HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET.LAITOKSET.

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO. IV. HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET.LAITOKSET VUOSIKERTOMUS JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS. HELSINGISSÄ SANOMALEHTI- JA I\I~JAPAINO-OSA~EYHTlÖN K.lR.JAPAINO. 192L

2 STATISTIQUEDE LA VILLE DE -HELSINGfORS. lv. 'SERVICES"TE(HNIOUE~ 'MUNICIPAUX: RAPPORTS ANNUELS PUBLlES PAR L'ADMINISTRATION DES 'SERVICES TECHNIQUES MUNICIPAU'X. HELSINOFORS, 1921.

3 SISXLLVSLU ETTELO. ~ABLE DES MATIERES. Sivu. Helsingin kaupungin teknillislen laitosten hallitus... : V Vesijohtolaitos.... Kaasulaitos 41 Sähkölaitos Administration des services techniques municipaux Page.. Servlce des eaux Usine a gaz )Usine d'electricite V

4 Helsingin kaupungin teknillisten laitosten Hallituksen Kertomus. vuodelta Kauptlllginvaltuuston huhtikuun 10 p:nä 1912 vahvistaman ohjesäännön muka~n kuului Ha:Jlit~kseen kolme varsinaista ja kolme varajäsentä, joista Kaupunginvaltuusto valitsi kglmeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan, yhden varsinaisen ja kaksi varajäsentä, kun taas Rahatoimikamariomista jäsenistään valitsi Hallitukseen yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen vuodeksi kerrallaan. Näin valittuna toimi Hallitus vuoden 1919 loppuun, josta alkaen sen kokoonpano muuttui Kaupunginvaltuuston mainitun vuoden joulukuun 18:na tekemän päätöksen mukaan. Hallituksen suhteen sisälsi mainittu päätös: että Kaupunginvaltuusto valitsee' kaikki jäsenet yhdellä kertaa kalenterivuodeksi kerrallaan; että varajäseniä ei' enää valita, mutta jäsenlilku Iisätää't;l kolmesta viideksi, se~ä että puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja' valitaan jäsenistä kalenterivuodeksi. Tämän mukaan valitsi Kaupunginvaltuusto vuodeksi '1920 Hallituksen puheenjohtajaksi allekirjoittaneen Hult'in, varapuheenjohtajaksi professori A. L. Hjelmman'in sekä jäseniksi filosofiantohtori Henr,ik Ramsay'n, johtaja Väinö Tannerin ja sähköteknikko Väinö V. Salovaaran, joista professori Hjelmman varapuheenjohtajana ja Rahatoimikamarin edustajana sekä johtaja Tanner varajäsenenä olivat aikaisemmin kuuluneet Hallitukseen.... I Selostettavan vuoden aikana on Hallitus säännöllisesti kokoontunut kerran viikossa, lukuunottamatta kesäkuukausia, jolloin kokouksia on ollut harvemmin. Niistä vähän yli 250:stä asiasta, joita Hallitus on vuoden kuluessa käsitellyt, on usea antanut Hallitukselle aiheen tehdä esityksiä KaupunginvaltuustolIe, kuten esim.:. helmikuun 16 p:nä; esitys sähkölaitoksen akkumulaattoripatterien uusimiseen saada laitoksen v voittovaroista ennen myönnettyjen varojen lisäksi käyttää Smk. 250,000: -, tarvitsematta kuitenkaan koroittaa patterien kirjanpitoarvoa; maaliskuun 1 p:nä; esitys Hallituksen oikeutiamisesta mahdollisimman edullisesta hinnasta myymään sähkölaitoksen 2,000 kw:n turbogeneraattori vuodelta 1910; maaliskuun 15 p:nä; ~sitys 'kaasulaitoksen uunilaitteen laajentamisesta kahdella, uuniryhmällä sekä tarpeellisten varojen' saamisesta tarkoitusta varten; s. p. esitys kaasun ja sähkön hinnan koroittamisesta; toukokuun 27 p:nä; esitys määrärahan myöntämisestä sähkölaitoksen johtoverkon ulottamiseksi Käpylän esikaåpunkiin; toukokuun 29 p:nä; esitys Hallituksen oikeuttamisesta määräämään kaasun ja sähkön hinta suhteellisesti tuotantokustannusten mukaan;

5 VI syyskuun I 27 p:nä; esitys uuden sopimuksen teke~isestä Helsingin kaupungin ja Etelä-Suomen Voima Oy:n välillä sähkövirran hankinnasta; lokakuun 5 p:nä; esitys vesijohtolaitoksen v taksan maksujen koroittamisesta; lokakuun 9 p:nä; esitys sähkömittarien vuokrien käytäntöön ottamisesta; sekä marraskuun 20 p:na; esitys lisämäärärahoista erinäisiä tarkoituksia,varten. Teknillisten laitosten hallinnon ja käytön suhteen viitataan jälempänä oleviin erikoisselostuksiin. Helsingissä, huhtikuussa Helsingin kaupungin teknillisten laitosten Hallitus: Werner Hult. 1. Savonius.

6 Kertomus Helsingin k3:upungin Vesijol1tolaitoksen vuonna toiminnasta Laitoksen tehtävien lisäksi on kuluneena 'vuonna tullut velvollisuus valvoa viemärijohtojert rakentamista tonteilla kaupungissa. Senaatin toukokuun 8 p:nä 1917 vahvistamassa Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksessä on nimittäin säädetty, että tontilla. oleva. viemärijohtokin on tehtävä tarkalleen Vesijohtolaitoksen antamien määräyksien mukaisesti. Kun' ei määräyksiä aikaisemmin ole ollut, teki laitos ehdotuksen semmoisiksi. Sitäpaitsi osoittautui. tarpeelliseksi. saada vahvistetuksi erityinen ohjesääntö.. jonka kautta voitiin antaa määräys m. m. siitä, että on tehtävä piirustus. viemärijohdosta sekä että viemärijohdon saa tehdä ainoastaan henkilö tai toiminimi, joka Helsingin kaupungin Teknillisten laitosten Hallitukselta on saanut oikeuden ~iihen. Sittenkuin Uudenmaan läänin. Maaherra oli vahvistanut tämän ohjesäännön huhtikuun 22 p:nä 1920 astuvaksi voimaan kesäkuun 1 p:nä samana. vuonna ja Hallitus toukokuun 29 p:nä oli hyväksynyt laaditut määräykset.sekä n. k. urakoitsijain johtosäännön, voi tämä toiminta alkaa. Sanomalehti..,i1moituksilla. kiinnitettiin talonomistajain huomio tarpeellisuuteen l}oudattaa uusia määräyksiä ja i1moitetti,in vähän myöhemmin Hallituksen hyväksymät urakoitsijat jotka ovat oikeutetut tekemään näitä töitä. Johtojen rakentamisen valvontaa ja --tarkastusta on, hoitanut putkiverkkoinsin'ööri, joka jo aikaisemmin on valvonut tonteilla rakennettavain vesijohtojen tekemistä ja viime vuonna, kun rakennustoiminta on ollut verraten vähäinen, on ehtinyt täyttää. tämänkin velvollisuuden. Viime vuonna yhä aina nousevain elanto kustannusten takia on työmiesten ja viranpitäjäin palkkoja korotettu vuoden kuluessa. Siten saivat työmiehet Hallituksen päätöksen mukaan suurempia palkkoja maaliskuun 14 p:stä, huhtikuun 26,. kesäkuun 27, syyskuun 5 ja lokakuun 17 p:stä; joulukuun 1 p:nä koro~ettiin taas Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan jokais~sta lapsesta ja työpäivästä maksettu avustus 1 markasta 2 markkaan, eli samaan määrään jota oli maksettu vuoden alusta kunnes se kesäkuun lopussa tapahtuvan tuntipalkkojen korotu.ksen yhteydessä vähennettiin 1 markkaan. Työmiesten tuntipalkat olivat vuoden lopussa kokonaista 75 a 100 olo. suuremmat kuin vuoden alussa.

7 2 Vuonna 1914 olivat viilaajien, putkenlaskijain ja apurien palkat Smk. 0: 57, 0: 56 ja 0: 44 sekä vuoden 1920 lopussa Smk. 6: 86, 6: 88 ja 5: 81 tunnissa, apumaksu lapsista siihen mukaan luettuna. Kun työaika kuitenkin on lyhennetty 57 a 52, eli keskimäärin 54.5, tunl1ista vuonna tuntiin viikossa vuonna 1920, on todellinen tulo, jaettuna vuoden 1914 työajalle, Smk. 5: 85, 5: 87 ja 4: 96 tunnissa. Mainittujen työmiesryhmäin palkat ovat siis vuodesta 1914 alkaen nousseet 927, 950 ja 1,027 0/o:lIa. Virkamiesten kalliinajanlisäyksiä korotettiin kesäkuun 1 p:stä' laskien aikaisemmin myönnetystä 75 %:sta pohjapalkasta ja 1,200 markan maksimimäärästä kuukaudelta 125 Ofo:iin palkasta ilman mitään [ajoitusta ja kiinteän jisäyks~n, 400 markkaa kuukaudelta, pysyen entisellään. Sitäpaitsi korotettiin kuukausavustus jokaisesta lapsesta 60 markasta 120 markkaan. Joulukuun kalliinajanlisäyksen kiinteä erä korotettiin 400:sta 650 markkaan. Koneenhoitajat ja koneenhoitajain apulaiset saivat erityisen sopimuksen mukaan jonkun verran korotetut kalliinajanlisäykset jo maaliskuun alusta sekä sitäpaitsi, samoin kuin kaikki muut viranpitäjät, kesäkuun 1 p:stä lisäyksen suunnilleen samojen perusteiden mukaan kuin' virkamiehet, kuitenkin sillä poikkeuksella, että lapsenavustus oli vain 60 'markkaa lasta kohti kuukaudessa. Syyskuun 1 p:stä laskien on vielä maksettu kaikme viranpitäjille paitsi virkamiehille Palkkalautakunnan myöntymyksellä lisäys, joka on noin 20 Olo, palkasta, henk'ifökohtainen kalliin~janlisäys siihen mukaanluettuna. Kaupungin~altuuston hyväksymiä, kesäkuun alusta alkaen ja joulukuusta annettavia lisäyksiä maksettaessa vähennettiin Palkkalautakunnan myöntymyksellä maksetut korotetut lisäykset., ', Helsingin kaupungin Kassa- ja tili laitosta: koskevan johtosääimön mukaan,' joka astui voimaan tammikuun 1 p:nä 1920, on vu'oden 1920 menosääntöön ensimmäisen kerran otettu menot yleisten vesipostien, vapaakaivojen, juomavesipostien ja hevosten juottoaltaiden sekä Kauppatorin suihkukaivon hoidosta ja khlnnossapidosta. Tulojen joukkoon on otettu sama summa, siihen kuitenkin lisättynä postien ja kaivojen perustamispääoman kuoletus ja korko, joka pääoma on otettu mukaan laitoksen pääoma-arvoon. Kun kustannukset näitten,postien ja kaivojen hoidosta ja kunnossapidosta eivät saa vaikuttaa menoihin laitoksen käytöstä ja kunnossapidosta, niin ei edellämainittuja kustannuksia ole erityisesti' merkitty vuosikertomukseen menojen joukkoon, vaan on ero tulojen ja menojen välillä, s. o. korko ja kuoletus, 'otettu laitoksen tuloihin. fil. maisteri Ragnar Lyden, joka syksyllä 1919 astui kemistinasisten~in virkaan Vanhassakaupungissa, erosi syyskuussa; hänen' sijalleen tuli fil. maisteri F. M. Hermansson. 1. Tulos käytöstä. Vantaan joen vesimäärä laitoksen turbiinien käyttöön on ollut verraten plem, niin että kaupungin Sähkölaitoksen energiaa on tarvittu vuoden kaikkina kuukausina. Joen veden korkeus, padonkynnykseen verrattuna, selviää seuraavasta taulusta, joka sisältää tietoja paitsi kaupungin Sähkölaitoksesta saadusta energiamäärästä,. myöskin sade- ja 'keskilämpömäärästä Meteorologisen Keskusaseman ilmoitusten mukaan.

8 3 Vedenkorkeus Vantaan joessa y. in. Vuosi ja kuukausi Sähkölaitok- Keskiarvo Suurin arvo Pienin arvo sen antama Sademäärä Keskilämpöm ni m en~ia, k h mm ' aste C 1919 Tammikuu , Helmikuu , Maaliskuu.._ , Huhtikuu Toukokuu , Kesäkuu , Heinäkuu.... ', ± , Elokuu , , Syyskuu ','... ~ , Lokakuu... : , _ Marraskuu... ± Q , Joulukuu ± , Koko vuosi , , i , , ' , ,527, , ' , , '., ,310 ' \ Jäänlähtö joessa alkoi huhtikuun, 4 p:nä + 93 cm vedenkorkeudella padonkynnyksestä mitattuna. Vuodesta 1886 jäänlähdöt ovat tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 20 p:nä. Aikaisin jäänlähtö sattui maaliskuun 29 p:nä 1890, myöhäisin toukokuun 1 p:nä Veden puhdistaminen. Veden puhdistaminen ja suodattaminen ovat tapahtuneet tavallisella tavalla, Huhtikuun 11 p:stä toukokuun 31 p:ään ja kesäkuun 19 p:stä vuoden loppuun on vettä käsitelty myöskin kloorilla. Yksityiskohtaiset tiedot saadaan jälempänä olevasta liitteestä n:o 3. ' I Vedenpumppuaminen. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä nousee 6,663,349 kuutiometriin.. Seuraava taulu näyttää joka kl.!.ukaudessa pumputun vesimäärän ja sen jaon eri pumppulajeiile.

9 4 Kuukausi, 'Turbiini- Höyry- Keskipakois- Pumppuaminen pumput pumppu pumput vuorokaudessa CJl "0 ;;0:; ;;0:; ;;0:;, Yhteensä ;;0:; s:: ;;;. (1) P> C»: s:: c~ a-~...«m 3 en ::2 :1 :1:::: s:: m 3 :1... m 3 :1... m 3 9c- 9:1 9 S' _00!ffi~ e:2' ",3 _.'" _. '" _. "'9 "'8 :>:" :>;" :>;" "" el' "', P> "" "', '" '" '" "', "" C»: Tammikuu... 1, , , ,211 17,975 20,374 13,074 Helmikuu... 1, , ,4Q4 536,285 18,493 20,065 12,672 Maaliskuu... 1, ,72~ ; ,431 18,595 20,340 12,838 Huhtikuu... '... 1, , , ,i83 18,40~ 20,770 12,582 Toukokuu... 1, , , ,968 19,031 23,915,13,498 Kesäkuu... 1, ,192 - _ , ,351 18,178 20,146 12,873 Heinäkuu , ,195 ' 422, ,632 17,988 21,114 10,719 Elokuu...,...,., ,919,- - 1, , ,202 J6,361 19,602 9,583 Syyskuu.:., , , , ,736 18,158 20,171 12,694 Lokakuu , /2 1,939 1, , ,951 18,063 19,611 13,394 Marraskuu... 1, , , , ,196 18,673 20,842 13,665 Joulukuu... 1, , , , ,203 18,587 20,875 13,489 Koko. vuosi113,906 2,481, ,085 12,593 4,1.78,4451 6,663,349118,206 23,9151 9,583 Vanhimmilla turbiinipumpuilla on siis pumputtu 2,481,819 'm a, eli koko vesi määrästä, höyrypumpulla ainoastaan 3,085 m 3 ja keskipakoispumpuilla 4,178,445 m~, eli lo koko vesi määrästä. ' Vedenmittarit. Käytännössä olevain mittarien luku on yuoden kuluessa lisääntynyt 26:IIä ja oli niitä vuoden lopussa 2,849 kpl. Läpimitat selviävät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta mm Lukumäärä ' kpl. Vaihdettujen ja 'poistettujen mittarien lukumäärä oli 1,713. Syyt,ovat olleet seuraavat: Vaihdettu vuosittaisen säännöllisen vaihdon tai liiall suuren näytön takia...'.... 1,004 kpl., eli 35.3 lo Vaihdettu isompiin tahi p~enempiin mittareihin 27" " 0.9" " virallisen kokeen takia... ;... 7 II " 0.2" epävarman käynnin takia.... " 288 ' " 10.2 " II pysähtymisen takia.... " 111 " II 3:9 II Kaikista asetetuista mittareista. taaksemenon takia.... " 3 " 0.1 " " vian takia osoittimessa tahi taulussa 44 " 1:5 " " vuotamisen takia....' II 0.4 " " II jäätymisen takia.., " 1.7 " " Poistettu lakkautuneen käytön takia II " II 5.9 ~~~~~~~-~--~~~~~ " Yhteensä 1,713 kpl., eli 60.1 % koko lukumäärästä

10 5 Asetet1.!ista mittareista on 344 kpl. ollut levymittareita, ja näistä on 40 vaihdettu sen takia että niitä on pidetty epävarmoin:;t, ja 47 kpl. pysähtymisen takia, vastaten 11.6 ja 13.7 % kaikista asetetuista levymittareista: Uusia mittareita on asetettu 195 kpl., joista 120.ainoastaan kesäksi. Vedenkulutus. Mittarien mukaan kulutetut vesimäärät olivat: Yksityiskulutus. 1-9 ja 20 kaupunginosassa,.... 3,522,118 m ll, eli /0,10-12 kaupunginosassa sekä muilla rautatien itäpuolella oleviila alueilla....'.... 1,253, kaupunginosassa ja rautatien länsipuolella olevilla " " " alueilla , " " " Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaettu , " " " KauP4ngin ulkopuolella (Brändössä)......_._._...._._._.._._._. 27,241...:.._,...;;_...;;...,...;;_~,II 0.41 " " Yksityiskulutus 5,361,152 m ll,,eli /0 Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus ".... Laitoksen oma- kulutus ,717 " 40,809, " " " 7.06 " 0.61 " Yhteensä mittarien mukaan 5,872,678 m ll, eli' % I Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön pu.hdistuk~een, tulipalojen sammutuksiin, Råkennuskonttot'in vedentarpeisiin uusia katuja rakentaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarie,,; näytössä. ~ '...,;,..'.,;,..'.;..;...;...;...;....;..,;,..'.;..;._~7..;;.9..;.0,:.:;6..;.7..;.1-..::,,_~,,_..;1..;1.;.;;.8..;.7...;;::..., Yhteensä 6,663,349 m ll, eli /0 Vedenmittarien näyttämä vesimäärä oli siis: Vuonna 1920 ".... 5,872,678 m S, eli /0 koko pumputusta vesimäärästä. Vuonna 1919 on kulutettu,vuonna 1920 on kulutettu... '... '... :.... / Lisäys vuonna '.. :.... Keskikulutus vuorokaudessa oli...,.... Suurin kulutus ~uorokaudessa, 19/5, oli.... Pienin 'kulutus vuorokaudessa, 1/8, oli... '.... 6,381,513 m S 6,663,349 " { 281,836 ",, /0 18,206 ml! 23,915 " 9,583 " Kun kirkonkirjoihin merkitty väkiluku on lisääntynyt n. 186,000 henkilöstä n. 1,90,000:teen 31/ , niin keskiväkiluku vuonna 1920 oli n. 188,000 henkilöä.

11 6 Keski-, suurin ja pienin kulutus henkilöä kohti vuorokaudessa olivat sentähden 96.8, ja 51.0 litraa. Joulukuun 8 p:nä toimitetun väenlaskun mukaan oli henkilöiden luku kaupungissa, paitsi sotaväkeä, ainoastaan 160,864. Tälle väkiluvulle jaettuna olisi kulutus henkilöä ja vuorokautta kohti paljon suurempi. Seuraavassa taulussa esitetään joukko tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: v U 0 5 I 3 < "'5 9 Keskikulutus henkilöa ä ~ ::r"~ kohti vuorokaudessa, == 1". litraa ~ Er ~--~----~----I Q [ o s:: Yksityi-,Yleisiin gras:: en siin tar- tarpei- Yht~enpelsiin siin s:>.::r" 1" 1" en ::t sä..?l [ _0 1», :... ': ,478, '" ,012, ,595, ,255, ,382, : ,827, ,540, , ,446, ,381, ,663, ~ ,051 5,515 7,110 11,660 17,487 18,654 20,660 17,663 17,484 18, , , , , , , , , , , )2,159 II. Vesijohdon laitokset. Laajennukset ja arvonlisäykset, Viime vuonna on tehty alla mainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat menot, nimittäin: Työkalujen ja kalustojen osto..... ".... Smk. 11,394: 52 Vedenmittarien osto... "..."... '.. 33,829: 60 " Vapaakaivo Oumtähden sairaalan luona...,... ".... 1,238: 94 " S:n Rantatorilla kauppahallin luona :29 " S:n Korkeasaarella.... 1/ 1,664:- Vesijohto Elimänkadulla' Teollis~uskujan ja Sturekadun välillä sekä S:n S:n Kuortaneenkadulla Jämsän- ja Elimänkatujen välillä ,588: 32 " Viipurinkadulla Hangon- ja Karjalankatujen välillä... _ 64,693: 74. " LoviisankadUlla Kotkan- ja Hangön- sekä Tammisaaren- ja Heinolankatujen välillä " 40,895: 88 ~------~------~---- Siirto Sm.k. 308,172: 29 \ 1) Näistä on 162: kpi. kaupungin omia taloja ja kaivoja y. m.

12 1 Siirto Smk. Vesijohto Hangonkadulla.... II 308,172: ,526: 15 S:n TammisaarenkaduIla.... II 34,935: 08, I S:n Hemolankadulla ,291:89 S:n Kyllikin kadulla osoitteesta n:o 3 Bölenkadulle... " II 2,923: 15 S:n Bölenkadulla Hertan' ja Magdalenankatujen välillä... II 44,054: 01 S:n Teollisuuskadulla Kuortaneenkadusta n. 100 m kaakkoon päin'... ','.. "...,... '".' II 22,630: 81 S:n Bus- ja Santaholmalla, satamapostien johtoja... II 23,447: 71 S:n Karstul~ntiellä (paloposti)... II 1,856: 96 S:n Torkkelikadulla franzeninkadun ja AgricolakuJan väliilä.. II 9,793: 59 S:n Sipoon ja Saimaan kaduilla...-. " II 91,941: 18 S:n eri kaduilla Meilansissa, nimittäin: L. Viertotiellä Munksnäsinkadun ja Honkatien välillä,. Honkatiellä L. Viertotien ja Pihlajatien välillä, Pihlajatiellä Munksnäsin ja VaIpurinkatujen välillä, Ampujakadulla PihlajatieItä avonaiselle pa,ikalle kortelien 625, 633 ja 934 välillä, Munksnäsinkadulla n:jen 5, 7 ja 9 luona ja Topeliuskadulla Koivutien ja Stenbäckkatujen välillä sekä ainoastaan maat yöt VaIpurinkadulla... ;...' " 483,245: 03 S:n Sampokadulla Runeberg- ja Ilmarisen katujen välillä.. II 35,253: 48 S:n' Ilmarisenkadulla Runeberg~ ja Sampokatujen välillä... II 27,184: 17 S:n Ahlqvistkadulla Apollo- ja Museokatujen välillä... II '25,391: 18 S:n Lutherkadulla osoitteen n:o 2 luona..., II 85,808: 94 S:n Lautapihankadulla Panimpkadulta korttelia n:o 200 pitkin II 21,251: 93 ~aatöita vesijohtoa varten Mechelinkadulla...;...;.._.;;.1I..;;.2~2,~9;;;.21;;..:_'_ Smk. 1,295,628: 55 Viime vuonnakaan ei ole ryhdytty jatkamaan saostusaltaiden rakentamistyötä. Vuodelta 1919 siirtynyt kustannus, jota ei ole yhdistetty pääoma-arvoon: on Smk. 361,575: 32 < Vuonna 1920 koitunut korko y. m. lisätään... II 29,779: ,354: 98 Tämän lisäksi tulee etuantivaroilla tehdyt työt: Vesijohto Käpylän puutarhaesi~aupunkifn ,199,276: 66 S:n Torkkelikadulla ,680: ~--- Smk. 611,311: 67 Näistä töistä johtuvia kustannuksia ei ole viety pääoma-arvoon. Poistot. Kaupunginvaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 vahvistaman järjestelmän mukaan on tehty. seuraavat poistot, nimittäin:

13 Patorakennukset, tiilirakennukset ja parelllmat asunnot kaupungin maalla, myyntiarvo 10 Olo alkuperäisestä arvosta, kuoletusaika 50 vuotta... Kemistinasunto, myllärinrakennus, hiilivaja ja erilaiset ulkohuonerakennukset, kaupungin maalla, myyntiarvo 5 olo,,kuoletusaika 20 vuotta.... Tiiliset kone-, höyrykattila-, pesu.. ja kylpyhuone-'- sekä myllyrakennukset ' kaupungin maalla, myyntiarvo 10 olo, kuoletus,aika 20 vuotta.... Kaikenlaiset pumput, turbiinit ja koneet; pikasuodatinrakennus, IJeliskulmaiset saostusaltaat, sekoitusrakennukset sekä laboratoriorakennus, jotka eivät sijaitse kaupungin, maalla, myyntiarvo 10 olo, kuoletusaika 10 v~otta Ympyriäiset saostusaltaat, erilaiset ulkohuonerakennukset, vajat, varastorakennuk~et; kellarit, savupiippu, paja sekä pikasuodattimet, jotka: eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 5 olo, kuoletusaika 10 vuotta Yesipostit, kastelupostit, vapaakaivot, hevosten juottoaltaat y. m~, kuoletusaika ' ~O. vuotta... '.'.... Vesisäiliö, myyntiarvo 10 olo, kuoletusaika 50 vuotta.... Putkiverkko, myyntiarvo 10 olo,' kuoletusaika ~O vuotta...,.... Vedenmittarit, myyntiarvo 5 olo, kuoletusaika 10 vuotta...,.... Työkalut ja kalustot, myyntiarvo 10 olo, kuoletusaika 10 vuotta.... sekä ylimääräisinä poistoina: Myydyt vedenmitlarit... :.... Myydyt työkalut ,880: - 1,300: - Smk. 1,313: - 1,204: - 47,726: - 55,618: - 3,909: 94 2,441: - 40,179: 49 5,306: 60 12,155: 52 Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä '... 7,405,705:- Laajennukset jil arvonlisäykset vuol1na '..., 1,295,628: 55 8,701,333: 55 Poistot samana vuonna ,775: 55 3,742:- 7,180:- 180,775: 55 Vesijohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo, joulukuun 31 p:na Smk. 8,520,558:- jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupullgissa: 15/16 Vanhankaupungin putouksesta sekä maa-alue ,100:- Vanhempi patorakennus kivestä sekä vesiränni... 22,853:- Uusi vesiränni ,929: - Vanhempi pumppuhuone tiilestä...'...' 32,457:- 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit... 6,000: hv, säätäjälle varustettu, turbiini sekä sähköngeneraattori 9,589:.- Kone- ja. höyrykattilarakennus tiilestä... :";".;..'.;..'.;..;...;...;.._--.,;.4~8,~1.;..18;;...:_ Siirto 248,046: - o

14 Höyrypumppulaitos ynnä johdot, perustus ja 3 kpl. höyrykatliloita.... Siihen kuuluva savupiippu.... Asuinrakennus tiilestä... '.... Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista... '.. Erilaiset ulkohuonerakennukset..... Hiilivaja ristikkohirsistä ja laudoista...,... Hiilen purkauspaikka ja raide... '.... Amerikkalaisten pikasuodattimien rakennus' sekä ~esisäiliöt ja kaivot... ','... '. ~ kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (232 m 2 suodatuspinta-alaa)... "... '. Neliskulmaiset saostusaltaat Broholmalla...,.,... Ympyriäiset s:n s:n.... Sekoitusrakennus,... '.'.... Kalkin sekoituskone...,..,.,.... Imukaasungeneraattorit, moottorit ja sähkömoottori pumput Kaksi sähkönmuuntajaa :... ','.... Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat Antrasiittivaja ja laivalaituri...,. Kaksi kalkin ja kemikaalien varastorakennusta... :.... Öljykellari....'.... Paja tiilestä..,...,... /.... Kemistinasunto hirsistä... '.... Kaksikerroksinen asunto hirsistä... : Laboratoriorakennus hirsistä... '....'.... Pesu- ja kylpyrakennus tiilestä.... MylIyrakennus tiilestä...,.... Myllärinrakennus hirsistä.... Vesisäiliö EI~intarhassa... ;.,... :... ~... Vartijanasunto hirsistä.... Vesijohtotyöpaja tiilestä korttelissa n:o ,.. Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja.iaudoista,...'. 9 Siirto 248,046: - 12,500: :- 36,098: - 2,123: - 66:- 1,113: :- 53,200: - 64,935: - 24,000: ~ 32,551: - 3,540: - 580:- 31,166: - 6,160: - 4,900:~ 569:- 3,616: - 251:- 971:- 7,637: - 38,790: -;- 1,668: - 6,016; - 12,271: - 2,0.12: - 385,267: --.:. 2,360: - 28,568: - ~41: - 595,529: - 387,627: - 31,509: - Vesipostit satamissa... 35,112: - Vapaakaivot... ' ,011: -:-. Hevosten juotfoaltaat...,..'... ~... ' ,143: - Putkiverkko... '...,.,.', ,352,220: ~ Vec/e.nmittarit...,.'... 57,000:- 'Koneet ja työkalut '...,... 55,407: -,;";"--,-_,,,,:,,,,_- Smk. 8,520,5,58:- Viime vuonna laskettujen vesijohtoputkienpituus ja läpimitta sekä palopostien ja sulkuventtiilien. lukumäärät selviävät seuraavasta taulusta: 2

15 10 IV en. ~ "C "" "C 0 "C <:II "C IV E. c &: c IV c-.) 0" s-"" "C 56 0 :3 ~3 :3 :3 ~.< ~3 ~3 ~3 ~3 ~ ~:('D ~. ~ ~ m m m m kpl. kpl. / Vesijohto Ahlqvist!<adulla S:n AgricolakujaIla '., S:n Lautapihankadulla...," , S:n Bölenkadullli'......' S:n Tammisaarenkadulla S:n Elimänkadulla S:n Honkatiellä S:n Hangonkadulla.,....' S:n Heinolankadulla S:n Ilmarisenkadulla... ' S:n Teollisuuskadulla S:n Kangasalantiellä... :... \ S:n Käpylän puutarhaesikaupunkiin S:n Kuorlaneenkadulla S:n Loviisankadulla S:n Lutherkadulla S:n Munksnäsinkadulla S:n Pihlajatiellä ~ S:n Saimaankadulla S:n Sampokadulia.. '.'...' S:n Sipoon kadulla... : S:n Ampujakadulla S:n Terassikadulla S:n Topeliuskadulla... '1' S:n Torkkelikadulla S'n Työpajakadulla...' S:n Viipurinkadulla S:n L. Vierlotiellä...' PoiskaiveItuja tai hyljättyjä, Yhteens~l' ,627 1, I I - I - - I 2 2. Lisäysl ,627 1, I Edellämainittujen laajennusten jälkeen putki verkon pituus ja palopostien sekä sulkuventtiilien luvut ovat seuraavat:.. en "0 00 Ol IV ""... C."'"... "'"... ~... -< ;? (5 <:II 0 0 <:II IV 0 8 g: 0" t-.:) -.) Ol <:II IV -.) IV no -c "C ~.< :3 en ~:~ S no 0 S S S S S 3 3 S, 3 en p>...[ m m m m m m m m m m kp'1. kpl.,;, Jouluk. 31 p:nä ,122 5,153 4,332 4,901 14,235 17,747 31,429 28,324 17, , ,045 Lisäys vuonna ,627 1,709-4, Jouluk. 31 p:nä ,122 5,153.4,332 4,901114,753118,697 33,056 30,033 17, , ,076 ~ ~

16 11 Putkiverkon keskiläpimitia' on 266 mm ja tilavuus 7,270 m 3 Vesisäiliö Eläintarhassa sisältää 10,000 m 3, ja korkeimman vedenpint:jan korkeus on m yli kaupungin nollapisteen. Joulukuun 31 p:nä laitoksessa oleva varasto mittareita, jotka osaksi on asetettu taloihin, osaksi pidetään varalla, selviää seuraavasta yhdistelmästä, joka paitsi mittari en suuruutta myöskin näyttää valmisteen ja rakenteen: ::r -< Tuloaukon läpimitta mm -ti> ti> Valmlste ::1 Rakenne 7--':"' Meinecke nopeusmittari S:n levymittari Siemens & Halske..., s:n S:n s:n nopeusmittari Dreyer, Rosenkrantz & Droop s:n, n. s. Einstrahlmesser" Sekalåisia valmisteita " eri lajeja Yhteensä '" "" ~ ~ 111. Taloudellinen tulos. Hinta. Kulutetun veden yksikköhinta on' ollut 60 penniä kuutiometriitä, jolle hinnalle on laskettu alennusta 5, 10 ja 15 % niist~ määristä jotka nousevat yli 100, 300 ja 600 m S vuodenneljänneksessä. Kaupungin 'omille virastoilie ja laitoksille ei yllämainituista hinnoista enää ole myönnetty mitään alennusta. Satamaposteista annetun veden yksikköhinta oli marraskuun 1 p:ään Smk. 4: kuutiometriltä sekä mainitusta päivästä vuoden loppuun Smk. 6: '- kuutiometriltä. Mitlarien vuokrat ja muut maksut ovat olleet en,tisillään. Tulot. Tulot yksityiskulutuksesta..., " satamaposteista jaetusta vedestä.... " kaupungin kulutuksesta...,... ;.... "vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä Vedenmittarien vuokr.at... '.'.... Maksut ilman mi~tareita toimivista paloposteista ja lisämaksut liian suurista, mittareista Voitto tehdyistä talojohtotöistä...'.... Korvaus yleisten vesipostien y. m. hoidosta ja kunnossapidosta 36,363: 07 2,866,441: 04 86,003: 50, 236,236: 96 10,156: 86 3,198,838: 36 42,300: - 790:- 284,011: 57 Menot yleisten vesipostien y. m. hoidosta J'a kunnossapidosta '33,913: ,;;~=",,-----:::2.'.:.:.:.::.:~ Siirto 3,528,389: 08

17 12 Siirto 3,528,389: 08 Maavuokra suojelusalueesta : - Myydyistä' veden mittareista... 5,880:- Myydyistä työkaluista ,300: - Takaisin maksettu tapaturmavakuutusmaksu vuodelta ,931: 33 Kurssivoitot.....;..;..;...;..;.-...;;.;;;;.:.;;...;;...;;..;...~ 12,915: 38 Smk. 3,551,115: 79 Tulot vesikuutiometriltä.. \ Tulot jokaiselta myydyltä kuutiometriltä ovat: vedestä penniä mittarien vuokrista " tehdyistä talojohtotöistä... : " muut tulot... " " Yhteensä 60,892 penniä Tulot jokaiselta pumputulta kuutiometriltä ovat: vedest.ä penniä mittarien vuokrista " tehdyistä talojohtotöistä... ',' " muut.tulot..., " Yhteensä penniä. Tulot vedenmitlareista, jaettuina kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareille, olivat Sink. 14: 85 kustaki~ mittarista vuodessa. ' Menot. A. Hallinto. Osa Hallituksen menosääntöä ,810: 61 Palkkoja ja palkkioita... ;... 69,120: - Kontloriapulaiset :....'...' ,586: 66 Piirustaja-apulaiset ,750: - Kalliinajaniisäy kset ,553: ,010: 3~ Konttorinhlloneiston vuokra, lämpö, valo ja siistintä ,686: 15 Kulungit: kaavapaperit ja painatuskustannukset... 10,955: 50 aikakauslehdet' ja uudishankinnat kirjastoon... 1,383: 65 muut menot ,986: 33 31,325: 48 Smk. 250,832: 59

18 13, B. Käyttö. 1) Laboratorio. Kahden kemistin palkat... _.,.,..., ,...,... 15,500: - Vahtimestarin palkka, bensiiniä, kemikaaleja ja tarveaineita sekä muut menot 16,463: 78 Kalliinajanlisäykset.,...,,.,,.. '.,,,...,,... ', "...;...;....;...;..;...;....;.._...;;.3..;..8,:..;;.8..;..75;;...;:...;8;...;.8 Smk. 70,839: 66 Mitä laboratorion toimintaan tulee viitataan johtajan erityiseen kertomukseen, liitteeseen tj:o 3, 1 2) Vedenpumppuaminen. \ Kun turbiinipumpuilla on pumputlu kaupunkiin 2;481,819 m 3 pumppuaminen maksanut penniä kuutiometriltä. vettä, on tämä b) Höyrypumppu. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa..... Koneenhoitajat ja apulaiset....., Kalliinajanlisäykset.... Lämmittäjät ja apurien päivät yöt.... _... I...} - J::Iiiliä höyrykattilalaitosta v:arten.... Oljyä, trassia ja sekalaista...,.... a) Turbiinipumput. \ Osa ylikoneenhoitajan palkkaa..."... :... :. 500: - Koneenhoitajat j'a apulaiset.., ~... ' ,520; - Kalliin,ajanlisäykset... :... : ,220~ ---:- Muut käyttö- ja hoitokustannukset. '... ~ ,056: 91 Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossapito...,'...'..;.....;....;.....;..;...;.'...;.._...;;.13;;;,:,..;..3;;;,;32;;.;:...;;9;...;.3 Smk. 87,629: :- 2,880: '-- 10,320: - 1,174: 88 Pumppulaitleen korjaus ja kunnossapito : ;;.~...;;...;; Smk. 15,723: 42 Höyrypumpulla on pumputtu kaupunkiin vain 3,085 m 3 vettä. c) Keskipakoispumput. Nämä pumput "ovat 'sähkömoottorien käyttämiä' ja saadaan sähkövirta osaksi vesivoimalla käyvästä' generaauorista, osaksi imukaasumoottoreista ja osaksi kaupungin Sähkölaitoksesta. 'Menot ovat olleet ~euraavat:

19 14 Osa ylikoneenhoitajan palkkaa...'... :... :... : 4,300, - Koneenhoitajat ja apulaiset... :... 20,123: 60 Kalliinajanlisäykset ,470:- Lämmittäjäin ja apurien päivät yöt } Öljyä, trassia ja muita aineita...: ,: Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito... 10,507: 28 Helsingin kaupungin Sähkölaitoksen lasku 571,890 kwh:sta..._._._.._.. _. _._.;..37;...9..:.;,5;...3..;.4_: 4~0 Smk. 482,314: 39 Tästa vähennetään suodatinhiekan pesu kustannukset S:n menot laitoksen valaistuksesta.... S:n s:n kemiallisesta puhdistuksesta... '....,, 12,609: 35 9,414: 51 10,044: 34 32,068: 20 Sm k. 450,246: 19 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin Sähkölaitoksestasaatu virta ,890 kwh Laitoksen vesivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta : ,110 " ~~~-- Yhteensä 1,405,000 kwh Jokainen kilowattitunti on siis maksanut 34,33 penniä. Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Selkeytyneen veden pumppuam'iseen suoåauimiin ,000 kwh Veden pumppuamiseen kaupunkiin...' ,040,000 ". Suodatinhiekan pesuun :... '... 19,000" Koko laitoksen valaistukseen... :... 14,865 II Kemialliseen puhdistukseen......_._._...._. 1-'5,'-1_35..;;,, Yhteensä 1,405,000 kwh Kun energiantarve suodatinhiekan pesuun, laitoksen valaistu.1<seen, veden kemialliseen puhdistukseen on laskettu Sähkölaitoksen keskihinnan mukaan viime vuonna, eli pennin mukaan kwh:lta. niin' menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen suodattimiin S:n kaupunkiin 136,829: 81...;..~.'~..;... ~. '_.;.3~13;.:..,4;.;;1.;;,;6:;..;;3.;.8 Smk. 450,246: 19 eli 7,501 penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua 4,178,445 m S vettä ja penniin kuutiometriltä suodattimiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 6, m S, joka viime vuonna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta oli pennig, kuutiometriitä. kun vuosikustannukset, Smk; 553,599: 45, jaetaan vuoden kuluessa pumputulle vesimäärälie.

20 15 3) Suodattaminen., Osa ylikoneenhoitajan palkkaa... : ~ 500: - Koneenhoitaja... '.'...' ,840:- Kalliinajanlisäykset...'... ;.. 12,470: - Suodattimien hiekan pesun käyttökustannukset... 12,609: 35. Suodattimien ja konehuoneessa olevien putkijohtojen korjaus ja kunn...;0... ss.;...a..;.p_it_o 68_2_:_7_9 Smk. 30,102: 14 eli, j'aettuna kaupunkiin pumputulle vesimäärälie, penniä. 4) Kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen. Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa ylikoneenhoitajan palkkaa ja kalliinajanlisäys :... 1,550: - Apurintöitä, kuljetuksia ja sekalaista... ' ,921: 47 Aluminiumsulfaattia..., ,687: 93 Kalsinoltua soodaa. 8.4 tonnia...'.. : ,392: 27 Kalkkia, 3,263 hl....' ,567: 53 Kloorikalkkia 19,85 toimia....' '... 33,229: 2? Natriumsulfiittia ja: natriumtiosulfaattla... 1,412: 55 Veden lämmitystä kemikaalien liuentamiseksi... :... 1;514: 40 Sähköenergiaa ,04:4: 34 Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen. korjaus ja kunnossapito,.. '... '..;..'.;...';..;'.;..;..;.. 9';":':.;;.53;;;.6;;.;.:..;;8,,;,6 Smk.' 799,856: 64 Jos tämä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, niin selkeyttämiskustanfilkset nousevat penniin kuutiometriltä., 5) Muut menot Vanhassakaupungissa., Vanhassakaupungissa olevien ja niihin kuuluvain rakennusten kunnossapito ja korjaus...:...,. 11,093: 45 Kone- ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus...,... 33,973: 88 Siltain, raitioteiden, aita:in ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus ,106: 62 Vedenkorkeuden osottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus 11,615: 69 Kustannukset tasoituksista ja istutuk\iista ;... 2,860: 10 I S:n puhtaanapidosta ulkona ja sisällä...' ,802: 24 S:n asuinrakennusten polttoaineista... : ,467: 39 S:n kone- ja muitten rakennusten polttoaineista ja lämmityksestä ,448: 50 S:n s~hk?v~laistuksesta ja lampuista...,... ' ,895: 03 S:n sahkovtrrasta ,414: 51 S :n yovar.. t' IJas. t a... '..'...,...'...'..., ,: Sekalaiset kustannukset... '... :.,...; :- Kuhlngit ja painatuskustannukset.... '.'...'...;...;..;...;..;' ";";",,;,...;..:1,:.;;.8.;..77;.;:..;;8;.;;.5 Smk. 181,155: 26 tehden pennin menon jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä. Menot käytöstä nousevat Srnk. 1,635,553: 15 ja jokaisesta vesikuutiometristä penniin.

21 16 c.. Putkiverkko ja vf!sisäiliö. 1 insinööri, samalla talojohtojen katsåstusmies, palkka.... Työnjohto.. : säiliönvartija, palkkio.... Kalliinajanlisäy~set '....'... '... '.'... Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huulitelu...'... '.... Putkiverkon, paloposti~n ja venttiilien korjaukset ja kunnossapito.... Satam'apöstien ynnä niihin kuuluvain johtojen ja.letklijen korjaukset ja hoito Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito.... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katu- 7,500: - 9,100: - 900:- 38,392: 50 37,549: 67 14,637: 61 45,909: 77 6,434: 37 johtoon sekä sulkuventtiilin, arkuh ja hananhatun s~n... 7,885: 04 Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys... :... 50: 15 Menot katsastuksista ja sekalaiset kustannilkset... ~ ,895: 40 Kultingit ja painatuskustannukse~... '... '_'..;.,'_.;......;.._. ;...!1,..;.,55.;;...4.;..:...;.6.;..5 Smk. 174,809: Viime vuonna on vain yksi vuoto ilmaantunut ja korjattu. Tarkastettavaksi on laitok~een tuotu 48 eri piirustusta yksityisten vesi- ja viemäri tahi vanhojen johtojen muuttamisesta. johtojen uud~stö~stä D. Jakelu. Konttoriap,ulaiset... : (J 11,465: - Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja 'saatavien perimine.n.. 23,934: 52 Kalliinajanlisäykset... ' ,955: - Mittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu... 85,910: 97 Kulungit ja painatuskustannukset....;...;....;....;...'.;..;...;.. 6~,..;..07.;..;5;;.;.:...;.7..;..1 Smk. 219,341: 20 E. Talojohto-osasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri, samalla mittarityöpajan johtaja, palkka ,500: - Työnjohto... " ,600:- Konttori- ja varastoapulaiset... ~ ,313: 43 Kalliinajanlisäykset...'... '... 88,512:' 50 Rakennusten ja aitain korjaus ja kunnossapito.. :...'.. : ,515: 85 Tontin ja rakennusten puhtaanapito... :... 5,795: 27 Valaistus... J....'... '... :... '..., ,50,;3: 18 Lämmitys ja polttoaineet... ',' ,418: 60 Päivystys ja yövartija...' ,250: - Sekalaiset rhenot..,...'...' : 39 Kulungit ja painatuskustannukset ~';"'..;.,'.;;...;...';";''';''..;..6t.;.,4;.;;.3..;;.9;...: 2=8 Smk. 167,117: 50

22 17 Paitsi muita töitä on, vuoden' kuluessa tehty ajnoastaan 42 liitosta putkiverkkoon seuraavan eriij:elyn mukaan: ' Liitoksen läpimitta 25 Luku F. Sekalaiset menot. 50 '75 mm' 11 7 mm Verot Helsingin pitäjän kunnalle...,... 7,000: ~ Palovakuutusmaksut....,... ' ,302~46 Maanvuokramaksut... :.:... '..., ,550: - Tapaturmavakuutusmaksut sekä lääkärin palkkiot....'...' : 80 Kustannukset työmiesten lomasta...' ,871: 03 Puhelin maksut,.....'... '...' ,200:- Korkoa konttokuranttitililtäkaupungin rahastossa ,296: 81 Mittaukset ja tutkimukset... 1,292: 72 Vedenkulutusmaksujeny. m. väh'entäminen ja takaisinluovuttaminen : 50 Hautausapu...'... #... 1',000: - Palkkio tulli kysymystä koskevasta lausunnosta...' : - Apumaksu vesijohdosta eräälle tontille Bölessä...'.." : - Apumaksu tapaturmai~esti kuolleesta hevosesta ,000: - " Vuokra-apu toimeenpanevalle johtajalle... :... 1,166: 67, 'Poisto sls Pallaksen 'haaksirikon takia...;..;...;...;.....;....;... 4_30_:...;.7_0 Smk. 152,801: Korko ja kuoletus.', Menot korosta ja' kuoletuksesta pääoma-arvolle Kaupunginvaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 tekemän päätöksen mukaan laskettuna ovat seuraavat: 5 lo korko pääoma-arvolle tammik. 1 p:nä 1920, Sp1k:lIe 7,405,705: - 370,285: 25 Kuoletus, siv. 7 ja 8... :...'... ' ,775: ~~~ Smk. 551,060: 80 Jos yhdistellään edellä olevat menot sekä myös kustannus jaettuna jokaiselle kaupunkiin pumputulle vesikuutiometrille, saadaan seuraava taulu: ' Vuoden 1929 menot ja kustannus jokaiselta pumputultå vesikuutiometriitä. Penniä vesikuutiometriitä A. Hallinto ,832: B. Käyttö: 1)' laboratorio...'... ;....'.,.10,839: 66, ) vedenpumppuaminen ,599: ~--~~-----~~~~--- Siirt<;> 624,439: 11' 250,832: ~

23 18 Siirto 3) suodattaminen.... 4) kemiailinen puhdistaminen ja selkeyttäminen.... 5) muut menot Vanhassakaupungissa.. 624,439: 11 30,102: ,856: ,155: 26 C. Putkiverkko ja vesisäiliö.... D. Jakelu.... E. Talo;ohto-osasto, työpaja ja. varasto... ~ F. Sekalaiset menot..... :... :...,;,.. ;..; 250,832: ,635,553: ,809: ,341: , ;...;..._=;..:..;;..;~~ 152,801: =...;. Smk. 2,600,455: Korko ja kuoletus...;....;...,;,.. ;..;...;....;...,;,.. ;..;...;..-=:-.,;,.. 551,060: ~~;..::.!,;;...;;..;;.;:...;..:----..,;;.;;;;...;..;;. Yhteensä: Smk. 3,151,516: Kun yleistä ja yksityistä kulutusta on veloitettu ainoastaan 5,861,869 m 3 :stä, niin samojen edellytysten mukaan kustannukset jokaiselta myydyltä vesikuutiometriltä ovat I penniä. Tulos talojohto-osastosta. Maksettavaksi kirjoitetut tulot nousevat... ' ,054: 02 Menot ovat olleet: Työkustannukset... : ,365: 57 Aineet ja muut kustannukset... : ,676: ,042: 45.. '. Vuoden ylijäämä... '... : Smk. 284,011: 57 Talojohto-osasto, työpaja ja varasto erittelyn mukaan siv ,117: 50 Vähentyy arvioitu meno osasta työpajaa ja varastoa... 30,000:~ i 37, 117: 50 Talojohto-osaston bruttoylijäämä.... ~... ' ,894: 07.. Smk. 284,011: 57 Menot verrattuina viime vuöden vahvistettuun menosääntöön selviävät jälempänä olevasta liitteestä n:o 2. Voitto- ja tappiotili. Tulot. Veden kulutuksen maksut ja muut,tulot erittely'n mukaan siv. 11 ja ,551,115: 79 Smk. 3,551,115: 79

24 231,352: 19 Menot. I Hallinto, käyttö y. Jl}. - erittelyn mukaan siv _..., 2,600,455: 29 Korko ja kuoletuksen aiheuttamat poistot pääoma-arvolle siv ,060: 80 i Vuoden nettovoitfo ,599: 70 Bruttoylijäämä.'... '.' ,660: ,660: 50 Smk. 3,551,115: 79 Tila joulukuun 31 p:nä Varat. Pääoma-arvo siv. 8 ja 9 olevan erittelyn mukaan.... 8,520,558: - Keskeneräiset uudislaitokset... "... ' ,354: 98 8,911,912: 98.. Kaupungin' rahasto: nostamatta jääneet määrärahat....: _ ,396,C9S: 34 Etuanti vesijohtoa varten Käpylän puutarhaesikaupunkiin ,276: '---- Smk. 12,507,284: 98 Etuanti vesijohtoa varten Torkkelikadulla.... Ulkomaalaista valuuttaa.... Ainevarasto...'... '.... Kassa.... Saatavat:. vedenkulutusmaksut ,208: 95 talojohtotöiden laskuista ja myydyistä aineista , 10 Venäjän valtiolta... o.. 316,508: 06 eri henkilöiitä ,693: Maksettu haaksirikkoapu, joka saadaan takaisin ,266: 20,680: ,550: - 1,347,059: 59 11,903: ,393,762: Sptavakuutusmaksut vakuutusyhtiöile O. Y. Mars A. B ,867: - Pankissa olevat vakuusmaksut... ' ,000: - Smk. 15,504,374:.14 Velat. Kaupunginrahasto :. pääö~avelka ?,283,008: 32 konttokuranttitili ,739,852: 67 etuantina saadut lainavarat ,276: (>6 14,222,137: 65 Siirretyt määrärahat... :... o. 32,371: _ Velkoja eri hepkilöih~...,... '0' 64,624: 93 Varattuja kurssieroja Rahatoimikamarin kautta saaduista ruots. kruunuista 196,580: 06 Vakuusmaksu!... 38,000: - Siirto 14,553,713: 64

25 20 Siirto 14,553,713: 64 5 olo korko pääoma-arvolle tammikuun 1 p:nä 19207,405,705: - 370,285: 25 Pääoma-arvon järjestelmänmukainen kuoletus.. 173,595: 55 Ylimääräinen kuoletus myydyistä vedenmittareista ja työkaluista ,180: - 180,775: ,060: 80 Nettovoitto... : ,599: 70. Brutto)llijäärnä..., ,660: ,660: 50 Smk. 15,504,374: 14 Bruttoylijäämä, Smk. 950,660: 50, tekee olo pä äoma-arvosta vuoden alussa ja nettovoitto, Smk. 399,599: 70, lo samasta pääomasta. Helsingissä, helmikl,l.un 21 p:nä Albin Skog.

26 21 Liite n:o 1. Otteita Vesijohtolaitoksen vuosikertomuksjsta. Menot Pum- Uudisraputtu kennuksia Pääomaarvo vesl- vuode(l Kuoletus ja 5 0/0 II! Hallinto, käyttö ja Il}.äärä. kuluessa, korko pääoma- Vuosi kunnossapito 1) arvolle Yhteensä menoja m 3 Smk Smk Smk penniä penniä Smk Smk penniä m 3 :ltä m 3 :ltä m8:ltä : 4,501,509 5,880, , ,012, , ,215 89' 317, , , '82 788, ,475,615 6,406, , , , ,.. 5,784,820 7,111, , , , , ,382,613 7',583,558 - '109, , ,027, ". 6,827,277 7,457,619-17, ) , , ,540,936,7,256, , ) 1,280, \: , ,850, , , ,555, , ,100, , ,970, , ,980, , ~74 2,534, ,663,349 7,405,705-1,295, ,600,455 f9 39.~26 551, , ,. T u I ot Vuosi \, Veden- Myut Yhteensä myynti tulot tuloja I Nettovoitto, Smk 0/0. pääoma- arvosta, penniä penniä penniä Smk Smk m3:ltä m3:ltä m8:ltä ; Smk ' , , , ,... 1,064, ,167, ,213, , ,307, , '.,...,... 1,342, , , ;525, :897 83, ,608, _ ,... 1, ; , ,762, , ,756, , , , ,815, , , , ',"...' 2,658, , , ,832 59, ,198, , '871 3,551, , ) 1) Paitsi edelliseltä vuodelta siirretlyjä määrärahoja. 2). kalliinajanlisäyksiä, Smk. 11,268: 18. \ - 3) 65,063: 64.

27 22 Liite n:o 2. Vertaileva yhdistelmä. Jielsingin kaupungin, Vesijohtolaitoksen menoista ja tuloista kirjanpäätöksen mukaan sekä määrärahoista ja arvioiduista tuloista vuoden 1920 meno- ja tulosäännön mukaan. Menot. Hallinto. Määräraha menosäännössä Kustannukset kirjojen mukaan Määrärahaa ylitetty 1) Määrärahaa säästetty Laitoksen osuus Hallituksen menosäännössä...,....,palkat...,..,...,..., Konttoriapulaiset..... Piirustaja-apulaiset..,.,... :. : Konttorihuoneiston vuokra sekä siistiminen ja valaistus...'.... Kulungit...,,...,...,... 6,300:- 69,120: - 15;000: -:- 5,000: - 16,000: - 25,000:- 5,810: 61 69,120: -:- 14,586: 66 3,750: - 15,686: 15 31,325: 48 6,325: :39 413:34 1,250:- 313:85 Käyttö. Kemistien, ylikoneenhoitajan ja kot;lehenkilökunnan palkat '..,.. Laboratorion kustannukset...,' Menot vedenpumppuamisesta.,.. " suodattamisesta..,.... " kemiallisesta puhdistamisesta ja selkeyttämisestä.... Vanhankaupungin laitoksen korjaus ja kunnossa- sekä puhtaanapito S:n s:n valaistus...,.".. 'S:n s:n lämmitys..,...,...,. '. YQvartija ja sekalaiset' menot.... Kulungit.,.,...,...,. '.'. 70,500: - 10,000: - 300,000: - 10,000: - 750,000: - 50,000: - 9,000: - 40,000: - 12,000: - 1,500: -:- 66,163: 60 16,463: ,077: 10 10,QOO: - 780,000: -'- 130,000: - 9,000: - 50,915: 89 17,000: - 1,877: 85 6,463: 78-57,077: 10 30,000:- 80,000: - 10,915: 89 5,.000:- 377: 85 4,336: 40 Patkiverklw ja vesisäiliö. Insinöörin ja työnjohtajain palkat.. 21,500: -:- 16,600: - 4,900: - Putkiverkon, palopostien ja sulkuventtiilien korjaus ja kurinossa-. ~~~~ ~----~~-- Siirto 1,410,920:- 1,595,377: ,160: 10 11,702:98 1) Määrärahoja saa ylittää Kaupunginvaltuuston 15/6 1~20 ja tekemien päätökslen mukaan kaikkiaan 371,500: - Smk:l1~ sekä vielä 44,373: 91 Smk:lla 9/a 1921 'tehdyn päätöksen mukaan.

28 23 Siirto Määräraha menosäännössä 1,41o.,?2o.: ~ 1,595,377: 12 Kustannukset kirjojen mukaan Määrärahaa ylitetty 196~16o.: 10. Määrärahaa säästetty 11,70.2: 98 pito sekä pak~aseita suojele / minen, satama posti en ynnä nii. hin kuuluvain letkujen korjaus ja hoito sekä vesisäiliön korjaus ja kunnossapito ynnä vartioinlinen...!.... Vesisäiliön ja vartijanasunnon- lämmitys.... Menot talojohtotöiden katsastuksista sekä sekalaiset- kulut.... Kulungit... ~ ,0.0.0.: -,1,0.0.0.:,- 6;0.0.0.:- 3,0.0.0.: ,316: : 15 4,895: 40. 1,554: 65 3,316: :85 1,10.4: 60. 1,445: 35 Jakelu. Konttoriapttlaiset sekä satamaposteista tapahtuvan vedenjakelun tarkastaja.... Vedenmittaiien lukeminen sekä laskujen' jakelu ja saatavien periminen... '.' Vedenmittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu...., Ku!ungit ,0.0.0.: - 28,0.0.0.: - 70,0.0.0.:- 3,0.0.0.: - 11,465: - 23,934: 52 85,0.0.0.: - 15,0.0.0.: - '3,0.0.0.: - '8,535: - 4,0.65: 48 Talojohto-osasto, työpaja ja varastot. 'Insinöörin ja työnjohtajain palkat.. Konttori- ia varastoapulaiset.... Työpajarakennusten 'korjaus sekä kunnossa- ja puhtaanapito., Valaistus.... Lämmitys.... Päivystys, yövartija ja sekalaiset kustannukset.... Kulungit....'...': ,50.0.:.- 20.,0.0.0.: - 8,0.0.0.: :- 4,0.0.0.: - 5,0.0.0.: - 4,0.0.0.: - 23,'10.0.: - 17,313: 43 15,311: 12 1,50.3: 18 2,418: 60.' 2,519: 39 6,0.00.: - 7,311: : 18 2,0.0.0.:- 4,40.0.: - 2,686: 57. 1,581: 40. 2,480.: 61 Sekalaiset menot. Verbt Helsingin pitäjän kunnalle.. 1,,0.0.0.: - Siirto vuodelle ,0.0.0.: -:'", ~~~~~ ~~~~ Siirto 1,728,120.: - 1,913,759: ,590.: 86 38,951: 84