Elinvoimapolitiikan muutos / Tuki yritysten investoinneille ja sijoittumiselle

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus Valtuusto Elinvoimapolitiikan muutos / Tuki yritysten investoinneille ja sijoittumiselle 263/14.01/2013 KHALL Asikkalan kunnassa on valmisteltu keväästä 2013 asti uutta elinkeinostrategiaa ja linjausmuutoksia kunnan elinvoimapolitiikkaan. Taustalla on valtuuston hyväksymä uusi strategia sekä toimintaympäristön muutos. Kilpailu kuntien ja alueiden välillä kiristyy jatkuvasti. Maantieteen merkitys yritysten sijaintipäätöksissä kasvaa, mutta pelkkä sijainti ei riitä yrityksen sijoittumispäätökseen. Pelkkä tonttien kaavoitus ja maankäyttö on riittämätöntä, vaikka se onkin perusedellytys elinvoiman mahdollistajana. Asikkalan elinkeinopolitiikka on ollut perinteisesti varovaista. Asikkalan kaikki elinkeinorahat olivat LAKES:ssa vuosien välisenä aikana. Tänä aikana Asikkalaan ei tehty yhtään yrityssijoittumista LAKES:n toimesta. Vuoden 2013 alusta Asikkalan kunta on harjoittanut omaa elinkeinopolitiikkaa ja käynnissä on joitakin sijoittumisselvityksiä. Yritysneuvonta ja muu perustaso voidaan hoitaa kehittämislautakunnan omilla resursseilla sekä paikallisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten yhteistyökumppanien kautta, mutta nykyisin kunnalla ei ole vielä riittäviä keinoja yrityssijoitusten ja laajentumisten kannustamiseen. Elinvoima on elinkeinoja laajempi käsite ja siksi yritysten sijoittumisen ja laajentumisen ohella tulee tarkastella asuntopolitiikkaa ja muita elinvoiman lisäämiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Elinvoima on elinkeinojen lisäksi kattavaa yksityistä ja julkista palvelutarjontaa Asikkalassa, työpaikkaomavaraisuutta, perusturvaa (mm. alhainen työttömyys) ja väestön yleistä hyvinvointia. Elinvoimaa on myös vakaa talous, jota ilman ei voida järjestää riittäviä peruspalveluja kuntalaisille. Lahden talouskehitys ja velkaantuminen ovat huolestuttavalla tasolla. Maakunnan työttömyys on korkeahko, vaikka Asikkalassa se onkin matalampi. Lahden vetovoima on riittämätön säteilläkseen lähikuntiin ja Asikkalan osalta Vt24:n liikennöitävyys vähentää pendelöinnin houkuttelevuutta. Asikkalan oma talous on valtuuston tekemien päätösten jälkeen lyhyellä aikavälillä vakaalla pohjalla, mutta maakunnan kokonaiskehitys antaa aihetta huoleen. Kiristyvä kilpailu alueiden ja kuntien välillä yhdistettynä maakuntakeskuksen kilpailukykyongelmiin on johtanut tilanteeseen, jossa Asikkala ei voi nauttia sijaintinsa hedelmistä ja poimia asukkaita ja yrityksiä säteilyvaikutuksena Lahdesta vaan tarvitaan

2 omaa ja vahvaa elinvoimapolitiikkaa. Kukaan muu ei työskentele asukkaiden ja yritysten sijoittamiseksi Asikkalaan kuin Asikkalan kunta, yritykset ja asikkalalaiset itse. Yrittäjäyhdistys on erinomainen yhteistyökumppani paikallisen elinvoiman kehittämisessä. Oma aktiivisuus korostuu jatkossa erityisesti pienissä kunnissa, koska valtio on vetäytynyt työpaikkojen ja elinkeinopolitiikan osalta pieniltä paikkakunnilta. Lisäksi maakunnallisen hankerahoituksen määrä pienenee ja sen saamisen kriteerit ovat usein pienen kunnan mittakaavassa liian tiukkoja. Muualta avun odottaminen on epärealistista ja onkin tehtävä päätös halutaanko olla Asikkalan elinvoiman kehittämisessä itse aktiivisia vai jäädäänkö odottamaan aiemman linjauksen mukaisesti Lahdesta valuvaa hyötyä. Nykyinen keskittymiskehitys viittaa siihen, että maakuntakeskuksesta ei valu asukkaita ja työpaikkoja vaan päinvastoin asukkaat ja työpaikat siirtyvät Lahteen ilman Asikkalan omaa aktiivisuutta. Muutos edellyttää linjanmuutosta ja sen tunnustamista, että maantieteellinen sijainti ei nykyoloissa Asikkalaa pelasta vaan tarvitaan omaa ja voimakasta elinvoimapolitiikkaa. Elinvoimapolitiikan vahvistaminen on mahdollista ja tarpeellista samaan aikaan kun käyttötaloutta sopeutetaan valtionosuusleikkauksiin ja kunnalliseen palvelutuotantoon liittyvät investoinnit pidetään kurissa. Elinvoiman lisäämiseen liittyvät toimenpiteet voidaan toteuttaa konsernivelalla, joka ei näy peruskunnan talouden tunnusluvuissa. Kehittämislautakunnan määrärahat ovat liian pienet, jotta edes määrärahalisäyksillä voidaan saada riittävää vipuvaikutusta elinkeinoihin ja elinvoimaan. Siksi välineeksi tarvitaan kuntakonsernin rahoitusta. Asikkalan kunnalla on olemassa oleva kehittämisyhtiö ns. pöytälaatikkoyrityksenä ajalta ennen LAKES:ia, jolla ei ole ollut enää vuosikymmeneen toimintaa. Kyseistä yritystä voidaan käyttää kustannustehokkaasti yrityshankkeissa mukana olemiseen emokunnan antamilla takauksilla, jolloin kyse on konsernivelasta, joka ei näy käyttötaloudessa eikä kunnan taloudellisissa tunnusluvuissa. Yhtiöllä ei olisi omaa henkilökuntaa eikä varsinaisia kiinteitä kuluja. Yhtiön rahoitusmuotoja voivat olla sijoittumistuki, laajentumistuki ja osittainen lainatakaus sekä yksityisen ja julkisen kumppanuushankkeet. Rahoituksen ehdoksi voidaan yksiselitteisesti määritellä uusien pysyvien työpaikkojen määrä Asikkalan kunnan alueella, mikä varmistaa sen, ettei kunnan yhtiölle myöntämää taloudellista panostusta voitaisi käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen. Sijoittumistuki ja laajentumistuki tarkoittaisivat sitä, että kunnan elinkeinoyhtiö osallistuisi yrityksen toimitilan rakentamisen tai laajentamisen rahoittamiseen määritetyllä euromäärällä per syntyvä uusi työpaikka. Yhtiö saisi vastineeksi euromäärää vastaavan omistusosuuden kiinteistöstä ja vuokratuoton. Osittainen takaus tarkoittaisi sitä, että kunta takaisi uusien työpaikkojen määrän suhteessa yrityksen investointeja. Tässäkin kunnan yhtiön olisi saatava riittävä takaus sijoitusta kohden eikä kunta voisi olla

3 minkään investoinnin täysimääräinen takaaja, jotta yrittäjäriski on olemassa. Kunnan kiinteistöjen ja toimitilojen myymisestä ja vuokraamisesta valtuusto on jo tehnyt päätöksiä Lisäpäätöksenä tarvitaan elinvoiman vahvistamiseksi linjaus siitä, että kunnan tiloja voidaan vuokrata alle todellisten kustannusten tilanteissa, joissa tila olisi muuten tyhjänä, vajaa- tai tehottomassa käytössä. Kunnan sisäinen vuokra on näennäisvuokraa, joka ei tuo koko kunnan kassaan lisärahaa, mutta ulosvuokraaminen alemmallakin hinnalla sen sijaan tuo. Yksityisen ja julkisen kumppanuus tarkoittaa hanketta, jossa yritys on päätoteuttaja, mutta kunta osallistuu kustannuksiin tai ostaa yrityksen palveluja jollain sovittavalla summalla. Tällainen malli soveltuu erityisesti sellaisiin kunnan palveluiden järjestämiseen, jossa kunnalla ei ole lakisääteistä velvoitetta palvelua järjestää, mutta kyse olisi lisäarvosta kuntalaisille. Hyvänä esimerkkinä on uimala, jonka rakentaminen ja ylläpito on vapaaehtoista, mutta mitä monet kuntalaiset toivovat. Sen sijaan, että Asikkalan kunta toteuttaisi kalliin uimalan, johon pitäisi ottaa paljon velkaa ja vuosittaiset ylläpitokustannukset olisi rahoitettava veronkorotuksella, voidaankin toteuttaa yksityinen kylpylä, joka on pääosin yksityisesti rahoitettu, mutta kunnan yhtiö voisi tukea hankkeen aikaansaamista ostamalla määräajan alennuslippuja kuntalaisille. Lopputuloksena olisi pienen kunnallisen uimalan sijasta hieno kylpylä, joka maksaisi veronmaksajille murto-osan kunnalliseen toteutusmalliin verrattuna. Työpaikkojen lisääminen ei itsessään riitä vaan niiden taloushyöty realisoituu vasta uusina asukkaina. Kunnan asumisvaihtoehtoja on monipuolistettava ja tämä tarkoittaa niin vuokra-asuntokannan lisäämistä kuin muunkin asuntotuotannon vauhdittamista. Asikkalatalot Oy:n toteuttamana vuokra-asuntokohde siirtyy konsernivelkaan, joka ei näy kunnan tunnusluvuissa ja kunta voi puolestaan kannustaa rakennuttajia käynnistämään hankkeita sitoutumalla ostamaan pienen osuuden kerrostalo- tai rivitalokohteen huoneistoista työsuhdeasunnoiksi. Tämä alentaa kynnystä käynnistää hankkeita ja mahdollistaa sellaisten Asikkalan kunnan työntekijöiden houkuttelun paikkakunnalle, jotka eivät Asikkalassa vielä asu. Työvoimapulan ennakoidaan vaikeuttavan osaavan työvoiman saamista kuntiin tulevaisuudessa. Hyvän työilmapiirin lisäksi monipuolisilla asumisvaihtoehdoilla voidaan vaikuttaa kunnan houkuttelevuuteen asuin- ja työpaikkana. Elinvoimaan panostaminen aiheuttaa jonkin verran riskejä, mutta ne on pyritty esitetyssä mallissa minimoimaan. Kaikkea yrityksiin sijoitettua rahaa ei mahdollisessa konkurssitilanteessa välttämättä saada takaisin, mutta kunta saa silti kiinteistö tai muun vakuuden. Kumppanuushankkeet ovat automaattisesti lisämenoja kunnalle, eikä näitä rahoja saada takaisin, mutta niissä arviointi onkin tehtävä siitä näkökulmasta, että vaihtoehtoiskustannus hankkeen toteuttamisesta kunnallisena hankkeena täysin veronmaksajien rahoilla maksaisi huomattavasti enemmän.

4 Asuntorakentamishankkeiden osalta riski on vähäinen, koska kohteisiin saadaan aina riittävä täyttöaste asettamalla vuokrataso oikein, eikä kunnan tarvitse saada voittoa kohteista toisin kuin yksityisen sijoittajan, mikä mahdollistaa kilpailukykyisen vuokratason. Asikkalatalojen täyttöaste on pysynyt vakaana ja tilastokeskus ennustaa lievää väestönkasvua seuraavina vuosikymmeninä, joten uudelle asuntokannalle on riittävät perusteet myös pitkän aikavälin skenaarioissa. Suomen Yrittäjät on ajanut palvelualoitetta kuntiin. Toteutuksen esteeksi on muodostunut lainsäädäntö ja kuntien uskalluksen puute. Asikkalan kunta voisi olla edelläkävijä ja ottaa palvelualoitteen käyttöön omalla päätöksellä ja paikallisella toimintatavalla. Toteuttamalla palvelualoitteen vapaamuotoisena, ei synny lainsäädännöllistä ongelmaa, koska sen käyttäminen on joustavaa eikä se sido ketään osapuolta. Kaikki päätökset tehdään kunnan virallisissa toimielimissä hallintosäännön mukaan. Pelkistetysti kuka tahansa yrittäjä voi halutessaan esittää Asikkalan kunnalle kykenevänsä tuottamaan tietyn palvelun edullisemmin vähintään samalla palvelutasolla ja saa käyttöönsä hintatiedot, jolla kunta itse palvelun järjestää. Tämän jälkeen yrittäjä tarjoaa omaa mielestään parempaa mallia ja tarjoustaan, minkä jälkeen kunnan oma tuottajataho voi tehdä vastaesityksen toiminnan tehostamisesta. Sen jälkeen kunta päättää, toteuttaako se tarjouskilpailun (hankintarajat) kyseisen palvelun järjestämisestä. Kunta harkitsee ratkaisunsa aina tapauskohtaisesti kokonaistaloudellisuus huomioiden, mikä sisältää mm. henkilöstön työsuhdeturvan ns. vanhoina työntekijöinä. Asikkalan kunta on ottanut jo aiemmin yritysvaikutusten arvioinnin käyttöön kunnanhallituksessa ja muutamassa lautakunnassa. Nyt menettely laajennetaan koskemaan koko kunnan toimintaa. Yritysvaikutusten arviointi toteutetaan vapaamuotoisesti valmistelevan viranhaltijan apuvälineenä ja sitä käytetään ainoastaan niissä asioissa, joissa on olennaisia vaikutuksia yrittäjyyteen. Tarvittavat lisäpanostukset ovat vähäisiä suhteessa niistä saataviin hyötyihin ja malli on suunniteltu niin, että kulua ei synny, jos kriteerit täyttäviä toimijoita ei ole. Toimenpiteitä ei tehtäisi käyttötalousmäärärahoista, joten vaikutus kohdentuisi ainoastaan konsernivelan määrään, joka on Asikkalassa maltillinen ja kestää tarvittaessa merkittävänkin kasvun, jos uusia työpaikkoja ja asukkaita tuovia investointikohteita löytyy. Vastaavia ja riittäviä toimenpiteitä ei voitaisi mitenkään toteuttaa käyttötalousmäärärahoista. Uutta toimintamallia suunniteltaessa on otettu huomioon yritysvaikutusten arviointi sekä kunnalle aiheutuvien todellisten lisäkulujen minimointi suhteessa saatavaan hyötyyn. Asikkalan Yrittäjät ry:n hallitus on kokouksessaan on antanut lausuntonsa kunnanjohtaja Juri Niemisen Elinvoimapolitiikan

5 muutos -esityksestä: "Asikkalan Yrittäjät ry kannattaa Asikkalan kunnan toimia elinkeinopolitiikkansa voimistamiseksi. Yrittäjäyhdistys pitää erityisen hyvänä ns. vipurahoitusta, jolla kunta sitoutuu ostamaan yritysten tuotteita ja palveluja. Tämän kaltainen rahoitus ei vääristä kilpailua. Asikkalan Yrittäjien mielestä kunnan omistama elinkeinoyhtiö on tehokas ja joustava työväline silloin, kun tarvitaan nopeita päätöksiä. Yrittäjäyhdistys antaa tukensa tälle Elinvoimapolitiikan muutos -esitykselle, joka on yrittäjyyden puolesta allekirjoitetun sitoumuksen mukainen, allekirjoittajina Asikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Vilho Laakso ja Asikkalan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Kaarina Jokinen." Valmistelija/lisätietoja Kunnanjohtaja Juri Nieminen, puh , sähköposti: Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se päättää: Asian käsittely kunnanhallituksen kokouksessa: 1. Antaa :n lainatakauksen Asikkalan matkailu- ja kehitys Oy:lle. 2. Valtuuttaa kunnanhallituksen päättämään yrityksille yhtiön kautta myönnettävän vipurahoituksen kriteereistä ja myöntämisperusteista sekä valitsemaan yhtiölle hallituksen. Yhtiölle ei tule kiinteää kulurakennetta. 3. Hyväksyä, että kunta voi vuokrata omistamiaan tiloja yrityksille ja yhdistyksille alle todellisten yläpitokustannusten, mikäli vaihtoehtona on tilan oleminen tyhjillään tai epätuottavassa/tehottomassa käytössä. Tällöin kyse on lisätulosta kunnalle vaihtoehdon ollessa sisäinen vuokratulo lautakuntien välillä. 4. Ohjeistaa Asikkalatalot Oy:n toteuttamaan vuokrakerrostalon asumistarjonnan monipuolistamiseksi. 5. Sitoutua siihen, että Asikkalan kunta ostaa rakennuttajan niin halutessa % Asikkalaan rakennettavista (uudet vielä käynnistymättömät hankkeet) kerrostalo- ja rivitalohuoneistoista käytettäväksi työsuhdeasuntoina Asikkalan kunnan työntekijöiden houkuttelemiseksi muuttamaan Asikkalaan. 6. Ottaa käyttöön palvelualoitteen vapaamuotoisena ja kuntakohtaisena toimintamallina. 7. Ottaa käyttöön yritysvaikutusten arvioinnin koko kunnan organisaatiossa vapaamuotoisena toimintamallina. 8. Työllistämismäärärahoja lisätään vuodelle 2014 (sisältyy talousarvioesitykseen).

6 Kokouksessa esittelijä muutti päätösesitystään - kohdan 1. osalta kuulumaan: "Antaa :n lainatakauksen perustettavalle elinkeinoyhtiölle." ja - kohdan 6. osalta kuulumaan: "Ottaa käyttöön palvelualoitteen vapaamuotoisena ja kuntakohtaisena toimintamallina. Henkilöstön työsuhdeturvasta huolehditaan." Tuomo Riihilahti esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Hanna Hasala kannatti Riihilahden ehdotusta. Puheenjohtajan tiedusteltua asiaa kunnanhallitukselta, hän totesi tuloksena, että kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Riihilahden esityksen ja palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Päätös: Edellä selostetun käsittelyn jälkeen kunnanhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. KHALL Valmistelija/lisätietoja Kunnanjohtaja Juri Nieminen, puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@asikkala.fi Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se päättää 1. antaa :n lainatakauksen perustettavalle elinkeinoyhtiölle. 2. valtuuttaa kunnanhallituksen päättämään yrityksille yhtiön kautta myönnettävän vipurahoituksen kriteereistä ja myöntämisperusteista sekä valitsemaan yhtiölle hallituksen. Yhtiölle ei tule kiinteää kulurakennetta. 3. hyväksyä, että kunta voi vuokrata omistamiaan tiloja yrityksille ja yhdistyksille alle todellisten yläpitokustannusten, mikäli vaihtoehtona on tilan oleminen tyhjillään tai epätuottavassa/tehottomassa käytössä. Tällöin kyse on lisätulosta kunnalle vaihtoehdon ollessa sisäinen vuokratulo lautakuntien välillä. 4. ohjeistaa Asikkalatalot Oy:n toteuttamaan vuokrakerrostalon asumistarjonnan monipuolistamiseksi. 5. sitoutua siihen, että Asikkalan kunta ostaa rakennuttajan niin halutessa % Asikkalaan rakennettavista (uudet vielä käynnistymättömät hankkeet) kerrostalo- ja rivitalohuoneistoista käytettäväksi työsuhdeasuntoina Asikkalan kunnan työntekijöiden houkuttelemiseksi muuttamaan Asikkalaan. 6. ottaa käyttöön palvelualoitteen vapaamuotoisena ja kuntakohtaisena toimintamallina. Henkilöstön työsuhdeturvasta

7 huolehditaan. 7. ottaa käyttöön yritysvaikutusten arvioinnin koko kunnan organisaatiossa vapaamuotoisena toimintamallina. 8. lisätä työllistämismäärärahoja vuodelle 2014 (sisältyy talousarvioesitykseen). Asian käsittely kunnanhallituksen kokouksessa: Päätettiin käsitellä asia kohdittain. Tuomo Riihilahti esitti, että kohtaa 5. muutetaan kuulumaan: sitoutua siihen, että Asikkalan kunnalla on mahdollista niin halutessaan ostaa rakentamispäätöksen aikaansaamiseksi % Asikkalaan rakennettavista (uudet vielä käynnistymättömät hankkeet) kerrostalo- ja rivitalohuoneistoista käytettäväksi työsuhdeasuntoina Asikkalan kunnan työntekijöiden houkuttelemiseksi muuttamaan Asikkalaan. Mika Vartiainen kannatti Riihilahden esitystä. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi Tuomo Riihilahden tehneen esittelijän esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen, joten asia oli ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen ja teki seuraavan äänestysesityksen: "Ne jotka kannattavat esittelijän esitystä vastaavat JAA, ja ne jotka kannattavat Riihilahden tekemää esitystä vastaavat EI." Hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtajan äänestysesitys ja -tapa. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa-ääntä (Kari Kitala, Aaro Moilanen, Hannu Mäkinen) ja 4 ei-ääntä (Merja Palokangas-Viitanen, Tuomo Riihilahti, Maija-Liisa Uusi-Uitto, Mika Vartiainen). Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen, jonka mukaan kunnanhallitus hyväksyi Tuomo Riihilahden muutosesityksen. Hannu Mäkinen esitti, että kohdan 6. palvelualoitetta ei oteta käyttöön. Esitystä ei kannatettu, joten se raukeaa. Päätös: Edellä selostetun käsittelyn ja äänestyksen jälkeen kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että se päättää 1. antaa :n lainatakauksen perustettavalle elinkeinoyhtiölle. 2. valtuuttaa kunnanhallituksen päättämään yrityksille yhtiön kautta myönnettävän vipurahoituksen kriteereistä ja myöntämisperusteista sekä valitsemaan yhtiölle hallituksen. Yhtiölle ei tule kiinteää kulurakennetta. 3. hyväksyä, että kunta voi vuokrata omistamiaan tiloja yrityksille ja yhdistyksille alle todellisten yläpitokustannusten, mikäli vaihtoehtona

8 on tilan oleminen tyhjillään tai epätuottavassa/tehottomassa käytössä. Tällöin kyse on lisätulosta kunnalle vaihtoehdon ollessa sisäinen vuokratulo lautakuntien välillä. 4. ohjeistaa Asikkalatalot Oy:n toteuttamaan vuokrakerrostalon asumistarjonnan monipuolistamiseksi. 5. sitoutua siihen, että Asikkalan kunnalla on mahdollista niin halutessaan ostaa rakentamispäätöksen aikaansaamiseksi % Asikkalaan rakennettavista (uudet vielä käynnistymättömät hankkeet) kerrostalo- ja rivitalohuoneistoista käytettäväksi työsuhdeasuntoina Asikkalan kunnan työntekijöiden houkuttelemiseksi muuttamaan Asikkalaan. 6. ottaa käyttöön palvelualoitteen vapaamuotoisena ja kuntakohtaisena toimintamallina. Henkilöstön työsuhdeturvasta huolehditaan. 7. ottaa käyttöön yritysvaikutusten arvioinnin koko kunnan organisaatiossa vapaamuotoisena toimintamallina. 8. lisätä työllistämismäärärahoja vuodelle 2014 (sisältyy talousarvioesitykseen). KVALT Valmistelija/lisätietoja Kunnanjohtaja Juri Nieminen, puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@asikkala.fi Ehdotus: Valtuusto päättää 1. antaa :n lainatakauksen perustettavalle elinkeinoyhtiölle. 2. valtuuttaa kunnanhallituksen päättämään yrityksille yhtiön kautta myönnettävän vipurahoituksen kriteereistä ja myöntämisperusteista sekä valitsemaan yhtiölle hallituksen. Yhtiölle ei tule kiinteää kulurakennetta. 3. hyväksyä, että kunta voi vuokrata omistamiaan tiloja yrityksille ja yhdistyksille alle todellisten yläpitokustannusten, mikäli vaihtoehtona on tilan oleminen tyhjillään tai epätuottavassa/tehottomassa käytössä. Tällöin kyse on lisätulosta kunnalle vaihtoehdon ollessa sisäinen vuokratulo lautakuntien välillä. 4. ohjeistaa Asikkalatalot Oy:n toteuttamaan vuokrakerrostalon asumistarjonnan monipuolistamiseksi. 5. sitoutua siihen, että Asikkalan kunnalla on mahdollista niin halutessaan ostaa rakentamispäätöksen aikaansaamiseksi 10-20

9 % Asikkalaan rakennettavista (uudet vielä käynnistymättömät hankkeet) kerrostalo- ja rivitalohuoneistoista käytettäväksi työsuhdeasuntoina Asikkalan kunnan työntekijöiden houkuttelemiseksi muuttamaan Asikkalaan. 6. ottaa käyttöön palvelualoitteen vapaamuotoisena ja kuntakohtaisena toimintamallina. Henkilöstön työsuhdeturvasta huolehditaan. 7. ottaa käyttöön yritysvaikutusten arvioinnin koko kunnan organisaatiossa vapaamuotoisena toimintamallina. 8. lisätä työllistämismäärärahoja vuodelle 2014 (sisältyy talousarvioesitykseen). Asian käsittely valtuuston kokouksessa: Immo Virtanen esitti, että asia palautetaan valmisteluun. Katja Riihilahti kannatti Virtasen tekemää esitystä. Puheenjohtaja rajoitti keskustelun koskemaan asian palauttamista ja keskustelun jälkeen totesi, että asian käsittelyn jatkaminen tässä kokouksessa oli ratkaistava äänestämällä. Hän esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen ja teki seuraavan äänestysesityksen: "Ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa vastaavat jaa, ja ne, jotka kannattavat Virtasen tekemää esitystä asian palauttamisesta valmisteluun vastaavat ei." Hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtajan äänestysesitys ja -tapa. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 25 jaa-ääntä ja 10 ei-ääntä. Äänestyslista nro 2 on liitteenä 9/ Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen, jonka mukaan valtuusto päätti jatkaa asian käsittelyä. Esitys päätettiin käsitellä kohdittain: Kohta 1. hyväksyttiin. Käsittelyn jatkuessa Timo Koivunen esitti, että kohta 2. muutetaan kulumaan: " Valtuusto päättää, että kunnanhallitus tuo myönnettävän vipurahoituksen kriteereistä ja myöntämisperusteista tarkemman esityksen valtuustoseminaarin käsittelyä seuraavaan valtuustoon." Tommi Piekkola kannatti Koivusen tekemää esitystä. Riitta Lalla esitti, että kohta 2. jätetään pöydälle. Esitystä ei kannatettu, joten se raukeaa. Päätettyään keskustelun kohdasta 2. ja puheenjohtajan tiedusteltua voidaanko Timo Koivusen muutosesitys hyväksyä yksimieleisesti, hän totesi tuloksena, että valtuusto hyväksyi kohdan 2. muutosesityksen yksimielisesti. Immo Virtanen esitti, että kohtaa 3. ei hyväksytä. Mika Vartiainen kannatti Virtasen esitystä.

10 Puheenjohtaja päätti keskustelun kohdasta 3. ja totesi Immo Virtasen tehneen kunnanhallituksen esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen, joten asia oli ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen ja teki seuraavan äänestysesityksen: "Kunnanhallituksen esitystä kannattavat vastaavat jaa, ja Immo Virtasen tekemää esitystä kannattavat vastaavat ei." Hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtajan äänestysesitys ja -tapa. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 18 jaa-ääntä,15 ei-ääntä ja 2 valtuutettua äänesti tyhjää. Äänestyslista nro 3 on liitteenä 10/ Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen, jonka mukaan valtuusto hyväksyi kohdan 3. kunnanhallituksen esityksen mukaisena. Kohta 4. hyväksyttiin. Tuomo Riihilahti esitti, että kohtaa 5. muutetaan, niin, että Asikkalatalot Oy valtuutetaan ostamaan asunnot. Immo Virtanen kannatti Tuomo Riihilahden esitystä. Puheenjohtaja päätti keskustelun kohdasta 5. ja totesi Tuomo Riihilahden tehneen kunnanhallituksen esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen, joten asia oli ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen ja teki seuraavan äänestysesityksen: "Kunnanhallituksen esitystä kannattavat vastaavat jaa, ja Tuomo Riihilahden tekemää esitystä kannattavat vastaavat ei." Hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtajan äänestysesitys ja -tapa. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 19 jaa-ääntä,14 ei-ääntä ja 2 valtuutettua äänesti tyhjää. Äänestyslista nro 4 on liitteenä 11/ Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen, jonka mukaan valtuusto hyväksyi kohdan 5. kunnanhallituksen esityksen mukaisena. Immo Virtanen esitti, että poistetaan kohdasta 6. "Henkilöstön työsuhdeturvasta huolehditaan." Esitystä ei kannatettu, joten se raukeaa. Kohta 6. hyväksyttiin. Kohta 7. hyväksyttiin. Kohta 8. hyväksyttiin. Päätös: Edellä selostetun käsittelyn ja äänestysten jälkeen valtuusto päätti 1. antaa :n lainatakauksen perustettavalle elinkeinoyhtiölle. 2. että kunnanhallitus tuo myönnettävän vipurahoituksen kriteereistä ja myöntämisperusteista tarkemman esityksen valtuustoseminaarin käsittelyä seuraavaan valtuustoon.

11 3. hyväksyä, että kunta voi vuokrata omistamiaan tiloja yrityksille ja yhdistyksille alle todellisten ylläpitokustannusten, mikäli vaihtoehtona on tilan oleminen tyhjillään tai epätuottavassa/tehottomassa käytössä. Tällöin kyse on lisätulosta kunnalle vaihtoehdon ollessa sisäinen vuokratulo lautakuntien välillä. 4. ohjeistaa Asikkalatalot Oy:n toteuttamaan vuokrakerrostalon asumistarjonnan monipuolistamiseksi. 5. sitoutua siihen, että Asikkalan kunnalla on mahdollista niin halutessaan ostaa rakentamispäätöksen aikaansaamiseksi % Asikkalaan rakennettavista (uudet vielä käynnistymättömät hankkeet) kerrostalo- ja rivitalohuoneistoista käytettäväksi työsuhdeasuntoina Asikkalan kunnan työntekijöiden houkuttelemiseksi muuttamaan Asikkalaan. 6. ottaa käyttöön palvelualoitteen vapaamuotoisena ja kuntakohtaisena toimintamallina. Henkilöstön työsuhdeturvasta huolehditaan. 7. ottaa käyttöön yritysvaikutusten arvioinnin koko kunnan organisaatiossa vapaamuotoisena toimintamallina. 8. lisätä työllistämismäärärahoja vuodelle 2014 (sisältyy talousarvioesitykseen). KHALL 14KHALL Valtuusto päätti kunnan elinvoimapolitiikan muutokseen liittyvistä asioista. Valtuusto päätti kuitenkin, että kunnanhallitus tuo myönnettävän vipurahoituksen kriteereistä ja myöntämisperusteista tarkemman esityksen valtuustoseminaarin käsittelyä seuraavaan valtuustoon. Valtuustoseminaarissa keskusteltiin vipurahoituskriteereistä ja todettiin, että yksityiskohtaisten kriteerien valmistelu vaatii pienemmän ryhmän valmistelua ja paneutumista. Kunnanhallitus asetti kunnan elinvoimapolitiikkaan liittyvien vipurahoituskriteerien valmistelemiseksi kuuden hengen ryhmän: kunnanjohtaja Juri Nieminen, talousjohtaja Aapo Pispa, Timo Koivunen, Jari Laaksonen, Hannu Mäkinen ja Katja Riihilahti. Kunnanhallitus antoi tiimille toimeksiannoksi linjata elinkeinoyhtiön vipurahoituksen myöntämiskriteerit mennessä. Valmisteluryhmä kokoontui kaksi kertaa ja esittää seuraavaa: Näillä toimenpiteillä on tarkoitus vahvistaa Asikkalan kunnan elinvoimaa ja työllisyyttä. Työryhmä uskoo, että jo suunniteltu elinvoimapolitiikka ja sen sisältämät tukimuodot tulevat olemaan positiivinen signaali siitä, että kunta haluaa tänne lisää yrityksiä ja

12 toivoo olemassa olevien yritysten laajentavan toimintaansa. Kunta voi tukea Asikkalassa toimivien tai Asikkalaan sijoittuvien yritysten investointeja silloin kun ne johtavat vakituisten työpaikkojen syntymiseen Asikkalassa. Kunta voi myös tukea hankkeita, joissa kunnallista palvelutuotantoa järjestetään yksityisten toimesta. Tuesta päätetään ja se annetaan perustettavan kunnan elinkeinoyhtiön toimesta. Kunta ei tule kilpailemaan rahoituslaitosten kanssa. Kunnan tukea myönnetään täydentämään rahalaitosten myöntämää rahoitusta eli esimerkiksi täydentämään omarahoitusosuutta tai vakuuksien puutetta. Kun hankkeessa on mukana ammattimainen rahoituslaitos, tulee hanke tutkittua asianmukaisesti ja kunnan rahoitusriski pienenee. Kunnan tuki ei saa vääristää kilpailua ja sen vuoksi esitetty tukipolitiikka noudattaa kansallisia ja EU-tasoisia säännöksiä julkisen tuen myöntämisestä. Kunnan myöntämän tuen periaatteena on, että tuki on markkinaehtoista (markkinaehtoinen korko jne.) ja se maksetaan takaisin, jolloin raha on käytettävissä uusien investointien tukemiseen. Tukimuotoina voivat tulla kyseeseen: - Pääomalaina, jolle on määritelty korko ja tavoitteellinen lyhennysohjelma. - Laina, jolle on määritelty korko ja lyhennysohjelma. - Takaus, josta peritään takauspalkkio. - Osaomistus, joko yhtiöön tai sen omistamaan kiinteistöön, jolloin sijoitukselle sovitaan tuotto. Annettavan tuen määrä on riippuvainen uusien vakituisten työpaikkojen määrästä siten, että yhtä uutta työpaikkaa vastaan tuen määrä on enintään euroa ja kokonaisuudessaan tukea voi saada enintään euroa.tuen takaisinmaksuajasta sovitaan tapauskohtaisesti, mutta tavoiteltava takaisinmaksuaika on noin viisi vuotta. Sellaiset hankkeet, joissa on kyse kunnallisen palvelutuotannon järjestämisestä yksityisten toimesta kunnan tuella tai joissa muutoin kunnan tuki on yllä mainittua enimmäismäärää suurempi, tuodaan valtuuston päätettäväksi. Tällöin voidaan käyttää myös muita kuin edellä mainittuja tukimuotoja. Kenelläkään ei ole lähtökohtaista oikeutta tukeen, vaan elinkeinoyhtiö päättää tuen myöntämisestä jokaisessa tapauksessa kriteerien perusteella erikseen. Elinkeinoyhtiön hallitukseen ehdotetaan valittavaksi kunnanjohtaja ja kaksi asiantuntijajäsentä. Toimitusjohtajaksi esitetään kunnan kehittämispäällikköä.

13 Elinkeinoyhtiön ainoa tehtävä tulee olemaan tukipäätösten teko ja tuen antaminen käytännössä. Kaikki muu kunnan elinkeinopolitiikka ja yrityksiä tukeva toiminta tapahtuu jatkossakin kunnan varsinaisen organisaation toimesta. Tukipolitiikasta ja sen myöntämiskriteereistä on keskusteltu Kuntaliiton ja Finanssivalvonnan asiantuntijoiden kanssa. Nyt esitetyssä muodossa tukipolitiikka on linjassa kuntalain (kunnan toimiala), julkisia yritystukia koskevan lainsäädännön (kotimainen ja EU-lainsäädäntö) sekä luottolaitoslain kanssa. Valmistelija/lisätietoja Kunnanjohtaja Juri Nieminen, puh , sähköposti: Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy yrityksille elinkeinoyhtiön kautta myönnettävän vipurahoituksen kriteerit ja myöntämisperusteet: Yrityksille myönnettävä tuki, sen kriteerit ja myöntämisperusteet: Kunta voi tukea Asikkalassa toimivien tai Asikkalaan sijoittuvien yritysten investointeja silloin kun ne johtavat vakituisten työpaikkojen syntymiseen Asikkalassa. Kunta voi myös tukea hankkeita, joissa kunnallista palvelutuotantoa järjestetään yksityisten toimesta. Tuesta päätetään ja se annetaan perustettavan kunnan elinkeinoyhtiön toimesta. Kunta ei tule kilpailemaan rahoituslaitosten kanssa. Kunnan tukea myönnetään täydentämään rahalaitosten myöntämää rahoitusta eli esimerkiksi täydentämään omarahoitusosuutta tai vakuuksien puutetta. Kun hankkeessa on mukana ammattimainen rahoituslaitos, tulee hanke tutkittua asianmukaisesti ja kunnan rahoitusriski pienenee. Kunnan tuki ei saa vääristää kilpailua ja sen vuoksi esitetty tukipolitiikka noudattaa kansallisia ja EU-tasoisia säännöksiä julkisen tuen myöntämisestä. Kunnan myöntämän tuen periaatteena on, että tuki on markkinaehtoista (markkinaehtoinen korko jne.) ja se maksetaan takaisin, jolloin raha on käytettävissä uusien investointien tukemiseen. Tukimuotoina voivat tulla kyseeseen: - Pääomalaina, jolle on määritelty korko ja tavoitteellinen lyhennysohjelma. - Laina, jolle on määritelty korko ja lyhennysohjelma. - Takaus, josta peritään takauspalkkio. - Osaomistus, joko yhtiöön tai sen omistamaan kiinteistöön, jolloin sijoitukselle sovitaan tuotto.

14 Annettavan tuen määrä on riippuvainen uusien vakituisten työpaikkojen määrästä siten, että yhtä uutta työpaikkaa vastaan tuen määrä on enintään euroa ja kokonaisuudessaan tukea voi saada enintään euroa. Tuen takaisinmaksuajasta sovitaan tapauskohtaisesti, mutta tavoiteltava takaisinmaksuaika on noin viisi vuotta. Sellaiset hankkeet, joissa on kyse kunnallisen palvelutuotannon järjestämisestä yksityisten toimesta kunnan tuella tai joissa muutoin kunnan tuki on yllä mainittua enimmäismäärää suurempi, tuodaan valtuuston päätettäväksi. Tällöin voidaan käyttää myös muita kuin edellä mainittuja tukimuotoja. Kenelläkään ei ole lähtökohtaista oikeutta tukeen, vaan elinkeinoyhtiö päättää tuen myöntämisestä jokaisessa tapauksessa kriteerien perusteella erikseen. Elinkeinoyhtiön hallitukseen ehdotetaan valittavaksi kunnanjohtaja ja kaksi asiantuntijajäsentä. Toimitusjohtajaksi esitetään kunnan kehittämispäällikköä. Elinkeinoyhtiön ainoa tehtävä tulee olemaan tukipäätösten teko ja tuen antaminen käytännössä. Kaikki muu kunnan elinkeinopolitiikka ja yrityksiä tukeva toiminta tapahtuu jatkossakin kunnan varsinaisen organisaation toimesta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. KVALT Valmistelija/lisätietoja Kunnanjohtaja Juri Nieminen, puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@asikkala.fi Ehdotus: Valtuusto hyväksyy yrityksille elinkeinoyhtiön kautta myön net tä vän vipurahoituksen kriteerit ja myöntämisperusteet: Yrityksille myönnettävä tuki, sen kriteerit ja myöntämisperusteet: Kunta voi tukea Asikkalassa toimivien tai Asikkalaan sijoittuvien yritysten investointeja silloin kun ne johtavat vakituisten työpaikkojen syntymiseen Asikkalassa. Kunta voi myös tukea hankkeita, joissa kunnallista palvelutuotantoa järjestetään yksityisten toimesta. Tuesta päätetään ja se annetaan perustettavan kunnan elinkeinoyhtiön toimesta. Kunta ei tule kilpailemaan rahoituslaitosten kanssa. Kunnan tukea myönnetään täydentämään rahalaitosten myöntämää rahoitusta eli esimerkiksi täydentämään omarahoitusosuutta tai vakuuksien puutetta. Kun hankkeessa on mukana ammattimainen rahoituslaitos, tu-

15 lee hanke tutkittua asianmukaisesti ja kunnan rahoitusriski pienenee. Kunnan tuki ei saa vääristää kilpailua ja sen vuoksi esitetty tukipolitiikka noudattaa kansallisia ja EU-tasoisia säännöksiä julkisen tuen myöntämisestä. Kunnan myöntämän tuen periaatteena on, että tuki on markkinaehtoista (markkinaehtoinen korko jne.) ja se maksetaan takaisin, jolloin raha on käytettävissä uusien investointien tukemiseen. Tukimuotoina voivat tulla kyseeseen: - Pääomalaina, jolle on määritelty korko ja tavoitteellinen lyhennysohjelma. - Laina, jolle on määritelty korko ja lyhennysohjelma. - Takaus, josta peritään takauspalkkio. - Osaomistus, joko yhtiöön tai sen omistamaan kiinteistöön, jolloin sijoitukselle sovitaan tuotto. Annettavan tuen määrä on riippuvainen uusien vakituisten työpaikkojen määrästä siten, että yhtä uutta työpaikkaa vastaan tuen määrä on enintään euroa ja kokonaisuudessaan tukea voi saada enintään euroa. Tuen takaisinmaksuajasta sovitaan tapauskohtaisesti, mutta tavoiteltava takaisinmaksuaika on noin viisi vuotta. Sellaiset hankkeet, joissa on kyse kunnallisen palvelutuotannon järjestämisestä yksityisten toimesta kunnan tuella tai joissa muutoin kunnan tuki on yllä mainittua enimmäismäärää suurempi, tuodaan valtuuston päätettäväksi. Tällöin voidaan käyttää myös muita kuin edellä mainittuja tukimuotoja. Kenelläkään ei ole lähtökohtaista oikeutta tukeen, vaan elinkeinoyhtiö päättää tuen myöntämisestä jokaisessa tapauksessa kriteerien perusteella erikseen. Elinkeinoyhtiön hallitukseen ehdotetaan valittavaksi kunnanjohtaja ja kaksi asiantuntijajäsentä. Toimitusjohtajaksi esitetään kunnan kehittämispäällikköä. Elinkeinoyhtiön ainoa tehtävä tulee olemaan tukipäätösten teko ja tuen antaminen käytännössä. Kaikki muu kunnan elinkeinopolitiikka ja yrityksiä tukeva toiminta tapahtuu jatkossakin kunnan varsinaisen organisaation toimesta. Asian käsittely valtuuston kokouksessa: Timo Koivunen esitti, että esityksen toiseksi viimeinen kappale muutetaan kuulumaan: "Elinkeinoyhtiön hallitukseen ehdotetaan valittavaksi kunnanjohtaja ja kaksi asiantuntijajäsentä." Tarja Tornio kannatti Koivusen esitystä. Immo Virtanen esitti, että asia jätetään pöydälle, kunnes on arvioitu mikä on osakeyhtiöön laitettava riittävä pääoma. Katja Riihilahti kannatti Virtasen esitystä.

16 Tämän jälkeen puheenjohtaja rajoitti keskustelun koskemaan vain pöydälle panoa ja päätettyään keskustelun, puheenjohtaja esitti suori tettavaksi nimenhuutoäänestyksen ja teki seuraavan äänestysesityksen: "Ne, jotka kannattavat asian käsitte lyn jatkamista tässä kokoukses sa, vastaavat jaa ja ne, jotka kan nattavat Virtasen esitys tä asian pöy dälle jättämisestä äänestävät ei. Hyväksyttiin yksimielisesti pu heenjohtajan ää nestysesitys ja -ta pa. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 22 jaa-ääntä,12 ei-ääntä ja poissa oli yksi valtuutettu. Ää nestyslista nro 1 on liittee nä 11/ Pu heen joh ta ja to te si ää nes tyk sen tuloksen, jonka mukaan valtuusto päätti jatkaa asian käsittelyä tässä kokouksessa. Keskustelun jatkuessa puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Timo Koivusen muutosesitys hyväksyä yksimielisesti ja hän totesi tuloksena, että Koivusen esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös: Edellä selostetun käsittelyn ja äänestyksen jälkeen valtuusto hyväksyy yrityksille elinkeinoyhtiön kautta myönnettävän vipurahoituksen kriteerit ja myöntämisperusteet: Yrityksille myönnettävä tuki, sen kriteerit ja myöntämisperusteet: Kunta voi tukea Asikkalassa toimivien tai Asikkalaan sijoittuvien yritysten investointeja silloin kun ne johtavat vakituisten työpaikkojen syntymiseen Asikkalassa. Kunta voi myös tukea hankkeita, joissa kunnallista palvelutuotantoa järjestetään yksityisten toimesta. Tuesta päätetään ja se annetaan perustettavan kunnan elinkeinoyhtiön toimesta. Kunta ei tule kilpailemaan rahoituslaitosten kanssa. Kunnan tukea myönnetään täydentämään rahalaitosten myöntämää rahoitusta eli esimerkiksi täydentämään omarahoitusosuutta tai vakuuksien puutetta. Kun hankkeessa on mukana ammattimainen rahoituslaitos, tulee hanke tutkittua asianmukaisesti ja kunnan rahoitusriski pienenee. Kunnan tuki ei saa vääristää kilpailua ja sen vuoksi esitetty tukipolitiikka noudattaa kansallisia ja EU-tasoisia säännöksiä julkisen tuen myöntämisestä. Kunnan myöntämän tuen periaatteena on, että tuki on markkinaehtoista (markkinaehtoinen korko jne.) ja se maksetaan takaisin, jolloin raha on käytettävissä uusien investointien tukemiseen. Tukimuotoina voivat tulla kyseeseen: - Pääomalaina, jolle on määritelty korko ja tavoitteellinen lyhennysohjelma. - Laina, jolle on määritelty korko ja lyhennysohjelma. - Takaus, josta peritään takauspalkkio. - Osaomistus, joko yhtiöön tai sen omistamaan kiinteistöön,

17 jolloin sijoitukselle sovitaan tuotto. Annettavan tuen määrä on riippuvainen uusien vakituisten työpaikkojen määrästä siten, että yhtä uutta työpaikkaa vastaan tuen määrä on enintään euroa ja kokonaisuudessaan tukea voi saada enintään euroa. Tuen takaisinmaksuajasta sovitaan tapauskohtaisesti, mutta tavoiteltava takaisinmaksuaika on noin viisi vuotta. Sellaiset hankkeet, joissa on kyse kunnallisen palvelutuotannon järjestämisestä yksityisten toimesta kunnan tuella tai joissa muutoin kunnan tuki on yllä mainittua enimmäismäärää suurempi, tuodaan valtuuston päätettäväksi. Tällöin voidaan käyttää myös muita kuin edellä mainittuja tukimuotoja. Kenelläkään ei ole lähtökohtaista oikeutta tukeen, vaan elinkeinoyhtiö päättää tuen myöntämisestä jokaisessa tapauksessa kriteerien perusteella erikseen. Elinkeinoyhtiön hallitukseen ehdotetaan valittavaksi kunnanjohtaja ja kaksi asiantuntijajäsentä. Elinkeinoyhtiön ainoa tehtävä tulee olemaan tukipäätösten teko ja tuen antaminen käytännössä. Kaikki muu kunnan elinkeinopolitiikka ja yrityksiä tukeva toiminta tapahtuu jatkossakin kunnan varsinaisen organisaation toimesta.