Loimaan koulutuskuntayhtymä

Transkriptio

1 Loimaan koulutuskuntayhtymä Loimaan ammatti- ja aikuisopisto RAPORTTI 2010 Yhtymähallitus

2 Sisällysluettelo 1 Loimaan ammatti- ja aikuisopiston arvot Toiminta-ajatus Visio Toiminnalliset tavoitteet vuonna Toiminnalliset tavoitteet Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit 2010 yhtymävaltuuston tasolla Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksena ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksena ammatillisen ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet Tulosindeksi, tulosrahoitus ja vertaisarviointi Tulostavoitteet Investoinnit vuonna Käyttösuunnitelmat Vastuualue Hallinto, kiinteistöt ja ruokapalvelut Toiminnalliset tavoitteet Hallinnon, kiinteistönhoidon ja ruokapalveluiden talous Kuntayhtymän yhteiset tukitoiminnot Talous vuonna Yksikön toiminta-ajatus Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Vastuualue 2: Ammatillinen koulutus Opiskelijamäärät Tekniset, luonnonvara- ja palvelualat Talous Yksikön toiminta-ajatus Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Koulutilan toimintakertomus City-yksikkö (yhteiskuntatieteiden, liiketalouden- ja hallinnonala, luonnontieteidenala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, kulttuuriala) Talous Yksikön toiminta-ajatus Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Liedon toimipaikka Talous Yksikön toiminta-ajatus Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Aikuiskoulutus Talous Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Kustannukset ja tulot per opiskelija v Tuloslaskelma Tilinpäätös 2010 (yhteenvetotaulukot) Yhtymävaltuustotaso (mukana sisäiset erät) Yhtymähallitustaso (mukana sisäiset erät) Mittariselosteet... 28

3 Yhtymävaltuuston hyväksymät tavoitteet vuodelle Loimaan ammatti- ja aikuisopiston arvot Yhteistyöhalu - eri yksiköiden yhteistyö tärkeää monialaisessa oppilaitoksessa - välttämätöntä kaikkien osapuolten välillä - aktiivinen ja myönteinen, keskusteleva vuorovaikutus - yhteistyö työelämään elämäntavaksi Oikeudenmukaisuus - kaikkien tasapuolinen ja johdonmukainen kohtelu olennaisen tärkeä lähtökohta - päätöksenteon oltava läpinäkyvää - syrjiminen kiellettyä Vastuullisuus - vastuu omasta ja tiimin työstä - toimitaan Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja vastuuyksikön tavoitteiden suuntaisesti - vastuu toimintaympäristöstä Kehittymishalu - toimintaympäristön muutoksia seurataan valppaasti kaikilla tasoilla - luodaan edellytykset kehittymiseen ja jaksamiseen - kehittäminen nykyisen toiminnan analyysin ja tulevaisuuden ennakoinnin perusteella - kehittämismyönteinen ilmapiiri Itsensä ja toisen kunnioittaminen - oman ja toisten työn arvostus - palaute asiallisesti ja rehellisesti - avoimuus - erilaisten mielipiteiden kuuleminen ja huomioon ottaminen 2 Toiminta-ajatus Ammattiylpeys - osaamisen arvostaminen - ammatti-identiteetin kehittäminen ja ylläpito - tavoitteena aina laadukas tulos Loimaan ammatti- ja aikuisopisto kouluttaa nuoria ja aikuisia työelämän tarpeita ennakoiden ammattiin tuottamalla, kehittämällä ja markkinoimalla monipuolista ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Opetustoimintaa toteutetaan siten, että pystytään kohtaamaan erilaisia oppijoita. Oppilaitos toteuttaa palvelu- ja kehittämistoimintaa työelämän tarpeisiin. 1

4 3 Visio 2010 Loimaan ammatti- ja aikuisopisto on vahva ja arvostettu vastuunkantaja ammatillisessa perus- ja jatkokoulutuksessa. Vastuualuetta on laajennettu luonnonvara-alalla koko Varsinais-Suomen aluetta koskevaksi. Muillakin koulutusaloilla on luotu yhdessä muiden toimijoiden kanssa maakunnallinen toimintastrategia. Oppilaitos on haluttu kansainvälinen yhteistyökumppani. Loimaan ammatti- ja aikuisopisto on ottanut toiminta-alueellaan kokonaisvastuun aikuiskoulutuksen kehittämisestä ja toteuttamisesta. Loimaan ammatti- ja aikuisopisto on aktiivinen ja keskeinen toimija seutukunnan työllisyyttä edistävissä ja koulutusta kehittävissä hankkeissa. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta on nostettu niin, että 60 % ikäluokasta suorittaa ammatillisen tutkinnon. Aikuisten (=ylioppilas- tai muun ammatillisen tutkinnon suorittanut) koulutuksen osuus on kolmannes. Oppilaitoksen opiskelijoista viidennes suorittaa myös ylioppilastutkinnon. Oppimistoiminta on organisoitu läheisessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa verkkopohjaisiksi virtuaalisiksi oppimisympäristöiksi. Kaikki tutkinnot voi suorittaa myös virtuaalisesti tai työvaltaisesti. Verkkopohjaisia oppimisympäristöjä käytetään tehokkaasti hyväksi myös markkinoinnissa ja tiedottamisessa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Loimaan ammatti- ja aikuisopisto toimii läheisessä ja tuloksia tuottavassa yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja muiden alueella toimivien korkeakoulujen kanssa. Oppilaitoksessa on ammatillista perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa, joista 200 on tehnyt oppisopimuksen. Oppilaitoksella on erityisopetuksen edellyttämät riittävät resurssit ja henkilökunnalla on sen edellyttämät valmiudet. Oppilaitoksen keskeyttämisaste on alle 5 %, läpäisyaste on yli 90 % ja välitön työllistyminen tai jatkokoulutukseen meno yli 85 %. Loimaan ammatti- ja aikuisopistolla on riittävästi pätevää ja tehtävissään viihtyvää henkilökuntaa. 2

5 4 Toiminnalliset tavoitteet vuonna Toiminnalliset tavoitteet Toimenpide Tilanne Opettajien työelämävalmiuksien parantaminen Työssäoppimisen ja näyttöjen antamisen kehittäminen Osallistutaan maakunnalliseen työelämäyhteistyötä koskevaan Laakerikehittämishankkeeseen. Työelämäjaksolle osallistunut kolme opettajaa. Opiskelija-arvioinnin kehittäminen Keskeyttämisen ehkäisy Valmistumisen edistäminen ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden parantaminen Fuusion aiheuttamat toimenpiteet Päivitetty arviointisuunnitelmat Osallistutaan maakunnalliseen syrjäytymisen ehkäisyä koskevaan MAST- kehittämishankkeeseen, kehitetään sen puitteissa oppilaitoksen sisällä toimivaa teknistä työpajaa ja yhteistyötä kunnallisten työpajojen kanssa sekä tehostetaan valmistumista rästipajatoiminnan avulla. Järjestelmien ja henkilöstön siirron valmistelu varten loppusuoralla, porkkanarahojen 2011 suunnitelma tehty, määrärahaa saatu Ammattistarttitoiminnan tehostaminen Kehittämisrahaa saatu OPH:lta , kehittämissuunnitelmaa noudatettu Liedon toimipaikan toiminnan tehostaminen Logistiikan koulutusohjelman kehittäminen Lvi-alan opetuksen suunnittelu ja aloittaminen valinnaisina opintoina Primus-opiskelijahallinto -ohjelmiston kehittäminen aikuisopiskeluun soveltuvaksi. Lisätty aloituspaikkoja, hankittu opetusvälineitä, nimitetty oma apulaisrehtori, yhtymähallituksen päätös Liedon ammatti- ja aikuisopiston muodostamisesta Uusi halli valmistumassa, hanke logistiikkalaboratorion hankkimisesta valmisteilla Valmisteilla Aikuisopiskelu ja opiskelijat siirretty Primukseen 3

6 4.2 Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit 2010 yhtymävaltuuston tasolla Näkökul mat Henkilös tö ja uusiutu minen Asiakka at ja yhteistyö tahot Ydin- ja tukipros essit Talous Keskeiset strategiset tavoitteet - ammatti-taitoinen ja motivoitunut henkilöstö - opettajat perehtyneet hyvin alansa työelämään ja sen kehitysnäkymiin - työelämän tarpeiden mukainen tutkinto- ja kurssitarjonta - pysyminen kehityksen eturintamassa - ennakointitoiminta laajaa työhallinnon ja työelämän kanssa, ammatilliseen koulutukseen 60 % ikäluokasta - oppimisympäristöt soveltuvia erilaisia oppijoita varten - läheinen yhteistyö työelämän kanssa opetuksen toteutuksessa ja työllistämisessä, osallistuminen tiiviisti alueen kehittämiseen -tiimityöskentelyn ja yhteistyön syventäminen - systemaattinen palaute- ja arviointijärjestelmän käyttäminen - tehokas hallinto ja toiminnan ohjaus - esimiestoimintaa palvelevat kustannusten seurantajärjestelmät - riittävä investointikyky Ratkaisevat menestystekijät - henkilöstön osaaminen - henkilöstön työvire ja motivaatio - koulutustarjonnan uusiutumiskyky - tutkintotiimien innovatiivisuus - johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus - tilojen ja välineiden ajanmukaisuus - koulutustarjonnan vetovoimaisuus - yhteisten kehittämishankkeide n määrä työelämän, kehittämiskeskuksen ja Turun amk:n kanssa - aikuiskoulutuksen joustavuus ja laatu - oppimisen teho ja laatu - opetusjärjestelyjen joustavuus - koulutuksen osuvuus, asiakastyytyväisyys, valmistuminen ammattiin normiajassa, erityisopetuksen teho - kaksoistutkintojen (yo) määrä - kustannusten hyvä hallinta - välineiden ja tilojen uusiminen Mittarit 1. päteviä opettajia % päätoimisista 2. henkilöstökoulutus % palkoista 3. henkilöstökyselyindeksi 4. verkko-opetusta ov/vuosi 5. hankkeita kpl/vuosi 6. uusia koulutustuotteita kpl/vuosi 7. aloittaneet/aloituspaikat 8. % ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen alueella 9. asiakaskyselyindeksi 10. aikuiskoulutuksen volyymi opiskelijatyöpäivinä 11. negatiivinen keskeyttäminen 12. läpäisyaste % aloittaneista 13. työllistymisindeksi 14. jatko-opiskeluindeksi 15. valmistuneiden määrä 4 v:ssa 16. kaksoistutkintoja % valmistuneista 17. suhteellinen velkautuneisuus % 18. vuosikate % poistoista Toteutu ma ,5 % 2,8 % 3, ov 7 kpl 4 kpl 443/446 54,5 % 3, ,0 % 57,8-1,0-1, ,5 % 11,7 % 155,3 % Toteutuma % 2,8 % 3, ov 7 kpl 6 kpl 444/ % 3, ,0 % 61 2,7 0, % 11,7 % 222,5 % Mittaritavoittee t % 3 % 3,0 200 ov 6 kpl 4 kpl 460/ % 3, ,5 % 60 1,0 0, % 11 % 200 % mittariselosteet sivulla 28 4

7 4.3 Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 10 8 Autoalan perustutkinto 8 20 Catering-alan perustutkinto Hiusalan perustutkinto Hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan perustutkinto 0 0 Kone- ja metallialan perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava 7 25 Liiketalouden perustutkinto Maatalousalan perustutkinto 10 9 Maatalousalan perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava 7 4 Puualan perustutkinto 1 0 Rakennusalan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava 1 0 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava Sähköalan perustutkinto Tietojenkäsittelyn perustutkinto Yhteensä Oppisopimuskoulutuksena ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Autoalan perustutkinto 1 - Catering-alan perustutkinto - - Kone- ja metallialan perustutkinto - 2 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 1 - Liiketalouden perustutkinto 9 2 Logistiikan perustutkinto - 1 Lääkealan perustutkinto - 1 Maatalousalan perustutkinto 3 1 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 1 1 Pintakäsittelyalan perustutkinto - 1 Puualan perustutkinto 1 - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Suunnitteluassistentin perustutkinto - 1 Sähköalan perustutkinto 2 2 Talotekniikan perustutkinto - 1 Yhteensä

8 4.5 Oppisopimuskoulutuksena ammatillisen ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet Dieettikokin erikoisammattitutkinto 3 6 Elintarviketeollisuuden ammattitutkinto - 1 Hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinto - 2 Hierojan ammattitutkinto - 1 Hiusalan erikoisammattitutkinto - 1 Isännöinnin ammattitutkinto 2 2 Jalkojenhoidon ammattitutkinto - - Johtamisen erikoisammattitutkinto - 3 Kaupan esimiehen ammattitutkinto 1 - Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto 2 3 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto 5 - Linja-autonkuljettajan ammattitutkinto 1 - Myynnin ammattitutkinto 2 7 Perhepäivähoitajan ammattitutkinto 8 8 Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto - 15 Sihteerin ammattitutkinto - 4 Siivousteknikon ammattitutkinto 1 - Taloushallinnon ammattitutkinto - 1 Tekniikan erikoisammattitutkinto - 1 Yrittäjän ammattitutkinto 2 - Yhteensä

9 4.6 Tulosindeksi, tulosrahoitus ja vertaisarviointi Mittarit on uusittu vuonna Aikaisemmat työllistymis-, jatko-opiskelu-, keskeyttämisja läpäisymittari on yhdistetty yhdeksi vaikuttavuusmittarin kokonaisuudeksi. Laskennassa tarvittavat opiskelijatiedot poimitaan Tilastokeskuksen vuoden 2005 henkilöpohjaisesta opiskelija-aineistosta. Perusjoukko sisältää opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat tilanteesta sekä oppisopimusmuotoisen ja näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat kalenterivuodelta Tutkinnon suorittaneet ovat vuoden 2005 syyskuun ja vuoden 2008 lopun välisenä aikana tutkinnon suorittaneita. 1. Vaikuttavuusmittari (paino 90 %), selostus alla 2. Opettajien kelpoisuusmittari (7 %): muodollisesti kelpoisten osuus päätoimisista opettajista 3. Henkilöstön kehittämismittari (3 %): henkilöstön kehittämismenojen osuus kaikista henkilöstömenoista Kukin mittari osoittaa tuloksellisuutta tietystä näkökulmasta. Mittareiden painoarvot puolestaan kertovat, millainen merkitys tuloksellisuuden osa-alueille on annettu. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointikohteet on johdettu tavoitteista, joita lainsäädäntö ja opetusministeriö ammatilliselle koulutukselle asettavat. Arviointikohteet on ryhmitelty Balanced Scorecard (BSC) viitekehyksen pohjalta vaikuttavuuteen, prosessituloksiin ja henkilöstöön. Kullekin arviointialueelle on määritelty sitä kuvaavat mittarit siten, että ne mittaavat mahdollisimman relevantisti ja luotettavasti samalla myös pelkistetysti kohteena olevaa tuloksellisuuden arviointialuetta. Vaikuttavuusmittarin perustana ovat tulosryhmät. Tarkastelujakson päätteeksi tarkastelujoukon opiskelijat luokitellaan viiteen tulosryhmään (TR1-TR5, RahA (1766/2009) 6 ). Koulutuksen järjestäjän suoritusta pidetään sitä parempana, mitä useampi opiskelijoista sijoittuu ylempiin parempaa tulosta osoittaviin tulosryhmiin. R1-tulosryhmään luokitellaan ne ammatillisen perustutkinnon tarkastelujaksolla suorittaneet, jotka tarkastelujakson lopussa vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä (läpäissyt, työllinen). Tulosryhmän paino on 10. TR2-tulosryhmään kuuluvat ne ammatillisen perustutkinnon tarkastelujaksolla suorittaneet, jotka syyslukukaudella tarkastelujakson lopulla olivat jatko-opiskelijoina ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa tai olivat jo ehtineet suorittaa jonkin korkeakouluasteen tutkinnon tarkastelukauden loppuun mennessä eivätkä olleet työllisiä (läpäissyt, jatko-opiskelija). Tulosryhmän paino on 6. TR3-tulosryhmään sijoittuvat kaikki ne ammatillisen perustutkinnon tarkastelujaksolla suorittaneet, jotka eivät olleet työssä eivätkä jatko-opiskelijoita. Tähän ryhmään sisältyvät muiden muassa ne, jotka tarkastelujakson lopulla opiskelivat jossakin tutkintoon johtavassa koulutuksessa toisella asteella, olivat työttömiä, kotona, äitiyslomalla, eläkkeellä jne. (läpäissyt, ei työllinen eikä jatko-opiskelija). Tulosryhmän paino on 3. 7

10 TR4-tulosryhmään luokitellaan ne ammatillista perustutkintoa tarkastelujaksolla suorittamattomat, jotka olivat työssä tarkastelujakson lopussa tai opiskelemassa jossain oppilaitoksessa syyslukukaudella tarkastelujakson lopulla. Tähän ryhmään luokitellaan myös ne opiskelijat, jotka eivät ole suorittaneet toisen asteen ammatillista perustutkintoa, mutta olivat suorittaneet tarkastelujakson loppuun mennessä ylioppilastutkinnon, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon (ei läpäissyt, työllinen tai opiskelija). Tulosryhmän paino on 1. TR5-tulosryhmään sijoitetaan ne ammatillista perustutkintoa tarkastelujaksolla suorittamattomat, jotka eivät olleet työssä eivätkä opiskelemassa tarkastelujakson lopussa (keskeyttänyt, ei työllinen eikä opiskelija). Tulosryhmän paino on 0. Henkilöstö kohdassa arvioidaan tuloksellisuutta opettajakunnan muodollisen kelpoisuuden ja henkilöstön kehittämiseen kohdennettujen voimavarojen näkökulmasta vuodelta Vuoden 2011 rahoituksessa tuloksellisuus otetaan määräytymisperusteena huomioon niille koulutuksen järjestäjille, jotka olivat vuonna 2009 lasketun tulosindeksin piirissä. Kaikkien tulosrahoituksen piirissä olevien koulutuksen järjestäjien yksikköhinnasta vähennetään ensin kolmea prosenttia vastaava euromäärä. Jos koulutuksen järjestäminen on siirtynyt toiselle koulutuksen järjestäjälle tai kaksi tai useampi koulutuksen järjestäjä on yhdistynyt vuoden 2009 jälkeen, lasketaan tulosindeksiksi uudelle koulutuksen järjestäjälle aiempien koulutuksen järjestäjien tulosindeksien mukaisilla opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Tulosrahoitus osana yksikköhintarahoitusta lasketaan siten, että määritetään tulosindeksin arvo, jota suurempi pistemäärä on vähintään neljällä viidesosalla koulutuksen järjestäjistä. Koulutuksen järjestäjän tulosindeksin minimipistemäärän ylittävä pistemäärä kerrotaan tulosrahoituspisteen hinnalla ja koulutusalakohtaisten opiskelijamäärien summan sekä koulutusaloittain laskettujen yksikköhintojen painotetulla keskiarvon tulolla. Vuonna 2010 lasketun indeksin mukainen tuloksellisuusrahoitus saadaan vuonna Sen suurus Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymälle oli , josta Loimaan ammatti- ja aikuisopiston osuus on noin ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidan osuus loput. Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusperusteisiin tulosrahoitus ei vaikuta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Loimaan ammatti- ja aikuisopiston mittareiden arvot vuosina Vuoden 2011 luvut eivät täysin ole vertailukelpoisia neljän ensimmäisen mittarin osalta edellä selostetun laskentatavan muuttumisen johdosta. Työllistymis-, jatko-opiskelu-, keskeyttämis- ja läpäisyastemittari ovat siis vuoden 2011 tuloksellisuusrahoituksessa osana vaikuttavuusmittaria. Vuonna 2010 Loimaan koulutuskuntayhtymä ei saanut tuloksellisuuden perusteella myönnettävää rahoitusta lainkaan. Kyseisen rahoituksen osuus kokonaisvaltionosuudesta oli tuolloin vielä 2 %. 8

11 Vuosi Tutkin -toja Työllist ymismittari Jatkoop.mittari Kekeyttämis % Läpäisyaste % Päteviä % Kehittämi -nen % Tulorahoitusindeksi ,5-0,1 5,7 58,6 86,6 3, ,3-0,5 4,5 56,5 85,7 3, ,2-1,5 4,6 57,4 83,9 4, ,4-3,0 4,6 66,9 80,5 3, ,3-2,8 4,4 55,8 82,8 3, ,3-2,1 5,6 58,9 76,9 2, ,0-1,5 3,0 42,1 78,5 2, ,7 0,7 3,0 61,0 80,0 2, Alla olevassa taulukossa on verrattu lähialueen oppilaitoksia standardoitujen mittaritulosten ja tulosindeksien perusteella. Luku 0 on keskiarvo, tuloksellisuusrahoitusta on saanut ylläpitäjä, jonka tulosindeksi on ollut yli 950. Järjestäjä Opiskelijat Vaikuttavuus Pätevyys Kehittäminen Tulosindeksi Loimaan kky 967 0,2631 0,1022 0, Uusikaupunki 580 0,1163-0,0298 1, Salo ,8600 0,4960 0, Sastamala ,2458 0,2983-0, Forssa 977 0,5433-0,1515 0, Tulostavoitteet Tavoitteena on keskeisimpien taloutta kuvaavien tunnuslukujen pysyttäminen nykyisessä tasossaan tai tunnusluvun parantaminen. Talousarvio Tilinpäätös Ammatill. koulutusky:t TA 2010 TP 2009 Vuosikate % 8,3 4,9 3,1 8,2 5,8 11,0 9,7 Vuosikate/poistot, % 237,4 154,7 84,3 222,5 155,3 313,9 127,9 190,3 Investointien tulorahoitus % 45,4 92,6 24,6 55,9 109,0 67,9 55,9 86 Pääomamenojen tulorahoitus, % 53,2 87,7 61,2 52,1 Kassan riittävyys, pv 1,8 18,8 16,1 53 Suhteellinen velkaantuneisuus % 8,2 10,1 22,1 11,7 11,7 11,6 21,3 Lainanhoitokate 10,4 3,4 1,4 10,7 4,3 5,6 5,9 Omavaraisuusaste, % 84,5 84,5 84,6 78,3 9

12 5 Investoinnit vuonna 2010 Hanke (alv 0 %) Toteutuma (hinnat alv 0 %): Hakelämpölaitos Hämeentielle, Aikaisempien vuosien kustannukset olivat yhteensä ,29. Talousarvion määrärahan ei arveltu riittävän, joten määrärahaa korotettiin :ksi. Toteutuma on ,37, jolloin kokonaiskustannuksiksi muodostui ,66. Hakelämpölaitos otettiin käyttöön helmikuun alusta lukien. Hämeentien konehallin muutokset ja Hankintaa rahoitettiin käyttötaloudesta; laajennus opettajainhuoneen rakentaminen, LVIA- ja sähkökorjauksia. Varattu määräraha Hämeentien logistiikan kylmähallin rakentaminen Ajoharjoittelurata ja parkkipaikka Hämeentielle Myllykyläntien ilmastointityöt (parturi-/tsto ym.) Turuntien viemäröinnin uusimiset Turuntie/sote: kotitalousluokan rakentaminen Asfaltointityöt Myllykyläntielle ja Hämeentielle Hämeentien keittiömuutos Autohankinnat Lietoon ja auto-osastolle, talousarvio a , käyttösuunnitelma: Liedon auto Astianpesukone suurkeittiöön Myllykyläntielle Logistiikan työkoneet talousarviomääräraha , käyttösuunnitelmassa lisäys , joten käytettävissä Logistiikan trukit siirrettiin uuden kylmähallin rakentamiseen. Määräraha korotettiin :ksi. Kustannukset muodostuivat ,61 :ksi. Halli valmistui siten, että vastaanottotarkastus oli Määräraha poistettiin vuodelta 2010 ja siirrettiin vuodelle Määrärahaa karsittiin ja valtuusto hyväksyi hankkeelle määrärahaksi Toteutettiin vain parturi-kampaamon osalta. Kustannukset ,78. Hanke karsittiin suunnitelmista. Toteutettiin, kustannukset ,54. Hankkeesta vähennettiin 5 000, mutta lopulta työ päätettiin siirtää toteutettavaksi vuonna Hankinta karsittiin investoinneista ja tehtiin lopulta käyttötalousmenoina. Auto-osaston autohankinta karsittiin talousarviosta pois. Lietoon hankittu auto maksoi ,01. Hankintaa ei tehty. Sitä vastoin hankittiin Myllykyläntielle pienkuormaaja Määrärahalla on hankittu mm. Telakoneelta käytetty pienkuormaaja (Volvo) ja trukkipiikit, kauha ja vaaka , Avant Tecnolta pienkuormaaja ja kurottaja ym ,63 sekä henkilönostokone trukille ym Hakliftiltä hankittiin 3 trukkia yhteensä hinnaltaan Liedon sähköluokka Kustannukset ,97. Turuntien kahden atk-luokan uusinta Jouduttu kirjaamaan edellisvuodelle tarkoitettuja hankintoja , koska koneet saatiin vasta vuonna

13 6 Käyttösuunnitelmat 6.1 Vastuualue Hallinto, kiinteistöt ja ruokapalvelut Ammatilliseen ja aikuiskoulutusta koskevaan opetukseen liittyvistä asioista vastaa johtava rehtori ja yleishallinnosta sekä taloushallinnosta talousjohtaja. Myös kiinteistönhoito ja ruokapalvelut kuuluvat talousjohtajan vastuualueeseen. Vastuuhenkilö: talousjohtaja Leena Suonkanta Toiminnalliset tavoitteet Hallinnon, kiinteistönhoidon ja ruokapalveluiden talous Talousarvio Ta-muutokset Ta muutosten Toteutuma Poikkeama jälkeen (KS I) (TP 2010) (TP/KSI) Hallinto Toimintakulut * Toimintatuotot Toimintakate Kiinteistöt Toimintakulut* Toimintatuotot Toimintakate Ruokapalvelut Toimintakulut* Toimintatuotot Toimintakate Yhteensä Toimintakulut* Toimintatuotot Toimintakate (*sisältää poistot) Hallinnon käyttömenot toteutuivat 97,3 prosenttisesti, kiinteistömenot 102,6 prosenttisesti ja ruokapalveluihin varatut menot 117,7 prosenttisesti. Yhteensä menot lisääntyivät (ilman poistojen vaikutusta). Menojen ylitys johtui Hämeentien vanhan konehallin korjauksista, mm. vanhoista asunnoista remontoitiin opettajainhuone sekä rivitalon opetuskeittiön muuttamisesta jakelukeittiöksi. Taloushallinnossa valmisteltiin järjestelmien muutoksia fuusioon liittyen. Projekti alkoi jo alkukeväästä ja työllisti varsinkin loppuvuonna suuresti taloustoimiston työntekijöitä. Samanaikaisesti tapahtui siirtyminen SEPAaan eli yhtenäiseen euromaksualueeseen, josta myös aiheutui jonkin verran lisätöitä. SEPAan siirtyminen tapahtui kuitenkin ilman vaikeuksia, joista oli vuoden mittaan eri viranomaisten tahoilta varoiteltu. 11

14 Vastuualue 1 kerää katteen myös rahoitusosan kustannuksille, jotka kuluneena vuonna olivat 849, Kuntayhtymän yhteiset tukitoiminnot Vastuuhenkilö: johtava rehtori Risto Sinervo Talous vuonna 2010 Talousarvio Tamuutokset Ta muutosten jälkeen (KSI) Toteutuma (TP2010) Poikkeama (TP/KSI) Menot Tulot Netto Yksikön toiminta-ajatus Vastuuyksikkö antaa keskitetysti opetusyksikköjen tarvitsemia yhteisiä tukipalveluja kehittäminen oppisopimustoimisto aikuiskoulutuksen hallinto opetuksen tietohallinto- ja tietotekniikkapalvelut yhteismarkkinointi hankkeet Ammattistartti Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Toimenpide Toteutuma Valmistellaan Novida-fuusiota verkkoympäristön ja Tehty tietojärjestelmien osalta ja yhtenäistetään Uudenkaupungin oppisopimustoimiston kanssa käytänteitä Osallistutaan maakunnalliseen työelämäyhteistyötä Olemme mukana koskevaan Laakeri-kehittämishankkeeseen.. Päivitetään tutkintojen esittelyvideot ja laaditaan yhteishakuopas. Valmistellaan Ammattistartti-luokkien vakinaistamista, laaditaan sitä varten opetussuunnitelma ja kehitetään niiden toimintaa kehittämishankkeen avulla Osallistutaan maakunnalliseen syrjäytymisen ehkäisyä koskevaan MAST- kehittämishankkeeseen, kehitetään sen puitteissa oppilaitoksen sisällä toimivaa teknistä työpajaa ja yhteistyötä kunnallisten työpajojen kanssa sekä tehostetaan valmistumista Tehty Ammattistartti on vakinaistettu ja saatu OPH:n kehittämisavustusta, raportoitu kehittämistoimenpiteistä OPH:lle Ollaan mukana MASThankkeessa, perustettu tekninen työpaja, samoihin tiloihin perustettu Loimaan kaupungin nuorten työpaja, 12

15 rästipajatoiminnan avulla. Esitetään rahoittajatahoille nuorten yrityshautomohanketta yhteistyössä kehittämiskeskuksen kanssa. Tarjotaan keväällä 2010 valmistuville ammattitaitoa laajentavaa ja syventävää jatkokoulutusta, tarjotaan kunnille yhteistyötä kesätyöpaikkojen tarjoamisessa valmistuneille, jotka eivät muutoin ole saaneet työtä ja tarjotaan lyhytaikaisia oppisopimuksia. Tehostetaan työssäoppimispaikkojen etsintää yhteistyössä järjestöjen ja kehittämiskeskuksen kanssa kampanjojen avulla. Oppisopimustoimisto varaa 40 kuuden kuukauden paikkaa yrittäjäkampanjaan ja siirtyy työnantajien ja opiskelijoiden koulutuskertomusten sähköiseen käsittelyyn. rästipajatoimintaa jatkettu, myydään ohjauspalveluja Loimaan TE-toimistolle Osallistutaan kehittämiskeskuksen yrityshautomohankkeeseen, perustettu Ylistaronkadulle osuuskunta Kiinnostus Loimaan kaupungin tarjoamiin kesätyöpaikkoihin hyvin vähäistä koululaisille tarkoitetun korvauksen takia, oma kuntayhtymä otti työhön kaksi nuorta kesällä Yhteinen kampanja tehtiin ammatillisten oppilaitosten, Kauppakamarin, kehittämiskeskuksen ja ammattijärjestöjen kanssa Tehty 13

16 6.2 Vastuualue 2: Ammatillinen koulutus Opiskelijamäärät Tilastopäivän opiskelijamäärät Koulutusala opp. yht. aloittain nuorten koulutus ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) aikuisten näyttötutk. valmistava koulutus Oppilaiden kokonaismäärään sisältyvät näistä kahta tutkintoa erityis- porras- majoitus- suorittavien opiskelijat tetut etu määrä luonnonvara-ja ympäristöala tekniikan ja liikenteen ala 384 Loimaa Lieto Logistiikka yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnon ala 116 Loimaa Lieto luonnontieteiden ala 82 Loimaa Lieto matkailu-, ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 157 kauneudenhoitoala sosiaali- ja terveysala Loimaa Lieto kulttuuriala 105 artesaani audiovisuaalinen viestintä nuoret + aikuiset yht

17 Tilastointipäivän opiskelijamäärät Koulutusala opp. yht. aloittain nuorten koulutus ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Oppilaiden kokonaismäärään sisältyvät aikuisten näyttötutk. valmistava koulutus erityisopiskelij at porrastetut majoit usetu luonnonvara-ja ympäristöala näistä kahta tutkintoa suorittavien määrä tekniikan ja liikenteen ala 427 Loimaa Lieto Logistiikka yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnon ala 112 Loimaa Lieto luonnontieteiden ala 60 Loimaa Lieto matkailu-, ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 173 kauneudenhoitoala sosiaali- ja terveysala 114 Loimaa Lieto 0 kulttuuriala 111 artesaani audiovisuaalinen viestintä ammattistartti nuoret + aikuiset yht

18 Painotetut määrät 2010 (valtionosuus määräytyy näiden mukaan) Koulutusala nämä luvut määräytyvät vuoden 2010 painotettu erityisopiskelijamäärä aloittain opiskelijat tilanteen porrastetut mukaan majoitusetu luonnonvara-ja ympäristöala tekniikan ja liikenteen ala 404 Loimaa Lieto 72 6 Logistiikka yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnon ala 116 Loimaa 68 2 Lieto luonnontieteiden ala 73 Loimaa 38 5 Lieto 35 2 matkailu-, ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 167 kauneudenhoitoala sosiaali- ja terveysala 115 Loimaa Lieto 3,00 kulttuuriala 108 artesaani 72 7 audiovisuaalinen viestintä ammattistartti

19 Talousarvion laadinnassa 2010 käytetyt opiskelijamäärät TA luonnonvara-ala 125 tekniikan ja liikenteen ala 410 yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden ja hallinnon ala 118 luonnontieteiden ala 78 matkailu-, ravitsemis- ja talousala 60 sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala kauneudenhoitoala 50 sosiaali- ja terveysala 100 kulttuuriala 113 yht Opiskelijamäärien kehitys Alla olevassa taulukossa on verrattu opiskelijamääriä tilastopäivinä vuosina Järjestämisluvan opiskelijamäärä vuonna 2009 oli (toteutunut painotettu keskiarvo oli 1050) ja vuonna (toteutunut 1 059). Talousarvio vuodelle 2010 on laadittu opiskelijalle. Ohessa on opiskelijamäärätilastot ryhmittäin Koulutusala luonnonvara-ala nuoret aikuiset tekniikan ja liik. ala yhteisk.tiet., liiketal. ja hallinnon ala luonnontieteiden ala matk., rav. ja talousala sosiaali- ja terveysala hiusala sos.ala kulttuuriala ammattistartti Yhteensä joista Liedossa joista erit.opisk

20 6.2.2 Tekniset, luonnonvara- ja palvelualat Talous Vastuuhenkilö: rehtori Markku Kaurila Talousarvio Tamuutokset Ta muutosten jälkeen (KSI) Toteutuma (TP2010) Poikkeama (TP/KSI) Menot Tulot Netto Yksikön toiminta-ajatus Tuottaa koulutuspalveluja seuraavilta koulutusaloilta Tekniikan ja liikenteen ala - ajoneuvo- ja kuljetustekniikka - arkkitehtuuri ja rakentaminen - kone-, metalli- ja energiatekniikka - sähkö- ja automaatiotekniikka Matkailu-, ravitsemis- ja talousala - majoitus- ja ravitsemisala Sosiaali- ja terveysala - Kauneudenhoitoala Luonnonvara-ala - Luonnonvara- ja ympäristöala Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Toimenpide Toteutuma Taitajakisoihin valmentautuminen. SkillsFinland -välieriin on osallistunut opiskelijoita sähköalalta ja hiusalalta. Vuonna 2011 pidettävään finaaliin selviytyi yksi hiusalan opiskelija. Valmennusryhmään on osallistunut vuonna 2010 n. 6 opiskelijaa kummaltakin em. koulutusalalta. Keskeyttämisen ehkäiseminen Keskeyttämisen ehkäisyn välineitä on lisätty aloittamalla teknisen pajan toiminta. Pajassa on työskennellyt keskimäärin 5 opiskelijaa. Tukiopetusta on niin ikään lisätty. Opettajien täydennyskoulutus Opettajien osallistuminen oman 18

21 koulutusalansa täydennyskoulutuksiin on lisääntynyt. Erityisesti omassa oppilaitoksessa ja varsinaissuomalaisessa oppilaitosverkostossa järjestettyjen koulutusten kehittämistyötä on tehty eri hankkeiden puitteissa. Uusien opetussuunnitelmien laadinta. Logistiikkakoulutuksen käynnistäminen, opetussuunnitelman laadinta ja riittävien resurssien hankinta. Uudet perustutkintojen opetussuunnitelmat on saatu valmiiksi. Kaikkien perustutkintojen suorittaminen näyttötutkintoina on valmistelussa ja noin puolet opetussuunnitelmista on tehty. Logistiikkakoulutuksen toinen aloitusryhmä käynnistyi elokuussa: Logistiikkahalli valmistui joulukuussa. Laiteinvestointeja on tehty tarpeen mukaan Koulutilan toimintakertomus 2010 Opetustoiminta Koetoiminta Maatalousalan koulutuksen vetovoimaisuuden kasvu on näkynyt hyvin myös Loimaalla. Syksyllä 2010 maatalousalan perustutkinnon opiskelun aloitti 14 opiskelijaa. Loimaalla annettava maatalousalan peruskoulutus onkin erittäin tärkeää maatalouden elinkeinojen ja työvoiman kehittymisen kannalta seutukunnalla. Loimaa on yksittäisenä kuntana maatalouselinkeinon laajuutta ja tuloja mittaavien lukujen kuvaamana Suomen kahden kolmen suurimman kunnan joukossa. Loimaan seutu muodostaa yhden Suomen tärkeimmistä maataloustuotantoalueista. Oppilaille on järjestetty käytännön harjoituksia monipuolisesti kaikissa maatilan töissä. Yhteistyö agraaritiimin ja Tuomas Levomäen välillä on aktiivista ja se on toiminut hyvin. Vuonna 2010 oppilaita oli tilalla yhteensä 205 päivänä. Maatila, jolla on kotieläimiä, toimii seitsemänä päivänä viikossa 24 tuntia vuorokaudessa. Maatilan vuoden kierto ja luonto määräävät töiden ja harjoitusten ajoittumisen ja maataloustuotannon biologinen rytmi huomioidaan opetustoiminnassa. Vuonna 2010 koulutilalla jatkettiin pitkäaikaista käytännön suorakylvötutkimusta yhteistyössä Koneviesti -lehden kanssa. Ensimmäinen viisivuotiskausi on takana ja seuraavasta viisivuotiskaudesta tehtiin päätös tutkimukseen osallistuvien tahojen kanssa. Tutkimus on laajuudessaan ainutlaatuinen ja se tukee hyvin maatalousalan opintoja peltokasvituotantoon erikoistuneessa opetustoiminnassa. Tutkimus sai vuonna 2009 MTK:n säätiön myöntämän euron apurahan ravinteiden ja torjunta-aineiden kertymää ja kulkeutumista koskevaa tutkimusta varten. Tämä tutkimusosio aloitettiin vuonna MTK:n säätiön myöntämä apuraha osoittaa suorakylvökokeen tärkeyden ja kiinnostavuuden vesiensuojelun näkökulmasta. Loimaan suorakylvökoe on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta mm. Ruotsissa. 19

22 Peltokasvituotanto Kotieläintuotanto Loimaan koulutila on mukana Lounais-Suomen ympäristökeskuksen johtamassa TEHOhankkeessa, jossa käytännön viljelytoimia kehittämällä pyritään vähentämään erityisesti Itämeren ravinnekuormitusta. Hankkeen tiimoilta Loimaan koulutilalla on järjestetty lukuisia käytännön koe- ja havaintotilanteita, jotka ovat tärkeä ja huomionarvoinen osa luonnonvara- alan koulutusta. Maa- ja elintarviketalouden Jokioisten tutkimuskeskus (MTT) sekä kasvinsuojeluaineiden maahantuojat ja maatalousalan keskusliikkeet järjestävät Loimaan koulutilalla useita peltokasvituotantoon liittyviä kenttäkokeita. Peltokasvituotannossa tuotettiin 222 hehtaarin alalla mallasohraa, syys- ja kevätvehnää, ruokahernettä, rypsiä, rapsia ja kuminaa. Koulutilalla keskimääräinen vehnäsato oli noin kg hehtaarilta ja mallasohrasato noin kg/ha. Hernesato jäi vuonna 2010 heikoksi, alle kg/ha. Rypsisato jäi kg/ha, ja rapsisato kg/ha. Suorakylvökokeiden tuottama kevätvehnäsato oli keskimäärin kg/ha. Syksyllä 2010 kylvettiin syysvehnää 30 hehtaaria ja ruista 12 hehtaaria. Käytännön kotieläinopetus perustuu porsastuotantoon. Koulutilalla oli loppuvuodesta 2010 tuotannossa 80 emakkoa. Vuoden 2010 porsastuotos emakkoa kohden oli 24,1 vieroitettua porsasta. Tärkeä osa koulutilan sikalan toimintaa on yhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikön kanssa. Kaikki Mustialassa luonnonvara-alalla opiskelevat suorittavat käytännön sikalaharjoittelun Loimaan koulutilalla. 20

23 6.2.3 City-yksikkö (yhteiskuntatieteiden, liiketalouden- ja hallinnonala, luonnontieteidenala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, kulttuuriala) Talous Vastuuhenkilö: rehtori Tarja Asula ( Petri Lähde) Talousarvio Tamuutokset Ta muutosten jälkeen (KSI) Toteutuma (TP2010) Poikkeama (TP/KSI) Menot Tulot Netto Yksikön toiminta-ajatus Tuottaa koulutuspalveluja seuraavilta koulutusaloilta: Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala -liiketalous ja kauppa: liiketalouden perustutkinto Luonnontieteiden ala -tietojenkäsittely: tietojenkäsittelyn perustutkinto Kulttuuriala -käsi- ja taideteollisuus: käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (esinesuunnittelu, tekstiili, vaatetus sekä sisustus) -viestintä ja informaatiotieteet: audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala -sosiaali- ja terveysala: sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Toimenpide Toteutuma Opetussuunnitelmien uudistamistyön Kaikilla aloilla on uudet loppuunsaattaminen opetussuunnitelmat otettu käyttöön Uusien koulutustuotteiden ja koulutusalojen Aikuiskoulutustarjontaa on lisätty kehittäminen toteuttamalla lyhytkurssi ja Yrittäjyyskasvatushankkeen kehittämistyön jatkaminen osuuskuntatoimintaa laajentamalla Työpaikkaohjaajien kouluttaminen Opettajien työelämäjaksojen toteuttaminen Kansainvälisten hankkeiden hakeminen, opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden lisääminen 21 yrityskohtaista koulutusta Osuuskuntatoiminta on laajentunut monialaiseksi ja toimintaa kehitetty ottamalla työssäoppimiseen yrittäjä näkökulma mukaan Työpaikkaohjaajia on koulutettu Laakeri hankkeessa Laakeri hankkeessa on toteutunut kaksi työelämäjaksoa Hankerahoitusta on saatu

24 6.2.4 Liedon toimipaikka Talous Vastuuhenkilö: Tarja Asula Talousarvio Tamuutokset Ta muutosten jälkeen (KSI) Toteutuma (TP2010) Poikkeama (TP/KSI) Menot Tulot Netto Yksikön toiminta-ajatus Tuottaa koulutuspalveluja seuraavilta koulutusaloilta: Tekniikan ja liikenteen ala - sähkö- ja automaatiotekniikka - arkkitehtuuri ja rakentaminen Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala liiketalous ja kauppa: liiketalouden perustutkinto Luonnontieteiden ala tietojenkäsittely: tietojenkäsittelyn perustutkinto Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala sosiaali- ja terveysala: sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Toimenpide Toteutuma Opetussuunnitelmien uudistamistyön Kaikilla aloilla on uudet opetussuunnitelmat loppuunsaattaminen otettu käyttöön. Tietojenkäsittelyn uusi perustutkinto tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon johtava koulutus alkoi syksyllä 2010 Aloituspaikkojen lisääminen Aloituspaikkoja on lisätty liiketalous ja kauppa sekä tietojenkäsittelyn aloilla Aikuiskoulutuksen kehittäminen Aikuiskoulutuksena on toteutunut yksitäisiä Työpaikkaohjaajien kouluttaminen iltakursseja Työpaikkaohjaajia on koulutettu Laakeri hankkeessa Opettajien työelämäjaksojen toteuttaminen Työelämäjaksoja ei toteutunut 2010, suunnitelma on tehty. Kansainvälisten liikkuvuushankkeiden toteutuminen Ulkomailla suoritettavaan työssäoppimisjaksolle on jätetty neljä anomusta 22

25 6.2.5 Aikuiskoulutus Vastuuhenkilöt: rehtorit Tarja Asula ja Markku Kaurila Talous Tamuutokset Ta muutosten Toteutuma Poikkeama Talousarvio jälkeen (KSI) (TP 2010) (TP/KSI) Menot Tulot Netto Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuutta on tuloutettu tähän talousarviokohtaan järjestetyille koulutuksille yhteensä noin (ed.vuosi ) sekä oppisopimuksen perus- ja lisäkoulutuksen valtionosuutta oppisopimuskoulutukseen ,90 vastaamaan koulutuksen toteutuksen menoja Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Toimenpide Toteutuma Ammatillisten perustutkintojen suorittaminen Kaikki näyttötutkintojen näyttötutkintoina (opetussuunnitelmat, opetussuunnitelmat on päivitetty uusien toteutussuunnitelmat) perusteiden mukaisiksi. Kuntayhtymän laajentumisen edellyttämät järjestämissopimusten päivitykset tutkintotoimikuntiin on aloitettu yhdessä Oppisopimustoiminnan laajentuminen kaikille aloille Työvoimapoliittiset täsmäkoulutukset Hoiva-alan työvoimatarpeeseen vastaaminen OpinOvi -hankkeen työelämäyhteydet Novidan kanssa. Uudet perustutkintoryhmät aloittaneet liiketaloudessa, sosiaali- ja terveysalalla, sähköalalla sekä rakennusalalla. Kaikki työvoimakoulutukset ovat tutkintoihin tai tutkinnon osiin valmistavia. Lähiavustaja- ja lähihoitajakoulutusta on toteutettu työvoimapoliittisina koulutuksina ja oppisopimuskoulutuksina. OpinOvi hankkeen yhteydessä on osallistuttu Kehittämisasiantuntijakoulutukseen, missä on ollut 4 työparia(opettaja ja työelämän edustaja). 23

26 6.3. Kustannukset ja tulot per opiskelija v Koulutusala Painotettu Toimintamenot Toimintamenot Toimintatulot Toimintatulot Netto Menot-tulot per opisk.määrä per opiskelija per opiskelija opiskelija Loimaa: hlöä Tekniikan ja liikenteen ala , , , , ,41-811,56 metalli , , , , , ,92 sähkö , , , , ,08 326,19 rakennus , , , , ,33-425,32 logistiikka , , , , , ,72 auto , , , , ,63-216,36 Matkailu-, rav.-, ja talousala , , , , ,58-901,77 Sos.ja terv.ala/hiusala , , , , ,81-223,81 Luonnonvara-ala , , , , , ,45 Yhteensä , , , , ,87 338,90 Yht.kuntatiet.-,liiketal. ja hallinnon ala , , , , , ,61 Luonnontieteiden ala , , , , , ,66 Sos.ja terv.ala/lähihoitajat , , , , , ,66 Kulttuuriala , , , , ,01-385,60 artesaanit , , , , , ,03 mediat , , , , , ,25 Yhteensä , , , , ,44-509,64 Lieto: Tekniikan ja liikenteen ala , , , , , ,59 rakennus 30 0,00 0,00 0,00 sähkö 42 0,00 0,00 0,00 Yht.kuntatiet.-, liiketal. ja hallinnon ala , , , , ,86-95,93 Luonnontieteiden ala , , , , ,30-940,61 Sos.-, terv.ala/lähihoitajat , ,24 0,00 0, , ,24 Yhteensä , , , , ,47 237,95 Yhteensä perustutk , , , , ,90 63,43 Aikuiskoulutus , , , , , ,04 Koulutusalojen tuloista vähennetyt kustannukset: Hallinto ja rahoitus per opiskelija 553 (605) Kuntayht. yht. toiminnot per opiskelija 474 (451) Kiinteistökust.per opiskelija: Ruokailukust.per opiskelija: Myllykyläntie 1482 (1465) 528 (451) Turuntie 1113 (1029) 634 (498) Ylistaronkatu 2043 (1785) 655 (699) Hämeentie 2039 (1202) 579 (269) Lieto 976 (863) 675 (475) (suluissa v. 2009) 24

27 25 7 Tuloslaskelma Loimaan koulutuskuntayhtymä Sivu Talousarvio ja suunnitelma EUR Ulkoinen Tilinpäät. Talousarv. Käyttös.1 Toteutuma Toteutuma % LOIMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,02 102,6 Maksutuotot , ,91 83,7 Tuet ja avustukset , ,06 174,2 Muut toimintatuotot , ,66 149,8 TOIMINTATUOTOT , ,65 103,2 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 1.394,30 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,38 107,6 Palvelujen ostot , ,18 104,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,59 105,3 Avustukset , , ,0 Muut toimintakulut , ,62 112,6 TOIMINTAKULUT , ,72 106,9 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,93 74,1 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4.950, ,62 72,2 Muut rahoitustuotot 468, ,21 224,6 Korkokulut , ,24 70,5 Muut rahoituskulut , ,96 12,8 Rahoitustuotot ja -kulut , ,37 25,7 VUOSIKATE , ,56 74,3 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,01 109,6 Poistot ja arvonalentumiset , ,01 109,6 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,55 58,8

28 8 Tilinpäätös 2010 (yhteenvetotaulukot) Yhtymävaltuustotaso (mukana sisäiset erät) Talousarvio Tamuutokset Ta muutosten jälkeen (KS I) Toteutuma (TP 2010) Poikkeama (TP/KSI) Muutos % Hallinto, kiinteistöt ja ruokapalvelut Menot ,2 Tulot ,1 Netto ,5 Kuntayhtymän yhteiset toiminnot Menot ,0 Tulot ,0 Netto Opetus yhteensä Menot ,5 Tulot ,3 Netto ,2 Rahoitus Menot ,1 Tulot ,4 Netto ,3 Käyttötalous ja rahoitus yhteensä Menot ,5 Tulot ,0 Ylijäämä(+)/Alijäämä(-) ,2 Investoinnit Rakennusten korjaus ,7 Irtaimisto ,9 Yhteensä ,6 26

29 TILINPÄÄTÖS 2010 (yhteenvetotaulukot) Yhtymähallitustaso (mukana sisäiset erät) Talousarvio Ta- Ta muutosten Toteutuma Poikkeama muutokset jälkeen (KS I) (TP 2010) (TP/KSI) Muutos% Hallinto, kiinteistöt ja ruokapalvelut Menot ,2 Tulot ,1 Netto ,5 Kuntayhtymän yhteiset toiminnot Menot ,0 Tulot ,0 Netto Tekniikka-, luonnonvara- ja palvelualat Menot ,8 Tulot ,9 Netto ,5 City-yksikkö Menot ,0 Tulot ,2 Netto ,6 Aikuiskoulutus Menot ,4 Tulot ,8 Netto ,2 Liedon toimipaikka Menot ,9 Tulot ,7 Netto ,5 Opetus yhteensä Menot ,5 Tulot ,3 Netto ,2 Rahoitus Menot ,1 Tulot ,4 Netto ,3 Käyttötalous ja rahoitus yhteensä Menot ,5 Tulot ,0 Ylijäämä(+)/Alijäämä(-) ,2 Investoinnit Rakennusten korjaus ,7 Irtaimisto ,9 Yhteensä ,6 27

30 28 Mittariselosteet 1. päteviä opettajia % päätoimisista Valtakunnallinen mittari: Kuvaa opetushenkilöstön muodollista kelpoisuutta työhönsä tilanteessa edellisenä vuonna. Tavoite: osuus mahdollisimman suuri 2. henkilöstökoulutus % palkoista Valtakunnallinen mittari: Kuvaa taloudellista panosta henkilöstön ammattitaidon uudistamiseen ja ylläpitämiseen, mukana myös työelämäosaaminen ja työkyvyn ylläpitäminen. Tavoite: osuus mahdollisimman suuri mahdollisuuksien puitteissa 3. henkilöstökyselyindeksi Henkilöstölle suoritetun kyselyn perusteella annettujen vastausten (asteikko 1-5) painotettu keskiarvo. Tavoite: indeksi mahdollisimman suuri 4. verkko-opetusta ov/vuosi Opettajien toteuttama opetus opintoviikkoina käyttäen jotain verkko-opetusalustaa (Moodle tms.) Tavoite: jokaisessa tutkinnossa on verkko-opetuksella toteutettavissa olevia opintojaksoja 5. hankkeita kpl/vuosi Kaikki oppilaitoksen sisäiset kehittämisprojektit ja ne seutukehittämishankkeet, joihin osallistutaan joko hallinnoijana tai yhteistyökumppanina. 6. uusia koulutustuotteita kpl/vuosi Uusien tutkintojen, koulutusohjelmien, tilauskurssien, koulutustapojen ja muiden vastaavien koulutustuotteiden määrä kpl/vuosi. Tavoite: uusia tuotteita syntyy vuosittain 7. aloittaneet/aloituspaikat Vuoden aikana aloittaneiden määrä tilastointipäivinä/aloituspaikkojen määrä yksikköhintapohjaisessa koulutuksessa oppisopimuskoulutus poislukien, otetaan 10 % yli aloituspaikkatavoitteen. Tavoite: suhdeluku mahdollisimman lähellä tai yli yhden 8. % ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen alueella Peruskoulunsa päättäneistä ammatillisen koulutuksen aloittaneiden osuus %:ina. Tavoite: mahdollisimman suuri, vuoteen 2010 mennessä 60 % 9. asiakaskyselyindeksi Päättävien luokkien opiskelijakyselyn perusteella annettujen vastausten (asteikko 1-5) painotettu keskiarvo. Tavoite: indeksi mahdollisimman suuri 10. aikuiskoulutuksen volyymi opiskelijatyöpäivinä Aikuiskoulutusosastossa suoritettujen opintojen määrä opiskelijatyöpäivinä, 7 tuntia=1 työpäivä Tavoite: määrä kasvaa vuosittain 11. negatiivinen keskeyttäminen % Valtakunnallinen mittari: ilmaisee koulutuksen tuloksellisuutta, lasketaan niiden aloittaneiden opiskelijoiden osuus, jotka ovat lopettaneet tutkintoa suorittamatta tai työllistymättä. Tavoite: mahdollisimman pieni 12. läpäisyaste % aloittaneista Valtakunnallinen mittari: ilmaisee koulutuksen tuloksellisuutta, lasketaan aloittamisvuoden ja kolmen seuraavan vuoden aikana valmistuneiden osuus aloittaneista. Tavoite: mahdollisimman suuri osuus 13. työllistymisindeksi Valtakunnallinen mittari: ilmaisee koulutuksen osuvuuden ja vaikuttavuuden, lasketaan 3,5 vuoden aikana valmistuneiden työllistymisen ottaen huomioon alueelliset työllistymiserot ja erityisopetuksen vaikutus, keskiarvo 0. Tavoite: mahdollisimman korkea 14. jatko-opiskelusindeksi Valtakunnallinen mittari: ilmaisee valmistuneiden sijoittumisen korkea-asteen opiskeluun ottaen huomioon ylioppilaiden ja erityisopiskelijoiden vaikutus, keskiarvo 0. Tavoite: mahdollisimman suuri indeksin arvo 15. valmistuneiden määrä 4 v:ssa Ilmaisee valmistuneiden lukumäärän 4 vuoden kuluessa aloittamisesta. Tänä aikana opiskelijasta saadaan valtion maksama yksikköhinta. Tavoite: kaikki valmistuvat 4 vuoden kuluessa. 16. kaksoistutkintoja % valmistuneista Ilmaisee yo-kirjoitukset läpäisseiden määrän valmistuneista. Tavoite: mahdollisimman suuri, vuonna 2010 osuus 20 % 17. suhteellinen velkautuneisuus Ilmaisee %:na, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntatalouden keskiarvo vuonna 2002 noin 30 % ja ammatillisessa koulutuksessa noin 21 %. Tavoite: osuus pienenee 18. vuosikate % poistoista Ilmaisee, kuinka monta % vuosikate on poistojen määrästä. Kun osuus on 100 %, tulorahoitus on riittävä. Tavoite: osuus on ainakin 100 %