0n-+ç I. Palveluverkkoien tavoitetila 2O2O -luvulla. Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut. Kaupunglnhallltus 19.L2.20 t6

Transkriptio

1 n-+ç I Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Palveluverkkoien tavoitetila 2O2O -luvulla o 217 Kaupunglnhallltus 19.L2.2 t6

2 P ølv e I uv erkkoie n tavoi tetilo 22 -l uv u llo SISALLYS TIIVISTELMÄ 3 I Taustaa 4 2 Kokkolan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ia lukiokoulutuksen palveluverkkojen uudelleen arv oinnin tarue la periaatteet 4 3 Kokkolan lukiokoulutuksen palveluverkon kehittäminen 5 4 Kokkolan perusopetuksen palveluverkon tiivistäminen ja kehittäminen Perusopetuksen ratkaisut tukemaan yhtenäistä perusopetusta Perusopetuksen 1-6 vuosiluokkien kouluverkon tiiviståminen ia kehittäminen Ratkaisujen taustalla vaikuttavat tekijät ia erityiskysymykset 12 5 Vingenkadun kiinteistö perusopetuksen väistötiloina sekä lukion ia varhaiskasvatuksen tilaresurssina 13 6 Varhaiskasvetuksen palveluverkon kehittäminen 14 7 Toimenpiteiden talousvaikutuksien arviointi Toimenpiteiden vaikutukset henkilöstömenoihin Toimenpiteiden vaikutus kiinteistö-, kuljetus-, ruoka- ja tukipalvelujen menoihin Kilnteistökustannukset 24 T.2.2Kulietuskustannukset Puhtaus- ja ruokapalvelukustannukset Peruskoriauksien säästöt lakkaavista kouluista ja varhaiskasvatusyksiköistä Kokonaisarviot palvelujen ja talouden näkökulmasta pitkällä tähtäimellä 28 LIITTEET (Erillisinä dokumentteina) 3 2

3 Po lve I uve rkkoje n tovo iteti lo 22-l uv u I la L TIIVISTELMÄ. Kokkolan varha skasvatus- ja opetuspalvelut. Palveluverkkojen tavoitetila 22-luvu I la. Raportti Kokkola n ka u pu n gi nha I titus. Vuoden 217 talousarvion laadinnan yhteydessä vs. kaupunginjohtaja Stina Mattlla asettl päätöksellään (6'1.216 $ 93) vlranhalt[atyöryhmän, jonka tehtävänä oll arvioida uudelleen kaupunglnvaltuuston perusopetuksen palveluverkosta tehty påätös (S ). Tehtävänanto kattol opetus- ja varhatskasvatuspalvelujen palveluverkot kokonalsuudessaan (varhaiskasvatuksen, peruskoulujen Ja lukion yksiköt), Työryhmässä oli kaupungin keskushallinnon, taloushallinnon, opetus- Ja varhalskasvatuspalvelujen sekä tilapáfuelu- Jen Johtavia viranhaltijoita. PuheenjohtaJana toimi vt. kaupunginjohtaja. FCG on tehnyt vuonna 215 Kokkolan perusopetuksen palveluverkosta alemman selvltyksen, joka on käsltelty opetus- Ja kasvatuslautakunnassa, kaupunginhallltuksessa ja valtuustossa syksyn 215 aikana. Tolmlvalta kouluverkkoasioissa kuuluu Kokkolassa kaupunginvaltuustolle, Perusteluna palveluverkkojen uudelleen arviolnnllle ovat kaupungin valkea taloustilanne, varhaiskasvatuksen ja opetuksen lisääntyvä palvelutarve Kokkolassa sekä sote-uudlstus. Yli puolet kaupungin palvelulsta siirtyy ensin maakunnalllselle Soite-kuntayhtymälle vuoden 217 alusta ja sen jälkeen maakuntahalllnnolle vuonna 219, mikäli sote-lakiuudlstus toteutuu. Sen myötä myös kaupunglntalouden veropohja kavêntuu Ja valtlonosuudet muuttuvat. Valkka vllme vuosina Kokkolassa on lnvestoitu paljon uuslln koulu- ja pälvåkotlrakennuksiin, korjausvelka kasvaa edelleen ja peruskorjausta odottaa monl koulurakennus. Kaupungln väestönkasvun myötä oppllas- Ja lapslmääråt kasvavat, joten varslnkln ns. vanhan Kokkolan alueella tarvltaan lisätllaa kasvavllle lkäluokllle erltylsestl euomenklellsessä perusopetuksessa, Toisaalta joissakln pienlsså kyläkoululssa oppilasmäärä puolestaan laskee lähivuoslna. Edellä malnlttulen palveluverkkojen uudelleen arylolnnin pohjalla ovat: (1) Palvelutarpeen kehittymlnen kaupungin kasvun myötä, (2) Pedagoglnen kehlttämlnen uusien varhalekasvatus- ja opetussuunnltelmlen mukalsestl, (3) Kasvun ja oppimlsen jatkumoiden vahvistamlnen oppimisympärlstöjen kehlttåmlsessä, (4) Ykslkölden yhdlstämlnen Ja monltolmitaloratkalsut palvelujen parantamiseksl Ja (6) Taloudellisen tehokkuuden parantaminen ja menolelkkausten tekemlnen henkllöstö-, kllnteistö- ja tuklpalvelukustannuksista pitkällä tähtälmellä, Raportlssa ehdotetaan seuraavla rakenteellisla muutoksla: - Kokkolan suomenklellsen lukion toimlnta keskitetään nykyisestä kahdesta tolmlplsteestä yhteen, Torikatu 41:n koulurakennukseen, jossa toimii tällå hetkellä KYL:n lukiotoimipiste alkaen. Sen seurauksena Länsipulston koulun (7-9 luokat) oppilaat s[oltetaan muihin kaupunklkeskustan kouluihin, nlin että pitkällä tähtäimellä voidaen luoda 1-g luokan yhtenäisen perusopetuksen kouluja, - Ylläpidettävien 1-6 vuosiluokkien koulujen vähimmäisoppilasmääräraja nostetaan nykyisestä 32 oppilaasta 48 oppilaaseen, Joka merkitsee käytännössä 2-opettajaisten koulujen lakkauttamlsta al kaen vaiheittain. Chydeniuksen uuden koulun valmistuttua 219 Rödsön ja Vlttsarln koulut yhdistetään siihen. Kyrkbackenin koulu yhdistetään Villan kouluun 219 lisätilojen rakentamisen valmlstuttua, - Halkokarln, Hakalahden Ja Jokilaakson koulujen rakennus- ja peruskorjaushankkeista laaditaan esiselvltys vuonna 218. Tavolttê na on muodostaa Jokllaakson Ja Hakalahden koululsta yhtenälnen peruskoulu (eslopetus ja vuoslluokat 1-9) Ja Halkokarin koulusta myös yhtenäinen peruskoulu (esiopetus Ja vuosiluokat 1-9) 22-luvun alkupuolella. - Työryhmä Jätti avoimeksl Yksplhlalan koulun ratkaisun, koska slltä el saavutettu ykslmielisyyttä. YkspihlaJan koulun tolmlnta Jatkuu toistaiseksl väistötllolssa Vlngenkadun kilnteistössä. - Varhalskasvatuksessa on tavoltteina plentên ykslkölden yhdlståmlnen suuremmiksl kaupunklkeskustan alueella. Raportlssa on lukuisla llltteitä, joista selvlää oppllas- Ja lapslmäärän kehitys, palvelujen henkllöstö-, kllnteistö- Ja tuklpalvelujen kustannuslaskelmat rakennemuutosten osalta. Laskelmlen yhteenvedot ovat raportissa. 3

4

5

6 Pølve luve rkkoie n tavo itetilo 22-l uv u I la 1.9.L2.216 I Taustaa Vuoden 217 talousarvlon laadinnan yhteydessä vs, kaupunginjohtaja Stina Mattila asetti päätöksellään ( S 93) työryhmän, jonka tehtävänä oll arvioida uudelleen kaupunginvaltuuston perusopetuksen palveluverkosta tehty päätös (S ). Kaupunginjohtaja nimesi palveluverkon kehittämistyöryhmään Timo Mämmin, Peter Johnsonin, Kim Salon, P-O Nyströmin, Kai Kytölaakson, Jari Saarisen, Olli Karikon ja Outi Teerikangas-Lerssin. Puheenjohtajana toimi kaupunginiohtaja. Tehtävänanto kattoi opetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen palveluverkot eli ryhmäperhepäiväkodit, päiväkodit, peruskoulut ja lukiot. Aiemmin FCG on tehnyt vuonna 215 Kokkolan perusopetuksen palveluverkosta selvityksen, joka on käsitelty opetus- ja kasvatuslautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa syksyn 215 aikana, Toimivalta kouluverkkoasioissa kuuluu Kokkolassa kaupunginvaltuustolle, Valtuuston päätös syntyi yl imääräisessä kokou ksessa ,21 5. Kokkolan lukiokoulutuksen palveluverkkoa on käsitelty kolmeen otteeseen vuonna 29 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen, Lukion palvelurakenteen uudistamisesta tehty esitys (3,8.213) käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 3.2,214 ($4). Kaupunginvaltuusto päätti, että Lucina Hagmanin lukio lakkautetaan ja 1,8.216 alkaen perustetaan yksi suomenklelinen lukio, jolla on kaksi toimipistettä, Länsipuisto ja Kiviniitty. Kokkolan suomalainen lukio on aloittanut päätöksen mukaan toimintansa Varhaiskasvatuspalvelujen osalta palveluverkkopäätöksiä ei hallinto- ja toimintasääntöjen mukaan tarvitse viedä kaupunginvaltuuston käsittelyyn, vaan ne voidaan tehdä lautakuntatasolla. 2 Kokkolan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkkojen uudelleen arvioinnin tarve ja periaatteet Valtakunnallisen sote-uudistuksen myötä yli puolet kaupungin palveluista ja taloudesta siirtyy ensin maakunnalliselle Soite-kuntayhtymälle vuoden 217 alusta ja sen jälkeen maakunnalliselle Järjestäjälle vuonna 219, mikäli sotelakiuud istus toteutuu. Sen jälkeen sivistystoimesta tulee kaupungin suurin toimiala Ja kaupungintalouden kestävyyden kannalta on ratkaisevaa, että uuden kaupunkiorganisaation toiminta perustuu kestävälle taloudelle. Palvelujen laadun turvaamiseksi on perusteltua tarkastella varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palvelurakennetta siten, että tavoitteena on suuremmat, elinvoimaiset ja kehityskelpoiset yksiköt. 4

7 Po lve luverkkoje n tovoitet lo 22-l uv u I I o 1.9.L2.2L6 Palveluverkkojen uudel leen arvioinnin tarve nousee myös talousnäkökulmasta, Vaikka viime vuosina on investoitu rohkeasti uusiin koulu- ja päiväkotirakennuksiin, on korjausvelka edelleen kasvanut ja peruskorjausta odottaa moni kouluyksikkö. Kaupungin kasvun myötä oppilas- ja lapsimäärät kasvavat, joten varsinkin ns. vanhan Kokkolan alueella tarvitaan lisätilaa kasvaville ikäluokille. Samaan aikaan kaupungin velkamäärä kasvaa. Vuoden 217 raameista päätettäessä kaup ungi nva ltu usto hyväksyi periaatteen, jon ka m u kaan han kkeita tulee harkita tarkoin ja niiden rahoittamisessa on käytettävä muita keinoja kuin velan ottamista kaupungin taseeseen. Kaupungin rahoitustilanne saattaa edelleen vaikeutua, kun maakunnallinen hallintomalli käynnistyy 219 ja suuri osa nykyisistä kuntaverotuloista siirtyy maakunnallisten palvelujen ylläpitämiseen. Pa lveluve rkkojen uude I lee n arvioin ni n periaatteet: 1 Palvelutarpeen kehittyminen kaupungin kasvun ja kaupunkirakenteen kehittymisen myötä 2 Opetus- ja kasvatuspalvelujen kehittyminen uusien varhaiskasvatussuunnitelmien ja opetussuunnitelmien tavoitteiden suuntaan 3 Kasvun Ja oppimisen pedagogisten jatkumoiden vahvistaminen oppimisympäristöjen kehittämisessä 4 Yksikölden yhdistäminen ja monitoimitaloratkaisut palvelumuotoilun parantamiseksi, 5 Taloudellisen tehokkuuden parantaminen ja menoleikkausten tekeminen henkllöstö-, kiintelstö- ukustannuksista tähtäimellä. Edellåi mainlttujen periaatteiden pohjalta tarkastellaan tässä raportíssa palveluverkkoja alkaen lukiokoulutuksesta, siirtyen sitten perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. 3 Kokkolan lukiokoulutuksen palveluverkon kehittäminen Kaupunginvaltuuston päätös ( $a) ei ollut suomenkielisen lukiokoulutuksen kehittämisraportin ehdotuksen mukainen. Raportissa ehdotettiin suomenkielisen lukiokoulutuksen keskittämistä Länsipuiston koulun ja KYL:n tiloihin Torikadulle. Kahden toimipaikan mallin etuna oli se, että näin eitulisi muutoksia perusopetuksen yläluokkien opetukseen keskikaupungin alueella. Käytännössä kahden toimipaikan malli on tuottanut ongelmía opiskelijaksi ottamisessa, koska lukioon hakeutuvien toiveet eivät kohtaa yksikölssä tarjolla olevaan kapasiteettiin. Tämä ongelma poistuisi, jos toiminta keskitettäisiin samaan kouluraken nukseen. Lisäksi fyysisesti yhteisessä rakennuksessa opetusryhmien koon tasaaminen olisi helpompaa, valinnaisuus toteutuisi pa- 5

8 Polv e luve rkkoie n tovo iteti lo 22' I uv u I la 1_9.L2.216 remmin ja yhteisöllisyys toteutuisi sekä oppilaiden että henkilökunnan kohdalla nykyistä paremmin. perusopetuksen palvelurakenteen kehittäminen keskikaupungin alueella on riippuváinen lukion toimipaikkaratkaisusta. Jos lukiotoiminta keskitetään, niin siitóin perusopetuksen rakenteiden muokkaamiseen tulee enemmän mahdollisuuksia. KehittämlstoimenPide Kokkolan suomalainen lukio keskitetään Yhteen tolmipaikkaan Suomenkielisen lukiokoulutu ksen yhd istäminen Vaikutukset Avaa mahdollisuuksia perusopetuksen palveluverkon uudistamiseen ja luklon monipuoliseen kehittämiseen Tavoitteet Opiskelijavalinta Vetovoima Kurssitarjonta Yhteisöllisyys Taloudellisuus Aikataulu Valmistelu kouluverkkopäätökseen alkaa Yhdistyminen 1,8.218 Länsipuiston/ KYL:n tiloihin, Suomenkielisen lukiokoulutuksen yhdistäminen vaati muutoksia sekä lukion toimintaan että myös perusopetuksen 7-9 luokkien toimintaan. Muutoksen ajankohdaksi 1,8.218 on realistinen, koska lukion rakennemuutos heijastuu laajalti perusopetuksen 7-9 luokkien toimintaan kaupungin keskustassa ja vaatii myös oppimisympäristöjen uudistamista, joiden suunnittelu ajoittuu alkuvuodelle 2O17 ja toteuttamlnen koulun lomien ajaksi Kustannukset tarkentuvat suunnittelun etenemisen myötä. Pitkällä tähtäimellä on muistettava, että lukion opiskelijamäärä todennäköisestí nousee perusopetuksen päättävän ikäluokan suurentuessa 22-luvulla' Siinä valheessa, kun perusopetuksen välstötilojen tarve päättyy Vingenkadun kiinteistössä, suomalainen lukio saa sieltä lisätiloja käyttöönsåi 22-luvun alkupuolella. Kokkolan ruotsinkielisen luklon osalta on todettava, että sen toiminta on vahvasti sidoksissa ruotsinkielisen Donnerskan koulun (7-9 lk) toimintaan. Yhdessä valheessa suunniteltiin myös suomen- Ja ruotsinkielisen lukioiden toiminnan yhdistämistä, mutta esteenä olija on edelleen rilttävän suuren koulukiln' teistön puuttuminen kaupungista, Toisaalta KSG:n kannalta on mielekkäämpää jatkaa verkostoyhteistyötä alueen muiden ruotsinkielisten lukioiden kanssa, josta on vuosien kokemukset ja hyvät tulokset' 6

9 Polveluverkkojen tovoitetilo 22-luvullo suomalaisen lukion sijoituspaikaks on aiemmankin valmistelun pohjalta perusteltua, että se tulisi toimimaan Torikatu 41 kiinteistössä, koska se volsi tulevina vuosina käyttää Vingenkadun kiinteistön tiloja lisätiloina. Kuviossa 1 on esitetty suomenkielisen lukion opiskelijaennuste kolmen eri skenaarion valossa. Ensimmäinen skenaario on, että lukioon valikoituu ikäluokasta 5,2 o/o,loka on nykyinen taso. Toinen skenaario on, êttä lukion vetovoima líevästi nousee 52,5 o/o:änja kolmas, että vetovoima nousee paljon eli 55, o/o ikäluokasta. Laskelman pohjana ovat tällä hetkellä (216) peruskoulussa olevat ikäluokat Ja alle kouluikäisten lkåluokat Kokkolassa. Laskelmassa ei ole huomloitu oletettavaa kaupungin asukasmäärän kasvua, ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrän lisääntymistä ja aineopiskelijoita. 4. vuosikurssin opiskelijamäärä on vakioitu 2 opiskelijaan, vaikka oplskelijoiden määrä on hieman korkeampi. Kaikki nämä tekljät vielä nostavat opiskelijamäärää, mutta niitä on vaikea arvioida. a I 'n o t 9 lm æ t'æ t( 4 Kokkol n ruon. hl iokoulutuk on oplrkrlffrmllrtrnn r tr 217-2t2 kolmt ken rlot lukuvuo lttrln t5 æt to9 9t 9t9 t9!, t 4 Jt -t t6t t Jt t 9 ltr i ll. tst tto æ9 tl al 195 tu M tl' 7ltÞ +trviirun l so!o,21ó { Lls/ã ruu 52,tf +5uri æuu 55,L t tø oc"d./nnpr"f CPr/.,fdf "d doo"""""d..f *d Kuvlo 1. Kokkolan suomenkielisen lukiokoulutuksen opiskelijamääräennuste 2O17-2O32kolmen skenaarion valossa (nykyinen taso 5,2%, lievå nousu 52,5o/o, suuri nousu b5,%) Nykykehityksenkin valossa näyttää siltä, että lukion opiskelijamäärä ylittää 8 opiskelijan rajan viiden vuoden kuluessa, jolloin Torikatu 41:n koulurakennus käy ahtaaksi siitäkin huolimatta, että keskiarvorajaa on jo nostettu. 7

10 Palve luv e rkkoje n tovo iteti lo 22 -luv ul lo Kokkolan perusopetuksen palveluverkon kehittäminen Kuviossa 2 on ennakoitu perusopetuksen oppilasmäärän kehitystä kokonaisuudessaan Kokkolassa vuosina Ennakointi osoittaa kehitystrendin, mutta siinä on epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät kieliryhmäjakoon alle kouluikäisten ikäluokissa. Ennakoinnin tarkkuus heikkenee 22-luvulle mentäessä, mutta se näyttää kehityssuunnan. Oletettavaa on, että tarkastelujakson lopulla vuosina oppilasmäärä on selvästi kuvion osoittaman kehityksen yläpuolella muuttoliikkeen takia. Näin on tapahtunut kaikkien 21 - luvulla tehtyjen oppilasennusteiden kohdalla, Ennusteeseen ei ole yhdistetty Kokkolan kaupungin ennakoitua väestönkasvua eikä esimerkiksi pientalorakentamlsen vaikutusta, joka säätelee lapsiperheiden määrän kehitystä kaupungissa, eikä kaupungln erialueitten oppilasmäärän kehitystä, Lukujen pohjana ovat vain nykyiset oppilasmäärät ja tilastoidut syntyneiden lasten määrät vuoden 215 loppuun saakka. 6 Kokkolan perusopetuksen oppilasmäärä , ennuste 2Ot s1 ss24 ss21 s qF 4E t Ì.2 4 t- 3 3 è À o 2.-FYht. +Suomenk " -ßuotsink, 1 82L '197 * G 7û2 74 -{. "oy'.,*""é norn*n,o,"" "/ ".""" """-,-t. Kuvio 2. Kokkolan perusopetuksen oppilasmäärän ennuste vuosllle Oppilasmäärän kehityksen pohjana on käytetty tilastotietoja oppilasmäärästä (2O.9.216) ja väestörekisterin tietoja (elokuu 216) syntyneiden ikäluoklsta. Tämän mukaan lukuvuoteen 2O2-221 mennessä perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa noin 111 oppilaalla verrattuna lukuvuoden alkuun Sen jälkeen kasvu näyttää kääntyvän laskuun, mutta oletettavaa on, että muuttoliikkeen vaikutuksesta kasvu jatkuu edelleen 22 luvulla. I

11 Po lveluv erkkoje n t ov o iteti lo 22-l uv u I I ø Kasvu kohdistuu suomenkielisen perusopetuksen oppilasmäärään (+ 189 oppilasta). Ruotsinkielinen perusopetuksen oppilasmäärä hieman pienenee (- 57 oppilasta). Tosin oppilaat eivät mene ruotsinkieliseen perusopetukseen juuri sillä tavoin, kun heidät on merkitty väestörekisteritietojen mukaisesti ruotsinkiellsiksi. Ruotsinkieliseen perusopetukseen menee vuosittain keskimäärin 14 oppilasta enemmän kuin kielijakautuman perusteella voisiolettaa. Todellinen jakautuma selviää vasta kouluun ilmoittautumisen yhteydessä, kun kaksikielisissä perheissä joudutaan tekemään valinta. Valinnan laillisena perustana on se, että oppilaan tulee hallita koulun opetuskieli riittävän hyvin. Tarkemmin kaupungin oppilasmäärän kehitys myös alueittain selviää Kokkolan perusopetuksen oppilasmääräennusteesta 216 llltteessä l. Perusopetuksen toteutunut oppllasmäärä Kokkolan kaupungin erl alueilla vuoslna on llltteessä 2, 4.1 Perusopetuksen ratkaisut tukemaan yhtenäistä perusopetusta Valtakunna llisesti perusopetuksen kehittämi nen on eden nyt yhtenäisen perusopetuksen ja yhtenäiskoulujen perustamisen suuntaan. Kokkolassa toiminnallisesti saman katon alla koko perusopetuksen ajan on mahdollista saada opinpolku vain lsokylän monitoimitalossa, jossa on valmius myös 7-9 luokkien opetukseen (tällä hetkellä erityisopetusta vuosiluokilla 1-9) ja Torkinmäelle vuonna 21 7 valmistuvassa päiväkodissa ja peruskoulussa. Hallinnollisesti Lohtajan koulu ja Lohtajan kirkonkylän koulu sekä Marttilan koulu ja Lucina Hagmanin koulu toimivat yhtenäisen perusopetuksen puitteissa mm. tilankäytön ja hallinnon puitteissa. Suomenkielisen lukiotoiminnan keskittämisen jälkeen avautuu mahdollisuus perusopetuksen uusien rakenteiden käyttöönottoon. Se edellyttää kuitenkin hyvää suunnittelua niin pedagogiikan kuin henkilöstösuunnittelun suhteen. Torklnmäen päiväkodin ja koulun valmlstumlsen jälkeen Hakalahden kouluun vapautuu muutamaksi vuodeksi oppllaskapasiteettia ennen kuin Halkokarin alueen kasvu täyttää sen, Se antaa mahdolllsuuden tasata oppilasmääriä niin, ettel Klvlnlltyn yläkoulu kasva lähes 67 oppllaan suurulseksl. Pitkällä alkavälillä voitaislinkin suunnltella oppilasvirtoja niin, että yhä useampi peruskouluyksikkö toimisi esiopetuksen ja perusopetuksen 1-9 luokkien kouluina. Tällä tavoin voitaisiin myös vastata kasvaviin oppilasmääriin kanta- Kokkolan alueella. Kokkolan perusopetusalueiden oppilasmäärän kasvu on suurinta ltäreitin alueella, jossa on tällä hetkellä ( ) yhteensä oppilasta. ltäreitin kolme suomenkielistä koulua Halkokari (1-6 lk), Jokilaakso (1-6 lk) ja Hakalahti (7-9lk) tulisi peruskorjata 22luvulla, koska ne osittain tai kokonaankin tulevat raken nusteknisen elinkaaren päähän. Itäreitln oppilasmääräkehityksestä (+ 243 oppilasta vuoteen 222 mennessä) johtuen kouluilla on myös laajennustarpeita, vaikka Torkinmäen koulun ja päi- 9

12 Palve I uverkkoje n tovo i te tila 22-l uv u I lo väkodin valmistuminen h eman helpottaa tilannetta. Ratkaisuksi ltäreitin alueelle voidaan kehittää sellaista vaihtoehtoja, jolssa koulujen toiminta ja oppimisympäristöt muutetaan esiopetuksesta koko perusopetuksen kattavaksi yhtenäiskouluiksi sekä Hakalahden ja Jokilaakson koulujen toiminta yhdistetään uudisrakennuksen myötä 22-luvulla. Yhtenäiskoulut tuovat mahdollisuuksia pedagogiikan kehittämiseen ja lisäksi lisäävät taloudellista tehokkuutta ja tuottavuutta. S uomenkielisen perusopetuksen kehittäm inen yhtenäiskou luja luoma lla Kehittämistolmenplde Valkutuksst Tavoitteet Alkataulu Kokkolan suomalaisen lukion keskittämisen jälkeen Länsipuiston koulun (7-9 lk) oppilaita ohjataan Hakalahden ja Kiviniityn kouluihin. Tarvittaessa myös lsokylän ja Torkinmäen kouluihin Ensi vaihe, josta jatketaan oppilaaksisottoalueiden (1-9 lk) uudelleen muodostamiseen kanta-kokkolan alueella Perusopetuksen yhtenäisyyden vahvistaminen Opinpolun yhtenäisyys Yhteisöllisyys Taloudellisuus Valmistelu kouluverkkopäätökseen alkaa Ensimmäinen vaihe alkaa Hakalahden ja Jokilaakson koulujen tilatarpeet yhdistetään ja uudisrakennuksessa koulutilat esiopetukselle ja perusopetukselle 1-9 tk Opinpolun yhtenäisyys Oppilaaksisottoalueiden (1-9lk) uudelleen muodostamiseen Itäreitin alueella Perusopetuksen yhtenäisyyden vahvistaminen Yhteisölllsyys Taloudellisuus Toinen vaihe alkaa2o22, kun Hakalahden ja Jokilaakson koulujen uudlsrakennus valmistuu Halkokarin koulun peruskorjauksen yhteydessä koulutilat esiopetukselle ja perusopetukselle 1-9lk Oppilaaksisottoalueiden (1-9lk) uudelleen muodostamiseen Itäreitln alueella Perusopetuksen yhtenäisyyden vahvlstamlnen Opinpolun yhtenälsyys, Yhteisöllisyys Taloudellisuus Kolmas vaihe alkaa224, kun Halkokarin koulun peruskorjaus ja laajennus valmistuu 4.2 Perusopetuksen l-6 vuosiluokkien kouluverkon tiivistäminen ja kehittäminen Vastaavasti vuosiluokkien 1-6 koulujen toiminnassa tulee etsiä uusia ratkaisuja. Kouluverkon tiivistämistä edellyttää myös Chydeniuksen koulun hankkeen toteuttaminen. Tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole perusteltua ylläpitåiä 1

13 Polveluverkkojen tovoìtetilo 22-luvullo pieniä kouluyksiköitä, joiden oppilaat voitaisiin sijoittaa uusiin ja laadukkaimpiin oppimisympäristöihin. Alun perin Chydeniuksen koulun esiselvityksessä (215) ratkaisuvaihtoehdoksi esitettiin, että Chydeniuksen koulun valmistuttua kaksisarjaisena kouluna, sen toimintaan yhdistettäisiin Rödsön ja Vittsarin koulut. Laajan keskustelun jälkeen tämä ratkaisu on taloudellisesta ja koulujen pitkän tähtäimen kehittymisen kannalta hyvä ratkaisu. Näiden koulurakennusten ylläpitäminen ja pitkällä tähtäimellä eteen tuleva peruskorjaus ei ole kokonaistaloudellisesti järkevää. Kyrkbackenin koulun esiselvitystä on jatkettu vuonna 216 kouluverkkokäsittelyn pohjalta. Jatkotyön yhteenvetona työryhmä (216) esittää, että Kyrkbackenin koulun toiminta yhdistetään Villan kouluun laajentamalla sitä joko nykyisen rakennuksen kylkeen taierillisellä lisärakennuksella. Opetus- ja kasvatuslautakunta on hyväksynyt tämän ratkaisun periaatteellisena ratkaisuna jatkovalmistelun pohlaksi. (S ') Kouluverkkosuunnitelman (215) tavoitteena oli laatia suunnitelma peruskouluverkon tiivistämisestä. Seuraavassa on laadittu suunnitelman vaihtoehto 4:n pohjalta toimenpide-esitykset kokonaistaloudeltaan optimaaliseksi kouluverkon tiivistämisesitykseksi vuoteen 22 mennessä. Tiivistämlsen lähtökohtana on, että ylläpidettävän kouluyksikön vähimmäisoppilasmäärä nostetaan nykyisestä 32 oppilaasta 48 oppilaaseen. Käytännössä tämä merkitsee kahden opetusryhmän kokoisten kouluyksiköiden lakkauttamista ja yhdistämistä lähimpään naapurikouluun. Lisätietoja kou I usu u nn ittel un tausto ista, toi men piteistä ja vaikutu ks ista löytyy vuoden kouluverkkoselvityksestä sekä Yksipihlajan, Chydeniuksen, Kyrkbackenin ja Peltokorven koulujen esiselvityksistä. l-6 vuosiluokkien koulut Toimenpide Ghydenlus Uudisrakennus valmistuu vuonna 21 9 Kyrkbacken Rödsö SåKa Vllla Vittsar Ei peruskorjausta, tolmlnta lakkaa ja oppilaat siirretään Vlllan kouluun, jonka laajennetut tllat ovat käytössä vuonna 219 Toiminta lakkaa, oppilaat sllrretëiän Chydenluksen kouluun vuonna 219 Toiminta jatkuu, muuttuu 3-opettajaiseksi 221 mennessä Muuttuu 2-sarjaiseksi, kun Kyrkbackenin alueen oppilaat siirtyvät kouluun 219 Toiminta lakkaa, oppilaat siirretään Chydeniuksen kouluun tl

14 Polveluverkkojen tovoitetilo 22-luvulla vuonna 219 ja Alaviirre Rahkonen Ykspihlaja Toiminta lakkautusuhan alla, oppilaat siirretään myöhemmin Chydeniuksen kouluun. Muutos vaatii tarkkaa toiminnallista ja talousvaikutusten arviointia. Arvioidaan uudelleen vuonna 2Q19, kun Chydeniuksen koulu valmistuu ja tarvittaessa uudelleen vuonna 222 Toiminta lakkaa oppilasmääräennusteen perusteella ja yhdistetään Lohtajan kirkonkylän kouluun Toiminta lakkaa ja yhdistetään Veikko Vionojan kouluun yhteisen oppilasmääräennusteen perusteella Koulu toimii Vingenkadun kiinteistössä. Koulun tilaa arvioidaan uudelleen mm. kun Kvikant-Koivuhaka-Ykspihlajan alueen kehitys on edennyt (kaavoitus). Mikäli koulutilat toteutetaan, on hanke tarkoituksenmukaista toteuttaa päiväkotihankkeen kanssa yhdessä (54-6 paikkaa), jolloin nykyisistä vuokratiloista luovutaan. Peltokorpi Oppilasmäärän kasvusta johtuen nykyinen vuokraparakki korvataan suuremmalla alkaen ja koulu järjestää kyydityksen lähikoulujen liikuntasaleihin sisäliikuntaa varten 4.3 Ratkaisujen taustalla vaikuttavat tekijät ja erityiskysymykset Alaviirteen koulun yhdistäminen Lohtajan kirkonkylän kouluun ei oppilasennustejakson alkuvaiheessa toisi opetusryhmien koon takia opetuksen henkilöstösäästöjä lainkaan, Tehostumista tapahtuisi vuosina , kun Kirkonkylän alueella oppilasmäärä kasvaa ja vastaavasti Alaviirteen alueella oppilasmäärä pienenee. Koulussa olisi kuusi opetusryhmää ja esiopetusryhmä. Ryhmäkoot olisivat lähes optimaalisia. Rahkosen koulun yhdistäminen Veikko Vionojan kouluun perustuu arviointiin koulurakennuksen kuntoluokasta ja tilojen toimivuudesta. Veikko Vionojan koulussa on tehty peruskorjaus (86 htm2) ja laajennus (74 htm2) vuonna 22. Vionojan koulussa ei ole kertynyt korjausvelkaa lainkaan, kuntoluokka on hyvä (yli 9%) ja tilat ovat ajanmukaiset. Rahkosen koulussa kuntoluokka on 57,51 % ja korvausvelkaa oli vuonna 215 kertynyt4s2 998 euroa FCG:n laskelman mukaan. Yleinen tavoite on, että rakennusten kuntoluokka olisi 75 %, joten Rahkosen koulurakennus jää sen alle ja selvästi alle Veikko Vionojan koulun kuntoluokan. Näin ollen Veikko Vionojan koulutilojen käyttö merkitsee, että jatkossa tiloihin ei tarvitse tehdä L2

15 Polveluverkkojen tavoitetilo 22-luvullo peruskorjausta lähivuosikymmeninä. Vionojan koulu on myös esteetön koulu ja hleman suurempi (1 546 htm2) kuin Rahkosen koulu (1 499 htm2) Koulujen yhdistäminen edellyttää kokonaistaloudellista arviointia siten, että lähtökohtaisesti kaikki kaupungin toiminnot Rahkosen koululla on arvioitava uudelleen, Rahkosen monitoimitalolla toimii koulun lisäksi varhaiskasvatuksen yksikkö, kirjasto sekä liikuntapalveluita (liikuntasali). öjan koulun kohdalla palvelurakenteen muutos vaatii tarkkaa toimínnallista ja talousvaikutusten arviointia, Tarkoituksena on arvioida tilanne uudelleen vuonna 219, kun Chydeniuksen koulu valmistuu ja sen jälkeen tarvittaessa vuonna 222 uudelleen. Taustalla on koulurakennukseen ja siihen liittyvän kyläkeskuksen tulevaisuus. Vaikka oppilasmäärän perusteella koulun toiminta voltaislinkin lakkauttaa, niin tulee ottaa huomioon, että aiemman toteutumattoman oppilasmääräarvion takia koulukiinteistön peruskorjaukseen ja laajennukseen on investoitu huomattavasti eli yhteonsä yli 1, miljoonaa euroa vuosina Koulussa ei ole omaa ruokalaa elkä lllkuntasalla, vaan ne on vuokrattu kylätalolta, Jota ylläpltää kyläyhdistys. Yhdistys voisijoutua kestämättömään taloustilanteeseen, jos koulu lakkautetaan. Kokkolan kaupunki on antanut omavelkaisen takauksen Ojan kyläyhdistyksen velkojen vakuudeksi. Ykspihlajan koulun ja päiväkodin hankkeen osalta on valtuusto tehnyt rakentamlspäätöksen kokouksessaan / 86 S. Työryhmän enemmistön kannan mukaan ratkaisut Ykspihlajan koulun ja päiväkodin hankkeen suhteen jäävät avoimiksi, eli koulu jatkaa toimintaansa Vingenkadulla ja Ykspihlajan päiväkotijatkaa toimintaansa osuuskunnan vuokratiloissa. Kun suunnitelmat Koivuhaan asuntoalueen laajentumisesta Kvikantin alueella tulevat ajankohtaisiksi, tulee Ykspihlajan koulun ja päiväkodin rakennushanke uudelleen arvioitavaksi. Siihen saakka Ykspihlajan koulu toimisi Vingenkadun kiinteistössä ja oppilasmäärän kehittymistä seurataan Koivuhaka-Ykspi hlajan alueella. Ykspihlajan koulun yhdistämisestä Koivuhaan kouluun keskusteltiin, mutta siihen liittyy sekä toiminnallisia että pedagogisia haasteita ja riskitekijöitä. Mikäl Ykspihlajan koulun oppilaat yhdistetään Koivuhaan kouluun, on Koivuhaan koulua laajennettava lisärakentamisella, 5 Vingenkadun kiinteistö perusopetuksen väistötiloina sekä lukion ja varhaiskasvatuksen tilaresurssina Vingenkadun kiinteistöstä on muodostunut monitoimitalo, jossa on väistötiloiksi soveltuvia opetustiloja, nuorisopalvelujen tilat, museon hallinnon tilat sekä opetuspalvelujen oppilashuollon henkllöstön tllat. Kyrkbackenin koulu on toiminut keväästä 214 Vingessä ja Ykspihlajan koulu syksystä 214 alkaen. Jos Kyrkbackenin koulu jäisi tähän kiinteistöön pysyvästi, Vingenkadulle jäisi edelleen perusopetuksen väistötiloiksi tai lukiotoiminnan tilaresurssiksivajaat 2 htm2. Kyrkbackenin koulun esiselvityksen 13

16 Palv el uv e rkkojen tov oiteti lo 22 - I uv u I la L jatkotyössä 216 tuli optimaaliseksi ratkaisuksi koulun tilatarpeen yhdistäminen Vlllan kouluun ja opetus- ja kasvatuslautakunta vahvisti tämän jatkovalmistelun periaatteeksi ($ ,216), Varhaiskasvatuksen käyttöön Vingekadun kiinteistöstä parhaiten sopisi E-osa, jossa tällä hetkellä on Ykspihlajan koulu väliaikaisesti. Päivähoitopaikkoja tuohon osaan sopisi noin 8, mutta se edellyttäisitoiminnallisia muutoksia tiloihin, esim, sisäänkäyntien osalta eteistiloihin sijoitettavia kuraeteisiä ja kuivatustiloja. Jos Vingenkadun kiinteistöissä toimisi kolmen tai neljän ryhmän päiväkoti, tarkoittaisi se paikkaa. Kiinteistöön jäisi silti väistötilakäyttöön ja lukion tilaresurssiksi noin 18 oppilaan tilat. Tosin peruskoulun yläluokkien toiminta aineluoklcajärjestelmässä vaatii enemmän tilaa kuin 1-6 luokkien luokanopettajajärjestelmän mukainen opetustoiminta. Tulevaisuutta ennakoitaessa on selvää, että Vingenkadun kiinteistön tiloja tarvitaan jatkossakin perusopetuksen väistötiloiksi. Vingen tilat ovat helpommin käyttöön otettavissa, laadukkaampia ja taloudellisempia kuin parakkikoulutilat. Osa koulujen peruskorjauksista tai laajennushankkeista on kuitenkin suoritettava niin, että koulujen vanhat tilat ovat käytössä rakennusvaiheen aikana. Tällä hetkellä (121216) näyttää siltä, että vaikka Vingenkadun tiloja tarvitaan väistötiloiksi myös Rytimäen koulun ilmastointikorjausten ajaksi ( ), niin lisäksi niitä saatetaan tarvita myös Länsipuiston koulun sisäilmaa parantavien korjauksien ajaksijoidenkin Länsipuiston ryhmien käyttöön vuosina Varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittäm inen Varhaiskasvatuspalvelujen palveluverkkojen arviointija kehittäminen on erittäin haasteellista. Varhaiskasvatuspalveluiden käyttö on huoltajille täysin vapaaehtoista ja siksi vaikeasti ennakoitavissa. Tällä hetkellä Kokkolassa nuoremmissa ikäryhmissä käytetään vähemmän varhaiskasvatuksen palveluja kuin valtakunnassa keskimäärin. Lapsen lähestyessä esiopetusikää (4-5 v.), osallistutaan myös Kokkolassa enemmän varhaiskasvatukseen, mutta kuitenkin alle valtakunnallisen keskiarvon. Esíopetukseen osallistuminen (6 v.) on uuden lainsäädännön mukaisesti velvoittavaa. L4

17 Pa lve I uv e rkkoje n tavo tet lo 22- I uv u I I a Va rhaiskasvatussopimukset 2t ,- <1 ' 228 2StO f \,,4F !\ --,-1) OO 2I4t 215 2tSS L7O 2L75 277s 2t8O {F Ennuste 3 Ennuste 2 + Ennustel 1 5 2t6 2t L Kuvio 3. Kokkolan varhalskasvatuksen lapslmäårän nnuste vuosille Kuvlossa 3 on kuvattu mahdolllnen varhaiskasvatussopimusten määrän kasvu. Ennuste 1 on laadlttu erlttäln maltllllsen kasvun mukaan. Nykyinen määrä kasvaa hlukan tal pysyy melkein ennallaan. Nykyisten varhaiskasvatuspaikojen tehostaminen riittää. Ennuste 3 kuvaa valtlon talousarviossa 216 olevan yli 4 -vuotiaiden lasten lkäluokan osallistumista varhaiskasvatukseen g5 o/o:sti vuoteen 22 mennessä. Ennuste 2 on keskimääräinen ennuste, Jossa noin 8 % yli neljävuotiaiden ikäluokasta osallistuu varhaiskasvatukseen. Ennusteet Eivät sisällä mahdollista kotihoidon tuen muutosta. Ennusteet 2 Ja 3 vaativat varhaiskasvatukseen lisätilaa ja uusien yksiköiden suunnlttelua. Varhaiskasvatuksen käyttöä on uudella lailla rajattu niin, että jokaisella lapsella on oikeus vanhempainrahakauden jälkeen varhaiskasvatukseen ainakin 2 h/vko, Työstä tai opiskelusta johtuen oikeus on laajempl, Tämän muutoksen vaikutusta eitällä hetkellä pystytä arvioimaan, vaan se nähdään myöhemmin. Valtakunnallisesti on ollut esillä kotihoidon tuen muutokset huoltajille. Muutoksen vaikutusta on vaikea ennakoida. Mikäli kotihoidon tukea aletaan jakaa huoltajien kesken, lapset saattavat tulla yhä nuorempina varhaiskasvatuksen palveluiden pliriin. 15

18 Po lve I uve rkkoie n tovo tet lo 22-luv u ll o Muutoksilla opetuspalveluiden palveluverkkoon on vaikutusta varhaiekasvatuksen palveluverkkoon. Siksi on tärkeää huomioida kokonaisuuksia. Kaikki muutokset tulee arvloida kokonaisuuksina lukiokoulutuksesta aina varhaiskasvatukseen saakka. Varhaiskasvatuksessa samoin kuin muissakin palveluissa tulisi päästä suurempiin kokonaisuuksiin, koska plenet yksiköt ovat kalliita ylläpitää. Suuremmissa yksiköissä on selkeitä synergiaetuja pienempiin yksiköihin verrattuna. Koska varhaiskasvatuspalvelu on lähipalvelua, tarkastellaan varhaiskasvatusta tässä asiakirjassa lähipalvelujen näkökulmasta. Lohtajan alue Varhaiskasvatus on Lohtajalla saanut lisätilaa päiväkodin yhteyteen vuoden 216 alusta. Tällä on pystytty vastaamaan laajentuneeseen tarpeeseen sekä lakkauttamaan yksi väliaikainen ryhmäperhepäiväkoti. Esiopetus on siirtynyt jo aikaisemmin päiväkodilta koululle. Esiopetuksen tulee jatkaa koululla siitäkin huolimatta, että Alaviirteen koulu yhdistettäisiin Lohtajan kirkonkylän koulun yhteyteen. Koulun tiloissa tulee huomlolda esiopetuksen ja siihen liittyvän varhaiskasvatuksen tilojen vaatimukset. Yksi luokkatila ilman jakotiloja ei ole koskaan hyvä ratkaisu. Esiopetuksen pysymistä koululla puoltaa myös juostava koulunaloitus. Marinkaisten osalta varhaiskasvatus järjestetään kahdella ryhmäperhepäiväkodilla. Esiopetus toimii koululla. Jos koululta vapautuu tiloja, pitää tarkastella varhaiskasvatuspalvelujen mahdollista sijoittumista koulun tiloihln. Kälvlän alue Kälviän alueen osalta varhaiskasvatuspalveluja täytyy tarkastella kokonaisuutena. Kun Peltokorven koulun viereen tulee lisätilana parakit, siirtyy esiopetus 1-2 luokkien yhteyteen ja näin päiväkodille tulee noin 14 lapsen lisätila. Tällä toimenpiteellä voidaan luopua Kälviällä (kirkonkylä) yhdestä ryhmäperhepäiväkodista (8 paikkaa). Tämä linjaus on hyväksytty opetus- ja kasvatuslautakunnassa Peltokorven koulun esiselvityksen käsittelyssä (S ' Vuodelle 218 on kaupungin talousarvioon esitetty investointimäärärahaa Pajulinnun päiväkodin laajentamiseksi. Tällä toimenpiteellä voidaan luopua mahdollisesti kahdesta ryhmäperhepäiväkodista, mutta vähintään yhdestä (1 2 paikkaa). Huoltajien tarve varhaiskasvatuspalveluille ratkaisee lopullisen ryhmäperhepäiväkotien lakkauttamisen. Kirkonkylän esiopetus jatkuu Pajulinnun päiväkodin vieressä. Tässä pystytään hyödyntämään parhaiten synergiaedut esim, henkilöstön osalta. 16

19 Pølve luverkkoje n tovoitetílo 22-l uv u I I a Ullavan alue Ullavassa on varheiskasvatuksella yksi päiväkoti (21 paikkaa) Veikko Vionojan koululla ja yksi ryhmäperhepäiväkoti (12 paikkaa) Rahkosen koululla. Esiopetusta järjestetään molemmilla kouluilla. Mahdollinen Rahkosen koulun yhdistämisen Veikko Vionojan kouluun ei pitäisi aiheuttaa varhaiskasvatuspalveluille uudenlaisia järjestelyitä Vionojan koululla. Mahdollisen yhdistymisen johdosta ratkaistavaksijää, onko varhaiskasvatuspalvelua Rahkosessa ollenkaan. Rahkosen osalta on erilaisia vaihtoehtoja. Rahkosessa on kaupungin omistuksessa oleva rivitalo, josta voitaisiin järjestää varhaiskasvatukselle tilat. Jos Vionojan koululle tarvitaan yhdistämisen vuoksi lisätilaa, on tarkasti arvioitava, kenelle lisätilat osoitetaan. Varhaiskasvatuksen näkökulmasta Vionojan koululla on nykyisellään erittäin toimivat ja hryät tilat varhaiskasvatukselle. Ydinkeskusta ja etelälnen alue Kaupungin keskustassa varhaiskasvatus on saanut uusia tiloja. Ulkometsän päiväkotija lsokylän päiväkoti (215)ovat tulleet tarpeeseen ja näin on voitu sulkea toimintoja väliaikaisissa tiloissa ja vastata laajentuneeseen palvelutarpeeseen. Syksystä 216 lähtien ei Pikiruukissa ole käytetty vanhan upseerikerhon tiloja, jotka toimivat aiemmin väliaikaisina varhaiskasvatustiloina. Opetuspalveluiden investoinneissa ja niiden suunnitteluissa varhaiskasvatuspalvelujen viranhaltijat ovat olleet mukana. Tämä on oflut tärkeää, koska silloin päästään tekemään kokonaistaloudellisia ratkaisuja. Ykspihlajan päiväkotitoimiitällä hetkellä ulkopuolisissa vuokratiloissa. Esiopetus toimii koulun kanssa Vingen tiloissa. Varhaiskasvatuksen suunnitelmat on tehty yhdessä opetuspalveluiden kanssa. Mikäl koulu rakennetaan, niin silloin varhaiskasvatuspalvelut suunnitelman mukaisesti olisivat m ukana tässä uudessa kiinteistössä. Mikä i uutta rakennusta ei rakenneta, on vaihtoehtona jatkaa nykyistä vuokrasopimusta tai suunnitella varhaiskasvatusta Vingeen, johon tehtäisiin varhaiskasvatukselle kåiyttökelpoiset tilat. Koivuhaassa varhaiskasvatuksella on Peurankadun, Koivuhaan, ja Lumlkonkolon päiväkodit. Lumikonkolon pälväkotlon pleni, yhden ryhmän päiväkoti, josta voitaisiln luopua, Tämä edellyttäisi, että Koivuhaan päiväkodista esiopetuksessa olevat lapset siirtyisivät koulun kanssa samoihin tiloihin. Tämä tukisi myös joustavaa koulun aloitusta. Tällä ratkaisulla päiväkodista vapautuisi tiloja varhaiskasvatuksen käyttöön Ja Lumikonkolon päiväkotivoitaisiin sulkea. Halkokarilla on päiväkotija esiopetusta. Esiopetus järjestetään ulkopuolisissa vuokratiloissa Merituulen kiinteistössä. Halkokarin koulun remontoinnin ja peruskorjau ksen yhteydessä tu I isi ti lat järjestyä m yös esiopetu ksel le.!7

20 Pa lvel uve rkkoje n tov oiteti lo 22-l uv u lla Jokilaakson koulun yhteydessä on esiopetusta. Jokilaakson koulun ratkalsussa tulee huomioida myös es opetuksen tilat. Ruotsinkielisellä puolella varhaiskasvatuspalvelujen edustajat ovat olleet mukana Chydeniuksen ja Kyrbackenin hankkeiden esiselvityksissä. Chydeniuksen osalta esiopetuksen tulee mahtua uusiin tiloihin. Tämä tarkoittaa sekä Chydeniuksen että Vittsarin esiopetusta, jossa on Rödsön ja Vittsarin alueen lapset. Rödsössä ei ole järjestetty esiopetusta viime vuosina. Chydeniusta suunniteltaessa olisi hyvä huomioida mahdollinen varhaiskasvatuksen tilatarve. Jos Chydeniuksen koulun yhteyteen samaan kiinteistöön rakennettaisiin varhaiskasvatukselle 3-4 ryhmälle tilat, voitaisiin pienistä ja epäkäytännöllisistä, pedagogisesti haasteellisista yksiköistä luopua. Mikäl varhaiskasvatukselle ei tule tilaa Chydeniuksen koulun hankkeeseen, niin siinä tapauksessa tilaa tulisi varata saman verran Vingenkadun kiinteistöstä, jotta pienten yksiköiden toiminta voitaisiin yhdistää ja pienet yksiköt sulkea. Kyrbackenin koulun yhdistämisessä Villan koulun yhteyteen pitää muistaa varata esiopetukselle tarvittavat tilat. öjan koulun mahdollinen siirtyminen tarkolttaa varhalskasvatuksessakin Ojan alueen uudelleen arviointia. Ojan koulun vieressä kylätalossa toimii varhaiskasvatuksella yksi ryhmä sekä esiopetus. Jos koulu siirtyy tai yhdistyy Chydeniuksen koulun kanssa, nlln sllloln pltää esiopetuksen alnakin siirtyä mukana, Muun varhaiskasvatuksen kanssa onkin sitten haasteellista, koska silloin ö aan jää pieni yksikkö, jonka ylläpitäminen ei olg taloudellisesiijärkevää. on pohdittava, loppuvatko varhaiskasvatuspalvelut Qasta koulun mähdollisen siirron myötä vai säilytetäänkö lähipalvelu. Varhaiskasvatuksen kannalta on oleellista, miten erilaiset ratkaisut etenevät esimerkiksivingenkadun kiinteistön tiloissa. Jos Vingelle tulee varhaískasvatusta, niin silloin voidaan mahdollisesti enemmänkin pienempiä yksiköitä lakkauttaa. Varhaiskasvatuspalvelut tarkastelee myös palvelujen käytön kehittymistä ja sillä perusteella voidaan tarvittaessa pieniä yksiköitä sulkea. Varh ais kasvatuspalvel ut, esiopetus ja l-6 vuosiluokkien koulut yhdessä Vaikutus varhaiskasvatuspalveluihin /Toimenpide Chydenius uudisrakennus valmlstuu 21 9 h u o m io itav a e siopetu stil at Kyrkbacken toimlnta sllrretään Vlllan koulun yhteyteen 219 h uom ioitav a e sio petu sti I at L8

21 Pa lve I uv e rkkoje n tøvoiteti lo 22 - I uv u I I a Rödsö toiminta lakkaa 219 e i v a i kutu sta v a rh ai skasv atu ksee n Såka toiminta Jatkuu, muuttuu 3- opettajaiseksi 221 mennessä eí vaikutusta varhaiskasvatukseen, Sokojan kyl äta lol I a on o sto pa lve I u p ä v äkoti Villa muuttuu 2-sarjalseksi, kun Kyrkbackenin alueen oppilaat slirtyvät kouluun h uom io itav a e sio petu sti I at Vittsar tolmlnta lakkaa, oppllaat siirretäån Chydenluksen kouluun 215 es,'opefus loppuu myös, tilat Chydeniukselta oia tolmlnta lakkautusuhan alla, arvloidaan uudelleen vuonna 219 kun Chydeniuksen koulu valmistuu ja tarvittaessa vuonna 222 Alaviirre toiminta lakkaa 1.8.2O ja yhd Ístetään LohtaJan kirkon kylän kouluun esiopefus siirtyy, jos koulu siirtyy, muu varh a i skasv atu s v a at i koko n a i spohd in n an ei vaikusta varha skasvatukseen, muistettava ku iten kin, että Lohtajan kirkonkylën koul u lla pitälâ olla jafkossakrn tilat esiopetukselle Rahkonen tolmlnta lakkaa 1, ja yhdlstetään Velkko Vlonolan kouluun yhteyteen YksplhlaJa koulutllat toteutetaan påiväkotlhankkeen kanssa yhdessä, palkkamäärå kolmen ryhmän verran eli 54-6 lasta Ja nykyislstä vuokratiloista luovutaan. Tolstalseksl Ykspihlajan koulu tolmii välstötllolssa Vingenka- vaatii pohdinnan varhaiskasvatuksen palveluista Rahkosessa Työryhmän enemmlstön esitys on että Ykspihlajan koulu jatkaa toimintaansa Vingenkad ull a, n äin ollen Ykspihl ajan päiväkoti jatka a o su u sku n n a n vu okrat loi sse. Mikäli koulurakennus toteutetaan, on hanke tote utettav a p itiv äkoti h a n kkee n kan ssa y h - dessé, päivëtkotipaikkamäärä kolmen ryhmän verran 54-6 paikkaan. Nykyisistä vuokrati- 19

22 Palveluverkkoien tovoitetilo 22-luvullo dun kilnteistössä Peltokorpi oppllasmäärän kasvusta Johtuen nykylnen vuokraparakki korva' taan suuremm alla 1.8,217 alkaen ja koulu jälestää kyydityksen lähikoulujen liikuntasalelhin sisäliikuntaa varten loista luovutaan: edullisempi, koska hoitopaikkakohtainen kustannus laskee ia turuallisuus paranee. Peltokorven päiväkodille tulee yksi ryhmätila lisää koulun laajennuksen yhteydessä (6-8 paikkaa lisää). Yksi 8-paikkainen ryhmäperhepäiväkoti voidaan lakkauttaa ajkaen. Holtopaikkakohtainen kustannus laskee Varhaiskasvatukgen lyhyen välin suunnitelman mukaan vuonna 217 suljetaan kolme pientä yksikköä: ryhmäperhepäiväkodit (Bamsebo, Kapuntupa, Tiitiäinen) alkaen. Niiden varhaiskasvatus pystytään järjestämään olemassa olevissa yksiköissä. Kielikylpyryhmät tullaan siirtämään alkaen Falanderinkadulta Pikiruukin päiväkodille. Falanderinkadun kiinteistöön suunnitellaan avointa varhaiskasvatusta jaltai subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden mukaista (2 h/vko) toimintaa, Osasta kaupungin järjestämästä leikkikenttätoiminnasta luovutaan ja annetaan muille mahdollisuus järiestää toimintaa leikkikentillä, (esim. kolmas sektori). Keskustassa toimii myös Kokkolan ainut ympärivuorokautinen päiväkoti Länsipuiston päiväkoti. Se toimii ulkopuolisissa vuokratiloissa, vanhusten palvelutalo ja toimintakeskus Tervakartanon kanssa, samassa kiintelstössä. Myöhemmässä vaiheessa tulee tämänkln tilan osalta pohtia tarve, käyttö ia tulevalsuus, Tämän hetken lainsäädännön mukaan vuorohoitoa on kuitenkin iärjestettävä. Varhaiskasvatuspalvelut Koivuhaan päiväkoti Toimenpide Esiopetuksen siirtyminen koulun kanssa yhteisiin tiloihin, Lumikonkolon päiväkodin lakkauttaminen, kun siirtyvät Koivuhaan päiväkodille Halkokari Jokilaakso Palulinnun päiväkoti (Kälviä) Koulun peruskorjauksen yhteydessä tilat myös esiopetukselle, luovutaan Merituulen kiinteistön vuokratiloista Huomioitava esiopetukselle tilat muutoksen yhteydessä Pajulinnun päiväkotiin rakennetaan lisärakennus, kaks ryhmää (35-48 paikkaa) päiväkodin yhteyteen (käy- 2 í:.t.

23 Pa lve luverkkoj e n tavo itet la 22-l uv u I I o tössä 1,8.218). Mahdollisestl jopa kaksi ryhmäperhepäiväkotia (24 palkkaa) voidaan lakkauttaa alkaen. Kaupungln keskustan ryhmäperhepälväkodit Vlngen tiloien käyttö Kaupun gin keskustan kol me ryhmäperhepäiväkotia (Kapuntupa, Tiitiäinen (Torikatu 23) ja Bamsebo (Hakalahdenkatu 83) lakkautetaan alkaen. Uudet tilat Torkinmäelle alkaen. Jos tiloihin tulee varhaiskasvatusta, voidaan luopua joistain pienistä keskikaupungin yksiköistä tai Vingen tilat vaihtoehtoisesti Ykspihlajan päiväkodin tiloiksi 2Q2 alkaen, koska vuokrasopimus päätt y Toimenpiteiden talousvaikutuksien arvio nt Kouluverkkosuunnitelmassa (215) on arvioltu palveluverkkomuutosten talousvalkutuksia Ja lisäksi niitä on arvioitu peruskouluhankkelden esiselvityksiseä. Seuraavassa taulukossa on laskelmat palveluverkkomuutoksien talousvaikutuksista eri toimenpiteiden mukaisesti kustannuserittëiin. 7.1 Toimenpiteiden talousvaikutukset henkilöstömenoihin Suomenkielisen lu kiokoulutuksen yhdistäminen Kehittämistoimenpide Kokkolan suomalainen lukio keskitetään yhteen tolmipalkkaan Vaikutukset henkilöstömenolhin Kurssikehys: - 1wh/3 /v Muut henkilöstösäästöt 2 /v Aikataulu Yhdistyminen 1.8.2'18Länsipuiston/ KYL:n tiloihin. Lukiokoulutuksen osalta tarvitaan vielä täsmentäviä laskelmla, arviot ovat alustavia ja suuntaa-antavia. Suomenkielisen lukion palvelurakenne muuttui 2t

24 Polv e I uverkkoie n tovo iteti lo 22 -l uvu lla 19.L , kun Lucina Hagmanin lukio lakkautettiin ja perustettiin yksi suomenkielinen lukio, jolla on kaksi toimipistettä, Länslpuisto Ja Kivlniitty. Lukioverkon muutoksesta ennakoitiin saatavaksi yhteensä29 euron toimintamenojen leikkaukset. Leikkaukset toteutuvat vielä vuosien 217 ia218 aikana asteittain ja ne tulevat olemaan ennakoitua suurempia. Edellä esitetyt vaikutukset henkilöstömenojen leikkauksiin tulevat vielä aikaisempien leikkauksien lisäksi. Suomenkielisen perusopetu ksen kehittäminen yhtenäiskou luja luomalla Kehittämistoimenplde Vaikutukset henkilöstömenoihin Aikataulu Kokkolan suomalaisen lukion keskittämisen jälkeen Länsipuiston koulun (7-9 lk) oppilaita ohjataan Hakalahden ja Kiviniityn kouluihin. Tarvittaessa myös lsokylän ja Torkinmäen kouluihin. Hakalahden ja Jokilaakson koulujen tilatarpeet yhdistetään. Uudisrakennuksessa kou lutilat esiopetukselle ja perusopetukselle 1-9lk. Halkokarin koulun peruskorjauksen yhteydessä koulutilat esiopetukselle ja perusopetukselle 1-9lk Yhdistämisellä voidaan kompensoida tulevien vuosien oppilasmäärän kasvusta johtuvaa ryhmämäärän kasvua, Yhdistämisellä voidaan kompensoida tulevien vuosien oppilasmäärän kasvusta johtuvaa ryhmämäärän kasvua. Suuremmassa yksikössä tukipalvelut ovat taloudellisempia. Kustannukset pysyvät samalla tasolla. Suuremmassa yksikössä tukipalvelut ovat taloudellisempia, Ensimmäinen vaihe alkaa Tarkempisuunnittelu alkaa keväällä 217. Arvio vuosl 222 Hankkeen esiselvitys tehdään vuonna 217. Tämä vaihe alkaa224,kun edellinen suuri hanke valmistuu Hanke tulee kuitenkin vielä arvioida erikseen, Hankkeen esiselvitys tehdään vuonna 217, 22

25 Po Ive luve rkkoje n tavo iteti lo 22 -l uvu I lo Edellä olevat muutokset ovat niin suur a (vaikutukset n, 2 5 perusopetuksen oppilaas en), että ne vaativat yksityiskohtaisemman tila- ja henkilöstösuunnítelman, jotta kustannuks a voidaan arvioida. Kuitenkin kustannukset ovat ainakin tukipalvelujen osalta alempia nykyistä suuremmissa yksiköissä. Noin 4-5 oppilaan peruskouluissa saavutet aan tila- ja tuklpalvelujen kustannusten osalta optimaalinen taso. Esiopetus ja 1-G vuosiluokkien koulut / Aikataulu Ghydenius - Rödsö - Vittsar 21 9 koulut yhdist nrät Vaikutukset henkilöstömenoihi n Tuntikehys: - 54 wh I 136 Muut henkilöstösäästöt 41 5 Såka muuttuu 3- opettaja seksi 221 mennessä Villa - Kyrkbacken koulut yhdlst ruät 219 ja lisäaika vaikutusten arviointiin vuoteen 222 saakka Alaviirre- Lohtajan kirkonkylä koulut yhdistwät Tuntikehys: - 24wh / 55 8 Tuntikehys: -24wh / 55 8 Muut henkilöstösäästö[ 48 5 Tuntikehys: - 52 wh I Muut henkilöstösäästöt: 14 2 C Tuntikehys: - 3 wh l72ooo. Oppilasmäärän pieneneminen Alaviirteen alueella tehostaa tuntikehystä vaiheittain Muut henkilöstösäästöt 16 6 Veikko Vionola. Rahkonen 1,8,217 koulut yhdistyvät Tuntikehys: - 31 wh I 742 Muut henkilöstösäästöt

26 Po lve luve rkkoje n tovo iteti lo 22-l uv u I lo Varhalskasvatuksen vastuualue llman esiopetusta Henki löstösäästöt yhteensä vuositasolla: (w h -l y h e n n e tarko itta a v u o s iv i i kkotu nt i a ) 7.2 Toimenpiteiden vaikutus kiinteistö-, kuljetus-, ruoka- ja tukipalvelujen menoihin Kiinteistökustannukset Kokkolan kaupungin tavoitteellinen toimitilasuunnitelma on valmistunut Kaupunginhallitus käsitteli S 424 kiinteistojen salkutusten päivityksen, tilannekatsauksen sekä jatkotoimet. Tässä selvityksessä todetaan mm. että sivistystoimen käytössä olevat tilat ovat 57 % koko kaupungin toimitilojen kokonaishuoneistoalasta, Kaupungin on kriittisestisuhtauduttava tilojen käytettävyyteen, tilatehokkuuteen ja tilojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Salkutuksessa on linjattu osa koulukiinteistöistä salkkuun 5 eli lisäselvitettävät rakennukset osana kouluverkkoselvityksen tuloksia. FCG Konsultointi oy:n laatimassa selvityksessä Perusopetuksen kouluverkkosuunnitelm a 7,g.2115 on esitetty kohdassa 6.5. Johtopäätös vaihtoehdoisfa, että tarkasteltuja vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia analysoimalla nousee vaihtoehto 4 kokonaistaloudeltaan optimaaliseksi kouluverkon tíivistämisesitykseksi. Tämä johtopäätös on pääsääntöisestisama kuln tllapalvelujen käsitys kustannustehokkaasta kouluverkosta, Kouluverkkosuunnitelmassa optimaalisen kouluverkon tiivistämisesityksenä on todettu mm, että Kyrkbackeniin ei tehdä peruskorjausta, toiminta siirretään joko Vingen tiloihin tai oppilaat ohjataan Villan ja chydeniuksen kouluun. Rödsön, Vittsarin, ojan,alaviirteen ja Rahkosen toiminta lakkaa. ykspihlajan kouluun ei investoida. Villan koulu (3261 ha-m2) peruskorjattiin ja laajennettiin v yhteensä n. 5,1 M investointina (157 lha-m2). Kyrkbackenin koulun toteutusvaihtoehdot on vertailtu Esiselvitys Kyrkbackenin koulu esiselvityksessä (opetus- ja kasvatuslautakunta ). Kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui Kyrkbackenin toiminnan siirtyminen Villan koulun yhteyteen rakennettavalla n. 6 hy-m2 laajennuksella, jonka kustannusarvio on n. 1,7 M. Tämä vaihtoehto osoittaa konkreettisesti 2-sarjaisen koulun tilatehokkuuden: tässä laajennuksessa ei tarvitse huomioida esim. liikunta-, keittiö- ja ruokailu- eikä teknisen työn tiloja. Vuosina toteutuneiden uudishankkeiden investointikustiannusten neliöhinta vaihtelee lha-m2 riippuen hankkeen laajuudesta. Toteutunelden kohtelden perusteella voidaan todeta, että mltä lsompl hanke sen edullisempi neliöhinta. Chydeniuksen koulun rakentaminen 2-sarjaisena uudisrakennuksena on kustannuksiltaan hankkeen elinkaaren aikana edullisempi kuin pienemmän 1- sarjaisen yksikön rakentaminen. Vanhojen, jopa yli 1O-vuotiaiden, pienten yksiköiden korjausvelka on iso ja lähitulevaisuudessa on odotettavissa perus- 24

27 Po lveluve rkkoje n tovo iteti lq 22-l uv u Il o 19, korjaustarve. Rakennusten muunneltiavuus nykyvaatimusten mukaisiksioppimisympäristöiksion haastavaa. Pienten yksiköiden osalta kiinteistön huolto- ja holtokustann ukset ovat korkeat käyttäjämäärään nähden. Yleisesti on todettava, että pelkkä investointikustannuksen vertailu eitakaa kustannustehokasta ratkaisua. Hyvä suunnittelu mahdolllstaa tilatehokkuuden ja toiminnallisuuden lisäksl myös kustannustehokkuuden kllnteistönhoidossa, Suunnittelukustannukset ovat,1 yksikköä rakennusinvestoinnista, jota kuvataan 1 yksikkönä. Elinkaaren aikana kiinteistön huolto-, tekniikka- ja korjauskustannukset muodostavat n. 5 yksikön osuuden. Toiminta, joka kilntelstössä tapahtuu, on n. 4-5 yksikön arvoinen. Todelliset säästöt tulevat vain suunnittelemalla pitkälle tulevaisuuteen toimivia laajempia yksiköitä. Kustannustehokkuuteen oppimistilassa päästään toteuttamalla mahdollisimman tehokasta monikäyttötilaa, koska silloin vältetään vähäkäyttöisten tai turhien tilojen makrokustannukset. Kouluverkkoselvityksen kustannusvaikutuksia on arvioitava myös pienten koulujen kuntoluokan ja viimeaikoina tehtyjen investointien pohjalta, lso korjausvelan määrä ja kuntoluokka kertovat kiinteistön korjauspaineesta lähiaikoina, mutta korjausvelka ei huomioi toiminnallisuuden ongelmia eikä kiinteistönhoitoon liittyvien kustannusten määrää. Ojan koulun kiinteistön osalta on otettava huomioon v. 2OO4-213 tehdyt laajennus- ja peruskorjausinvestoinnit yht. n. 1 M. Koulu on hyväkuntoinen ja kytköksissä kylätalon lämmitysjärjestelmiin. Koulukiinteistön elinkaariajattelussa toiminnan lakkauttaminen tässä tilanteessa ei ole taloudellista, vaikka oppllasmäärä on pieni. Tyhjillään olevien koulujen osalta on selvitettävä ensisijaisesti kiinteistöjen myyntimahdollísuudet. VanhoJen koulurakennusten purku ei ole ensisijainen tavolte, Liitteessä 3 on esitelty tilakustannukset koulujen ja päiväkotien osalta kohteittain Kulietus ku sta n n u kset Koulukuljetuksiin vaikuttaa oleellisesti lukujärjestysten suunnittelu ja se, kuinka monta eri alkamis- ja päättymisaikaa kouluissa on. Kokkolassa on juuri aloitettu joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma. Hankkeessa ovat mukana kaupungin eri toimialat. Palveluverkkomuutokset otetaan huomioon tässä selvityksessä. Llltteessä 4 on esitelty koulukuljetusten kustannusvaikutuksla erivaihtoehdoissa. 25

28 Po lve I uve rkkoje n tovoitetí Io 22-l uv u I I o Puhtaus- a ruokapelvelukustannukset Siivouskustannusten merkittävin menoerä ovat työvoimakustannukset (n. 9%). Siivous suunnitellaan ja työvoimatarve kohteissa määritellään mitoitusohjelman avulla, käytännön muuttujat huomioiden. Työaikaan ja työvoimaresurssitarpeeseen vaikuttavia merkittäviä muuttujia ovat kiinteistöjen toiminnan luonne, tilatyypit, tilojen koko, tilojen kalusteaste, pintojen kunto ja niiden likaisuus. Työtä suunniteltaessa kohteeseen määritetään myös työssä tarvittava apuaika, jonka suuruuteen vaikuttavat käytössä olevat siivouksen huoltotilat, tilojen sokkeloisuus ja siivouskoneiden käyttömahdollisuus. Apuaika-% vaihtelee ylläpitosiivouksessa 8-1 5% välillä. Mikäli työntekijä siirtyy työpäivän aikana työkohteesta toiseen, hänelle maksetaan siirtymisestä matkakorvaus ja siirtymään tarvittava aika (vaatteiden vaihto ja matka-aika) on työaikaa. Hyvin suunnitellu ssa ja hyväkuntoisissa kiinteistöissä pinnat ovat helposti puhdistettavia, työ sujuvaa ja työntekijää mahdollisimman vähän kuormittavaa. Pinta-alaltaan isommissa yksiköissä työntekijöitä on yleensä enemmän kuin yksi, mikä helpottaa työn su unnittelua esim, sairauspoissaolotilanteissa. Edellä mainituista seikoista johtuen voi todeta, että neliömäärältåiän isommat kiinteistöt ovat myös siivouksen näkökulmasta kustannustehokkaita. Kiinteistöjen siivouksen neliöhinnat pienissä yksiköissä voivat olla kaksinkertaiset verrattuna neliömäärältään isompaan kohteeseen (esim. lsokylän monitoimitalossa koulun osalta m2-hinta on 1,6,1m2 ja m2-teho on vastaavasti 268m2/h ja Chydenius, Rödsö, Vittsar 2,4 lm2lh(ja neliötehot ka 1BBm2/h. ) Ruokapalvelun kustannusrakenne on seuraava: henkilöstökulut n, 56 %, palvelut n. I %, aineet ja tarvikkeet n. 35 7o, toimiston vuokra ja muut kulut 1 %. Ruokapalvelun aluekeittiöverkosto on kattava lsokylän-, Lucina Hagmanin ja Torkinmäen aluekeittiöiden valmistuttua. Aluekeittiöinä toimivat myös mm. Lohtajan, Halkokarin, Koivuhaan, Kiviniityn, Länsipuiston ja Donnerskan koulujen keittiöt, sekä sote-puolella Honkaharjun, Tervakarüanon, Leporannan, Lepolan ja Hopijakummun aluekeittiöt. Aluekeittiöt (tuotantokeittiö) valmistavat suuria annosmääriä (n. 1-2 annosta/päivä), omaan yksikköön ja lähialueen palvelukelttlölhln, näin ollen toiminta on tehokkaampaa kuin valmistus monessa pienemmissä yksiköissä. Palvelukeittiöt (tarjoilukeittiö) valmlstavat aamupalan päivähoidon asiakkaílle ja laittavat ruoan tarjolle ja pesevät astiat ruokailujen jälkeen. Osassa palvelukeittiöitä keitetään esimerkikei perunat ja muut lisäkkeet tai lämmitetään pihvit ja valmistetaan välipalat. Kouluissa joissa on myös esiopetusta, keittiövastaava huolehtii aamupalan, lounaan ja välipalan tarjoilusta, Pienissä palvelukeittiöissä (4-Tlounasta) tarvitaan lähes saman verran työaikaa suhteessa isompaan palvelukeittiöön (1-15lounasta). Keittiötyö ei määräydy pelkästään tarjolle laitettavien aterioiden ja tiskattavien astioiden 26

29 Palvel uve rkkoje n tov oitetilo 22-l uv u I lo määristä, vaan jokaisessa keittiössä, nlin aluekeittiössä kuin palvelukeittiössä, tehdään tilauksia, joko suoraan toimittajilta tai palvelukeittiöiden osalte myös aluekeittiöltä. Omavalvonta edellyttää, että elintarviketoimitusten lämpötiloja seurataan ja kirjataan ylös. Myös tarjottavan ruoan lämpötilaa seurataan ja kirjataan säännöllisesti, jotta voidaan taata asiakkaille elintarvikelaadullisesti turvalliset ateriat. Päiväkodeissa ja kouluissa (Lohtajan kirkonkylän ja Rytimäen koulut), joissa vielä on luokkaruokallua, tarjoiluvaunujen kattaminen ja tyhjentäminen vie oman alkansa. Llnjastotarjoilu ruokasalissa säästää sekä aikaa että tiskiä. Astian pesukoneen käynnistäminen, tyhjentäminen ja puhdistaminen vievät saman verran aikaa, oli siinä tiskattu 5 tai 15 asiakkaan astiat. Keittiön siivous tapahtuu sujuvammin hieman isommassa keittiössä, jossa ei ole niin ahdasta. Llitteessä 5 on esitelty puhtaus- ja ruokapalvelujen kustannusvaikutuksia eri vaihtoehdoissa. 7.4 Peruskorjauksien säåstöt lakkaavista kouluista ja varhaiskasvatuksen yksiköistä Kouluverkkosuunnitelmassa (21 5) todetaan, että kokonaisuutena Kokkolan koulut ovat keskimäärin tyydyttävässä kunnossa, mutta useita kouluja on jo peruskorjauksen/-parannuksen tarpeessa. Jos koulurakennukslen korjausvelkaa haluttaisiin plenentää, niin se merkitsisi 22 kouluhankkeen aloittamista seuraavan 1 vuoden aikana. Eli kahden uuden hankkeen käynnistämistä (perusparannusta-/korjausta, laajennuksia ja uudisrakennusta) vuosittain 1 vuoden ajan. Koulu- ja varhaiskasvatuksen verkkotarkastelun talousvaikutuksia tutkittaessa tulee myös ottaa huomioon se, kulnka monesta investointlkohteesta voidaan luopua, kun tiivistetään verkkoa. Samalla tulee huomiolda myös myytäväksija uudelleen kaavoittamiseen tulevan tonttimaan tai kaavoitussopimuksen arvo, jos ja kun kaupunki haluaa myydä vapautuvat alueet rakennusmaaksi. Liitteessä 6 on esitelty mahdollisesti m ryntiin tulevien kiinteistöjen jatkosuunnitelmat. Esiopetus ja l-6 vuosiluokkien koulut Säästö peruskorjaustarpeen vähenemisestä Tulot kiinteistön myynnistä tai maapohjasta Kyrkbacken 4,9 M Rödsö 1,2MC

30 Pa lve luve rkkoje n tovo itetila 22-l uv u llo Vittsar oia 2,2M, (1,3 M, uudishinta) Alaviirre 1,1 M (uudishinta) l - 2 Rahkonen 2,7 M (uudishinta) 2-4 Ghydenius Ykspihlaja t ha kaavaton tontti, ei asuinkäyttöön, vaikea arvioida Varhaiskasvatus: Kapuntupa ja Tiitiälnen (Torikatu 32) Ei arvioitu tässä valheessa. 7.5 Kokonaisarviot palvelujen ja talouden näkökulmasta pitkällä tähtäimellä Viime vuosina Kokkolan kaupungin talous on edelleen heikentynyt. Verotulot ja valtionosuudet ovat kehittyneet ennakoidusti, mutta ne eivät riitä kattamaan nykyistä kustannus- ja palvelutasoa. Merkittäviä, pysyviä muutoksia tuovia rakennemuutosratkaisuja, esim. palveluverkon osalta, ei ole toteutunut koko kaupungin osalta. Tehdyillä sopeuttamistoimenpiteillä on opetus- ja kasvatuslautakunta pystynyt hillítsemään toimintamenojen kasvua, vaikka oppilasmäärät ja lasten hoitosopimukset varhaiskasvatuksessa ovat olleet kasvussa viime vuosina. Perusopetuksen määrärahat ovat vuoden 217 talousarviossa C. Määrärahat ovat vähentyneel -,3 o/o vuoden 216 talousarvioon nähden, Henkilöstökuluja on vähennetty -2 o/o. Opetus- ja kasvatuslautakunta on tehnyt lyhyen ja pitemmän aikavälin rakennemuutosesityksiä ja -ratkaisuja. Osa niistä on toteutettu ja osa vaatii edelleen päätöksiä, Perusopetuksen määrärahoista henkilöstökustannukset ovat yhteensä 6,2 Vo vuoden 217 talousarviossa. Kiinteístökustannusten osuus talousarviosta on 22,3 o/o, FCG Konsultointi Oy:n laatimassa Perusopetuksen kouluverkkosuunnítelmassa on esitetty toimintakulujen toteutumat Kokkolassa ja valtakunnallisia arviota vuonna Suunniteltuja varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen muutoksia tulee tarkastella palvelujen kehittymisen ja tarpeen sekä talouden näkö- 28

31 Pa lve I uve rkkoje n tovo tet ld 22-l uvu I la L9.L kulmista. Selvää on myös, että suuret palveluverkkojen karsimiset sivistystoimessa ja vastaavat samaan aikaan tapahtuvat sosiaali- ja terveystoimen palvelujen keskittämiset aiheuttavat seurauksia myös kaupunkirakenteen kehittymiseen. Asutus keskittyy kaupungin keskusta-alueille ja kaukana keskustasta olevat kylät hiljenevät pitkällä tähtäimellä. Palveluverkon tiivistämisen yhteydessä tulee varata resursseja ja mahdollisuuksia palvelujen laadun kehittämiseen. Toisaalta on nähtävä ne kehittämismahdollisuudet, jotka ovat tarjolla nykyistä suuremmissa yksiköissä. Kaupungin vetovoiman kannalta on keskeistä, että tehtävien ratkaisujen valo- ja varjopuolet ovat sellaisessa tasapainossa, että se takaa myös jatkossa vetovoimaiset sivistyspalvelut kaupun gin al ueella. Työryhmän toimeksiantona oli ottaa keskeisimmät menoerät tarkasteluun. Talousvaikutuksia on kuitenkin myös sillä, että suuremmat kouluyksiköt ovat joustavia toiminnallisesti sekä ryhmien muodostamisen että henkilöstön koulutuksen kannalta, Tiiviimpikouluverkko mahdollistaa paremmin koulujen varustamisen ja pienentää myös hallinnollisia kuluja jatkossa. Toisaalta johtamisjärjestelmä hieman nykyistä suuremmissa peruskouluyksiköissä tarjoaa johtamiseen selkeät resu rssit vi rkarehtorijä rjestel män kautta. Opetuspalvelujen henkilöstökulujen muutoksiin vaikuttaa lukuvuoden käytettävissä oleva tuntimäärä. Tuntimäärät määritellään koulukohtaisesti lukuvuosittain ja siihen vaikuttaa ryhmien määrä, jakotunnit ja oppilaiden erityisen tuen tarpeet. Ti lapalveluille suoritettava vuokra sisältää tilojen käyttökustan nukset (kunnossapito, siivous, vesija energia), sekä pääomavuokran. Laskennassa on huomioitu se, että sivistystoimi ei maksa jatkossa sisäisiä vuokria tilapalveluille eri vaihtoehdoissa. Pitemmän tähtäimen arvioissa ( 1 ja 2 vuoden ajalla) ei ole huomioitu lakkautettavien yksiköiden peruskorjaus kustannuksia ja niiden vaikutuksia vuokratasoon, jos yksiköiden toiminta jatkuisi ennallaan. Uusien investointikustannusten vaikutukset vuokratasoon on arvioitu vuositasolla. Kaupu nginvaltu usto päätti 1 2, Chydeniuksen koulun uudisrakennuksen suunnittelun ja toteutuksen käynnistämisestä. Rakentaminen toteutetaan ns. taseen ulkopuolisena rahoitusmallina. Rahoitusmallista päätetään myöhemmin. Tarkemmat selvitykset kiinteistömenoista saadaan Chydeniuksen koulun osalta, kun hanke on edennyt suunnitteluvaiheesta päätös vaiheeseen. Kuljetus- ja ruokapalvelukustannukset on laskettu tämän hetkisen tiedon perusteella. Laskennassa on huomioitu kuljetuskustannusten muutokset eri vaihtoehdoissa, sekä säästöt ruokapalveluiden osalta. Jokaisen yksikön osalta tulee lisäksi muita pienempiä säästöeriä (esim. tietohallinnon kulut, hankinnat, m u ut keskitetyt toiminnot). Seuraavassa on tämän hetken arvio palveluverkkomuutosten talousvaikutuksista kustannusryhmittäin. Tarkastelu on tehty vuositasolla ja myös kumulatiiviset vaikutukset 1 ja 2 vuoden ajalla. Liitteessä 7 on esitelty kustannusvaikutuksia eri vaihtoehdoissa kohteittain, 29

32 Pa lve I u ve rkkoi e n tov o tet lo 2 2 -l uv u I lo LIITTEET (Eril lisinä dokumentteina) LIITE 1: PERUSOPETUKSEN OPPILASENNUSTE 216 LIITE 2. OPPILASKEHITYS VUOSINA 2OOO.2O16 LIITE 3: TILAKUSTANNUKSET PÄVAKOTIEN JA KOULUJEN OSALTA LI ITE 4: KOULU KULJETU KSET, KUSTANNUSVAIKUTU KSET LIITE 5: PUHTAUS- JA RUOKAPALVELUIDEN SELVITYKSET LIITE 6: KIINTEISTOJEN JATKOTAWTÖI ARVIO LIITE 7: YHTEENVETO KUSTANNUSVAIKUTUKSISTA 3

33 t_ilt ( Kokkolan kaupunki Sivistyskeskus - Opetuspalvelut Perus op etuks en oppilas ennuste 2r6 2.1,.21_6 I

34 2 Kokkolan sivistyskeskus - opetuspolvelut Pe r uso petukse n o p pi la se n n uste ( ) Oppilasennuste 216 Taustaa Kokkolan oppilasennusteen pohjana on käytetty oppilasmäärätietoja ja elokuun 216 väestörekisteritietoihin pohjautuvaa syntyneiden määrän jaottelua oppilaaksiottoalueittain ja toteutunutta oppilassijoittelua. Oppilasen n uste on luotettavimm illaan läh ivuosina. Mentäess ä 22 -luvu lle sen luotettavu us heikkenee tapahtuvan m uuttoliikkeen (kaupungin sisäisen, kuntienvälisen ja ulkomailta tulevan muuton) ja pientalo- ja kerrostalorakentamisen edistymisen myötä tapahtuvan kaupunkirakenteen muutoksen takia. Kouluverkkosuunnitelmassa (21 5) on ennakoitu kaavoituksen vaikutusta oppilasmäärien kasvuun kaupu ngin eri alueilla. Oppilasen nusteen taustalla tu lee tarkastella myös Kokkolan kaupungin väestönkehitystä. Se on ollut viime vuodet hyvällä kasvu-uralla. Vuonna 215 kaupungin asukasmäärä kasvoi +292 asukkaan verran. 2-luvulla Kokkolan asukasluku on lisääntynyt yli 3 :lla, Vuodenvaihteessa asukkaita oli Väestöstä suomenkielisiä oli 4 16 (84,1 o/o), äidinkielenään ruotsia puhuvia oli 6 93 (12,8o/o)ja muunkielisiä (3,1 %). Muunkielisten määrä on kolminkertaistunut 2-luvulla. Tämä johtuu pitkälti ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän lisääntym isestä. Ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on ollut hienoisessa laskussa niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin. (Talousarvio 216, 2) Tilastokeskuksen enn usteen m ukaan väestömäärä kasvaa 2 1 -luvulla keskimäärin vajaalla 32 asukkaalla vuosittain ja kasvu pienentyy tasaisesti 22-luvulla keskimäärin 25 ja 23-luvulla 15 asukkaaseen. Kokkolan väestön ikärakenne on edelleen edullinen suhteessa koko maahan. lkärakenteesta johtuen syntyvyys pysyy vielä pitkään lähes nykytasolla. Vuosi 215 tulee olemaan vuosivaihteluna pienemipi vuosi kuin tämän vuosikymmenen muut vuodet. 1-6-vuotiaiden määrä (varhaiskasvatus, 3 7 I 4 lasta) tulee laskemaan noin sadalla vuoteen 22 menenssä ja 15:llä vuoteen 225 mennessä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuotiaiden (perusopetus) määrä kasvaa muuta maata nopeammin. Vuoteen 22 mennessä kasvu on noin + 2 oppilasta vuotiaiden määrä laskee edelleen vuoteen 22 saakka, jonka jälkeen kasvua on aina vuoteen 23 saakka. (Talousarvio 216, 3) 1 Maakunnallinen kehitys Opetushallitus julkaisi213 kuntarakenneuudistusta silmällä pitäen Muuttuvat kunnat koulutuksen järjestäjinä - raportin. Siinä Keski-Pohjanmaan alueesta

35 3 Kokkolon sivistyskeskus - opetuspolvelut Peruso petukse n o p pi lo se n n uste 27 6 esitettiin seuraavan taulukon m u kaiset en nakointitiedot peruskou lu- ja lukioikäisten määrän kehittymisestä vuosien 211 ja 225 välillä. Taulukko 1. Keski-Pohjanmaan suuralueen peruskoulu- ja lukioikäisten määrän kehitys vuosina ( Muuttuvat kunnat koulutuksen järjestäjinä, Opetushallitus 213) kõis ö?1i köi5 ö 225 Peruskoulu- Peru koulu- À{udosprosenlli ló-18-vuolioilo?ll I ó-l 8-vuoliol 225 Muulosprosenlli 5uurolue I 95 8, t4 5,5 Holsuo ,71 5 3l -38, l(onnus 6t ì 5,5û 263 ló9-35,t 4 Iou linen 43t 45 4,41 ì8t ,4t l(okkolo 5 t l4,54 I 9ì r 958 3, l(ruunup,yy , Lesfijarvi t6 ó3 -l/.ìt ,11 Perho 4r , l5l 6,34 Ioholompi I 1, "ó3 Veleli ,?9 ì35 t2-2t,14 Raportissa on tarkasteltu Keski-Pohjan maan aluetta yhtenä suu ral ueena. Tämän suuralueen ja sen kaikkien kuntien peruskoulu- ja lukioverkot ovat keskimääräistä tiheämmät kuin muualla Suomessa. Suuralue ja sen kaikki kunnat ovat valtakunnallisessa vertailussa keskimääräistä lapsirikkaampia Valtakunnallisesti oppilasikäluokkien osuus väestöstä oli 9,57 o/o ja Kokkolassa osuus oli 1,94 %, joten Kokkolassa lasten ja nuorten osuus väestöstä on suhteellisesti suurempi kuin keskimäärin maan muissa kunnissa Peruskouluikäisten määrän kehitykseksi 15 vuoden aikana ennustetaan tässä raportissa Kokkolassa 14,54 % kasvua. Oppilasmääränä tämä merkitsisit42 oppilaan lisäystä peruskoulussa ( ). Vastaavasti nuorisoikäluokkien vuotiaiden määrä kasvaisi 3 % eli 57 oppilaalla, jotka menevät siis joko lukio- tai ammatilliseen koulutukseen valintansa mukaisesti. 2 Kokkolan perusopetu ksen oppi laaks i ottoa I ueet Perusopetuksen 1-6 vuosiluokkien oppilaaksiottoalueessa voi olla yksi tai useampia kouluja, jotka ovat määritelty alueen oppilaiden lähikouluksi. S uomenkielinen perusopetus on jaettu yhdeksään oppilasottoalueeseen. Opetus- ja kasvatuslautakunta päätti ( S 129) Kokkolan suomenkielisen perusopetuksen 1-6 luokkien koulujen oppilaaksiottoalueiksi vuodesta 213 alkaen seuraavat alueet:

36 4 Kokkolan sivistyskeskus - opetuspalvelut P e r uso petukse n o p pi lo se n n uste 21, 6 Taulukko 2. Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet 1 Halkokari- Rytimäki 2 Jokilaakso - Kaustari - Torkinmäki 3 Hollihaka - Mäntykangas 4 lsokylä 5 Koivuhaka - Ykspihlaja 6 Kälviän Kirkonkylä - Marttila - Peltokorpi 7 Ruotsalo - Marinkainen 8 Alaviirre - Lohtajan Kirkonkylä 9 Veikko Vionoja-Rahkonen Ruotsinkielinen perusopetus on jaettu kahteen perusopetusalueeseen 1 Chydenius-Vittsar-Rödsö-Öja 2 Kyrkbacken-Villa-Såka Peruskouluun tulev en 1. luokan oppilaiden määrä ja ryhmien määrä riippuu ilmoittautumisen jälkeen tehtävästä oppilassijoittelusta. Siten peruskoulun oppilasm iärä ei ole välttämättä juuri sama kuin ennusteen mukainen määrä näyttäisi. Oppilassijoittelun perusteena on 1. luokkien ryhmien optimaalinen määrä ja oppilasmäärien tasaus saman oppilaaksiottoalueen koulujen kesken Perusopetuslain m ukaisesti koulutuksen järjestäjä osoittaa oppilaan lähikoulun. Myös kantakaupungin 7-9 luokkien peruskoulujen oppilassijoittelussa tehdään opetusryhmien koon optimointia 7. luokkia perustettaessa. 2.1 Oppilassijoittelu suomenkielisessä perusopetuksessa kielikylpy-, musiikki- ja matemat kkaluokille Koulukohtaisia oppilasmääriä ennustettaessa ei voida tarkoin ennustaa miten moni suomenkielisen perusopetuksen oppilaasta sijoittuu eri alueilta Hollihaan koulun ruotsinkieliseen kielikylpyopetukseen ja englanninkieliseen CLILopetukseen 1. luokan alkaessa toissijaisen oppilassijoittelun mukaan. Pääosa oppilaista (7-8 %) tulee kuitenkin Hollihaan koulun omalta oppilaaksiottoalueelta. Valintakokeen perusteella sijoitetaan oppilaita 3. luokal le Mäntykankaan kou lu n m usiikkiluokalle ja Halkokarin kou lun matematiikkaluokalle. Koska

37 5 Kokkolo n sivistyskeskus - opetuspolvelut Per uso petukse n o p pi la se n n uste 2L 6 kysymys on oppilaiden ja heidän vanhempien vapaaehtoisista valinnoista ennustetta asiasta on vaikea laatia. Vuosina oppilaiden siirtymisestä musiikki- tai matematiikkaluokille oli seuraavia vaikutuksia koulujen oppilasmääriin keskimäärin vuodessa. Taulukko 3. Peruskoulujen (1.-6. lk) keskimääräinen oppilasmäärän muutos, joka johtuu 3. luokalla oppilaiden siirtymisestä matematiikka- tai musiikkiluokalle. Peruskoulu (1-6 rk) Oppilasmäärän muutos Halkokari- Rytimäki +5 Hollihaka 4 lsokylä -5 Jokilaakso <1 Koivuhaka -2 Mäntykangas +'19 Torkinmäki- Kaustari -6 Ykspihlaja -1 Alaviirre Marinkainen Kirkonkylä L <-1 Kirkonkylä K <-1 Marttila <-1 Peltokorpi Ruotsalo Rahkonen Veikko Vionoja <-1 Vaikutukset kou lujen/alueiden oppi lasmää rään on otettu myöhemm issä laskelm issa h uom ioon. Vuosittain toteutuvien todelliset m u utokset ovat kuitenkin heikosti ennustettavissa pitkällä tähtäimellä, koska vuosivaihtelu voi olla joinakin vuosina suurta ja aina sattumanvaraista.

38 6 Kokkolan sivistyskeskus - opetuspalvelut P e r uso petukse n o p pi lo se n n uste Taulukko 4. Oppilasvirrat Hollihaan koulun ruotsin- ja englanninkieliseen kielikylpyopetukseen muilta oppilaaksiottoalueilta vuosina ja keskimäärin vuodessa Peruskoulu (1-6 rk) Halkokari- Rytimäki Oppilassiirrot 212 Oppilassiirrot Oppilassiirrot Keskimäärin Hollihaka (oma alue) lsokylä Jokilaakso >-2 Koivuhaka Mäntykangas Torkinmäki- Kaustari Ykspihlaja 1 I 1 3 I Ã -2 Alaviirre Marinkainen Kirkonkylä L Kirkonkylä K Marttila Peltokorpi Ruotsalo Rahkonen Veikko Vionoja Villa 1 <-1 Kyrkbacken Yhteensä Kaupungin väestömäärän kasvu alueellisesti Väestönkehitys on Kokkolassa ollut viime vuosina hyvää. Väestöennusteen (trendilaskelma) mukaan Kokkolan asukasluku kehittyy vuoteen 23 seuraavasti: Vuosi (toteutunut) asukkaita Kuten edellä todettiin, Kokkolan väestön ikärakenne on edelleen edullinen suhteessa koko maahan, lkärakenteesta johtuen syntyvyys pysyy vielä pitkään lähes nykytasolla. Alle 1O-vuotiaiden ikäluokan keskikoko on tällä hetkellä 599. Väestöennusteen mukaan ko. ikäryhmän keskikoko kasvaa

39 7 Kokkolan sivistyskeskus - opetuspdlvelut Pe r uso petu kse n o p pi lo se n n uste 2L 6 vuoteen 215 mennessä vajaalla 3:llä (noin 62). Vuonna 22 ikäluokan keskikoko on 636. Kokkolan kaupungin tavoitteellisessa toimitilasuunnitelmassa (214) on Venniohjelma n avu I la en nustettu ennakoitua väestömää rän m u utosta aikaväl il lä Ohjelman avulla on ennustettu peruskoulun alaluokkalaisten määrää vuotiaiden osuutta väestömäärän muutoksessa vuosina blNtûr k 9!u lil.r'd. radt l,rt e lv\,r^re.rrr, ts t ô lr,:r:r r,l t- rnltr, ft olatll Kuvio 1 Vennillä tuotettu ennuste Kanta-KokkolanT-12 -vuotiaiden väestömäärän muutoksesta vuosina Edellä kuvattu ennuste vahvistaa tämän oppilasennusteen alueellisia tuloksia kanta-kokkolan osalta. Karttaan on kuvattu myös kanta-kokkolan koulujen sijaintipaikat. Venni-ennusteella ei voi erottaa eri kieliryhmien suuruutta tai kielisuhteissa tapahtuvia muutoksia. Ne ovat kuitenkin opetuspalvelujen järjestämisen kannalta tärkeitä tietoja. 4 Kokkolan perusopetuksen oppilasmäärän nykytila ja kuluvan vuosikymmenen trendi Kokkolan kaupungin perusopetuksessa oli lukuvuoden alussa yhteensä oppilasta. Oppilastilastojen tilastointipäivä oli Oppilasikäl uokkien koko ( ) selviää seu raavasta ta ulukosta:

40 Kokkolan sivistyskeskus - opetuspalvelut P e r uso petukse n o p pi lo se n n uste Kokkolan perusopetuksen vuos luokkien opp lasmäärät lkv Ot7 kieliryhmittäin (2.e.216) Sg s *-Suomenk +RLrotsink. +Yhteensä , ,9 Kuvio 2. Vuosiluokkien oppilasmäåirät kieliryhmittäin Kokkolan perusopetuksessa Luvuissa mukana myös maahanmuuttajien valmistavan opetuksen oppilaat. Kuviossa ovat mukana perusopetuksen oppilaat molemmista kieliryhmistä lukuun ottamatta 1. luokan eli lisäopetuksen oppilaita ja valmistavan opetuksen (maahanm uuttajataustaiset) oppilaita (1 4 oppilasta). Seuraavassa kuviossa on ennakoitu perusopetuksen oppilasmäärân kehitystä kokonaisuudessaan Kokkolassa vuosina Ennakointi osoittaa kehitystrendin, mutta siinä on epävarmuustek öitä, jotka liittyvät kieliryhmäjakoon alle kouluikäisten ikäluokissa. Ennakoin n in tarkkuus heikkenee 22-luvulle mentäessä, mutta se näyttää kehityssuunnan. Trendiin ei ole voitu yhdistää Kokkolan kaupungin ennakoitua väestönkasvua eikä esimerkiksi pientalorakentamisen vaikutusta, joka säätelee lapsiperheiden määrän kehitystä ja kaupungin eri alueitten oppilasmäärän kehitystä. Lukujen pohjana ovat vain nykyiset oppilasmäärät ja tilastoidut syntyneiden lasten määrät vuoden 215 loppuun saakka.

41 9 Kokkolon sivistyskeskus - opetuspalvelut Per uso petukse n o p pi la se n n uste 2L6 Kokkolan perusopetuksen oppilasmäärä 2L5-216, ennuste 2L s4i s ' s447 4 t- 3 tl ô- o 3 2 +Yhr, #Suomenk. +Ruotsink. L 82L 'r.u"*" "ù".ts "1" ^.9 ^""t *t *f r's ns'",,1"' C' ".p"' nd)' ad Kuvio 3. Kokkolan perusopetuksen oppilasmäärän trendin kehitys Oppilasmäärän kehityksen pohjana on käytetty tilastotietoja opp lasmäärästä ( )ja väestörekisterin tietoja (elokuu/216) syntyneiden ikäluokista. Tämän mukaan lukuvuoden mennessä perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa noin 111 oppilaalla verrattuna lukuvuoden alkuun Sen jälkeen kasvu näyttää kääntyvän laskuun, mutta oletettavaa on, että muuttoliikkeen vaikutuksesta kasvu jatkuu edelleen 22 luvulla. Kasvu kohdistuu suomenkielisen perusopetuksen oppilasmäärään ( oppilasta) ja ruotsinkielinen perusopetuksen oppilasmäärä hieman pienenee (- 57 oppilasta). Tosin oppilaat eivät mene ruotsinkieliseen perusopetukseen juuri sillä tavoin kuin heidät on merkitty väestörekisteritietojen mukaisesti ruotsinkielisiksi. Vuosittain noin 1 9 suomenkielistä oppilasta menee ruotsinkieliseen perusopetukseen ja vastaavasti noin viisi ruotsinkielisiä menee suomen kieliseen perusopetu kseen. Nettovaikutus on ruotsinkielisen perusopetuksen hyväksi keskimä ärin 1 4 oppilasta vuosittain. Jakautuma selviää vasta koulu u n ilmoittautum isen yhteydessä kun kaksikielisissä perheissä joudutaan tekemään valinta. Valinnan laillisena perustana on se, että oppilaan tulee hallita koulun opetuskieli riittävän hyvin.

42 1 Kokkolan sivistyskeskus - opetuspalvelut Pe r uso petukse n o ppi la se n n uste 2L 6 Pitkällä aikavälillä oppilasmäärä ruotsinkielisessä perusopetuksessa on ollut laskeva. Vuonna 2 oppilasmäärä 1-6 luokilla oli yhteensä 614 ja vuoden 214 tilastointipäivän ä ( ) se oli laskenut 51 9 oppilaaseen, Laskua siis lähes 1 oppilasta. 64 Ruotsinkielinen perusopetus L-6 lk opp lasmäärä yhteensä v. 2-2Ot L Yhteensä 1-6 lk ,"""t" ".-.,"",df "d "n*n "o+t Kuvio 4. Ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmääråi vuosiluokilla 1-6 lukuvuosina 2-1, 25-6 ja tilastopäivän mukaan. Oppilasenn usteen I uvuissa ei ole mukana maahanmu uttajatausta isten oppilaiden valmistavan opetuksen oppilaiden määrä (3 ryhmää, n. 2-3 oppilasta). He siirtyvät valmistavan opetuksen jälkeen suomenkielisen perusopetuksen oppilaiksi. Tu levien vuosien maahanm uuttaj ien määrä vaikuttaa valmistavan opetuksen kysynnän määrään, mutta sen ennakoidaan kasvavan. Suurin vaikuttava tekijä on ns. kiintiöpakolaisten ottaminen Kokkolaan, josta vuonna 216 tehtiin päätös, joka kaksinkertaistaa kiintiöpakolaisten määrän. Joka vuosi otetaan 3 kiintiöpakolaista, joista noin kolmas osa on oppivelvollisuusikäisiä. Myös työperäinen maahanmuutto ja ulkomaisten opiskelijoiden määrä vaikuttaa oppilasmääriin, mutta niitä ei ole voitu huomioida laskelmassa. Samoin perusopetuksen lisäopetuksen eli 1O-luokan opetus ei ole mukana ennusteessa, koska sen oppilasmäärä perustuu toisen asteen yhteisvalintaan ja muuttuu vuosittain ilmoittautumisen perusteella. Ennakointitietona tulee ottaa huomioon se, että ryhmä käynnistyy joka lukuvuosija siinä on oppilaita n vuosittain. Opetus tapahtuu aikuislukiotoiminnan yhteydessä.

43 Kokkolon sivistyskeskus - opetuspalvelut Perusopetuksen oppilosennuste Oppilasikäluokkien kehitystrendi vuos kymmenen loppuun saakka Seuraavassa kuviossa on yhdistetty peruskoulussa olevat oppilasikäluokat ja alle kouluikäisten ikäluokat niin, että voidaan seurata ikäluokkien kokojen vuosivaihteluja ja kehitystrendiä vuosikymmenen loppuun saakka. TL 71) Perusopetukse n oppl la sl kä luokat 2t1ß la alle kou lu lkälsten I käl uokat 66r rsoo 56g 578 soo q7i 481 cõc 5s 55 rl 82 5s7 6D 7 JJI 515 6Jq o s I 619 El t.r lr,, 576 5t 54o ç-r(. ':O-l 4!t f Yh tarl n r,1 - -5uonrenk r_ 919 lç. - f eo ÐE58rT3Ìl f_q tl 77 Íi ß 3 'ã êo qt* qrr* l.* ô$ +s ù$ t+ nrt -r$ Enrr u.!t -6 -r,uot iâ d Ên hieli ryh rrr iìi akaul r rtrirbtt of."ns"ns,lé**n*s Kuvio 5. Perusopetuksen oppilasikåluokat (1-9 lk) yhdistettynä alle kouluikäisten ikäluokkiin Pu nainen katkoviiva erottaa toisistaan peruskoululaisten ikäluokat alle kouluikäisistä. Huippuvuosi on 216, jolloin vuonna 29 syntynyt ikäluokka (664 lasta) aloittaa peruskoulun. Ennuste alle kouluikäisinten kieliryhmäjakautumasta perustuu väestörekisteritietoihin äidinkielen mukaan

44 Kokkolon sivistyskeskus - opetuspalvelut 12 Perusopetuksen oppilasennuste 2L6 4 Kokkola n perusopetu ksen oppi lasm ääräen n usteet al ueittai n S uomenkielinen perusopetus 4.1 Länsireitti Länsireitin perusopetusalueeseen kuu luvat Mäntykankaan, Koivuhaan ja Ykspihlajan koulut (1-6 luokat) sekä Kiviniityn koulu (7-9 luokat). 8 7 Länsireitin alue (L-6 lk), oppilasennuste 2Ot6-223, lukuvuosittain L L8 r ' L.22t Mörrtykangas Koivrrhaka Ykspih la ja Yhteensä Koivuhaan koulun luvuissa ei ole mukana valmistavan opetuksen ryhmää (n.1 opp.) Kiviniityn koulun luvuissa ei mukana valmistavan opetuksen ryhmä (n. 1 opp.) Länsi re iti n a I u e (7-9 ) o p p lase nn uste 2OL6-2O28 lukuvuosittain ^1 ^o)' 3 "ro' aot 4Uv t )' r Kivin itty

45 Kokkolon sivistyskeskus - opetuspolvelut Perusopetuksen oppilosennuste Keskireitti Keskireitin perusopetusalueeseen kuuluvat lsokylän ja Hollihaan koulut (1-6 luokat) sekä Länsipuiston koulu (7-9 luokat). 13 Keskireitin alue (1-6 lk), oppilasennuste 2Ot6-2O23, lukuvuosittain t6-2t7.2t7-21,8 r _9 a2t9-22 t22-22l.22'r , lsoky ki Holliha k Yhtccnsä lsokylän koulun luvuissa ei ole mukana lievåisti kehitysvammaisten erityisopetuksen ryhmiä (32 opp.) ja syvästi kehitysvammaisten ryhmää (8 opp.), jotka ovat keskitettyjä palveluja. Hollihaan koulun luvuissa eiole mukana valmistavan opetuksen ryhmää (1 opp.) Länsipuiston koulun erityisopetusryhmäin (1 opp.) oppilasmäärä ei ole mukana. Keskireitin alue (7-9 lk), oppilasennuste 2OL6-2O28, lukuvuosittain ç t sza433 t26--42&-+zs I L ìnsipuisto'r lsokt-9 "-4.- t nþ

46 L4 Kokkolo n sivistyskeskus - opetuspalvelut Pe r uso petukse n o p pi lo se n n uste 2L6 4.3 ltäreitti Itäreitin perusopetusalueeseen kuuluvat Jokilaakson, Kaustarin, Torkinmäen, Rytimäen ja Halkokarin koulut (1-6 lk) sekä Hakalahden koulu (7-9 lk). 12 Itäreitin alue (L-6 lk), oppilasennuste 2Ot6-2O23, lul<uvuosittain ' L5 461, 377 2to.217-2t8 r 21,8-2L O2-22L,u.." -""" , Ennusteluvuissa ei ole mukana Halkokarin erityisopetusryhmien (3) eikä Torkinmäelle koulun erityisopetusryhmää (1) Samoin Hakalahden koulun erityisopetusryhmän (1) oppilasmääråiä ei ole ennusteluvuissa mukana. Itäreitin alue (7-9 lk), oppilasennuste 2L6-228, lukuvuosittain s7 4'14 4gs ç s o zl 3 2 r H ìkalahti r TorkT-9 1 ""it tub

47 1_5 Kokkolan sivistyskeskus - opetuspolvelut P e r uso petukse n o p pi lo se n n uste Pohjoisre tt Pohjoisreiti n perusopetusalueeseen kuu I uvat Alavi irteen, Marinkaisen ja Lohtajan kirkonkylän koulut (1-6 lk) sekä Lohtajan koulu (7-9 luokat). 25 Pohjoisreitin alue (1-6 lk), oppilasennuste 2Ot6-2O23, lukuvuosittain 2 L 'r6-2L7 a2t7-2l8 r I.221,-222 *: Al viirre Marinkainen L. l(irkonkylii Yhteens i t2 1 8 Pohjoisreitin alue, opp lasennuste 7-9 lk lu kuvuosittain, 2t6-2O28 B r Lohtùja 2 ""it tuþ

48 1_6 Kokkolon sivistyskeskus - opetuspalvelut Perusopetuksen oppiløsennuste Koillisreitti Koillisreitin perusopetusalueeseen kuuluvat Kälviän kirkonkylän, Marttilan, Peltokorven, Ruotsalon, Veikko Vionojan ja Rahkosen koulut (1-6 lk) sekä Lucina Hagmanin koulu (7-9 lk). 6 Koillisreitin alue (t -6 k), oppilasennuste 2Ot6-2O23, Iukuvuosittain r r 217-2i.8 r 2L r a L28 1L7 1L5 a2d2l-: J K, l(irkonkyliì Mârtt la Pcltokorpi Ruotsalo V, Vionoja Rahkonen Yhtecnsä Koillisreitin alue (7-9 lk), opp lasennuste 2Ot6-2O28, lul<uvuosittain t97 2IB 22'I I lucina Hagnrarr 1 5 t' I 3tot. ^!c-t 3 'ì,o' ao'

49 Kokkolon sivistyskeskus - opetuspalvelut Perusopetuksen oppilosennuste 21.6 Ruotsinkieli nen perusopetus 4.6 Ruotsinkielisen perusopetuksen reitti Ruotsinkielisen perusopetuksen reitin perusopetusalueeseen kuuluvat Chydeniuksen, Kyrckbackenin, Rödsön, Sokojan, Villan, Vittsarin ja Ojan koulut (1-6 luokat) sekä Donnerskan koulu (7-9 luokat). t7 Ruotsinkielinen perusopetus {1-6 lk} o ppilasen n uste 2Ot6-2O22, I u l<uvuosittain.2l6-17.2oi7-tb r oL9-2o L L t A t27 rr4 Chydenius Kyrkbacken Rödsö S.i ka Villa V i tts ì r öja Yhteenså Ruotsinkielisen perusopetuksen ennustetta tarkasteltaessa on otettava huomioon, että ennusteet alle kouluikäisten ikäluokista perustuvat väestörekisterin mukaiseen merkintään lapsen äidinkielestä. Tässä ennusteessa mukana ovat nykyiset oppilasmäärät ja alle kouluikäisten ikäluokista vain åidinkieleltëiän ruotsinkielisiksi rekisteröidyt lapset. Siksi Donnerskan koulun oppilasmäärä voi olla lukuvuodesta alkaen noin 2-4 oppilasta suurempi mitä alla oleva kuvio osoittaa Ruotsinkielinen perusopetus (7-9 lk) o p p f ase n n uste 2t6-227, I u l<uvuos ittai n 2s7 2s t I Donnersk ì 5 ""- ""o*rrc".""" "/"// "É"+n "/

50 1_8 Kokkolon sivistyskeskus - opetuspolvelut Pe r uso petukse n o p pi lo se n n uste 2L 6 Oppilaiden sijoittuminen perusopetukseen äidinkielestä poiketen Kun on tarkasteltu lukuvuonna aloittavia oppilaita ja vuosiluokkien 1-4 oppilasmääriä, niin sen perusteella vuosittain keskimäärin 19,4 suomenkielistä oppilasta menee rur tsinkieliseen perusopetukseen ja vastaavasti keskimäärin 5, 6 ruotsin kielistä oppilasta menee suomen kieliseen perusopetukseen. Nettovaikutus on ruotsinkielisen perusopetuksen hyväksi keskimäärin 1 4,8 oppilasta. Vaihtelu on sattumanvaraista ja siksi vuosivaihtelu on suurta. Pienimmillään 14 suomenkielistä oppilasta siirtyi ruotsinkieliselle puolelle vuonna 21 ja suurimmillaan siirtymä oli vuonna 215,25 oppilasta. Vastaava vaihteluväli on ollut suomenkielisessä perusopetuksessa 4-9 oppilasta. Ruotsinkielisten opeltuspalvelujen oppilasennusteissa vuosina on ollut vaihtelua ennustelukujen ja toteutuneen 1. luokan oppilasmäärän suhteen keskimäärin + 9,7 oppilasta/vuosi. Vaihteluväli on ollut -4 oppilaasta + 24 oppilaaseen. Eli esimerkiksi vuonna 211 oppilaita tuli 1. luokalle neljä vähemmän kuin ennustettiin ja vuonna 26 tuli 24 oppilasta enemmän. Vaikka luvut perusopetuksen kokonaisoppilasmäärään nähden ovat pien iä, niillä on merkitystä ruotsinkielisen perusopetuksen järjestämisessä. Toisaalta tämä antaa kuvan oppilasmäärien ennustamisen vaikeudesta kaksikielisessä kunnassa, jossa on paljon kaksikielisiä perheitä,

51 Kokkolon sivistyskeskus - opetuspolvelut Perusopetuksen oppilosennuste 216 Liite 1. Vuoden 21 5 perusopetuksen kouluverkkosuunnitelman laskelma kokonaisoppi laskehityksestä. 19 FCG KoÎis[JLTOItt Î ûr' r.9.2 r 5 Selvitys 18 f4?l RÊllll l(or i, nin Kou den o'pptusennreh jå lcâpesitêetti æ15- ãrñ- ãìtëc- ll*s- 2lG 211Zl. 21lT awb ogoal=- toul n Hoiltn an toulu væ 381 4fi1 3ES v Ér -d K rklrulttl ruíllet 45å d. + û 45P' es -3 LånEbd çtôn üd-ûi T {3'l 13;2?Æ 35i. r Ðt I 1!M I 2ß7 lzilo 7l K yiriitun lorai llutb EamSBe tfoihi 31 re Koivtlìeen tilfr 3rE 3 ffi Er fig l-*nclrollll l l rlsr hsdu 1V 17õ 2ß4l5s 4 81 lw &t 8l 111 2r!t!t I tt57 tgo ie KiftEnkviãn h å{yià r34 t19 LÌ5 f3 f' +rg 15 LUCm fiãomn mgl lô Jlu u*tl Hr-.llb?{tr Kollllsrelttl l,lsr1îl, n lodr r!é 1 1;' 1t{1 13ñyrrr -9 llr I IJ A} 9J il,lt Ruals lon loülu ffi gt ñã. &81 æ. Ue ilko' /ronr{rn krqilu 4l 1E Ëõ 41!:s -15 R hhosên ksühr 31. E ffi &.v36 4 æl te tfli I iliirþen lillru 42 & r -lè PohlolsrElttl ohl Árn tôulu s3 't5 Ì É4 S3 1 Loht n i{itffi lhd.ir! koulu 58 P1 f},e:e ùlrrrìlaisùpn koulu EO 73 tév?3 -t ß 2?E 3tl:í -ft Ha*rl hd'en ftoulu H kotarin taufu + Rs{inndiRi 1W 4l 3ß 45S I IttÉlttl Jofril sfts û houlu ilð 216 lm ilb 2t6 ftl f,orìi en fta ü, + l(.au3tan g! 3õ g, Wß]t# ñ 17ßt I 5ft t 5t zrt ihéênius skola ts úy r s -11 n m sftnl M â6 ffi 38 zta -5- Ru t ln- KYfb clffi çkdr -KOULI-I ïy {la tll 17 1Ã tm 47 -sl klgllncn Rðdrð!ftda 3t A 6t l \r -3 Sàla r*o{ 6t A 7 l &lu 1 Ullts tí l 1{r{ 1å{} 121!rB -lf Itç rin lo-rfr aâ at m len -3 12t fl13 ia sliola n m 6 19v nr9 ß75

52

53 Lohtaja Ruotsink el nen Suomenkiel nen Kokkola Kãlviä Ullava Kaikk yhteensä 2 Opp laat 4Æ 'l Oppilaat 437 9t9 3't s Oppilaat Oppi aat 'l 641 1't Oppilaat Opp laat m4 616 't s Oppilaat Oppi aat Oppilaat s Opp aat Opp laat Opp laat 325 3't 't2 Opp laat 3 a Oppilaat Opp laat 274 all Opp laat Æ s Oppilaat : d,e

54

55 KII NTEISTOJEN KUSTANNUKSET/ KOULUT KIINT.NIMI HUON. Al.Am2 TAES-2o17 räyrrörurruor YHT. Halll TAES-217 josta, siivous hyg.palv. TAES-217 Korot a po stot TAES-zo17 KAIKKI MENOT srs.vuokra 217 TP215 KAIKKI MENOT Chydeniuksen koulu, A Chydeniuksenkatu 2 Halkokarin koulu, Halkokarintie 2+asunto x) Hollihaan koulu, PÍkiruu kintie 4 Jokilaakon koulu, Jokilaaksontie 6 Kirkonmäen koulu, Kruunupyyntie 5 Rytimäen koulu, Rytimäentie 16 Ojan koulu, Ojantie piharak.78m2 Mãntykankaan koulu, A Chydeniuksenkatu 72 Renlundin koulu, Kansakoulukatu 6 Rödsön koulu, Orrekentie 1 Sokojan koulu, Vanha Skrabbintie 15 Vil la n kou I u, O pettaja n kuja 2+ ki rjasto 232m2+pun.ra k. 125 m 2 Vittsarin koulu, Vanha Ouluntie 144 Ykpihlajan koulu, Metsäkatu 7 Kaustarin koulu tilaelementti, Kaustarintie 13 Jokilaakson kou lu n tilaelementti, Jokilaa kso ntie 6 Hakalahden koulu, Matruusinkatu 2 Kiviniityn koulu ja lukio, Kuusitie 3 Lãnsipuiston koulu ja lukio, Torikatu 41 a Donnerska skolan ja ruots.lukio, Banerinkatu 3-5 Alaviirteen koulu / Lohtaja, Viiirretie 5 Kirkonkylän koulu / Lohtaja, Karhintie 3 Marinkaisten koulu / Lohtaja, Niementie 2 Lohtajan koulu / Lohtaja, Alaviirteentie 12 Kirkonþlän koulu / Käfviä, Koulukuja 3 Marttilan koulu / Kälviä, Kälviäntie 7 Peltokorven koulu / Kälviä,Peltolkoruentie 371 a + kaukalon pukutilat Ruotsalon koulu / Kälviä, Ruotsalon Kylätie 72+ talonmiehen as. 8m2 Halkokarin koulun tilaelementti (Lucina Hagman tilaelementti / Kälviä Rahkosen koulu / Ullava, Rahkosentie 245 Veikko Vionojan koulu / Ullava, Vienojantie , , 2 271, 1292, 575, 752, 2 855, 2 326, 662, 1 99, 3 618, 11, 181, 492,5 378, , 7 665, 6 783, 5 753, 63, 75, 1 3s, 3 3, 1 936, 122, 797,5 1132, 45, 1 499, 1 436, L s772 t r s2 s ztO t s9 oheisp s s s t s t27 24L 3 s L25 yhteensä 4t7to LLt L LT24O s t s ZO æ L t t 2L æ Læ s s s t L s88 44tO4A L2 85 tlz L L72837 Ll27t7 9t77L )+ {!ì / \-! (_

56 KIINT.NIMI Lucina Hagmanin uusi koulu, Marttilankatu 1 x)lsokylä n monitoimitalo Koivuhaan koulu (vuokratila 3597 m2) x)vinge (vuokratila 8 22L m2) x)öjan kylätalo (vuokratila 6L7 mzl x)torki nmäen koulu ja päiväkoti (vuokrati la m2) Koivuh.koulun iltapv.t. L7O m2, Mäntynäädänkatu 4 Peltokorven koulun tilael. (vuokratila 138,5 mz), Peltokorventie 371 a Aikuislukio/amrnattilukio (vuokratila 15,34 m2) Torkinm.ammattik. / G 32, Närvilänkatu 8 (vuokratita 49 mz) l(}luokl Kälviän kirkonkyl.esik.tila tilaelementti (vuokratila 377 m2), Eriksoninl Pajakoulu / Elba (vuokrat la 8 m2), Sannanrannantie 6 Sairaalakoulu (vuokratila 488,5 m2), Mariankatu 16 L 2 KAIKKI YHTEENSA HUON. A[.4 m ,O 1 8, 3 697, 8221,O 617, 6 874, 17, 138,s 15,3 49, 377,O 8, 488,5 85 t2t TAES-2o17 rärrröu ruor YHT. Halll L s7 758 TAES-217 josta, siivous hyg.palv. oheisp r TAES-2o17 Korot ja poistot yhteensä TAES-217 I(AIKKI MENOT t SIS.VUOKRA 2t7 6s s TP215 KAIKKI MENOT t t s x) kaikkien toimintojen tulot ja menot kiinteistössä esim. koulu ja päiväkoti Vuokratila

57 KI I NTEISTöJ E N KUSTAN N U KS ET/ VARHAIS KASVATUS KIINT.NIMI HUON. T4E9217 ALA m2 räyrröu ruor YHT. Halll Hakalahden päiväkoti, Runeberginkatu 25 Halkokarin päiväkoti sis.nuorisotilat, Salmenhaantie 23 Kirkonmäen päiväkoti, Ventuksentie 27 Kiviniityn päiväkoti, Kuusitie 1 Koivuhaan päiväkoti (vuokratila665 m2xent. pavunvarsi), Paa Ruotsalainen päiväkoti, L Kirkkokatu 47 Rytimäen päiväkoti, Hintsantie L b Tulliharjun päiväkoti, Libeckin katu 32 Nahkurin päiväkoti, Vidnäsinkatu 1 Öian päiväkoti, Skählintie 4 /muuttanut Öjan kylätaloon Peurankadun päiväkoti, Peu rankatu 22 Terva npolttaja n päivä koti, Terva n polttaja n katu 6 Länsipuiston päiväkoti (Osake ), Tehtaankatu 29 Kirkonmäen päiväkodi n tilaelementti, Ventu ksentie 27 Keltaviirin päiväkoti, Mariankatu 8 Kaustarin päiväkodin tilaelementti (359 hm2+517 hm2), Kaskil Koivu rinteen päivä koti / Lohtaja, Pu nasillantie 1+varastorak. 1. Pajulinnun päiväkoti / Kälviä, Eriksoninkatu 3 Tenavatupa / Kälviä (ryhmis), Erikosoninkatu 5 + varastorak.l Peltokorven päiväkoti / Kälviä, Peltokorventie 371 b Ruotsalon päiväkoti/ Kälviä, Kylätie 72 Ulkometsän päiväkoti/ Ulkometsäntie 1 Rytimäen leikkikenttäsuoja, Rytimäentie 18 a Koivu haan leikkikenttäsuoja, Paa rmanpolku 11- Pajurinteen leikkikenttäsuoja, Paa rmanpolku 11 Ha kalahden leikki kenttãsuoja, Hakalahdenkatu 87 Kirkonmäen leikkikenttäsuoja, Kirkkotie 1 Ha lkokarin leikkikenttäsuoja. Fregatti Hollihaan päiväkoti, Falanderinkatu 4 Pikiruukki/kerho, Ryövärinkarintie 2 Bambse-Bo-ryhmäkoti (osake) (Hakalahdenk. 83 as 19) '1 156, 1 29, 729, 1 45, 665, 371,O 422, 121, 64s, 183, 957, 8s, 375,5 287,5 522, 89, 46,3 744, 17,5 275, 369, 1447,O 9, 53, 23, 23, 18, 23, 26, 692, 166, L34 64 LO s s o / L TAES-217 josta, siivous hyg.palv. oheisp s s TAES-z17 Korot ja po stot yhteensä 2L r Lt79 L47LO L TAES217 KAIKKI MENOT t44zlo t4s s t424 22t s to tO 85 8s fJ oO L SIS.VUOKRA L L42 t , TP215 KAIKKI MENOT t s t74243 t tts s s t867 t

58 KIINT.NIMI Sokojan päiväkoti(osake), Vanha skrabbintie 12 Ykpihlajan pk / Meidän Yxpila osuuskunta (vuokratila 345 m2 Lasimestarintie L2 / Halkokarin pk (vuokratila 2!O m2l Pikiruukin kasarmin päiväk./kiint.oy Pikkuruukki (1 % kaupu Ryhmäpäiväk Leppis/Lohtaja as.l ja 2 (Rivilepola (vuokratila) ( Ruotsalon ryhmis (vuokratila) / Kälviä (68 m2), Ruotsalontie 2l Muksumaja ryhmis /Botniakangas (vuokratila) / Kälviä (11 ml Vekaravaja ryhmis / Päivälä (vuokratila) / Kälviä (75 m2), Eerik Torikatu 32l päiväkoti As Oy Humupekka as. 5/ Lohtaja, Punasillanrie 5 As Oy Marinkaisten Hirvenmäki B 8 / Lohtaja HIRVENPESÄ, sin Ullavan varasto / Ullava, Ullavantie 689 Päívänp.varasto / Ullava (rahkosen koulu.piha), Rahkosentie 2, Lumikonkatu / perhepv.hoit.(vuokratila), Oravankatu 4 b KAIKKIYHTEENSA HUON. ALA m2 339, 346, 21, 875, 115, 68, 11, 75, 193, 74,O 7Ã 1, 8, 146, ,3 TAES-2o1 KAYfiOM YHT. Hall TAES-217 josta, hyg.palv s o4ol 7 3 1s s3 ls sl s 171 2L78Ol 6 lsol 7 s1l 36l 27ol 18 2sl 22tLß TAES-217 Korot ja po stot yhteensä TAES-217 KAIKKI MENOT zso SIS-VUOKRA 2t TPZo15 KAIKKI MENOT L7 9t L52t Lt s 57L TM Vuokratila

59 I li"i ' Å" fl ALA- JA VÄTVIIRTEEN OPPILAI DEN KoULUKU LJETUKSET JA KULJETUSKUsTAN NUKsET Nykytilanne syyslukukaudella 2t6 Lohtajalta menee nykyään julkinen linjavuoro klo Himangalle, palaa Alaviirteelle ja jatkaa sieltä klo Väliviirteelle. Tämä on ainoa kaikille avoin linjavuoro, joka menee Väliviirteelle ja-joia Alaviirteen koulun oppilaat voivat käyttäå. klo 15 linjavuorot lakkautettiin vuonna 2'11. Näillä oppilasta. Lakkauttamisen jälkeen Ala- ja Väliviirteen koska kuljetukset on ollut pakko hoitaa suurimmaksi audella nämä entiset linjavuorot on ajettu Pohjolan Alavlirteen koulussa on syksyllå oppllasta, joista kuljetusoppilalta on 1S. Kuljetusoppilaat kulkevat aamuisin, lukujärjestyksestä riippuen, joko Poh.iolan Matkan tiíausbussilta (kun koutu aifaa tlô 9) tai taksilla (kun koulu alkaa klo I tai 1). lltapäivisin oppilaat kulkevat joko taksilla (kun koulu loppuu klo 12 tai 14), Pghjqlan Matkan linjavuorolla (kun koulu loppuu klo 13) tai Pohjolan Matkan tilausbussitta (kun koutu loppuu klo 15). LisäksiAlaviirteen koululta kuljetetaantaksilla tarvittaessa klo 13 Lohtajan koululle iltapäiväkerhoon 1- ja yhlenä påivänä 9.pn1agta viikossa A2-ruotsin oppitunneille 5 oppilasta. Nimä ruotsin opiskelijat palaavat kotiin Pohjolan Matkan tilausbussiila klo 1b. Pohjolan Matkan tilausbussissa kulkevat myös Ala- ja Väliviirteen esikoululaiset aamuisin Lohtajan Kirkonkylän kouluun sekä yläkoululaiset aamuisin Lohiajan kouluun ja klo 15 takaisin kotiin, Tämän tilausbussin kustannukset tämän hetken sopimuksen mukaan ovat 15g,25 euroa/suunta eli 318,5 euroa/påivä (alv ). Esikoululaiset kutjetetaan kotiin klo 13 taksiila. Laskelma syyslukukauden 216 Ala- ja Vätivii leen oppitaiden kuljetuskustannuksista ALA. JA VÄLIVIIRTEEN KULJETUSOPPILAAT Eslopetus Lohtajan Klrkonkylån koululla l.6.tk Alavl ñeen koululla kalkki I oppllasta 't5 oppllasta KULJETUKSET Aamu /ov lltapålvå /pv vhteenså tllausbussi klo 8:25 4,68 taksi klo 13 34,65 39,33 llnjavuoro llnjavuoro klo ,27 8,27 e teksi klo 8/1 2,58 teksi klo't2l13 2,16C 4,71e tllausbussi klo 8:25 6,89 tllausbussl klo ,25 '12,14C ALAVIIRTEET.I KOULUN osuus KULJEIUS. KUSTAN. NUKSISTA 7-9.tk Lohtalan koululla kaikkl 2 oppilasta tilausbussl klo 8:25 93,68 tllausbussl klo , 2l 1,68 KULJETUSKUSTANNUKSET ynre NsÄ e I RÄrvÄ alv o 4O2JB e l5l,l5 KULJETUSKUST ANNU KSET YHTEENSÄ I LU KUVUOSI (alv )?5 23,92 e ,5 Slvul/2

60 Alaviirteen koulun oppilaiden kuljetus LohtaJan Kirkonkylän koululle syyyslukukaudesta 22 lähtien Mikäli Alaviirteen koulu yhdistetâiän Lohtajan Kirkon <ylän kouluun, olisi erittäin tärkeää kaupungin pyrkiä osaltaan vaikuttamaan siihen, että klo 8.25 ja 15 julkiset linjavuorot saataisiin takaisin. fätille avó nta linjavuoroa voisivat k tyttää myös toisen asteen opiskelijat ja muut asukkaat Lohtajan keskustaan ja jatkoyhteyksiin Kokkolan suuntaan. Mikålijulkista linjavuoroa ei ole mahdollista saada, tulisinykyisen kaltainén tilausbussikuljetus jatkua, aamuisin klo 8.25 Väliviirteeltä Lohtajalle ja takaisinpäin klo 1S. Mikäli nykyinen linjavuoro klo Lohtajalta Himangan kautta Ala- ja Väliviirteelle pysyy ennaltaan, ei sitä voikäyttää klo 13 päättyvien koulupäivien kuljetuksiin. oppilasennusteen mukaan syksyllä 22 Alaviirteen koulussa olisi 23 oppilasta, Jos Alaviirteen koulu yhdistetään Lohtajan Kirkonkylån kouluun, kaikki oppilaat pitäisi kuljettaa. oppilasennusteen mukaan Ala- ja Väliviirteen esikoululaisia syksyllä 22 olisi 5 ja yläkoululaisia 22, eli yhteensä Ala- ja Väliviirteeltä olisi b kuljetusoppilasta Lohtajan keskustan kouluihin, Nämä mahtuvat yhteen tåysikokoíseen únja-autoon. Kuljetuksia tarvitaan aamuisin ainakin klo 9:ksi kouluille je iltapäivis n ainakin klo 13 ja 15 kouluilta kotiin. Nämå kuljetukset ovat olemassa jo tälläkin hetkellä. Mikäli julkiset linjavuorot saataisiin tâfa s n, kustannukset laskisivat huomattavasti nykyisestä. Klo 13 kuljetuksissa taksi/pikkubussi käy pieneksi sellaisina päivinä jolloin sekä eslkoululaiset että kaikki alakoulun oppilaat pääsevät koulusta samaan aikaan (ennusteen mukaan yhteensä 28 oppilasta). Alakoulun lukujärjestyksistä riippuen myös muina aikoina (klo ) mahdollisesti tarvitaan taksikuljetuksia pienemmälle oppilasmäärälle. Näitäkin kuljetuksia on tällä hetkellä, mutta kuljetettava matka pitenee nykyiseen verrattuna, Toisaalta voisi olettaa, ettëi kun Lohtajan Kirkonkylän koulusta tulee yksisarjainen 6- luokkainen koulu yhdistymisen myötä ja nykyiset yhdysluokat jäävät pois, kuljetustarve näinä aikoinã jossain määrin vähenee nykyisestä (yhdysluokat lisäävät jakoryhmien myötä kuljetustarvetta ja aiheuttavat näin ollen myös lisää kuljetuskustannuksia), Mikälijulkisia linjavuoroja ei Lohtajan ja Väliviirteen välille saada tulevaisuudessa tisää, kutjetuskustannukset tulevat todennäköisesti jonkin verran nousemaan nykylsestä, myös taksilla ajettavien kuljetusmatkojen pidentymisestä sekä yleisestä kustannuskehityksestä johtuen, Aruiolaskelma Ala- ja Väliviifteen oppilaiden kuljetuskustannuksista v. 22 ALA. JA VÄLVIIRTEEN KULJETUSOPPILAAT Aamu KULJETUKSET (ARV O) /pv lltaoälvä /pv vhtoensä Eslopetus Lohtalan Klrkonkylän koululla l-6.tk Lohtalan Klrkonkylån koululle kalkki 5 oppilasta kaikk 23 oppilasta lilausbussi klo 8:25 taks klo 8/1 tilausbussi klo 8:25 15,95 5, 7337 e taksi klo 13 teksi klo 12ll 3 tileusbussl klo 15,l5, 65, 59,15 3, , 132,52. ALAVIIRTEEN KOULUN OSUUS KULJETUS. KUSTAN. NUKSISTA 7-9,tk Lohtajan koululla kaikkl 22 oppilasta tilausbussi klo 8:25 7,1 I lllausbussi klo ,28 KULJETUSKUSTANNUKSET YxTeeHsÄ e / (alv ) KULJETUSKUSTANNUKSET ynreetsii / LUKUVUost (atv o) t48, ,75 u7,52c 46791,28C Yksikköhinnat perustuvat tàmän hetken hintatasoon koska kustannuskehitystä ei ole voitu a vioida. Laskelma on tehty olettaen, että julkisia linjavuoroja ei ole käytett!âvrssä. I/ausÒ ussin kustannukset iaettu oppilasmäärien su/ teessa. Taksikuljetukset arvioitu laskelmassa á 5 : aamuisin yksi kuljetus päivässä, iltapäivisin yksi kuljetus päivässä klo 13 (esiopetus+l-6,1k) ja 3 kuljetusta yrkossa klo 12. s,ivu2l2

61 Vitsarin koulun oppilalden kuljetus Ghydeniuksen koutuun Vittsarin koulussa on lukuvuonna 2' oppilasta, joista kuljetusoppilaita on 8. Kuljetusoppilaista yksi asuu Kälviållä ja yksi Lohtajalla. Viisi oppilasta kulkee julkisessa kaupunkiliikenteessä, yksi kulkee aamuisin taksilla ja iltapäivisin bussilla, Lohtajalta ja Kälviältä tulevat oppilaat kuljetetaan taksilla. Jos Vitsarin koulun oppilaat kuljetettaisiin Chydeniuksen koululle, kuljetusoppilaita tulisi olemaan lv oppilastietojen mukaan laskettuna olemaan 21. Kanta-Kokkolan alueella asuvat eli 19 oppilasta käyttåiisivät kaupunkiliikenteen linja 1:ä, Kaupunkiliikenteessä kulkevien oppilaiden lukuvuoden kuljetuskustannukset tulisivat olemaan noin g euroa. Taksioppilaiden kuljetuskustannukset pysyisivät lähes ennallaan, noin 18 euroa. Kuljetuskustannukset olisivat siis yhteensä noin 27 euroa. Llnja 1 bussi on Chydeniuksen koululla n, klo 7.43 t , lltapäivisin bussi lähtee Matkahuollosta klo 12.2 I 13.2 I 14.2 I 15.2, ajaa Kaarlelankatua pitkin ja kääntyy Hakalahdenkadulle ja Ouluntielle. Koulukuljetussäännön mukaan itsekuljettava matká pysåtkille voi alakoululaisella olla 2 km. Rödsön koulun oppilaiden kuljetus Chydeniuksen kouluun Rödsön koulussa on lukuvuonna on28 oppilasta. Kuljetusoppilaita eiole ollenkaan, Jos Rödsön alueen oppilaiden lähikoulu olisi Chydeniuksen koulu, kuljetusoppilaita tulisi lv oppilastietojen mukaan laskettuna olemaan 14. Rödsön alueella ei ole julkista kaupunkiliikennettä, joten kuljetus jouduttaisiin järjestämään taksikulietuksena. Kanta-Kokkolan takseilla ajettavissa koulukuljetuksissa on käytössä reittiyhdistelmä, jossa on viisi reittiä. Rödsö-Halkokari -suunnan reitti on jo olemassa. Oppilaita tulisi kuitenkin melko paljon lisää Rödsön alueelta, joten ainakin aamuisin jouduttaisiin luultavasti ajamaan kahdella autolla tållä reitillä. lltapäivisin oppilasmäärät jakaantuvat enemmän eri kellonajoille, joten iltapäivisin yksi auto saattaisi riittää riippuen liikennöitsijän auton koosta. Kustannusaruio Rödsön koulun oppilaiden kuljetuskustannuksista Chydeniuksen kouluun on noin 2 euroa. Kyrkbackenin koulun oppilaiden kuljetus Chydeniuksen kouluun Kyrkbackenin koulun oppilaat kuljetetaan lukuvuonna Vingenkadun väistötiloihin erilliskuljetuksena. Koulun g6 oppilaasta Kvikantin alueelta 11 oppilasta käyttää kaupunkiliikenteen linja 3:a. Jos Kyrkbackenin koulun oppilaat kuljetettaisiin Chydeniuksen koululle, kuljetusoppilaita tulisi olemaan lv oppilastietojen mukaan laskettuna olemaan 34, Kvikantin alueella asuvat eli 11 oppílasta käyttäisivät edelleen kaupunkiliikenteen linja 3:a. Kirkonmäen/lsokylän alueella asuvat oppilaat käyttäisivåit linja 6:a. Kuljetuskustannukset olisivat noin euroa. Linja 6 bussi on Chydeniuksen koululla n, klo 7.55 / 8.55 / Muutamilla oppilaista matka Sokojantien taiventuksentien bussipysäkeille saattaisi olla yli 2 km (alakoululaisen itsekuljettava matka). Heidän tulisi siten nousta kyytiin jo Vaasantieltä, lltapäivisin linja 6 bussi lähtee Matkahuollosta aina 2 min yli tasatunnin, joten oppilaat eivät todennäköisesti ehdi kävellä Matkahuoltoon, Heidän tulisi mennä linja 8 bussilla koululta Matkahuoltoon ja vaihtaa siellä linja 6 bussiin, Bussion koululla klo / 13.1S I t Linja 3 bussion Chydeniuksen koululla n. klo ,45, lltapåivisin bussi lähtee koululta klo I 13.'t5 I I 15,15.

62 RAHKOSEN KOULUN OPPILAIDEN KOULUKULJETUKSET JA KULJETUSKUSTANNUKSET Nykytilanne syyslukukaudella 2,1 6 Rahkosen koulussa on syksyllä oppilasta, joista kuljetusoppilaita on 24. Ullavan alueen koululaiskuljetuksissa ei ole mahdollista hyödyntää julkista liikennettä, joten kaikki koulutaiskutjetukset joudutaan järjestämään ostoliikenteenä. Rahkosen koululle on kaksi kuljetussuuntaa: Ahonienii - Hanhisalo - Rahkosen koulu sekä Ko Oi l Haapala - Neverbacka - Rahkosen koulu. Kuljetukset ajetaan molemmista suunnista joka aamu klo 9:ksl ja kerran viikossa klo 9.45:ksl. lltapäiväkuljetukset ovat joka päivä klo 13, neljänä pälvänä vllkossa klo 14 ja kahtena päivänä viikossa klo '15 molempiin kutjetusêuuniiin, Esikoululaisia on ku[etuksessa 4 oppilasta ja he kulkevat koululaisten kanssa samoissa kuljetuksissa. Koulukuljetuskustannukset olivat vuonna euroa (alv %) ja esiopetuskuljetuskustannukset 2382 euroa (alv %), Rahkosen koulun oppilaiden kuljetus Veikko VlonoJan koululle syyslukukaudesta 22 lähtien Oppilasennusteen mukaan syksyllä 22 Rahkosen koulussa olisi 33 oppilasta. Jos Rahkosen koulu lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät Veikko Vionojan kouluun, kaikki Rahkosen atueen oppilaat pitäisi kuljettaa, Rahkosen alueen esikoululaisia on ennusteen mukaan syksyllä 22 7 oppilasta, Kuljetuksia tarvitaan aamuisln ainakin klo 8,45:ksi. Jos aamuihin tulisijakotunteja, tarvittaisiin lisää aamukuljeluksia, lltapäivisin luultavastl kaksi kuljetusta joka päivå klo 12,45 ja klo Ainoa julkisen liikenteen vuoro, jota voisi olla mahdollista hyödyntää, on Toholammilta klo 7.2S lähtevä Pohjolan Matkan liikennöimä reitti. Se ajetaan Toholammilta Ullavan kautta Kokkolaan, Linja-auto on Ullavan keskustassa klo 8.5. TällÖin Veikko Vionojan koulun alkamisaikaa voisi muuttaa alkavaksínykyisen klo 8,4b sijaan esim. klo LinJa-auto on Toholammlntien ja Ullavantien risteyksessä klo 7.4. Jos tatä linjavuoroa olisi mahdollista hyödyntää, Korven ja Haapalan alueen oppilaat pääsisivät suoraan linja-auton ky iin. Muissa kylissä asuvllle pitäisijärjestää syöttöliikenne linja-autolle ostoliikenteenä, lltapäivien kóulukuljetukêet jouduttaisiin järjestämään kokonaan ostoliikenteenä. Arvio 1: / lukuvuosi klo 8 klo 9 klo 13 klo syöttöliikenne ostoliikenteenä + julkinen liikenne = 2O 344 ostoliikenne 21 km x 3,2elkm =67,2 lpvx 187 pv = ostoliikenne 21 km x 3,2Oelkm = 67,2 / pv x 19 pv = ostoliikenne 21 km x 3,2 lkm = 67,2 /pvx 19 pv = Julkisen liikenteen kustannukset aamuisin (alv %) esiooetus 't-6.tk ikä odo. mäårä bussimatka / opp/ nv lukuvuosi alle 12 v 7 2 km alle 12 v, 29 2km 1, yli 12 v 4 2 km SyttÖliikenteen kustannukset aamuisin Läntästä Korpeen 12km, hinta 3,2 /km = 38,4 lpvx187 pv=7181 /lukuvuosi noin 2 oppilasta ei mahdu pikkubussiin! - > nykyisillä taksiyrittäjillä max 16-paikkainen, joutuislvat investoida vählntään 2 tai 23 -paikkaiseen Slvul/2

63 Arvio 2: / lukuvuost klo I klo 9 ostolllkenne ostolllkenne klo'13 klo 14l15 ostolilkenne ostoliikenne LäntåstËl Veikko Vionojaan 21 km 21Rmx3,2 lkm=67,2 x4(aamux2,lpx2)=268,8 /pvx1g7pv=5266 /lukuvuosi Huom Edellises^sä s_elvityksessä käytetty aiemman sopimuskauden taksln km-hintaa 2,36, Tällä soplmuskaudella hlnta on 3,2. Sivu2/2

64

65 /,///ë f Chyden ius selvitys Ruokap. BG 13.L2,216 CHYDENIUS SKOI.A YM. 1. Kaikki erikseen. nvkvtilanne Yhteensä erotus nykytila kustannus määrä 2t Chvdenlus (sis. Rödsö, Vittsarl ia öia erikseen 3. Chvdenius (sis. Rödsö. Vittsar. öia+ öiapk) , Kaikkl erlkseen, nvkvtilanne 2. Chvdenius (sls. Rödsö, Vittsarl ia öia erikseen Chydenius t Rödsö kustannus määrä à hinta t2 I ,89 12 t ,88 lltapäiväkerho kustannus måiåirä à hinta , , Vittsar kustannus määrä , ,58 à hinta , , r 2, T5I2 2, Päivähoito Esiopetus Koulu Chydenius (sis. Rödsö, Vittsar) kustannus määrä L öja, ostopalvelu öjassa à hinta L , ss8 2,6t r93 2,61 T61I3 9 9 r, kustannus maara à hinta 2256 tr27 1,8 Chydenius (sis. Rödsö, Vittsar)ja erikseen öja, ostopalvelu öjassa Yht s3 2, , I229 L,L kustannus määrä öja, ostopalvelu öjassa kustannus määrä L à hinta 2256 lt27 1, , s , t,t4 42 t Chvdenius (sis. Rödsll Vittsar. öla+ öiapkl kustannus määrä à hinta L , L1 2,6r ,6r T829I r, Yht. kustannus määrä 2L Yht. kustannus määrä

66 Chydenius selvitys Ruokap. BG L Mm. seuraavat kustannusvaikutukset on huomioitu edellisissä laskelmlssa Henkilöstökulut Sulkeutuvlsta kouluista vähenisl ruokapalvelun palkkakustannukset seuraavastl /vuosi Vittsar LI245 15,25 h/vko Rödsö ,62 h/vko öju ostopalvelu, ei ,87 hlvko hlö työvuosi,4,33,73 vähennys Vastaavasti tarvittalsiln llsätyövoimaa Chyden iu kseen Chyd, Nyt 38 7s6 tlman öja r7o3 Kaikki yhteer 77 5t ,25 h/vko 59,67 h/vko 76,5 h/vko hlö työvuosi lisäys 1 L,56 2,56 t,o Chydeniuksen ruokaa valmistava Donnerskan kelttiöstä on nyt on siirtynyt työntek[ä Rödsöön jakamaan ruokaa ja tlskaamaan. Donnerska tekee jo tällä hetkellä Rödsön ja Vittsarin ruoat, joten sen suhteen ei tarvlta lisäaika valmlstukseen, paitsljos myös öjan yksikkö yhdistyisi chydeniukseen. KulJetuskustannukset päivä/v /pudotus Vlttsar 188 9,4O Rödsö 188 9,4O 1767,2 t767,2 3534,4 Kilometrikorvaus kesken päiväåi silrtyvälle työntek jälle Donnerskasta Rödsöön ja takaisln matka/pvä päivä/v km /km -4,3 g,6 1gg 16L6,8 O,ß@

67 Lohtaja selvltysruokap.bg13.12,216 ALAVIIRTEEN KOULU YHDISTYMINEN IOHTAJAN KIRKONKYUIT TOUIUUITI Yhteensä erotus kustannus määrä nykytila 1. Molemmat erikseen, nvkvtllanne , Alavllrre vhteen Klrkonkvlän koulun kanssa 1. Molemmat erlkseen. nvkvtllanne , t78 2, Alavllrre vhteen Kirkonkvlän koulun kanssa lohtajan kírkonkylän koulu kustannus määrä à hlnta 4 68s ,3 tt , tt937 3,3 2SI , t9 482 Itapålväkerho Alavilrre yhdlstettynä LohtaJan kirkonkylän koulu kustannus mäãrä à hlnta ,,74 I , , ,81 7?27 28 Alavllrteen koulu t kustannus määråi à hlnta , Yht, kustannus määrä L78 Yht, kustannus mliärä Mm. seuraâvet kustannusvaikutukset on huomloltu edellisissä laskelmlssa Henkllöstökulut sulkeutuvasta koulusta vähenisi ruokapalvelun palkkakustannukset seuraavasti /vuosl hlö työvuosl Alavllrre ,18 h/vko,24 vähennys Vastaavasti tarvittaislin lisätä työaika LohtaJan klrkonkylän koululle hlö työvuosl Nyt: LohtaJan kk ,89 h/vko O,S2 Llsåttynä ,95 hlvko ,6,8 lisäys Vähennys yht ,t2 h/vko,16 Lohtajan (yläkoulun) aluekeitt östä valmlstetaan Alaviirteen ja Lohtajan klrkonkylän koulujen ruokaa. Aluekelttlössä alkaa aamusta kolme työntekljää, josta yksi siirtyy Alaviirteeseen ja toinen Lohtajan klrkonkylän koulullle Jakamaan ruokla Ja tlskaamaan, Alavllrteessä pälvä Jatkuu sllvouksessa. Kllometrlkorvaus kesken plilvåä sllrtyvålle työntekljälle LohtaJan yläkoulusta Alavllrteeseen Ja takalsin kuljettaa samalla ruokalaatlkot, joste,3 korotus matka/pvä päivä/v km 7,6 t5, ,6 lkm,43,3, ,S KuIetuskustannukset valmistuskeittiöstå LohtaJan klrkonkylän kelttlölle sällyy ennallaan,

68 Ullavan selvitys Lisätty VE 3 Ruokapalv. BG 13, RAHKOSEN KOULU YHDISTYMINEN V.VIONOJAN KOULUUN Yhteensä erotus kustannus määrä nykytila 1. Molemmat erlkseen. nvkvtllanne Rahkonen vhteen Vionolan koulun kanssa Ruoka Hopijakummulta , Rahkonen vhteen Vlonolan koulun kanssa Ruoka Lucinasta, kulj. 3 x /vko, ositt. oma valmistus 1, l. Molemmat erlkseen, nvkw lanne 2. Rahkonen vhteen Vionolan koulun kanssa Ruoka Hopijakummulta Rahkosen koulu kustannus määrä z r st à hinta 1,99 3,3 2,73 L,37 Rahkonen yhdlstettynä V.Vlonolan kouluun kustannus määrä à hinta Päivähoito T ,94 Eslopetus ,62 Koulu ,tt lltap.kerho 4 3 L ,64 Yht kustannus määrä V.Vlonolan koulu kustannus määrä , s28l 3,s , t2l z,ss Yht. kustannus määrä 11 31r à hinta 3. Rahkonen vhteen Vionolan koulun kanssa Ruoka luclnasta, kulj, 3 x vko, os.oma valm. Rahkonen yhdlstettynä V.Vionojan kouluun kustannus määrä à hinta L , , t , ,69 Yht kustannus mliärä

69 Kohde Chydenius chydenius, ltapäivãkerho chyden us, es koulu Rödsö Vittsal v ttsar, ltåpäiväkerho v ttsar, esikoulu Kyrkbacken Villa nyt villa, iltapäivåkerho villa, esikoulu Villa laajennus n 8m2 Såka sáke, iltepåivåkerho Jokllaakso jokllaakso, eslkoulu Ykspihlaja (Vinge) öja Alaviiræ Rahkonen Ehkonån monitolmitâlo Peltokorpl peltokorpl, lllspâlvåkêrho p ltokorpl, tlloelêmanttl Kohteen llvosnellöt , , ,4 914, Sllvous hlw 9,75,1,8 2,8 4,7,8,58 6,42 74,22,23,8s 3 4,3 o,t2 9,15 1,4 7,65 2,9 3,54 4,2i 2,72 A,45,! Ohels h/pv henkllötyö vuodet I,274,r3,14,366,53s,1,7s,891 1,858,3,111 o,392 o,562,15 1,196,183 t o,379,462 o, o,522,58 o 65 Sllvous elv 48 96( 5c 4 22r L4 6c 2 59C C t Hyglenla alv LO 22tO Ohe styö êlv Yhteensä 6lv 52 tz M97A s s IO 267 PaJullntu pk Kolvuheka pk Halkokarl pk Mêrltuull ,2e 4,75 7,84!,3 1,39,s o,75,686 7,t22, C 41 39C 6 86C z 3 t75c 2 88C 48C Vingen tilat väiêtötiloine Yksplhl Jan koulu Klrlonmäen koulu Nuod6oksskus Oppllashuoltotllml 1564,4 2834,7 I ,65 6,8 4,il!, ,66 o,o C C

70

71 L- r-i-a Ç) KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD Tekninen palvelukeskus Kaavoituspalvelut LAUSUNTO t7.ll.2ol6 TILAPALVELUILLE MYYNTIIN TULEVIEN KIINTEISTÖJEN JALOSTUSPOTENTIAALI ( KAAVOITUSPALVELUT - Jouni Laitinen / Päivi Cainberg / Elina Nissinen ) KOULURAKENNUKSET KYRKBACKENIN KOULU Tunnus: Pinta-a la: Kaavatila n ne: Ja lostuspotentiaali: Tuleva luonnearvio: tehokkuuslukua rvio: Ra ken nusoikeusa rvio: Suojelukysymykset: L 72234m2 Asemakaava YO, tehokkuus e=.3 Maankäytön kehittämispotentiaalia, voidaan jalostaa itse tai ottaa yhteistyökumppani ennen kaavamuutoksen laatimista, Luovutettava maapohja koko tila. Rivitalot ja pienkerrostalot (ll kerrosta)/ myös palveluasumista e=,35 -,4 43 m2 Raken nustaiteellisesti arvokas a lkuperäinen ra kenn usosa suojeltava asema kaavassa. 85r ô {nâ 1',t "Õ L pa. u <) a ( I (Þ) v ) o 2Eg 1s(Ð s

72 KOKKOLAN KAUPUNKI KARTEBY STAD RöDSöN KoULU Tunnus Pinta-a la Kaavatila n ne Nykytila LSO m2 Kaavaton Koulu, pallokenttä, ranta- ja metsäaluetta Ja lostuspotentiaali: Kylää tukevaa (vähäistä) maankäytön kehittämispotentiaalia Tuleva luonnearvio tehokkuuslukua rvio: Rakennusoikeusa rvio: Suojelu kysymykset: Kou lu lähiympä ristöineen voidaan luovuttaa, nykyinen käyttöta rko tus ra ken n usluvituksessa on ju lkinen ra ken nus mutta poikkea misella muukin käyttötarkoitus (esim. asuminen) mahdollinen. Ronta ja tausta jtitettavd tulevia tqrpeita varten kaupungille, rannassa merkittävä virkistyksellinen potentiaalijota ei tule luovuttaa yksityiseen käyttöön. samoin pallokentällä on kyläläisille merkitys myös jatkossa, Kenttä saattaa pitkässä juoksussa olla myös tehokkaa mma n maan käytön a luetta (asema kaavoituksen kautta) mikä myös puoltaa kentän jättämisen kaupungille. koulu on mahdollinen suojelurakennus

73 KOKKOTAN KAUPUNKI KARTEBY STAD VITSARIN KOULU Tunnus Pinta-ala Kaavatilanne Nykytila Huomioitavat erityistekijät Ja lostuspotentiaali Suojelu kysymykset 272-4I4-L m2 Kaavaton Kou lu, jääkiekkokauka lo, u rheilu kenttä, metsäa luetta U rheilu kentän a lue tu lva-a luetta. Tiivis kyläraken ne, jonka laajempi täydennysrakentaminen edellyttää yleiskaavaa/asemakaavaa, Koulu sopivalla tonttirajauksella (alla) voidaan luovuttaa. Potentiaali uudelle omistajalle asuminen/yritystoiminta mutta huomioitava että nyt luvitettu julkiseksi rakennukseksi. Taustan laajempi urheilukenttä sijaitsee tulvaalueella ja tällä ei näin ollen ole kehittämispotentiaalia. Koulun lähiympäristö syytä jättää kaupungille ja sinne mahdollisesti L-2 omakotitalotonttia, joka tutkittava yleiskaavan laatimisen yhteydessä, Keskustaajaman yleiskaava 23. Koulu on mahdollinen suojelurakennus Kaavoituksen ehdotus koulukiinteistön tontiksi, noin 47 I? ll? rd r2i, i*, r#r.j3 I I 25 Vittsari - M r9l o, väksi soveltuva tilan osa o

74 KOKKOLAN KAUPUNKI KARTEBY STAD ö nru roulu Tunnus Pinta-a la Kaavatila n ne Lm2 Kaavaton Huomioitavat erityistekijät Vie mä röintikysymykset Ja lostuspotentiaa li Varsinaisen koulun maapohjan osalta ei merkittävää kehityspotentiaalia ja voidaan rajauksen mukaisena (alla) myydä. Koulun pohjoispuolella sen sijaan on kaupungilla kehityspotentiaalia sisältäviä alueita joiden maankäyttö tulee ratkaista kaavoituksen yhteydessä. Koulun kohdalla oleva rantakaisto tulee ku ite n ki n jöttd ti yl e isee n kdyttöö n ( ka u p u ng i n o m istu kse e n). Myytäessä huomioitava että luvitustilanne on julkinen rakennus. Suojelukysymykset Koulun vanha osa?

75 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD ATAVIIRTEEN KOULU Tunnus Pinta-ala Kaavatila nne tt /61-O / 6:aO 6 1 m2 Kaavaton Ja lostuspotentiaali Ei maa n käytön keh ittämispotentiaalia, Voidaan luovuttaa sellaisenaan. Tu levalla omistajalla mahdollinen muuttaminen yritys / asumiskäyttöön. Suojelukysymykset

76 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD RAHKOSEN KOUTU Tunnus Pinta-ala Nykytila Huomioitavat erityistekijät m2 Kou lu, jääkiekkokaukalo, urheilukenttä, metsäa luetta Koko alue pohjavesia luetta, Jalostuspotentiaa li Ei suurta maa nkäytön kehittämispotentiaa lia kau pungille. Kau pu ngille on kuitenkin syytä jättää mahdollisuus L-2 omakotitalotontin erillismyynnille, vaikka mahdollisesti rajoittava tekijä on pohjavesialue ja vie mä röi n n i n/jätevesien käsitte lyn jä rjestä m inen, Ma hdol listen u usin rakennuspaikkojen määrään va ikuttaa pohjavesialueella sijainnin lisä ksi jääkiekkokaukalon ja urheilukentän tulevaisuus. Naiden tulevasta kciytöstä tulee orvion pohjaksi pyytriri lousunto liikuntatoimeltø. Mikäli pienempi kenttä (kaukalo) todetaan täysin tarpeettomaksi, voidaan harkita sen ottamista mukaan luovutettavaa n rajaukseen, Uudelle omistajalle potantiaalia mm. asumiseen ja yritystoimintaan Suojelu kysymykset Kou lu n suojeluarvo tutkittava. Kaavoitu ksen ehdotus koulukiinteistön tonti ksi, noin 18 m a lo -\-J-- *..---_ /\ o! o 1 tl t/' ç C Rahkonen - /\ I \ äväksi soveltuva tilan osa

77 KOKKOTAN KAUPUNKI KARTEBY STAD CHYDENIUKSEN KOULU Tunnus: Pinta-ala: Ka avati la n ne Ja lostuspotentiaa li Tuleva luonnearvio: Tontin pinta-ala L5167 m2 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta YO. Rakennusoikeus määräytyy tonttitehokkuusluvulla e=.5. Suurin sallittu kerrosluku on lll. Rakennusoikeus tontilla on: tontin pinta-ala L5t67m2 x.5 = 7583,5m2. Poikkea misluva lla tai ta rvittaessa asema kaava muutoksella voidaa n tutkia käyttöta rkoituksen muutosta lähtökohta na nykyisen kaava n ra kennusoikeus e=,5 ja suurin sallittu kerroskorkeus lll. Julkinen tai yksityinen julkisluonteinen toiminta, palvelut, toimistot, liiketoiminta, erityisasuminen ja asuminen. tehokkuuslukuarvio: Raken nusoikeusarvio: Suojelu kysymykset: e= ,5 m2 Tontilla ei ole suojeltuja rakennuksia. Puuston osalta suojelutarve tulee arvioida.

78 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD YKSPIHTAJAN KOULU Tunnus: Pinta-a la: Kaavatilanne: Jalostuspotentiaa li Tuleva luonnearvio Tehokkuuslukua rvio: Ra ken n usoikeusa rvio Suojelu kysymykset: - Osa laajaa kaupungin maanomistusaluetta - Asemakaavaton Jalostusmahdollisuutta heikentää sijainti suurteollisuusalueen konsu ltointivyöhykkeellä. Asuin käyttöön ja losta minen ma hdotonta. Yr tystoimintaa, teollisuutta, va rastointia, ha rrastustoimintaa, satamatoimintoja. Luonteva luovutettava maapohja esitetty kuvassa (L hehtaari), Koulun pohjoispuolella (rajauksen sisällä) mahdollisuus rajoitetun toiminna n mu kaiselle lisärakenta miselle (laajuudesta riippuen su u n nitteluta rveratkaisu lla ta i asema kaavan laatimisella) e=,4 4 k-m2 Koulurakennus - vanha osa YKSPIHLAJA. Suositeltava luovutettava maapohja (L m2)

79 KOKKOTAN KAUPUNKI KARLEBY STAD MUUT RAKENNUKSET Ent. öjan pärväkofl/terveysralo (skähltntte) Tunnus: Pinta-ala: Kaavatila n ne: Ja lostuspotentiaa li 272-4L m2 Kaavaton Ei kehittä mispotentiaa lia kaupungin näköku lmasta Tuleva luonnearvio: Käyttötarkoitus voitaneen tarvittaessa muuttaa poikkeamisluvalla. Maantien läheisyys saattaa asettaa haasteita. Purkamisen kautta voi olla mahdollista toteuttaa korkeintaan kaksi erillispientalotonttia (omakotitonttia). Luvitus tä llöin olemassa oleva n rakennuksen korvaava ra kentaminen. Luovutettava alue koko tila. tehokku us lu kua rvio: Ra ken nusoikeusarvio: Suojelu kysymykset Nykyinen rakennus + vähäiset laajennusmahdollisuudet (varastoja / autokatoksia) ù à I \ l Ø 4 H o OJA ñ

80 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD ENt. KUNNANTALO 2. KIILVIÄ Tunnus: Pinta-a la: Kaavatila n ne: Ja lostuspotentiaa li O L5 54L m2 Asemakaava. Asemakaavan muutos vireillä Ei keh ittä mispotentiaalia kaupu ngin näköku lmasta, muuten kyllä sijoittuen Kälviä keskustaan. Tuleva luonnearvio Asemakaavan muutos vireillä. Kaava voidaan laatia varsin väljänä mahdollistaen a lueen erityyppisiä kehityskulkuja. Asumiseen tuo haasteita rada n läheisyys eli edellyttää melu nsuoja ustoimenpiteitä, melunsuojaustoimenpiteiden toteuttaminen ei ole kaupungin intresseissä ellei muuta erikseen sovita. Luovutettava maapohja noin!,2 hehtaaria. te hokku us lu ku a rvio: Ra kennusoikeusa rvio Suojelukysymykset: e= vähintään voimassa oleva asemakaava 3 9 k-m2. Suojeluskuntatalo tullaan suojelemaan. l3r \] ) KÃLVlÄ - luovutettava maapohja x2á t / I

81 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD VENTUSKARTANO Tunnus: (samaa tonttia Villan koulun kanssa) Pinta-a la Rajatun alueen pinta-ala n.4 m2 Kaavatila n ne Ja lostuspotentiaali Tuleva luonnearvio te ho kku uslu ku a rvio: Ra ken n usoikeusa rvio: Suojelu kysymykset: Yleisten rakennusten korttelialuetta Y, suurin sallittu kerrosluku lv, e=.25 Rakennus on asemakaavalla suojeltu. Asemakaavassa on määrätty, että suojeltavien ra kennusten piha piiri ja puusto tu lee pyrkiä säilyttämään. Poikkea misluva lla tai ta rvittaessa asema kaava muutoksella voidaa n tutkia käyttötarkoituksen muutosta. Rakennukselle on mahdollista erottaa erillinen tontt, kun huomioidaan rakennukselle riittävä pihapiiri, paloaseman kulkuyhteydet sekri Valtatie 73 tilovoraukset. Tonttia ei siis voi ulottaa nykyiseen tie / kotuolueeseen saokko. (kaavamuutostarve jollakin aikavälillä). Julkinen tai yksityinen julkisluonteinen toiminta, palvelut, toimistot, liiketoiminta ja asuminen / erityisasuminen e=,25 n. 1 m2 Rakennus on asemakaavalla suojeltu, HUOMI Edellyttää kouluverkkoselvityksen valmistumista ja alueen kokonaissuunnittelua (tarvitaanko pihaa koulun tarpeisiin?) ennen kuin lähdetään erillistä tonttia muodostamaan ja myymään, \

82

83 Palveluverkkojen tavo tetila 22-luvulla / KH I Arvio kustannusten muutoksista - merkki, kustannusten nousu I Opetus- ja kasvatuslautakunta 19.t2.2L6 Vuositaso Vaikutus 1 v Vaikutus 2 v Opetuspalvelut / Muutokset kustannuksissa nykytasoon verrattuna Henkilöstömenot Chydenius-Vittsar-Rödsö L77 5OO Alaviirre-Lohtajan kirkonkylän koulu 88 6 Rahkonen-Veikko Vionojan koulu Kyrkbacken-Villa 14 3 L Kokkolan suomalainen lukio keskitetään yhteen toimipaikkaan Sokoja oja Henkilöstömenot / säästöt yhteensä Yhteensä, kumulatiivin en LO 2 vuotta L t Ruokapalvelut-Oppilaskuljetukset, muut säästöt Chyden i us-viüsa r-rödsö Alaviirre-Lohtajan kirkonkylän koulu Rahkonen-Veikko Vionojan koulu Kyrkbacken-Villa oja Ruokapalvelut-Oppilaskuljetukset/ muut säästöt Yhteensä, kumulatiivinen to 2 vuotta Kustann uksia lisääviä kulueriä ovat kuljetuskusta nnu kset (paitsi Kirkonmäen-Vil lan vaihtoehdossa). Säästöjä tulee vastaavasti ruokapalveluissa ja muiden palveluiden osalta L226 -L7 792 c ì rn tìt Jr

84 Kiinteistömenot nykyiset kustannukset / t lakustannuksia ei makseta enää tilapalveluille jatkossa. chydeniuksen koulu 2!7 6 2!t6ooo Vittsarin koulun 87 4OO Rödsön koulu Alaviiften koulu Rahkosen koulu OO Kyrkbackenin koulu, vingen tilan vuokra vertailussa OOO Peltokorven koulu, nykyinen tilavuokra ojan koulu ja päiväkoti / Koulukiinteistö ja kylätalon vuokra rgi 2oo ooo ooo Kiinteistömenot / säästöt yhteensä Yhteensä, kumulatiivinen 1 / 2 vuotta Huom!Tässä laskelmassa ei huomioda tilojen peruskorjausta jatkossa jos koulujen toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa Kiinteistöjen käyttökustannukset eri vaihtoehdoissa jatkossa Chydeniuksen koulu 2 -sarj. lnvestointi 9 milj.. Kiinteistöleasing kustann us. Arvio vuositasol la. Rahkosen varhaiskasvatuspa lvel ut, a rvio. Kyrkbacken-Villa, esiselvityksen vaihtoehto. lnvestointi 1,7 milj. Peltokorpi, lisätilojen vuokraus n. 1 v. (oppilasmäärä laskee jatkossa oppilasennusteen mukaisesti) Kiinteistömenot / kustannukset jatkossa Yhteensä, kumulatiivinenlo 2 vuotta s lut I 225 OOO 2 184

85 Palveluverkkojen tavoitetila 22-luvulla / KH I Arvio kustannusten muutoksista t9.l2.2l6 lopetus- ja kasvatuslautakunta I Arvio kustannusten muutoksista Vuositaso Vaikutus 1 v Vaikutus 2 v Varhaiskasvatuspalvelut / Muutokset kustannuksissa nyk asoon verrattuna Henkilöstömenot 1 Bamsebo Torikatu 32 (kapuntupa ja tiitiäinen) S 4 Vekaravaja 59 5 Muksumaja 29 8 g Tenavatupa _ _8 Henkilöstömenot / säästöt yhteensä Yhteensä, kumulatiivinen Kiinteistöpalvelut/ tilakustannuksia ei makseta enää tilapalveluille 1 Bamsebo 2 Torikatu 32 (kapuntupa ja tiitiäinen) 4 Vekaravaja 5 Muksumaja 6 Tenavatupa 7 Lumikonkolo LL L9 21_ _4 1_ K nte stömenot / säästöt yhteensä Yhteensä, kumulatiivinen Muut säästöt, arvioidaan Varhaiskasvatus lvelut yhteensä tn a kasvatuslautakunta I Awio muutoksista