että matkailuala elpyy nopeasti vastoinkäymisistä, jos alueelliset rakenteet, saavutettavuus ja turvallisuus ovat kunnossa. Vuonna 2004 kansainvälinen matkailu piristyi roimasti ja kasvuvauhti oli 10 %:n luokkaa ja vuonna 2005 kasvu jatkui noin 6 %:n vauhdilla. Suomessa matkailuelinkeino myös elää hyvin positiivissa merkeissä ja ala uskoo suhdanteiden jatkuvan seuraavan vuoden aikana hyvin suotuisasti. Matkailu yleisosa on osa samaan aikaan julkaistavaa toimialaraporttien kokonaisuutta, jossa esitellään majoitus- ja ravitsemistoimintaa, käyntikohteita, liikunta- ja muita luontoaktiviteetteja sekä maaseutumatkailua. Matkailualojen toiminta niin kysynnän kuin liikevaihdon kannalta on ollut ja ennusteiden mukaan on edelleen kasvussa. Samalla matkailualalla käydään hyvinkin merkittävää rakenteellista murrosta, jossa liiketoiminnan eri osa-alueet yhtäältä eriytyvät ja toisaalta kasvuhakuiset yritykset laajentavat yritystoimintaa eikä yksin kapasiteettia lisäämällä vaan myös yritysostoilla. Kansainvälisten matkatoimistojen omistusrakenteet keskittyvät, kiinteistöjen omistus ja operointi eriytyvät. Ulkomaisten sijoitusten kiinnostus Suomen matkailubisnekseen on kasvanut. Kaikkiaan kiinnostus vapaa-ajanmatkailun bisnekseen on herännyt mahdollisuutena hakea lisäkasvua tavanomaisen liikematkustuksen rinnalla. Matkailun kehittäminen on muuntunut yksittäisistä hankkeista kokonaisvaltaiseen matkailukeskusten strategiseen kehittämiseen. Tätä tukee myös kuluvana vuonna vahvistettu Suomen matkailustrategia. Valintojen tekeminen ja kasvusysäysten aikaansaaminen luo samanaikaisesti uutta tehoa investoinneille ja kehittämispanostuksille ja myös tehokkaalle julkiselle rahoitukselle. Alueellisesti Suomessa on hyvin vahvoja matkailukeskuksia ja toisaalta väestökeskittymien tuntumassa olevia enemmän työmatkailusta hyödyn saavia kaupunkikeskuksia. Suomen kärkialueita matkailukysynnässä ovat Uusimaa, Lappi ja Varsinais-Suomi sekä Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa Nämä alueet ovat myös tarkasteltujen yritysryhmien liikevaihdolla, toimipaikoilla ja henkilöstömäärillä mitaten suurimmat. Näiden palvelualojen yrityksiä on koko maassa Nämä yritykset työllistävät työntekijää. Alojen liikevaihto on yli 4 miljardia euroa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto on lähes 11 miljardia samalla kun matkailutuotteen vetovoiman rakentava ohjelmapalvelut ja käyntikohteet muodostavat noin 2 miljardin liiketoiminnan. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat matkailu, matkailustrategiat, matkailuklusteri, matkailualan yritykset, matkailualan markkinat, kansainvälistymiskatsaus ISSN Kokonaissivumäärä 52 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Tiivistelmä Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Matkailualan keskinäiset kytkennät Matkailualan liikevaihdon jakauma Matkailu kansantaloudessa Toimialan rakenne ja kehitys Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Toimialan alueellinen jakauma Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kansainvälinen kokonaiskuva Markkinoiden kokonaiskuva Suomessa Matkailukysyntä alueellisesti Suomalaisten matkailukysyntä Ulkomainen matkailukysyntä Toimialan ajankohtaiset erityispiirteet Toimialan rakenteet Varaus- ja informaatiojärjestelmät Teknologian hyödyntäminen Wellness- ja hyvinvointimatkailu Laadun kehittäminen Ympäristökysymykset Matkailukeskusten suunnittelu Taloudellinen tila Matkailuyritysten kannattavuus ja taloudellinen asema Yritysten lähiajan kannattavuusnäkymät... 31

7 6 8 Toimialan menestystekijät, ongelmat, kehittämistarpeet Menestystekijät Ongelmat Kehittämistarpeet Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Suhdanne- ja työllisyyskehitys Toimialan strategiat Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet Hyödyllisiä internet-osoitteita Liite Kansainvälistymiskatsaus Suomen kilpailuasema yleisesti Suomen matkailumarkkinoinnin painopisteet ja kohdemaat Teemat ja niiden kysyntä Kesätuotteet Talvi Ympärivuotiset Kehitettävä tuote... 52

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Nyt rakenteeltaan uudistetussa matkailun kokonaisuudessa Matkailun yleisosa -raportti on yksi viidestä matkailualoja koskevasta kokonaisuudesta. Se muodostaa toimialan tarkastelun kannalta yksittäistä alasektoria laajemman kokonaisuuden. Matkailun yleisosan lisäksi Suomen matkailupalveluille ja matkailuyrittäjyydelle keskeisten sektoreiden tunnuspiirteet esitetään raporttisarjan erillisosissa majoitustoiminta, matkailun ohjelmapalvelut, maaseutumatkailu ja ravitsemistoiminta. Matkailun yleisosa paneutuu alan viimeaikaisiin kehityssuuntiin ja tulevaisuuden näkymiin. Raportti päivittää matkailuyrityksille ja alaa tiiviisti seuraaville heidän tarvitsemansa tiedot kootusti markkinoista, toimialan rakenteista alan kehittämisestä. Raportin tiedot perustuvat viimeisimpiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin. Raportin yhteyteen matkailun edistämiskeskus on laatinut kansainvälistymiskatsauksen, jossa kuvataan alan kysyntää ja kilpailutilannetta verrattuna lähialueisiin ja keskeisiin kilpailijamaihin. Katsaus sisältää myös kartoituksen kehittämispotentiaalia omaavista tuoteteemoista. Tässä yhteydessä haluamme kiittää kaikkia raportin toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä ja tahoja. Toivomme, että raportti antaa tiivistetysti uusia ja monitahoisia tietoja alan yrityksille ja sidosryhmille toimialan kehitystyön tueksi. Turussa ja Jyväskylässä Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö Jaakko Ryymin Toimialapäällikkö

9 8 1 Tiivistelmä Matkailuelinkeino on kansainvälisesti elänyt suopeissa olosuhteissa huolimatta viime vuosien monista matkailuakin satuttavista ja ennakoimattomista tapahtumista. Tästä huolimatta on osoittautunut, että matkailuala elpyy nopeasti vastoinkäymisistä, jos alueelliset rakenteet ja saavutettavuus ovat kunnossa ja turvallisuus voidaan luottaa. Vuonna 2004 kansainvälinen matkailu piristyi roimasti ja kasvuvauhti oli 10 %:n luokkaa seurasi edellisvuoden kasvua noin 6 %:n vauhdilla. Suomessa matkailuelinkeino myös elää hyvin positiivissa merkeissä ja ala uskoo suhdanteiden jatkuvan seuraavan vuoden aikana hyvin suotuisasti. Klusterina suoraan matkailukysynnästä elävien yrityksen (majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne, ohjelmapalvelut, matkatoimistot jne.) Kokonaisliikevaihto on noin 10,5 miljardia. Nyt julkaistavassa toimialaraporttikokonaisuudessa näistä yritysluokista esitellään majoitus- ja ravitsemistoimintaa, käyntikohteita, liikunta- ja muita luontoaktiviteetteja sekä maaseutumatkailua. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto on lähes 3,5 miljardia samalla, kun matkailutuotteen vetovoiman rakentava ohjelmapalvelut ja käyntikohteet muodostavat noin 0,5 miljardin liiketoiminnan. Näiden palvelualojen yrityksiä on koko maassa Nämä yritykset työllistävät työntekijää. Matkailualojen toiminta niin kysynnän kuin liikevaihdon kannalta on ollut ja ennusteiden mukaan on edelleen kasvussa. Samalla matkailualalla käydään hyvinkin merkittävää rakenteellista murrosta, jossa liiketoiminnan eri osa-alueet yhtäältä eriytyvät ja toisaalta kasvuhakuiset yritykset laajentavat yritystoimintaa eikä yksin kapasiteettia lisäämällä vaan myös yritysostoilla. Kansainvälisten matkatoimistojen omistusrakenteet keskittyvät, kiinteistöjen omistus ja operointi eriytyvät. Ulkomaisten sijoitusten kiinnostus Suomen matkailubisnekseen on kasvanut. Kaikkiaan kiinnostus vapaa-ajanmatkailun bisnekseen on herännyt mahdollisuutena hakea lisäkasvua tavanomaisen liikematkustuksen rinnalla. Matkailun kehittäminen on muuntunut yksittäisistä hankkeista kokonaisvaltaiseen matkailukeskusten strategiseen kehittämiseen. Tätä tukee myös kuluvana vuonna vahvistettu Suomen matkailustrategia. Valintojen tekeminen ja kasvusysäysten aikaansaaminen luo samanaikaisesti uutta tehoa investoinneille ja kehittämispanostuksille ja myös tehokkaalle julkiselle rahoitukselle. Alueellisesti Suomessa on hyvin vahvoja matkailukeskuksia ja toisaalta väestökeskittymien tuntumassa olevia enemmän työmatkailusta hyödyn saavia kaupunkikeskuksia. Suomen kärkialueita matkailukysynnässä ovat Uusimaa, Lappi ja Varsinais-Suomi sekä Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa nämä alueet ovat myös tarkasteltujen yritysryhmien liikevaihdolla, toimipaikoilla ja henkilöstömäärillä mitaten suurimmat.

10 9 2 Toimialan määrittely ja sisältö 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana eri toimialojen kokonaisuutena, jossa keskeisiä sektoreita ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä sektoreita matkailussa ovat luonnollisesti matkatoimistot sekä aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat myös käsi- ja pienteollisuus, pankkitoiminta ja vähittäiskauppa. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viimekädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Siten matkailua kuvataan usein markkinoina. Majoitustoiminta luetaan matkailupalveluksi, joskin sektorin yritysten ravitsemispalvelut tyydyttävät samanaikaisesti myös paikalliskysyntää. Matkailun yleis- ja sektoreiden erillisraporteissa käsitellään tilastollisia tietoja seuraavan TOL luokituksen mukaisesti: Taulukko 1. Matkailun yritystoiminnan laajuus Suomessa v Yritysten lukumäärä MAJOITUSTOIMINTA Henkilöstön määrä Liikevaihto (1 000 ) 551 Hotellit Retkeilymajat Leirintäalueet, ml. Matkailuvaunualueet Matkustajakodit ja täysihoitolat Muualla mainitsematon majoitustoiminta RAVITSEMISTOIMINTA Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit OHJELMAPALVELUT Muu matkailua palveleva toiminta Huvipuistot Museot, näyttelyt sekä historiall. paikkojen ja rak. suojelu Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut KAIKKI YHTEENSÄ Lähde: Toimiala online/tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri

11 10 Tämä toimialaraportti kuvaa matkailua liiketoimintana ja alan keskeisiä kehityssuuntia matkailun toimialakentällä lukuun ottamatta liikennettä. Yritysten näkemyksiä lähitulevaisuudesta on selvitetty tähän raporttiin Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyssä. Alan tilannetta kuvaava numeraalinen aineisto perustuu pääasiassa tilastoihin (tilastokeskus, MEK, SHR) sekä tutkimuslaitosten erillisselvityksiin. 2.2 Matkailualan keskinäiset ja lähitoimialojen kytkennät Majoitus- ja ravitsemistoimialan klusteritarkasteluja kuvaa markkinointiverkostoihin ja yhteistoimintamalleihin perustuvat verkostot mutta myös klustereille ominaiset tuotantolähtöiset yhteenliittymät. ETLA on selvittänyt majoitus- ja ravitsemisalan näkökulmasta alan klusterirakennetta lähitoimialoineen. Taulukko 2. Hotelli- ja ravintola-alan tuki- ja lähitoimialat Tuotantopanokset elintarviketeollisuus kasvinviljely puutarhatalous juomien valmistus tukkukauppa Tuotantovälineet talonrakennus kiinteistövuokraus jäähdytys- ja tuuletus laitteiden valmistus tietoliikennevälineiden infrastruktuuri kassajärjestelmien valmistus taloustavaroiden valmistus Tuotannontekijäin ylläpito, huolto ja turvapalvelut kiinteistönhoito pesulatoiminta siivoustoiminta etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu ja Markkinointipalvelut matkanjärjestäjät matkatoimistot yhteisöt markkinointipalvelut Vetovoimatekijät huvipuistot, puuhamaat museot ja näyttelyt näyttämö- ja konserttitoiminta urheiluhallit ja kentät muut virkistyspalvelut messut ja tapahtumat vähittäiskauppa Liikennevirrat linja-autoliikenne rautatie- ja lentoliikenne laivaliikenne tiestö Ohjelma- ja viihdepalvelut ohjelmatoimistot muut oheispalvelut Lähde: ETLA

12 Matkailualan liikevaihdon jakauma Matkailusta riippuvaisten eli tyypillisten matkailupalveluyritysten joukko (25 toimialasektoria) koostuu yrityksestä, joiden kokonaisliikevaihto on lähes 10,5 miljardia euroa. Tätä voidaan pitää alan sisäisenä klusterina. Taulukko 3. Matkailuklusterin yritysten ja liikevaihdon rakenne toimialoittain TOLryhmä Toimialan nimi Yritykset Liikevaihto Matkailuklusteri yhteensä Majoitustoiminta Ravitsemistoiminta Ateriapalvelut Taksiliikenne Muu maitse tapahtuva henkilöliikenne (tilausliikenne) Meriliikenteen henkilökuljetus (autolautat ja matkustajaliikenne) Kotimaan rannikkoliikenne ( tavarat, henkilöt, vesitaksit) Sisävesiliikenne (hinaukset, tavaraliikenne, henkilöliikenne) Ilmaliikenne Tilauslentoliikenne (charter- lentotoiminta, lentotaksit) Linja-autoasemat Satamat (ja terminaalit) Muu ilmailuliikennettä palveleva toiminta (lentokentän palvelut) Matkatoimistot Muu matkailua palveleva toiminta (elämysmatkailu, safarit) Autojen vuokrauspalvelut Urheilu- ja liikuntavälineiden vuokraus Messujen ja kongressien järjestäminen Huvipuistot Museot, näyttelyt, historialliset paikat Kasvitiet. puutarhat, eläintarhat, luonnonpuistot Urheilukentät- ja hallit, stadionit (golf, hiihtokeskukset) Urheilutoiminta (hiihtokoulut, kuntokoulut, golfopetus) Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut Kylpylä ym. palvelut Lähde: tilastokeskus Matkailu kansantaloudessa Matkailu työllistää maailmassa yli 200 miljoonaa ihmistä eli yli 10 % maailman kokonaistyövoimasta. Osuus maailman bkt:sta on noin 11 %. Kansainvälinen matkailun kehitys on ollut positiivinen, mutta hidastunut viime vuosina noin 3 %:iin, mutta on jälleen piristynyt vuosina 2004 ja 2005 ollen noin 6 %.n kasvussa.

13 12 Euroopan unionin alueella matkailun osuus bkt:sta on noin 6 %. Ala työllistää 9 miljoonaa ihmistä. Kansantalouden luvut ovat usein summittaisia. Koska tilastointimenetelmät eivät yksilöi matkailutuotantoa, vaan osana muuta palvelutuotantoa. Tilastointia parannetaan ns.,matkailun satelliittitilinpidolla. Satelliittitilinpidon (tsa) mukaan Suomessa kulutettiin matkailuun yhteensä 8,3 miljardia euroa vuonna Matkailun aikaansaama arvonlisäys on 2,4 prosenttia Suomen BKT:sta. Matkailun välitön työllistävä vaikutus koko maassa on henkilöä. Ulkomaisten matkailijoiden osuus matkailuun kohdistuneesta kokonaiskulutuksesta Suomessa oli noin 29 %. Kotimaisten matkailijoiden osuus on 50 %. Loput kulutuksesta syntyy korvattujen työajan matkakulujen ja kesämökkiluonteisen kulutuksen kautta. Lukuun sisältyvät majoitus- ja ravitsemispalvelut, henkilöliikenne, matkatoimistopalvelut, kulttuuri- ja virkistyspalvelut, polttoaineet, ostokset kaupasta ja muut sekalaiset matkailuun liittyvät kulut. Eri alojen (esim. ravintolat ja vähittäiskauppa) tuotannon arvo on huomioitu vain siltä osin, kun se on matkailukysynnän johdosta syntynyt.

14 13 3 Toimialan rakenne ja kehitys Indeksit Matkatoimistot yms Hotellit 5523 Muu majoitustoiminta Urheilutoiminta Matkailu-klusteri Loka 2001 Elo 2002 Kesä 2003 Huhti 2004 Helmi 2004 Joulu 2005 Loka 2006 Elo Lähde: Toimiala online/tilastokeskus Kuva 1. Eräiden matkailusektoreiden liikevaihdon kehitys koko maassa / Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Toimipaikat Taulukko 4. Toimipaikkojen kehitys TOIMIPAIKAT MAJOITUSTOIMINTA 551 Hotellit Retkeilymajat Leirintäalueet, ml. matkailuvaunualueet Matkustajakodit ja täysihoitolat Muualla mainitsematon majoitustoiminta RAVITSEMISTOIMINTA Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit OHJELMAPALVELUT Muu matkailua palveleva toiminta Huvipuistot Museot, näyttelyt sekä historiall. paikkojen ja rakennusten suojelu Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri

15 14 Majoitus- ravitsemis- ja ohjelmapalvelujen toimialoilla on lähes toimipaikkaa. Hotellityyppisillä toimipaikoilla on keskeinen asema määrällisesti ja toiminnallisesti. Suurten ketjujen näkyvyydestä ja kapasiteetista huolimatta Suomi on edelleen hyvin pienten hotellien maa. Majoitusalan muutkin yritykset ovat varsin mikrokokoisia suhteessa hotelleihin. Kaikki eivät myöskään toimi ympärivuotisesti. Monet kohteet ovat joko talvikauden tai kesäsesongin suljettuna riippuen kysynnän painottumisesta eri vuodenaikoihin. Maaseutumatkailun toimipaikkojen tarkkaa kokonaismäärää on vaikea arvioida koska toiminta on vielä usein osana maatilaverotusta eikä ole siten erotettavissa esim. TOL-ryhmien mukaisesti. Matkailun teemaryhmän erillisselvityksen mukaan matkailutoimintaa harjoittavia maaseutuyrityksiä oli vuonna 2002 n toimipaikkaa. Tämän hetkinen arvio on n yritystä. TOL-ryhmässä on lisäksi mm. Yhtiöitettyjä maaseutumatkailuyrityksiä arviolta n Ravitsemisalan toimipaikkoja on Suomessa kymmenkertainen määrä (noin 9 000) verrattuna majoitusalan toimipaikkoihin. Ohjelmapalveluyritysten toimipaikkoja on Suomessa n Toiminnan kokonaislaajuuden arviointia vaikeuttaa lisäksi toimintojen sijoittuminen usein yrityksen päätoimialan mukaiseen luokkaan (esim. kylpylät ja hiihtohissit hotellien yhteydessä). Luontoaktiviteetteja tarjoavat yritykset jakautuvat tilastoinnissa myös mm. Vuokraustoimintaan (kelkkailu, laitteet), muuhun huvi- ja virkistystoimintaan sekä matkailua palvelevaan muuhun toimintaan matkatoimistopalvelujen rinnalla. Liikevaihto Toimipaikkojen liikevaihtotiedot perustuvat tilastokeskuksen yrityskannan viimeisimpiin vahvistettuihin verotustietoihin. Jättiläisosan alan bisneksestä tekevät hotellit ja ravintolat ja kahvila-ravintolat, lähes 3,5 miljardia euroa. Ohjelmapalvelujen n. 500 milj. euron liikevaihdosta 392 milj. euroa eli n. 80 % kertyy liikuntasektorin yrityksistä sekä safari- ja elämystuotannon yrityksistä. Huvipuistojen osuus on n. 10 %. Ravitsemispalveluiden liikevaihdosta enin osa kuuluu ravintoloille ja kahvilaravintoloille, yhteensä 2.3 m.

16 15 Taulukko 5. Liikevaihdon kehitys LIIKEVAIHTO (1 000 euroa) MAJOITUSTOIMINTA 551 Hotellit Retkeilymajat Leirintäalueet, ml. matkailuvaunualueet Matkustajakodit ja täysihoitolat Muualla mainitsematon majoitustoiminta RAVITSEMISTOIMINTA Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit OHJELMAPALVELUT Muu matkailua palveleva toiminta Huvipuistot Museot, näyttelyt sekä historiall. paikkojen ja rakenn. suojelu Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri Työpaikat Majoitus- ja ravitsemisalan sekä ohjelmapalveluiden kokonaistyöllisten määrä on noin Alan työllisyydessä on leimallista kausiluonteisuus ja ulkoa ostettavien palvelujen, kuten siivouspalveluiden välillinen vaikutus. Myös ohjelmapalvelutoiminnassa on tyypillistä oppaiden osa-aikaisuus. Keskeisin rooli työllistäjinä on ravitsemisliikkeillä.

17 16 Taulukko 6. Henkilöstömäärän kehitys HENKILÖSTÖ MAJOITUSTOIMINTA 551 Hotellit Retkeilymajat Leirintäalueet, ml. matkailuvaunualueet Matkustajakodit ja täysihoitolat Muualla mainitsematon majoitustoiminta RAVITSEMISTOIMINTA Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit OHJELMAPALVELUT Muu matkailua palveleva toiminta Huvipuistot Museot, näyttelyt sekä historiall. paikkojen ja rakenn. suojelu Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 3.2 Toimialan alueellinen jakauma Taulukko 7. Yritysten toimipaikat TE-keskuksittain 2004 Toimipaikat Hotellit Muu majoitustoiminta Ravitsemistoiminta Käyntikohteet Liikuntakohteet Aktiviteetit Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritysrekisteri

18 Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Taulukko 8. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset toimialaryhmittäin Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit MAJOITUSTOIMINTA 551 Hotellit Retkeilymajat Leirintäalueet, ml. matkailuvaunual Matkustajakodit ja täysihoitolat Muualla mainitsematon majoitustoiminta Yhteensä RAVITSEMISTOIMINTA Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit Yhteensä OHJELMAPALVELUT Muu matkailua palveleva toiminta Huvipuistot Museot, näyttelyt sekä historiall paikkojen ja rakennusten suojelu 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot 9261 Urheilukentät, -hallit ja stadionit Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Alan konkurssikehitys on ollut suhteellisen vakaa ja lukumäärät varsin pieniä. Konkurssihakemus kohtaa useimmiten ravintola-alaa. Yrityssaneerausta ei enää ole käytetty tervehdyttämiskeinona 1990-luvun lamavuosien tapaan. Aikanaan konkurssiin ajautunut kapasiteetti on säilynyt edelleen kilpailluilla majoitusmarkkinoilla. Useimmiten kaupankäynti ehtyy paikkakunnan tai yrityksen taantumisen vuoksi. Esimerkiksi hotellin kilpailukyky on paljolti riippuvainen sijainnin ja palvelun laadun ohella myös kiinteistön kunnosta. Yrityksen tai kiinteistön omistajan mahdollisuudet peruskorjata vanhaa ja luoda uusia, toimivia liikeideoita ovat usein rajalliset. Kilpailukyvytönkin kapasiteetti jää herkästi majoitusmarkkinoille. Vain harvoin kapasiteetti kokonaan poistuu majoitusmarkkinoilta. Ravintola-ala poikkeaa tästä oleellisesti. Yritysten liikeidean ja toimintakonseptin elinkaari on hyvin lyhyt, ehkä jopa 3 vuotta. Kilpailun kovetessa se merkitsee joko yrittäjyyden vaihtumista nopeassa tahdissa tai konseptin uusiutumista.

19 18 4 Markkinoiden rakenne ja kehitys 4.1 Markkinoiden kansainvälinen kokonaiskuva Viime vuosina kansainvälinen matkailu on ollut vahvasti kasvusuuntainen huolimatta monista kehitystä häirinneistä tekijöistä. Kasvuvauhti oli %, kun se edellisenä vuonna oli 10 %:n ennätystasoa oli myös 800 miljoonan matkailijan rajapyykin ylitysvaihe. Terrorismin pelon ohella irakin sota, epidemiat ja luonnonkatastrofit ovat olleet viime aikojen matkailun kehityskulkuun vaikuttavia tekijöitä. Luonnollisesti myös nousukaudet ja taantumat ovat vaikuttaneet matkailukysyntään. Kansainvälinen matkailu toipuu kuitenkin nopeasti häiriöistä. Edelleenkin on syytä muistaa, kuinka herkästi kysyntä tyrehtyy tai suuntaa uusille alueille erilaisten uhka- ja taloudellisten tilanteiden vuoksi, mutta usein palautuu ennalleen sitä mukaa kuin rakenteet sen sallivat. Matkailumarkkinoiden kokonaiskuvaa ovat värittäneet viime vuosina myös lentoyhtiöiden taloudelliset vaikeudet ja markkinatilanteesta johtunut hintakilpailu sekä halpalentoyhtiöiden vahvistunut asema markkinoilla. Jakeluteiden rakenteissa on myös tapahtunut voimakasta keskittymistä. Suuret kansainväliset matkanjärjestäjät ovat vallanneet markkinoita ostamalla oman sateenvarjonsa alle kansallisella tasolla operoivia matkanjärjestäjiä ja matkatoimistoja. Euroopan unionin jäsenmaat ovat merkittävin matkailukohde maailmassa ja samalla tärkein matkailun lähtöalue. Euroopan markkinaosuutta nakertaa kuitenkin hiljalleen esimerkiksi aasian ja tyynenmeren matkailun kehittyminen. Näillä alueilla matkailu kehittyy nopeimmin maailmassa. Japanilaiset ovat tärkein ja halutuin kohderyhmä, sillä he käyttävät rahaa ulkomaanmatkailuun neljä kertaa enemmän kuin eurooppalaiset ja kaksi kertaa enemmän kuin amerikkalaiset. Kiinan matkailun vapautuminen ja turistiviisumien helpompi saatavuus enteilevät suurta kiinnostusta tähän valtavat potentiaalit omaavaan markkina-alueeseen. Myös intiaan kohdistuu tällä hetkellä uusia odotuksia. Matkailun odotetaan kasvavan edelleen vuoteen 2010 ja 2020 mennessä ennusteiden vaihdellessa vajaasta 2 % 4 %:iin. Tarkemmin ennusteita on kuvattu Matkailun edistämiskeskuksen tuottamassa kansainvälistymiskatsausliitteessä. 4.2 Markkinoiden kokonaiskuva Suomessa Suomalaisen matkailuelinkeinon perusta on kotimaisessa kysynnässä. Kuitenkin alan kehittymisen lisäarvo haetaan ulkomailta, ulkomaisesta matkailutulosta ja kotimaista matkailua parempikatteisesta kysynnästä. Ulkomaisen kysynnän kehitykseen voidaan vaikuttaa lähinnä vapaa-ajan matkailutarjonnalla. Työmatkailu, olipa sitten kysymys koti- tai ul-

20 19 komaisesta, ei yleensä muuta suuntaansa matkailumarkkinoinnin ansiosta, vaan kansainvälisen kaupan tai muun taloudellisen yhteistoiminnan seurauksena. Tämän päivän Suomessa yövytään rekisteröidysti 17,3 miljoonaa (v. 2005) kertaa maksullisessa majoituksessa. Näistä suomalaisia on 12,8 miljoonaa yötä ja ulkomaisia 4,5 miljoonaa yötä. Kotimainen matkailukysyntä muodostaa siis majoitusliikkeiden asiakaskunnasta laskettuna 3/4. Majoituskysynnästä noin 70 % on vapaa-ajan kysyntään ja 30 % ammattiin tai vastaavaan liittyvää kysyntää. Vapaa-ajan matkailulla on ollut viime aikoina veturin asema, sillä työmatkailu ei ole oleellisesti kehittynyt. Vuorokautta Kotimaiset yöpymiset Ulkomaiset yöpymiset Lähde: Tilastokeskus, matkailutilasto Kuva 2. Majoitusvuorokausien kehitys majoitusliikkeissä Matkailukysyntä alueellisesti Matkailun alueellista kysyntää voidaan luotettavasti mitata majoitustilastojen kautta. Luotettavuus kasvaa uuden majoitusta koskevan lakiuudistuksen kautta. Majoituskysyntä jakautuu hyvin epätasaisesti alueiden kesken. Kysyntä on suurinta uudellamaalla pääkaupunkiseudun ansiosta. Matkailukysynnän muut vahvat alueet ovat Lappi, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, mutta hyvin erilaisista syistä. Uusimpana kasvualueena on Pohjois- Pohjanmaa. Nämä markkinoiden hallitsijat yltävät 1 4 miljoonaan majoitusvuorokauteen, ja ne kattavat puolet matkailun valtakunnallisesta majoituskysynnästä.