Ote voimassa olevasta asemakaavasta 1:4000 Oulussa

Transkriptio

1 Ote voimassa olevasta asemakaavasta 1:4000 Oulussa A 6

2 Ote asemakaavan muutoksesta ja asemakaavasta I-IV I- I I- I I- 7 B

3 8

4 Havainnepiirros 1: arkkitehdit m3 oy / m3 architects ltd kauppurienkatu 23 / oulu / puh (08) / arkkitehdit-m3.fi D

5 E

6 Ilmakuva etelästä arkkitehdit m3 oy / m3 architects ltd kauppurienkatu 23 / oulu / puh (08) / arkkitehdit-m3.fi F

7 Ilmakuva luoteesta 12 arkkitehdit m3 oy / m3 architects ltd kauppurienkatu 23 / oulu / puh (08) / arkkitehdit-m3.fi

8 H

9 14

10 15

11 16

12 17

13 18

14 19

15 20

16 21

17 H I U K K A V A A R A N K E S K U K S E N E T E L Ä O S A N ( A 4 A 5 ) M A A N K Ä Y T Ö N S U U N N I T T E L U M A A N K Ä Y T T Ö V A I H T O E H T O J E N V E R T A I L U Hiukkavaaran keskustan eteläosan osa-alueet A4 ja A5 sijoittuvat tulevan Hiukkavaaran keskusta-alueen, Raitotien, Vaalantien ja Kivikkokankaan väliin. Aluetta ympäröi laaja viheraluevyöhyke, joka koostuu pääasiassa kangasmetsästä. Osa-alueet liittyvät liikenteellisesti Vaalantiehen sekä Hiukkavaaran keskuksen ja Kivikkokankaan yhdistävään kokoojakatuun. Vaihtoehdoissa osa-alueita on liitetty toisiinsa sekä ympäröiviin liikenneverkostoihin eri tavoilla. Kevyen liikenteen osalta osa-alueet kytkeytyvät ympäröiviin liikenneverkkoihin sekä oleviin että uusiin osa-alueisiin. Kaikki maankäyttövaihtoehdot sijoittuvat pääpiirteittäin samalle maa-alalle hieman eri laajuisina osa-alueina. Osa-alueiden rajauksissa ympäröivien katu-, pelto- ja puistoalueiden suhteen on tehty pientä variaatiota. Vaihtoehtoja on vertailtu mm kaupunkirakenteen, kaupunkikuvan, liikenneverkon sekä viherympäristön suhteen. Vaihtoehdoista on lisäksi laadittu laskennallinen vertailu, joissa on vertailtu vaihtoehtojen asuntotyyppijakaumaa prosentuaalisesti ja lukumäärällisesti sekä korttelirakenteen tehokkuutta e(k). Vaihtoehdoissa on tietoisesti haettu erilaisia maankäytöllisiä sekä kaupunkirakenteellisia ja -kuvallisia ratkaisuja eikä laskennallisen vertailun lukuarvoja voi suoraan verrata toisiinsa. VAIHTOEHTO A LENKKI KAUPUNKIRAKENNE Kaupunkirakenteen tehokkaimmat alueet sijoittuvat A4 ja A5 -alueilla sisääntulojen yhteyteen kiertoliittymien ympärille sekä kokoojakadun varteen. Omakotirakentaminen sekä pientalot sijoittuvat osa-alueita kiertävien kehäkatujen ulkoreunoille ja A4 alueen luoteisosiin. Osa-alueet hahmottuvat maastosta kompakteina geometrisina alueina. KAUPUNKIKUVA Vaalantieltä saavutaan pääkokoojakatua suoraan rakenteen ytimeen, jossa on osa-alueen A4 pääaukio. Kokoojakadun taitteeseen sijoittuu julkinen rakennus (päiväkoti). Kokoojakadun varteen on osoitettu tehokkaampaa yhtiömuotoista rakentamista katutilan selkeän ja riittävän korkean tilanrajauksen muodostamiseksi molemmilla osa-alueilla (AK, AR, AP). Kiertoliittymän yhteyteen sijoittuu myös osa-alueen A5 pääaukio palvelurakentamisen varauksineen. Alueella A4 Vaalantien ja Raitotien puolelle on sijoitettu tehokkaampaa rakentamista (AK, AP) rakenteen reunavyöhykkeeksi. Etelässä peltoaukion suuntaan sijoittuu tiivis omakoti- ja pientalorakentaminen (AO-7, AP). Eteläisen kokoojakadun varsi on rajattu kerros-, rivi- ja omakotitaloilla. LKENNEVERKKO Alueiden A4 ja A5 läpikulkeva kokoojakatu on linjaukseltaan suoraviivainen ja liittyy Kivikkokankaan ja keskuksen yhdistävään kokoojakatuun kiertoliittymällä. Kokoojakadulla on vihervälikaistat ajoradan keskellä ja reunoilla. Keskeiseen viherkaistaan istutetaan puurivi, joka pitää kokoojakadun leveän katutilan tilallisesti kompaktina. Katuverkko osa-alueiden sisällä perustuu linjaukseltaan kehämäisiin tonttikatulenkkeihin. Kaupunkirakenteeseen syntyy pitkiä katunäkymiä. VIHERYMPÄRISTÖ Osa-alueet A4 ja A5 rajautuvat suoraviivaisesti ympäröiviin viheralueisiin, viherkehään, vihersormiin ja Vaalantien varteen sekä peltoaukioon. Raitotien ja osa-alueen A4 välinen viheralue on väljä ja korostaa viherkehän avautumista Hirsikankaan suuntaan. Väljä mitoitus mahdollistaa viherkehälle sijoittuvien reittien sijoittamisen melko kauaksi toisistaan. Hirsikankaan paikallisen lakialueen arvokkain osa jää kokonaisuudessaan viherkehän sisään. Vihersormi osa-alueiden A4 ja A5 välissä on pohjoisosaltaan mitoitukseltaan tiivis, mutta avautuu voimakkaasti Kivikkokankaan suuntaan. Peltoaukion rajaa korostaa nauhamainen rakentaminen. Kokoojaväylän poikkileikkaus ja selkeät pääaukiot mahdollistavat korkeatasoisen viherrakentamisen, joka myös korostaa väylän toiminnallista ja kaupunkikuvallista merkitystä. Osa-alueilta on riittävät ja hallitut kevyen liikenteen yhteydet ympäröiville viheralueille. VESIUOLTO Hulevesiviemäröinti ja vesijohtoverkosto ovat toteutettavissa tehokkaasti liikenneväylien alle. Hulevesien kannalta katujen viettosuunnat ovat oikeat, mutta katujen päät alueiden eteläosissa vaativat tonttien väliin varaukset hulevesiviemäreiden vedoille. Myös jätevesiviemäröinti normikallistuksilla vaatii, että sekä A4 ja A5 alueiden eteläreunaan lisätään tonttien väliin varauksia viemärivedoille. A4 alueen luoteisosan jätevesiviemäröinti vaatii jv-pumppaamoa alueen pohjoispuolelle Vaalantien varteen. VAIHTOEHTO B KEHRÄ KAUPUNKIRAKENNE Kaupunkirakenteen tehokkain rakentaminen (AK, AR) sijoittuu osa-alueita A4 ja A5 kehämäisesti kiertävien katulenkkien sisäpuolelle ja pientalovaltainen rakentaminen (AP, AO-7, AO) kehältä erkanevien tonttikatujen varsille. Päiväkoti sijoittuu osa-alueen A4 sisäosiin kokoojakadun sisäpuolelle ja A5:ssa kokoojakadun ja eteläisen kokoojakadun risteykseen. Osa-alueet hahmottuvat polveilevina mutta selkeinä alueina. Osa-alue A4 on pinta-alaltaan selvästi A5:ta laajempi, ja ulottuu lähemmäs Raitotietä sekä Vaalantietä peltoaukion suunnassa. KAUPUNKIKUVA Vaalantieltä saavutaan kokoojakatua suoraan A4:n rakenteen ytimeen. Kokoojakatu kiertää polveillen A4:n sisäosien kautta A5:en. Kehämäisten katujen varsille muodostuu kaupunkiaukioiden sarja, jossa ne sijoittuvat katulinjan mutkiin ja käännöksiin. Alueella A4 Vaalantien ja Raitotien puolelle on sijoitettu pientalorakentamista (AP, AO-7). Etelässä peltoaukion suuntaan sijoittuu omakoti- (AO) ja pientalorakentaminen (AP). Eteläisen kokoojakadun varsi on rajattu kerros-, rivi- ja pientaloilla. LKENNEVERKKO Alueiden A4 ja A5 läpikulkeva kokoojakatu on linjaukseltaan polveileva ja liittyy Kivikkokankaan sekä keskuksen yhdistävään kokoojakatuun nelihaaraliittymällä. Kokooja ja siitä erkanevat kehämäiset tonttikadut polveilevat siten, ettei kovin pitkiä suoria näkymiä synny. Yhtiömuotoinen rakentaminen (AR ja AK) sijoittuu suurkortteleina kehän sisäpuolille, jossa on mahdollista keskittää pysäköintiä. VIHERYMPÄRISTÖ Osa-alueet A4 ja A5 rajautuvat sekä suoraviivaisesti että vapaamuotoisesti polveillen ympäröiviin viheralueisiin, viherkehään, vihersormiin ja Vaalantien varteen. Peltoaukion reunaa rajaavat vaihtelevat, noppamaiset rakennusmassat. Osa-alueen A4 pohjoisin kulma kääntyy voimakkaasti kohti Raitotietä. Myös viherkehä on kapeampi ja rakentaminen rajautuu Hirsikankaan paikalliseen lakialueeseen tiiviimmin kuin vaihtoehdoissa A ja C. Vihersormi osa-alueiden A4 ja A5 välissä on mitoitukseltaan väljempi kuin vaihtoehdossa A ja avautuu voimakkaasti molemmista päistään. Tonttikadut päättyvät viheralueille, joka mahdollista aurauslumen sijoittamisen ja hulevesien käsittelyn. Lukuisat osa-alueilta ympäröiville viheralueille johtavat kevyen liikenteen yhteydet voivat myös johtaa viheralueiden hallitsemattomaan käyttöön (tarpeettoman laaja polkuverkosto ja siitä aiheutuva kuluminen). Polveileva pääkokoojakatu on luonteeltaan pienipiirteisempi kuin vaihtoehdossa A. Kokoojakadun risteyksissä on useita pieniä katuaukioita. VESIUOLTO Hulevesiviemäröinti ja vesijohtoverkosto ovat toteutettavissa tehokkaasti liikenneväylien alle. Hulevesien kannalta katujen viettosuunnat ovat oikeat ja alueiden eteläreunojen kadut ovat auki viheralueille. Jätevesiviemäröintiä voidaan toteuttaa esitettyjen liikenneväylien kautta. A4 alueen luoteisosan jätevesiviemäröinti vaatii jv-pumppaamoa alueen pohjoispuolelle Vaalantien varteen. VAIHTOEHTO C RUOTO KAUPUNKIRAKENNE Kaupunkirakenteen tehokkaimmat alueet sijoittuvat A4:sta kiertävän kehämäisen kadun sisäpuolelle ja eteläisen kokoojakadun varteen. Omakotirakentaminen sijoittuu pääasiassa osa-alueelle A5. Osa-alueet hahmottuvat vapaamuotoisina alueina, jotka myötäilevät puuston reuna-alueita, maaston korkeusvaihteluita sekä ympäröiviä tielinjauksia. Osa-alueet eivät ole katuyhteydessä toisiinsa, vaan liittyvät Vaalantiehen ja eteläiseen kokoojakatuun. Osa-alue A4 on osoitettu pääasiassa yhtiömuotoiselle rakentamiselle ja A5 omakotirakentamiselle. Osa-alue A4 on pinta-alaltaan selvästi A5:ta laajempi, ja alueiden välinen viheryhteys on suunnattu suoremmin keskuksen suuntaan. KAUPUNKIKUVA Osa-alueiden ulkoreunalla kiertää kehämäinen katu. Osa-alueiden keskelle muodostuu kevyenliikenteen reitti, joka yhdistää kehältä erkanevien ruotomaisten tonttikatujen risteysaukiot yhteen ja johdattaa kevyen liikenteen osa-alueen keskukseen ja viheralueille. Kaupunkiaukiot sijoittuvat tonttikatujen päätteiksi ja jäsentävät katurakennetta. Alueella A4 Vaalantien ja Raitotien puolelle on sijoitettu tehokkaampaa rakentamista (AP). Etelässä peltoaukion suuntaan sijoittuu myös pientalorakentamista (AP). LKENNEVERKKO Katuverkko perustuu molemmissa osa-alueissa linjaukseltaan polveilevaan kehämäiseen tonttikatulenkkiin, josta tonttikadut erkanevat kohti alueen sisäosia ja yhdistyvät toisiinsa aukion kohdalla. Kevyen liikenteen reitti kytkee aukiot toisiinsa. Reitti johtaa osa-alueen keskeiselle aukiolle sekä ympäröiville reiteille. VIHERYMPÄRISTÖ Osa-alueet A4 ja A5 rajautuvat melko vapaamuotoisesti ympäröiviin viheralueisiin, viherkehään, vihersormiin ja Vaalantien varteen. Osa-alueen A4 ja Raitotien välinen alue, viherkehä sekä osa-alueiden A4 ja A5 välinen vihersormi ovat väljiä ja voimakkaasti avautuvia vastapainona tiiviisti rajautuvalle rakentamiselle. Viheryhteys Hiukkavaaran keskustan ja Kivikkokankaan välillä on suora toisin kuin vaihtoehdoissa A ja B. Peltoaukiota reunustaa nauhamainen, selkeälinjainen rakentaminen. Osa-alueilta on melko riittävät ja hallitut kevyen liikenteen yhteydet ympäröiville viheralueille. Vaihtoehdoista A ja B poiketen osa-alueiden sisällä on keskeinen rakennettu kevyen liikenteen yhteys aukiosarjoineen. Liikenneverkollinen ratkaisu korostaa erityisesti osa-alueen A4 tiivistä, kylämäistä ilmettä. VESIUOLTO Hulevesiviemäröinti ja vesijohtoverkosto ovat toteutettavissa liikenneväylien alle. Hulevesien kannalta katujen viettosuunnat ovat pääosin oikeat ja alueiden eteläreunojen kadut ovat auki viheralueille. A5 alueen eteläreuna on maaston muotojen osalta osin haasteellinen. Jätevesiviemäröintiä hankaloittaa liittymien porrastus ja katujen suuntaus, jossa kadut eivät ole kohdistettu pumppaamon suuntaan. Tällöin edullinen asennussyvyys on vaikeasti saavutettavissa.. A4 alueen luoteisosan jätevesiviemäröinti vaatii jv-pumppaamoa alueen pohjoispuolelle Vaalantien varteen. 22

18 vaihtoehto ve A LENKKI ve B KEHRÄ ve C RUOTO M A A N K Ä Y T T Ö kaupunkirakenne Osa-alueita A4 ja A5 kiertää kehämäisiä katulenkkejä, jotka liittyvät kokoojaväylään Yhtiömuotoinen rakentaminen (AK,AR,AP) kokoojakadun varrella ja Vaalantien puoleisella reunalla Rakentamiseltaan tehokkaimmat alueet sijoittuvat sisääntulon (A4 ja A5) yhteyteen ja kokoojakadun varteen Osa-alue A4 on pinta-alaltaan laajempi kuin A5 Osa-alueita A4 jaa5 kiertää kehämäinen katu, jonka sisäpuolelle jää asuinkerrostalojen ja rivitalojen (AK,AR) korttelit sekä ulkopuolelle tonttikatujen varsille pientalojen (AP) ja omakotitalojen (AO,AO-7) korttelialueet Rakentamiseltaan tehokkaimmat alueet sijoittuvat kehäkadun sisäpuolelle osa-alueilla A4 ja A5 Osa-alue A4 on pinta-alaltaan huomattavasti laajempi kuin A5 Osa-alueita A4 jaa5 kiertää kehämäinen katu, joita tonttikadut yhdistävät. Alueiden keskellä kulkee kokoava kevyenliikenteen väylä A4:n rakentaminen pääasiassa yhtiömuotoista (AK,AR,AP) ja A5:n omakotitalopainotteista (AO) Rakentamiseltaan tehokkaimmat alueet sijoittuvat kehäkadun sisäpuolelle (A4) ja Hiukkavaarankadun varteen (A5) Osa-alue A5 on pinta-alaltaan laajempi kuin A4 > rakenteen muodon perusteena max 400 m:n etäisyys joukkoliikenteen pysäkistä kaupunkikuva Kaupunkikuvallinen painopiste (keskus) A4:ssa Vaalantien sisääntulon yhteydessä ja A5:ssa Kivikkokankaan ja keskuksen yhdistävän kadun liittymässä Kokoojakadun varsi kaupunkikuvallisesti urbaani Rakennusten korkeudet I- kerrosta Julkiset rakennukset kokoojakadun varrella risteyksen ja käännöksen kohdalla Kaupunkikuva Vaalantielle ja Raitoväylän suuntaan kerros- ja yhtiömuotoisella pientalorakentamisella Peltoaukion suuntaan rajaus kytketyllä omakotirakentamisella (AO-7) Suorat ja pitkät katulinjat luovat selkeitä, mutta yksitoikkoisia katunäkymiä Kivikkokankaan ja keskuksen yhdistävässä kadussa A5:n kohdalla taite ja kiertoliittymä Kaupunkikuvallinen painopiste Vaalantien sisääntulon yhteydessä ja kehän sisäreunalla (A4 ja A5) sekä Kivikkokankaan ja keskuksen yhdistävän kadun varressa (A5) Rakennusten korkeudet I-V kerrosta Korkeimmat rakennukset (I-V) kokoojakadun varrella Vaalantien sisääntulon yhteydessä Kaupunkikuva Vaalantielle ja Raitoväylän suuntaan yhtiömuotoisella pienja omakotirakentamisella Peltoaukion suuntaan rajaus omakotirakentamisella (AO) Polveilevat kadut luovat vaihtelevia katunäkymiä Kehän tonttikadut lyhyitä ja kokoojaväylä polveileva Kivikkokankaan ja keskuksen yhdistävässä kadussa A5:n kohdalla kaksi taitetta Kaupunkikuvallinen painopiste (keskus) A4:ssa alueen sisällä Vaalantien sisääntulon yhteydessä. A5:ssa Kivikkokankaan ja keskuksen yhdistävän kadun varressa Rakennusten korkeudet I- kerrosta Kokoava kevyenliikenteen reitti osa-alueiden keskellä Kaupunkikuva Vaalantielle ja Raitoväylän suuntaan yhtiömuotoisella pientalorakentamisella Peltoaukion suuntaan rajaus yhtiömuotoisella pientalorakentamisella (AP) Polveilevat kadut luovat vaihtelevia ja mielenkiintoisia katunäkymiä Kivikkokankaan ja keskuksen yhdistävässä kadussa A5:n kohdalla kaksi taitetta keskeisaukion yhteydessä kokoojakatu Kiertoliittymät A4:n sisällä ja A5:n liittymässä eteläiseen kokoojakatuun Kokoojaväylä liittää osa-alueet sujuvalla ja suoralla yhteydellä Vaalantiehen ja eteläiseen kokoojakatuun Kokoojakadun keskellä istutettu viherkaista Kokoojaväylä yhdistää osa-alueet kehämäisen katujen kulmista toisiinsa ja Vaalantiehen sekä eteläiseen kokoojakatuun Kokoojakadun linjaus polveileva Osa-alueita ei ole liitetty toisiinsa kokoojaväylällä. Osa-alue A4 liittyy Vaalantiehen sekä A5 eteläiseen kokoojakatuun 23

19 julkiset tilat Pääaukiot sijoittuvat osa-alueissa kiertoliittymien yhteyteen Keskitetty julkinen tila kummassakin osa-alueessa Aukiot sijoittuvat kehämäisten kadun sisäreunoille ja kulmiin Kehäkatujen varsille hajautetut julkiset tilat Aukioiden sarja osa-alueen keskellä, joita yhdistää kevyenliikenteen reitti Ketjutettu julkisten tilojen sarja kevyen liikenteen keskusraitin varrella talotyyppijakaumat Kerrostaloja (AK) 30% Rivitaloja (AR) 28 % Pientaloja (AP) 19% Omakotitaloja (AO-7) 5 % Omakotitaloja (AO) 18 % Kerrostaloja (AK) 35 % Rivitaloja (AR) 27 % Pientaloja (AP) 22 % Omakotitaloja (AO-7) 3 % Omakotitaloja (AO) 13 % Kerrostaloja (AK) 21 % Rivitaloja (AR) 27 % Pientaloja (AP) 24 % Omakotitaloja (AO-7) 4 % Omakotitaloja (AO) 25 % asuntojen lukumäärä AK / AKR 75 kem² / asunto AR 95 kem² / asunto AP 150 kem² / asunto AO 150 kem² / asunto asukkaiden lukumäärä AK / AKR 1,5 hlö / asunto AR 1,9 hlö / asunto AP 2,5 hlö / asunto AO 3,0 hlö / asunto 776 asuntoa 870 asuntoa 728 asuntoa 1663 asukasta 1687 asukasta 1658 asukasta muut toiminnat Palvelurakentamisen tontit A4 ja A5 osa-alueiden keskellä kokoojakadun varressa kaupunkikuvallisesti näkyvillä paikoilla Muut mahdolliset lähipalvelut osana korttelirakennetta aukioiden yhteydessä Palvelurakentamisen tontit A4 ja A5 osa-alueiden keskellä kokoojakadun varressa kaupunkikuvallisesti näkyvillä paikoilla Muut mahdolliset lähipalvelut osana korttelirakennetta aukioiden yhteydessä Palvelurakentamisen tontit A4 ja A5 osa-alueiden keskellä kaupunkikuvallisesti näkyvillä paikoilla Muut mahdolliset lähipalvelut osana korttelirakennetta kehäkadun (A4) ja Hiukkavaarankadun varrella (A5) L I I K E N N E Jalankulku ja pyöräily Pääväylä kulkee Kivikkonkaan suunnasta kohti ydinkeskustaa A4:n ja A5:n välistä. Väylän ja kokoojakadun risteykseen voidaan rakentaa esimerkiksi saareke. Toinen tärkeä yhteys on A4-alueen keskeltä kohti Hiukkavaaran ydintä. Koillis-lounaissuuntaiset pääväylät ovat naapurialueiden lähellä ja jäävät hiukan etäälle A4- ja A5-alueista, mutta ovat saavutettavissa. Vaalantien suunnassa on suora yhteys. Osaalueiden välille muodostuu yksi selkeä yhteys kokoojakadun varteen ja se johtaa kohti Saarelaa ja Vaalantien alikulkua. Muut kevyen liikenteen väylät ja katuyhteydet täydentävät kevyen liikenteen verkon tasapainoiseksi. Pääväylä kulkee Kivikkonkaan suunasta kohti ydinkeskustaa A4:n ja A5:n välistä. Väylän ja kokoojakadun risteykseen voidaan rakentaa esimerkiksi saareke. A4-alueen läpi menee sujuva yhteys Saarelan ja Vaalantien alikulun suunnasta Hiukkavaaran ytimeen. Koillis-lounaissuuntaiset pääväylät ovat naapurialueiden lähellä ja jäävät hiukan etäälle A4- ja A5- alueista, mutta ovat saavutettavissa ja lähempänä kuin ve A:ssa. Vaalantien suunnassa on yhteys, tosin hiukan mutkikkaampi kuin ve A:ssa, mutta hyvin hahmottavissa. Osa-alueiden välille muodostuu useampi yhteys. Muut kevyen liikenteen väylät ja laatutasoltaan vaatimattomammat polut täydentävät kevyen liikenteen verkon tasapainoiseksi. Pääväylä kulkee Kivikkonkaan suunasta kohti ydinkeskustaa A4:n ja A5:n välistä. Koska osa-alueiden välillä ei ole katuyhteyttä, pääväylän liikenneturvallisuus on hiukan parempi kuin ve A:ssa ja B:ssä. Koillislounaissuuntaiset pääväylät ovat naapurialueiden lähellä. Kivikkokankaan puolella väylä on vaihtoehdoista lähimpänä, mutta Hiukkavaaran keskuksen puolella on esitetty toinen rinnakkaisväylä, joka voi olla polkutyppinen. Osa-alueiden halki kulkee kevyen liikenteen yhteydet, jotka muodostavat mielenkiintoiset ja selkeät yhteydet alueiden läpi. Osaalueiden välistä yhteyttä jouduttaneen hiukan muuttamaan, ettei siitä muodostu moottoriajoneuvoyhteyttä. Kevyen liikenteen verkkoa täydentää polkuverkko. Kadut ja tiet Katuverkko on suoraviivainen. Alueita lävistävät kokoojakadut. Alueiden pääliittymissä on kiertoliittymät. Pisin ajomatka tonttikatua pitkin kokoojakadulle on 450 metrin luokkaa, mikä on pitkähkö. Lisäksi tonttikaduilla on pitkiä suoria. Tonttikadut ovat lenkkejä, mikä helpottaa huoltoliikennettä. Kokoojakatu koukkaa A4-alueen ydinalueen pohjoispuolitse ja kääntyy A5-alueen eteläreunalle. Ratkaisu johtanee liikennettä Hiukkavaaran ydinalueen suuntaan enemmän kuin ve A:ssa eikä niinkään Vaalantien suuntaan, kuten kaavarungossa on esitetty. A4-alueella kokoojakadun hahmottamiseksi on tehtävä rakenteellisia ratkaisuja, jotta liikenne ohjautuu oikealle, ydinkeskustan pohjoispuoliselle reitille Tonttikaduilta pisin matka kokoojakadulle on lyhyempi kuin ve A:ssa, samoin tonttikatujen pisimmät suorat ovat lyhyempiä. Osa-alueiden välillä ei ole katuyhteyttä, mikä on liikenneverkollinen riski. Moottoriajoneuvoyhteys A4-alueelta Hiukkavaaran keskukseen on vain Vaalantien kautta, samoin A5-alueelta yhteys kulkee vain Hiukkavaaran keskuksen kautta. Tämä lisää autoilla ajettavien matkojen pituuksia. Ratkaisu poikkeaa selvästi kaavarungosta. Kokoojakatupituudet ovat lyhyitä: A4-alueella vain Vaalantieltä osa-alueen ytimeen ja A5-alueella kokoojakatu lävistää alueen. Muutamat tonttikatuyhteydet ovat hiukan liian pitkiä. Joukkoliikenne Joukkoliikenne käyttänee Vaalantietä, Raitotietä ja eteläistä kokoojakatua. Kahdella ensin mainitulla pysäkit ovat alikulkujen yhteydessä. Eteläisellä kokoojakadulla pysäkit ovat kiertoliittymän yhteydessä. Myös koillislounaissuuntaiselle kokoojakadulle on mahdollista rakentaa pysäkit, mikäli sille sijoittuu joukkoliikennereitti. Kävelyetäisyydet A5-alueella on maksimissaan noin 350 metriä, A4-alueella noin 550 metriä. Joukkoliikenteen ratkaisut ovat vastaavat kuin ve A:ssa. Tiivis asutus A4- alueella on hiukan kauempana Vaalantiestä kuin ve A:ssa, joten joukkoliikenteen palvelutaso on hiukan heikompi kuin ve A:ssa. Perusratkaisut ovat vastaavat kuin ve A:ssa, sillä erotuksella ettei alueiden välillä ole katuyhteyttä, eikä suora joukkoliikennekään ole alueiden välillä mahdollinen. Tiivis asutus A4-alueella on painottunut alueen lounaisreunaan ja ytimeen, joten joukkoliikenteen palvelutaso on hiukan parempi kuin ve A ja B:ssa. A5-alueella tiivein asutus on kokoojakadun varrella, mikä parantaa joukkoliikenteen saavutettavuutta, mutta osa-alueen eteläosa on varsin kaukana joukkoliikenteen reiteistä. 24

20 Y M P Ä R I S T Ö viheralueiden rajautuminen rakentamiseen Osa-alueet A4 ja A5 rajautuvat suoraviivaisesti ympäröiviin viheralueisiin, viherkehään, vihersormiin ja Vaalantien varteen sekä peltoaukioon. Peltoaukion rajaa korostaa nauhamainen rakentaminen. Raitotien ja osa-alueen A4 välinen väljä viheralue korostaa viherkehän avautumista Hirsikankaan suuntaan. Hirsikankaan paikallisen lakialueen arvokkain osa jää kokonaisuudessaan viherkehän sisään. Vihersormi osa-alueiden A4 ja A5 välissä on pohjoisosaltaan kapea, mutta avautuu Kivikkokankaan suuntaan. Osa-alueet A4 ja A5 rajautuvat sekä suoraviivaisesti että vapaamuotoisesti polveillen ympäröiviin viheralueisiin, viherkehään, vihersormiin ja Vaalantien varteen. Peltoaukion reunaa rajaavat vaihtelevat, noppamaiset rakennusmassat. Rakentaminen ulottuu etelämmäksi kuin vaihtoehdoissa A ja C. Osa-alue A4 kääntyy voimakkaasti kohti Raitotietä, tien ja rakentamisen välinen alue on kapea. Viherkehä on myös kapeampi kuin vaihtoehdoissa A ja C, rakentaminen rajautuu Hirsikankaan paikalliseen lakialueeseen. Vihersormi osa-alueiden A4 ja A5 välissä on leveä ja avautuu voimakkaasti etelään kohti Kivikkokangasta. Osa-alueet A4 ja A5 rajautuvat melko vapaamuotoisesti ympäröiviin viheralueisiin, viherkehään, vihersormiin ja Vaalantien varteen. Hirsikankaan paikallisen lakialueen arvokkain osa jää kokonaisuudessaan viherkehän sisään. Osa-alueen A4 ja Raitotien välinen alue, viherkehä sekä osa-alueiden A4 ja A5 välinen vihersormi ovat väljiä ja voimakkaasti avautuvia vastapainona tiiviisti rajautuvalle rakentamiselle. Viheryhteys Hiukkavaaran keskustan ja Kivikkokankaan välillä on suorempi kuin vaihtoehdoissa A ja B.. Peltoaukiota reunustaa nauhamainen, selkeälinjainen rakentaminen. viher- ja kevyen liikenteen yhteydet Osa-alueilta on riittävät ja hallitut kevyen liikenteen yhteydet ympäröiville viheralueille. Viherkehän väljä mitoitus mahdollistaa erilaisten reittien (pääreitti/ polut) sijoittamisen melko kauaksi toisistaan. Osa-alueilta on runsaasti yhteyksiä ympäröiville viheralueille, joka voi johtaa polkuverkoston syntymiseen ja ympäristön kulumiseen. Osa-alueilta on melko riittävät ja hallitut kevyen liikenteen yhteydet ympäröiville viheralueille. Viherkehän väljä mitoitus mahdollistaa erilaisten reittien sijoittamisen melko kauaksi toisistaan. Osa-alueiden sisällä on keskeinen rakennettu kevyen liikenteen yhteys aukiosarjoineen. katuympäristöt Kokoojaväylän poikkileikkaus ja selkeät pääaukiot mahdollistavat korkeatasoisen viherrakentamisen, joka myös korostaa väylän toiminnallista ja kaupunkikuvallista merkitystä. Pääkokoojakatu on osin polveileva, osin suoraviivainen ja mahdollistaa laadukkaan viherrakentamisen. Kokoojakadun risteyksissä on useita pieniä tasa-arvoisia katuaukioita. Tonttikadut päättyvät viheralueille, joka mahdollista aurauslumen sijoittamisen ja hulevesien käsittelyn. Liikenneverkollinen ratkaisu, osa-alueiden kytkeytyminen toisiinsa vain kevyen liikenteen yhteyksillä, korostaa erityisesti osa-alueen A4 tiivistä, kylämäistä ilmettä. Hiukkavaaran keskustan ja Kivikkokankaan välinen katuyhteys on mahdollista toteuttaa korkeatasoisesti. V E S I H U O L T O Vesihuolto Hulevesiviemäröinti ja vesijohtoverkosto ovat toteutettavissa tehokkaasti liikenneväylien alle. Hulevesien kannalta katujen viettosuunnat ovat oikeat, mutta katujen päät alueiden eteläosissa vaativat tonttien väliin varaukset hulevesiviemäreiden vedoille. Myös jätevesiviemäröinti normikallistuksilla vaatii, että sekä A4 ja A5 alueiden eteläreunaan lisätään tonttien väliin varauksia viemärivedoille. A4 alueen luoteisosan jätevesiviemäröinti vaatii jv-pumppaamoa alueen pohjoispuolelle Vaalantien varteen. Hulevesiviemäröinti ja vesijohtoverkosto ovat toteutettavissa tehokkaasti liikenneväylien alle. Hulevesien kannalta katujen viettosuunnat ovat oikeat ja alueiden eteläreunojen kadut ovat auki viheralueille. Jätevesiviemäröintiä voidaan toteuttaa esitettyjen liikenneväylien kautta. A4 alueen luoteisosan jätevesiviemäröinti vaatii jv-pumppaamoa alueen pohjoispuolelle Vaalantien varteen. Hulevesiviemäröinti ja vesijohtoverkosto ovat toteutettavissa liikenneväylien alle. Hulevesien kannalta katujen viettosuunnat ovat pääosin oikeat ja alueiden eteläreunojen kadut ovat auki viheralueille. A5 alueen eteläreuna on maaston muotojen osalta osin haasteellinen. Jätevesiviemäröintiä hankaloittaa liittymien porrastus ja katujen suuntaus, jossa kadut eivät ole kohdistettu pumppaamon suuntaan. Tällöin edullinen asennussyvyys on vaikeasti saavutettavissa. A4 alueen luoteisosan jätevesiviemäröinti vaatii jv-pumppaamoa alueen pohjoispuolelle Vaalantien varteen. 25