. HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET LAIT.OKSET.

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO. IV.. HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET LAIT.OKSET VUOSIKERTOMUS JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS. HELSINGISSÄ SANOMALEHTI- JA KIRJAPAINO-OSAKEYHTIÖN KIRJAPAiNO.. 19~8

2 STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGfORS. IV. SERVICES -TECHNIQUES MUNICIPAUX RAPPORTS ANNU~LS PUBLIES PAR L'ADMINISTRATION DES SERVICES TECHNIQUES MUNICIPAUX..HELSINGfORS, 1918.

3 SISÄLLYSLUETTELO. TABU DES MATIERES. Siv. Page. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hal- Administration des services techniques munilitus V cipaux.... _ V Vesijohtolaitos.... Service des eaux... _... _ Kaasulaitos Usine å gaz... _.. _ Sähkölaitos _... _... _ 81 Usine d'electricite. _.... _..._.. _ 81

4 Kertomus, Helsingin kaupungin Teknillisten laitosten Hallituksen julkaisema, vuodelta_1917. Sähkölaitoksen tciimeenpanevan johtajan toimeen, joka edellisen omistajan eroamisen kautta oli tullut vapaaksi, astui 1 p:nä tammikuuta insinööri Lars W. Åberg', jonka Kaupunginvaltuusto joulukuun 5 p:nä 1916 oli siihen valinnut. Vuonna ovat Hallituksen vakinaisina jäseninä olleet: professori K. Axel Ahlfors, Hallituksen puheenjohtaja, filosofian maisteri A. E. Alfthan, Hallituksen varapuheenjohtaja, jotka Kaupunginvaltuusto on valinnut, sekä pankinjohtaja Arthur Neovius, Rahatoimikamarin valitsemana, samalla kuin insinööri fredr. Rosberg ja vuorineuvos Adolf Engström sekä professori A. L. Hjelmman ovat toimineet varajäseninä. - 'Vuonna 1917 on Hallitus käsitellyt noin 380 asiaa. KaupunginvaltuustolIe on Hallitus m. m. tehnyt seuraavat esitykset: 17. p:nä tammikuuta sähkölaitoksen hallinnon uudistamisesta; 30 vesijohtolaitoksen vastaisesta laajentamises~a; 14,,-maaliskuuta, koskeva kaasuhinnan korottamista; 25,,' huhtikuuta sähkölaitoksen valtuuttamisesta tekemään sopimus virranantamis,esta Malmin sähkölaitokselle;, 2 toukokuuta osakeyhtiön Mankala fors Aktieholag kaikkien osakkeitten ostosta; 27 heinäkuuta ehdotuksen kaasuhi,nnan vieläkin korottamisesta; 19 syyskuuta asiassa, koskeva sähkölaitoksen yleisen virranhankintataksan korottamista; 18 lokakuuta kulutetun veden maksujen korottamisesta; 18 koskeva kaasu hinnan vieläkin korottamista; 25 ehdotuksen luoton myöntämisestä teknillisten laitosten palvelijakunnalle ja työmiehille elintarpeiden hankkimista varten; 29 l' marraskuuta viimeksimainittua ehdotusta koskevasta muutoksesta;. 20 joulukuuta' erinäisiä viemärijohtoja koskevasta ohjesäännöstä; samana päivänä tullivapaudesta vesijohtotarpeille ja suoritettuj,en maksujen takäisinannosta. Helsingissä elökuussa Helsingin kaupungin Tekniilisten laitosten Hallitus: K. Axel Alilfors. Aljr. Tuominen, v. ~.

5 Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna Kulunut vuosi on ollut laitokselle epäedullinen sen ta.kia että vuoden ensi kuukausina vallitsi pakkaskausi, joka aiheutti johtoverkon jäätymisen monessa paikassa, huolimatta yhtämittaisesta tarkastuksesta ja alituisista huuhteluista paloposteista vieläpä sunnuntaisin ja pyhäpäivinäkin ja vaikka jonakuna aikana vettä sai hitaasti juosta jopa 18 palopostista eri paikoissa kaupunkia. Kustannukset putki verkon ja siihen kuuluvien palopostien ja venttiilien hoidosta ja kunnossapidosta ovat sen vuoksi nousseet verraten paljon, jotapaitsi vedenpumppuaminen on noussut tavallista lisäystä suuremmaksi ja ero pumputun ja mittarien kautta kulutetun vesimäärien välillä on ollut suurempi kuin mitä viimeisinä vuosina on ollut tavallista. Koska on jonkunverran tärkeätä verrata tätä pakkaskautta muihin sellaisiin vesijohdon olemassaolon aikana ilmoitetaan tässä muutaman kylmemmän talven keskilämmönasteet neljältä talvikuukaudelta jouluk.-:-maalisk. Keskilämmönaste v jouluk.-.maalisk c Yleinen keskiarvo 78 vuodelta C c c c. Joulukuun 27 p:nä 1915 päivätyssä, KaupunginvaltuustolIe annetussa esityksessä professori Arthur af Forselles oli ehdottanut vesijohtolaitoksen täydentämistä pohjavettä tarjoavalla juomavesijohdolla, ja Kaupunginvaltuusto asetti seuraavan tammikuun 25 p:nä kysymyksen valmistelua varten komitean, joka vuoden 1917 alussa antoi Valtuustolle mietintönsä. Komitea ehdotti Kaupunginvaltuuston päätettäväksi: että kaupungin vesijohdon täydentämisehdotus, koskien pohjavettä tarjoavaa juomavesijohtoa, jätettäisiin tällä kertaa siksensä sekä että asetettaisiin komitea, joka selvittäisi kaupungin vastaisen vedentarjoilua koskevan kysymyksen. Vesijohtolaitoksen huolpautettua vält,1:ämättömyydestä ryhtyä lähimmässä vastaisuudessa toimenpiteisiin kaupungin nykyisien vedentarjoilulaitosten laajentamiseksi, jotka v~denkulutuksen jatkuvan suurenemisen takia pian olisivat riittämättömät, kaupungin Teknillisten laitosten Hallitus oli antanut KaupunginvaltuustolIe ehdotuksen komitea.n

6 2 asettamiseksi tämän kysymyksen valmistelua varten ja Rahatoimikamarikin kannatti tätä ehdotusta. Helmikuun 27 p:nä pitämässään kokouksessa Kaupunginvaltuusto päätti antaa juomavesijohdon ehdotuksen tällä kertaa raueta ja asetti ehdotetun komitean, joka valmistelisi tähän kuuluvia kysymyksiä. Toukokuun 11 p:nä päivätyssä Valtuustolle antamassaan mietinnössä tämä komitea ehdottaa -sittenkuin kaupungin Teknillisten laitosten Hallitus oli ottanut osaa asian käsittelyyn ja kaikin puolin komitean mielipidettä kannattanut - että vesijohtolaitos Vanhassakaupungissa laajennettaisiin ka,hdella pikasuodattimella ja kahdella saostusaltaalla sekä että tätä tarkoitusta varten määrättäisiin Smk 2,700,000:-. Sitten kuin Rahatoimikamarikin oli puoltanut täta ehdotusta.. Kaupunginvaltuusto myönsi lisätyin luvuin lokakuun 9 p:nä anotun rahamäärän. Mutta jo elokuun 9 p:nä Rahatoimi kamari oli päättänyt, että maa- ja louhimistyöt altaiden rakentamisessa olisi aloitettava työn hankkimiseksi kaupungin kirjoissa oleville työmiehille, ja nämät työt aloitettiin myös heti sen jälkeen. Paitsi tätä laajentamisehdotusta komitean kokouksessa pohdittiin vuoden ensi puoliskolla mahdollisuutta saada pohjavettä kaupunkiin riittävästi, kuitenkaan tekemättä mitään lopullista päätöstä. Laitoksen aikaisemmin tekemiä pohjavesitutkimuksia täydennettiin - sen mukaan kuin työvoimaa oli saatavana - mittaamalla talven kuluessa maan pinnalle juoksevat pohjavesimäärät useammassa paikassa, ja kun silloin vallitseva alhainen lämpömäärä oli tuollaisille mittauksiile erittäin sopiva, voidaan saavutettuja tuloksia pitää hyvin luotettavina. Vuoden kuluessa on Hallituksen eri päätöksen mukaan työmiesten palkkoja korotettu kuusi kertaa. Vuonna 1916 maksettuihin palkoihin on lisäyksiä myönnetty tammikuun 27 p:ltä, maaliskuun 1, huhtikuun 1, kesäkuun 1, syyskuun 1 ja marraskuun 1 p:ltä. Huhtikuun 22 p:ltä otettiin työmiesten vaatimuksesta Kaupunginvaltuuston myöntymyksellä käytäntöön kahdeksan tunijin työpäivä ll s. o. 47 tuntia viikossa, alentamatta viikkopalkkoja. Vuoden lopussa vaihtelivat palkat 2: 05 ja 2: 50 markan välillä tunnissa, jonka lisäksi maksettiin kalliinajanlisäyksiä jokaiselle työmiehelle 40 markkaa kuukaudelta ja sen lisäksi vielä 16 markkaa kuukaudelta jokaisen 15 vuotta nuoremman lapsen puolesta, kuitenkin korkeintaan 5 lapsen puolesta. Työmiehet, jotka työskentelivat tuntipalkalla jo elokuussa 1914, siis ennen sodan puhkeamista, nauttivat siten palkkoja jotka kalliinajan Iisäyksineen ovat tunnissa keskimäärin 358 Olo suuremmat kuin palkat mainittuna kuukautena v Virka- ja palvelusmiehille Kaupunginvaltuusto on myöntänyt suurennettuja kalliinajanlisäyksiä kaksi kertaa, nimittäin elokuun 1 p:ltä ja marraskuun 1 p:ltä. Nämät kalliinajanlisäykset nousivat viime vuonna yhteensä 65,063: 64 markkaan, mutta tämä summa on viimekin vuonna pantu erityisen määrärahan tiliin, josta syystä sitä ei ole laitoksen menoissa. Mainittava on myös, että laitoksen putki verkon mestari, J. Äijälä, joka vuodesta 1903 täydellisesti laitoksen mieliksi innolla ja harrastuksella on hoitanut tätä tointa, työmiesten pakotuksesta täytyi erota laitoksen palveluksesta ja lähti kesäkuun 30 p:nä; kaupunki myönsi hänelle eläkkeen 1). 1) Tätä kirjoittaessa on Äijälä muutiuneiden olosuhteiden takia palannut virkaansa huhtikuun 20 p:nä 1918.

7 3 Kuten edellämainitusta jo selviää, on osa menoja talvella vallitsevan pakkasen takia paljon lisääntynyt. Kuiva sää kesällä aiheutti vedenpumppuamisessa suuren kulutuksen kaupungin sähkölaitoksen sähköä ja kun tähän lisätään suuremmat palkat ja lisämaksut kaikenlaisista aineista, on luonnollista, etteivät arvioidut menot ole voineet riittää, vaan on niitä useammassa tapauksessa melkoisesti ylitetty. 1. Tulos käytöstä. Vantaan joen vesimäärä laitoksen perustamisesta saakka toimivan kahden turbiinipumpun ja helmikuussa v käyntiin pannun sähkögeneraattorilla varustetun 300 hv. turbiinin käyttöön on vuoden alkupuolella vallitsevan kovan pakkasen ja kuivan kesän takia ollut verraten niukka. Heinäkuun 17 ja 18 p:nä sekä elokuun 8, 9 ja 12 p:nä oli vesimäärä niin pieni ettei käyttövettä ylipäänsä ollut saatavana, vaan' oli koko vesimäärä pumputtava kaupungin sähkölaitoksen sähkönenergialla. Marras- ja joulukuussa ovat ]äänhäiriöt muutamana päivänä vaikeuttaneet käyttöä. Vedenkorkeus padonkynnykseen verrattuna selviää seuraavasta taulusta, jossa esi- ' tetään paitsi tietoja kaupungin sähkölaitoksen antamasta sähkön energia määrästä, myöskin sademäärä ja keskilämpömäärä Meteorologisen Keskusaseman antamien tietojen mukaan. Vedenkorkeus Vantaan joessa y. m. Vuosi ja kuukausi Sähkölaitok- Keskiarvo Suurin arvo Pienin arvo sen antama SaademlUlrä Keskilämpöm m m energia mm aste C kwt 1917 Tammikuu , Helmikuu... +' , Maaliskuu... ± , Huhtikuu , Toukokuu , Kesäkuu , Heinäkuu , Elokuu , Syyskuu , Lokakuu.: , Marraskuu , Joulukuu , Koko vuosi , , , : , , ' , , ' 255, ,

8 4 Jäänlähtö joessa alkoi. huhtikuun 23 p:nä m vedenkorkeudella padon kynnyksestä mitattuna. Vuodesta 1886 ovat jäänlähdöt tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 21 p:nä. Aikåsin jäänlähtö, maaliskuun 29 p:nä, sattui vuonna 1890, myöhäisin toukokuun 1 p:nä, v Vedenpuhdistaminen. Veden kemiallinen puhdistaminen on viime vuonna toiminut hyvin tyydyttävästi. Paitsi tavallisella saostamisella rikkihappoisella savimaalla ja sitä seuraavalla selkeyttämisellä sekä pikasuodauamiseua on vantaan vettä huhtikuun 15 p:stä toukokuun 5 p:ään ja elokuun 30 p:stä marraskuun 30 p:ään sekä joulukuun 7 ja 27 p:n välillä myöskin käsitelty klorilla. Seuraava taulu sisältää yhdistelmän joki- ja johtovedessä löytyvästä bakteerimää. rästä eri vuosina, jolloin kemiallinen puhdistaminen on toiminnut, sekä saavutetusta puhdistuksen tehosta: Vu o n n a BakteeripeSäkkeiden luku cm3:ssä Vantaan joen vettä Vesijohtovettä 0 ~ ::r p. Ui' ;:0: ' (1) 9 9 CJl CJl :: ~(I) 1»' ~ ~(I) ~(I) ~~ 1»'(1) (1) ~' ~~ 1»'::3 ~' ~~ e;::3 ::r... ;:0:... ;:0: 1»='1'. ~S ~:5' 0 ~7' ~5' ~5' 0 ~ 2' ,841 91, , ,303 93, , , , ,531 76, , , , ,602 86, ) 50 1) ) , , ) 103 2) 2, ) , , Saavutettu puhdistuksen teho on siis varsin hyvä, /0, ja bakteeripesäkkeiden. luku vesijohtovedessä keskimäärin ainoastaan 7 pesäkettä kuutiosenttimetriä kohti, tai vähenimän kuin milloinkaan ennen. Yksityiskohtaiset tiedot puhdistamisesta selviävät jäljempänä olevasta liitteestä n:o 3 ja graafillisesta liitteestä n:o 2. Vedenpumppuaminen. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä nousee 7,540,936' kuutiometriin. Seuraava taulu näyttää joka kuukaud~ssa pumputun vesimäärän ja sen jaon eri pumppulajeille: 1) Tammi-Iokakuulle. - 2) Helmi-joulukuulle.

9 5 Kuukausi Turbiini- Höyry- Keskipakols- Pumppuaminen pumput pumppu pumput vuorokaudessa en:,:;.;:,:;.;:,:;.;: Yhteensä,:;.;: t:: ::s1. 1»'. g. ~ 2~ 2'S - m 3 -en, t::~ 9 Co 9 S- 9 5' ~ - m 3 ~ -. ms ::te: m 3 c:~ c:g _. 1» 1» _. 1» _. 1» _. co9 '9 '9 :>; :>; :>; 1» 1»... 1»!!l' ;, Tammikuu... 1, , , ,130 19,101 21,177 13,956 Helmikuu... 1, , , ,717 20,668 23,449 15,927 Maaliskuu... 1, , , , ,416 23,433 27,718 17,703 Huhtikuu... 1, , i, , ,211 22,774 26,618 17,607 Toukokuu... 1, , , , ,553 21,760 23,800 16,449 Kesäkuu... 1, , , , ,918 21,331 23,668 13,734 Heinäkuu , , , ,378 19,238 21,348 13,819 Elokuu , ,788 1, , ,294 20,009 22,330 13,959 Syyskuu , , , ,801 19,560 21,195 11,373 Lokakuu... 1, , , ,948 19,998 21,924 14,777 Marraskuu... 1, , , ,219 19,774 21,606 14,189 Joulukuu 'j 1, , , , ,351 20,302 22,959 16,063 Koko vuosi 115,55912,765, ,788113,26114,773,927 7,540,936 20,660127,718111,373 Vanhimmilla turbiinipumpuilla on siis pumputlu 2,765,221 m3, eli 36.7 olo koko vesimäärästä, höyrypumpulla ainoastaan 1,788 m3 ja keskipakoispumpuilla 4,713,927 m3, eli 63.3 olo koko vesi määrästä. Vuorokautinen pumppuaminen selviää giaafillisesta.1iitleestä n:o 1. Veden mittarit. Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 51:11ä ja oli niitä vuoden lopussa 2,873 kpl. Läpimitat selviävät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta mm Lukumäärä kpl. Syyt ovat olleet seu Vaihdettujen ja poisteuujen mittarien lukumäärä oli 1,591. raavat. Vaihdettu vuosittaisen säännöllisen vaihdon takia... '. ' kpl. eli 33.3 Olo Vaihdettu isompiin tahi pienempiin mittareihin virallisen kokeen takia epävarman käynnin takia pysähtymiselj takia kaikista taaksemenon takia mitlareista. vian takia osoittimessa tahi taulussa vuotamisen takia jäätymisen lakkautuneen käytön takia Yhteensä 1,591 kpl. eli 55.4 Olo koko lukumääräst

10 6 Asetetuista mittareista ovat 375 kpi. olleet levymittareita ja näistä on 42 vaihdettu, kun niitä on pidetty epävarmoina ja 55 kpi. pysähtymisen takia; viimemainitut kaksi lukua vastaa~at 11.2 ja 14.7 olo asetettujen mittarien koko luvusta. Uusia mittareita on asetettu 171 kpi., joista 107 kpi. ainoastaan kesäksi. Vedenkulutus. Mittarien mukaan kulutetut vesimäärät olivat: Yksityiskulutus. 1-9 kaupunginosassa... 3,757,741 m3, eli olo sekä muilla rautatien itäpuolella olevilla alueilla.... 1,206, Rautatien länsipuolella olevilla alueilla , Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaettu , ~~ ~----~~------~ Yksityiskulutus 5,868,706 m3, eli /0 Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus , Laitoksen oma kulutus ,731 II 0.27 Yhteensä mittarien mukaan 6,465,138 m 3, eli Olo Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen sammutuksiin, Rakennuskonttorin vedentarpeisiin uusia katuja rakentaessa, putki verkon vuotoihin sekä vajauksiin mittari en näy tässä.... 1,075, Yhteensä 7,540,936 m3, eli lo Vedenmittarien näyttämä vesimäärä oli siis: vuonna ,465,138 m3, eli Olo koko pumputusta vesimäärästä. Vuonna 1916 on kulutettu Vuonna 1917 on kulutettu. '.'... 6,827,277 m ,540, , lo 20,660 m3 27,718 13,734 Lisäys vuonna :{ Keskikulutus vuorokaudessa oli.... Suurin kulutus vuorokaudessa, 23 /3 oli.... Pienin kulutus vuorokaudessa, 24 /6 oli....

11 7 Kun kirkonkirjoihin merkitty väkiluku on kasvanut 183,074 henkilöstä 31h ,702:een 31/ , oli keskiväkiluku vuonna ,388. Keski, suurin ja pienin kulutus henkilöä kohti vuorokaudessa oli sentähden , ja 74.1 litraa... Suuri kulutus oli seuraus kovasta pa kkasesta, joka pakotti pitämään auki joukko paloposteja ja hanoja, sekä täällä oleskelevista henkilöistä: ja sotaväestä, joita ei ole kir ~ konkirjoihin merkitty. Seuraavassa taulussa esitetään joukko tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta. Keskikulutus henkilöä kohti vuorokaudessa, litraa v u 0 s i 3 <.' c 0 9 Yksi- Yleityislln siin tar- Yhtarpei- peisiin. teensä. siin ,478,567-2,012,904-2,595,017-4,255,940-4,501, ,012, ,475, ,748, ,382, ,827, ,540, ,051 5,515 7,110 11,660 12,333 13,695 15,002 15,849 17,486 18,654 20,66Ö ; ,173 1,286 1,452 1,670 1,743 1,936 2,071 2,120 2,106 2,119 1)2,133 II. Vesijohdon laitokset. Laajennukset ja arvonlisäykset. Kuten jo aikaisemmin on mainittu, Kaupunginvaltuusto myönsi lokakuun 9 p:nä Smk 2,700,000: - kahden pikasuodauimen ja kahden saostusaltaan rakentamiseen Vanhaankaupunkiin, ja aloitettiin töitä jo elokuun keskivaiheissa. Vuoden kuluessa on näistä töistä maksettu Smk 2/6,025: 81, jota summaa ei kuitenkaan ole viety pääoma-arvoon, kun ei laitosta ole otettu viime vuonna. käytäntöön. Muita uudistöitä, nimittäin putkijohtoja eri kaduilla, ei ole voitu tehdä siinä laajuudessa kuin on aijottu, kun laitoksen putkijohtovarastoa on menneinä sotavuosina niin paljon käytetty että vuoden lopussa oli tavallisia suuruuksia vain vähän jäljellä. Olisi myös tullut liian kalliiksi ostaa viime vuoden hintoihin uusia putkia, ja epäiltävää on. olisiko sellaisia edes onnistettu saada hankituksi. 1) Tästä on 159 kpl. kaupungin omia taloja, kaivoja y. m.

12 8 Viime vuonna on tehty jäljempänä mainitut työt, joista on koitunut seuraavat kustannukset, nimittäin: a) Aikaisemmilta vuosilta siirfyneitlä määrärahoilla: -Vesijohto Brändön, nyttemmin Verkkosaarenkadulla '.... Vesijohdon uusiminen Castreninkadulla l:sen ja 2:sen linjan välillä.... S:n s:n l:sellä linjalla Castrenin ja Vallininkatujen välillä... 5,158: 94 3,100: - 1,768: 15 1'0,027: 09 b) Vuoden menoarvion varoilla ja myönnefyillä lisämäärärahoilla: Työkalujen ja kalustojen osto... 6,844: 19 Vesijohto' Kangasalantiellä Karstulan ja Hattulanteiden välillä.. 12,502: 18 S:n Karstulan ja Rautalammenteillä Kangasalantieltä Lahdentielle 6,055: 02 S:n Sammatintiellä Someron ja Anjalanteiden 'välillä ,623: 63 S:n Kangasalantiellä Euran ja Keiteleenteiden välillä ,681: 12 S:n Espoonkadulla, Tavaststjernankadulla Espoon ja Vai hallankatujen välillä, VaI hallan kadulla sekä Rajasaarenkadulla Valhallan kadun ja Ulväsantien välillä... 52,266: 22 Vesijohdon uusiminen Castreninkadulla l:sen ja 2:sen - linjan välillä ,513: 96 97,486: 32 Smk 107,513: 41 Poistot. Kaupunginvaltuuston j~ulukuun on tehty seuraavat poistot, nimittäin: 10 p:nä 1912 vahvistaman järjestelmän mukaan Patorakennukset, tiilirakennukset ja paremmat asunnot kaupungin maalla, myyntiarvo 10 Olo alkuperäisestä arvosta, kuoletusaika 50 vuotta ,136: ~ Kemistinasunto, myllärinrakennus, hiilivaja ja erilaiset ulkohuonerakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 5 Olo, kuoletusaika 20 vuotta... '. 1,039: -- Tiiliset kone-, höyrykattila-, pesu- ja kylpyhuone- sekä myllyrakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 10 Olo, kuoletusaika 20 vuotta... 3,232: -- Pumput, turbiinit ja kaikenlaiset koneet, pikasuodatinrakennus, neliskulmaiset saostusaltaat, sekoitusrakennukset sekä laboratorirakennus, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 10 Olo, kuoletusaika 10 vuotta 73,073:- Ympyriäiset saostusaltaat, erilaiset ulkohuonerakennukset, vajat, varastorakennukset, kellarit, savupiippu, paja sekä pikasuodattimet, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 5 Olo, kuoletusaika 10 vuotta... 48,814:' - Vesipostit, kastelupostit, vapaakaivot, hevosten juottoaltaat y. m., kuoletusaika 10 vuotta '.. 4,386: - Siirto 131,680:-

13 9 Siirto 131,680:- Vesisäiliö, 1l1yyntiarvo 10 0/0, kuoletusa~ka 50 vuotta... 2,] 08: - Putki verkko, myyntiarvo 10 0/0, kuoletusaika 50 vuotta... 32,005: 22 Vedenmittarit, myyntiatvo 5 %, kuoletusaika 10 vuotta ,805: ~ Työkalut ja kalustot, myyntiarvo 10 0/0, kuoletusaika 10 vuotta... 12,064: 19 Ylimääräinen kuoletus myydyistä veden mittareista... 50:-----: ; Smk 206,712: 41 Vesijohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1916.~... 7,256,572:-'- Laajennukset ja atvonlisäykset vuonna ,513: 41 7,364,085:' 41 Poistot samana vuonna ,712: ~~~~ Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä Smk 7,157,373:- ====~==~~~== jaettuna Seuraavasti: Vanhassakaupungissa : 15/16 yanhankaupungin putouksesta sekä maa-alue.... Vanhempi patorakennus kivestä sekä vesiränni.... Uusi vesiränni Vanhempi pumppuhuone tiilestä kpl. pumppuja ynnä turbiinit hv, säätäjällä varustettu turbiini sekä sähköngeneraattori Kone- ja höyrykattilarakennus tiilestä... '.... Höyrypumppula:itos ynnä johdot, perustus ja 3 kpl. höyrykattiloita.... Savupiippu.. '... '.... Asuinrakennus tiilestä.... Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista.... Erilaiset ulkohuonerakennukset.... Hiilivaja ristikko hirsistä ja laudoista.... Hiilen purkaus paikka ja raide.... Ameriikkalaisten pikasuodattimien rakennus sekä vesisäiliöt, ja kaivot kpl. ameriikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (232 m 2 suodatuspinta-ala).... Neliskulmaiset saostu~altaat Broholmalla.... Ympyriäiset. s:n s:n.... Sekoitusrakennus.... Kalkin sekoituskone...,.... Imukaasungeneraattorit, moottorit ja sähkömoottori pumput ;. Kaksi sähkönmuuntajaa.... Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat Siirto 94, 1 00: ---'-. 23,293: - 35,587: - 33,075: - 6,000:- 21,269: - 56,024: - 12,500: - 892:- 36,827: -'- 2,501: - 194: - 1,453:- 350:- 119,838: - 150,555: - 24,000: - 100,516: - 12,745: - 2,177: - 72,829:- 10,999: - 4,900: - 822,624:-

14 10 Antrasiittivaja ja laivalaituri 0 Kaksi kalkin ja kemikaalien varastorakennusta. 0 Öljykellari 0 Paja tiilestä 0 Kemistinasunto puusta 0 Koneenhoitajainasunto puusta 0 Laboratorirakennus puusta 0 Pesu-ja kylpyrakennus tiilestä, 0 Myllyrakennus tiilestä 0 Myllynkoneisto ja sisustus 0 Myllärinrakennus puusta 0 Vesisäiliö Eläintarhassa 0 0 o. 0 Vartijanasunto hirsistä 0 Vesijohdontyöpaja tiilestä korttelissa n:o Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista o. 0 Vesipostit satamissa 0 Vapaakaivot Hevosten juottoaltaat 0 Putkiverkko Vedenmittarit 0 Koneet ja työkalut 0 0 0, , 0 0, 0 0 0, 0, , , , , 0, 0 0 0, , , : , : , Siirto 822,624: ----,,- 1,653: - 6,824: - 729:- 1,523: - 9,309: - 39,500: ~ 5,626: - 6,823: - 18,284: - 12,237: - 2,274: - 392,245: - 2,414: - 29,117: - 3,730: ,996: 927,406: - 394,659: - 32,847: : ' ,471: ,259: ,619,144: ,498: ' , ,093: - --: ~------~----- Smk 7,157,373:- Viime vuonna laskettujen vesijohtoputkien pituus ja läpimitta sekä palopostien ja sulkuvenuiilien lukumäärät selviävät seuraavasta taulusta: t..:) CJ1 t-.j - 0 'Ul Vo:> t..:) -.J t..:),1 E. ;? :>; EI EI EI 9 e Ö EI EI EI EI < 'C ~ '0 ::l e e :S- e en -. g ~o ~ ~ :>;' ~ II> ii' ;. tt> ~. ~o ~. II> II> 1>1 '11>0 m m m m kpl. kpl. Vesijohto Verkkosaarenk~dulla S:n Castreninkadulla, , S:n Kangasalantiellä (2 palko) 0 S:n Karshilantiellä , : S:n SammatintielHt t S:n Espoonkadullao.. 0 S:n Tavaststjemankadulla ' , , ' 1 - S:n Rajasaarenkadulla... ' S:n Valhallankadulla. 0 0, 0... : Yhteensä I Poiskaivettuja tahi hylättyjä... '... - I Lisäys I I I 557 I - I 11 I - Vähennys ,1, i

15 11 EdeHämajnitiuien laajennusten jälkeen ovat putkiverkon pituus ja palopostien sekä sulkuventtiilien, luvut seuraavat: - - fn s:: 00 en W IV ~ *' *' < ;:: 1: :11 IV 0 ::r Ö s:: IV 0 -l en 1:11 w IV -l IV < - to 0 to to 0 ;:! :3 :3 :3 :3 :3 :3 3 :3 ;:! :3 :3 :3 :3 :3 :3 :3 :3 ' ' e: ~ ~ ::: ~. ~ m m m m m m m m m m kpl. kpl.. ~ Jouluk. 31 p:nä ,122 5,153 4,296/ 4,901 13,892 17,196 30,718 27,419 17, , ,039 lisäys vuonna , Vähennys v Jouluk. 31 p:nä ,1221 5,1531 4,2961 4,901113,892117,701131,139127,976117, , ,034 Putkiverkon keskiläpimitta on 269 mm ja tilavuus 7,109 m 3. Vesi'säiliö Eläintarhassa sisältää 10,000 m 3, ja korkeimman vedenpinnan korkeus on m yli kaupungin nollapisteen. Joulukuun 31 p:nä laitoksessa oleva varasto mittareita, jotka osaksi on asetettu taloihin, osaksi pidetään varalla, selviää seuraavasta yhdistelmästä, joka paitsi mittari en suuruutta myöskin näyttää valmisteen ja rakenteen: Valmiste Tuloaukon läpimitta mm ~ g ~ Rakenne ;Me!necke ,064 nopeusmiuad 1 S:n levymittari Siemens & Halske i 246 s:n ; S:n S:n nopeusmittari ~ Drey,eJ. Ros.enkraniz. & Droop s:n, n. k. Einstrahlmesser Sekalaisia valm.isteita eri lajia Yhteensä , Taloudellinen tulos. tlin.ta. Kulutetun veden yksikköhinta on viime vuonna ollut 30 penniä kuut.m:ltä, jolle hinnalle lasketaan alennusta 5, 10 ja 15 Olo niistä määristä jotka nousevat yli 100, 300 ja 600 m 3:n vuodenneljänneksessä.. Kaupungin omille virasteiue j~. laitoksille en myönnetty 10 Olo alennus yliämainituista hinnoista.

16 12 Satamaposteista annetun veden yksikköhinta on aina marraskuun 15 p:vään ollut Smk 0.75 ja mainitun päivän jälkeen vuoden- loppuun Smk 1.25 kuut.m:ltä.. Johtoihin sijoitettujen vedenmittarien vuokra on tuloaukon läpimitan suuruuden mukaan ollut: 13 mm, eli 3 m S antokyky, Smk 2: - neljännekseltä 20 5,,- 2: : : : : : : : Tulot. Tulot yksityiskulutuksesta... 1,465,145: 28 satamaposteista jaetusta vedestä ,574: 42 kaupungin kulutuksesta ,187: 05 vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä..._. 5,... 2_88_:_4_5 1,756,195: 20 Vedenmittarien vuokrat... 42,535: 50 Maksut ilman mittareita toimivista paloposteista ja lisä maksut isommista mittareista : 50 Voitto tehdyistä talonjohtotöistä ,920: 29 Maanvuokra suojelusalueesta : - Myydyistä veden mittareista :... 50: - Vuokrat myllärinasunnosta : - Tulo aikasemmin poistetusta saatavasta... 37: 31 Kurssivoitto... :... 40: 56 Vuodelta 1916 siirtyneet varat : 55 Tulot vesikuutiometriitä. Smk 1,928,208: 91 Yksityiskuluttajille myydystä vedestä... ' penniä Kaupungin kuluttamasta vedestä Tulot jokaiselta myydyltä kuutiometriltä ovat: vedestä penniä mittarinvuokrista tehdyistä talonjohtotöistä muut tulot Yhteensä penniä

17 13 lulot jokaiselta pumputulta kuutiometriltä ovat: vedestä penniä mittarin vuokrista tehdyistä talonjohtotöistä muut tulot Yhteensä penniä Tulot vedenmittareista, jaettuina kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mitta 'reille, olivat Smk 14: 80 kustakin mittarista vuodessa.. Menot. A. Hallinto. Osa hallituksen menosääntöä.... 4,781: 56 Palkkoja ja palkkioita...'... '. 44,200: Konttorinapulaiset.... Piirustaja-apulaiset.... Konttorinhuoneiston vuokra, lämpö, valo ja siistintä.....6,071:- 255:- 8,583: 49 Kulungit: kaava paperit ja pai.natuskustannukset... 5,608: 91 aikakauslehdet ja uudishankinnat kirjastoon : 25 muut kustannukset......, _5,_37_8,,;_6_1,--!.1!.!.~~5::.:. 11,. Smk 75,116: 82 B. Käyttö. 1) Laboratori. Kahden kemistin palkat... 17,080: - Vahtimestarin palkka, bensiiniä, kemikaaleja ja tarveaineita sekä muut menot 7,078: 03 Smk 24,158: 03 Mitä laboratorin toimintaan tulee viitataan johtajan erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 3. 2) Vedenpumppuaminen. a) Turbiinipumput. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa : - Koneenhoitajat ja apulaiset... 9,400: - Muut käyttö- ja hoitokustannukset... ' ,962: 77 Pumppujen korjaukset ja kunnossapito.....;...,;,.. ;...;...;....;....;...,;,.. ~~1,.;..9.;..72;;.;:...;;0...;.6 Smk 15,834: 83 Koska turbiinipumpuilla. on pumputtu kaupunkiin 2,765,221 m3 vettä, on tämä pumppuaminen maksanut penniä kuutiometriltä.

18 c 14 b) Höyrypumppu. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa..,..., :- Koneenhoitaja ja apulaiset... '... :...,... : :- Lämmittäjät ja apurien päivät yöt...,....'...} I::fi~li~. höyry.kattiloita varten... ; :77 OIJyJa, trassla y. m... '.... Kattiloiden ja. koneiden korjaukset ja kunnossapito..._._._._._. 4_0_7:_ Smk 1,988: 77 Höyrypumpulla on pumputtu kaupunkiin ainoastaan 1,788 m3 vettä. c) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä; sähkövirta saadaan osaksi vesivoimalla käyvästä generaattorista, osaksi imukaasumoottoreista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa ylikoneenhoitajan palkkaa ,95,0: - Koneenhoitajat ja apulaiset....'... 12,600: 0(> Lämmittäjät ja apurien päivät yöt ,970: - Öljyä, trassia ja multa aineita... -c : 71 Koneiden ja pumppujen korjaukset ja kunnossapito... 3,510: 32 Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku 832,750 kilowattitunnista,...;...;...;...;...,..;;1..;;.8~4,:;;;2.;..70.;.;:...;;5..;;.0 Tästä vähennetään suodatinhiekan pesukustannukset.... S:n laitoksen valaistus.... S:n kemiallinen puhdistus.... S:n uudistyöt.... Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu virta.... Imukaasumoottorien kehittämä virta.... Vesivoimalla käyvän generaattori,n kehittämä virta.... ja jokainen kilowattitunti on siis maksanut keskimäärin penniä. Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: 210,217: 59 5,089: 90 3,798: 17 3,726: : 90 13,278:- Smk 196,939: ,750 kw. tuntia 1,000 II II 866,250 II II _. Yhteensä 1,700,000 kw. tuntia Selkeytyneen veden pumppuamiseen suodattimiin ,000 kw. tuntia Veden pumppuamiseen kaupunkiin... 1,2,70,000 II, Suodatinhiekan pesuun ,000 II II Koko laitoksen valaistukseen... 17,163 II II Kemialliseen puhdistukseen... 16,837 II Uudistöihin...,..., ,000 /L ----~------,~--~.~.-. ~~ Yhteensä 1,700,000 kw. tuntia

19 15 Kun energiantarve suodatinhiekan pesuun, laitoksen valaistukseen, veden kemialliseen puhdistukseen ja uudistöihin sähkölaitoksen vuoden keski hinnan mukaan, eli pennin mukaan kwtunnilta, nöusevat menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista seuraaviin summiin: Pumppuaminen suodattimiin ,431: 50 kaupunkiin ,508: 09 Smk 196,939: 59, eli penniin kuutiometriitä näillä pumpuilla kaupunkiin pumpututtua 4,773,927 kuutiometriä vettä ja penniin kuutiometriitä suodattimiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 7,540,936 kuutiometrille, joka viime vuonna ylipäänsä on pumpultu kaupul1kiin. Koko vedenpumppuamiselle oli keskik).lstannus penniä kuutiometriltä, jos vuosikustannukset, Smk 214,763: 19, jaetaan vuoden kuluessa pumputulle vesimäärälie. 3) Suodattaminen. Osa yli koneen hoitajan palkkaa :...:...- Koneenhoitaja... ' ,300:- Päiväpalkat hiekan seulomisesta ja suodattimiin kuljettamisesta y. m ,557: 82 Suodatinhiekan pesuri käyttökustannukset... 5,089: 90 Smk 20,447: 72, eli jaettuna kaupunkiin pumputulle vesimäärälie, penniä kuutiometriitä. 4) Kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen. Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa yhkoneenhoitajan palkkaa : - Apurintöitä, kuljetuksia ja sekalaista ,365: 75 Alumiinisulfaattia..., 518,216: 51 - Kalsinoitua soodaa, 32.5 tonnia... :... ~...' ,569: 50 Kalkkia, 3,327 hl... 9,527: 23 Klorikalkkia, 10.5 tonnia ,207: 44 NatriUl11isHlfiittia ja natriumitiosulfaattia... 2,850: 65 Veden lämmitystä kemikaalien liuentamista varten... :.. 10,594: 67 Sähkön energiaa ,726: 03 Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito... 1,103: ~----~~~ Smk 611,661: 58 Jos tämä kustan'nus jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, nousevat. selkeyttämiskustannukset B.III penniin m 3 :ltä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa. Vanhassakaupungissa olevien asuin- ja niihin kuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus... 6,403: ~---- Siirto 6,403: 27

20 16 Siirto 6,403: 27 Kone- ja muiden rakennusten kunnossapito ja k~jaus... 1,745: 27 Siltain, raitioteiden, aitain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus... 1,041: 04 Vedenkorkeudenosottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus.. 1,053: 92 Kustannukset tasotuksista ja istutuksista..'..., : 83 S:n puhtaanapidosta ulkona ja sisällä... 4,795: 50 S:n asuinrakennusten polttoåineista... ::.:... 14,841: 69 S:n kone- ja muiden rakennusten polttoaineista ja lämmityksestä... 1,490: 23 S:n sähkövalaistuksesta ja' lampuista : 92 S:n sähkövirrasta...,... : ,798: 17 S:n yövartijasta ,212: 89 Sekalaiset kulut..., : 31 Kulungit ja painatuskustannukset...;.....;....;...;...;'...;....;.....;.....;;.47.;...0;;.;.:...;;0..;;.,5 Smk 44,538: 09, tehden pennin. menon jokaiselta pumputulta vesikuutiometriltä.. Menot käytöstä nousevat 915,568: 61 markkaan, eli penniin jokaiselta pumputulta vesikuutiometriltä.. C. Putki verkko ja vesisäiliö. 1 insinööri, samalla talonjohtojen katsastusmies, palkka putki mestaria, palkat..., säiliönvartija, palkkio...,.. 5,400:- 8,775:- 900:- Sulkujen ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu...,... 20,134: 13 Putkiverkon, palopostien ja sulkujen korjaukset ja kunnossapito... 40,878: 64 Satamapostien ynnä niihin kuuluvain johtojen ja letkujen korjaukset ja hoito 25,901: 35 Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito ,276: 61 Vesisäiliön alueen hoito ja kunnossapito : 61 Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys : 73 Menot katsastuksista ja sekalaiset kustannukset..., : 15 Kulungit ja painatuskustannukset.....;....;.....;...;...;....;.....;....;.....;;.40.;;..7;..;.:...;;8.::,5 Smk 104,859: 07 Vuoden kuluessa on korjattu 24 vuotoa, joista 11 Iiitosvuotoa. Jaettuna putkiverkon koko pituudelle sattui yksi vuoto jokaisella 5.2 kilometrillä. Viime vuonna on konttoriin jätetty tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi 53 piirustusta yksityisjohtojen uudisrakennuksista tahi vanhempien muuttamisesta. D. jakelu. KonttOl:inapulaiset ,032: 50 Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen.. 17,379: 88 Mittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu... ' ,990: 32 Mittarien vaihto sopivamman kokoisiin... ' : 71 Kulungit ja painatuskustannukset...;.....;...,;,.. ;...;...;....;.....;... '...;;.1,:..;;.8..;;.89;..;: ;;.8 Smk 56,446: 09

21 17 E. Talonjohto-osasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri, samalla mittarintyöpajan johtaja, palkka ,100: - 1 työnjohtaja, palkka paitsi asuntoa ja läm pöä... 4,419: 99 2 putkimestaria ,400: - 1 varastonhoitaja, palkka ,000: - Konttorin- ja varastonapulaiset... 13,641: 14 Rakennusten ja aitain korjaus ja kunnossapito : 05 Tontin ja rakennusten puhtaanapito ,713: 19 Valaistus...' : 79 Lämmitys ja polttoaineet... 1,921: 01 Päivystys ja yövartija... 2,848: 76 Sekalaiset menot : 25 Kulungit ja painatuskustannukset... 2,405: ~~~ Smk 46,668: 64 Paitsi muita töitä on vuoden kuluessa tehty 21 liitosta putki verkkoon seuraavan erittelyn mukaan': Liitoksen läpimitta 25 Luku F. Sekalaiset menot mm 2 2 kpl. Verot Helsingin pitäjän kunnalle.... Palovakuutusmaksut.... Maanvuokramaksut.... Vahingonkorvausta työmiehille sattuneista ruumiinvammoista, tapaturma- 2,500: - 3,361: 07 3,550:- vakuutusmaksut sekä lääkärin maksut... 1,360: 30 Työmiesten loma ,712: 58 Puhelinmaksut... 1,786:- Korkoa konttokuranttitililtä kaupungin rahastossa... 35,331: 23 Mittaukset ja tutkimukset... 21: 84 Pohjavesitutkimukset... 7,282: 44 Maksamattomien ja epävarmojen saatavien vähentäminen : 66 Käräjän aiheuttamat menot : 15 Hautausavustusta työmiehille...' : - Palkkausta eroavalie putkimestarille ,130:- Avustusta työmiehille marraskuun lakkopäivistä... '.' ,276: 99 Kurssitappio englantilaisista.t: sta..._._.._._._._._. ---'6,'-8_25_:_ Smk 82,403: 26 G. Korko ja kuoletus. Menot korosta ja kuoletuksesta pääoma-arvolle Kaupunginvaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 tekemän päätöksen mukaan laskettuina ovat sellraavat: 3

22 18 5 olo korko Smk:lle 7,256,572: ,828: 60, eli p:iä kuutiometriltä Kuoletus, siv _._._.._._._._2_0_6.;...,7_1_2:_4_1..:,.'...;.._2_._74_1_,_, ---'-,_, Smk 569,541: 01; eli p:iä kuutiometriitä Jos yhdistellään edellä olevat menot 1) sekä myös kustannukset jaettuna jokaiselle kaupunkiin pumputulle vesikuutiometrille, saadaan seuraava taulu: Vuoden 1917 menot ja kustannus Jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä. A. Hallinto.... B. Käyttö:. 1) laboratori....,..., ,158: 03 2) vedenpumppuaminen ,763: 19 3) suodattaminen ,447: 72 4) kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen ,661: 58 75,116: 82 5) muut menot Vanhassakaupungissa ,538: ,568: 61 C. Putkiverkko ja vesisäiliö ,859: 07 D. Jakelu... 56,446: 09 E. Talonjohto-osasto, työpaja ja varasto... 46,668: 64 f. Sekalaiset menot....' ,403: 26 Smk 1,281,062: Korko ja ku'oletus ,541: 01 Yhteensä Smk 1,850,603: 50 Penniä vesikuutiometriitä Mutta koska yleistä ja yksityistä kulutusta on vei otettu ainoastaan 6,465,138 kuutiometristä, ovat. samojen edellytysten mukaan kustannukset jokaiselta myydyltä vesikuutiometriltä penniä. Tulos talonjohto-osastosta. Maksettavaksi kirjoitetut tulot nousevat..., ,163: 90 Menot ovat olleet: Työkustannukset ,166: 49 Aineet ja muut kustannukset ,071: ,243: 61 Vuoden ylijäämä... Smk 127,920: 29 Talonjohto-osasto, työpaja ja varasto erittelyn mukaan siv ,668: 64 1) Siihen luettuna ec;leliiseltä vuodelta siirtyneet määrärahat. Siirto 46,668: 64

23 19 'Siirto 46,668: 64 Vähentyy arvioitu meno osasta työpajaa ja varastoa... 15,000: - 31,668: 64 Talonjohto-osaston bruttoylijäämä...,... : 96,251: 65 Smk 127,920: 29 Voitto' ja tappiotili. Tulot Vedenkulutuksen maksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 12 1,928,208: ' Smk 1,928,208: 91 Menot. Hallinto, käyttö y. m. erittelyn mukaan, siv ,281,062: 49 Korko ja, kuoletuksen aiheuttamat poistot pääbma-arvoile siv ~,541: 01. Vuoden netto voitto ,605: 41 Bruttoylijäämä ,146: ,146: 42 Smk 1,928,208: 91 Bilaossi joulukuun 31 p:nä Varat. Pääoma-arvo sivv. 9 ja 10 olevan erittelyn mukaan.... Vanhassakaupungissa lyönalaisena olevat uudet saostusaltaat.... Ainevarasto.... Konttorin rahastossa.... 7,157,373: - 216,025: ,781: 43 6,682: 98 Saatavat: veden maksuista ,720: 26 / talonjohtotöiden ja myytyjen aineiden laskuista ,779: ,499: 46 - Muut saatavat: ,383: 84 Maksettu haaksirikkoapu, joka saadaan takaisin ,897: - Kaupunginrahasto: nostamattomat määrärahat..., ,723: 72 Korko pankkitililtä... 21: Smk 9,149,388: 68

24 20 Velat Kaupunginrahasto, rriyönnetyt lainavarat: nostetut... 7,157,373: - nostamatlomat... ' ,723: 72 Kaupungin rahaston etukäteen antamat rahat.... Velkaa konttokut%ntliti1illä kaupungin rahastoon.... Siirretyt määrärahat....'.... Velkoja eri henkilöille... :...,.... Kurssinero ruots. kruunuille... ' olo korko pääoma-arvolle tammikuun 1 p:nä 1917, Smk:lle 7,256,572: '.. '... :.... Pääoma-arvon järjestelmänmukainen kuoletus ,828: ,712: 41 7,298,096: ,025: ,761: 75 2,500:- 54,277: ,580: ,541: 01 Nettovoitto ,605: 41 Bruttoylijäämä 647,146: ,146: 42 Smk 9,149,388: 68 Bruttoylijäämä, Smk 647,146: 42, tekee 9.04 olo pääoma-arvosta vuoden alussa ja nettovoitto, Smk 77,605: 41, 1.07 olo samasta pääomasta. Helsinki, toukokuun 4 p:nä AlbJn Sko/F.

25 Liite DlO 1. Otteita Vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. Vuosi Me n 0 t Pum- UudisrapuHkennuksia Pääomaarvo Kuoletus ja 5 olo vesi- vuoden Hallinto, käyttö ja Yhteensä 1/1 korko pääomamäärä kuluessa kunnossapito 1) menoja arvolle m3 Smk Smk Smk I p:niä p:niä p:niä Smk Smk m 8 :ltä m 3 :ltä m3:ltä ,501,509,5,880, , , , , ,.. 5,012,198 6,257,5$ , , , ,475,615 6,406, , , , , ,784,820 7,111, , , , , , 6,382,613 7,583, , , \ , ,027, ,.. 6,827,217 7,457,619-17, , /584, ,190, ,540,936 7,256, , ,280, i , f553 1,850, T u l 0 t Veden- Muut Yhteensä V u 0 s i. myynti : tulot tuloja NeHovoiHo.. Smk lo pääoma- arvosta p:niä p:niä p:niä Smk Smk m3:ltä m 3 :ltä m 3 :ltä... Smk , , ,017, , ,064, , ,167, , ,213, , ,307, , ,342, , ,433, , ,525, , , , ,616, ,650-2.lii3 1,762, , ,756, , ,928, , ) Edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja ei ole tähän laskettu.

26 22 LIIte n:o 2. Vertaileva yhdistelmä Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen menoista ja tuloista kirjanpäätöksen mukaan sekä määrärahoista ja arvioituista tuloista vuoden 1917 meno- ja tulosäännön mukaan. Menot. A. Hallinto. Laitoksen osuus Hallituksen menosäännössä 1 toimeenpaneva johtaja.... apulaisjohtaja.... kamreeri.... kirjan pitäjä.... rahastonhoitajatar.... Konttorinapulaiset.... Piirustaja-apulaiset.... Konttorinhuoneiston vuokra sekä siistiminen ja valaistus.... Kulungit, painatuskustannukset ja ostot kirjastoon.... B. Käyttö. kemisti... :.... kemistin apulainen.... ylikoneenhoitaja ensimmäistä koneenhoitajaa toista koneenhoitajaa koneenhoitajan apulaista.... Laboratorin kustannukset.... Menot vedenpumppuamisesta.... suodattamisesta.... kemiallisesta puhdistamisesta ja sel- Määräraha menosäännössä. 5,000: - 16,900: - 13,800: - 6,600: - 3,600:- 3,300:.- 7,300: - 3,000: - 7,000: - 7,000: - 11,800: - 5,280: - 4,500: - 5,200: - 9,200:- 7,200:- 6,000: - 100,000: - 7,000: - Kustannukset kirjojen mukaan. 4,781: 56 16,900: - 13,800: ~ 6,600: - 3,600: - 3,300: - 6,071: - 255:- 8,583: 49 11,225: 77 11,800: - 5,280: - 4,950: - 5,980: 02 10,580: 04 8,640:- 6,000: - 182,023: 75 17,647: 72 Määrärahaa ylitetty. 1,583: 49 4,225: :- 780:02 1,380: 04 1,440: - 82,023: 75 10,647: 72 Määrärahaa säästetty. 218:44 1,229: - 2,745: - keyttämisestä ,000: - 610,057: ,057: 78 Vanhankaupungin laitoksen korjaus ja kunnossapito sekä puhtaanapito ,000: - 20,000: - S:n valaistus... 4,000: - 4,000: - S:n lämmitys... 12,000: - 12,000: - Yövartija sekä sekalaiset kustannukset.. 4,000: - 7,365: 20 3,365: 20 Kulungit ja painatuskustannukset 500: - 470: 05 29: ~~~ Siirto 630,180: - 981,911: ,953: 77 4,222: 39

27 23 l. C. Putki verkko ja vesisäiliö. Määräraha menosäännössä. Kustannukset kirjojen mukaan. Määrärahaa ylitetty. Määrärahaa säästetty. Siirto 630,180: - 981,911: ,953: 77 4,222: 39 insinööri, samalla talonjoht6jen katsastusmies putki mestari katujen putki verkkoa varten 1 apulaisputkimestari s:n s:n.... säiliönvartija sekä vapaa asunto ja puut Putkiverk6n, palopostien ja sulkuventtiilien korjaus ja kunnossapito sekä pakkaselta suojeleminen, satamapostien ynnä niihin kuuluvain letkujen korjaus ja hoito sekä vesisäiliön ja vartijanasunnon korjaus ja kunnossapito.... Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys.. Menottalonjohtojen katsastuksista sekä sekalaiset kustannukset..... Kulungit ja painatuskustannukset 5,400: - 4,800: - 3,000: - 900:- 35,000: - 700:- 1,000: - 1,000: - 5,40Q: - 5,325: - 3,450: - 900:- 88,404: :73 403: :85 525: - 450:- 53,404: : :85 592: 15 D. Jakelu. KonUorinapulaiset.... Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen j~kelu ja saatavien periminen.... Mittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu sopivamman kokoisiin Kulungit ja painatuskustannukset.... 9,000: - 13,500: - 16,000: - 5,000: - 1,500: - 9,000: - 17,379: 88 25,990: :71 1,500: - 3,879:.88 9,990: 32 4,846: 29 E. Talonjohto-osasto, työpaja ja varasto. insinööri, samalla miuarityöpajan johtaja ,100: - 5!100: - työnjohtaja sekä vapaa asunto ja puut 4,000: - 4,419: 99 putki mestari yksityisiä töitä varten.... 4,500: - 4,950: - apulaisputkimestari s:n s:n : - 3,450: - varastonhoitaja... : ,000: - 3,000: - KonUorin- ja varastonapulaiset... ; 12,000: - 12,000: - 419:99 450:- 450: ~-- Siirto 758,580: - 1,173,714: ,523: 30 10,388: 95

28 24 Siirto Työpajarakennusten korjaus sekä kunnossa- ja puhtaanapito.... Valaistus... '.... Lämmitys.... Päivystys, yövartija ja sekalaiset kustannukset.... Kulungit ja painatuskustannukset.... f. Sekalaiset menot. Verot Helsingin pitäjän kunnalle Siirto vuodelle Palovakuutusmaksut.... Vantaanjoen varrella olevan suoje\usalueen vuokra.... Broholman vuokra sekä korvaus vesialueesta.... Maanalueiden vuokra Kaupungin rahastoon.... S:n s:n Kaasulaitokselle.... Vahingonkorvaukset työmiehilie sattuneista ruumiinvammoista, lääkärin palkkiot sekä tapaturmavakuutusmaksut.... Kustannukset laitoksen työmiesten kesälomasta'.... Puhelin maksut.... Korot konttokuranttitililtä kaupunginrahastossa.... Mittaukset ja tutkimukset.... Vapaakaivojen asettaminen.... Lyhennys ja takaisinmaksut vedenkulutusmaksuista y. m.... Hallituksen käytettävinä olevilia menosääntövaroiila suoritetut menot: Laboratorin kustannukset 1,078: 03 Vanhankaupungin laitoksen korjaus ja kunnossapito.... S:n valaistus.... S:n lämmitys... :.. Konttorinapulaisten palkkaus sekä jakelu.. 2,830: :09 4,331: 92 2,032: ,580: - Määräraha Kustannukset Määrärahaa menosään- kirjojen munössä. kaan. ylitetty. 3,500:- 400:- 800:- 2,000:- 2,000: - 2,500: - 2,800: - 350: - 650;- 1,200: - 1,350: - 1,500: - 2,300: - 1,800: - 10,000: - 2,000:- 1,400: - 1,000: - 1,173,714: ,523: 30 3,500: ---: 389:79 1,921: 01 3,483: 01 2,000: - 2,500:- 2,800: ---! 1,200: - 1,350: - 1,360: 30 2,300: - 1,786: - 1,121: 01 1,483: 01 35,331: 23 25,331: 23 21: :66 Siirto 10,806: ,130: - 1,235,217: ,458: ;- 650;- Määrärahaa säästetty.. 10,388: 95 10: :70 14: - 1,978: 16 1,400: - 440:34 14,371: 36

29 25, Määräraha menosltännössä. Kustannukset kirjojen mukaan. Määrärahaa ylitetty. Määrärahaa säästetty. _ Siirto 10,806:55796,130:- 1,235,217:19453,458:5514,371:36 Kulungit ja painatuskuslannukset : 68 KonUorin- ja varastonapulaisten palkkaus.. 1,641: 14 Työpaj'arakennusteri korjaus sekä kunnossaja puhtaanapito.. Talonjohto-osaston kulungit ja painatuskustannukset.... Palovakuutusmaksut... Oikeudenkäynnin kustannukset.... j. Koskinen, hautausapu.. j..äijälä, 2 kullkauden palkka : :46 561: 07 1,130: - 16,048: : :- 20,000:- 16,048: 29 3,951: 71 O. UudisrakennukSet. Työkalujen osto ,000: - Vesijohto Kangasalantiellä Karstulan- ja HaUulanteiden välillä... 15,300: - S:n Karstulan- ja Rautalammenteillä Kangasalantieltä Lahdentielle.. 14,800: - Siirto vuodelle S:n Sammatintiellä Someron- ja Anjalanteiden välillä.... S:n Kangasalantiellä Euran- ja Keite.leenteiden välillä sekä viimeksimainitulla tiellä Kangasalan- ja Hauhonteiden välillä.... S:n Espoonkadulla, Tavaststjernankadulla Espoon- ja Valhallankatujen välillä, Valhallankadulla sekä Raja-' saarenkadulla Valhallankadun ja Ulvåsantien välillä.. ';:':;''':''..;.'.:.,,;,.'':..;1:..;. 7,600: - 11,300: - 6,844: 19 _ 12,502: 18 6,055: 02 8,744: 98 6,623: 63 10,681: 12 1,844: 19 2,797: :37 618:88 4.;.;1;.L,:;.;50:;.;0;.:.: 4.:.;1;.L,5:;.;0:;.;0;.:.: Siirto 91.1,630: -. 1,344,216: ,302: 74 22,716: 14 4

30 \ 26 Kustannukset kirjojen mu- kaan. Määräraha m'enosäännössä. Määrä- rahaa säästetty. Määrärahaa ylitetty. Siirto 911,630: - 1,344;216: ,302: 74 22,716: 14 S:n KyIlikinkadulla Bölen- ja Hertankatujen välillä.... Siirto vuodelle Uusia johtoja Hallituksen määräyksestä.... (900:- 3,000: - 1,900: - 3,000: - Lisämäärärahat Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaan.- 2/5 16. }atkettavia pohjavesitutkimukset varten. 32,000: - 5/6 17. Kustannukset työmiesten kesälomasta 11,000: Vesijohto Espoonkadulla, Tavaststjernankadulla' Espoonja VaI hallan katujen välillä, VaIhallankadulla sekä Rajasaa-. renkadulla VaI hallankadun ja Ulväsanteiden välillä... 15,000: -, II Vesijohdon uusiminen Castreninkadulla I:sen ja- I1:sen linjan välillä... 2,500: - 60,500: - 7,119: 89 6,412: 58 10,766: 22 2,513: ,530: - 1,372,929: 25 24,880: 11 4,587: 42 4,233: 78 13:96 455,316: 70 59,417: 45 </! Ennakkovarat Kaupunginvaltuuston 9/10 17 tekemän päätöksen mukaan. Uudet saostusaltaat Vanhassakaupungissa.. 216,025: ,025: 81 Siirto 276,525: ,530; ~ 1,588,955: ,316:-70,59,417: 45

31 27 Määräraha menosäännössi!. Kustannukset kirjojen mukaan. Määrärahaa ylitetty. Määrärahaa säästetty. Siirto 276,525: ,530:'- 1,588,955: ,316: 70 59,417: 45 Menosäännössä puuttuvat kustannukset. Avustus työmiehille lakkopäiviltä marraskuulla, Kaupungin- valtuuston 19!t tekemän päätöksen mukaan ,276: 99 Kurssitappio englannin f::sta ,825: - 9,276: 99 6,825: - Yhteensä Smk 292,627: ,530: - 1,605,057: ,316: 70 59,417: 45 Tulot. Arvioidut tulot tulosäännön mukaan. Tulot kirjojen mukaan. Vajaus. Ylijäämä. Lainavarat vesijohdon laajentamiseksi 95,400: - 88,006: 93 7,393: 07 --~ ~ ~------~ ,864,300: - 2,015,925: 42 7,857: ,482: 99 Vedenmyynnistä, kaupungin oma kulutus lukuunotettuna... 1,700,000: - 1,750,906: 75 50,906: 75 Korvaus vapaakaivojen kulutuksesta y.m.... 5,000: - 5,288: :45 Vedenmittarien vuokrat ,000: - 42,535: : 50 Maksut ilman mittareita toimivista paloposteista :- 767:50 367:50 Maanalueen vuokrat : - 500:- Voitto taloissa tehdyistä johtotöistä.. 20,000: -:- 127,920: ,920: 29 ~~~~~----~~~~--~~~~~ ~~~~~ 1,768,900: - 1,927,918: : ,482: 99 I;i-lainavaroja vesijohdon laajentamista ja kaluston ostoja varten ,124: 37 Ennakkovarat kaupunginrahastosta uusia saostusaltaita varten ,025: 81 20,124: ,025: 81 Siirto 236,150: 181,864,300:- 2,252,075: 60 7,857: ,482: 99

32 28 Arvioidut tulot tulosäännön mukaan. Tulot kirjojen mukaan. Vajaus..Ylijään:tä. Siirto 236,150: 18 1,864,300: - 2,252,075: 60 7,857: ,482: 99 Tulosäännössä puuttuvat tulot: Myydyistä vedenmittareista Kurssivoitto ruotsin kruunuista :- _ 40: 56 50:- 40:56 Epä varmoista saatavista 37: 31 37: 31 Yhteensä Smk 236,278: 05 1,864,300: - 2,252,203: 47 7,857: ,482: 99 Supistelma klrjanpäätöksestå v. 19.\17.' Menot. Määrärahat kaikkiaan menosaannön mukaan...,. Lisämäärärahat Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan.... Määrärahoja ylitetty... _. _ ,530: -_. 60,500:- 455,316: 70 Uudet saostusaitaat Vanhassakaupungissa, ennakkovaroilla Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan.... Vajaus tulosäännössä arvioiduissa tuloissa.... Menos_äännössä puuttuvat menot ,.. 216,025: 81 7,857: 57 16,101: 99 1,672,332: 07 Brutto ylijäämä... '... ;... 6.;;..4;;..;7..:..;.1;..;;4..;;.;6:;...4;.;;;.2 Smk 2,319,478: 49. Tulot. Tulot tulosäännön mukaan _.... Lainavarat vesijohdon laajentamiseksi.... 1,768,900: - 95,400: - 1,864,300: - Ylijäämä tulosäännössä arvioiduissa tuloissa... :.... Säästö menosäännössä arvioiduissa menoissa ,482: 99 59,417: 45 Ei-lainavaroja vesijohdon laajentamista ja kaluston ostoa varten 20,124: 37 Ennakkovaroja kaupunginrahastosta uusia saostusaltaita varten. Vanhassakaupungissa ,025: ,150: 18 Tulosäännössä puuttuvat tulot... _....._ ;.127: 87 Smk 2,319,478: 49

33 Liite n:o 3. Kertomus vedenpuhdistamisesta Vanhankaupungin pikasuodatinlaitoksessa ja vesijohtolaitoksen laboratorin toiminnasta vuonna 191'7. Kirj. o. K. Bergman. Vedenpuhdistaminen. a) Saostaminen, selkeyt!äminen, neutralisoiminen, steriloiminen hypokloriitil/a. Vuonna 1917 on. vedenpuhdistamista varten kemiallisia aineita ohut runsaasti; jotenka keskeytyksiä veden kemiallisessa puhdistamisessa ei ole. tapahtunut Päinvastoin on puhdistamista muutamassa suhteessa voitu kehittää pitemmälle kuin tähän saakka ja saavuttaa parempia tuloksia kuin milloinkaan ennen.. Koko vuonna on tullut käytäntöön tavallinen puhdistaminen alumiinisulfaatilla, jota muutamina aikoina on al!tettu soodaa käyttämällä sekä' aina täydennetty kaikilla tapahtuvalla neutralisoimisella. Saostusaltaita on yhdistelty seuraavasti: vuoden alusta maaliskuun 25 p:ään oli 4 allasta käynnissä, joista kaksi ensimmäistä olivat sarja- ja jälkimmäiset rinnakkaiskytkyssä. Mainitusta päivästä vuoden loppuun käytettiin tavallisesti laitoksen kaikkia viittä allasta, jolloin' kaksi viimeistä allasta aina olivat rinna.kkaiskytkyssä. Ajoittain hyvin suuri veden kulutus on pakottanut käyttämään hyväksi kaikkia altaita. Niitä on viime vuonna tyhjennetty, puhdistettu ja täytetty kaikkiaan 31 eri kertaa, jaettuna seuraavasti: tammikuussa 1 kerta, helmikuussa 2, maaliskuussa 4, huhtikuussa 3, toukokuussa 2, kesäkuussa 1, heinäkuussa 6, elokuussa 2, syyskuussa 2, lokakuussa 2, marraskuussa 5 kertaa ja joulukuussa 1 kerta. -Altaiden tyhjennyksissä on laskettu hukkaan kaikkiaan 57,440 kuut.m kemiallisesti käsiteltyä. vettä, eli 0.73 %. viime vuonna käsitellystä vesimäärästä. Suodattimien antoisuuden mittauksiin ja saostusaltaiden vedenkorkeuksien- havaintoihin perustuvien laskelmien mukaan on viime vuonna puhdistettu 1,878,290 kuutm, eli keskimäärin 21,584 kuut.m vuorokaudessa (249.8 sek. lit). Suurin määrä, 30,520 kuut.m (= sek. Iit.), puhdistettiin maaliskuun 23 p:nä ja pienin, 14,140 kuut.m {= sek. Iit.), syyskuun 9 p:nä. Kokonaismäärä on lisääntynyt 735,980 kuut.m:llä, eli 10.3 /o:lla edellisen vuoden tuotannosta.

34 30 Viime vuonna on pu,hdistamiseen kulutettu 539,182 kiloa alumiinisulfaattia, paaasiallisesti ruotsalaista ainetta, sisältäen lo alumiinioksidia. Keskipanos kuutiometrille jokivettä nousi viime vuonna 68.4 grammaan. Soodan käyttö on ollut t~rpeen vaatima vuoden seuraavina aikoina: tammikuun 1-3 päivän välillä, huhtikuun 18 p:stä -toukokuun 26 p:ään sekä syyskuun 25 p:stä vuoden loppuun. Tällöin puhdistettiin 2,937,380 kuutm, eli 37.3 ~/o k()ko vesi määrästä, kalsjnoidun soodan kulutus nousi 29,713. kiloon. Keskipanos kuutiometriä kohti oli 10.1 g; keskipanos oli ainoastaan 3.8 g, jos soodamäärä ajatellaan jaetuksi viime vuonna puhdistetu1ie koko vesi määrälle. Saostuneen ja selkeytyne.en veden neutralisoimisessa on veteen syötetty 162,120 kiloa sammutettua kalkkia, jonka kalsiumioksidinpitoisuus voi vaihdella 40 ja 60 lo välillä..keskipanos tuollaista sammutettua kalkkia oli 20.7 g kuutiometriä kohti. Suotuisan tuloksen takia, jonka veden hypokloriittikäsittely antoi keväällä 1916, aloitettiin samanlainen puhdistaminen myös keväällä 1917, kun jokiveden bakteerinpitoisuus alkoi nousta ja puhdistusaineita oli olemassa. Käsittely aloitettiin huhtikuun 15 p:nä ja lopetettiin toukokuun 4 p:nä. Kun tarttuvia tautia rupesi elokuussa leviämään kaupungissa, otettiin varmuuden vuoksi vesijohtoveden infektion estämiseksi hypokloriittimenettely taas käytäntöön elokuun 30 p:nä; tätä puhdistamista jatkettiin joulukuun 1 p:ään; kovin leuto sää aiheutti sen käyttämistä uudelleen saman kuun 7 p:stä, 27 p:nä päätettiin se lopullisesti. Näinä jaksoina on puhdistettu yhteensä 2,836,870 kuutiometriä; klorikalkin kulutus oli 11,150 kiloa. Keskipanos oli siis 3.9 g kuutiometriä kohti; j<;ls tämän puhdistusaineen. panos lasketaan vaikuttavan klorimäärän mukaan, mikä on järkiperäisintä, oli se ensimmäisenä jaksona 0.91, toisena 1.11 ja kolmantena 0.97 g kuut.m kohti. Selkeyttämisen lopussa vedessä löytyvän vaikuttavan klorin vähäpätöisen ylijäämän redusoimiseksi kloriksi käytettiin natriumisulfiittiliuosta. Tuollaista liuosta, jonka S02 pitoisuus oli lo, kulutettiin 4,134 kiloa. Keskipanos S02:ta oli siis aina 0.35 g kuutiometriä kohti. Lähempiä puhdistamista koskevia yksityiskohtia ~aadaan tauluista; puhdistamise ssa saavutetut tulokset käsitellään jälempänä laboratorin toimintaa selostellessa. b) Suodtlftaminen. Viime vuonna pika.s.uodattimilla suodatettu vesimäärä, huuhteluvesi siihen luettuna,. oli 7,820,850 kuut.m jaettuna 2,547 suodattamisjaksolle. Suodatinyksikkö on siten jokaisessa työjaksossa suodattanut 3,071 kuut.m, vastaten 26 tunnin 7 minuutin työaikaa, joka on hyvin edullinen tulos. Tekijät, jotka tähän ovat vaikuttaneet, ovat jokiveden ylipäänsä erinomaisen edullinen laatu viime vuonna, äärimmäiseen pidennetty selkeyttämisaika ja varsinkin hypokloriitti-menettely, joka huomattavasti helpottaa selkeyttämistä ja suodatl;amista. Suodattimien pe~uun ja huuhteluihin on laskelman mukaan kulutettu 279,920 kuut.m; tästä määrästä on 174,366 kuut.m ollut suodatettua vettä, jota on kulutettu pesuihin ja joka jaettuna 2,547 pesu!le teki 68.5 kuut.m kutakin pesua kohti. Suodattimien huuhteluihin on käytetty 105,548 kuut.m selkeytynyttä vettä, huuhtelujen luku _oli 3,116, joten keskikulutus oli 33,9 kuut.m kutakin huuhtelua kohti. Käsitellyn vesimäärän ja kaupunkiin pumputun p~hdasvesimäärän suhde oli viime vuonna 1,045. Suodatti111iin pumputun selkeytyneen veden läpinäkyväisyys oli keskimäärin 124 cm.. Laitoksella käsitellyt vesi määrät jakautuvat seuraavalla tavalla:

35 31 Kaupunkiin pumputtu määrä suodateftua vettä... '. 7,540,936. kutit.m, eli olo Saostusaltaiden käytössä hukkaan m ennyt määrä ke-. miallisesh käsiteltyä vettä... 57, olo Suodattimien käyt-} s!.lodatettua vettäpesuihin; , olo töön tarvittu määrä selkeytynyttä vettä huuhteluihin 105, olo Käsiteltyä raakaa vettä yhteensä 7,878,290 kuut.m, eli Olo Laboratorin toiminta. i Laboratorin päivittäiset havainnot joki- ja johtoveden läpinäkyvä~syydestä, väristä: permanganaatinkulutuksesta, suolanpitoisuudesta ja alkaliniteetistä sekä vesikuutiosenttimet~ ristä 22 :ssa 48 tunnissa shelatiinilla kehittyneestä määrästä. bakteeripesäkkeitä on yhdis,;. telty taul~ssa IV sivv Analyyttinen yleiskatsaus, taulussa 111 sivv , sisältää osittain samoja havaintoja, mutta vertailukseksi teknilliseen yleiskatsaukseen v:iikkokeskiarvoiksi yhdisteltynä laboratorin ilmoitusten mukaan. Seuraava taulu sisältää -keskiarvot vuodelle 1917 ja aikaisemmille vuosille erinäisistä Vantaan- ja johtoveden fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista samoin kuin käytetty määrä aluminisulfaattia. Epllorgaanis- Läpinäky- Perrnanganaa- ten jonisoi- AlkalinUeetti 0 Alurniinisul- Väriaste' < Vuosi väisyys tin kulutus vien suolain ccrn n/lo Hei s:: s:: faatinpanos rng Pt/l rn cm rng/l KMnO,,- pitoisuus litraa kohti ' g/rn 3 ~ rng/i co Vantaan vesi , q 63.7' : '6 ' ' , Saode ,. > > ' 2.57' > > > > > >

36 32 Kuten vertailusta aikaisempien vuosien arvoihin selviää, jokiveden tunnusmerkkinä vuonna 1917 oli verraten suuri läpinäkyväisyys,' alhaineri väri aste ja permanganaatin kulutus, suurempi suolan pitoisuus ja alkaliniteetti, kaikki seurauksia melkoisesta kuivuu-. desta, joka vallitsi aikaiseen keväästä.syyksyyn saakka. Suoteessa on ollut tavallisesti hieno, silmillä tuskin havaittava väri, keskimäärin 4 astetta' asteikon mukaan. Suoteen ja jokiveden kokoumus on, kuten ennenkin, määrätty kahdella eri tavalla, osaksi päivittäisillä lyhyemmillä analyyseillä (taulut III ja IV), osaksi täydellisillä analyyseillä kahdesti kuukaudessa. Näillämenettelyill~ saadut keski arvot selviävät seur~avasta taulusta: Sidotl. ja Vapaata Alkaliniteetti cern n/lohci. puolisidott. hiilihap- hiilihappoa p.oa CO litraa kohti 2 CO 2 mgfl rngfl KMnO, rngfl. Suoloja rngfl vanta~n{ 24 täydell. anal vesi 365 Iyhyemp. 1/ l { 24 täydell. anal '. Suode. 4,559 lyhyemp. 1/ Vapaan hiilihapon pitoisuus suoteessa on keskimäärin (723 analyysistä) ollut 5.4 mg/l; veden reaktio on ollut melkein neutraalinen; reaktion tarkka ilmaisumuoto on PH = Vantaan veden reaktio on ollut aivan hieman hapan, PH = vantaan veden keskikovuus on ollut 1.82, johtoveden 2.80 astetta. Tärkeimmät kokeet, jotka viime vuonna on tehty, koskevat niitä aikoja jolloin alumiinisulfaatilla tapahtuvaan puhdistamiseen li.itettiin hypokloriittimenettely. Vuoden 1916 kertomuksessa on jo varsin yksityiskohtaisesti tehty selkoa niistä näkökohdista jotka ansaitsevat huomiota sillä tavalla puhdistettuun veteen nähden sekä fysikaalis-kemiallisessa että bakteeriologisessa suhteessa. Kaikki, mikä silloin tuotiin esiin, on yhä vaan varmistettu eikä siis olisi syytä tässä yhteydessä enää. syventyä tläihin kysymyksiin. Kun tarjolla. oleva aineisto nyt kuitenkin on paljon runsaampi, esitettäköön se valaisemaan saavutusta bakteeriologisessa suhteess.a. Vuonna 1916 oli olemassa todisteita hypokloriittimenettelyn tehoisuudesta ainoastaan lyhyeltä ajalta, kevättulvajaksolta, joka menettely seurasi erästä toista pakon vaatimaa puhdistustapaa. Nyt on saatu kokemuksia vielä yhdeltä keväältä. sekä k~sän matalavesiajalta, syksyn tulvavesiajalta ja' talvikaudelta; Seuraavat numerot tekevät tyhjäksi kaikki epäilykset meillä käytetyn menettelytavan täydellisestä tehoisuudesta..

37 33 Bakteeripesäkkeiden luku 1 cm3:ssä Puhdistuksen teho %:ssa Aika SelkeytynyUä Kemiallisesta Kokonai- Vantaan puhdistami- SuodattakloriteUua Suodetta suudesvettä sesta ja sel- misesta vettä saan keyuämisestä Huhtik. 15 p.-toukok 4 p... 47,390 1) Elok. 30-marrask , Jouluk , Keskiarvo! 18,355! 3.0! 1.0! I 66.67! Yllämainittuina aikoina tutkittiin 1,143 näytettä suodatettua vettä; niistä huomattiin 590, eli 51.6 olo olevan kehittämättä ainoatakaan pesäkettä. Mutta valvontaa on ulotettu pitemmällekin. Viljelyksiä on säilytetty 22 lämmössä ei ainoastaan 2, vaan 3 ja 4 vuorokautta ja vieläkin kauemmin. Suuremman bakteeriluvun tahi erikoisbakteerein ilmestymistä ei ole voitu havaita. Huhtikuun 15-toukokuun 4 päivän välisenä jaksona otetut näytteet, jotka 48 tunnissa kehittivät keskimäärin 0.8 pesäkettä, kehittivät 72 ja 96 tunnissa keskimäärin 1.5 ja 2.0 pesäkettä. Ero on siis hyvin pieni. Laboratori on myös säilyttänyt vesi näytteitä kaksi vuorokautta ja sitten taas kylvänyt viljelyksiä tarkoituksessa tutkia olivatko bakteerit mahdollisesti ainoastaan tilapäisesti vai lyhyemmäksi ajaksi steriloimisen takia menettäneet kasvukykynsä. Näissäkin tapauksissa saatiin samat alhaiset pesäkeluvut..... Näitä tutkimuksia: täydentää seuraava taulu, jossa on yhdistelmä laboratorin Bact. colin tutkimuksista niiltä jaksoilta jolloin vettä steriloitiin hypokloriitilla.... Kuutiosenttimetriä g~ '$ ~ (1) n> _. ::1 (1) <n ~: ~ Vantaan vesi... { Nä~~:~~~~Sil:kU Selkeytynyt vesi... { Nä~~::~~~s:~kU { Näytteiden luku Suode Positiivisia Yhteensä näytteitä! 46! 40! 20 I 20 I 20 I 20 I 20 I 20 I 20 I 20 I 240 Sadasta tutkitusta näytteestä kloritettua vettä ei ainoakaan ole antanut positiivisia tuloksia coliin nähden. Täten on esitetty täysin pätevät todisteet hypokloriittimenettelyn erinomaisesta tehoisuudesta ja sopivaisuudesta meillä kaikissa olosuhteissa ja kaikkina 1) Selkeytyneen ja suodatetun veden erittäin alhaiset bakteerinpitoisuuden luvut pakottavat käyttämään keskiarvoissa myöskin kymmenyksiä. 5

38 34 aikoina. Suoteen bakteeriologiseen laatuun nähden ei nyttemmin tätä menettelyä käyt~ täessä ole mitään toivomisen varaa. Puhdistamisen bakteeriologinen teho kuukausi kuukaudelta selviää taas seuraavasta taulusta: Bakteeripesäkkeide.n luku 1 cm 3 :ssä Puhdistuksen teho 0/o:ssa Kuukausi Saostuk~esta Kokonai- Vantaan Selkeyty- Johtoja selkeyty- suudes- Suodattavettä nywt vettä vettä,misestä misesta saan Tammikuu Helmikuu.....,..., Maaliskuu Huhtikuu... '...,,. 33, ' Toukokuu... 2, Kesäkuu Heinäkuu.,. '...,...,'. ' Elokuu...,..., Syyskuu Lokakuu... 5, Marraskuu... 2, Joulukuu... 3, Keskiarvo 4, Vuonna , )... 3, , , , , , Selkeytyneen ja johtoveden vuodenkeskiarvot vievät voiton kaikista aikasemmin saavutetuista tuloksita. sennenkuin hypokloriittimenettely meillä tuli käytäntöön voitiin säännöllisesti odottaa melkoista liisääntymistä johtoveden bakteerinpitoisuudessa sekä keväällä että syksyllä, jolloin jokiveden suurimmat pesäkeluvut sattuivat. Nyttemmin olemme tässä suhteessa, hypokloriittia käyttämällä, aivan riipumattomat jokiveden bakteerinpitoisudesta; vaikeutta voi ympäri vuoden pitää johtoveden bakteerinpitoisuutta niin pienenä kuin haluaa. Koko luvusta viime vuonna tarkastettuja suodenäytteitä; 3,145, on 726, eli 23.1 olo, oliutkehittäm~ttä pesäkkeitä ja ainoastaan 16 näy ttettä, eli 0.51 olo on kehi.ttänyt yli 100 pesäkkeen. 1) Ajalle tammikuu:-lokakuu.

39 35 Haet. colin tutkimuksia on tehty sliännöllisesti kerran vikossa 624 vesinäytteelle. Tulokset on yhdistelty tauluun I siv. 36. Viime vuonna on laboratorin johtaja otsakkeella. Rön gjorda vjd konstgjord infiltration af järn- och humus haltigt ytvatten julkaissut teoksessa: Hyllningsskrift tillägnad ]. Oust. Rickert, Tukholma 1917, yleiskatsauksen laboratorin tutkimuksista, jotka koskevat vesijohtolaitoksen vuosina Tikkurilassa järjestämiä luonnonsuodattamis Ikokeita; julkaisu käsittää 26 sivua 4:0 ja sisältää 6 kuvaa ja 7 taulua. Mitä taulun V täydellisiin vedenanalyyseiihin tulee, huomautettakoon, ettei vuodesta 1917 alkaen analyysien tuloksia enää esitetä vanhemman dualistisen katsantotavan mukaan emäksill'ä ja hapoilla oksideina ja anhydrideina ilmaistuna, vaan uudenaikaisemman Ikäsityksen mukaan positiivisillä ja negatiivisillä joneilla... Vuoden kuluessa laboratorissa kvantitatiivisesti analysoitujen näytteiden lukumäärä selviää seuraavasta Yhdistelmästä. '. Täydellisiä vedenanalyysejä (n. 23 eri määräystä): 'Vantaanvedelle näytettä Johtovedelle Osittaisia tutkimuksia: Alumiinisulfaatille Klorikalkille... 9 Klor.ikalkkiliuokselle Natriumisulfiifti:Jiuokselle AItaanlimalIe Puhdistamisenkulun tarkastusta varten: Veden kemiallisia analyysejä.... 9,545. bakteeriologisia analyysejä: a:) pesä;keluvlitn määräämisiä.... 4,627 b) Bac~. colin. s:n Yhteensä 14,957 näytettä Tämän. lisäksi on merkitty.. 2,102 kalkkimaidon analyysiä, 1,379 veden reaktion tarkastamista, 1,35'1 :vaikuttavan klorin tah'i al1tiklorin tarkastamista, yhteensä 4,832.

40 36 Yhdistelmä Bad. colin tutkimuksista v _Taulu / 50 / 40 Kuutiosenttimetriä / 0.25/ 0.10 / / / / / :::l0-< ;:r ~;;- tt> tt> _.:::l... ' Vantaanvesi } Näytteiden luku Positiivisia / Näytteiden luku Selkeyt~nyt } POSitiivisia vesi 0/ } Näytteiden luku Suode Positiivisia / Yhteensä näytteitäl Teknillinen yleiskatsaus v Taulu II. Viikko.Käsiteltyä raakavettä Pumputtu puhdasta vettä ]S' ;:r, S; , ,----1 ~ ~ ;:0:: tt>. ~ ~ :::l :::l c:o:- <' ,' 3 ~c < ' tt> ;:r. ~~.., :i tt> 0. :::l tt> Kemikaalinpanokset Tammik helmik. 3.. Helmik maalisk. 3. Maalisk Huhtik ,870 19, ,214 18, ,880 20, ,354 19, ,240 20, ,749 19, ,840 20, ,542 20, ,830 20, ,874 19, ,470 21, ,423 20, ,540 21, ,443 20, ,300 21, ,487 20, ,570 22, ,833 21, ,800 23, ,608 22, ,980 25, ,582 23, ,420 26, ,245 24, ,320 25, ,909 24, ,660 25, ,805 23, ,170 23, ,356 23, ,110 23, ,937 22, ,790 23, ,519 22,

41 37 Taulu II. en Käsiteltyä en et> PumpuUu puh- '):0 0:;;:.' ' Kemikaalinpanokset ' 0 et> raakavettä dasta vettä ;:r' p. :o;-'s... :0;- ' ~'< ' ' < ::::,,0 -et> Vi i k ko ~ ~ 9' ;::0:: ;::0:: 'et> et> et> <: (;j' en > ~o -< <~ -< :l 0 ;:r <en ' '> en CJ 2!. :l m< ':0;- :o;-gö. < en l1q E.;:: l1q 0 11Q~ - :0;- 3 rt.p 5 ä..,' 3 0 -' 3 rt -'0 ~' 3~. l1q 3~ S.,et> '0 g co et> et> ;:r 3 p. -S- 3~ l1q ~ ~ ' 0 :l Cl)O ~ c,o) en et> p. (Ii ::s ' ' ' _. en r~: en r~ g: ~. 3 < ' 3 '::l. ' ' '- S S ' ~~~ - ;:r :l et> ', ', ;. ' ' Huhtik. 29-toukok ,910 22, ,611 21, Toukok ,490 22, ,214 21,746 r ,600 22, ,693 21, ,680 24, ,250 22, kesäk ,360 22, ,433 21, Kesäk ,940 22, ,257 21, ,280 22, ,485 21, ~ , ,321 21, , ,710 19, ,801 19, l-heinäk ,890 20, ,171 19, Heinäk ,100 20, ,660 19, ,470 20, ,981 19, ,320 19, ,405 18, elok ,710 21, ,346 20, Elok ,640 21, ,219 20, ,880 20, ,427 19, ,580 21, ,845 20, , syysk ,050 20, ,307 19, (0.40) (0.09) Syysk ,750 19, ,761 19, ,760 20, ,768 19, ,070 20, ,628 19, ,330 20, ,402 19, okak ,730 20, ,330 19, Lokak ,850 20, ,714 19, ,830 19, ,263 19, , ,115 20, marrask ,450 20, ,863 20, Marrask ,160 21, ,566 19, ,170 20, ,206 19, ,930 20, ,897 19, l jouluk ,730 20, ,180 19, Jouluk ,120 21, ,739 20, ,980 21, ,545 21, ,480 21, ,321 21, l ,310 18, ,861 18, ,020 19,510 37,471 18, Yhteensä 7 1,878, r,540, ' 1 Keskiarvio - 21,584 _. 20, ~J

42 38 Analyyttinen yleiskatsaus v Taulu 1/1. Jokiveden laatu keskimäärin Suodatetun veden laatu keskimäärin Tutkimuksia puhdistustehon tarkastusta varten Viikko I 28-helmik ' : Helmik ! ' ' 25-maalisk.3 1 Maalisk ; Huhtik ~ ' toukok Toukok '20 27-kesäk ' Heinäk. 1~7, : elok Elok Syysk syysk ' ' q , ' ' ' ' ' ' '(J) o , 81.2' 0, o , 95.8 o , ' ' ' ' 8.8 o 87.4' ' ' 6.7 0, 94.0: o ~6' 5.2 O ' :94 1.'1 O. ' '.0 2 o o 44,9' ' Ol '5.56' 0, : 0 ' I O 87, , O , o 92.5 ' o 91.4 o :95 5:0 4.43' :61, '6.0 '6.03, ' , :92 '9.3 O. I O O M i ls ' ' ' :S :88 88, '

43 39 Taulu 111 Jokiveden laatu keski- Suodatetun veden laatu Tutkimuksia puhdistustehon määrin keskimäärin tarkastusta varten r r < -< > r ' a 2' r a i;:- 0 ' ta, _., '0 :;0: Vii kko < a R> ', < 5j;2l ' '0 R> c ' ~ ()Q ' ~ a,::l a- 5',::l a- ::l ::l. na :+ - :>; ::l. Ö,, c, ä~ c' ~::s[ 0' ' ~E!.~ < ::l. a, n:>; 0::+ n:>; 0::+ a... :s: =()Q a ---_. ::l ;:::!. a~ ö' ~og a'< ö' a _.,_0 ()Q ' ~ ::l c~ =0::+ CJl ' ~ 2- ', ;'~,, ;;1 ;::, ~.~,, ()Q= Q 0 Cii' Cii' 0'''' a ä' ::ea t..~. a ä' ::e' ::l 5j' ~ ';:sl... ;:::::: a _. ;:sl QEt -' en ()Q' Q-' '0 :;'... '< ()Q' a a ;::,:+ '0 S' 0 ' -C? ' er- ~ ~ ' Syysk. 3O-lokak (/) O Lokak c: IS 3.6 O c: O s s O. O.OS , 28-marrask O Marrask. (J) O S4 4.1 O S9 4.6 O C 25-jouluk s O Jouluk J ~ O c: s 4.s0 2.9 O _ O. 0.C , :::: Vuoden: Suurin s O. O.IS - Keskiarvo O. 0.06S Pienin O I 2.86 O. O CI) 0 9,5451 4,627 '-,...-' 14,172

44 40 Taulu IV. <... ;:0;-(1) Jokivesi SuodateUu vesi '< P- 3 ::1 (1) en ~ ::1::1 ~ ::1 Kuukausi '<;:0;- P- t- 0 en en n ;:0;-0 ;;t:e (1) ;:0;- ~ ja päivä (1) ~ n;p Bakteeri- ~ 9>- '... (1) 0 0 9_ ;:0;-3 S~ (1);:0;- ö> ';:0;- pesäkkeitä ö> 's:;: (1)' P>. ::I~' P>. E- ' t- ~ ~ ::I~ 0 c < ccm:ssä < 9 ::1 ~~ ~ ii); n;:o;- _::1 l1q _ (J9 <r;: ~11Q... ::1 P>. l1q ::1 9~ n :J.. 0 ~t 9 ~~ -..~ 0:::; :J. ~ : O;:::+: (1) ' 0 0. e, ~ ::1-8. (1) 90 ~~ 0' :I~ '''0 ' ~ ' ' :I2- Pin-I Poh- ' c:~: 9 ~ n~ ~ Tammlk. '< ~ ~ Oe; '< 5' O=: nalla jassa ~ ';:0;- ego ~: I 0 ::1 ~ ' ' ; ,156 1, ,810 2, ,800 2, ,770 1, ; ,010 1, ,036 1, , Keskiarvo I I 4.41 II 841 I I '

45 Jokivesi 41 Taulu IV.,. <: ;0;-' Suodatettu vesi 3 -- «Po ::1' ::1 ::1 en ' ::1 Kuukausi «;0;- r ' Po '0 en (J) ;O;-to ;0;-0 ;0;- ja päivä 3~ Bakteeri- 0 ' ' ' 3~!!!:.~ '... ' 0,;0;- 3 m 5' ' ;0;-3 ';0;- pesäkkeitä e. ';0;- -;0;- '.:..,.~ r 0> ::12:. ' ::12:. - ::10 ', <: 3::1 ' ' --_. --_. 1 cm 3 :ssä <:... 3::1 ei 0 n;o;- _::1... ' ' n3 '(/Q 3~ ~-g _::1 (/Q '9.... ::1 :1. <' 3 0 :1. O~ :1. -' ~o O~ -0 no ' ' ::1 3, =1 ' 0' (;j' 1n (;j',m '''' ::t~ ' Pin-I Poh- ::t~ ' 0 3 Helmikuu r.n ~: n' ~ == ' 0= nalla jassa 0==,;0;- ::1 3 0 ' ' '. ~: I :: , _ ,180 1, ; I Keskiarvo I 0.1 I 52 I 188 I 59.5 I 53.9 I 5.5~ II 596 I I 4.87 I

46 _.~ 42 Taulu IV. <... 9 :>;n> Jokivesi Suodatettu vesi '<P- :ln> Vl ~ ::1 :l ~ :l. Kuukausi '<:>; P- r '0 Vl n Vl ja päivä Bakteeri- å?:: ;;til :>;0 n> :>; ~, n> s:: 3>- s:: '... 3 n> n>:>;,- ::i' :>;3 :>; pesäkkeitä ':>; S:~ n>' :5: ' r ~ ;;; ~, :l '0' ~, s:: ~ < 3:l e...~ 1 cm3:ssä < 3::1 :l~ n>... p;; 0 n:>; -:l n> <~ 03 S::()Q ()Q 'E. _:l ~,... :l n... _. ~. ~-g 0 3 ~~ 3~ ~o o::+. ;:1. O~ 30 '''' ~ C> s:: :l ~~ -e. n> :-<0 :r:~ 3 0' '0> Ui' Pin-Ir,poh- :r:~ '~ Maallsk. ' ~ s:: 0= ' s::.. no> '< nalla jassa 0:::: ~:>; '< :i' s:: s:: p:i: I 3-0 :l ' ' ' ~ o : o o ' o o o o Hio o Keskiarvo I 0.1 I 62 I 161 I 50.1 I 58.6 I 6.05 II 457 I I 5.61 I

47 43 Taulu IV. <... ;.:-n> Jokivesi SuodateUu vesi '<Co ::In> 3 en 1» Kuukausi - ::1::1 1» ::1 '<;.:- t Co 0 ja päivä en n> Bakteerien ;':-0 å?:: Frt:l:l n> :>:' ~ C C ~ '... 3 n> 0 3.1» 2-.0 n>;.:- ~, r 5' :>:,3 ';':- pesäkkeitä ';':- s;-~ n>' ii> ' Dl ::l'o. ~, Co 1»' C Dl o~ n;.:- < 3.g ::Ie. 1 crn3:ssä < 3::1 ::Ie.... ~ ;, p;; -::1 --_. --_. 03 l1q _. <a; 3~ CI1Q... ::1 l1q ~ ~: S!.... :: '8,: g-~ ::+ ::::::.0-0::+ å'ö' n>, ~: n> n> =l~ 0 '1» Ui' ::t!l Pin- I Poh- Ui',a; '''0 en El Huhtik. C C 00 ~: n Dl '< ~ å '< C 0=1 nalla -jassa C 00;':- 3 ' (1 ~ en ::1 en 00, :: , , , , ,20 1,048 1, ,300 1, ,670 2, ,20 2,910 2, ,000 4, ,460 6, ,700 16, ,900 39, ,200 57, ,900 92, , , s , , ' , , ,100 78, s ,400 54, ' ,500 75, ', 23, ,300 59, ,100 45, ,000 26, ,800 22, ,600 14, ,700 10, ' ,600 7, ,600 4, Keskiarvo I I 207 I I ,086\ 33,2831 0\ 89.2 \ 5.12 I

48 44 Taulu IV. :><(11 <::... Jokivesi Suodatettu vesi,<po ä :l:l :l(ll Kuukausi Ul :l ' ' '<:>< Po r '0 Ul Ul :><0 (II :>< ja päivä (II ~ n> Bakteeri- ~ (II 5!.... å~ [~ ' (11:><... 3 en :><3 e. ~;;: pesäkkeitä e. ':>< ~~ r :l (II. Ö. ' ' ::so <:: ~ ' 3:l :l~ 1 cm3:ssä :l~ (II... <:: 3.g iii 0 n:><... :l --- _. --- _. l1q _. -(II ~11Q l1q <!;l 0,g 5!.... :l _:l 3 3~ n ::!. ::J. ~: (II' Et' ~o 0::+ ::::. : 0::;: 3~ =1' 3 '0 00 ~: fij. (II (II 'El.'0 00 :J:(II Pin-I Poh- :J:(II 3 ' ' co' Toukok. ~ ~ n' ~ ' 0== 08:.. =: ~ nalla jassa ~ :l ~~ 3 0 -' ' ' ' :l ,660 3, l ,340 3, a ,360 4,330 0 RO ,520 4, ,180 4, ,000 4, ,740 7, ,120 5, ,300 3, ,490 2, ,630 1, ,340 1, ,200 1, , , ,320 1, ,160 2, ,630 1, ,730 1, ,780 1, _ _ (5) , , Keskiarvo I I 289 I II 2,0661 1, I O.3d 7.2

49 Kuukausi ja päivä ', ~ 5' :>;3 Kesäkuu Jokivesi t' '0 en 0 45 :>;~ '<J:l. Taulu IV. <... n> Bakteeri- ':>; pesäkkeitä Suodatettu vesi o ~, en 00 ' ' 0 en '<:>; J:l. :>; n> ~til :>;0 ~ 0 ':>; S~ ~. ' Q: ~ ~ '''' 3 ~ _ 3., ~:>; t' iu iu... o~ < ~ ' 3::1 o!!!. 1 cm~:ssä 3. 0 o!!!. ~ 0... ~ 3 n:>; _0 --. _. --. < _. ~()Q ()Q -~ <~ 3~. ', 9.. _::1 ', ()Q 9. _0 n ;:J ;:J.... ' ::+ ;:l. ;::::-0-0::;: ~' 0 0' ~o ', -0 ~ ~ ', 3~ =1 ' 00 (;i' (;i' (;i' ::r:~ Pin-I Poh- ::r:~ 3 ' '''' 0 ~ ;:: en ~: n' 0... ~ 0:::: nalla jassa ~ 0:::: ':>; ~: I 3 0 ~ ' 5' ' ~ ; ,910 1, , : ! (292) (240) Keskiarvo II ' 0 3

50 46 Taulu IV., ;':-t't> < J,okive'si Suodatettu vesi '<0-3 - ::St't> Ul ~ ::s::s ::s! Kuukausi '<;.:- l' ' 0- i 0 Ul Ul ja päivä 3::: Bakteeri- 3> ;':-b:! ;':-0 t't> ;.:-, ~, t't> ~ ~ ~.Q) '... 3 t't> 0... t't>;.:- 0 i 5' ;.:-3 ';.:- pesäkkeitä ~ ';;;;: t't>. ~ S:~ ' ~ l' ii> ::s~' ~, < ~' 3::S ~~ 1 cm3:ssä ::se?. t't> 0 ocax n < 3. ;: ~ ~ --_. _t't> -~ <t't> (J3 3'< ~11tl 11tl5!. -'::s l1tl _. ~ -::s () ::t 3 ~ t't>~... ' o~ ':J. ;::::0 0;:+ 3~ ~.; 3 0 ~ ::s -0 t't> 0 Cii &'1.~: :r:~ Pinfij' 1 Poh- :r:;l 3 Heinäk. ~ '''' ~ '~I ~ Ui ~: '~ ~ O!:t nalla jassa ~ 0== ';.:- 1». ' 3 0 ' ' ' ::s, I 1 ~.O.o ' I j :ll i ' , , ' : , Jl , , I I ' I ~ ~ _ _ ' ' , Keskiaivo II I

51 47 Taulu IV. :0;- <:... Jokivesi Suodateltu vesi '< o rjj Kuukausi '<:0;- 0- t 0 rjj rjj n> Bakteeri- n> :O;-c;:l :0;-0... :0;- ja päivä..' J;:: J;:: en... -0!!: 0 3_ 0 3_... ':0; ::;~ en 5' :0;-3 s;' ':0;- pesäkkeitä s;' ':0;-... i5: ~ '0'... J;:: o~ o~ <: cm3:ssä <: 3 0 -~ ;, ~ 0 n:o;- _0 -_. --_. 0 < 3 3'<... J;::()Q ()Q '9. _0..' ()Q (')-0 '9. n ::!. gj 3 ;J.... 0::;: ;J. S::o ~ o:=: > en (;;' Pin-I Poh- ~~ :'-0 0> en en ::r:~ n.. 3 Elokuu.. s:: e: s:: 0 ~ 0::1: g. J;:: nalla jassa s:: en:o;- 3 ' 0 en en..., (JO ' Jlo o o > o o Keskiarvo II

52 48 Kuukausi ja päivä Syyskuu < Taulu IV. ;0;-' Jokivesi SuodateUu vesi '<0- ::3' (Jl ;:l::3 ' ::3 '<;0;- 0- t' 0 (Jl (Jl1 ' ;O;-tl:! Bakteeri- ;0;-0 ;0;- Ul... 0 s:: n> s:: n> '... ~.Q) ';0;- ' 3 CIl :i ' ;0;-3 pesäkkeitä... ;0;-,. t' ii>,;0;- ii> ::3~' '~ 0: s:: ' 3 ::3 ::3~ 1 cm - 3 :ssä 3 0 ::3 t;;: ;;;; 0 n;o;- < -:: ()3 3'< ()Q < S5- -' <' 3 S-'{g '9. _::3 ~~ n :J.,1ll 0 < :J. -.:::.0-0::+ :J. 0::;': ' il61... ' e! Ui' =-'''0 ::r:~ ' 3 0' Pin-I Poh- Ui' CIl ::r:~ '~ '< ~ s:: Oa s:: ~~ n' '< nalla jassa O~ S' s:: s:: 3 g- '- CIl CIl Q): I 0 CIl :: i /!, LI ' ,880 2, , ,920 4, ,330 4, ,060 4, ,420 2, ,430 1, o Keskiarvo ~ II

53 49 Taulu IV. <: :0;-1'> Jokivesi Suodatetlu vesi '<P- [ ;:ll'> ;:l;:l Ul Kuukausi ' ' ;:l '<:0;- P- t'' 0 Ul Ul ja päivä Bakteerl- :O;-ttl :0;-0 1'> :0;- 1'> s:: n> s:: n> a!.a:» ' '> d e. 3-1'>:0;- :;. :0;-3 0;.,,:0;- pesäkkeitä co; S;-~ 1'>. ;:lo ' ~ o~ s:: ' 3;:l ';:le!. 1 cm3:ssä 3~ -g... n:o;- <: -;:l --- <: e.s= tii ()3 s::aq aq 9. _;:l ~. aqe. <1'> 3':1 -~. S.g I'>~ 3 d ::1. =~. ;:::'0 0::0: ::1. ;::::' =1' 3 d 0- ~ 1'> 00 ', fii ::e::g Pin- Poh- fii ::ei'>.~~ d 3 Lokakuu ' s:: n' ::i ' O,a: s::.:: s:: nalla jassi! s:: 08: ''''' ':0;- 3 en ;:l -, ;:l 0 ' ' ,960 4, ,400 10, ,200 10, ,300 15, ,600 9, ,780 6, ,600 11, ,900 9, ,900 10, ,500 12, ,300 10, ,350 6, ,220 7, i ,430 3, ,940 4, ,140 1, ~.o ,620 2, ,160 2, ,960 2, ,470 1, l ,290 1, ,240 7, ,180 8, r ,540 7, ,300 3, Keskiarvo II 5,5001 5, ' 7

54 50 Taulu IV. ;.;on> Jokivesi Suodatetlu vesi '<0- ::ln> (Jl ::l ::l ~ Kuukausi ~ '<:0;- r 0 0- (Jl (Jl ;.;00 n >. Bakteerj- n> 1>: ja päivä n> ~tp en., = = 3;=: 3 n> 12. s_ 0 ;.;03 e. _.' n>:o;- en ~, ';.;0 pesäkkeitä ';.;0 S;~ n>' r ::l ~, 5i ~ ~ ::l'o' E..~ ::l~ ::l~ n> 0 n:>;- <: S::l --- _. 1 cm 3 :ssä <: 3::l ~ S>. ~5 -n> (J3 3'<. =I)'Q _::1 n., _. <~ ~~ 3 'C ::!. -' O~ ~: rrs..~ 0::+ n>en.;;1 ::: ~ 3 'C 0- en, =::l -0 n> -0 n> 3~ 0' Vi' Vi' ;:r:n> Pin-! Poh- Vi' 3 aå,en 'C '< ~i' = nalla jassa ~;.;o = 3 0 en en en ' ::l Marrask. '< ~ = Oa =.. n' (J <: [,, / ,110 2, ,840 3, ,920 2, ,890 2, ,310 2, '3.00 2,440 2,390 9 ilo : ' ,660 1, ,460 1, ' ,500 3, ,070 7, ' ,260 6, I,.94, ,570 3, ,310 2, ,110 1, ,610 1, , ,400 3, ,450 6, ~ ,800 4, ,240 3, ,210 2, ' ,080 2, ,820 3, ' , ,900 2, ,030 2, ,550 2, ,190 1, ,670 1, ,340 1, ,710 1, i Keskiarvol '1. 97.~ II 2,8761 2, II

55 51 TauJu IV. <: ;';-(0 Jokivesi Suodatettu vesi '<Q. -3 :;:l (0 en. :;:l:;:l Kuukausi ' ' :;:l '<;.;- Q. t' - C en ja päivä n> Bakteeri-. Ul ;';-0 (0.,. ;.;- (0 0: 0: ~t:o å~ '... ( _., (0;'; co;.;- 0 IlO' :i ;.;-.~ pesä k keitä co;.;- 5t::s; (0' :=. ' t'.,.,.,,., :;:le' 3 :;:le:. rt e;'.,. <: E.:;:l 3 :;:l :;:l:::: l' cm3:.ssä <: --- _..,. ;;;; <~ n3 n;.;-... (0 ---:;:l (7Q _. O:(7Q (7Q :;:l ~ :1.... ' ~. ;::::::0-0::;': n- '(0' 0 0: :;:l -0 (0 0 (0 3~ ::!' 00 m, ;n0 ;n0. 0 ::r:~ Pin-I poh- 3 0' ;n0 ::r:~ co, Jouluk; a 0: 0: (,)~ n' '< '< 5' 0: Oe: nalla jassa 0: 0= rn- ;.;- m Q.:I: ag- I rl ' ' ,460 1, ,070 1, ,140 8, : ,690 5, ~ ,160 4, ' ,690 2, ' ,320 3, ,900 14, ,500 21, P,900 5, , 3.7, ,500 11, '1.3 ' , ' ,000 9, ,680 6, ,680 6, , ,860 4, , ,940 1, ,220 1, ,,1.1 -' 7.? ,320 1, , , '1' , ~ 208 ' , ( : ' _.' 3.4', Keskiarvo ,013 3, , (.. S:n l ,330 4, S:n 191' , ,737 5, S:n ,662 4,541 c S:n ,858 6,642 ~O ' '6 L S:n ,569 4, ~ S:n ,112.7,022..,., S:n , ,313 4, :;:l

56 ~ _ 52 t' Vantaan- ja vesijohtoveden kemiallisia..::... _. t' 't' t'.:: ~ t' ::1> <: Piihappoa ja 0':: Ul -~ ::r: suolahappoon '0 j;' 0(1) ::r: ::r: ~.c: ::r ~~. ::r: :>;~ '0 5' liukenemattomia <: (1) _0 ~.(1) ;;>:: (1) :>;.:: '::l '0 :>c:>; (1);::1: oo::r ::r (1).::' ~3 n~ ' aineita.:: (1) 0.:: :>; 1» g ::r :l. ~o. = :: ~ S!. (1)...:: 0 OS- 3 ~ ~ '.:: ss' 3~ Päivä ()S' X~ ' '... 3.:: Ero '0 3 ~. Ze. ' ::r -< ~ o=: '.:: 11Q!ji 00 a::r C;g. Q:I~. ~[ '~.,?:9: 3 _. ;::: Cij' l1q ';::::_. ~ ~> ~ %::r (jj'3 ' ::r3 11Q= (1) - '< 'd c ~ c C(1) c4~ 3:.~ (1) 0 Ol~ -;;;,~ 0 '< ~:g c;::i: ~ ' ::1 11Q~ -..::r :l -s; '0 11Q::l ~~ : 33.,.., ()(1) ' '< '00 --;::'5 0 -~ '0 '0 ' 0 3~ ~ 00 II>' () (1) ~ 3 ~. C!3..3 '0 3 3' ~ 0 3 ' ' 3 ~oi>o 11Q(1) -9 ~ ~ ~ { { { { { { { { { { { { { { -00 -;;;'0 3/ II 0.1 > /1 I II 0.1 > ' /11 I II 0.1 > l , / II 0.1 > IIII I II 0.1 > /III I II P.I > /1V II 0.1 < /1V I ~ II 0.1 > /V I 3: II 2.9 > /V I II. 8.6 > ' NI I II 17.6 > ~ /VI II 21.0 > NII II 19.9 > ' IVII II 19.1 > /VIII { I II 20.6 > NIII { II 20.9 > IIX { 1; 17.0 > /IX { 1; 11.2 > ' /X { 1: > ~

57 analyysejä vuonna Taulu V. ;::0;; ~ en en 'rj ~ ~ :.;-, E. E. ~ n > Q. t::tl ~ 25 Kovuusaste a-. '!:. ' == 0 ' ~ 3 :s~ :t~ ' < saksa!. asteissa 2. ~. ~. z' z> a Ei: 7' ~ a '> :t 3 0'..!.. :l- :0;- p; ~. -S' '0' ' 5' e. '0' 11Q~ ' ~ '0' 0 '... ' /g 3 'ö'.~ e. :' '0 ' :l e. e. e. e. e. 0= O:l IJQ ~. 0 :l ;::0;; ' 3 2' 3 ~. '''' ::c 'rj ;::0;; 3!!J. en 3~ 0 Z :t::+ ' ;::0;; -2. en Z ' 3 :T-' 0 11Q3 0 OQ...!.. l1q ~. ' 0 ;jo : -- _ 'O~ :.; ,, OQ 7' 0 ' ~ 0!: ' ~ ~. ' -e ' '0 :l ~ -e. --~. ~ : ', ', 0-0 ~ :l 3 3 ~_. o' :l :TO :l :l e. 3 l1q 3 ' ~9~ ~ 3 3 ;::, 3 l1q ' Cf' '?- 0 ' ~ 5' l1q ~ ~ -;::. 9 ' ' eri!!. hien. jälkiä ' I ' ~ , ' I'l ~ O

58 ~ _. 54, l' -l' c _. fgf: ::r: ::l> Pilhappoa ja l' ::l C Ul S~ ::r: ::r: n> ;:;;. s: ;.;: suolahappoon 'E. ;::. ~, ::ln> ::r: 0 -'::l :;:0:: ::r... ~ n> ::r :.;-n> :o;-c '0 ::l liukenemattomia < n> ~ ~'n> 00-' :0;- l' 1» 05 ::I::l '0 :'! n>_ :0;- -':;. o::r ::r C c'' ~a ()~ ' aineita :o;-s. ::12' :.;- :0;- ~. n> 00. a 2' -a '< '<l C C- ;:;;: ::1 ' ::1.. C 'E. n> as. c' ::1 '0 n:::: < X~. '- ' [äs Z51. ' ::r...: Q- 'c ~~. :::r' 'Il 0' aq a' c::r ~ = ', ~, ~ ::r:e: a _. g (ji' ::::, f!? ~ o::r (ji'3 ~;::: 0 -~: ~g ' a;:;;; ::l. 3::1... aq:=: n> \) '<.~ C'O C 0 Jo C n> ::r.~ n> 0' aq~ 0 0'<> '< '0 ''0 :.;- C:::: 0- ' ~::I ::1 ::1 33 -~ ('Il ' CO> 0 n~ ' '< 0: ::l ~t:t '0 ~, -::1 '0 n 0-3 ::1 a 2. 'JtIa ' ~ a~ 0 :0;- 0- '0 3 a' '< 0, ~ 3 ' ' ~ 3 ~ aq ~ ~+ Päivä < a -~ 1917 ::::'00 '* aqn> ::::9 ::::'::l I -- O~, /X ~{ II 7.8 f> lixi : ' { II 5.0 > ' /XI { II 3:4 > : < l lxii { II 0.1 > : /XII -{ , II 0.d> Keski- {\ arvo II 7.8 < _ 1 ilmaisee vantaanvettä. II suodatettua vettä.

59 .0 55 Taulu V. ~ 2:: en en 'Il ~ 1>< ~ >... n ' ti:i ~ S Kovuusaste ' ei r:t n a- s: ::l,,' 0 ~ ' 3 :s:~ z> ::c~ ' ä ~ ä <: saksa\. asteissa. ~. 2. e; z' 7' :::: '2::... 0 :r: 3 na- ~. '5' o'...!.. ::II>< P....!.. 1lQi1Q,::1 '5' --,... 3 ~: S. 0 :: : ' S. S. S. '0::1 ::r llq.- S. S. 0-' S.... '0 tr... ~ ~ ~.... ::1 ::c... 0 ~ 'Il 3,,' ~ ~ 3!!? 39 en 3~ 0 Z :r:::::... ~ -S.... n O'Q...!.. 1lQ3 llq 0 en ~. 0 Z 0 n~ ' '... 3 ::r-' : =:::... OQ 7' 0, 0 0 1>< C ~,< ~ ' ~2. -S... ' -g; 0 0 2:: : o' ::::0' ~:g g ~ ~ 3 ',, ö' ::1 ::1 3 ::1 S. 3 ~ 3 ~ e!. ~9~ ~ !9.. 5' 'f I ' '0 CIl ~ ~ ~ ~ ~ 9 ' ' ~ : : : i \ I

60 Grafisk bilaga n,o 1. Graafill. esitys Oraafillinen esitys Orafisk framställning af kubiktn e ter 28,000 PUMPUTUSTA VEDESTÄ, SADEMÄÄRÄST Ä ja ilman KESKILÄMMÖSTÄ jokaiselle vuorokaudelle vuonna VATTENUPPfORDRINOEN, NEDERBÖRDEN och luftens MEDELTEMPERATUR för hvarje dygn år v etten huutiotnetri ä vet ä M x. u p pfordring SI).,' i n pujnp. m äi\r; = , rn 26,000 24,000 22,000 n 20 k 20, ,000...ei 14,000 CIlfll.:1:1.... u..c... CHI UU 12,000 10, JO ,000 oglcl s...,.a:lll '0:111.. eii Q) 'ti'ti +0' II 111 &::. 6,000 e e ,000 2,000 o ~~~ ~~~~~~~~~~~~~~~~.w~~ ~ ~~~~~~~~ ~ ~ ~~uw~~~~~~~~~~~~~~~uu~~~~~~~ Juni Kesäkuu Januarl Ta..nunikuu Juli H e inäkuu Augusti El.o kuu Sep-te:rnber Syysk uu Oktooer L okakuu u u us Vattenuppforrlringen per dygn i kubikmeter. Vuorokaudessa pnmputtu vesimäärä kuutiometreissä. Luftens medeltemperatur per dygn i Ilman vuorokautinen keskilämpö 0 C. 0 C. I O Nove:Inbe:r Deee:Inber Marraskuu Joulu.k uu N ederbörden per dygn i millimeter. V uorokautin en sademäärä mil li metreissä. C. HE RiZO Eft G

61 holonier i 1 cm 3 å vatte n Grafis k bilaga n:o 2. Graafill. esitys kolonicr i 1 cm3 filtr, vatlen 16,000 1,600 r ~----~~ ~ ~------~------~--~~--~ ~------~~~~ pesä k että 1 cm3~ johivettä pelsäkettä 1 cm a... ~ uod.. t. vettä Orafisk framställning o o o.f af 14,000 1,400 BA KT E RI E H ALTE N i å och i ledningsvattnet, VATTENS T ÅNDET i Vanda å och NEDERBÖRD EN för hvarje dygn å r t,300 Oraafillinen esitys 12,000 1,200 joki- ja johioveden BAKTEERI PITOISUUDESTA, Vantaan joen VEDENKORKEUDESTA sekä SADEMÄÄRÄSTÄ jokaiselle vuo rokaudelle vuo n na ,000 1, ~ >< e 11,000 1, ,000 1,000 9, , I 7, I I I I I 5, , I I I I I I I 3,000 I I 300 I ~-- o I 2, , ~--~r_~--~r-----~--~--~------~~--#_~--~~r_~_r--~--4t--_+--~~----~----4-~--~~--~ r-~~ ~ ~~r_--~----_f Januari TaIluni kuu ~~ebluari HelIllikull. Mars Maaliskuu. Bakteriehalten i åvattnet, koi. Jokiveden bakteeripitoisuus, peso M aj Juni S eptexnoer O ktober N ove Inber Toukokuu. Ke säkuu Syys k uu. L okaku.u. M..uoraskuu BakteriehaIten i filtrerad t vatten, koi. Suodatetun veden bakteeri pitoisuus, peso Vattenståndet i Vanda å i meter. Vantaan joen vedenkorkeus metreissä. OBS.! Skalan för bakteriehalten i det filtrerade vattnet är 10 ggr. så stor som motsvarande skala för livattnet. Huom.! Suodatetun veden bakteeripitoisuuden mittakaava on 10 kertaa niin suuri kuin vastaava mittakaava jokivedelle. ~ lilius &. HER1Z8ERGo. N ederbörden per dygn i millimeter. Vuorokautinen sademäärä millimetreissä.