YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUU

Transkriptio

1 JULKAISU 8/2008 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUU Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona keskustelutilaisuuden "Yritysten yhteiskuntavastuu". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat kansainvälisen liiketoiminnan professori Asta Salmi Helsingin kauppakorkeakoulusta, professori Johanna Kujala Tampereen yliopiston Johtamistieteen laitokselta, dosentti, akatemiantutkija Minna Halme Helsingin kauppakorkeakoulun Markkinoinnin ja johtamisen laitokselta, director Outi Mikkonen Nokia Oyj:stä ja professori Salme Näsi Tampereen yliopiston taloustieteiden laitokselta. Kansanedustajien kommenttipuheenvuoron pitivät Kyösti Karjula keskusten eduskuntaryhmästä, Krista Kiuru sosiaalidemokraattisesta eduskuntaryhmästä ja Merja Kyllönen vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä. Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset lukuun ottamatta Outi Mikkosen esitystä.

3 SISÄLLYSLUETTELO Yritysten yhteiskuntavastuu Suomen Akatemian Liike2- tutkimusohjelmassa Professori Asta Salmi, Kansainvälinen liiketoiminta, Helsingin kauppakorkeakoulu Ohjelmapäällikkö, Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelma, Suomen Akatemia Etiikka ja vastuullisuus johtamisessa: Muuttuvatko suomalaisten yritysjohtajien käsitykset? Professori Johanna Kujala, Johtamistieteiden laitos, Tampereen yliopisto Yritysten yhteiskunnallinen vastuu - velvollisuus vai innovatiivista liiketoimintaa? Dosentti, akatemiantutkija Minna Halme, Markkinoinnin ja johtamisen laitos, Helsingin kauppakorkeakoulu Näkökulmia yhteiskuntavastuuajattelun kehitykseen suomalaisessa liiketaloustieteen doktriinissa ja yrityskäytännössä Professori Salme Näsi, Taloustieteiden laitos, Tampereen yliopisto

4 Professori, ohjelmapäällikkö Asta Salmi Kansainvälinen liiketoiminta, Helsingin kauppakorkeakoulu, Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelma, Suomen Akatemia YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUU SUOMEN AKATEMIAN LIIKE2- TUTKIMUSOHJELMASSA Yritysten yhteiskuntavastuu Suomen Akatemian Liike2-tutkimusohjelmassa Asta Salmi Professori, kansainvälinen liiketoiminta Helsingin kauppakorkeakoulu Yritysten yhteiskuntavastuu -seminaari, Tutkas, Eduskunta, Lähtökohdat Ohjelmapäällikkö Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelman (Liike2) koordinaatio Professori (Venäjä ja kehittyvät markkinat) Kansainvälisen liiketoiminnan tutkimus ja opetus Yritysverkostot ja sosiaaliset verkostot Liiketoiminta Venäjällä ja Kiinassa Kansainvälinen hankintatoimi (vastuullisuus)

5 Sisältö 1. Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelma Liike2 2. Yritysten yhteiskuntavastuu -teema ohjelmassa 3. Tutkimuksen (toiminnan) haasteet Suomen Akatemia: Liike hanketta, joista 5 konsortiota Suomen Akatemia rahoittaa: 4,25 milj. Työsuojelurahasto osa-rahoittaa: 3 hanketta Venäjän humanistisen tiederahaston kanssa yhteisrahoitus : 3 (Venäjä) hanketta Koordinaatio: HSE Teemat Miten suomalaiset ja Suomessa toimivat yritykset parantavat kilpailukykyä omalla toiminnallaan? Innovaatiot, tieto & osaaminen Globaalin talouden alueelliset/paikalliset haasteet Uudet yritykset ja yrittäjyys Yritysten uudistuminen & muutos tietoyhteiskunnassa Yhteiskuntavastuu

6 Yritysten yhteiskuntavastuu -teeman merkitys Liike-ohjelma Suomalaiset yritykset ja globaalin kilpailun haasteet, Teema: Yritysten ja liikkeenjohdon yhteiskunnallinen ja ekologinen vastuu globaalissa taloudessa: 0 hanketta! Liike2-ohjelma Kolme hanketta Hankkeet ylittävää toimintaa ja tapahtumia Hankkeet Yhteiskunnallinen vastuu ja yrityksen arvonmuodostus (The Societal Drivers for Value Creation: A Multiple-Stakeholder Perspective to Value Processes in the Finnish Forest Industry) Professori Heikki Juslin, Helsingin yliopisto Corporate Social Responsibility and Its Links to Business Competence Professori Eerik Lagerspetz, Turun yliopisto Respman -konsortio Vastuullinen johtaminen ja yritysten pitkän aikavälin menestys Sidosryhmäsuhteiden näkökulma Professori Johanna Kujala, Tampereen yliopisto, johtamistieteet Professori Salme Näsi, Tampereen yliopisto, taloustieteet Tapahtumia Yritysten yhteiskuntavastuu seminaari, Onko yrityksillä yhteiskunnallista vastuuntuntoa ja jos on, niin millaista se on ja miten se näkyy? Vastaajina tutkijat, yrittäjät, työmarkkinajärjestöjen edustajat Kolmen tutkimusohjelman - Liike2, Valta ja SoCa järjestämä Seminaari Shanghain Academy of Social Sciences, Etiikka ja vastuukysymykset esillä Ympäristöteknologia Suomalaisyritysten hyvä maine & kiinnostus tutkimusyhteistyöhön Tohtoriopiskelijoiden työpaja 2008 Poikkitieteellinen, 10 opiskelijaa Kansainvälisiä ja kotimaisia kommentaattoreita Tutkas V yhteisjulkaisuja ym.

7 Haasteet Yritysten yhteiskuntavastuu tutkimuksen kohteena Monitieteisyys Vuoropuhelu Kansainvälisyys: paikalliset ja globaalit ilmiöt Uudet liiketoimintamallit yrityksille Vastuullisuus toteutuu, kun näkyy verkostoissa Opetuksen tarpeet Tutkimusosaamisesta tiedon soveltamiseen Yhteystiedot Koordinaatio: Helsingin kauppakorkeakoulu Asta Salmi ohjelmapäällikkö p. (09) Ann-Mari Wright-Hyttinen ohjelmasihteeri p. (09)

8 Professori Johanna Kujala Johtamistieteiden laitos, Tampereen yliopisto ETIIKKA JA VASTUULLISUUS JOHTAMISESSA: MUUTTUVATKO SUOMALAISTEN YRITYSJOHTAJIEN KÄSI- TYKSET? Etiikka ja vastuullisuus johtamisessa: Muuttuvatko suomalaisten yritysjohtajien käsitykset? Johanna Kujala Tampereen yliopisto Mihin johtajat tarvitsevat etiikkaa? myytti amoraalisesta liiketoiminnasta myytti moraalin henkilökohtaisuudesta etiikka auttaa asettamaan tavoitteita ja päämääriä, jotka ovat itsessään arvokkaita turvaamaan yrityksen olemassaolon oikeutuksen ja liiketoimintaedellytykset käymään vuoropuhelua sidosryhmien kanssa huolehtimaan yrityksen maineesta ennakoimaan ja hallitsemaan konflikteja kasvamaan ihmisenä ja johtajana

9 Miten eettisiä päätöksiä voidaan arvioida? egoismi moraali määrittyy yksilön oman edun tavoittelun kautta, muiden etujen alistaminen omalle edulle, esim. Teko on itsekäs., Teko on yrityksen edun mukainen. relativismi moraali määrittyy suhteelliseksi ja riippuu yksilöstä, yhteiskunnasta, kulttuurista, uskonnosta, esim. Teko on yleisesti hyväksytty., Uskon, että lähimmäiseni hyväksyvät teon. seurausetiikka moraali määrittyy teon seurausten perusteella, tavoitellaan mahdollisimman suurta hyötyä mahdollisimman monelle, esim. Teko tuottaa suurimman mahdollisen hyödyn., Seurausten perusteella arvioitaessa teko on hyväksyttävä. velvollisuusetiikka moraali määrittyy velvollisuuden tunteesta muita ihmisiä kohtaan, muita ihmisiä kohdellaan päämäärinä itsessään, toimitaan siten, että toimintatavan voi toivoa tulevan yleiseksi laiksi, esim. Johtajan velvollisuus on tehdä näin., Johtaja toimi moraalisesti oikein. oikeudenmukaisuusetiikka moraali määrittyy siitä, miten oikeudenmukaisesti mahdollisuuksien, hyvinvoinnin ja velvoitteiden jakautuminen toteutuu, esim. Teko on reilu., Teko on oikeudenmukainen. naisetiikka moraali määrittyy siitä, miten hyvin eri osapuolten tunteet, mielipiteet ja kokemuksellinen tieto tulevat huomioiduksi, esim. Teko huomioi eri osapuolten tunteet., Teko huomioi riittävästi eri osapuolten näkemyksiä. Johtajien moraaliset käsitykset ja asenteet kyselytutkimus kaikille yli 100 työntekijän teollisuusyritysten toimitusjohtajille Suomessa 1994 (357/1.075, 33,2 %) 1999 (325/1047, 31,0 %) 2004 (198/928, 21,3 %) kuusi moraalista ongelmatilannetta henkilökohtaisen edun hyväksyminen pimeiden palkkojen maksaminen rahan pimittäminen kaupassa pitkäaikaisen työntekijän irtisanominen taloudellisten seikkojen vuoksi yhteistyöroolien hämärtyminen pieniin alihankkijoihin kohdistunut vallankäyttö moniulotteinen eettisen päätöksenteon mitta-asteikko yhdistettynä avoimeen kysymykseen omasta näkemyksestä Johtajien moraaliset käsitykset ja asenteet negatiivisimmat asenteet suhteessa henkilökohtaisen edun hyväksymistä kuvaavaan tilanteeseen lähes yhtä negatiivisesti suhtauduttiin pimeiden palkkojen maksamiseen hieman hyväksyvämmin suhtauduttiin rahan pimittämistä kaupoissa kuvaavaan tilanteeseen ja pitkäaikaisen työntekijän irtisanomisen tilanteeseen melko neutraalisti johtajat suhtautuivat yhteistyöroolien hämärtymistä kuvaavaa tilannetta kohtaan kaikkein hyväksyvimmät asenteet johtajilla oli pieniin alihankkijoihin kohdistuvaa vallankäyttöä koskevaa tilannetta kohtaan seurauseettinen ajattelu yleinen tapa käsitellä moraaliongelmia moniulotteinen päätöksenteko, jossa yhdistyvät relativistiset perustelut velvollisuus- ja oikeudenmukaisuusetiikan mukaisiin perusteluihin oli lisääntynyt uusina näkemyksinä reiluutta ja tunteita sekä reiluutta ja suhteiden huomioimista yhdistävät ulottuvuudet

10 Kuusi moraalisen päätöksenteon puhetapaa Teoreettinen näkökulma Johtajan puhetapa Yksilötasoinen puhetapa Organisaatiotasoinen puhetapa Velvollisuusetiikka Esimerkin näyttäjä Jos itse rikkoo normeja, ei voi vaatia muilta niitä. Hyvän yrityksen hyvä johtaja Kirjanpidon ja moraalin kannalta ei pimeä palkkaus onnistu. Seurausetiikka Hyödyn etsijä Teko tarkasteltava täysin yksilötasolla. Joissakin tapauksissa edut käyvät eri osapuolilla yksiin, joskus taas täysin ristiin. Yrittäisin löytää muuta työtä. Yrityksen edun ajaja Olisin ottanut tilauksen, koska se on firman edun mukaista. Ei kauppoja. Vaarantaa yhtiön tulevaisuuden. Relativismi Kuuntelija Riippuu irtisanottavan henkilön omasta suhtautumisesta asiaan ym. tilanneseikoista. Sopeutuja mahdollisesti toimisin yllä kerrotulla tavalla, eräissä maailmankolkissa se on sääntö. Moraalisen päätöksenteon puhetavat tunteet ja intuitio yhdistetään yksilölliseen puhetapaan, rationaalisuus ja taloudellisuus organisaationäkökulmaa korostavaan puhetapaan velvollisuuseettinen puhe moraalisesti arveluttavaan toimintaan kielteisesti suhtautuvat vastaukset seurauseettinen puhe moraalisesti arveluttavaan toimintaan myönteisesti suhtautuvat vastaukset epävarmat vastaukset muita enemmän perusteluja ja pohdintaa johtajien puheen merkityksen tunnistaminen moraalisia käsityksiä tuottavana ja uudistavana Muuttuvatko johtajien käsitykset? seurausetiikka vahvasti mukana kaikkina ajankohtina ymmärrettävää, entä hyväksyttävää? moniulotteisuus lisääntynyt keskustelut yritysetiikasta lisääntynyt taloudellisen tilanteen muutokset tunteet ja suhteet mukaan päätöksentekoon tutkijan omankin ajattelun kehittyminen vastaajajoukon homogeenisuus tilannesidonnaisuus

11 KIITOS ja hyvää joulunalusaikaa ja rauhallista Joulua!

12 Dosentti, akatemiantutkija Minna Halme Markkinoinnin ja johtamisen laitos, Helsingin kauppakorkeakoulu YRITYSTEN YHTEISKUNNALLINEN VASTUU - VELVOLLISUUS VAI INNOVATIIVISTA LIIKETOIMINTAA? YRITYSVASTUU VELVOLLISUUS VAI INNOVATIIVISTA LIIKETOIMINTAA? KTT, dosentti Minna Halme Helsingin kauppakorkeakoulu Tutkas RISTIRIITAISIA VÄITTEITÄ YRITYSVASTUUSTA Yritysvastuu on valtavirtaistunut Yritys voi hyödyntää vastuullisuutta kilpailussa Yritysvastuu on velvollisuus Yritysvastuu ja osakkeenomistajien edut ovat vastakkaiset Jos yrityksissä ennen ajateltiin, ettei ole varaa tehdä hyvää, nyt pitää ajatella, ettei ole varaa olla tekemättä hyvää. KL Optio 31.1, asiantuntija?? Yrityksillä on vain yksi suuri vastuu yhteiskunnalle: Toimia osakkeenomistajien kannalta niin kannattavasti kuin mahdollista. Talouselämä, 8.2., liike-elämän päättäjä Minna Halme - 1/14/2009 2

13 MIKSI RISTIRIITAISUUKSIA? On erilaisia tapoja toteuttaa yritysvastuuta Yrityksen taloudellinen hyöty ja yhteiskunnan hyöty riippuu toteuttamistavasta Ympäristö Yhteiskunta Talous Minna Halme - 1/14/ YRITYSVASTUUN TOTEUTTAMISEN TAVAT Lähtötaso: lain noudattaminen ja taloudellinen vastuu 1. Hyväntekeväisyys: yritys tukee ja osallistuu erilaisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin Voitonjako : onko voitot ansaittu vastuullisella tavalla? 2. Vastuullisuus omassa olemassa olevassa liiketoiminnassa Parannetaan ympäristösuorituskykyä tai sosiaalisen vastuun asioita 3. Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen omien uusien tuotteiden ja palveluiden avulla Tavoitteena liiketoimintamallit, jotka ovat yhteiskunnallisesti hyödyllisiä ja taloudellisesti kannattavia myös yritykselle (win-win) Minna Halme - 1/14/ Yritysvastuun toteuttamistapa Hyväntekeväisyys Integraatio Innovaatio Suhde omaan liiketoimintaan Ydinliiketoiminnan ulkopuolella Lähellä ydinliiketoimintaa Ydinliiketoiminnan laajentaminen tai uuden liiketoiminnan kehittäminen Dimensio Yritysvastuun kohde Odotettu hyöty Esimerkki Ylimääräinen toiminta Maineen hallinta Lahjoitukset, sponsorointi, yms. Olemassa oleva liiketoiminta Ydinliiketoiminnan sosiaaliset ja ympäristöparannukset, sisäinen tehokkuus Sertifikaatit, järjestelmät ISO14001, SA8000 Uusien tuotteiden ja palveluiden kehitys Sosiaalisen tai ekologisen ongelman ratkaisu Ilmastomyötäinen energiateknologia ja -palvelut Minna Halme - 1/14/2009 5

14 VASTUULÄHTÖISIÄ INNOVAATIOITA 2 Minna Halme - 1/14/ YRITYSVASTUUN TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS Miten vastuullisuus vaikuttaa yrityksen taloudelliseen tulokseen? Tutkimus 300 Standard&Poor 500 yrityksestä Hillman & Keim, Strategic Management Journal 2001 Vertailu: Hyväntekeväisyys&välttäminen -tapa vs. oman liiketoiminnan vastuullinen harjoittaminen Vastuullisuus omassa liiketoiminnassa (& välittömien sidosryhmäsuhteiden hoidossa) tuotti kilpailuetua ja paransi omistaja-arvoa Hyväntekeväisyys-tavalla negatiivinen vaikutus omistaja-arvoon Minna Halme - 1/14/ KANNATTAVUUS Miksi? Vastuullisuus omassa liiketoiminnassa ja välittömissä sidosryhmäsuhteissa tuottaa etuja, joita kilpailijoiden vaikea imitoida (esim. asiakasuskollisuus, henkilöstön vähäinen vaihtuvuus) Hyväntekeväisyys-tyyppisiä toimia kilpailijoiden helppo imitoida eli näiden varaan ei voi rakentaa pysyvää kilpailuetua Entä hyötyykö yhteiskunta? Strateginen yhteiskuntavastuun lähestymistapa (eli Integraatio- ja Innovaatiotavat) hyödyttää eniten yritystä mutta Tuottaa myös paremman yhteiskunnallisen panoksen kuin hyväntekeväisyys-tyyppinen tapa (Husted and Jesus Salazar 2006 JMS ja Porter & Kramer HBR 2006) Minna Halme - 1/14/2009 8

15 YRITYSVASTUUN TAVAT ARVIO HYÖDYISTÄ Potentiaaliset taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt INNOVATIIVINEN LÄHESTYMISTAPA INTEGRAATIOTAPA/ INNOVATIIVINEN OMAN LIIKETOIMINNAN LÄHESTYMISTAPA VASTUULLINEN HOITAMINEN HYVÄNTEKEVÄISYYS Ulkopuolella Liittyy ydinliiketoimintaan Laajennetaan/ Luodaan uutta Liittyminen omaan liiketoimintaan Minna Halme - 1/14/2009 9

16 Professori Salme Näsi Taloustieteiden laitos, Tampereen yliopisto NÄKÖKULMIA YHTEISKUNTAVASTUUAJATTELUN KEHITYKSEEN SUOMALAISESSA LIIKETALOUSTIETEEN DOKTRIINISSA JA YRITYSKÄYTÄNNÖSSÄ Yhteiskuntavastuuajattelun kehitys suomalaisessa liiketaloustieteen doktriinissa ja yrityskäytännöissä Professori Salme Näsi SA LIIKE2/TSR RESPMAN tutkimusryhmä Taloustieteiden laitos Tampereen yliopisto Salme Näsi Yritysten yhteiskuntavastuu CSR Uusi asia? Todellista vastuuta? Vai uudelleen lämmitelty muoti-ilmiö? Yhteiskuntavastuu suomalaisessa liiketaloustieteen doktriinissa Yhteiskuntavastuu suomalaisessa yrityskäytännössä Tässä esityksessä näkökulmana ensisijaisesti sosiaalisen vastuun näkökulma Doktriinina suomalainen liiketaloustiede, laskentatoimen kirjallisuus Salme Näsi

17 Yhteiskuntavastuu suomalaisessa liiketaloustieteen doktriinissa KKK:n synty 1911/SHH 1927, ÅA 1927 Kyösti Järvisen Liiketalous 1923, Liikeorganisatio 1939 ja 1951 Jaakko Honko, 1969 Pertti Kettunen, 1979 Ym. kirjallisuus Salme Näsi Työväen ja liikehenkilökunnan kohtelu (Järvinen, 1923, s ja 1939, s. 253 ja 1951, s. 255). Kohtelu, joka hallinnon ja johdon taholta tulee tulla liikkeen palveluksessa olevan työväen ja liikehenkilökunnan osaksi, olkoon ihmisluonteen vaatimuksia huomioon ottavaa. Liikkeenjohdon on kasvatettava ihmisiä, kehitettävä ja säilytettävä ne arat henkiset ja ruumiilliset kuteet, joista kaikki toimintateho johtuu, sillä tavalla, että sairaus, ennenaikainen työhönkykenemättömyys, välinpitämättömyys ja riitaisuus ynnä muut kielteiset ja hävittävät tekijät saadaan supistumaan mahdollisimman vähiin. Salme Näsi Työväen ja liikehenkilökunnan kohtelu Ihmisluonto vaatii vaihtelua ja huvitusta, mutta liike-elämän ja varsinkin tehtaiden toiminta on usein liiankin koneellista ja runotonta. Tarvitaan sen höysteeksi huomaavaisuutta, tunnustusta ja palkintoja saavutuksista liikkeen hyväksi. Tarvitaan ennen muuta edistymisen ja ylenemisen mahdollisuuksia. Tarvitaan vielä kaikkia niitä, alkuaan yksityisten yrittäjäin erikoisesta hyväntekeväisyysharrastuksesta syntyneitä, Salme Näsi

18 Työväen ja liikehenkilökunnan kohtelu mutta sittemmin kaikissa suurehkoissa liikkeissä yhä yleisimmiksi käyneitä huoltotoimenpiteitä ja laitoksia, joita liikehuoneistojen rakentaminen terveydenhoidon suurimpiakin vaatimuksia vastaaviksi, kauniiden asuinrakennusten hankinta tehdastyöväelle, sairaalat ja sairashoito, ruokalat ja ravintolat, kirjastot, lukusalit ja seurusteluhuoneet, koulut ja opintotilaisuudet, tehtaiden ympäristön taiteellinen koristelu jne. edustavat Salme Näsi Työväen ja liikehenkilökunnan kohtelu Sitä tietä nykyajan edistynyt liikehallinto pyrkii saamaan enemmän henkevyyttä ja viehätystä, enemmän romantiikkaa ja runoutta teollisuuden ja yleensä liikeelämän arkiseen yksitoikkoisuuteen. Salme Näsi Jaakko Honko Liiketaloustiede 1969 Yrityksen päämäärinä tuodaan esille ensinnäkin mahdollisimman hyvä taloudellinen tulos, voiton maksimointi, mutta myös yrityksen kasvu sekä vakavaraisuuden säilyttäminen ja maksuvalmiuden turvaaminen. Salme Näsi

19 Jaakko Honko Liiketaloustiede 1969 Näitä päämääriä koskevan tekstin jälkeen Honko kirjoitti (s. 27): Yrityksessä on todettavissa myös erilaisia sosiaalisia päämääriä, kuten työntekijäin hyvinvoinnin parantaminen samoin kuin yritykseen kohdistuvan arvonannon ja goodwillin saavuttaminen ja lisääminen. Salme Näsi Riistama: Suomalaista Liiketaloustiedettä 1966 teoksessa: Yrityksestä yksinomaan voiton tavoitteluun pyrkivänä organisaationa: Liiketaloustiede, jonka syntymäajankohdaksi yleensä katsotaan viime vuosisadan vaihde, sai henkiseksi alkupääomakseen klassillisen talousteorian tuoman yrityksen teorian. Yrityksen tavoitteena on voiton maksimoiminen ja vain tämä. Se käyttäytyy rationaalisesti, ts. se valitsee aina sen toimintavaihtoehdon, joka maksimoi voiton. Salme Näsi Pertti Kettunen, Yritys ja yhteiskunta uutena painopisteenä yrityksen tarkasteleminen suhteessa ympäristöönsä. yritys ei ole irrallinen, muusta yhteiskunnasta erillinen ilmiö, vaan oleellinen osa sitä arvojen ja käsitysten järjestelmää, jossa elämme. Yhteiskunnan arvojen muuttumisen myötä muuttuvat yritykset, niiden asema, tehtävät ja toiminta. Yritykset sopeutuvat yhteiskunnan kehitykseen. Salme Näsi

20 Kettunen (1979, s ) listasi yrityksen tehtävät viiteen tehtävään seuraavasti: Tarpeidentyydytys tehtävä Voiton tuottamistehtävä Työllisyys- ja toimeentulotehtävä Elämisen laadun parantamistehtävä Työntekijöiden sosiaalisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämistehtävä Salme Näsi Yritysten yhteiskuntavastuun eri osaaluita koskeva kirjallisuus EVA:n (Elinkeinoelämän Valtuuskunnan) julkaisu Yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset Sisältönä yhteiskunnallisen laskentatoimen muodot ja tilinpäätösmenetelmät Kettunen, 1979 (lisäarvolaskelmat) Neilimo,1981 (yhteiskunnallisen laskentatoimen käsite) Muita kirjoittajia: Reino Majala (1982), Juha Näsi (1980), Eero Pitkänen (1976) Salme Näsi luvun lopulla ja 1980-luvun taitteessa yritysten yhteiskuntavastuukirjoittelu rajoittui paljolti käsiteanalyysiin ja oli kaiken kaikkiaan vähäistä, mutta sen olemassaolo ja harrastus useammankin tutkijan toimesta kertoo eksplisiittisen CSR-ajattelun ensimmäisen aallon esiintymisestä Suomessa 1970-luvun lopulla/1980-luvun alussa. Salme Näsi

21 Henkilöstöresurssien laskentatoimi (Human Resource Accounting - HRA) Nousi liiketaloustieteen doktriinissa pinnalle 1970-luvulla, jolloin ilmestyi merkittävä määrä ulkomaista kirjallisuutta aihepiiristä, mutta suomalaista tuskin yhtään, vain joitakin ammattilehtikirjoituksia. Tehtänä johdon päätöksenteon tukeminen ja henkilöstöresurssien käytön tehostaminen Salme Näsi Ympäristölaskentatoimi (Environmental Accounting) ja kestävä kehitys (Sustainable Development) Environmental Reporting, Environmental Disclosure, Green Accounting, Green Reporting Nousi osaksi laskentatoimen doktriinia luvun alkupuoliskolla, tarkemmin sanoen vasta lähempänä vuosikymmenen puoltaväliä. Salme Näsi Yritysten yhteiskuntavastuun raportointi - CSR reporting 1997 the Global Reporting Initiative (GRI) 1999 the Global Compact 2001 the Green Paper presented by the European Commission G1 (1997), G2 (2002), G3 (2006) Triple bottom line reporting Economic Social Environmental Salme Näsi

22 Neoklassinen yrityksen teoria yritys Voitonmaksimointiin pyrkivänä rationallisesti käyttäytyvänä ideaalina Henkilöstön kohtelu; työolosuhteet Voiton tuottaminen ja muut mahdolliset tavoitteet IAS/IFRS HRA Yritys ja yhteiskunta -aate tulonjakolaskelmat Modernin Rahoitusteorian Valtakausi - shareholderismi Sidosryhmä-ajattelun kausi stakeholderismi Ympäristölaskentatoimi CSR - GRI raportointi Näkemys yhteiskuntavastuuajattelun painopisteistä suomalaisessa liiketaloustieteen doktriinissa Salme Näsi Johtopäätökset Yritysten yhteiskuntavastuu ei ole liiketaloustieteen doktriinissa uusi tai moderni asia. Pikemminkin vanha ja paljon puhuttu asia, joka nyt on fokusoitunut standardoituun GRIraportointiin yrityksen päämääristä puhumisen ja mahdollisesti myös todellisen tekemisen kustannuksella. Uudet sukupolvet keksivät asiat uusina ja aina uudelleen. Vanhaa kirjallisuutta tai oman alan ulkopuolista kirjallisuutta ei tunneta ja hyödynnetä. Salme Näsi Yhteiskuntavastuu yritysten käytännössä Osuustoiminnan synty runsas 100 vuotta sitten kaksinaistehtävä: kannattava liiketoiminta ja jäsenten yhteisten yhteiskunnallisten tehtävien hoitaminen. Teollisuusyritysten monipuolinen sosiaalinen toiminta paitsi maaseudulla myös kaupungeissa (Esa Kaitila, 1947) Suurten perheyritysten erilaiset arvot ja yhteiskuntavastuullinen toiminta (Krista Elo- Pärssinen, 2007) Globaalit pörssiyhtiöt ja niiden toimintamallit Salme Näsi

23 Kauppalehdessä ( ) artikkeli otsikolla Salcomp Kemijärven ja Kiinan opeilla Intiaan Artikkelissa kerrottiin, että Salcomp aloitti Intiassa myös julkisen yhteiskuntavastuun kantamisen, kun se ilmoittautui tukemaan uuden tehtaan sijaintipaikan odottavien äitien raskauskuolleisuuden alentamista heille suunnatulla tiedotuskampanjalla. Lehtiartikkelissa Salcompin Intian toimintojen johtajan kerrotaan perustelevan uuden tehtaan mukanaoloa edellä sanotussa asiassa seuraavin sanoin: Täydessä laajuudessaan tarvitsemme noin 2000 työntekijää, joista yli 90 % on nuoria naisia. Tämä on investointi tehtaan tulevan henkilöstön saannin turvaamiseksi. Tämäkö on yritysten yhteiskuntavastuuta parhaimmillaan? Salme Näsi Globaalien pörssiyhtiöiden kasvottomat omistajat; omistaja-arvon maksimointi; CSR-raportointi whitewashing/green-washing? Suuret suomalaiset perheyhtiöt erilaiset arvot ja yhteiskuntavastuullinen toiminta 1800-l Osuustoiminnan synty: liiketoiminnan ja yhteiskunnallisten tehtävien yhdistäminen... Kansallisten teollisuusyritysten monipuolinen sosiaalitoiminta win win periaatteella Salme Näsi