HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUKSEN

Transkriptio

1 HELSNGN KAUPUNGN TEKNLLSTEN LATOSTEN HALLTUKSEN ANTAMA KERTOMUS LATOSTEN TOMNNASTA VUONNA HELSNGSSÄ SANOMALEHT JA KJJAPANO.OSAKEYHTÖN <mjapano 1916.

2 HelsiQgin kaupungin Teknillisten.laitosten Hallituksen kertomus vuodelta Hallituksen vakinaisina. jäseninä ovat kysymy:ksessä olevana vuonna olleet allekirjoittanut Schildt, puheenjohtaja, ja filosofian maisteri A. E. Alfthan, varapuheenjohtaja, molemmat Kaupunginvaltuuston valitsemina, sekä pankinjohtaja Hugo Hertzberg, Rahatoimikamarin määräämänä, jonka ohessa insinöörit Fredr. Rosberg ja Adolf Engström sekä oikeusneuvosmies W. F. Heimbiirger ovat olleet Hallituksen varajäseninä. Vuoden kuluessa Hallitus on käsitellyt kaikkiaan noin 250 asiaa. Hallituksen Kaupunginvaltuustole tekemistä esityksistä mainittakoon seuraavat: maalisk. 19 p:nä Teknillisten laitosten vakuuttamisesta sodan aiheuttaman vahingon varalta; toukok. 5 p:nä samassa asiassa; s. p. transformaattoriaseman rakentamisesta kunnan teurastuslaitoksen alueelle; toukok. 12 p:nä varojen myöntämisestä Nimrodkatuun asetettavaa sähköjakojohtoa varten ja tämän kadun valaisemiseksi sähkövalolla; kesäk. 7 p:nä Kaasulaitoksen valmistaman kaasun lämpömäärästä; syysk. 1 p:nä Kaasulaitoksen 1915 vuoden kulunkiarvion muuttamisesta; lokak. 12 p:nä lisävarojen myöntämisestä.vesijohtolaitoksen eri tarpeita varten; lokak. 18 p:nä varojen myöntämisestä Sähkölaitokseen hankittavaa uutta turbogeneraattoria varten; sekä lokak. 27 p:nä lisävarojen myöntämisestä Sähkölaitokselle eri tarpeita varten.

3 2 Mikäli muuten koskee Teknillisten laitosten hallintoa ja liikettä viitataan seuraaviin erikoisselostuksiin. Helsingissä maaliskuulla HJ. Schildt.. Savonius.

4 Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitksen hallinnosta ja käytöstä vuonna Vuonna 1915:kin ovat olot Vesijohtolaitoksella pääasiassa kehittyneet jokseenkin säännöllisesti. Sodan vaikutuksesta on kuitenkin syntynyt vaikeuksia muutamien aineiden saannissa, josta syystä laitoksen varasto vedenpuhdistamiseen tarvittavaa rikkihappoista savimaata vuoden lopussa vähentyi pienimmilleen ja keskeytettiin sen takia toistaiseksi veden kemiallinen puhdistaminen joulukuun l:stä alkaen. Siitä päivästä saakka on selkeytettyä ja pikasuodattimilla suodatettua vettä tarjottu. Sanomalehtiilmoituksilla annettiin yleisölle tästä tieto ja kehotettiin sitä samalla ruuanlaittoa ja juomaa varten käyttämään ainoastaan keitettyä vettä. Lähin syy tähän vähemmän toivottuun seikkaan, joka ensi sijassa esiintyi veden tuntuvasti kellanruskeassa värissä vähitellen vähentyen 254 asteesta platinakobolt asteikkoa kuukauden alussa 179 asteeseen sen lopussa oli äkkiä annettu kielto Tentelewin tehtaalle Pietarissa valmistaa rikkihappoista savimaata, josta tehtaasta laitos aikaisemmin hankitun valmistusluvan perusteella varmuudella odotti saavansa puhdistamiseen tarvittavan määrän. Kemiallinen puhdistaminen on siten toiminut ainoastaan vuoden alusta joululmuhun saakka. Marraskuussa, tahi lähemmin sanottuna sen 1321 p:nä oli bakteriapitoisuus johtovedessä tavattoman suuri, vaikkei syytä tähän heti voitu löytää samalla aikaa jokivedessä esiintyvän bakteriapesäkkeiden lisääntymisen takia. Tarkemmassa tutkimuksessa kävi ilmi, että joukko pienempiä kaloja oli tarttunut kiinni pumppuihin, jotka pumppuavat vettä suodattimiin, ja oli tämä seikka syynä suureen lisääntymiseen. Bakteriapesäkkeiden luku vesijohtovedessä marraskuussa on sen tähden suureksi osaksi riippumaton täällä käytetystä puhdistustavasta. Siitä syystä ovat sekä marrasettä joulukuun tulokset jätetyt pois vesijohtoveden bakteriapesäkkeiden laskemisesta ja puhdistustehon määräämisestä vuodelle 1915, mikä seikka myöskin selviää alla olevasta taulusta, joka samalla sisältää tulokset edellisiltä vuosilta.

5 2, Vuosi. Bakteriapesäkkeitä kuutiosenttimetrissä Jokivettä Vesijohtovettä : ,841 4,303 7,067 4,531 6,750 4,602 91,100 93, ,000 76, ,100 86, ) 50 1,000 1, ,784 1) 844 o o o o o o )98.71, Marraskuussa oli pesäkkeiden luku jokivedessä keskimäärin 16,000 ja vesijohtovedessä 608; vastaavat luvut joulukuussa olivat 645 ja 464. Yksityiskohtaiset tiedot puhdistamisesta selviävät kemistin jälempänä olevasta kertomuksesta sekä graafillisista liitteistä n:ot 2 ja 3. Kaupunginvaltuuston maaliskuun 10:nä 1914 vahvistaman ohjesäännön ja taksan määräyksien perusteella, että töitä, joiden suorittaminen ei ole yksinomaan laitoksen asia, ei saa tehdä muut henkilöt tahi toiminimet kuin ne, jotka Hallitus on hyväksynyt vesijohtourakoitsijoiksi, ovat anomuksen jälkeen allamainitut henkilöt ja toiminimet,. suoritettuaan heiltä vaaditun varmuuden mahdollisien korvausvaatimuksien varalta, tulleet hyväksytyiksi kysymyksessä oleviksi urakoitsijoiksi: Aktiebolaget Rob. Huber Osakeyhtiö, Aktiebolaget Vesijohtoliike Osakeyhtiö, Kallion Konepaj a Osakeyhtiö, Finska Hiss & VärmeledningsAktiebolaget, Johan. Käcklund, Rauta ja Metallitehdas O. S. Pesonen, sekä K. G. Tirkkonen. Vantaan joen vesimäärä laitoksen turbiinien käyttöä varten on ollut runsaampi kuin kahtena edellisenä vuonna osaksi runsaampien sateiden takia ja osaksi siitä syystä, että joen vedellä käypä mylly Kaupunginvaltuuston marraskuun 17:nä 1914 tekemän päätöksen mukaan vuoden alussa tuli laitoksen haltuun, jonka takia 1) Paitsi marras ja joulukuun tuloksia.

6 sen käynnissäpito aina matalamman vedenkorkeuden vallitessa joessa on keskeytetty. Siten voi suurimpana osana tammi, huhti touko, kesä, syys, loka ja joulukuuta koko vedenpumppuaminen tapahtua vesivoimalla. Marraskuussa oli vesimäärä sangen runsas, korkeimmillaan 1.17 m padonkynnyksen yläpuolella mutta käyttöä häiritsi suuressa määrin jääsohjon muodostuminen vedessä. Muina kuukausina, helmi, maalis, heinä ja elokuussa on sitä vastoin vedenkorkeutta joessa voitu järjestellä laitoksen turbiinien avu.1la. Vedenkorkeus padon kynnykseen verrattuna selviää seuraavasta taulusta, joka myöskin sisältää tiedot sademäärästä ja keskilämmöstä jokaiselle kuukaudelle Meteoroloogisen Keskusaseman antamien tietojen mukaan: Vedenkorkeus Van.taan joessa y. rn. 3 Kuukausi Keski korkeus m Korkein Matalin Sademäärä Keskilämpö m m mm 0 Tammikuu Helmikuu... ± Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu ± Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuonna/ / / / / Jäänlähtö joessa tapahtui huhtikuun 22:na m vedenkorkeudella padon kynnyksestä mitattuna. Aina vuodesta 1886 ovat jäänlähdqt tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 20:na. Aikaisin jäänlähtö, maaliskuun 29:nä, oli vuonna 1890, myöhäisin, toukokuun 1:nä, vuonna Vedenkulutus. Vuonna 1914 on kulutettu... 5,784,820 m3 Vuonna 1915 on kulutettu... 6,382,381 Lisäys vuonna 1915 tekee...{ 597, /0 Keskikulutus vuorokaudessa oli ,486 m3 Suurin kulutus vuorokaudessa 29/5 oli ,092 Pienin kulutus vuorokaudessa 20/6 oli ,163

7 4 Kun kirkonkirjoihin merkitty väkiluku on kasvanut 170,452 henkilöstä 311t ,576:een 311t2 1915, on keski väkiluku vuonna 1915 ollut 173,514 henkilöä.. Keski, suurin ja pienin kulutus oli henkilöä kohti vuorokaudessa sentähden 100.8, ja 64.3 litraa. Suurin vuorokautinen vedenkulutus vaihteli eri tunteina seuraavasti prosenteissa laskettuna: k:lo 121 a. p lo k:lo 121 i. p Olo , , , 2.25 Suurin kulutus tunnissa sattui k:lo 45 i. p. ja oli lo koko vuorokauden kulutuksesta. Vedenkulutus (=vedenpumppuaminen) ja ilman keskilämpö sekä sademäärä jokaiselle vuoden päivälle näkyyät graafijlisesta liitteestä n:o 1; on kuitenkin huomattava, että kulutus muutamana päivänä ei ollut täysin yhtäpitävä pumputun määrän kanssa. Kuukautinen kulutus löytyy esitettynä taulussa sivulla 12. Mittarien mukaan kulutetut vesi määrät olivat:.yksityiskul'ltt US. 19 kaupunginosassa sekä muilla rauta. tien itäpuolella olevilla alueilla.... Rautatien länsipuolella olevilla alueilla... : Satamapostien kautta on kulutettu ja paloposteista jaettu...;....;.....;..,;,..:....:....:......:....;....;....:.,.,;,..:....:... Yleiskulutus. 3,209,955 m 3 eli lo 1,110, , :..._..;;2;.;;2;.;;4;.:.;,8;..;6;.;;5_,::...,,'::...'_...;3;,.;,.5,;,.;2 Yksityiskulutus 4,963,329 m 3 eli /0 Kaupungin maksama kulutus ,703 Laitoksen oma kulutus... 19,625 Yhteensä mittari en mukaan 5,524,657 m3 eli /0

8 Yhteensä mittarien mukaan 5,524,657 m 3 eli olo Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen sammutuksiin, Rakennuskonttorin vesitarpeisiin uusia katuja rakentaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä , Yhteensä 6,382,613 m3 eli olo Vesimittarien näyttämä vesimäärä oli siis: vuonna ,524,657 m3 eli olo koko pumputusta vesimäärästä. Vastaavat luvut olivat vuonna ,146,711 m3 eli Olo ,581, ,930, ,543, Seuraava taulu näyttää henkilökohtaisen keskikulutuksen vuorokaudessa y. m. eri vuosina: 5 v u 0 s' i kpl. Keskikulutus henkilöä [ 0: 1>; kohti vuorokaudessa, 1. g; 11':. = >;::S,, 0 1>; CD =:r' = Yksityi Yleisiin tl'. i:' siiil tar tarpei Yhteensä. : 0 S' en peisiin siin Cl ;, ,173 1,286 1,452 1,670 1,743 1,936 2,071 2,120 1) 2,106 4,051 5,515 7,110 11,660 12,333 13,695 15,002 15,849 17, , ) Tästä on 146 kpl. kaupungin omia aloja, vapaakaivoja y. m.

9 6 Menot ja tulot. Kertomuksen lopussa, sivv. 2529, löytyvästä yhdistelmästä laitoksen menoista ja tuloista kirjal1päätöksen mukaan, sekä vuodelle 1915 vahvistetun tulo ja menosäännön mukaan myönnetyistä määrärahoista ja arvioituista tuloista, selviää, että menoja koskevat määrärahat ylipäänsä ovat olleet riittävät. Näyttävätpä muutamat erät melkoisiakin säästöjä. Niinpä on vedenpumppuamiskustannuksissa säästynyt Smk 39,272: 51 laitoksen turbiinien käyttöön tarvittavan veden runsauden takia joessa. Muutamien menojen suorittamista varten myönsi Kaupunginvaltuusto kokouksessaan marraskuun 2:na lisämäärärahaa, yhteensä 15,240 markkaa, muun muassa vartioimista ja sekalaisia menoj avarten Vanhassakaupungissa sekä putkiverkon, palopostien y. m. korjaamista ja kunnossapitoa varten, mutta ovat nämät kustannukset kuitenkin jonkun verran tulleet ylitetyiksi arvioimattomien menojen ja joulukuun aikana vallitsevan kylmän sään ja suuren lumisateen takia, mitkä seikat ovat vaatineet muutamia menoja. Menosäännössä puuttuvia menoja on verrattain suureen määrään, Smk 11,107: 10, nousevien epävarmojen saatavien vähentäminen. Vaikka kohta pienempi erä tätä summaa tullee maksetuksi, on kuitenkin pidetty oikeampana jo nyt vähentää koko määrä, joka osaksi sisältää suorittamattomia saatavia monelta edelliseltä vuodelta. Tulot vedenmyynnistä nousevat 200,992: 24:llä ja voitto tehdyistä töistä 15,651: 47:llä markalla yli arvioitujen määrien. Osa lainavaroja, Smk 43,686: 46, putkiverkon laajentamista varten uusille kaduille on jäänyt käyttämättä. Tulo ja menosäännön mukaan piti Vesijohtolaitoksen bruttoylijäämän olla Smk 911,077:, mutta nousee todellisuudessa 1,164,950: 22 markkaan, eli 253,873: 22 markalla yli arviotujen määrien. Laajennukset ja pääomaarvon lisäykset Vuoden kuluessa on tehty seuraavat työt, joista ovat koituneet allamainitut kustannukset, nimittäin: a) A ikasemmilta. vuosilta siirtyneillä mää1'ämhoilla,' Eläintarhan vesisäiliön lisärakennus ,659: 67 Vesijohto Toivokadulla... _...:.._ 1,818: 10 Siirto 3,477: 77

10 Siirto Vesijohto Brälldönkadulla.... S:n Utterikadulla.... S:n Lastauttajakadulla.... S:n Sturekadulla 1. Viertotielle sekä viimemainitulla tielhi Toukolaan saakka.... Täydennyksiä eri osissa kaupunkia.... Vesimittarien osto.... 3,477: : 32 37,115: 94 7,286: 89 17,992: 64 1,400: 77 76: 7 67,409: 33 b) Vuoden menoarvion mää1'ärahoilla: Työkalujen ja kalustojen ostoja.:.... 4,213: 54 c) Kaupunginvaltuuston marrasku1tn 17:nä 1914 tekemän päätöksen muka,an on tammikuun l:nä 1915 pääomaarvoon lisätty: Vanhankaupungin mylly ja myllärinasunto ,300: Smk 109,922: 87 Vuoden alussa suoritettiin loppuun työ yhdistää laajennetun vesisäiliön toinen osasto putkiverkkoon ja voitiin säiliö täyttää vedellä helmikuun 14:nä. Säiliön luokse tehtäväksi päätettyä vartijaasunnon uutisrakennusta ei sitä vastoin vielä ole tehty, vaan on määräraha siirretty seuraavalle vuodelle. Useana edellisenä vuonna jatkuva, Vanhankaupungin pumppulaitoksen ja vesisäiliön välisen johdon laskemista käsittävä työ suoritettiin myös loppuun. Viime vuodelle oli siirtynyt ainoastaan muutamia maatöitä, joiden suorittamisesta koitui 17,992: 64 markan kustannus. Koska työtä varten aikaisemmin oli maksettu Smk 628,084: 11 nousee kokonaiskustannus 646,076: 75 markkaan. Lyhyt selostus työn laajuudesta löytyi jo vuoden 1914 kertomuksessa. Vuoden menoarviossa uutisrakennuksia varten määrätyillä varoilla on ainoastaan muutamia työkaluja ja kalustoja ostettu. Muut määrärahat siirretään vuodelle 1916 paitsi niitä, jotka koskivat tekemättä jääneitä vesijohtoja uusille kaduille ja jotka tulivat kokonaan peruutetuiksi. Kuten aikasemmin jo on mainittu, otti laitos vuoden alussa haltuunsa Kaupungin Vallhassakaupungissa sij aitsevan myllylaitoksen ja lisättiin myllyn kirjanpitoarvo, 38,300 markkaa, laitoksen pääomaarvoon tammikuun l:nä Kaikki laajennukset ja arvonlisäykset viime vuonna nousevat 109,922: 87 markkaan.

11 8 Poistot. Vahvistetun järjestelmän mukaan on tehty seuraavat poistot, nimittäin: Patorakennukset, tiilirakennukset ja paremmat asunnot kaupungin maalla, myyntiarvo 10 % alkuperäisestä arvosta, kuolletusaika 50 vuotta.... 1,030: Kemistinasunto, myllärinrakennus, hiilivaja ja erilaiset ulkohuonerakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 5 0/0, kuolletusaika 20 vuotta.... 1,163: Tiiliset kone, höyrykattila ja myllyrakennukset kaupungin maalla, myynti arvo 10 %, kuolletusaika 20 vuotta.... 2,710: Pumput, turbiinit ja kaikenlaiset koneet, pikasuodatinrakennus, nelikulmaiset saostusaltaat ja sekoitusrakennukset sekä laboratooriorakennus, jotka eivät sij aitse kaupungin maalla, myyntiarvo 10 %, kuolo letusaika 10 vuotta ,097: Ympyriäiset saostusaltaat, erilaiset ulkohuonerakennukset, vajat, varastorakennukset, kellarit, savupiippu, purkauspaikka, pikasuodattimet, putkijohdot ja sillat, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myynti arvo 5 0/0, kuolletrisaika 10 vuotta ,956: Vesipostit, kastelupostit, vapaakaivot, hevosien juottoaltaat y. m., kuolletusaika 10 vuotta.... 3,977: Vesisäiliö, myyntiarvo 10 %, kuolletusaika 50 vuotta.. 1,906: 67 Putkiverkko, myyntiarvo 10 %, kuolletusaika 50 vuotta 28,699: 66 Vesimittarit, myyntiarvo 5 0/0; kuolletusaika 10 vuotta 26,121: Työkalut ja kalustot, myyntiarvo 10 %, kuolletusaika 10 vuotta ,311: 54 Ylimääräinen kuolletus myydyistä vesi mittareista : Smk 204,561: 87 Vesijohtolaitoksen pääomaarvo. Pääomaarvo 31 p. joulukuuta ,545,258: Laajennukset ja arvonlisäykset vuonna ,922: 87 7,655,180: 87 Poistot samana vuonna ,561: 87 Pääomaarvo 31 p. joulukuuta Smk 7,450,619:

12 Varakoneita : 66 ia 130 hv imukaasumoottorit sähkönkehittäiineen.

13 220 kw sähkön kehittäjä, yhdistetty 300 hv kaksoisturbiiniin, sekä säätäjä.

14 9 jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungis.sa: 15/16 Vanhankaupungiil putouksesta sekä maaalue.... Vanhempi patorakennus kivestä sekä vesiränni.... Uusi vesiränni... '.' Vanhempi pumppuhuone tiilestä kpl. purnppuja yimä turbiinit... ; hv., säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattoti... :... : Kone ja. höyrykattilarakennus tiilestä... '. Höyrypumppulaitos' ynnä johdot, perustus ja 3 kpl. höyrykattiloita.... Savupiippu... '.' Asuinrakennus tiilestä.... Ulkohuonerakennus ristjkkohirsistä ja laudoista.... Erilaiset ulkohuonerakennukset.... Hiilivaj a ristikkohirsistä ja laudoista.... Hiilen purkauspaikka ja raide.... Amerikkalaisten pikasuodattimien rakennus sekä vesisäiliöt ja kaivot kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (232 m 2 suodatuspintaala).... N eliskulmaiset saostusaltaa.t... ;... Y mpyriäiset.... Sekoitusrakennus.... Kalkin sekoituskone.... mukaasugeneraattorit, moottorit ja sähkömoottoripumput.... Kaksi sähkönmuuntajaa...':. :'. Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottanio 94,100: 23,552:.35,976: 33,440: 11,477: 28,157: = 60,686: 31,452: 2,397: 37,257:. 2,724: 270: 1,654: 350: 159,140: 201,052: 65,763: 140,601: 19,067: 3,211: 97,401: 13;852: ja putkijohtosillat... 10,970: Antrasiittivaja ja laivalaituri... 2,293: Kaksi kalkin ja kemikaalien varastorakenn. 8,715: Öljykellari... 1,012: Paj a tiilestä... 1,849.: ;Kemistinasunto puusta... 10,295: Koneenhoitaj ain asunto puusta... 39,920: Labora tooriorakennus puusta '...;..'.;..;'.;..;...;...;....:...:..:...; ;..;. 7';:;..96::.:1:..:.:_ Siirto 1,146,594: 2

15 10 Siirto 1,146,594: Pesu ja kylpyrakennus tiilestä ,299: Myllyrakennus tiilestä ,456: Myllynkoneisto ja sisustus... 14,670: ' Myllärinrakennus puusta... 2,428: 1,190,447: Vesisäiliö Eläintarhassa ,362: Vartijaasunto hirsistä... 2,445: 398,807: Vesijohtotyöpaja tiilestä korttelissa n:o ,441: Ulkohuonerak. ristikkohirsistä ja laudoista 4,195: 33,636: Vesipostit satamissa... 10;816: Vapaakaivot ,377: Hevosten juottoaltaat... 6,097: 23,290: Putkiverkko... 5,568,364: Vesimittarit ,912: Koneet ja työkalut ,163: 236,075:. Smk 7,450,619: Viime vuonna laskettujen vesijohtoputkien pituus ja läpimitta sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät selviävät seuraavasta taulusta: 0> t.:) 0 c:>< t.:) 0 0 t.:)..j t.:) 00 tc: S El El El El e:.. 0 El El El El El 'C CD[ 0... <l (J), et> 'C 'C 'C 'C 'C... ::s ,...., !5:!5:!5:!5:!5:?:.. m m m m m kpl. kpl.. => Vesijohto vesisäiliön luona S:n Toivokadulla S:n Florakadulla S:n Brändönkadulla (ent. Panimokatu) S:n Utterikadulla S:n Lastauttaj9.kadulla S:n eri kaduilla Yhteensä Poiskaivettuja tahi hylättyjä Lisäys Vähennys 73 Sulkuventtiileistä on viime vuonna tehty luettelo ja oli niiden lukumäärä vuoden alussa 1,031, jos Vanhassakaupungissa löytyvät jätetään laskusta pois.

16 11. Yllämainittujen laajennuksien jälkeen ovat putkiverkon pituus ja palopostien sekä sulkuventtiilien luvut seuraavat: 00 l!>!> c.:> t.:> >< e: i:.... Cl Cl1 t.:> 0 P 0 t.:> 0...:J Cl1 c.:> t.:>...:j t.:>.,.. CC> C CD'= CC> 0... <l S S S S S 11>' CC> =.,.. S S S S S S S S S ' ' CC> = 11>'. m m m m m m m m m m kp. kp. 31 p. jouluk ,122 5,133 4,296 4,901 13,892 16,920 30,696 27,013 17, , ,031 Lisäys v Vähennys v p. jou}uk'l ,1225,1534,2964,901 13,892 17,171 30,718 27,111 17,226123, ,036 'd r:n. Putkiverkon keskiläpimitta on 270 mm ja tilavuus 7,075 kuut. m. Vesisäiliö Eläintarhassa sisältää 10,000 kuut. m ja on korkeimman vedenpinnan korkeus m yli kaupungin nollapisteen. Laitoksen hallintoa, käyttöä ja ylläpitoa koskevat menot ja tulot sekä muutamat tilastolliset tiedot selviävät seuraavista yhdistelmistä: Menot hallinnosta, käytöstä ja ylläpidosta. A. Hallinto. Osa hallituksen menosäännöstä.... Palkkoja ja palkkioita.... Konttoriapulaiset.... Piirustaj aapulaiset...,... ;.... Konttorihuoneiston vuokra, lämpö, valo ja siistintä.... Kulungit, kaavapaperitja painatuskustannukset 2,488: 76 aikakauslehdet ja uutishankinnat kirj astoon : 15 muut kustannukset... 3,911: 68 4,578: 51 37,200: 6,426: 25 1,155: 6,744: 50 6,452: 59 Smk 62,556: 85

17 12 B. Käyttö. 1) Laboratoorio. Kahden kemistin palkat... 11,400: Vahtimestarin palkka, bensiiniä, kemikaaleja ja tarveaineita sekä muut menot... 4,619: 80 Smk 16,019: 80 Mitä laboratoorion toimintaan tulee viitataaan johtajan erityiseen kertomukseen. 2) Ved'enpumppuaminen. Vuoden kuluessa kaupunkiin pumputtu vesimäärä nousee 6,382,613 kuutiometriin. Seuraava taulu näyttää joka kuukaudessa pumputun vesimäärän sekä sen jaon eri pumppulajien kesken: Turbiini Höyry Keskipakois Pumppuaminen pumput pumppu pumput vuorokaudessa =r (!> r:n Kuukausi 9 S 'd 1: 1: 1: rn... '<1... '<1... '<1 (D' ' = ::s m 9!5: = 3 ::s m 3 ::s., m ::s ::s Co = = 0. 3 rn... l>:,9 ::s S' r, rl> l>: r... l>:., 9 9 l> l> l>: ' ' Tammikuu. 1, , ,150 15,876 18,266 11,735 Helmikuu.. 1, , , ,876 16,960 19,103 11,461 Maaliskuu.. 1, , , ,336 17,559 19,523 12,543 Huhtikuu.. 1, , , ,605 17,720 20,048 11,540 Toukokuu.. 1, , , ,551 18,276 21,092 13,263 Kesäkuu. 1, , , , ,502 17,117 21,754 11,163 Heinäkuu,. 1, , , ,465 17,757 23,619 11,614 Elokuu..., 1, , , ,827 17,188 19,548 12,070 Syyskuu ,217 1, , ,031 18,401 23,100 12,501 Lokakuu. 1, , , ,080 17,712 20,186 13,132 Marraskuu. 1, , , ,995 17,966 21,872 13,119 Joulukuu.. 1, , , ,195 17,297 19,230 12,430 Koko vuosi16,26712,959, ,23219,10213,420,93116,382,613117,487123',619111,163 Vanhimmilla turbiinipumpuilla on siis pumputtu 2,959,450 kuut.m eli olo koko vesimäärästä, höyrypumpulla 2,232 kuut. m eli 0.04 olo ja keskipakoispumpuilla 3,420,931 kuut. m eli olo koko vesimäärästä. Vuorokautinen pumppuaminen selviää graafillisesta liitteestä n:6 1. Yegen. pumppuamiskustannukset ovat olleet seuraavat: '

18 13 a) Turbiinipumput. Osa yjikoneenhoitajan palkasta : Koneenhoitajat ja apulaiset ,574: Muut käyttö ja hoitokustannukset... 1,590: 15 Pumppujen korjaukset ja kunnossapito..._..;....._._._1,_43.;...9.;...:_7_9 8mk 9,103: 94 Koska turbiinipumpuilla f)n kaupunkiin pumputtu 2,959,450 kuutiometriä vettä, on tämä pumppuaminen maksanut penniä kuutiometri1 tä. b)' Höyrypumppu. Osa yliköneenhoitajan palkasta : Koneenhoitaja ja apulaiset : Lämmittäjät ja apurien päiväpalkat : 51 Hiiliä höyrykattiloita varten... 89: 32 Oljyjä, trassia y. m : 47 Kattiloiden ja koneiden korjaukset ja kunnossapito... 8: 10 8mk 1,831: 40 Höyrypumpulla on kaupunkiin pumputtu ainoastaan 2,232 kuutiometriä vettä, joten tämä pumppuaminen on maksanut penniä kuutiometriltä. c) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä: sähkövirta saadaan osaksi vesivoimalla käyvästä generaattorista, osaksi imukaasumoottoreista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa ylikoneenhoitajan palkasta.... Koneenhoitajat ja apulaiset.... Lämmittäjät ja apurien päivät yöt.... Öljyjä, trassia ja muita aineita.... Koneiden ja pumppujen korjaukset ja kunnossapito.... Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku 331,527 kilowattitunnista å Tästä vähennetään suodatinhiekan pesukustannukset... 3,010: 8:n laitoksen valaistus... 1,690: 950: 7,942: 99 55:12 931:22 1,125: 33 33,152: 70 44,157: 36 8:n kemiallinen puhdistus... 1,000: 5,700: ===:..::..:::.= 8mk 38,457: 36

19 14 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu virta ,460 kw. tuntia mukaasumoottorien kehittämä virta Vesivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta...;....;....;.....;....;..._....;...;...;....;.._...;9;..;0;..;7..:..,3;..;4;;.;0..l:. ::_ Yhteensä 1,241,000 kw. tuntia ja on jokainen kilowattitunti siis maksanut keskimäärin penniä. Sähkövirtaa on käytettyallamainitulla tavalla: Selkeytyneen veden suodattimiin pumppuamiseen 312,000 kw. tuntia Veden kaupunkiin pumppuamiseen ,000 Suodatinhiekan pesuun ,100 Koko laitoksen valaistukseen... 16,900 Kemialliseen puhdistukseen... 10,000 Yhteensä 1,241,000 kw. tuntia Koska energiantarve suodatinhiekan pesuun, laitoksen valaistukseen ja veden kemialliseen puhdistukseen on laskettu 10 pennin mukaan kwtunnilta, nousevat menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisist.a seuraaviin summiin: Pumppuaminen suodattimiin ,134: 03 kaupunkiin ,323: 33 Smk 38,457: 36 eli penniin kuutio metriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputusta vedestä, 3,420,931 kuutiometristä, ja penniin kuutiometriltä suodattimiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 6,382,613 kuutiometrille, joka viime vuonna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin. Koko veden pumppuamiselle on keskikustannus penniä kuutiomelriltä jos vuosikustannuks.et, Smk 49,392: 70, jaetaan vuoden kuluessa pumputulle vesimääräle. 3) Suodattaminen. Osa ylikoneenhoitajan palkasta.... Ylimääräinen koneenhoitaj a.... Hiekan seulominen ja suodattimiin kuljettaminen.... Suodatinhiekan pesun käyttökustannukset.... Suodattimien ja konehuoneen sisällä olevien putkijohtojen korjaukset ja kunnossapito... ;......;...;...;......;...; : 1,715: 164:66 3,010:.. 41;;;.;5;..;.:...;9..;;.5 Smk 5,805: 61

20 eli jaettuna kaupunkiin pumputuile vesimäärälle, penniä kuutiometriä. 4) Kemiallinen puhdistus ja selkeyttäminen. Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa ylikoneenhoitajan palkasta : 'Apuritöitä, kuljetuksia ja sekal.aista ,951: 17 Aluminiumisulfaattia, 442 toimia ,495: 87 Kalsineerattua soodaa, 35.2 tonnia.... 3,898: 07 Kalkkia, 3,147 hl.... 3,393: 72 Sähköenergiaa.... 1,000: Altaiden ja niihin kuuluvien johtojell korjaukset ja kunnossapito...;...;..;...;....;....;...;... 1;;.:,4.;...8;..7...;.:...;;2;.;..7 Smk 135,726: 10 Jos tämä määrä jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, nousevat selkeyttämiskustannukset penniin kuutiometriltä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa. Vanhassakaupungissa olevien asuin ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus :.... Kone ja muiden rakennuksien kunnossapito ja korjaus... '..,... :.....Siltojen, raitioteiden, aitojen ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus,.... Vedenkorkeudenosottajien ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus.... Kustannukset tasotuksista ja istutuksista.... 6,915: 87 1,485: :60 459:58 1,973: 63 S:n puhtaanapidosta ulkona ja sisällä.... 3,228: 61 14,971: 23 S:n asuinrakennusten polttoaineista.., ,705: 98 S:n kone ja muiden rakenlluksien polttoaineista J a lämmityksestä... 3,246: '1 15,. S:n sähkövalaistuksesta ja lampuista : 33 S:n sähkövirrasta...,... 1,690: 2,072: 33 S:n yövartijasta... 3,079: 55 Sekalaiset kulut ja ylimääräinen vartioiminen 764: 24 3,843: 79 Kulungit ja painatuskustannukset...;....;....;...;...;..;. ;;;.;13;;..;4;;.;.:...:;9...:;0 Smk 28,975: 16 tehden pennin menon j okaiselta pumputult kuutiometriltä vettä. Menot käytöstä nousevat 235,919: 37 markkaan eli penniin jokaiselta pumputulta kuutiometriltä vettä:

21 61 C. Jakelu. Konttoriapulaiset.... 6,892: 50 Vesimittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen... 11,089: 86 Mittarien vaihto, korj aaminen ja tarkistaminen... 12,565: 76 Mittarien vaihto sopivamman kokoisiin... ',' ,022: 71 Kulungit ja painatuskustannukset...,...:...:.....:,...:.....:..;..:;:,3.:;;.87;,,::...::2:.:,7 Smk 33,958: 10 Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 43:11a ja oli niitä vuoden lopussa 2,887 kpl. Läpimitat selviävät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta 13 Lukumäärä mm 27 7 kpl. Vuoden kuluessa on työpajassa korjattu ja oikaistu yhteensä 2,003 mittaria eli 69 olo kaikista käytännössä olevista. Vaihdettujen ja poistettujen mittariell lukumäärä oli 2,097. Syyt ovat olleet seuraavat: Vaihdettu vuosittaisen säännöllisen vaihdon takia., 1,231 kpl. eli olo kaikista mittareista Vaihdettu isompiin tahi pienempiin mittareihin.... Vaihdettu virallista koetta varten... ','., Vaihdettu epävarman käynnin takia...,...,.... Vaihdettu pysähtymisen takia.,...,.... Vaihdettu taaksemenon takia vian takia osoittimessa tahi taulussa..., 17 Vaihdettu vuotamisen takia 22 jäätymisen 62 '1 Poistettu lakkautuneen käy tön takia...,...,., Yhteensä 2,097 kpl. eli olo kaikista mittareista Uusia mittareita on asetettu 189 kpl., joista 101 kpl. ainoastaan kesäksi.

22 Joukko vanhempia mittareita on vuoden kuluessa hylätty. Laitoksen varasto joulukuun 31:nä mittareita, jotka ovat tarkoitetut taloihin asetettavaksi, selviää seuraavasta yhdistelmästä, joka paitsi suuruutta myöskin näyttää valmisteen ja mittari en rakenteen: 17 Valmiste Tuloaukon läpimitta mm c:r'... '0 t' 1»: ' Rakenne Meinecke ,077 nopeusmittari S:n levymittari Siemens & Halske s:n S:n nopeus mittari Dreyer, Rosenkrantz & Droop s:n,ll.k.einstrahlmesser Sekalaisia valmisteita eri lajia Yhteensäl ,5821 D. Putkiverkko ja vesisäiliö. 1 insinööri, samalla talojohtojen katsastusmies, palkka 2 putkimestaria, palkat.... Säiliönvartija, palkkio.... Sulkujen ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu.... Putkiverkon, palopostien ja sulkujen korjaukset ja kunnossapito.... Satamapostien ynnä niihin kuuluvien johtojen ja letku 5,400: 6,619: 724:26 6,598: 57 10,896: 34 jen korjaukset ja hoito... 13,002: 87 Säiliön ja vartijaasunnon kunnossapito... 2,263: 40 Vesisäiliöalueen hoito ja puhtaanapito... 60: Vartioiminen säiliöllä : 32 Vesisäiliön ja vartijaasunnon lämmitys : 05 Menot katsastuksista ja sekalaiset kustannukset : 55 Kulungit ja painatuskustannukset : 67...;...;..;...;;...;...;;...;...;..;.. Smk 47,001: 03 Vuoden kuluessa on korjattu 4 vuotoa, joista kaksi oli liitosvuotoja. Jaettuna putkiverkon koko pituudelle, sattui yksi vuoto jokaisena 30.9 kilometrillä. 3

23 18 Ylläoleviill kustannuksiin sisältyy myös menot taloihin tehtyjen vesijohtojen katsauksesta. Vähäisen rakennustoiminnan vuoksi oli katsastettavaksi ilmoitettujen töiden luku ainoastaan 43. Töitä, joita ensimäisessä katsastuksessa ei voitu hyväksyä, oli 8. E. Talojohtdosasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri, samalla mittarityöpajan johtaja, palkka.... 4,462: 50 1 työnjohtaja, palkka paitsi asuntoa ja lämpöä... 3,000: 2 putkimestaria... 6,117: 1 varastonhoitaj a, palkka ,640: Konttori ja varastoapulaiset ,923: 50 Rakennuksien ja aitojen korjaus ja kunnossapito ,211: 60 Tontin ja rakennuksien puhtaanapito... : ,465: 49 Valaistus : 63 Lämmitys ja polttoaineet : 53 Päivystys ja yövartija : Maksuttomat korjaukset : 97 Sekalaiset menot : 78 Kulungit ja pain atuskustannu1<set...;...;...;....;...;,..;.. _,;;.33:.;0:;.;.:..:05 Smk 31,605: 05 Paitsi muita töitä on vuoden kuluessa tehty 24 liitosta putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liitoksen läpimitta Luku mm 8. kpl. Talojohtoosaston taloudellinen tulos löytyy esitettynä kertomuksen lopussa. F. Sekalaiset menot. Verot Helsingin pitäj än kunnalle.... Palovakuutusmaksut.... Maanvuokramaksut.... Vahingonkorvausta työmiehille sattuneista ruumiinvammoista, tapaturmavakuutus 1,784: 05 2,200: 24 3,625: maksut sekä lääkärinmaksut : 50 Työmiesten kesäloma... 1,634: 52 Puhelinmaksut...;...;....;...;,..;...;...:;...;....;....;,..;._...;1:.,:,,;;.36;;:.:7:..:.:_ Siirto 11,373: 31

24 Korkoa konttokuranttitililtä kaupungin rahastossa.... Mittaukset ja tutkimukset.... Vapaakaivojen asettaminen.... Pohjavesitutkimukset.... Maksamattomien ja epävarmojen saatavien Siirto 11,373: ,870: 36 1,555: : 51 19,058: 70 2,393: 12 vähentäminen... 11,107: 10 Kurssitappiot : 87 13,536: 09 ====:::..::::::: Smk 32,594: 79 Tikkurilan luona sijaitsevan, keinotekoisen pohjaveden valmistusta varten tehdyn koelaitoksen kunnossapitoa ja hoitoa sekä vedenkorkeuksien ja poisjuoksevien vesimäärien havaintoja varten on viime vuonna maksettu Smk 2,393: 12 edelliseltä vuodelta siirl'etystä määrärahasta. Kosk'ei mitään määrärahaa pohjavesitutkimuksia varten myönnetty, ei sellaisia nyt ole voitu tehdä, vaan supistuvat ne mittauksiin mainitulla koelaitoksella Tikkurilan luona. Jos yhdistetään ylläolevat todelliset menot, sekä myös kustannukset jaettuina jokaisella kuutiometrille kaupunkiin pumputtua vettä, saadaan seuraava taulu: Vuoden 1915 menot. Penniä m 3 :1tä vettä A. Hallinto ,556: B. Käyttö,' 1) laboratoorio... 16,019: ) vedenpumppuaminen.. 49,392: ) suodattaminen... :... 5,805: ) kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen.. 135,726: ) muut menot Vanhassakaupungissa... 28,975: ,919: C. Jakelu... 33,958: D. Putkiverkko ja 'vesisäiliö... 47,001: E. Talojohtoosasto, työpaja ja varasto 31,605: F. Sekalaiset menot... 32,594: Yhteensä Smk 443,635:

25 20 Korko ja kuolletus. Menot korosta ja kuolletuksesta pääomaarvolle Kaupunginvaltuuston joulukuun 21:nä v tekemän päätöksen mukaan laskettuina ovat seuraavat: 5 olo korko Smk:lle 7,583,558: 379,177: 90, eli p:iä kuut. m:ltä Kuolletus siv ,561: 87,,,3.205 Smk 583,739: 7, eli 9.l46 p:iä kuut. m:ltä Kustannus jokaiselta pumputulta kuutiometritä vettä. on siis: Menot hallinnosta käytöstä y. m penniä S:n korosta ja kuolletuksesta pääomaarvolle Yhteensä penniä Mutta koska yleistä ja yksityistä kulutusta on velotettu ainoastaan 5,505,032 kuutiometristä, ovat samojen edellytysten mukaan kustannukset jokaiselta myydyltä kuutiometriltä vettä penniä. Talojohtoosasto: Taloudellinen tulos. Maksettavaksi kirjoitetut tulot nousevat ,666: 32 Menot ovat olleet: Työkustannukset ,636: 40 Aineet ja muut kustannukset ,378: ,014: 85 Vuoden ylijäämä Smk 35,651: 47 Talojohtoosasto, työpaja ja varasto erittelyn mukaan siv ,605: 05 Vähentyy arvioitu meno osasta työpajaa ja varastoa... 12,500: 19,105: 05 Talojohtoosaston bruttoylijäämä..... _._.._._._._._. 1,,6,,,5_46.;;...':_4_2 Smk 35,651: 47 TltlOS vesijohtolaitoksen käytöstä kokonaisuudessaan, kun siir. retyt määrärahat otetaan huomioon, selviää seuraavasta voitto ja tappiotilistä:

26 21 Voitto ja tappiotili. Tulot. Tulot yksityiskulutuksesta.... satamaposteista jaetusta vedestä.... kaupungin kulutuksesta ,306: 34 vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä 4,275: 58 Vesimittarien vuokrat.... Maksut ilman mittareita toimivista paloposteista.... Voitto tehdyistä talojohtotöistä Maavuokra suojelusalueesta.... Myydyistä vesimittareista.... Vuokrat myllystä ja myllärinasunnosta.... Vuodelta 1914 siirretyt määrärahat 14,046: 45 1,276,320: ,365: ,581: 92 1,525,267: 82 43,103: :50 35,651: : 590: 837: Vuodelle 1916 s:n s:n 11,653: 33 2,393: 12 Smk 1,608,585: 41 Menot. Hallinto, käyttö y. m. erittelyn mukaan siv ,635: 19 Korko ja kuolletuksen aiheuttamat poistot pääomaarvolle ,739: 77 Vuoden nettovoitto ,210: 45 1,164,950: 22 Smk 1,608,585: 41 Tulot kuutiometritä vettä.. Yksityiskuluttajille myydystä vedestä...' penniä Kaupungin kuluttamasta vedestä Tulot jokaiselta myydyltä kuutiometriltä ovat: vedestä penniä. mittarin vuokrista tehdyistä talojohdoista muut tulot Yhteensä penniä

27 22 Tulot jokaiselta pumputulta kuutiometriltä ovat: vedestä...' penniä mittarinvuokrista tehdyistä talojohdoista muut tulot Yhteensä penniä Tulot vesi mittareista, jaettuna kaikille vuoden lopussa käytännössä. oleville mittareille, tekevät Smk 14: 93 kustakin mittarista vuodessa. Bilanssi 31 p:nä joulukuuta Varat. Pääomaarvo sivv. 9 ja 10 olevan erittelyn mukaan. Ainevarasto.... Konttorin rahastossa... 2,424: 04 Pankkilaskulla... '. 3,000:, Peruutettavaksi tulevat tullimaksut.... Saatavat: Vesimaksuja... : ,501: 68 Laskuja talojohtotöistä ,573: 44 Muita laskuja... ;.... 4,510: 40 Maksamattomat saatavat eri henkilöitä, reskontran mukaan.... 7,450,619: 323,943: 12 5,424: 04 2,078: ,585: 52 11,246: 15 Kaupunginrahasto : konttokuranttitilillä..., 456,440: 90. nostamattoia määrärahoja ,092: ,533: 03 Korko pankkitililtä...;....;.....;...;...;'...;.. 1;;;..0;...;7...;.:...;.9...;..5 Smk 8,811,537: 15 Velat Kaupunginrahasto, myönnetyt lainavarat: nostetut... 7,450,619: nostamattomat ,092: 13 7,595,711: 13 Velkoja eri henkilöille reskontran mukaan ,222: 47 Siirretyt määrärahat..._._._....;. _._....;.._._ :,..;..65.; ;.:...;3...;..3 Siirto 7,646,586: 93

28 Siirto 7,646,586: 93 5 olo korko pääomaarvolle tammikuun 1:nä 1915 Smk:lle 7,583,558: ,177: 90 Pääomaarvon j ärj estelmänmukainen kuoletus ,971: 87 Ylimääräinen kuolletus myytyj en vesimittarii:m takia : 583,739: 77 Nettovoitto ,210: 45 Bruttoylijäämä... 1,164,950: 22 1,164,950: Smk 8,811,537: 15 Bruttoylijäämä, Smk 1,164,950: 22 tekee olo pääomaarvosta vuoden alussa ja nettovoitto, Smk 581,210: olo samasta pääomasta. Helsinki helmikuun 2:na Albin Skog.

29 24 Otteita Vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. Menoja. Pum Laajen. Pääomaputtu nuksia arvo vesi vuoden Hallinto, Korko ja kuol 111 Yhteensä käyttö ja letus pääoma Vuosi määrä kuluessa kunnossapito menoja arvolle 8'0 8'0 m 3 Smk Smk Smk Smk '?' ::; Smk ;! s; i:l. P;i if: : S; $»' ,501,509 5,880,008: ,542: ,246: ,941: ,188: : 5,012,198 6,257,550: ,215: ,849: ,255: ,105: ,475,615 6,406,388: 860,999: ,361: ,131: ,492: ,784,820 7,111,575: ,214:05 446,290: ,110: ,401: ,382,613 7,583,558: '109,922: ,635: ,739: ,027,374: T u 1 0 t Veden Muut Yhteensä V u 0 s i myynti tulot tuloja Nettovoitto Smk 8'0 8'0 8'0,, Smk '.. :..:..= :..:..= Smk.. ;:1 < ii: Si Olo Smk pääoma $»' $»' $»' $»' arvosta ,011: ,885: ,017,897: ,708: ,064,516: ,228: ,167,744: ,639: ,213,447: ,700: ,307,147: ,654: ,342,433: ,597: ,433,030: ,629: ,525,267: ,317: ,608,585: ,210:

30 Vertaileva yhdistelmä vesijohtolaitoksen menoista Ja tuloista kirjan päätöksen mukaan sekä määrärahoista Ja arvioituista tuloista vuoden 1915 meno Ja tulosäännön mukaan. 25 Menot. A. Hallinto. Laitoksen osuus Hallituksen menosäännössä toimeenpaneva johtaja apulaisjohtaja... : 1 kamreeri kirjanpitäjä rahastonhoitajatar.... Konttoriapulaiset.... Piirustajaapulaiset.... Konttorihuoneiston vuokra sekä siistiminen ja valaistus.... Kulungit, painatuskustannukset ja ostot kirjastoon 1).... Määräraha Kustannukmenosäännössä set kirjojen mukaan 4,633: 16,900: 7,700: 6,600: 3,600: 2,400: 6,500: 3,000: 7,000: 5,000: 4,578: 51 16,900: 7,700: 6,600: 3,600: 2,400: 6,426: 25 1,155: 6,744: 50 4,452: 59 Määrä rahaa ylitetty Määrärahaa säästetty 54:49 73: 75 1,845: 255:50 547:41 B. Käyttö. 1 kemisti, Vanhassakaupungissa olevan laitoksen ja laboratoorion johtaja kemistin apulainen ylikoneenhoitaja ensimäistä koneenhoitajaa 1).. 4 toista koneenhoitajaa 1) koneenhoitajan apulaista 1).. Laboratoorion kustannukset.. Menot vedenpumppuamisesta.. S:n suodattamisesta.... S:n kemiallisesta puhdistamisesta ja selkeyttämisestä... Vanhankaupungin laitoksen korjaus ja kunnossapito sekä puhtaanapito.... S:n valaistus.... S:n lämmitys.... Yövartija sekä sekalaiset kustannukset 1).... Kulungit ja painatuskustannukset...;.,.,;,.;.''..:..';;' 6,600: 4,800: 3,300: 4,000:. 6,800: 4,800:.,. 5,000: 70,000: 7,000: 135,000: 20,000: 2,700: 8,000: 2,000: 6,600: 4,800: 2,950: 3,949: 99 6,653: 4,614: 4,619: 80 30,727: 49 3,174: ,738: 83 19,447: 67 2,072: 33 7,952: 91 2,843: :79 350: 50:01 147: 186: 380:20 39,272: 51 3,825: 34 1,261: :33 627:67 47:09...:... =50.:;.;o;.;.:...:1:::;:3..:;4::.::.90::... 3:.::.6::..:5:10 Siirto 343,833: 294,836: : 79 49,840: 57 1) Lisämäärärahaa Kaupunginvaltuuston 2/ tekemän päätöksen mukaan. 4

31 26 Määräraha Kustannukmeno sään set kirjojen nössä mukaan Määrärahaa ylitetty Määrärahaa säästetty C. Jakelu. Siirto Konttoriapulaiset.... Vesimittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen 1)... ;.... Vesimittarien vaihto, korjaaminen ja tarkistus.... Mittarien vaihto sopivamman kokoisiin.... Kulungit ja painatuskustannukset ,833: 294,836: 22 7,000: 6,892: 50 8,500: 8,489: 86 14,000: 12,565: 76 5,000: 3,022: 71 1,500: 387:27 843: 79 49,840: :50 10:14 1,434: 24 1,977: 29 1,112: 73 'D. Futkiverkko ja vesisäiliö. 1 insinööri, samalla talojohtojen katsastusmies putkimestari katujen putkiverkkoa varten... : apulaisputkimestari s:n s:n.. 1 säiliönvartija.... Putkiverkon, palopostien ja sulkuventtiilien korjaus ja kunnossapito sekä pakkaselta suojeleminen, satamapostien ynnä niihin kuuluvien letkujen korjaus ja hoito sekä vesisäiliön ja vartijaasunnon korjaus ja kunnossapito 1).... Vesisäiliön ja vartijaasunnon' lämmitys.... Menot talojohtojen katsastuksesta sekä sekalaiset kustannukset.... Kulungit ja painatuskustannukset ,000: 1,000: 5,400: 4,200: 2,400: 700: 500: 500: 5,400: 4,200: 2,419: 724:26 24,002: :05 548:55 583:67 19: 24:26 2,002: 50 83: 6'1 376:95 451:45 E. Talojohtoosasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri, samalla mittarityöpajan johtaja ,100: 4,462: : 50 1 työnjohtaja... _...._._.._. 3..,:,_00_0_:... 3,:.,.00_0_: Siirto 424,633: 371,657: 85 2,973: 22 55,948: 37 1) Lisämäärärahaa Kaupunginvaltuuston 2/ tekemän päätöksen mukaan.

32 Määräraha, Kustannukmenosään set kirjojen nössä mukaan Määrärahaa ylitetty 27 Määrärahaa säästetty Siirto 1 putkimestari yksityisiä töitä varten _ apulaisputkimestari s:n s:n.. 1 varastonhoitoja.... Konttori ja varastoapulaiset.. Työpajarakennusten korjaus ja kunnossapito sekä puhtaanapito.... Valaistus.... Lämmitys.... Päivystys, yövartija ja sekalaiset kustannukset.... Kulungit ja painatuskustannukset.... F. Sekalaisia menoja. Veroja Helsingin pitäjän kunn. Palovakuutusmaksuja.... Vantaanjoen varrella olevan suojelusalueen vuokra.... Broholman vuokra sekä korvaus vesialueesta.... Maaaluaiden vuokra kaupungin rahastoon.... S:n s:n Kaasulaitokselle.... Vahingonkorvausta työmiehille sattuneista ruumiinvammoista, lääkärin palkkiot sekä tapaturmavakuutusmaksut Kustannuksia laitoksen työmiesten kesälomasta.... Puhelinmaksuja.... Korkoj a konttokuranttitililtä kaupunginrahastossa.... Mittauksia ja tutkimuksia.... Vapaakaivojen asettaminen (Rahatoimikamarin määräämille paikoille) ,633: 3,700: 2,400: 2,640: 9,500: 2,000:... 2,000: 300: 500: 2,000: 1,800: 2,200: 350: 650: 1,200: 1,500: 1,500: 2,000: 1,200: 15,000:, 2,000: 1,400: 371,657: 85 2,973: 22 55,948: 37 3,700: 2,417: 17: 2,640: 9,923: : 50 2,677: : :63 92:37 588:53 88: 53 1,658: : : 05 1,669: 95 1,784: 05 15: 95 2,200: 24 : : 650: 1,200: 1,425: 762:50 5,870: 36 1,555: :51 G. Uutistyöt.. Työkalujen osto.... Toinen painejohto Broholmasta Vanhassakaupungissa J. Viertotielle.... siirretään vuodelle Toinen tulojohto suodattimille.. 8,000: 39,000: 12,600: 4,213: 54 39,000: 3,786: 46 siirretään vuodelle ,600: Siirto 540,073: 470,672: 64 4,346: 58 73,746: : 75:' 737:50 365:48 9,129: :48 1,140: 49 1,634: 52 1,367:

33 28 Määräraha Kustannukmenosään set kirjojen nössä mukaan Määrärahaa ylitetty Määrärahaa säästetty Siirto 540,073: 470,672: 64 4,346: 58 73,746: 94 Vesijohto Castreninkadulla l:sen ja 2:sen linjan välillä.... 3,100: siirretään vuodelle ,101}: S:n l:sellä linjalla Castrenin ja Vallininkatujen välillä... :.. 5,700: siirretään vuodelle ,700: S:n Terassikadulla osoitteesta n:o 27 Torkkelikadulle.... S:n Terassikadulla Torkkeli ja Sakarinkatujen välillä.... S:n Torkkelikadulla Franzeninja Agrikolakatujen välillä... 5,900: 10,800: 15,200: 5,900: 10,800: 15,200: S:n Adolfinkadulla Terassi ja Torikatujen välillä.... Vesimittarien osto.... 8;000: 10,000: 8,000: siirretään vuodelle ;;;.1O;;,j,;;;.00;;;.0;..;: 598,773: 489,472: 64 4,346: ,646: 94 Lisämäärärahaa Kaupunginvaltuuston 2/ tekemän päätöksen mukaan: Hallinnon kulungit.. 2,000: 2,000: Palkanlisäystä Vanhankaupungin konehenkilökunnalle. 640: 640: Vartioiminen sekä sekalaisiamenoja Vanhassakaupungissa.. 1,000: 1,000: Vesimittaien lukeminen, laskujen jakelu ja saatavien periminen... :. 2,600: 2,600: Putkiverkon, palopostien y. m. korjaus ja kunnossapito... 9,00.;;..0;;...:.. 9, _: 15,240: 598,773: 504,712: 64 4,346: ,646: 94 Menosäännössä puuttuvat kustannukset: Saatavien vähentäminen.... Epävarmat saatavat Kurssitappio.... Yhteensä Smk 15,240: 598,773: 4,281: 26 6,825: 84 35:87 4,281: 26 6,825: 84 35:87 515,855: 61 15,489: ,646: 94

34 29 Tulosäännön mukaan Kirjojen mukaan Vajaus Ylijäämä Tulot. Vedenmyynnistä, kaupungin oma kulutus lukuunotettuna... V esimi ttarien vuokria.... Korvausta vapaakaivojen kulutuksesta y. m.... Maksuja ilman mittaria toimi vista paloposteista.... Maaalueen vuokria.... Voittoa tehdyistä johtotöistä taloissa.... 1,320,000: 1,520,992: 24 46,000: 43,103: 50 5,000: 350: 200: 20,000: 4,275: :50 200: 35,651: 47 2,896: :42 200,992: :50 15,651: 47 1,391,550: 1,604,765: 29 3,620: ,836: 21.Lainavaroja vesijohdon laajentamista varten ,300: 74,613: 54 43,686: 46 1,509,850: 1,679,378: 83 47,307: ,836: 21 Tulosäännössä puuttuvat tulot: Vuokria myllystä ja myllärin asunnosta.... Myydyistä vesimittareista : 590: 837: 590: Yhteensä Smk 1,509,850: 1,680,805: 83 47,307: ,263: 21 Supistelma kirjan päätöksestä Menot. Määrärahoja kaikkiaan menosäännön mukaan... ' 598,773: Lisämäärärahaa Kaupunginvaltuuston 2/ tekemän päätöksen mukaan... 15,240: 614,013: Määrärahaa ylitetty.... 4,346: 58 Vajaus tulosäännössä arvioiduissa tuloissa ,307: 38 Menosäännössä puuttuvat menot ,142: 97 Bruttoy lij äärnä 676,809: 93..._._.._.,;,...._._..,;;;1,:;;1,;;.,64;;.:.,9;..;5...;.0;..;: 22 Smk 1,841,760: 15 Tulot. Tuloja tulosäännön mukaan ,391,550: Lainavaroja uutistöitä varten menosäännön mukaan.. 118,300: 1,509,850: Ylijäämä tulosäänuössä arvioiduissa tuloissa ,836: 21 Säästö meuosäännössä arvioiduissa menoissa ,646: ,483: 15 Tulosäännössä puuttuvat tulot... 1,427: Smk 1,841,760: 15

35 Kertomus vedenpuhdistamisesta Vanhankaupungin pikasuodatinlaitoksessa ja vesijohtolaitoksen laboratoorion toiminnasta vuonna Kirj. G. K. Bergman. Veden puhdistami nen. a) Saostaminen, selkeyttäminen ja neutraliseeraaminen. Laitoksen kemiallisella osastolla on viime vuonna ainoastaan yksi vähäpätöinen uutistyö tehty. Altaiden 1, 2, 3 neutraliseeraamispaikan ja niiden työhuoneiden väliin, joissa puhdistusainliuosten valmistus ja doseeraaminen tapahtuu, on nimittäin asetettu pakkaselta eristetty johto kalkkimaidon syöttöä varten. Täten on kalkkimaidon koneellinen syöttö täydellisesti toteutettu. Sodan aiheuttaman kiellon takia valmistaa aluminiumisulfaattia Tentelewin kemiallisessa tehtaassa Pietarissa, ilmaantui vuoden loppupuolella tämän, veden puhdistamiseen välttämättömän aineen puute, josta syystä kemiallinen puhdistaminen, kun Vantaan joki marraskuussa jäätyi, joulukuun l:nä keskeytettiin. Vuonna 1915 on saostusaltaita yhdistelty seuraavasti: Vuoden alusta huhtikuun 18:een tapahtui selkeyttäminen kolmessa altaassa, n:o 1, ja 1 tahi 3; mainittuna päivänä kytkettiin n:o ja jälkeen vielä neljäs allas, n:o 1, rinnakkain n:o 3 kanssa. Tätä järjestelyä pysytettiin toukokuun 24:een, jonka jälkeen taas kolmea sarjakytkyssä olevaa allasta käytettiin aina syyskuun 27:een, jolloin neljäs allas otettiin käytäntöön ja jota järjestelyä sittemmin pysytettiin niin. kauan kuin kemiallinen puhdistaminen jatkui. Joulukuun 3:na otettiin vielä viides allas käytäntöön. Vuoden kuluessa on 26 yksityistä altaantyhjennystä, puhdistusta ja täyttöä tapahtunut j akautuen seuraavalla tavalla: tammikuussa 2, helmikuussa 2, maaliskuussa. 1, huhtikuussa 3, toukokuussa 3, kesäkuussa 2, heinäkuussa 1, elokuussa 2, syyskuussa 4, lokakuussa 2, marraskuussa 1, joulukuussa 3. Erilleen kytkettyjen

36 2* altaiden tyhjennyksissä on viime vuonna 46,500 kuutiometriä kemiallisesti käsiteltyä vettä eli 0.75 olo tammikuunmarraskuun aikana puhdistetusta vesimäärästä laskettu hukkaan. Suodattimien antoisuuden mittauksiin ja saostusaltaiden vedenkorkeuksien havaintoihin perustu vien laskelmien mukaan on tammikuunmarraskuun aikana aluminiumisulfaatilla tapahtuneen saostamisen avulla puhdistettu 6,239,050 kuutiometriä vettä, tämän lisäksi tulee joulukuussa ainoastaan selkeytetty mutta saostamista vailla oleva vesimäärä 555,840 kuutiometriä, joten vuonna 1915 kaikkiaan on selkeytetty 6,794,890 kuutiometriä vettä, tehden keskimäärin 18,616 kuutiometriä (= sek. litraa) vuorokaudessa. Suurin määrä, 24,280 kuutiometriä (= sek. litraa) puhdistettiin syyskuun 7:nä ja pienin, 12,250 kuutiometriä (= sek. litraa), heinäkuun 25:nä. Kokonaismäärä näyttää 448,090 kuutiometrin eli 7.06 olo lisäyksen edellisen vuoden tuotantoon verrattuna.. Puhdistuksessa on viime vuonna kulutettu 453,910 kiloa aluminiumisulfaattia eli 18,956 kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Mainitusta määrästä on tammikuunmarraskuun aikana kulutettu 451,846 kiloa ja joulukuussa 2,064 kiloa. Aluminiumisulfaatti on ollut eri alkuperää ja vaihtelevaa laatua. Niin kulutettiin pääasiallisesti vuoden edellisellä puoliskolla 291,192 kiloa ruotsalaista tavaraa, jonka A1 2 Ospitoisuus oli noin 16.0 Olo ja jälkimäisellä vuosipuoliskolla myöskin venäläistä Tentelewin tehtaan Pietarissa valmistamaa tavaraa 116,465 kiloa, jonka pitoisuus Ab Fe2 0 3 oli noin 14.8 Olo ja lopuksi 46,253 kiloa ennen sodan puhkeamista tuotua tavaraa, jonka Ah Ospitoisuus oli 18 0lo. Keskipanos tammikuunmarraskuun aikana nousi 72.4 grammaan kuutiometrille ja on siis näennäisesti verrattain säännöllinen. Mutta jos yllämainitunlaatuisen aluminiumisulfaatin sijasta olisi käytetty säännöllisen 18 /0 pitoista tavaraa, oli?i käytetyn panoksen sijasta samaa saavutusta varten tarvittu ainoastaan 63.7 grammaa kuutiometriä kohti. Puhdistusaineiden panos on siis itse asiassa ollut pienempi kuin ennen ja on tätä menettelyä noudatettu pelkästä säästäväisyyssyystä. Soodan käyttö on ollut tarpeen vaat.ima seuraavina aikoina vuotta: vuoden alusta tammikuun 17:een, huhtikuun l1:stä kesäkuun 26:een, syyskuun 3:sta lokakuun 19:een ja marraskuun 13:sta joulukuun 1:een. Tällä ajalla on kulutettu 32,257 kiloa ka]sinerattua soodaa ja puhdistettu 3,034,030 kuutiometriä vettä eli 48.6 Olo koko määrästä kemiallisesti puhdistettua vettä, joten panos kuutiometriä kohti nousi 10.6 grammaan. Jos käytetty soodamäärä jaetaan koko tammikuunmarraskuun aikana puhdistetulle vesimääräle, nousee panos 5.2 grammaan kuutiometriä kohti. Joulukuun aikana kulutettiin yllämainitun määrän lisäksi 508 kiloa kalsineerattua soodaa. Koko kulutus nousee viime vuodelle siten 32,765

37 kiloon, eli määrään, joka on ainoastaan 50 0lo edellisen vuoden kulutuksesta. Sammutettua kalkkia hiilihapon neutraliseeraamiseen on viime vuonna kulutettu kaikkiaan 3,147 hl eli 197,850 kiloa. Käytäntöön tullut kalkki on suuremmaksi osaksi ollut koneella seulottua, joko Paraisten Kalkkivuori O. Y:n, tahi Lohjan Kalkkitehtaan toimittamaa sammutettua kalkkia, ja on tällä tuotteella, koneen ja doseerauslaitteen syöttämänä sekä käyttämällä analyyttistä kontrollia jokaisen kalkkipanoksen valmistuksessa (5075 kiloa sammutettua kalkkia sekoitettuna 2 kuutiometriin vettä), saavutettu kalkkipanoksen tasainen ja varma doseeraus jota.kauan on tavoiteltu. Viime vuonna on kalkkia syötetty selkeytettyyn veteen aina selkeyttämisen lopussa. Vesimäärä, joka tammikuunmarraskuun aikana on kakilla neutraliseerattu, nousee 6,192,550 kuutiometriin eli siitä määrästä, joka mainittuna aikana on puhdistettu saostamisella ja selkeyttämisellä. Panos sammutettua kalkkia nousee siten 31.9 grammaan kuutiometriä kohti. Sammutetun kalkin GaOpitoisuus on vaihdellut 50 ja 60 0lo välillä. b) Suodattaminen. Suodatinlaitoksella ei viime vuonna ole tehty mitään uutistahi korjaustöitä. Vesimäärä, joka viime vuonna on suodatettu pikasuodattimilla nousee 6,748,390 kuutiometriin, huuhteluvesi tähän mukaan laskettuna, 3,331 yksityisen suodattamisjakson aikana, jotenka jokainen suodatin yhdessä jaksossa on suodattanut keskimäärin 2,026 kuutiometriä, vastaten 17 tunnin 37 minuutin työaikaa. Suodattimien pesuihin ja huuhteluihin on laskelmien mukaan kulutettu 365,777 kuutiometriä vettä; tästä määrästä on noin 224,667 kuutiometriä ollut pesuihin kulutettua suodatettua vettä, mikä määrä, 3,331 pesulle jaettuna, tekee 68 kuutiometrin keskikulutuksen pesua kohti, tahi likipitäen saman määrän kuin edellisinä vuosina. Suodattimien huuhteluihin on mennyt 141,111) kuutiometriä selkeytynyttä vettä. Käsitellyn vesimäärän ja kaupunkiin pumputun puhdasvesimäärän suhde on 1.065, jota voidaan pitää säännöllisenä. Suodattimille pumputun veden läpinäkyväisyys on ollut keskimäärin 97 cm. Joulukuun aikana, jolloin kemiallinen puhdistaminen oli keskeytetty, ja josta syystä suodattamisen bakteriolooginen puhdistusteho oli erittäin vähäpätöinen, näyttäytyi tarpeelliselta panna suodattimet jokaisen pesun jälkeen erityisen käsittelyn alaiseksi, joka toimitettiin siten, että hiekan päällä olevassa vedessä aikaansaatiin saostus ja hiutalernuodostuma syöttämällä veteen muutama kilo

38 4* liuotettua aluminiumisuj.faattia sekä vastaava määrä soodaliuosta. Veteen muodostunut paksu hiutalesaostus sai muutaman tunnin aikana laskeutua hiekan pinnalle jonka jälkeen suodatin huuhdeltiin, jolloin saostusmassa puristui hiekkaa vastaan ja vedessä liuoksessa oleva natriumisulfaatti poistui. Jonkun ajan perästä toimitettiin sitäpaitsi joka päivä säännöllisillä panoksilla 3/4 tunnin aikana altaista suodattimiin virtaavassa vedessä saostus tarkoituksella jonkunverran tiivistää suodattimia ja parantaa suodatustehoa. Tätä varten kulutettiin joulukuussa 2,064 kiloa aluminiumisulfaattia ja 508 kiloa kalsineerattua soodaa. Laitoksella käsitellyt vesimäärät jakautuvat seuraavalla tavalla: Kaupunkiin pumputtu määrä, suodatettua vettä.... Saostusaltaiden käytössä hukkaan mennyt määrä kemiallisest käsiteltyä raakavettä.... suodatettua vettä pe Suodattimien käyt suihin...: töön tarvittu määrä selkeytynytta vetta huuhteluihin KäsUeltyä raakavettä, yhteensä 6,382,613 m 3 = /0 46, , , ,794,890 m 3 = /0 Laboratoorion toiminta. Laboratoorion päivittäiset havainnot joki ja johtoveden läpinäkyväjsyydestä, väristä, permanganaatin kulutuksesta, suolapitoisuudesta ja alkaliniteetistä sekä kuutiosenttimetristä 22 :ssa 48 tunnin aikana gelatiinillä kehittyneestä määrästä pesäkkeitä löytyvät yhdisteltyinä taulussa V siv. 16*27*. Analyyttisessä yleiskatsauksessa, taulussa siv. 14* ja 15* löytyy osittain samoja havaintoja mutta viikkokeskiarvoiksi yhdisteltyinä laboratoorion viikkoilmoituksien mukaan. Allaolevassa taulussa löytyy keskiarvot vuodelle 1915 ja aikaisemmille vuosille erinäisistä vantaan ja johtoveden fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista. Siitä selviää, että vantaanvesi, jonka väri ja elimellisten aineiden pitoisuus verrattain poutana ajanjaksona vuosi vuodelta on vähentynyt, vuonna 1915 oli runsaampien sateiden takia kokoumukseltaan suunnilleen 1910 vuoden veden kaltaista suurempine väriasteineen ja permanganaatinkulutuksineen kuin lähinnä edellisenä vuonna.

39 Läpi näky Epäorgani Väri Permanga sien jof1.i Alkaliniteetti Aluminiu ste naatin seeraayien em3 n/io HO misulfaatti mg Ptll U U us.. litraa kohti panos g/m3 = mg/l KMn/04 PtOSUUS 'f mg/l väisyys a k 1 t suolojen. et = cm Vantaanvedessä Suoteessa > > > > > > Viime vuonna on koetettu mikäli mahdollista säästää puhdistusaineita ja sen takia luovuttu vantaanveden värin täydellisestä poistamisesta syksyllä, eli sinä aikana vuotta, jolloin jokivesi korkeamman väriasteen takia vaatii suurempia aluminiumisulfaattipanoksia. Suode on tästä syystä eri aikoina ollut hieman värillistä (Taulut ja V). Suoteen ja jokiveden kokoumus on kuten tähänkin saakka määrätty kahdella tavalla, osaksi päivittäisillä lyhemmillä analyyseillä (Taulut ' ja V). osaksi täydellisillä, kahdesti kuukaudessa tehdyillä analyyselllä (Taulu V). Tällä tavalla saadut keski arvot nähdään seuraavasta taulusta: SUO Alkaliniteetti Sidottua Vapaata loja em3n/loho + puoli hiili mg/l litr. sidottua happoa 00 2 mg/l 00 2 mg/l KMn04 mg/l Vanta.an{ 24 täydell. anal ves 365lyhkäist Suode { 24 täydell. anal ,264yhkäist

40 6* Kalkkimaidolla tapahtuneen neutraliseeraamisen kautta on suoteen alkaliniteetti keskimäärin noussut 4.45 cm3:iin n/l0 HO litraa kohti, vastaten 12.5 mg OaO, joka esiintyy vedessä bikarbonaattina. Sitomattoman vapaan hiilihapon pitoisuus on keskimäärin (1,046 näytteestä) noussut 3.65 mgll 00 2 Veden reaktio on ollut hieman alkalinen : tämän tarkka ilmausmuoto on PH = Vantaanvesi on kuten aina ollut reaktiolleen hieman hapan ta, PH = Vantaanveden keskikovuus on viime vuonna ollut 1.77 astetta; kovuuden on aiheuttanut keskimäärin 9.36 mg/l OaO ja 5.96 mg/l MgO. Johtoveden keskikovuus oli 2.99 astetta johtuen 22.2 mg/l OaO ja 5.51 mg/l MgO. Vantaanveden, selkeytyneen veden ja :moteen bakteriapitoisuus sekä saavutettu bakteriolooginen puhdistusteho selviävät seuraavasta taulusta:, Bakteriapesäkkeiden luku 1 em 3 Puhdistusteho %:ssa Kuukausi Selkeyty Saostami Koko Vantaannyttä Johto nen ja sel Suodatnais vettä vettä keyttä taminen vettä mmen teho Tammikuu... : Helmikuu... 1, Maaliskuu Huhtikuu... 18,792 1, Toukokuu... 1, Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu... 11, Lokakuu... :... 1, Marraskuu... 16,000 1, Joulukuu Keskiarvo 4,602 Tamm. lokakuu.. 3, Vuonna , , , , , , , Sivulla 1 on jo esitetty ne syyt, mitkä ovat aihedtaneet taulun kokoonpanon tavallisesta poikkeavaan muotoon..

41 Joulukuun aikana, jolloin vantaanvettii puhdistettiin yksinomaan pikasuodattamisella kemikaaleja käyttämättä, saavutettiin ainostaan sangen vaatimaton teho, /0, ja sekin vain aikaansaamalla n. k. sllodatinkalvo, kuten siv. 4* lähemmfn tehdään selkoa. Mitään manittavaa parannusta jokivedessä ei fysikaalisessa suhteessa sellaisten olosuhteiden vallitessa myöskään voitu saavuttaa. Pumpputorvessa o'levan selkeytyneen veden bakteriapitoisuus ei menneenä vuonna ole paljon eronnut siitä bakteriapitoisuudl'sta, joka on löytynyt samassa vedessä suodattimien päällä. Viime vuonna ei myöskään ole sattunut ulkonaisia häiritseviä vaikutelmia kuten korj austöitä ja muita sellaisia. Koko luvusta (2,814) bakterioloogisesti tarkastettuja suodenäytteitä ovat 157 eli 5.6 0/0, 69 päivänä tavattuina, havaitut kykenemättömiksi kehittää pesäkkeitä, kun taas 563 eli /0, 79 päivänä tavattuina, ovat kehittäneet 100. pesäkettä tahi enemmän. Viimemainituista näytteistä tulee kuitenkin kokonaista 229 joulukuun osalle. Alla oleva taulu näyttää mainittujen näytteiden jaon: Kuukau s i. 7* Enemmän Hedelmöity kuin 100 mättömien Päivien pesäkettä Päivien näytteiden luku sisältänei luku luku den näytteiden luku Tammikuu Helmikuu Maaliskuu......, Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu..., Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Vuonna Co Bact. coli'a koskevia tutkimuksia on tehty Räännöllisesti kerta viikossa 741:11e vesinäytteelle. Tulokset löytyvät yhdisteltyinä taulussa 1 siv. 12*.

42 _ Se seikka, ett'ei suodatetun veden colitiitteri joulukuun aikana mainittavasti eronnut jokiveden colitiittristä, on sopusoinnussa aikasemmin esitettyjen käyttöä koskevien tuloksien kanssa mainitulla. kuukaudella. Vuonna 1914 alotettu selkeyttämistä koskeva tutkimus suoritettiin keväällä loppuun ja käsitti 52 näytettä. Luonnonsuodattamiskokeet Tikkurilassa ovat viime vuonna ollept keskeytetyt ja analyseerattujen vesinäytteiden lukumäärä supistuu neljään täydelliseen analyysiin. Joulukuussa sattuneen vesijohto veden huonöntumisen takia kiinnitettiin yleinen huomio vantaanveden laatuun, jolloin etenkin veden kellanruskea väri suuren yleisön silmissä näytti olevan sen epäpuhtauden ja huonontumisen merkki, jonka alaiseksi ollaan luultu vantaanveden vuosien kuluessa joutuneen. Näiden seikkojen valaisemiseksi mikäli se on mahdollista julkaistaan tässä yhdistelmä vantaanveden analyyseistä käsittäen 25 vuoden ajanjakson. Vuosikeskiarvot kemiallisista analyyseistä vantaanvedelle vuosina Milligramma litrassa. ::x:: = t:i > rn 0'51 CD 'CD t,.::x::.::x:: P P =S: < 0 :e:. :CD s < : P : P = t::... :l : S >l Os '< 0: >oscd j;.. :=!. S. S rn... 0' 0:S ' ' :l '<0 8.1:l rn P o ' (Jl:j P ''f ',CD ::x::tl CD rn : rn ei. t:: S 9' =: 0 <... '>l CD g. ö;... oo '0 ' Vuosi Tutkimus :l>l :l :l = ejl. CD o rn suoritettu spår R95.. Elintarpei den tarkas _ tusase malla Terveydel llisten tutki musten J labora tooriossa. 1'909 1) V.,ij.hto laitoksen labora tooriossa Val1hassa kaupun gissa. Keski arvo ) Toukokuunjoulukuun aikana.

43 Mitääri aivan varmaa vertausta,ei saada kaikille tapauksille; etenkin koskee tämä huomautus permanganaattimenetelmällä märättyä elimellisten aineiden pitoisuutta vedessä. Tulos veden prmanganaatinkulutuksen määräämisestä on erilainen riippuen käytetyn kaliumpermanganaatin ylijäämän suuruudesta, kiehuttamisajasta y. m. seikoista. Vesijohtolaitoksen laboratooriossa, jossa aina vuodesta 1909, jolloin laboratoorio perustettiin, seurataan menetelm&ä, joka suurella varmuud'el1a antaa korkeampia arvoja kuin vanhepmat analyysitavat, saadut arvot ovat keskenään verrannolliset ja vanhemmat arvot luultavasti myöskin keskenään verrannollist. Veden haihdutus ja hehkutusj äännöstä sekä hehkutushäviötä koskevat arvot, jotka myöskin ovat mittoja elimellisten aineiden pit<;>isuudesta vedessä, lienevät sitä vastoin koko ajanjaksolla verrapnolliset. ' Nämät vuosikeskiarvot eivät, kuten huomaa, tällä a:janjaksolla näytä mitään muutosta suuntaan tahi toiseen Vantaan joen vedessä Vanhankaupungin vedenottamon luona. Kuten alla olevasta taulusta huomaa, on asianlaita sama bakterioloogisille analyyseille silloin kun vertailu on mahdollinen aina vuodesta 1904, jolloin tutkimuksia ruvettiin tekemään kaupungin terveydellisten tutkimuksien laboratooriossa. Vuosi Keskiarvo Suurin Pienin Tutkimuksen'suorittanut } T,myd'lJi,ten tutki ,465 noin 88, musten laboratoorio ,933 noin 120, )... 11, , ,..., 4,841 91, ,326 93, Vesijohtolaitoksen , , laboratoorio Vanhassa 1913.,... 4,531 76, kaupungissa , , ,602 86, ,719 noin 80, ; ,814 nom 60, l , , Lokakuunjoulukuun aikana on laboratooriossa sen johtaja suorittanut kemiallis.wterioloogisen tutkimuksen veden steriloimisesta hypokloriiteiml, utkimus, jota on tarkoitus pääpiirteissään julkaista, käsitti 529''1kemiallista ja 107 bakterioloogista 1) Päivittäiset tutkimukset aina vuodelta 1909, sitä ennen säännöllisesti kerta viikossa.

44 10 analyysiä; viimemainituista koskivat 83 Bact. coli'n ja 24 kehitettyjen pesäkkeiden määräämistä. Vuoden kuluessa laboratooriossa kvantitatiivisesti analyseerattujen näytteiden lukumäärä selviää allaolevasta taulusta. Täydellisiä vesianalyysejä (noin 23 eri määräystä):: Vantaanvedelle näytettä Johtovedelle., Osittaisia tutkimuksia: Pohjavedelle Tikkurilasta Vedelle eri' alkuperää, kemiall. analyysej ä bakter....,. 2 Allasvedelle, kemiall. analyysejä bakter Aluminiumsulfaati1le Kristallisoodalle N atriumisulfiitille Kakille Allassakalle..., Eri vesien hypokloriitikäsittely, kemiall. analyysejä bakter. 107 Puhdistuskulun tarkastusta varten: Kemiallisia analyysejä... 8,639,,1) Bakterioloogisia analyysejä: a) pesäkeluvun määräämisiä ,328 b) Bact. coli'n,,53 sarjaa Yhteensä.14,532 näytettä 1) Näihin numeroihin eivät sisälly ne kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset analyysit, jotka kemiallisen osaston henkilökunta suorittaa i sellaisten määräämisien luku nousi viime vuonna 4,239:ään, joista 2,156 oli kalkkianalyysejä ja loput kvalitatiivisiä tutkimuksia veden reaktiosta.

45 TAULUJA.

46 12* Yhdistelmä Bacterium coli'n tutkimuksista. Taulu 1. Kuutiosenttimetriä {Näytteiden luku Vanta Positivisiä ves 0/ , , {Näytteiden luku Selkeyty Positivisiä : nyt vesi 0/ yoo = {Näytteiden luku = Suode Positivisiä m.0/ Yhteensä näytteitäl e. p; m = Teknillinen yleiskatsaus v Taulu. en en d Käsiteltyä Pumputtu = Kemikaali = 0 : iir raakavettä puhdasta vettä... p; P' pannokset 'E.... =:'<j < ::t. e:> :... m e e P; Viikko ::1. ::!. ><l ><l. ;. '<j =: en m< P' P' m aqm= aq 0 aqe.. g;:e!: < e e =. e e<p; < m e. e 0 p; d m< c.o '0 e ' g r = e S'. e '<j et> P' m 'S. '!5: m '1 '<j : m '1 : et> JO m.5. : '!': : '!': 1=1:7 e: Tammik ,840 15,420 28,672 14, ,190 16, ,059 15, ,970 17, ,349 16, ,170 18, ,627 16, ,680 17, ,373 16, helmik ,280 17, ,236 16, Helmik ,250 19, ,753 17, ,330 18, ,758 17, ,750 17, ,660 16, maalisk.6 130,090 18, ,275 17, Maalisk ,610 18, ,327 17,618 ' ,230 18, ,045 17, ,500 18, ,291 17, huhtik ,040 17, ,634 17, Huhtik ,720 17, ,670 16, ,440 20, ,943 18,

47 13 Taulu. C Käsiteltyä Pumputtu Kemikaali _CD D 0 p.. >' raakavettä puhdasta vettä panokset D S. CD D D c+ t:'< D < c+ m CD o 11>'< 9 Viikko S ::l. CD p.. 8 ><1 ><1 CD CD ;. cp. CD =CD = t:. en m<cd :l <m :l <m (Jl:l (Jl:l 0 (Jl:l2:. t:,e!= 8 S 3!5: 8 S 3!5: < ' 8 0 or C CJl< CD 03 ' 08 S. 8 S'. S p.. CD '<CD = CJl cg D!i!5:., lo m., lo CD p.. D J.5. m '<p.. CJl c+ 11>' :'; lo' :'; CD = CD.. en en ' = Huhtik ,530 19, ,021 17, ' 25toukok ,850 19, ,553 18, Toukok ,450 19, ,585 18, ,340 18, ,485 18, ,050 19, ,838 18, ,390 19, ,115 18, kesäk ,010 18, ,415 18, ' Kesäk ,860 19, ,155 17, : ,630 18, ,310 17, ,110 16, ,936 15, heinäk ,660 19, ,589 18, Heinäk ,030 19, ,342 18, ,890 18, ,422 17, ,980 17, ,176 17, ,800 17, ,881 16, Elok ,420 18, ,241 17, ,600 18, ,594 17, ,230 18, ,776 17, ,870 17, ,148 17, syysk ,600 17, ,773 16, Syysk ,750 21, ,767 18, , ,830 19, ,711 18, ,160 19, ,620 18, lokak ,600 20, ,304 19, Lokak ,930 19, ,416 18, ,590 18, ,466 17, ,510 18, ,410 17, ,440 19, ,133 17, mar.rask ,450 18, ,383 17, Marrask ,420 19, ,248 17, ,680 19, ,902 18, : ,660 18, ,975 17, jouluk ,930 18, ,303 17, Jouluk ,800 18, ,273 17, ,120 17, ,995 17, ,200 17, ,097 16, ,430 18, ,583 17, Yhteensä 6,794,890 6,382,613 3,331 Keskiarvo 18,616 17, (10.6)

48 14* Analyyttinen yleiskatsaus v Taulu 1/1. Jokiveden laatu keskimäärin... :... Suodatetun veden laatu keskimäärin Tutkimuksia puhdistustehon tarkastusta varten t t t t t...: Ö:.... to Viikko C S Ö: (> C (> C... Ei' JQ 9 9= 9 El' s= s (1)......: = ;e....:... = ;... (1) JQ 9 ':(1) 8 (>... aq(j'j 1 (> ts:= '... : 1... S..:... lo: JQ' : 0 g.. = S' ::t ' S: : ;'::r:i...: g.t'd (1) ::r: 0 0 0'... 00' ' 0;9. ' ot::'!. '< ga 0:;::: ;::, '<... 9 _... S '< '(1) '< '(1) JQ Q' JQ S 11:(1).... ' 7 ' <;' ;::, Tammik (J) [ c: [ helmik c: Helmik [ maalisk [ 4.57 (D Maalisk [ huhtik [ Huhtik _ [ 2.5 i toukok [ Toukok [ [ 2.32 c: [ _ [ kesäk Kesäk [ [ [. 3: CJ [ heinäk Heinäk. 4' [ Elok [ [ [ [ syysk '

49 Jokiveden laatu keskimäärin Suodatetun veden laatu keskimäärin. 15* Taulu 1//. Tutkimuksia puhdistus tehon tarkastusta varten Viikko Syysk okak Lokak marrask.6 39 Marrask ' jouluk.4 35 Jouluk Vuoden: ';' 11): 1\>: 3.25 ::s ): ' 3.43 ' 3.25 = 1 CD 3.68 a 3.96 ' S. ::s o 2.50 S 3.29 n.'t Suurin Keskiarvo (97.6 1) Pienin ) Tammikuunmarraskuun ajalta ,639 4,328 12,

50 16 Ta.ulu V. r::l <1 Jokivesi. Suodatettu vesi t:: Q. OQ. 8 ::s UJ 1\> Kuukausi ::s ::s t' Q. 'd : UJ 0t::; UJ Bakteria 0t::; >;'to >;' 1>;' ja päivä r::l. ::s0 8 S' 1>;'8 g. >;' 0 00 p;' : : t' pesäkkeitä S::s : : = 8 ::ss' =e. 1»'< o: 01>;' <1 l' cm3:ssä' <1... r::l o f1; : : : 08 8'< Ctl : (JQ crq;;..... ::s o '''r::l 8 <. ;:::'8. 0:; ::s ;:::9. 8r::l : 8 r::l E: ' 00 ::so 0: 00 Pin Poh El 00 ga : Tammikuu '< c; gc: <00 '< ::s nalla jassa : oo 0 00 'r ,930 2, , ,140 1, ,810 1, ,440 1, , ,200 1, (505) (565) , (410) (455) ,980 2, ,176 1, , ,700 1, ,100 1, ,190 1, aO ; Keskiarvol n.o

51 17 41 Taulu V. Jokivesi Suodatettu vesi < p..() op.. t:s() S 00 Kuukausi t' j t:s p.. 't : (1) oo0t::; 00 (1) Bakteria to ja päivä '0 j = El =... (1) =0 3 [ e.. S: ==j : t' = e.. ' pesäkkeitä ' : (1) < 3. =E. 3. =E. ='< : () j =:, : : : j... Cl':l... =... = o 0'= S ' e:: 8 '0 ' ' p::,(1).,. p:: m t:so ' (1) 8 0' ' = ga Pin Poh = ga ', '< (1)' S' ' nalla jassa j ' p ' o: o = t:s... 1 cm 3 :ssä < ''0 3'< <: = ;:::;; '0 Helmikuu '<... = = [fl, <:' ) ' , (j , ,488 2, fi ,900 1, ,420 1, : ,700 1, ,160 2, ,140 2, ,3to' 2, ,110 2, ,010 2, Q ,410 2,210 O a ,680 2, ,170 2, ,960 3, Keskiarvol ,42311, o [,.2 3

52 Kuukausi Jokivesi Suodatettu vesi Taulu V. 0' < t::! o..cd ::SCD Ul ':1 ::s ::s t'i : Ul Se Ul Bakteria se t:o CD S' 9 g ': en : ' pesäkkeitä ' ::s::s : CD... ':1 '< CD : : C'> ;; ja päivä CD t'i : C'> ::s 8,g 1 cm3:ssä 9 : 08 oq 8'<... ::s \»: t]'q... ::s (':l ;0 o: < < ':1 '''0 <:. g '0 0'. ;:::. s. 0:;:;' 90 S *. 0: e:: me 1i * 9 en Ul ' CD ::so en en CD. ge Pin Poh en : ge. 9 o. Maaliskuu '< <en 0 '< en Ul : CD en ::s nalla jassa Ul ,420 1, ,770 1, ,256 1, , , , Keskiarvo! 0.2! 67!154! 54.9!60.2!4.74! 751! !101.9!5.73!

53 Taulu V. Jokivesi Suodatettu vesi Kuukausi ja päivä Bakteriapesäkkeitä 1 cm 3 :ssä Huhtikuu ,010 1, ,435 1, ,395 1, ,300 2, ,370 4, ,600 34, ,400 50, ,500 76, ,500 50, (591) ,000 57, ,300 39, ,800 36, /l ,900 31, ,200 26, ,400 27, ,700 19, ,600 17, ,300 16, ,900 15, ,130 10, ,700 10, ,800 8, ,780 5, ,270 3, ' ,250 3, ,060 3, \ ,550 2, Keskiarvo\ 1.2\ 28 \226\ fi6.4\51.5\3.00\18,903\18,680n.0 \100.7\4.79\

54 20 Taulu V. 1L Jokivesi Suodatettu vesi Q.CD t:::l ::CD 00., ::1 Kuukausi t' d 0. : CD 00 Ws!:: Bakteria 0> t:1:j 10<;'10<;' CD 10<;' ja päivä '0., = '< 0 13 CD S' 10<;'13 g. =::1., rn : t' g. '10<;' pesäkkeitä '10<;' S: ::::p; 10<;' : s. ::e:.. s. :: : CD '< CD t:: o: olo<;' <: 1 cm3:ssä <:.,., =.....t::: ::1 010<;'= : : : '< crq ::1 : crq:;: Jtl ::1 o ''0 <l ::l. '0 Sr rn 8 = ' o 8'0 CD 0: 13 '0 e: rn rn 1i rn,cd rn ::10 8 0: rn Pin Poh CD rn : Toukokuu '< ::. g&. = ge. <lrn 0 '< rn rn gl: CD ::1 nalla jssa rn., 9 rn ,910 2, ,640 1, ,630 1,210 n ,530 1,870 n.ll ,740 1,830 n ,500 4, ,710 3,940 < ,780 2,640 < ,810 1, ,600 1, ,190 1,250 n n , ,580 2, ,630 5,250 n ,440 3, ,730 2, ,600 1,530 n.l n.l n.l Keskiarvo ,6021 1,

55 'g< p:: ' ' = ' Pin Poh = '.. ' <t> ga:. gei ' : ::; <t>' ' ' nalla jassa ' '1 21* Taulu V. Jokivesi Suodatettu vesi t::l P<t> OP 3 ::;<t> W 1 ::; ::; Kuukausi t' P 'd <t> WC'> W >;':J:j ' Ba}cteria >;' <t> 1>;' ja päivä '0 1 =3 = 3... ::;0 3 <t> S' 0 1>;'3 e.. CA) =::;1 pesäkkeitä '1>;' ' 1>;' t' :... : ; a : 3 ::;e. < 3 ::;e. <t> =::: 0 : C'> 1>;' < _. 1 cm3:ssä _.... ::l C'> [ 3. : =OQ JO::; : CJQ JO::; : C'> ' 3 ''0. 0 0'. S _. 9. 0'... 3' '0 0 :!::: p::,<t> =0 0: 3 0 Kesäkuu P. = = g;: <', p ,524 1, ,390 2, ,648 1, ,096 1, ,140 1, ,960 2, , ,504 1, ,192 1,268 O , ,890 1, ,050 1, Keskiarvol n t J 11.8

56 22* Taulu V. '0 po<: Jokivesi Suodatettu vesi oco 00 S ::lco Ul po., ::l po ::l Kuukausi t' 'd 0 po: co Ul et:: Ul >;;d po 1>; 1>; co 1>; ja päivä '0., Bakteria :;:1:'< 0 = = et:: 8 co S 1>;8 g. g. =::l., po: 00 '1>; t' pesäkkeitä '1>; po:... ::l::ll>; po: 1>; po: = S.!?. S ::le.. co po '< co., o: 01>; <:... ::l 1 cm3:ssii. <: ::J. o = po: a8. '0 po: 8'< < ::J. =C/tl... = : (Jq... = opo S ::J ::t1 8'0 8. 0: po:... 8 ' ,co ::t1 00 =0 8 0: 00 po Pin Poh 00 po: co Heinäkuu '< P. = ge = ge=. <00 0 '< g;: co 00. p 00 = nalla jassa ' a a ; ; ,430 2, Keskiarvol n.l G

57 23* Taulu V. '0 Jokivesi Suodatettu vesi '< i:j o.et> 00. El UJ = et> 0. ' Kuukausi t ':1 = = d ', ' et> ffst:: Bakteria UJ St:: :;!:j ' 1';1'; et> 1'; ja päivä '0 ':1 =... ' '< 0 8 et> ';8 s;er ==':1 ', t = g. lj1 t:;: pesäkkeitä 1'; ' 1'; et> 8. a' 8, =' =e.... o: 01'; < <... ':1 ':1 = = 1 cm3:ssä ';= = ', 8'<... (Jq... = aq... = ''0 :::l. :::l. 0 < 0 8 ''''... El = ' ='0 8 1f... '0 0'... et> e: rij ' '.cn 8 0' ' = Pin Poh Elokuu '< ' c: ge = gg. ' ', 0 p; <' '< rg, et>' = ':1' 9 ' ' nalla jassa ' ,530 6,'220 ' ,150 1, ; (801) (705) (1,434) (1,270) (2,067) (1,835) ,700 2, :; : _ ; ,100 3, ,100 2, ,256 1, ,320 2, Keskiarvol

58 24' Taulu V. 0.J 0 k iv e s i Suodatettu vesi < Q..et> OQ.. S = et> 00 Kuukausi '1 = Q.. : et> t:c i<'i<' et> S Bakteria i<' ja päivä 0 '1 = = S 0 8 et> 5' i<'8 0 'i<' g. =='1 pesäkkeitä 'i<' p): et ==i<' ' : et> 01»: e. 8,g = S =e. et> : C'>i<' < 1 cm3:ssä <... '1 '1 ;; 08 8 : Saq g[ C'> i<'= JQ... = : O'Q (j S '''0 < ::l '''' ' 8 = 9. ::l. 0: ;:::. s El 0 : ' ::t ' ::t: m ::t:. =0 El 0: ' g g2=. et> Syyskuu Pin Poh ge ' : 0. = <' «: et>' = ' nalla jassa ' '1 9 ' ,760 3, ,830 3, ,500 58,300 n ,600 46,600 n ,700 50, ,300 18, ,200 10, ,800 6, ,700 4, ,000 3, ,700 2, ,400 1, n : ,030 2, ,900 9, ,520 22, ,000 10, ,600 9, ,000 4, ,510 3, ,900 1, ,940 1, ,430 1, O.s s ,360 1, ,600 9, ,500 16, ,700 17, Keskiarvo ,928111,1461 n

59 25', Tflulu V., 0. 1\>< p..() t::! op.. 9 Jokivesi Suodatettu vesi =(1) UJ 1\>., = 1\> Kuukausi = t' p.., 1\>: 'd (1) UJ Se Bakteria UJ se l:: l> ja päivä 0., ::::'<1 0 (1)... = =! e' 9 g. <O pesäkkeitä g. <O = =., rn l>' t' = : ' == 1\>: E. 9. =e. 9. =1\> (1) l> '<1 (1) l>: o: < <....,., t::: S 1 cm3:ssä.t:o: ; 1\>: l>: a9 9'<1 l>: =aq aq 1\>: :;::t.... = o ; '''0 < ::t ;::' :J. ;::' ' 9 0: e: i '* 0 1\> rn rn g:,(1) =0 9 o... ' (1) ' ga:. Pin Poh ga ' 1\>: Lokakuu '<1 0 '<1 S' = rn = : <' (1)', nalla jassa p rn 11l> ,300 13, , ,000 10, s ,100 5, ,200 4, ,890 2, f ,450 1, s n , , , ,056 1, , ,830 1, ,670 1, Keskiarvo! 3.9! 36!321!111.3!46.7!3.76! 1,946! 1, ! 97.9!3.89! / 3.0 ' j

60 26'.. Taulu V. '0 1<.11 Jokivesi Suodatettu vesi o Ot>.. S Ul =., t:l 1 0 'cj p:;'t:o p:;'p:;' p:;' '< 0 :>;,S g. p:;' 0,p:;' =l=., 1: : e+ ==p:;' 1: ' p:;' E. S. S =' 1'<., t::.: =l = o p:;'1=l 1: 1:... 1q Kuukausi 1: Ul o Bakteria Ul 0;:' ja päi,:ä '0...., =l =l S... S t' 1: = pesäkkeitä o p): Op:;' <: 1 cm 3 :ssä < (js 1:... ::t S'<... = 1: (Jq ;::.=.'0 o 1 < ::l. ::l. o '''' S =l 0 0: :... ;::::: s.... S'O S re... S '0 ' 1 ' ' ' =0 S 0 1 =l =l ' go:.. ' Pin Poh g. ' 1: Marraskuu '< p; =l 0 =l '< ' p:;' <' t:l ' ' nalla jassa 1»=. ' 9 ' ,440 1, ,420 1, ,500 1, ,820 1, ,210 1, ,070 2, C 1,756 1, ,640 1, ,250 1, ,130 1, ,370 1, ,300 27, ,000 86, ,000 64, , ,000 65, , ,000 38, , ,500 40, , ,700 28, , ,100 27, ,200 14, ,400 11, ,060 7, ,830 5, ,580 7, ,750 4, ,130 3, ,190 4, \ ,600 3, ,150 2, ,320 2, Keskiarvo ,614115, a '

61 Jokivesi Suodatettu vesi '0 27* Taulu V. < t:::! Co S O;l. 00 P;1;d P; Co P; 00 j Kuukausi t< 'd : 00 WS Bakteria ja päivä '0 j = P;... o S S p;s g. 'P; g., =j : t< pesäkkeitä... P; : : < E. S e:.. S ;'< j t:: o: P;... 1 crn3:ssä <... :3. ;::. P; = : 1»: : os S'< =CJl (Jq....'0 :3.... : :;+ mm S < :3. 0 0:;+ 8'0 S. 0: e: = p::... S '0 m p:: ' 00 o 0: 00 8 ga Pin Poh 00 : Joulukuu '< P. 9. <00 0 '< = 00 = 00 [g: m nalla jassa 9 00 ';; ,460 1,210 n.166 n.54 n ,000 1, , ,290 1, , , ,175 1, ' : Keskiarvo S:n v ,662 4,541 n S:n v ,858 6,642 O ,569 4,492 O S' v.1913 S:n v ,112 7,022 O S:n v ,313 4,293 O

62 28 Vantaan ja vesijohtoveden kemiallisia t'... t' Piihappoa ja : t' =... en. t' 0... S' 1:1= ': 'S.s: ::t: '0 8uolahappoon :C!> =r... e. C!> 1:1 C!>... 1:1 =r C!> liukenemattomia t' 1:1 1:11:1 C11. oo=r ': '<l 0 ' lc 0: 8. C!> 00.. =r 51 aineita ': 51< g = 0!Xi 1:1 00,,0 =, 51 e. ': == < X... ss. ::00= S=... 1:1 Päivä 0 < CQ ': C:> =' = CQ; ;CQ E!:... 'O::l 51' fn C!> ' 00 <J.3..= ><1 en. 0:... =r '<l o=r... 8 p;; ; _00.g> 00 ;; ' ' 1... =r 8 =r 0 '<l =0 =, ': 0 p 00 0' '<l CQ ': ': CQ' 0 '''0 ClQC!>C!> 1:1 ;5. ' fi ' 0 Ul 0 C:>C!> 0 '<l ;:::= 1:1 51 g. : 51' C!> 9' 9: 0: 0: 0: 00 CQ C:> (J po: CQ+ ' 8 ' oo 5/1 { O >300 o /1 { > /11 C 0.2 > /11 L 0.2 > /111 { () > /111 { () > l/v { > /V { > /V { > /V { 8.4 > l/v { 12.7 > /V { 14.7 > /V C 20.5 > /V C 20.6 > /V { 20.1 > jV { > /X { 12.2 > /1X { 12.1 > /X i { 7.7 > /X { 3.5 > \

63 29* tutkimuksia vuonna Taulu V. >:!:j J: :s: rn Hiili t:! E. c:>... 0' 01=,..., o e. 1>; 0 happoa :::: Ei < Kovuusaste > ' S 1 ' O. e. 1>; 5' 1::: zs z z«1>;= CO 2 t:!1>; Q.!5:... = aq..... Q. e... ' 't:l.t:! ' 't:l.= e.s.. 5g: 't:lt:! g o 0' >;S os O.! OS. po;o ::r po;l>; {.p JO 't:l ' Zl::: å, ' t:>!5:... S ö' < =0 ::t:::;:;: := s... z t:! ::r Se. 0 s 0 ::t::8: i» 1::: aqfr aqo 00 g o s. s :::: 1>; aq 0 aq't:l fr...1>; 8: ;:::, >; El ;; '...1>;...'t:l 00 S aq. 0 1>; Ss 0 s g: sjo s: s s: it.... t:! :::: 0' ::r' t:. s: aq S ::: ;:::' 0 0 e. 9'... ;; :'1 ei ; s i» JO ;:::, aq aq... aq ;; '. 'f ' 0 ;:::, ;:::,., n n n n n n P n P n.1.5 3: P n.l n P n P P Heikk. jälk. n P ; n n n Ol n n P n P n.0.5 L n n n n n n.l n n n.l n. 1

64 t'... t' po: Piihappoa ja t'... '0 r:n t' :::z:: ;:r :::1; po: :::z:: >;'ei 8uolahappoon S' :::z:: ':::1 'S.S :::z:: po t' :::1:::1 1>; S; >; oot:r t:r po: :::1 '< '0 = po: 1>; : 0: qp.. 1>; t:r... El aineita. S< 9 1>;= '0!;; 00= S '< :::1 = =po = == po: =r Sa Sa X. =00= '... 00:::1 t:r... et E. iukenemattomia '0 < llq po' C> po = 1lQ; 1lQ... %j Päivä 0' e: 'eios Spo at:r 4,s ; e. po 00.1=' SlQ ;:,. S po ot:r _ po S 'p;: 1lQ t:r l e ' 00 po: 0 S.S t:r '< ;:,;::r 1... ='0 = po: 0 p po 00 '0 llq po: po: ;:,po 0 '< po'o '0 1>; 1lQ.:::1 ::1 < po f < C> 0 '0 '< ;::::.=S :::1 :::1 öi Et ;:':::1 El 13' ElPO ;::, 1>; 9: 0: 0: :::1 00 C> llq 1lQ+ po '< po: <.001> ;:, S ;:'00 ;:, 3/X { > /X 6 4H { 0.3 > /X { /X { Keski} r arvo esittää jokivettä. suodatettua vettä.

65 31* Taulu V. '%j is: 00 :5 Hiili :. c::> ::s 0=... r::f' t,3 o (JQ e. 0 happoa <: Kovuusaste :. = '<j t,3 ' S. ' ogj. is: e. ';'S s 'd '<j 10;' S' 1';'= ::Sl';'!S:... = O'Q..!!!..,... ' '0 ''0....,... '::S.=.!!!. ;::.:e. os 0=!.!!!. 'd::s o 0' 0S: 0'9.! ei..! 'd Zt::: ' ' 1:> [ S o' S... S ;:r: ::t: ;;l z < =0 Se. ::s ;:r:8: S'd S (JQ:' (JQO ';' 9 s & o Pi (JQ 0 (JQ'd 0 1';' s: gj. ;::;:;5:..10;' 0 g; '!S: '..1';'..'0 ::s... en S ' (JQ S gj. o. a. ::s... ;; ;6 ss 0 S! ;::;, P> S s: '(JQ S ;::;, ' 0 e:. O 9'.,.... (JQ :; 't: ; S llq ;::;, (JQ ;::;, ;:::..F ',! ;::;,.... 'f n n n n O n n V n n.l n.l n.!.8

66 Helsingissä, Sänomal. ja Kirjap.Osakeyhtiön kirjapaino, 1916.

67 Bilaga N:ol r Orafisk framställning Oraafillinen esitys af 24,000 VATTENUPPFORDRNOEN, PUMPUTUSTA VEDESTÄ, NEDERBÖRDEN och luftens MEDELTEMPERATUR SADEMÄÄRÄSTÄ ja ilman KESKLÄMMÖSTÄ för hvarje dygn år j okaiselle vuorokaudelle vuonna kubikmet er vatten huutio;etriä v;' ä,!:: 'a)!:l r 1...!:l r :<0e r 22,000.e l' 20,000 ;: 's t :2 :<0 'l G,).a :: o... 1_ 4:r <0.«1 1> \.< } :::: :«1 ) f J 4! M [rt '\f 1'fr i :0. == :«1 ) Me eh pp rdr r 18,000 l Pu tlpp 16,000 al ke n rn u) lo r 1 '. 1 1 ' 1 f 1. U _. 14,000 1 CO i '. +.1 rtt 12,000 f..... u... t1. in. uppfordring = m Pienin pump. mä. rä 10,000 UU ,000 i 6,000 s S ,000 t '0], w rv n \ 2,000 N r 1 N 1,... J r Läpök'7.in 1: 0 i i u, 11 \ n. 0 viive _lu _. e lf c Nollinjen för ted peraturkurvan 1 _! r 1 t 1, f r\. _,lril d Januari Tantntikuu Februari Helxnikuu n n. f t$ Mars Maaliskuu n.. Apri! Huhtikuu f1 l ) '1.L Maj Toukoku.u. l Juni KesAkuu. '1 f J uli Heinäkuu ' Au.gusti E10kuu ;..r S epteu1.oer Syyskuu J Oktobe... Lokakuu. NoveDLbe:r Decenber :Ma.r.raskuu Joulukuu Ll UUS HE TZ e E' V atten uppfordringen per dygn i kubikmeter. Vuorokaudessa pumpllttu vesimäärä kuutiometreissä. Luftens medeltemperatur per dygn i 0 C. lman vuorokautinen keskilämpö 0 C. Nederbörden per dygn i miljimeter. V uorokautinen sademäärä miuimetreissä

68 holonier i 1 ema åvatten 16,000 Bilaga N,o 2 kolonier i 1 em a filtr. vatten 100, Tr'' pesäkettä 1 cm8 johivettä p aäkettli 1 emuä 9uod t. vettä Orafisk framställning g af 14,000 1,400 BAKTEREHALTEN i å och i ledningsvattnet, VATTENSTÅNOET i Vanda å o NEOERBÖROEN för hvarje dygn år ,000 1,300 Oraafillinen esitys = 15,000 1, ,000 1,200 e, t joki ja johtoveden BAKTERAPTOSUUOESTA, Vantaan joen VEOENKORKEUOESTA sekä SAO EMÄÄRÄSTÄ jokaiselle vuorokaudelle vuonna r r. t 11,000 1, , 10,000 1, Qj...o 9, , , A 5, , , o 1 o. JanuarJ Ta.uunikuu Februari Helxnikuu Mars Maaliskuu April Huhtikuu Maj Toukokuu Juni Kesäkuu : Bakterlehalten i åvattnet, ko. Bakteriehalten i filtreradt vatten, ko. Jokiveden bakteriapitoisuus, peso Suodatetun veden bakteriapitoisuus, peso Juli Heinä.k.u.u Augusti E10kuu Sep1;e:nt.oer Syyskuu Oktober Lokakuu. Vattenståndet i Vanda å i meter. Vantaan joen vedenkorkeub metreissä. OBS.! Skalan för bakteriehalten i det filtrerade vattnet är 10 ggr. så stor Born motsvarande skala för ävattnet. Huom.! Mittakaava suodatetun veden bakteriapitoisuudelle on 10 kertaa niin suuri kuin vastaava mittakaava jokivedelle. Nove:D..be.r :Ma.r.ra.skuu Dece:ua.ber Jouluku.u uuus.. n!lttz8eftg, Nederbörden per dygn i millimeter. V uorokautinen sademäärä millimetreissä.

69 Oraafilinen esitys Orafisk framställning af Q lt joki ja johtoveden ALKALNTEETSTÄ ja SUOLAPTOSUUDESTA sekä jokiveden VÄRSTÄ ja LÄPNÄKYVÄSYYDESTÄ jokaiselle vuorokaudelle vuonna ALKALNTETEN och SALTHALTEN i å och ledningsvattnet samt åvattnets FÄRONNOSORAD och OENOMSKNLOHET för hvarje dygn år Q M l 11 \1 :, :t \\, 1, 1.i! ; 1, 'v,, 1 \,... \,\: \... \A 1 \, )',, ', 1 1 \.,,,'''',,, 1 i 1,,,1',,i \ \,,:L,, ,,1 \,, 1,,,, \ 1 1, l ',J 1., r \, \/\,,,, \ ;\,,,,,: \.. \', 1, \ : '\, \ 1,1',,,\,. 1 v Q...::::, t1 1, \ 1 Q 1111 \1,,,: ',, \,1,, \' 1,,\ 1'./';'\ \ \: \ \ 1,,,,,, /,j \,,,,,'..., 1,: : j :,,, \, ', \, \ t :, ', :,,,,,, \ 1 \ \ V c J Q «>,J i. Q... Q,1,., \ A,, V 'v':lr'\,' 1..., './ r'!, /\ /\ 1 /,' 1, V eu '. '/\ 1,,\ /,.\..\ \,..,' \: \' 'v.., / v\ \:,,, \ } '{ Q / \C) Q '1. ' 1\ ',,, l' :: ;. '1 \,,,,, 1 1 1, r ' l' \ Q 'J : 1 r, / \, \ / \ g '.\ \J \, 1 : \C) [! :: ;: '..../ \! v 1 \ 111,! ' \ \, ' r \..J...1 lt 1 /'./,,,1\ lt Q Q l lt,,, '., Q Q a U Q Q M, Q N,,... i=!. Q Q Q Q N Q «> J \ d \ r=.::;. _ ', '\ \.. _ '' Q \C) Q Q, / \\. ', r, : :, : ', \ 4 1\ 1 l' : \ : \ V\. : r \,1 \, ' :!.' \ l1 0lli \ \, _../\.lk,,,,, \,,#>,' '' :, f i i\ teettikä yrän \ \ \ 1.., n ll viiva \ \ \ r\ : \ \, 1, \(' \ \,' v \... \/, T : \ 1_ 1_ N, \,\_,,, '.\,,, \ '_\, 1 '.,, \,,, \, \.,, 1, J:.:.\r, \ \ \ t ',1 \:.,, '' \..\, : \,',,, L, ' 1 \ ' \,\ : : en för alkalinit 8l}urvan, \, : : : 1,,,, 1 1 \,,\ r': r: f,,,, ot',\ 1 '' \ \ V '_,,.,,,' \: 'i V, '., ', '\, \.r,. \ \ L \ V Q Q ot' Q N Qt+ + Januu j Februari Mars April Maj Juni Juli Augusti Septenber Ok.tober Nove:ua.bep DeceDl.ber Ta.:ntmikuu H e hnikuu..å.vattnets Joldveden Å vattnets Jokiveden Maaliskuu genomskinlighet i cm. läpinäkyväisyys emsbä färgningsgrad. väri. Huhtikuu Toukoku.u. KesAkuu Heinäkuu Åvattnets alkalinitet, em 3 n/ lo HC. Jokiveden alkaliniteetti, Ledningsvattnets alkalinitet, Johtoveden alkaliniteettl, E10kuu S skuu Lokakuu MaP.raskuu..Å.vattnets salthal m g/. Jokiveden suolapitoisuus, mg/. Ledningsvattnets salthalt, J ohtoveden suo1apitoisuus, Joulukuu. uuus, M!Rn!!JE\'

70 Kertomus Helsingin kaupungin Kaasulaitoksen hallinnosta ja käytöstä vuonna Vuoden 1915 alkaessa oli kaasulaitoksella käytettävänään kivihiili ja koksivarasto, joka oli riittävän suuri turvaamaan kaasunvalmistuksen kevääseen, jotapaitsi laitoksella oli tiedossa kivihiiliä kaivostenomistajain kanssa EteläVenäjällä tehtyjen tilaussopimusten nojalla. Kivihiilivaraston säästämiseksi valmistettiin vuoden neljän ensimäisen kuukauden aikana sekoitettua kaasua, jossa noin kaksi kolmasosaa oli kivihiilikaasua ja yksi kolmasosa öljyllä karburoitua vesikaasua. Kivihiilen tuonti jäi kuitenkin perin niukaksi ja kun kevättalvella uusia mahdollisuuksia kivihiilen saamiseksi ei ilmaantunut, oli kaasulaitos pakoitettu koettamaan tulla toimeen jotakin muuta kaasunvalmistusainetta käyttämällä. Ainoa raakaaine, jota oli saatavissa laadulliseen hintaan ja riittävän paljon, oli puu. Ajatukseen ruveta valmistamaan puukaasua kaupungin uudessa ja uudenaikaisesti rakennetussa kaasulaitoksessa liittyi kuitenkin vakavia arveluja. Uunin rakenne pystysuorine chamotteretortteineen ja siinä ölevine koksilämmitykseen tarkoitettuimi generaattoreineen ei ollenkaan ollut sovelias tällaiseen valmistukseen. Raaassa puukaasussa löytyvä suuri etikkahappopitoisuus sisälsi vaaran; että se turmiollisesti syövyttää uurtinvarusteita, laitteita ja koneita, jotapaitsi saatettiin pelätä, että puukaasu, vaikka siitä laitoksella poistettaisiinki'l etikkahappo, edistäisi kaupungissa löytyvien putki.. johtojen ruostumista sekä vaikuttaisi ehkä haitallisesti nahkapalkeiden avulla toilhiviin kaasumittareihin, joiden työskentelystä puukaasulla ei ollut minkäänlaista kokemusta. Lisäksi tuli vielä se seikka että puukaasu, jota ei voitu ajatella kokonaan puhdistetuksi hiilihaposta, tulisi olemaan laadultaan niin paljon aikaisemmin valmistettua huonompaa, että sen käyttämiseen ei liittyisi ainoastaan melkoinen lisäklllu käyttäjille, vaan että saatettaisiin asettaa kyseenalaiseksi, voisivatko eräät kivihiilikaasua käyttäviksi valmistetut

71 2 laitteet, kuten latomakoneet, kylpykamiinit ja vedenlämmittäjät, toimia uutta kaasua käyttäen. Kaikkien näiden arveluj en täytyi kuitenkin väistyä, kun oli kysymyksessä kaasulaitoksen käytön jatkaminen. Huhtikuussa alkoivat valmistukset puukasun valmistamiseen siirtymistä varten. Pääehtona että käyttöä saatettaisiin ylläpitää oli että retorttiuunien lämmitys voisi käydä päinsä muulla polttoaineella kuin koksilla. Kokeilemalla todettiin että ainoa kaasugeneraattoreissa käyttökelpoinen polttoaine oli koivuhiilet, josta seurasi että kaasunvalmistukseen oli käytettävä koivupuita. Puut oli halkaistava ja palotettava, jotta koneelliset kuljetusvälineet saattoivat niitä kuljettaa sekä että ne voitiin syöttää verrattain pienien aukkojen kautta ylöspäin kapeneviin retortteihin. Tarkoitukseen sopivaa raakaainetta olivat maan lankarullatehtaiden kuivat jätepuut. Kokeiltaessa valmistamalla kaasuksi rinnakkain, vaikka eri retorteissa, kiivihiiltä ja puuta kävi selville, että samanaikaiseen kivihiilikaasun ja puukaasun valmistamiseen liittyi suuria teknillisiä vaikeuksia. Tislattaessa muodostui näet omituinen tervatuote, joka aiheutti tukkeutumisia laitteissa ja johdoissa, vieläpä vakavasti uhkasi ekshaustorin käyntiä. Sen vuoksi oli pakko muutaman päivän kuluttua kokonaan lopettaa kivihiilikaasun valmistus ja hankkia kaupungille sekoitettua kaasua, joka sisälsi yksinomaan puukaasua ja öljyllä karburoitua vesikaasua. Tämä pakollisen äkillinen siirtyminen laadultaan kokonaan toisellaiseen kaasuun aiheutti suuria vaikeuksia. Kaupungissa löytyvät kymmeniintuhansiin nousevat kaasunkäyttölaitteet oli kaikki viipymättä järjestettävä uuden kaasun käyttöön kelpaaviksi, ja vaikka käytetiin mahdollisimman suurta työvoimaa työn suorittamiseen, ei kaasunkäyttäjäin vaatimuksia laitteiden pikaisesta uudelleenjärjestämisestä voitu täydellisesti tyydyttää. Puun kaasuksi valmistus tapahtui aluksi täydelleen samaan tapaan kuin kivihiilen kaasuksi valmistaminen. Kuten oli syytä edellyttää, eivät chamotteretortit kestäneet ylipainetta puun kaasuksi valmistamiselle ominaisen myrskyisän kaasutusvaiheen aikana, ja tonnista kaasuksi tehtyä puuta saatiin vain kuutiom. kaasua. Sitä paitsi osottautui,kaasun mukana' eroittautuneen etikkahapon vaikutus hyvin tuhoisaksi niille takorautaputkille ja laitteille, joiden kanssa lämmin kaasu tuli kosketuksiin. Erityisillä laitteilla onnistuttiin kuitenkin saavuttamaan sellaiset muutokset kaasutustapahtumuksessa, että niin etikkahappo kuin muutkin kaasun tiivistyvät aineosat hajaantuivat ja samalla retorteissa aikaansaatiin osittainen vesikaasun muodostuminen. Täten

72 saatiin syyskjlun loppupuolella kaasunmuodostuminen kohoamaan kaksinkertaiseksi ensi aluksi saatuun verrattuna. Lokakuun alusta lähtien on laitoksella niinmuodoin voitu saada tonnista kaasuksi tehtyjä puita n. 400 ktm. kaasua. Tämän näin suotuisan kaasunsaantituloksen avulla kävi mahdolliseksi karburoidun vesikaasun valmistuksen lakkauttaminen sekä kaupungin kaasutarpeen tyydyttäminen yksinomaan puukaasulla vuoden loppuun saakka. Täten säästynyt koksi voitiin vuoden lopussa myydä korkeaan hintaan ja saatiin siitä niin ollen melkoinen odottamaton tulo. Paitsi koksinmyyntiä on myöskin kaasulaitoksen muiden lisätuotteiden myynti muodostunut edulliseksi. Laitoksen ammoniumisulfaattivarasto, noin 140 tonnia, myytiin.loppuun jo keväällä ja. tänä vuonna meni kotimaisilla markkinoilla kaupaksi enemmän kuin kaksi kertaa niin paljon kuin aikaisempina vuosina oli maassa myyty. Vuonna 1915 ei ammoniumisulfaattia ole valmistettu. Ammoniakkitehtaassa on valmistettu yksinomaan ammoniakkia 25 O/o:n vesiliuoksessa sekä ammoniumikarbonaattia (hirvensarvensuolaa). Viimemainitun tuotteen valmistaminen ansaitsee erityisen mainitsemisen, sillä Helsingin kaasulaitos lienee ainoa kaasulaitos koko maailmassa, missä tätä ammoniakkituotetta valmistetaan. Tuotteen valmistus kävi mahdolliseksi kaasulaitoksella tehdyn keksinnön avulla ja se on nykyisten hintojen vallitessa antanut hyvän taloudellisen tuloksen. Puukaasua valmistettaessa on lisätuotteena saatu vahvasti vesipitoista tervaa ja jonkun verran puuhiiliä. Puuhiilet, jotka eivät ole kuluneet generaattorien lämmitykseen, on pääasiallisesti lajiteltuina myyty polttoaineeksi antrasiittikamiineihin. Puukaasun alhaisesta lämpöarvosta ja vuoden kuluessa voimassa olleesta, 50 olo tavallista hintaa korkeammasta, kaasunhinnasta huolimatta ei yksityinen kaasunkulutus ole oleellisesti vähentynyt. Joukko yksityisiä kuluttajia on kylläkin lakannut kaasua käyttämästä, mutta toisilla on sensijaan kulutus alemman lämpöarvon ja siitä aiheutuneen suuremman tarpeen vuoksi lisääntynyt. Kaasunkäyttölaitteiden, lamppujen, kaasukeittimien, paistinuunien y. m. uudestaan järjestelyn kautta on ne voitu saada täysin käyttökelpoisiksi uutta kaasua varten. Onpa kylpylaitteitakin voitu käyttää, kun niihin on hankittu uudet polttimot. Jotta niiden kaasunkäyttäjien, joilla on ollut ainoastaan kaasuliesi, ei olisi ollut pakko korvata kaasuliettä puiua lämmitettävällä liedellä, on tälle kuluttajaryhmälle laskettu jonkun verran huokeampi kaasunhinta myöntämällä heille alennusta, 3

73 4 Kaasulaitoksen johtolaitostyöt ovat olleet melkoista pienemmät kuin edellisinä vuosina, riippuen siitä että rakennustyöt ovat melkein kokonaan olleet lamassa. Laitos on kuitenkin onnistunut hankkimaan osalle johtolaitostöissä työskennelleitä työmiehiä tointa eräissä pienemmissä töissä ja kaasunkäyttölaitteiden uudelleen järjestelyssä. Jakamalla painettuja ohjeita on kaasunkuluttajille huomautettu säästeliään kaasun käytön ehdoista. Vuoden kuluessa on kaasulaitos sitäpaitse julkaissut kaksikielisenä painoksena 60 painosivua sisältävän julkaisun, jossa on neuvoja ja ohjeita kaasunkäyttölait teiden käyttämisestä ja hoidosta. Kaasulaitoksen rahasääntöehdotukseen otettuja uutisrakennustöitä on ainoastaan vähäisessä määrässä. voitu suorittaa. Niinikään ei ole jatkettu sodan puhjetessa rakenteilla olleen uuden uuniryhmän sijoitustöitä. Putkijohtoverkkoa ei ole laajennettu. Vuoden aikana odottamatta aloitettu puu kaasun valmistus sekä laajennetussa muodossa suoritettu öljyllä karburoidun vesikaasun tuotanto aiheuttivat luonnollisesti poikkeamisia kaasulaitokselle vahvistetusta rahasäännöstä ja saattivat laitoksen syyskuussa tekemään esityksen kaasun valmistamista varten myönnettyjen määrärahojen muutetusta käyttämisoikeudesta. Eroavaisuuksia näin järjestellyn rahasäännön ja todellisten menojen välillä löytyy kyllä, mutta niitä korjaustöiden, sähkövoiman ja työkustannllsten lisäkuluja, joita on vaatinut laajemmassa muo dossa harjoitettu puukaasun valmistus kuin mitä syksyllä oletettiin mahdolliseksi, vastaa öljyllä karburoidun vesikaasull valmistusta varten myönnetyn määrär;:j,han melkoinen säästö. Sekä raakaaineen että työn hinnan nousu on hwnnollisesti lisännyt tuotantokustammksia.työpalkat ovat nousseet riippuen elintarpeiden hintain kohoamisesta. Niinpä on tilapäistml lllkotyömiesten palkka nostettu 40 p:istä tunnissa vuoden alussa 50 p,iin tunnissa VUOdelllopussa, Myöskin v.akinaisessa palveluksessa olevat työmiehet ovat nauttineet hintojen nousun aiheuttamaa palkkaetuien korotusta. Syyskuussa annettiin näet näille työmiehille kalliinajan lisänä perheettömille Smk 10: kuussa ja perheellisille Smk 15; kuussa sekä lisäksi Smk 2: kuussa jokaista alle 10yuotiasta lasta kohti. Kuri ka.as1.l.1aitos puukaasun valmistuksen aikana tarvitsee melkein kaksinkertaisen määrän työväkeä t.avalljsiin oloihin verraten, vaikuttaa palkkojen nouslj. huomattava.sti tuotannon lisäkustan nnksiin. flöyryp.anjl,.1;ljen };iyttöi'!. varten Qvat poltto.ainelrl.l.stannukset nousseet korkeammiksi kuin oli laskettu, syyst.ä että pllita on käytetty edellytettyä määrää enemmän,