Uusikaupunki UUDENKAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN STRATEGIA TOIMIVAT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT HYVINVOIVAT ASUKKAAT

Transkriptio

1 Uusikaupunki UUDENKAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN STRATEGIA TOIMIVAT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT HYVINVOIVAT ASUKKAAT

2 1 Johdanto Sosiaali- ja terveyskeskuksen strategia vuosille perustuu kaupungin Kunnon koti kuntalaiselle strategiaan. Palvelukeskuksen oman strategian tarve pohjautuu myös tavoitteeseen kehittää sosiaali- ja terveystoimen tehtäväaluetta kokonaisvaltaisesti. Toiminnan taustalla oleva jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä lainsäädäntö ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä asukkaiden lisääntyvät palvelutarpeet ja vaateet edellyttävät koko palvelukeskukselta ja henkilöstöltä jatkuvaa muutosten seurantaa ja nopeaa muutoksiin reagointia. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tulee osata jakaa käytettävissä olevat sekä henkilöstö- että taloudelliset voimavarat tasapuolisesti peruspalveluihin ja erityispalveluihin. Toimintaa ohjaavana periaatteena on ennaltaehkäisevä ja kuntouttava työote. Palvelukeskuksessa aikaisemmin hyväksytyt lapsipoliittinen ohjelma, vanhuspoliittinen ohjelma, vammaispalveluohjelma sekä seutukunnalliset vanhusten hoitoketjut- projekti sekä hyvinvointipoliittinen ohjelma on otettu huomioon strategian toimenpideohjelmassa. Ikärakenteen muutos, työelämän ja työympäristön muutokset ovat yksi keskeinen ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttava tekijä. Ne heijastuvat myös sosiaali- ja terveysalalle. Työntekijöiden lähivuosien kiihtyvä eläkkeelle siirtyminen ja työn rasittavuus johtavat työvoimapulaan, jos ei kyetä turvaamaan ammatillisen henkilöstön saatavuutta. Meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus ja sen mukanaan tuomat mahdolliset uudet ratkaisut korostava oman strategian merkitystä. Uudistus voi johtaa siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuotannon mallit joudutaan arvioimaan uudelleen. Palvelujärjestelmään tarvitaan peruskuntia suurempia alueellisia rakenteita. Ennakoitu kehitys edellyttää myös sosiaalija terveydenhuollon ohjausjärjestelmien muuttamista niin, että järkevä ja riittävän yhdenmukainen sosiaali- ja terveyspolitiikka on jatkossakin mahdollista.

3 2 UUDENKAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN STRATEGIA TOIMIVAT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT HYVINVOIVAT ASUKKAAT 1. MISSIO Sosiaali- ja terveyskeskus toimii luovasti ja ennakoivasti hyvinvointipalvelujen järjestäjänä tuottaen uusikaupunkilaisten asukkaiden tarvitsemat laadukkaat ja riittävät peruspalvelut. Yhteistyössä muiden kuntien ja seutukuntien kanssa sosiaali- ja terveyskeskus toimii aktiivisena peruspalvelujen tuottajana muille Vakka-Suomen kunnille ottaen huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen. 2. ARVOT Toimintaamme ohjaavat seuraavat arvot: 1. Otamme huomioon asiakkaan yksilöllisyyden 2. Kunnioitamme asiakkaan itsemääräämisoikeutta 3. Teemme työmme hyvin ja kannamme yhteisvastuuta 4. Huolehdimme henkilökunnan hyvinvoinnista 5. Pidämme yllä henkilökunnan ammattitaitoa 6. Otamme huomioon olemassa olevat taloudelliset realiteetit 3. VISIO Sosiaali- ja terveyskeskus on kaupunkimme asukkaiden tärkein julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja, jota täydentävät yksityiset palvelut. Eri alojen hoito- ja palveluketjut toimivat joustavasti siten, että asiakkaat/potilaat hoidamme oikeaan aikaan oikealla paikalla käyttäen hyväksi työntekijöidemme moniammatillista tietotaitoa. Kaiken toiminnan tavoitteena on terve ja hyvinvoiva kuntalainen. Henkilökuntamme on työhönsä sitoutunutta ja motivoitunutta.

4 3 4. TOIMINTA-AJATUS Sosiaali- ja terveyskeskus vastaa asukkaiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopalvelujen järjestämisestä sekä riittävästä toimeentuloturvasta. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä väestön ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Erityisenä tavoitteena pidetään sitä, että toimintaa suunnitellaan yhteistyössä kaupungin muiden tulosalueiden, seutukunnan muiden perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköiden sekä erikoissairaanhoidon edustajien kanssa siten, että julkisen sektorin, erityisesti terveydenhuollon kokonaiskustannukset olisivat hallittavissa aiempaa paremmin. 5. STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 5.2. Palvelujen laatu ja määrä Palvelut tuotetaan ottaen huomioon väestörakenteessa tapahtuvat muutokset ja muuttoliike sekä valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmien antamat palvelujen määrä- ja laatusuositukset 5.3. Palvelujen tuottamistapa Palvelut järjestetään kunnan oman tuotannon lisäksi yhteistyössä seutukunnan muiden kuntien sekä yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa. Erityispalvelut järjestetään seudullisesti, osin yli seutukuntarajojen. Nykyistä laajemmat palvelualueet haetaan riippuen palvelusta. Asiakastarpeen ja toimintaympäristön muutoksia seurataan aktiivisesti ja niihin reagoidaan nopeasti.

5 4 6. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 6.1 Väestömäärän kehitys ikäryhmittäin vuosina Uudenkaupungin väkiluku Tilastokeskuksen mukaan oli henkilöä. Vuonna 2012 ennusteen mukaan asukasmäärä on eli vähennystä 929 henkilöä (5,7 %). Ikäryhmittäin väestökehitys ennusteen mukaan on seuraava: Muutos +/- Muutos % 0-6 v , v , v , v , v , v ,9 Tilaston mukaan lapsimäärän vähentyminen jatkuu edelleen suunnitteluvuosien aikana voimakkaana, kun taas vanhusväestön erityisesti vanhimman, yli 85 vuotiaiden - määrä kasvaa lähes 40 %:lla. Tämä edellyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäpanostusta vanhusten palveluihin Huoltosuhteen kehitys Huoltosuhde, jolla tarkoitetaan 0-14 ja yli 65 vuotiaita henkilöitä sataa vuotiasta kohti on kehittynyt Uudessakaupungissa negatiiviseen suuntaan. Vuonna 1995 huoltosuhde oli 48, kun se v oli 49,5. Vastaavanlainen muutos on tapahtunut koko Vakka-Suomessa, vaikkakin hitaammin: vuonna 1995 huoltosuhde oli 53 ja vuonna 2004 se oli 53,7. Vuoteen 2010 mennessä Uudenkaupungin huoltosuhteen ennustetaan kasvavan 52:een (5280/102,02) ja koko Vakka-Suomen 57:ään. Tämä tarkoittaa sitä, että entistä pienempi määrä työikäisiä kantaa vastuun entistä suuremmasta määrästä hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevista.

6 Työllisyys ja työvoimapula Uudenkaupungin alueella on vuoden 2005 lopussa tilastotietojen mukaan ollut työttömiä työnhakijoita lomautetut mukaan lukien 906 henkilöä. Työttömyysprosentti oli 11,2 %. Yli vuoden työttömänä olleita oli 280 ja yli 50 vuotiaita 488, vajaakuntoisia 132 ja alle 25-vuotiaita 71. Työmarkkinatuen saajia on v ollut keskimäärin 397 henkilöä, heistä työttömyyden perusteella tukea saaneita oli 303. Vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneita eli ns. vaikeasti työllistettäviä on ollut keskimäärin 223 ja työttömyyden perusteella tukea saaneita, joiden työmarkkinatukimenot kunta ja valtio uuden rahoitusmallin mukaan jakavat, on ollut keskimäärin 182. Työllisten osuus vuotiaista Uudessakaupungissa oli vuonna ,2 % (ennakkotieto v. 2004: 60,1 %). Valtakunnallinen tavoite on 60, jopa 70 %. Syksyllä 2005 kaupungin työllisyys parani selkeästi autotehtaan ottaessa takaisin lomautettuja ja uusia työpaikkoja syntyi sekä autotehtaalle että pk- yrityksiin. Tyypillistä Uudenkaupungin työllisyystilanteen paranemisessa on kuitenkin se, että pitkäaikaistyöttömien ja yli 50 vuotiaiden työllisyystilanne ei parane. Heidän määränsä pysyy lähes vakiona. Pitkälle koulutettujen terveydenhuollon ammattilaisten ja sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa on jo nyt vaikeuksia. Myös perhepäivähoitajista on pulaa Henkilöstön eläköityminen Vuoden 2004 kaupungin henkilöstöraportin mukaan vuosina sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstöstä jää vanhuuseläkkeelle henkilökohtaisen eläkeiän perusteella yhteensä 123 eli 32 % koko palvelukeskuksen vakituisen henkilöstön määrästä. Tämä henkilöstön luonnollinen poistuma tulee ottaa huomioon uusia työntekijöitä rekrytoitaessa.

7 Yksityiset palvelut ja kolmas sektori Uusia yksityisiä sekä sosiaali- että terveyspalveluja tuottavia yrityksiä on viime vuosina syntynyt lisääntyvässä määrin. Myös kolmannen sektorin palvelutuotanto on kasvanut ja tullut julkisten palvelujen rinnalle. Asiakkaat käyttävät entistä enemmän yksityisiä palveluja ohi julkisten palvelujen. Asiakkaat ovat entistä laatutietoisempia ja vaativampia. Tästä syystä palvelujen kilpailuttaminen ja oman palvelutuotannon laatutason ylläpitäminen on keskeistä suunnittelukaudella Päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttama lisääntynyt hoidon tarve Päihde- ja mielenterveyshäiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on kasvanut. Mielenterveys- ja käytöshäiriöiden takia uusikaupunkilaisia työkyvyttömyyseläkkeen saajia oli v yhteensä 263 henkilöä, kun v määrä oli jo 330. Suuri osa päihteiden ongelmakäyttäjistä hakee apua ongelmiinsa useammasta päihdepalveluja tarjoavasta yksiköstä samanaikaisesti tai lyhyehkön aikaperiodin sisällä (tehdyn kartoituksen mukaan n. 40 % psykiatrian poliklinikan asiakkaista olivat myös A-klinikan asiakkaita). Selvityksen mukaan yli kolmannes A-klinikan asiakkaista oli asioinut päihdeongelmiensa vuoksi vähintään kolmessa eri toimipisteessä. Runsaasti alkoholia käyttävillä on sairaspäivien määrä noin kaksin- tai kolminkertainen verrattuna raittiisiin ja kohtuukäyttäjiin. 7. PROSESSIJOHTAMINEN JA JATKUVA LAADUN PARANTAMINEN Prosessiajattelulle perustuva johtaminen on kaikilla tasoilla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Johtaminen pohjautuu verkostomaisuuteen, joustavuuteen, avoimuuteen, luottamukseen ja laajaan seudulliseen ajattelutapaan. Johto seuraa aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja reagoi niihin välittömästi. Johtamisen avulla kannustetaan sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstöä itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen jatkuvaan tarkistamiseen ja uudistamiseen ja niiden kautta palvelujen laadun parantamiseen.

8 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN STRATEGIAKARTTA 7 Hyvä maine Aktiivinen yhteistyökumppani Asiakas yhteistyökumppanina Erityispalvelut alueellisesti Monipuoliset ja laadukkaat palvelut Laatujärjestelmät Alueellinen näkökulma Aloitteellisuus alueen kehittämisessä Terve ja hyvinvoiva kuntalainen Kilpailukyinen palvelutuotanto Palveluiden uudet järjestämistavat Johtajuus ja osallistuminen Ammattitaitoinen, sitoutunut henkilöstö Tehokkaat prosessit Poliittisen ja virkamiesjohdon yhteistyö ja tuki Vuorovaikutteiset työyhteisöt Kustannustehokkuus

9 8 STRATEGINEN TAVOITE MITTARIT TAVOITETASO MONIPUOLISET JA LAADUKKAAT PALVELUT Lapsiperheiden palvelut: Päivähoitoa tarjotaan kunnallisena ja yksityisenä palveluna. Kunnassa on riittävästi päivähoitopaikkoja. Perheiden erilaisiin tarpeisiin vastataan. Varhaiskasvatussuunnitelmat Eri hoitomuotojen tarjonta vastaa kysyntää ottaen huomioon taloudelliset mahdollisuudet. Aukioloajat vastaavat perheiden tarpeita. Perhekeskeisiä työmenetelmiä on luotu. Strategiat, tavoitteet ja saadut palautteet ohjaavat työtä. Vanhusten palvelut: Palvelut tarpeen mukaiset. Asiakaskysely toteutetaan 100:lle yli 80-vuotiaalle kolmen vuoden välein. Painopiste monipuolisissa avo- ja kotiin annettavissa palveluissa. Sekä avo- että laitoshoidossa kuntouttava työote. Palvelurakenteen kehittäminen tarvekartoituksen mukaisesti kunnan omana toimintana, ostopalveluiden kautta ja palveluseteliä käyttäen. Itsenäisesti kotona asuvia yli 90% 75-vuotiaista ja heistä vuositasolla vuoteen 2012 mennessä 25% kotihoidon piirissä. Laitosmaisen hoidon piirissä on korkeintaan 8% 75 vuotta täyttäneistä vuosina Vertailu toteutetaan RAVA-toimintakykymittaria käyttäen. Kotihoidon tavoitetasoa tarkastellaan asiakasmääränä vuositasolla. Vuosille vahvistetaan valtuustotason sitova henkilöstöohjelma. Vanhusneuvola Toiminta käynnistetään vuonna Sosiaalityö ja perheneuvola: Riittävät resurssit Sosiaalityön ammatillinen osaaminen on turvattu lain edellyttämällä tasolla kaikissa yksiköissä, erityisesti lastensuojelu. Lastensuojelun ensisijaisuus Työntekijän vastaanotolle pääsee kahden viikon kuluessa. Kriisipäivystys Lastensuojelun kriisipäivystys toteutetaan Kokonaisvaltainen yhteistyö Vaikeasti asutettavat käsitellään asunto SAStyöryhmässä kuukausittain. Saavat asunnon kahden kk:n sisällä.

10 9 STRATEGINEN TAVOITE MITTARIT TAVOITETASO Terveydenhuolto: Kuntoutus: Keskeisten palveluiden laatutasomittarit Laatujärjestelmät Palvelujen uudet järjestämistavat Palvelut monipuolistetaan toiminnoiltaan laajentamalla palvelualueita. Palvelutasomittarit on määritelty vuoden 2007 aikana. Vuodeosastot ottavat potilaan hoitoon sekä erikoissairaanhoidosta että kotihoidosta kolmen arkipäivän kuluessa hoidon tarpeen heräämisestä tai jos sairaanhoitopiirin päätöksistä muuta aiheutuu, niin sellaisessa ajassa, ettei siirto/odotuspäivistä aiheudu lisäkustannuksia vuoden 2008 aikana. Osallistutaan terveyskeskusten laatuverkostotyöskentelyyn valtimotautien osalta ja kehitetään niiden kautta verenpaine-, diabetes- ja sepelvaltimotautien hoidon prosesseja niin, että laatumittauksen tulokset paranevat vuosittain. Kattavat terveydenhuollon laatujärjestelmät on luotu vuoteen 2012 mennessä. Osallistutaan Hoitoreitit-työskentelyyn ja kehitetään tärkeiden tautiryhmien potilaiden hoitoprosesseja yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa niin, että järkevän työnjaon kautta voidaan hoitaa nykyistä kattavammin potilaita perusterveydenhuollossa. Uusia perhekeskeisiä toimintamalleja kehitetään. Neuvoloiden seutukunnallinen perhetyöntekijähanke toteutetaan vuosina Palvelutarve ja resurssointi arvioidaan ja toteutetaan. Alueen kuntien kanssa on määritelty palvelutarve, palveluympäristö, resurssointi, hinnat ja toteutus. Noudatetaan valtakunnallisia palvelujen laatusuosituksia. Hoitotakuun toteutumista seurataan. TEHOKKAAT PROSESSIT

11 10 STRATEGINEN TAVOITE MITTARIT TAVOITETASO Lapsiperheiden palvelut: Vanhusten palvelut: Sosiaalityö ja perheneuvola: Terveydenhuolto: Ammattitaitoinen riittävä henkilöstö Erityispäivähoito toteutetaan päivähoidon yhteydessä Esiopetus ja hoito toteutetaan samassa päivähoitopaikassa. Perhepäivähoidon varahoito Toimivat palveluketjut avo- ja laitoshoidossa Hoitopalvelut oikeaan aikaan oikeassa paikassa Hoivatakuu: kotona asuvalla 80-vuotta täyttäneellä vanhuksella on oikeus palvelutarpeen arviointiin 7 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Ammattitaitoinen, sitoutunut henkilöstö Perhetukikeskus Seudulliset taksat Palvelut oikeaan aikaan oikeassa paikassa Ammattitaitoinen, sitoutunut henkilöstö Prosessimainen ajattelutapa kaikilla toimijatasoilla Noudatetaan päivähoitoasetuksen mukaista henkilöstö/lapsi suhdelukua. Järjestetään seudullista täydennyskoulutusta. Kolme erityislastentarhanopettajaa toimivat sovitun aluejaon mukaisesti. Esiopetus toteutetaan tarpeen mukaan sekä päiväkodeissa että ryhmäperhepäiväkodeissa. Päiväkotiryhmässä on sekä hoito- että kasvatushenkilöstöä. Varahoito toteutetaan tiimeissä ja päivähoitopaikan vaihtuminen minimoidaan. Hoidon porrastus toteutetaan valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Vuosittaisen RAVA-toimintakykymittauksen perusteella asiakkaat ovat oikeilla hoidon portailla. Seurantajärjestelmä on käytössä. Vanhainkotien henkilöstömitoitus on valtakunnallisen suosituksen mukainen vuonna Kotihoidon henkilöstömitoitus valtakunnallisen suosituksen mukainen vuonna Kaupunki on mukana seudullisessa perhetukikeskushankkeessa. Perhehoidon kustannukset on yhtenäistetty koko seutukunnassa vuonna Perhekodit on kilpailutettu vuonna Perusterveydenhuollossa on kehitetty mielenterveystyötä niin, että erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit vähenevät seutukunnan muiden kuntien tasolle vuoteen 2009 mennessä. Vuodeosastojen henkilöstömitoitus on valtakunnallisen suosituksen mukainen Merkittävät kansanterveystyön prosessit on käyty läpi vuoteen 2008 mennessä.

12 11 STRATEGINEN TAVOITE MITTARIT TAVOITETASO Kuntoutus: AKTIIVINEN YHTEISTYÖKUMPPANI Perustehtävän selkiyttäminen Resurssit on kohdennettu oikein Työprosessien läpikäymisen/analysoinnin avulla kunkin yksikön ja toiminnon ydintehtävä on selkiytetty. Prosesseissa esiin tulleet tarpeelliset muutokset on tehty vuoteen 2008 mennessä. Lapsiperheiden palvelut: Vanhustyö: Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma (yhteinen suunnittelu ja tavoitteet tehdään yhdessä vanhempien kanssa) Yhteistyö sosiaalityön ja perheneuvolan kanssa. Vanhustyötä toteutetaan moniammatillisesti ja kehittäen toimintaa yhteistyössä kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon kanssa koko seutukunnan alueella Varhaiskasvatussuunnitelma kaikille lapsille on tehty vuosittain. Lapset, vanhemmat ja henkilökunta arvioivat sovittujen tavoitteiden toteutumista. Asiakastyytyväisyyttä mitataan joka toinen vuosi. Yhteiset toimintamallit. Toteutetaan vuosittain RAVA-raportti kuvaamaan Uudenkaupungin vanhustenhuollon tilannetta. Osallistutaan vanhustyön toimijoiden seutukunnalliseen yhteistyöhön. Toteutetaan ja tehdään dokumentoimalla näkyväksi hankkeita, esim. hanke Sykettä sydämeen Ikääntyvän väestön kotona selviytymisen tukeminen kuntoutumista edistävän työotteen avulla. Yhteistyö ikäihmisten neuvoston kanssa on kiinteä ja joustava. Sosiaalityö ja perheneuvola: Yhteistyö päivähoidon, neuvolan ja koulun kanssa Yhteistapaamiset vähintään kaksi kertaa vuodessa. (ennaltaehkäisevä työ) Nuorten työllistymismahdollisuudet Osallistutaan seudullisen työvoiman palvelupisteen toimintaan ja uusien työkohteiden hankintaan. Seudullinen perheneuvola Yksikön toiminta toteutetaan vuonna Alueellinen näkökulma Osallistutaan lastensuojelun kehittämisyksikön toimintaan vuodesta 2008 alkaen.

13 12 STRATEGINEN TAVOITE MITTARIT TAVOITETASO Terveydenhuolto: Kuntoutus: J0HTAJUUS JA OSALLISTUMINEN Alueelliset erityispalvelut Yhteistyö yli rajojen Alueelliset erityispalvelut Johtajuus perustuu yhteistyöhön ja eri osapuolten vaikutusmahdollisuuksien huomioon ottamiseen Aito vuorovaikutteisuus palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Henkilöstön työhyvinvointi Laajemman alueen yhteinen työterveyshuoltoyksikkö on toteutettu vuoden 2008 alusta liikelaitoksena. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolapalvelut on järjestetty laajemmalle alueelle vuoden 2008 alusta. Lääkinnällisen kuntoutuksen yksikkö on perustettu laajemmalle väestöpohjalle vuoden 2008 alusta. Terveyskeskusosastojen yhteiskäyttö on toteutettu niin, että ainakin seitsemän uusikaupunkilaista potilasta vuosittain hoidetaan muiden terveyskeskusten osastoilla. Vuoden 2007 aikana järjestetään Turun Yliopiston organisaatioon hajauttamaa lääketieteen perusopetusta. Toimitaan hoitajakoulutuksen koulutuspaikkana työharjoittelujaksojen osalta. Päihdepalvelut järjestetty laajemmasta organisaatiosta vuoden 2008 alusta. Vammaispalveluissa toteutettu laajempi alueellinen organisaatio vuoden 2008 aikana. Avoimuus näkyy asiakastyytyväisyytenä ja henkilöstön hyvinvointina laatutasomittaukset. Osallistutaan koko kaupungin tasolla tehtävään työilmapiiri ja hyvinvointikartoitukseen kolmen vuoden välein ja paneudutaan esiin nouseviin kehittämistoimenpiteisiin. Kehityskeskustelut käydään kaikkien työntekijöiden kanssa vuosittain. Henkilöstö osallistuu tarvitsemansa täydennyskoulutuksen suunnitteluun. Vuoden 2006 aikana on luotu ja dokumentoitu tavat, joilla toimintoja kehitetään aidosti yhdessä (esim. työpaikkakokouskäytäntö). Prosessikeskeinen johtamisajattelu on sisäistetty ja toteutettu. Kehityskeskustelut käydään kaikkien työntekijöiden kanssa vuosittain.

14 13 STRATEGINEN TAVOITE MITTARIT TAVOITETASO Ilmapiirikartoituksen tulokset analysoidaan tehokkaasti ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan välittömästi. Jatkuva säännöllinen koulutus, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, vastavuoroisen avoimen ja rehellisen tiedon kulun toteuttaminen, säännölliset työpaikkakokoukset. Henkilöstötilinpäätöksen tuloksiin on reagoitu.

15 14 YHTEISET STRATEGINEN TAVOITE MITTARIT TAVOITETASO MONIPUOLISET JA LAADUKKAAT PALVELUT TEHOKKAAT PROSESSIT AKTIIVINEN YHTEISTYÖKUMPPANI Soteltk Palveluitten tarpeen ja tarjonnan vastaavuus Prosessimainen ajattelutapa kaikilla toimijatasoilla Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisratkaisu Palveluitten määrässä ja kustannuksissa tavoitteena on valtakunnallinen keskimääräinen taso. Jatkuvat palveluiden tarvekartoitukset toteutetaan virallisten tilastojen pohjalta. Työyhteisöjen toimivuus ja tehokkuus sekä työmotivaatio kehittyvät jatkuvasti positiiviseen suuntaan. Työilmapiirikartoituksen tulokset paranevat, mittaukset kolmen vuoden välein. Organisaation sisäistä palvelutuotantoa kehitetään prosessien kautta niin, että tehtäviä jaetaan uudelleen tarkoituksenmukaisella tavalla eri henkilöstöryhmien kesken. Uudenkaupungin, Laitilan ja Pyhärannan perusterveydenhuolto järjestetään yhdessä organisaatiossa vuoden 2008 alusta lukien.