Elina Haverinen, Katja Huikari ja Suvi Tuuna YHTEISKUNTAVASTUU YRITYKSESSÄ - CASE BOLIDEN KOKKOLA OY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elina Haverinen, Katja Huikari ja Suvi Tuuna YHTEISKUNTAVASTUU YRITYKSESSÄ - CASE BOLIDEN KOKKOLA OY"

Transkriptio

1 Elina Haverinen, Katja Huikari ja Suvi Tuuna YHTEISKUNTAVASTUU YRITYKSESSÄ - CASE BOLIDEN KOKKOLA OY Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Helmikuu 2009

2 1 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Tekniikan ja liiketalouden yksikkö, Kokkola Aika 2009 Koulutusohjelma Liiketalous Työn nimi Yhteiskuntavastuu yrityksessä Case Boliden Kokkola Oy Työn ohjaaja Marko Ovaskainen Tekijä/tekijät Elina Haverinen, Katja Huikari, Suvi Tuuna Sivumäärä Työelämäohjaaja Maarit Frilund (viestintäpäällikkö), Jorma Saloniemi (työn tarkastaja) Yhteiskuntavastuun ja vastuullisen liiketoiminnan merkitys yritysmaailmassa on kasvanut merkittävästi viime aikoina. Yrityksen yhteiskuntavastuu pitää sisällään kolme luonteeltaan erilaista ulottuvuutta, jotka ovat taloudellinen, sosiaalinen sekä ympäristövastuu. Hyvin hoidettuina näillä edellä mainituilla kolmella ulottuvuudella on yhteys yrityksen positiiviseen imagoon ja maineeseen. Vastuulliseen liiketoimintaan ja sen johtamiseen kuuluu keskeisesti myös yrityksen sidosryhmien huomioiminen. Näitä asioita on tarkasteltu tämän opinnäytetyön teoreettisessa osiossa. Toimeksianto tähän opinnäytetyöhön saatiin Boliden Kokkola Oy:ltä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Boliden Kokkola Oy:n sidosryhmien suhtautumista yrityksen julkaisemaan yhteiskuntavastuun raporttiin. Lisäksi haluttiin selvittää julkaisun hyödyllisyys sekä se, kuinka sitä voitaisiin kehittää. Näitä asioita tutkittiin yrityksen sidosryhmille tehdyllä tutkimuksella. Tutkimus toteutettiin Boliden Kokkola Oy:n neljälle sidosryhmälle; henkilöstöä haastateltiin ja paikallisyhteisöä, mediaa sekä oppilaitoksia lähestyttiin kyselylomakkeilla. Tämä tutkimus muodostaa opinnäytetyön käytännön osion. Tutkimuksen mukaan Boliden Kokkola Oy:n sidosryhmät suhtautuivat yhteiskuntavastuun raporttiin yleisesti ottaen positiivisesti. Tutkitut asiat saivat hyviä tuloksia jokaiselta yhteiskuntavastuun osa-alueelta. Raportin koettiin olevan kattava ja helppolukuinen. Tutkimuksesta saaduilla tuloksilla Boliden Kokkola voi kehittää yhteiskuntavastuun raporttia entistä monipuolisemmaksi ja antoisammaksi. Opinnäytetyön lopuksi on esitelty johtopäätöksiä ja kehitysehdotuksia. Asiasanat Yhteiskuntavastuu, sidosryhmät, vastuullinen liiketoiminta, maine

3 2 ABSTRACT Department Technology and Business, Kokkola Date 2009 Degree programme Business administration Name of thesis Corporate responsibility in company Case Boliden Kokkola Ltd Instructor Marko Ovaskainen Supervisor Maarit Frilund (communications manager), Jorma Saloniemi Authors Elina Haverinen, Katja Huikari, Suvi Tuuna Pages The meaning of corporate responsibility in the business world has grown in the past few years. Corporate responsibility in company includes three different dimensions by character. These dimensions are economic, environmental and social performance. If a company takes care of these three dimensions well it has a positive impact on the company s image and reputation. To take stakeholders into consideration is also an essential part of corporate responsibility and its leadership. These topics have been looked at in the theory part of the final thesis. This final thesis was done for Boliden Kokkola Ltd as an assignment. The purpose of the final thesis was to find out stakeholders opinions on the corporate responsibility report published by Boliden Kokkola Ltd. The company also wanted to know the usefulness of the publication and how to improve it. These things were researched by a survey held to the stakeholders of the company. The survey was carried out among four different stakeholders of Boliden Kokkola Ltd; the personnel was interviewed while local inhabitants, media and educational institutions were asked to fill out questionnaires. This survey comprises the practical part of the final thesis. According to the survey, stakeholders opinions on corporate responsibility report were mainly positive. The researched things received good results from every area of responsibility. The stakeholders thought that the report is comprehensive and easy to read. Boliden Kokkola Ltd can improve its corporate responsibility report more versatile and rich with the help of the results from the survey. Speculations and suggestions for improvement are presented at the end of the final thesis. Key words corporate responsibility, stakeholder, reputation

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO 1 2 YHTEISKUNTAVASTUU Kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun käsitteet Yhteiskuntavastuun kehitys Etiikka, moraali, ja arvot yhteiskuntavastuun määrittelyn apuna Yhteiskuntavastuun kolme ulottuvuutta Taloudellinen vastuu Sosiaalinen vastuu Ympäristövastuu Välillinen ja välitön vastuu Taloudellisen vastuun välillinen ja välitön näkökulma Sosiaalisen vastuun välillinen ja välitön näkökulma Ympäristövastuun välillinen ja välitön näkökulma Taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun yhdistäminen Yrityksen yhteiskuntavastuun kannustimet Taloudelliset kannustimet Julkishallinnolliset kannustimet Sidosryhmälähtöiset kannustimet Eettiset kannustimet 19 3 VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA Vastuullinen liiketoiminta ja sen johtaminen Vastuullinen johtaminen ja vastuullinen johtaja Vastuullisen johtamisen perusperiaatteita Vastuullisen strategian synty Arvot, sanat ja teot Strateginen visiointi Vastuiden SWOT-analyysi Viiden P:n strategia Strategisen johtamisen 7-S-viitekehys Hallintajärjestelmät ja seuranta johdon työkaluna Mittarit apuvälineinä Raportointi ja GRI 42 4 SIDOSRYHMÄT Sidosryhmän määrittely Yrityksen sidosryhmiä Henkilöstö Oppilaitokset ja tutkimuslaitokset Media Paikallisyhteisö Sidosryhmävuoropuhelu Sidosryhmävuoropuhelu yrityksen toiminnan tukena Sidosryhmävuoropuhelun aloittaminen ja motiivit Sidosryhmävuoropuhelun eteneminen 54

5 4.3.4 Onnistuneen vuoropuhelun edellytyksiä Kestävän kehityksen, sidosryhmäajattelun ja järjestelmänäkemyksen yhdistäminen Sidosryhmien kartoitus 61 5 IMAGO JA MAINE Imagon käsite Mielikuvien muodostuminen Mielikuvamarkkinointi Maineen käsite Maineen muodostuminen Imago ja maine rakentamassa lisäarvoa 74 6 YRITYSESITTELY BOLIDEN KOKKOLA OY Historia Sinkin tuotantoprosessi Boliden Kokkola Oy vastuullisena yrityksenä Taloudellinen vastuu Sosiaalinen vastuu Ympäristövastuu Sertifikaatit 82 7 BOLIDEN KOKKOLA OY:N YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTIA KOSKEVA TUTKIMUS Taustaa Tutkimustapojen ja -menetelmien valinta Tutkimuksen toteutus Henkilöstön edustajien haastattelujen läpikäynti Opiskelijoiden tulosten analysointi Opiskelijoiden taustatiedot Opiskelijoiden yleinen mielikuva Boliden Kokkola Oy:stä Opiskelijoiden arvio yhteiskuntavastuun raportista Opiskelijoiden tulosten analysointia ristiintaulukoinnin avulla Kaupunginvaltuutettujen tulosten analysointi Kaupunginvaltuutettujen taustatiedot Kaupunginvaltuutettujen yleinen mielikuva Boliden Kokkola Oy:stä Kaupunginvaltuutettujen arvio yhteiskuntavastuun raportista Kaupunginvaltuutettujen tulosten analysointia ristiintaulukoinnin avulla JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET 110 LÄHTEET 113 LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Yhteiskuntavastuu ja vastuullinen liiketoiminta ovat monille vielä tuntemattomia, sillä ne ovat käsitteinä suhteellisen uusia. Yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan sitä, että yritys huomioi tasapuolisesti kolme vastuun ulottuvuutta: sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun. Vastaavasti vastuullinen liiketoiminta on yhteiskuntavastuuta kattavampi, se ulottuu kaikkeen yrityksen toimintaan pitäen sisällään myös edellä mainitut kolme vastuun ulottuvuutta. Yhteiskuntavastuun ja vastuullisen liiketoiminnan käsitteet ovat olleet pinnalla vasta viimeisen kymmenen vuoden ajan, mutta tulevaisuudessa niiden merkittävyys tulee kasvamaan. Yritys, joka ei toimi yhteiskuntavastuullisesti ja joka laiminlyö sidosryhmien odotukset, ei tule pärjäämään kilpajuoksussa muiden yritysten kanssa. Vastuuasioiden huomioiminen ja epäkohtiin puuttuminen tulee olemaan yhä tärkeämpää yritysten kilpailutilanteen kiristyessä. Vastuullisella liiketoiminnalla tähdätään yrityksen hyvään imagoon ja maineeseen, mitä kautta yritys voi saavuttaa kilpailuetua. Vastuullisuutta on yrityksissä helppo tuoda esiin esimerkiksi raporttien muodossa, mutta sen toteutuminen käytännössä on asia erikseen. Yritysjohtajat tuovat ristiriitaisesti esille yhteiskuntavastuun tärkeyttä, mutta samassa toteavat, että yritys on vastuussa vain omistajilleen. Todellisuudessa yritykset ovat vastuussa toiminnastaan kaikille sen sidosryhmille, ei pelkästään omistajille. Vastuulliseen liiketoimintaan kuuluu olennaisena osana sidosryhmien huomioiminen vuoropuhelun keinoin. Tässä opinnäytetyössä haluttiin edistää yrityksen ja sen sidosryhmien välistä vuoropuhelua. Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Boliden Kokkola Oy:lle. Yritys oli ensimmäinen kokkolalainen yritys vuonna 2005, joka julkaisi yhteiskuntavastuun raportin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Boliden Kokkola Oy:n sidosryhmien suhtautumista yrityksen julkaisemaan yhteiskuntavastuun raporttiin. Lisäksi haluttiin selvittää julkaisun hyödyllisyys, todenmukaisuus sekä se, kuinka sitä voitaisiin kehittää. Näitä asioita tutkittiin yrityksen sidosryhmille tehdyllä

7 2 tutkimuksella. Tutkimus toteutettiin Boliden Kokkola Oy:n neljälle sidosryhmälle; henkilöstölle, paikallisyhteisölle, medialle sekä oppilaitoksille. Tutkimustavoiksi valittiin haastattelut sekä kyselylomakkeet, niin että yrityksen henkilöstöä haastateltiin ja muita sidosryhmiä lähestyttiin kyselylomakkeilla. Tämä opinnäytetyö koostuu johdannosta, teoreettisesta osasta sekä tutkimusosasta. Teoreettinen osio muodostuu luvuista, joissa käsitellään yhteiskuntavastuuta, vastuullista liiketoimintaa ja sen johtamista, sidosryhmiä sekä imagoa ja mainetta. Lisäksi esitellään toimeksiantajayritys Boliden Kokkola Oy. Tutkimusosassa tarkastellaan yrityksen yhteiskuntavastuun raporttia koskevaa tutkimusta sekä kerrotaan tutkimustuloksista. Viimeisessä luvussa esitellään tutkimuksen myötä tehdyt johtopäätökset ja kehitysehdotukset.

8 3 2 YHTEISKUNTAVASTUU Nykyään yritysten edellytetään kiinnittävän huomiota sosiaalisiin ja ympäristöasioihin taloudellisten päämäärien ohella, yritysten odotetaan olevan yhteiskuntavastuullisia. Tässä luvussa tutustutaan yhteiskuntavastuun käsitteeseen sekä yhteiskuntavastuun kolmeen ulottuvuuteen; taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Lisäksi luvussa tarkastellaan niitä kannustimia, jotka saavat yrityksen toimimaan yhteiskuntavastuullisesti. 2.1 Kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun käsitteet Globalisaatio ja ajatus kestävästä kehityksestä synnyttivät yhteiskuntavastuun käsitteen. YK:n asettaman ympäristön ja kehityksen maailmankomission vuonna 1987 laatimassa kestävän kehityksen peruskirjassa kestävä kehitys määriteltiin kehitykseksi, joka tyydyttää nykyisen ihmissukupolven tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan. (Ketola 2005; Lehtipuu & Monni 2007.) Euroopan unioni on määritellyt yhteiskuntavastuun käsitteeksi, jonka avulla yritykset vapaaehtoispohjalta integroivat sosiaaliset ja ympäristöhuolensa liiketoimintoihinsa ja vuorovaikutukseensa sidosryhmiensä kanssa. Yhteiskuntavastuun ydinajatus on siis se, että taloudellisen kasvun rinnalla yrityksen tulee huolehtia myös sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Nykyään yritysten jo edellytetäänkin kiinnittävän huomiota näihin asioihin taloudellisten päämäärien ohella. (Lehtipuu & Monni 2007; Ketola 2005, 10.) Vastuullisuuden päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elinmahdollisuudet. Vastuullisen liiketoiminnan näkökulmasta liiketoimintaa tarkastellaan siis laajemmin kuin sitä on yleensä totuttu tarkastelemaan. (Lehtipuu & Monni 2007.)

9 4 2.2 Yhteiskuntavastuun kehitys Yhteiskuntavastuun käsite on peräisin teollistumisen alkuajoilta, jolloin isot yritykset hallitsivat monia paikkakuntia. Tällöin omistajat johtivat yrityksiään ja tahtoivat liiketoiminnastaan hyvän voiton. He kantoivat vastuuta myös paikkakunnan taloudesta ja huolehtivat työntekijöiden sekä paikallisyhteisön sosiaalisten tarpeiden tyydyttämisestä, sillä suomalaisella yhteiskunnalla ei tällöin ollut vielä sosiaalisia palveluja tarjottavanaan. Oli hyvinkin tavallista, että kylän keskellä toiminut paperitehdas tarjosi henkilöstölleen asunnot, kaupan, palokunnan sekä heidän lapsilleen päivähoitoa ja koulun. Valta ja vastuu kulkivat kuitenkin käsi kädessä - joskus valtaa piti hyväntahtoinen valtias, joskus hirmuvaltias. Kun yhteiskunnan sosiaalinen tukiverkosto kehittyi 1900-luvun aikana, yritysten ote työntekijöihin höltyi ja yhteiskuntavastuun ajatus unohtui. (Ketola 2005, 7-9.) 2000-luvulla yhteiskuntavastuun käsite nosti uudelleen päätään. Tällöin alettiin puhua yritysten laajemmasta sosiaalisesta vastuusta kaikista sidosryhmistään kaikkialla maailmassa. Huomiota on kiinnitetty myös vastuuseen luonnonympäristöstä, joka oli 1990-luvun mahti-ilmiö, ja taloudelliseen vastuuseen, jota yritykset aina itse korostavat. Osa yrityksistä on alkanut laatia yhteiskuntavastuuohjelmia ja raportteja kolmesta vastuualueestaan eli ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta vastuustaan. Näitä ohjelmia ja raportteja analysoivat muun muassa tutkijat ja kansalaisjärjestöt, jotka kehittelevät niitä eteenpäin ja toivovat saavansa yhä useammat yritykset mukaan vastuutoimintaan. (Ketola 2005, 7-9.) Viime vuosina on puhuttu yhteiskuntavastuun lisäksi myös paljon muun muassa yrityskansalaisuuden, kestävän kehityksen, kestävän liiketoiminnan ja kestävän yrittäjyyden käsitteistä. Viimeisimpänä keskusteluissa on siirrytty hieman laajempaan vastuullisen liiketoiminnan käsitteeseen. Se ponnistaa viime vuosina paljon puhutuista aiheista, mutta menee näitä pidemmälle ja syvemmälle. Vastuullinen liiketoiminta eroaa esimerkiksi yhteiskuntavastuusta siten, että se kattaa ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen vastuun mutta näkee ne

10 5 olennaisena osana liiketoimintaa eikä vain liiketoiminnasta erillään tehtävinä hyväntekeväisyyseleinä. (Ketola 2005, 7-14.) 2.3 Etiikka, moraali, ja arvot yhteiskuntavastuun määrittelyn apuna Yhteiskuntavastuu on monitahoinen kokonaisuus, joka liittyy muun muassa moraaliin, etiikkaan sekä yrityksen arvoihin. Etiikka on tieteenala, joka pohtii moraalin olemusta. Se pohtii hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää ihmiselämässä. Etiikka sisältää hyvän elämän ohjeet eli vastaukset siihen, miten ja millaista elämää hyvä ihminen viettää. Etiikka on oppi siitä, miten ihmisten tulisi käyttäytyä esimerkiksi yksilöinä tai yrityksen edustajina. Se sisältää myös ohjeet siitä, millaista vastuunkantamista yritykseltä edellytetään. (Rohweder 2004, 78 79; Kujala & Kuvaja 2002, ) Moraali voidaan määritellä kyvyksi ymmärtää, mikä on oikein ja mikä väärin. Sillä tarkoitetaan ihmisen käsityksiä hyvästä ja pahasta ja siinä on kyse säännöistä, joiden pohjalta ihmiset toimivat yhteisössä. Moraali viittaa johonkin käytännön elämässä havaittavissa olevaan ilmiöön, kuten moraalisen päätöksentekoon. Moraalilla voidaan tarkoittaa yrityksen jäsenten kykyä toimia vastuun vaatimalla tavalla. Moraali on riippumaton laeista ja asetuksista, joten yleiset moraalikäsitykset ja laki voivat olla ristiriidassa keskenään. (Rohweder 2004, 78; Kujala & Kuvaja 2002, ) Jokainen yritys on erilainen ja jokaisessa yrityksessä on omanlaisensa yrityskulttuuri. Yrityksen toiminta pohjautuu arvoihin, joihin kaikki organisaation jäsenet uskovat. Arvojen muotoutumiseen vaikuttavat yrityksessä työskentelevien ihmisten moraali ja etiikka. Vaikkei arvoja ole kirjattu tai edes selkeästi viestitty, ovat ne silti olemassa. Kirjatut viralliset arvot voivat kuitenkin erota suurestikin yrityksen todellisista arvoista. Todelliset arvot ohjaavat jokaisen yksilön toimintaa yrityksessä, myös silloin, kun selkeitä ohjeita ei ole käytettävissä. Yrityksen toimintaa ohjaavat arvot voidaan jakaa karkeasti taloudellisiin arvoihin ja eettisiin arvoihin. (Rohweder 2004, 79.)

11 6 Taloudelliset arvot ovat välineellisiä arvoja, jotka liittyvät taloudellisen tuloksen maksimointiin. Esimerkiksi kustannus-hyötyanalyysit ja taloudellinen kannattavuusajattelu ovat tällaisia taloudellisen tuloksen maksimoinnissa käytettyjä keinoja. (Rohweder 2004, 79.) Eettiset arvot liittyvät puolestaan siihen, mikä on oikein ja mikä väärin. Ne määräytyvät velvollisuuden ja oikeudenmukaisuuden tunteesta muita ja luontoa kohtaan. Yrityksen näkökulmasta eettisiä arvoja voidaan tarkastella taloudellisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta arvoperustasta käsin. Eettinen taloudellinen arvoperusta tarkoittaa yrityksen taloudellisen päämäärien tarkastelua sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat huomioon ottaen. Se liittyy myös rehelliseen ja avoimeen hallintotapaan. Ekologisella arvoperustalla tarkoitetaan yrityksen suhtautumista luonnon kunnioittamiseen, ympäristönsuojeluun ja aiheuttamiinsa ympäristöhaittoihin. Sosiaalinen arvoperusta puolestaan liittyy yrityksen suhtautumiseen yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvointiin sekä ihmisoikeuksiin. (Rohweder 2004, ) 2.4 Yhteiskuntavastuun kolme ulottuvuutta Yhteiskuntavastuu jakautuu kolmeen luonteeltaan erilaiseen ulottuvuuteen, jotka ovat taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu. Kuviossa 1 on kuvattu niin sanottu kolmen pilarin malli, jota käytetään usein apuna yhteiskuntavastuuta määriteltäessä.

12 7 Yhteiskuntavastuu Taloudellinen vastuu Sosiaalinen vastuu Ympäristövastuu Yrityksen vastuullinen toiminta KUVIO 1. Yhteiskuntavastuun kolme pilaria (Yhteiskuntavastuun raportti 2007, 6.) Tässä kolmen pilarin mallissa taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen vastuu muodostavat vastuullisen liiketoiminnan perustan eli pilarit. Jokainen edellä mainittu ulottuvuus on yritykselle tärkeä, sillä jos yhdessä ulottuvuudessa on puutteita, ei niitä voida korvata toisen ulottuvuuden teoilla Taloudellinen vastuu Taloudellista vastuuta pidetään lähes kaikissa länsimaisissa yrityksissä itsestään selvänä asiana, sillä yritykset pitävät yleensä omistajien tuotto-odotuksiin vastaamista toimintansa päätarkoituksena. Taloudellisen vastuun eräs osa-alue onkin voiton tuottaminen. Voittoa tehdessään yritykset voivat jakaa voitto-osuuksia omistajilleen ja niiden oman pääoman arvo nousee. Taloudelliseen vastuuseen kuuluu myös korkojen ja lyhennyksien maksaminen ja siten vieraan pääoman antajien eli rahoittajien tyydyttäminen. Yritysten on liiketoiminnassaan tärkeää keskittyä pitämään omistajat ja rahoittajat tyytyväisinä, sillä ne ovat yritysten

13 8 elinehto. Ilman omistajia ja rahoittajia yritystä ei olisi. (Ketola 2005, 32 34; Lehtipuu & Monni 2007, 66.) Taloudellisella vastuulla tarkoitetaan myös yrityksen osallistumista yhteiskunnan hyvinvoinnin tuottamiseen. Yritykset kantavat taloudellista vastuutaan työllistämällä ihmisiä suoraan ja välillisesti. Suoraa työllistämistä on työntekijöiden, urakoitsijoiden, tavarantoimittajien, yhteistyökumppaneiden ja konsulttien palkkaaminen. Välillistä työllistämistä taasen on asiakkaille niiden työssään tarvitsemien tuotteiden ja palveluksien toimittaminen sekä muun muassa rahoittajille, vakuutusyhtiöille, viranomaisille ja kansalaisjärjestöille positiivisten työn aiheiden antaminen. Taloudelliseen vastuuseen kuuluu myös verojen maksaminen. Näillä verorahoilla kehitetään paikallisyhteisöjä ja yhteiskuntaa. Lisäksi korruption ja hinta- ja tarjouskartellien välttäminen kuuluvat vastuuseen. (Ketola 2005, 32 37; Lehtipuu & Monni 2007, 66.) Yrityksen sisäisessä toiminnassa taloudellinen vastuu edellyttää toiminnan tehokkuutta ja kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Yrityksen tulee pystyä mukautumaan muutoksiin toimintaympäristössä. Jotta ympäristö- ja sosiaalisen vastuun velvoitteet voidaan hoitaa, on taloudellisten asioiden oltava kunnossa. Voidaan sanoa, että taloudellinen vastuu on perusedellytys ympäristö- ja sosiaaliselle vastuulle. Konkurssin partaalla oleva yritys kun ei voi huolehtia ympäristö- ja sosiaalisesta vastuustakaan. (Lehtipuu & Monni 2007, 66.) Taloudellinen vastuun kantamiseen sisältyy kuitenkin myös toisenlainen näkökulma, mikä ei välttämättä ole kaikille yrityksille niin mieluinen. Vaikka taloudelliset sidosryhmät ovat vaativia ja heidän sääntöjään on noudatettava, on voiton tavoittelulle asetettava rajat. Oman pääoman arvoa ei saisi parantaa eikä voittoa tehdä millä hinnalla hyvänsä. (Ketola 2005, ) Mutta missä menee kohtuullisen ja liiallisen voitontavoittelun raja? Länsimaisessa yhteiskunnassa tätä rajaa on alettu pitää siinä pisteessä, jossa yrityksen taloudellinen voitontavoitteluvastuu kohtaa yrityksen sosiaalisen ja ekologisen vastuun. Rahaa ei saisi tehdä henkilöstön, muiden sidosryhmien tai ympäristön kustannuksella. Esimerkiksi jos yritys siirtää kannattavan liiketoiminnan Viroon

14 9 vain saavuttaakseen lisää taloudellista voittoa, ylittää yritys liiallisen voitontavoittelun rajan. (Ketola 2005, ) Sosiaalinen vastuu Sosiaalinen vastuu kuvaa toimintaa suhteessa sidosryhmiin. Se sisältää vastuun omasta henkilöstöstä, tavarantoimittajista, alihankkijoista, urakoitsijoista, muista yhteistyökumppaneista, asiakkaista, paikallisista asukkaista ja suuresta yleisöstä eli ihmisistä kaikkialla maailmassa. Sosiaaliseen vastuun piiriin kuuluvat esimerkiksi henkilöstön hyvinvoinnista, osaamisesta ja kehittymisestä huolehtiminen, tuotteiden turvallisuus ja kuluttajasuoja sekä yhteistyö yritysverkostossa. (Ketola 2005, 40 42; Lehtipuu & Monni 2007, 66.) Vaikka yrityksen sosiaalinen vastuu on osittain lakisääteistä, yrityskohtaisille sosiaalisille arvoille löytyy aina tilaa. Sosiaalisessa vastuussa on perimmiltään kyse ihmisoikeuksista, kuten esimerkiksi YK:n ihmisoikeusjulistuksesta. (Ketola 2005, ) Yritysten sosiaalisen vastuun muodot voidaan jakaa pohjoismaille tyypilliseen vastuullisuuteen oman liiketoiminnan piirissä ja amerikkalaisille tyypilliseen hyväntekeväisyyteen. Vastuullisuuteen oman liiketoiminnan piirissä kuuluvat esimerkiksi lapsityövoiman käytön standardien ja tasa-arvoperiaatteiden kunnioittaminen kun taas hyväntekeväisyyteen kuuluvat esimerkiksi koulujen ylläpito ja nuorten harrastustoiminnan tukeminen. Monet yritykset harjoittavat molempia vastuun muotoja yhdessä. (Ketola 2005, ) Ympäristövastuu Ympäristövastuulla tarkoitetaan ympäristöstä eli vedestä, ilmasta ja maaperästä sekä luonnonvaroista huolehtimista sekä oman toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten minimoimista. Siihen kuuluvat sekä paikallisiin että maailmanlaajuisiin ympäristömuutoksiin varautuminen, ilmastonmuutoksen

15 10 torjunta, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä tehokas ja säästävä luonnonvarojen käyttö. (Lehtipuu & Monni 2007, 66; Juholin 2004, 50.) Maailman ympäristöongelmat voidaan jakaa kolmeen luokkaan: 1. maapallon kantokyvyn rajat 2. uusiutumattomien luonnonvarojen rajallisuus 3. uusiutuvien luonnonvarojen tuotannon rajallisuus Yritykset ovat osallisina jokaisessa näistä. Kansainväliset yritykset siirtävät monesti pahiten luonnonvaroja riistäviä ja saastuttavia toimintojaan kehitysmaihin, mikä ei ratkaise ongelmaa kenenkään kannalta. Kaikki kärsivät maapallon niukkojen luonnonvarojen tuhlaamisesta ja saasteet leviävät ympäri maapalloa. (Ketola 2005, ) Yritysten ekologiseen vastuuseen kuuluvat kaikki oman toiminnan vaikutukset luonnonympäristöön kaikkialla missä ne toimivat. Voidaan puhua yrityksen ekologisesta jalanjäljestä. Ekologiseen jalanjälkeen lasketaan mukaan kaikki yrityksen ympäristövaikutukset kuten esimerkiksi luonnonvarojen käyttö, päästöt maahan, ilmaan ja vesiin sekä jätteiden määrä ja kohtalo. Mitä pienempi jalanjälki, sen parempi ekologisesti. Ympäristövaikutusten määrä vaihtelee kuitenkin toimialoittain ja siksi jalanjäljen koko ei suoraan mittaa yrityksen ekologista vastuunottoa. Esimerkiksi autoteollisuuden ja paperiteollisuuden jalanjälki on luonnollisestikin erikokoinen. (Ketola 2005, ) 2.5 Välillinen ja välitön vastuu Yhteiskuntavastuun kolme ulottuvuutta voidaan jakaa edelleen välittömään ja välilliseen vastuuseen. Kuviossa 2 on esimerkkejä välittömän ja välillisen vastuun sisällöistä.

16 11 Yritys ja kestävä kehitys Ekologinen vastuu Taloudellinen vastuu Sosiaalinen vastuu Välitön yrityksen ympäristövaikutukset Välillinen yhteistyökumppanien ympäristövaikutukset osallistuminen luonnonsuojeluhankkeisiin Välitön suorat rahavirtaukset o palkat o verot o osingot Välillinen kansantaloudellinen merkittävyys investointipäätösten alueelliset vaikutukset Välitön henkilöstön hyvinvointi tuotteet ja palvelut Välillinen yhteiskunnan hyvinvointi yhteistyöhankkeet koulujen kanssa KUVIO 2. Esimerkkejä välittömän ja välillisen vastuun sisällöistä (mukaillen Rohweder 2004, 97.) Välittömän vastuun piiriin kuuluvat kaikki ne yrityksen suorat toimet, joilla on vaikutusta sidosryhmiin tai ympäristöön. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi palkkojen maksaminen työntekijöille ja luonnonvarojen käyttö. Välillisen vastuun piirin puolestaan kuuluvat kaikki ne yrityksen toimet, jotka eivät suoraan vaikuta sidosryhmiin tai ympäristöön. Esimerkiksi yhteistyökumppaneiden ympäristötoimet sekä liikunnan tukeminen kuuluvat välilliseen vastuuseen.

17 Taloudellisen vastuun välillinen ja välitön näkökulma Yrityksen kestävää kehitystä edistävään taloudelliseen vastuuseen kuuluu kannattava taloudellinen toiminta, riskienhallinta ja hallintokäytännöt. Yritys kantaa vastuuta jokaisesta sidosryhmästään eri tavoin. Välittömän vastuun piiriin kuuluu suoria rahavirtoja koskevat vaikutukset, kuten esimerkiksi palkkojen maksaminen työntekijöille ja osinkojen maksaminen omistajille tai verojen maksaminen yhteiskunnalle. Välillistä vastuuta ovat puolestaan oman toiminnan kansantaloudellinen merkitys, omien innovaatioiden laajempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus tai toimintojen sijoittamispäätöksiin liittyvät taloudelliset vaikutukset sekä paikallisesti että globaalisti. Välillisiin vaikutuksiin kuuluvat myös alihankintojen vaikutus työllisyyteen ja siitä aiheutuvat kerrannaisvaikutukset kyseisen alueen hyvinvointiin. (Rohweder 2004, ) Sosiaalisen vastuun välillinen ja välitön näkökulma Sosiaalisen ulottuvuuden välittömän vastuun piiriin kuuluu yrityksen työntekijöiden hyvinvointiin ja osaamiseen liittyviä asioita. Näitä asioita ovat muun muassa työhönotto, työturvallisuus ja työskentelyolosuhteet, työterveyshuolto ja muu työkyvyn ylläpitäminen, henkilöstön tyytyväisyys ja työmotivaatio, henkilöstön koulutus ja muut työssä kehittyminen, palkitseminen, syrjimisen kieltäminen, kulttuurisen erilaisuuden hyväksyminen ja työsuhteen päättämiseen liittyvät kysymykset. (Rohweder 2004, ) Lisäksi välittömään sosiaalisen vastuuseen kuuluu vastuu palveluista ja tuotteista, kuten esimerkiksi tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten tunteminen, haitallisten aineiden välttäminen, asianmukaiset tuotemerkinnät ja muu tuotetiedon jakaminen, markkinoinnin ja mainonnan totuudenmukaisuus, kuluttajien valitusten järjestelmällinen käsittely sekä kuluttajansuojasta huolehtiminen sähköisessä kaupankäynnissä. (Rohweder 2004, ) Yrityksen toiminnan laajuudesta riippuen välillinen vastuu toimintaympäristöstä vaihtelee kansallisesta vastuusta kansainväliseen/globaaliin. Kansalliseen

18 13 välilliseen vastuuseen kuuluu ympäristön asukkaiden, yhteisöjen sekä viranomaisten ja poliittisten päättäjien kanssa käytävä vuoropuhelu. Esimerkiksi koulujen kanssa tehtävät yhteistyöhankkeet tai liikunnan ja kulttuurin tukeminen on osa sosiaalista paikallista välillistä vastuuta. Kansainväliseen välilliseen sosiaaliseen vastuuseen kuuluu muun muassa monikansallisten yritysten investointipäätökset, jotka voivat vaikuttaa hyvinvoinnin kehittymiseen jollain alueella (Rohweder 2004, ) Välillistä vastuuta ovat lisäksi hyvät toimintatavat ja yhteistyö yritysverkostossa, esimerkkinä suhteet asiakkaisiin ja liikekumppaneihin. Myös alihankkijoiden, raaka-ainetoimittajien ja urakoitsijoiden toiminnan arviointi, hyvästä tiedonkulusta huolehtiminen, lahjonnasta kieltäytyminen sekä teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittaminen kuuluvat vastuuseen. (Rohweder 2004, ) Ympäristövastuun välillinen ja välitön näkökulma Yrityksen ympäristövastuuta voidaan myös tarkastella välittömän ja välillisen vastuun näkökulmasta. Välittömään vastuuseen kuuluu yrityksen itsensä aiheuttamien välittömien ympäristöongelmien ja riskien hallinta sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Yrityksen tulisi suunnitella ja toteuttaa toimintansa siten, että raaka-aineita ja energiaa käytetään tehokkaasti ja että syntyvien jätteiden ja päästöjen määrä olisi mahdollisimman pieni. Tavoitteet koskevat tuotteen tai palvelun koko elinkaarta raaka-aineiden hankinnasta jätehuoltoon. Ympäristövastuuta tarkasteltaessa tulee huomioida myös kaikki ulkoistetut toiminnot; yhteistyökumppaneilta tulee myös vaatia ympäristönsuojeluun liittyviä toimia. Elinkaariajattelun avulla voi huomioida kaikki ne välilliset ja välittömät ympäristöä koskevat vaikutukset, joita yritys aiheuttaa. (Rohweder 2004, ) Kuviossa 3 on kuvattuna tuotteen elinkaari raaka-aineen hankinnasta, sen prosessoinnista, jakelusta, käytöstä ja kunnossapidosta uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen sekä lopuksi tuotteesta syntyvän jätteen käsittelyyn. Kaikkien näiden vaiheiden aikana kuluu energiaa ja syntyy jätteitä maaperään sekä päästöjä veteen ja ilmaan.

19 14 Raaka-aineet Prosessointi, valmistus, jalostus Energia Jakelu, kuljetukset Käyttö, kunnossapito Päästöt veteen ja ilmaan sekä maaperän jätteet Uudelleenkäyttö, kierrätys Jätteen käsittely KUVIO 3. Tuotteen elinkaari (Rohweder 2004, 182.) Välilliseen vastuuseen kuuluu myös yrityksen välittömän vaikutuspiirin ulkopuolella oleviin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja luonnonsuojeluun liittyviin hankkeisiin osallistuminen. (Rohweder 2004, ) 2.6 Taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun yhdistäminen Jokainen edellä mainituista liiketoiminnan kolmesta ulottuvuudesta on tärkeä, sillä jos yhdessä ulottuvuudessa on puutteita, ei niitä voida korvata toisen ulottuvuuden teoilla. Esimerkiksi jos yritys on ekologinen, mutta kohtelee työntekijöitään huonosti, ei ekologinen kestävyys suojaa yritystä maineriskeiltä ja luottamuksen menetykseltä. Yritys ei voi toimia vastuullisesti vain jollakin osa-alueella muiden kustannuksella. (Lehtipuu & Monni 2007, ) Lisäksi kaikki nämä ulottuvuudet liittyvät yrityksen näkökulmasta toisiinsa: taloudellinen vastuu ja kannattavuus luovat pohjan ekologiselle ja sosiaaliselle vastuulle. Ekologinen ja sosiaalinen

20 15 vastuu puolestaan vaikuttavat yrityksen taloudelliseen tuloksentekoon. (Rohweder 2004, 77) Ihannetilanne olisi, jos yritys pystyisi yhdistämään nämä kolme yhteiskuntavastuun pilaria. Hyvin hoidettuina ne ikään kuin sulautuisivat yhteen. Kuvio 4 havainnollistaa tätä ihannetilaa, jossa kaikki kolme ulottuvuutta eli ihmiset, talous ja ympäristö sulautuvat yhteen ja taitavasti hoidettuina lisäävät yritysten kykyä hallita riskejä ja turvata toimintansa jatkuvuus. (Juholin 2004, ) Vastuullisuus Riskien hallinta Menestys Ihmiset Talous Ympäristö KUVIO 4. Yhteiskuntavastuun osa-alueiden sulautuminen yhteen (Juholin 2004, 101) Yhteiskuntavastuun ulottuvuuksien kietoutuminen toisiinsa näkyy esim. raakaaineen hankinnassa ja raaka-aineketjun hallinnassa. Metsäteollisuudessa on otettava huomioon puunhankinnan laillisuus, maan omistus, ihmisoikeudelliset ja työoikeudelliset kysymykset sekä niin sanotut perinteiset ympäristökysymykset. Sosioekonomiset kysymykset nousevat pinnalle esimerkiksi kun puhutaan uusista kuituvirroista tai raaka-aineen hyväksyttävyydestä. Ei ole samantekevää, millä keinoin raaka-aine on hankittu tai mitä seurauksia paikalliselle väestölle on raakaaineen hankinnasta tai tehtaan rakentamisesta. Puun kaatamisella on sekä ympäristöllisiä että taloudellisia vaikutuksia maan omistajille tilan koosta

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

YRITYSVASTUU TILINPÄÄTÖKSESSÄ. Tapiola-ryhmän yhtiöt 2007-2009

YRITYSVASTUU TILINPÄÄTÖKSESSÄ. Tapiola-ryhmän yhtiöt 2007-2009 YRITYSVASTUU TILINPÄÄTÖKSESSÄ Tapiola-ryhmän yhtiöt 2007-2009 Eerik Nieminen Opinnäytetyö Maaliskuu 2011 Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehto Tampereen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma Paikallisuus ja yhteiskunta Kestävä taloudellinen menestyminen Hyvinvointi ja turvallisuus paikallisesti ja valtakunnallisesti Ympäristö Oman toiminnan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta

Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi, Rovaniemi 27.3.2012 Kaija Pulkkinen Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet

Markkinoinnin perusteet Markkinoinnin perusteet Yhteiskuntasuhteet ja yhteiskuntavastuu Jukka Luoma & Antti Sihvonen Markkinoinnin laitos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Luku 18 Kurssin viitekehys Luento 10: Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt.

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt. Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2015 Kestävä kehitys 1 Olennaisuusarviointi Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajat Konsernin laskentaraja (G4-17) Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt

Lisätiedot

AVOIN JA ARKTINEN. Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen. Joanna Kuntonen-van t Riet

AVOIN JA ARKTINEN. Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen. Joanna Kuntonen-van t Riet AVOIN JA ARKTINEN Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen Joanna Kuntonen-van t Riet SISÄLTÖ Haasteet ja näkökulmat (kaivosala vs muut) & mahdolliset vastauskeinot Maankäyttö Resurssit

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Kommenttipuheenvuoro Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus

Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Kommenttipuheenvuoro Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 21.11.2008 Kommenttipuheenvuoro Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus 1 Kommenteissa: Keskon sininen, Raision vihreä, MTK keltainen Juhlapuheista

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli Lasse Nykänen VTT Vastuullisuus Triple bottom line: economic, social and environment Lähtökohta vastuullisuusmallin kokeilututkimuksissa: Turvallisuus,

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET 4.2.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Päivi Huotari, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Standardin uudistamisen tilanne Miksi ISO 45001? Hyödyt Suurimmat erot ja muutokset

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Eettiset periaatteet taustaa

Eettiset periaatteet taustaa Eettiset periaatteet taustaa Oikeiden asioiden tekeminen Etiikka Identiteetti Kaikki ammattilaiset ja yritykset noudattavat jonkinlaisia eettisiä periaatteita. Vastuuntuntoiset sellaiset dokumentoivat

Lisätiedot

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Ohjelma Tutustuminen Kestävä kehitys eli Keke Keke-toiminnan hyötyjä Toiminnan aloittaminen Vinkkejä motivointiin

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia)

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia) TuUS menestyssuunnitelma (niin sanottu strategia) Taidolla uintiin! Visio Mahdollistamme hyvät taidot uintiurheilussa menestymiseen. Missio Luomme edellytykset kunkin tarpeiden ja kykyjen mukaiseen kunto-

Lisätiedot

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot