Kulttuuri- ja nuorisolautakunta / /2016

Transkriptio

1 Kulttuuri- ja nuorisolautakunta Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla; vaikutukset kulttuuri- ja nuorisolautakunnan alaisiin palveluihin 942/ /2016 KUNU 13 Valmistelijat: Kirjastotoimenjohtaja Susann Forsberg, p , nuorisotoimenjohtaja Ronnie Djupsund, p ja kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus p Kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkoa pohtinut viranhaltijaryhmä on jättänyt selvityksensä kaupunginhallitukselle. Kokouksessaan ( 556) päätti kaupunginhallitus antaa sivistyskeskuksen ja opetus- ja kasvatuslautakunnan tehtäväksi toteuttaa palveluverkkojen tavoitetilaa käsittelevää raporttia koskevan kuulemis- ja lausunnonantamiskierroksen asianosaisille. Opetus- ja kasvatuslautakunta on pyytänyt myös kulttuuri- ja nuorisolautakunnalta lausuntoa palveluverkko-asiassa. Selvityksessä ehdotetaan kouluverkkoon rakenteellisia muutoksia, joiden yhteydessä 1-6 vuosiluokkien koulujen vähimmäisoppilasmääräraja nostetaan nykyisestä 32 oppilaasta 48 oppilaaseen, joka merkitsee käytännössä 2-opettajaisten koulujen lakkauttamista alkaen vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa ratkaisu merkitsisi Alaviirteen ja Rahkosen koulujen lakkauttamista syyslukukauden 2017 alussa. Selvityksessä esitetään myös, että Chydeniuksen uuden koulun valmistuttua 2019 Rödsön ja Vittsarin koulut yhdistetään siihen. K.H. Renlundin museo ilmoittaa, etteivät opetustoimen palveluverkkoon liittyvät uudistukset vaikuta kaupungin museopalvelujen järjestämiseen. Kulttuuri- ja nuorisolautakunnan vastuualueista kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut esittävät palvelurakenteen muutosesityksiin liittyen lausuntonaan seuraavaa: Yleistä Suomen perustuslaki takaa kansalaisille sivistykselliset perusoikeudet ja kirjastolaissa säädetään, että kunnan tehtävänä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen asukkailleen. Lain mukaan kunnan tulee kuulla asukkaitaan yleisiä kirjastoja koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain 27 :ään säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kirjastolain tavoitteena on edistää väestön yhdenvertaisia

2 mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuuteen ja käyttöön, lukemiskulttuuriin ja monipuoliseen lukutaitoon, mahdollisuuksiin elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen, demokratiaan ja sananvapauteen. Kulttuuri- ja nuorisolautakunnan vastuualueiden kannalta keskeisintä on toimintatilojen säilyminen kylillä. Kunnan koulukiinteistöt toimivat kouluajan ulkopuolella usein alueen asukkaiden harrastustiloina ja paikallisen kuntalaisosallistumisen alustoina. Koulurakennuksista luopuminen saattaa tästä johtuen vaikuttaa kielteisesti niiden kylien aktiivisuuteen, joihin leikkaukset kohdistuvat. Ongelmat konkretisoituvat varsinkin niissä maalaiskylissä, joissa välimatkat vaikeuttavat esimerkiksi lasten ja nuorten kulkemista harrastusolosuhteiden ääreen. Nuorisolaki edellyttää, että nuoria on kuultava heitä koskevien asioiden käsittelyssä. Kuulemisen edellytyksen voidaan todeta toteutuneen kuulemis- ja lausunnonantokierroksen sekä tulevien lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointien myötä. Nuorten kuulemista on myös edistetty pyytämällä nuorisovaltuustolta oma lausunto ja antamalla nuorille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä otakantaa.fi -palvelun kautta. Kirjastopalvelujen ja paikallisen harrastustoiminnan lisäksi on kyläkouluilla usein myös kunnan organisoimaa vapaan sivistystoimen kurssitoimintaa. Sen lisäksi koulukiinteistöissä saattaa olla myös muita kunnallisia palveluita, joiden järjestämismahdollisuudet on syytä tarkistaa, mikäli kiinteistöstä ollaan luopumassa kouluverkkotarkastelun yhteydessä. Koulutilojen jatkokäytöstä onkin palveluverkkoselvityksen yhteydessä tehtävä erilliset ratkaisut, jotteivät alueiden asukkaat joudu kirjastopalvelujen sekä muiden sivistyspalvelujen ja kuntalaisten omaehtoisen osallistumisen edellytyksien osalta eriarvoiseen asemaan. Alaviirteen koulu Alaviirteen koululla toimii kouluaikoina lainausasema 2 h / vko ja sen vuotuinen lainaus on yli 3000 lainaa. Lainausasema on tarjonnut koululle koulukirjastopalvelut ja alueen lapsille kirjastopalvelut. Mikäli koulurakennus ei ole enää kuntalaisten käytössä koulun lakkauttamisen jälkeen, on myös lainausaseman toiminta arvioitava uudelleen. Lähin kirjasto olisi tällöin 8 kilometrin päässä Alaviirteen lapsille, ja Väliviirteeltä matkaa tulisi jo 15 kilometriä. Ei ole todennäköistä, että lapsilla olisi mahdollisuus päästä kirjastoon riittävän usein, jotta heidän aktiivinen lukuharrastuksensa säilyisi. Myös harrastusmahdollisuuksiin ja välimatkoihin liittyvät ongelmat nousevat esiin Kokkolan opetustoimen palveluverkon tiivistämisen

3 yhteydessä Alaviirteellä. Alaviirteen tapauksessa koulu ei kuitenkaan ole kyläläisten ainoa mahdollinen kokoontumispaikka, vaan kylällä on aktiivisessa käytössä oleva nuorisoseurantalo sekä paikallisten organisaatioiden ylläpitämä Meripaviljonki. Alaviirteen koululla on Kokkolan seudun opiston kurssitoimintaa, jonka järjestämisolosuhteet tulevat erikseen selvitettäviksi, mikäli koulukiinteistöstä luovutaan. Rahkosen koulu Rahkosen koululla toimii myös Rahkosen kirjasto, joka palvelee koulua ja koko kylän asukkaita. Kirjasto on auki 9 h/vko ja sen vuotuinen lainaus on 9000 lainaa. Ullavan kirkonkylällä olevaan lähikirjastoon Rahkosesta on matkaa pisimmillään 25 kilometriä. Rahkosen kirjastossa toimii lisäksi lasten lukupiiri ja poikien lautapelikerho. Mikäli kaupunki päättää luopua Rahkosen koulusta opetuspalvelujen lakkauttamisen yhteydessä, on koko Rahkosen kylän kirjastopalvelut suunniteltava uudelleen. Muuten pitkät välimatkat heikentävät lasten lukuharrastuksen ylläpitoa ja luovat osaltaan eriarvoisuutta suhteessa muihin kuntalaisiin. Mikäli kaupunki luopuu Rahkosen koulutiloista, heikkenevät kylällä Alaviirteen tavoin vapaan sivistystyön kurssitoiminnan sekä kyläläisten harrastusten ja yhteistoiminnan olosuhteet. Tällöin vaarana on toimintojen siirtyminen Rahkosesta jopa kymmenien kilometrien päähän. Korvaavana areenana Rahkosessa voi koulun sijasta ehkä toimia kylän nuorisoseuran talo, mutta se ei ole tilakapasiteetiltaan ja toimintaedellytyksiltään kylällä olevan koulukiinteistön veroinen. Sen enempää Rahkosen kuin Alaviirteenkään nuorisoseurojen kanssa ei tiettävästi ole neuvoteltu toimintojen siirtomahdollisuuksis- ta, mikäli koulujen käyttö jatkossa estyy. Harrastustoiminnan jatka- misesta tulisikin tehdä erillinen selvitys, mikäli kaupunki luopuu koulutiloista näillä kylillä. Rödsön ja Vittsarin koulut Edellä Alaviirteen ja Rahkosen koulujen yhteydessä kuvatut tilahaasteet liittyvät myös myöhemmin lakkautettaviksi ehdotettuihin Rödsön ja Vittsarin kouluihin. Rödsössä ja Vittsarissa ei kuitenkaan ole yhdistysten hallussa olevia kyläläisten yhteisiä tiloja, vaan alueen asukkaat joutuvat koulutiloista luopumisen yhteydessä tukeutumaan niin vapaan sivistystoimen kurssitoiminnassa kuin harrastustoiminnassakin kantakaupungin toimintaolosuhteisiin. Kirjastoauto palvelee Rödsön ja Vittsarin kouluja joka toinen viikko. Molemmilla kouluilla on 20 min pituinen pysäkkiaika. Mikäli koulut lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät Chydeniuksen koululle oppilaiden kirjastopalvelut eivät muutu. Kirjastoauton pysäkkiaikaa Chydeniuksen koululla voidaan lisätä oppilasmäärän mukaisesti.

4 Lapsivaikutusten arviointi Kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää palveluverkon rakennemuutoksista lapsivaikutuksen arvioinnit ja antanut sivistyskeskukselle vastuun niiden valmistelusta ja tiedottamisesta. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointeja suunnitellessa on syytä huomioida, että kyseisiä arviointeja on toistaiseksi tehty Suomessa varsin vähän, eikä arvioinnille ole siten olemassa hyväksyttyä standardia. Ohjeistukset lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinneista poikkeavat toisistaan paljon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjeistaa, että kolmivaiheisen ennakkoarvioinnin voi nopeimmillaan tehdä muutamassa tunnissa, kun taas Stakes (2006) vuorostaan ohjeistaa, että lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin tulee varata yhden prosentin suuruinen määräraha päätettävän hankkeen kokonaisbudjetista. Ennen vaikutusten arvioinnin aloittamista, tulee sen laajuudesta ja siihen sidottavista resursseista tehdä yksityiskohtaisempi suunnitelma. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnit jaetaan usein kolmeen vaiheeseen. Vaiheet ovat ennakkoarviointi, prosessiarviointi ja seuranta. Vaiheistusta on käytetty myös aiemmin Kokkolassa niissä hankkeissa, joissa lapsivaikutusten arviointi on tehty. Palveluverkon rakennemuutosta ja sen mahdollista aikataulutusta ajatellen on perusteltua keskittää arvioinnin voimavarat mahdolliseen prosessiarviointiin. Prosessiarvioinnin yhteydessä on syytä erikseen vielä osallistaa lapsia, jotta sekä lapsen edut että oikeudet tulee huomioitua prosessin edetessä. Nuorisopalvelujen ja lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman kehittämishankeen asiantuntemus on käytettävissä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tekemisessä. Johtopäätökset Mikäli opetuspalvelujen palveluverkkoa harvennetaan Alaviirteen, Rahkosen, Rödsön ja Vittsarin kylissä ja kunta luopuu koulukiinteistöistä näillä kylillä, on oletettavaa, että muutos vaikuttaa heikentävästi kylien asukkaiden omaehtoisen sivistämisen mahdolisuuksiin, harrastusmahdollisuuksiin ja yhteistoimintaan. Tästä johtuen onkin kaupungin pohdittava ja selvitettävä toimintatapoja, joilla jatkossa turvataan kuntalaisten tasapuoliset oikeudet kirjastopalveluihin sekä tuetaan kuntalaisosallisuutta ja kylien yhteisöllisyyttä tilanteissa, joissa koulukiinteistöjä ei voida käyttää yhteistyön tukikohtina. Kylien kunnallisten palvelujen uudelleenorganisoimisen yhteydessä on neuvoteltava paikallistoimijoiden kanssa mm. siitä, millä edellytyksillä yhteisöjen omistuksessa olevat kiinteistöt voisivat jatkossa toimia myös kunnallisten palvelujen toimipaikkoina. Nuorisopalvelut järjestää osan 7-9 luokkalaisille suunnatusta toimin-

5 nasta kouluilla. Toiminnan järjestäminen kouluilla on perusteltua nuorten hyvän tavoitettavuuden vuoksi, mutta järjestettävät toiminnot eivät kuitenkaan ole sidoksissa kiinteistöön. Opetuspalvelujen palveluverkkomuutokset eivät siten heikennä nuorisopalvelujen toimintaedellytyksiä. Mikäli oppilaat siirtyvät koulukiinteistöstä toiseen, siirretään nuorisopalvelujen järjestämät toiminnot oppilaiden mukana. Sivistysjohtaja Päätös Lautakunta antaa yllä olevan, palveluverkkotarkastelua koskevan lausunnon opetus- ja kasvatuslautakunnalle Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.