KORVAAVAT KURSSIT SYKSY 2013

Transkriptio

1 KORVAAVAT KURSSIT SYKSY 2013 Alla on muiden oppiaineiden järjestämiä syksyn luentokursseja, jotka hyväksiluetaan poliittisen historian aine- tai syventäviin opintoihin. Kunkin kurssin kohdalta löytyy tieto siitä, mihin opintokokonaisuuteen ko. kurssi hyväksytään. Kurssin suoritettuanne voitte tehdä kirjatenttipaketin loppuosan. Muistakaa AINA sopia tentaattorin kanssa etukäteen, mitkä kirjat teidän vielä kuuluu tenttiä ja merkitkää tenttikuoreen nämä korvaavat osiot (luentokurssi ja suorituspäivä) kohtaan Luettele mahdolliset erikoissopimukset opettajan tms. kanssa. HUOM!! Tarkemmat kurssitiedot kannattaa aina käydä tarkistamassa järjestävän tahon (merkitty kurssin perään sulkeisiin) kotisivuilla ennen kurssien alkamista mahdollisten muutosten varalta. Kulttuurihistoria edellyttää useimmille kursseilleen etukäteisilmoittautumista moodlessa. Lyhenteet: ph= poliittinen historia yh=yleinen historia sh=suomen historia kh=kulttuurihistoria v-o=valtio-oppi thy=turun historiallinen yhdistys bsrs=baltic sea region studies åa= Åbo akademi allmän historia XSTL1008 MONIKULTTUURISUUS, RASISMI JA SUKUPUOLI 3 op (sosiologia) Suvi Keskinen To viikoittain klo , PUB2 Tavoitteet: Opiskelija oppii analysoimaan etnisyyden ja rodullistavien käytäntöjen sekä nationalismin ja rasismin merkitystä monikulttuurisissa yhteiskunnissa ja globalisoituvassa maailmassa. Tavoitteena on myös ymmärtää, miten sukupuoleen liittyvät jaottelut yhdistyvät käsityksiin etnisyydestä ja rodusta sekä mitä seurauksia tällä on yhteiskunnallisille prosesseille. Sisältö: Kurssin sisällöt käsittelevät monikulttuurista nuorisoa, politiikkaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa, pohjoismaista näkökulmaa kolonialismin historiaan, sukupuoleen ja monikulttuurisuuteen liittyviä yhteiskunnallisia debatteja sekä turvapaikkapolitiikkaa. Korvaavuus: A3.3.2, A3.3.4, A4, A7 Aika parantaa haavat ja metodi tutkimustulokset (Time heals wounds and method research results) 4 5 op, (Sh) Timo Myllyntaus, SL1 SL2, ti Janus, Alkaen Luentokurssilla esitellään historiantutkimuksen uusimpia virtauksia, käydään läpi useita metodeja tarkastellen niiden mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä teoreettisia perusteita ja soveltamiskohteita. Menetelmien esittelyn ja vertailun ohella kurssi antaa opinnäytetyötään valmisteleville virikkeitä ja metodisia näkökulmia. Luento-opetuksen lisäksi kurssilla perehdytään metodijulkaisuihin ja itsenäisesti johonkin tutkimusmenetelmään ja sen

2 käytännön sovellutuksiin tutkimusmateriaalin avulla sekä kirjoitetaan kahden sivun essee metodisesta analyysistä kirjallisuuden ja mahdollisesti oman tutkimusaineiston pohjalta. Opintojakson jälkeen opiskelijalla on aiempaa paremmat valmiudet omaksua tutkimusmetodeja, kerätä ja analysoida niiden avulla tutkimusaineistoa sekä tulkita saamiaan tuloksia ja kirjoittaa näiden pohjalta erilaisia tutkimustekstejä. Luentokuulustelu 2 op ja essee 2-3 op. Kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin kurssin Moodle-sivuilla. Korvaavuudet: S3.1., S3.2. Artist in, Diaspora, Exile and Immigration , 2 4 ECTS (kh) Hasan Fuat Sari, Litzen Thursdays 10 12, starting (8h) The immigration of artists from one country to another has increased since the Second World War up to day. There are many reasons for this: political, economic, religious, artistic and personal. During this course we will focus on the small stream of Diaspora-exile immigrant visual artists, who come to Finland. We will look at the dialogue between immigrant visual artists and the Finnish artistic and cultural community from the perspective of social integration, artistic integration and identities. The course will be in English. Course assessment: course diary that consists of further reading (2 ECTS) and writing of an essay (2 ECTS). Contact: hassar@utu.fi, Korvaavuudet: A4, A7 Avoin data ja sähköiset aineistot humanistisen tutkimuksen käytössä, 5 op (HKTL) Useita luennoitsijoita. Koordinaattori Tapio Onnela, pienryhmät: Antti-Jussi Nygård ja Taina Saarenpää. Kurssi järjestetään pe 12 15, Janus. Humanistisen tutkimuksen aineistot ja työkalut sähköistyvät nopeaan tahtiin. Humanisteille tärkeiden aineistojen määrä on jyrkässä kasvussa: muistiorganisaatiot ovat vahvasti digitoimassa kokoelmiaan ja sähkösyntyinen aineisto tulee korvaamaan analogisen aineiston nopeassa tahdissa. Mitä aineistoja eri humanististen alojen tutkijoille on tarjolla? Miten humanistinen tutkimus näitä aineistoja hyödyntää? Mitä tulee ottaa huomioon aineistoja käytettäessä? HKT-laitoksen kaikille oppiaineille tarkoitettu kurssi tarjoaa yleiskatsauksen avoimen datan ja sähköisten aineistojen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Kurssi välitetään myös Adobe Connect ohjelman avulla ja taltioidaan myöhempää käyttöä varten. Kurssin pienryhmät voivat kokoontua myös kevätlukukauden 2014 aikana. Kurssille ilmoittaudutaan kirjautumalla moodleen välisenä aikana osoitteessa ja palauttamalla ennakkotehtävä (0,5 1 sivua), joka on samalla motivaatiokirje. Ennakkotehtävässä opiskelija esittelee itsensä. Hän tekee selkoa, mistä aiheista on kiinnostunut ja kuvailee lyhyesti omat oppimistavoitteensa ja odotuksensa kurssilla. Etusijalla valinnassa ovat Historian ja kulttuurintutkimuksen laitoksen omat opiskelijat. Pienryhmätyöskentelyssä keskitytään kunkin oppiaineen näkökulmasta kurssin aihepiiriin. Pienryhmätehtävän suoritus määritellään kussakin ryhmässä erikseen. Loppuraportissa opiskelija arvioi omien oppimistavoitteiden ja odotusten täyttymistä, arvioi omaa oppimistaan sekä antaa palautetta kurssin kulusta.

3 Historia-aineiden pienryhmää ohjaa Antti-Jussi Nygård ja arkistolinjalaisille suunnatun pienryhmän vetäjänä toimii Taina Saarenpää. Illuusio ja ilmestys: Historiasta, 2 5 op (kh) Janne Tunturi, Sakari Ollitervo, Heli Rantala, SL1 KL2. Ensimmäinen kokoontuminen seminaarihuone Litzenissä tiistaina klo 16 18, missä sovitaan seuraavien tapaamisten ajat ja paikat. Akateeminen historiantutkimus painottaa tutkimustavan läpinäkyvyyttä, alkuperäislähteitä, huolellista kontekstointia, menneisyyden erityisyyttä ja ihmisen toiminnan rationaalisuutta. Suurin osa menneisyyttä koskevasta tutkimuksesta, tiedosta ja ajattelusta ei ole kuitenkaan historioitsijoiden tuottamaa. Kurssilla pohditaan muiden tieteen- ja tiedonalojen tapoja kirjoittaa ja puhua historiasta. Millainen menneisyys on ja miksi sitä pitää tutkia filosofin, juristin tai taloustieteilijän mielestä? Miten muiden tieteenalojen modernit klassikot ja tämän hetken suunnannäyttäjät analysoivat menneisyyttä? Lukupiiri kokoontuu kerran kuukaudessa kuuntelemaan alustusta ja keskustelemaan yhdestä avaintekstistä. Korvaavuus: S2.1., S2.2. Muutakin kuin pettua Katovuosien historian opintopiiri, (Beyond bark bread Study group for the history of harvest failures), 3 op (Sh) Lari Rantanen ja Timo Myllyntaus, SL1 SL2, ke 16 18, Virkkunen, alkaen Kurssilla tutustutaan erityyppisiin katovuosia käsitteleviin tekstiaineistoihin ja opitaan analysoimaan historiallisia tutkimuksia. Esiteltävät koti- ja ulkomaiset tekstit lähestyvät katovuosia ja niiden taustoja ja vaikutuksia ajallisesti, maantieteellisesti sekä poliittisesti vaihtelevista näkökulmista. Opiskelija saa käsityksen katojen tutkimisen ja tulkitsemisen tavoista sekä elintarvikekriisien merkityksistä historiassa. Opintojakson päätyttyä opiskelija tuntee nälänhätien maailman historian pääpiirteissään sekä miten ja mistä näkökulmista niitä on tutkittu ja tulkittu. Kurssi perustuu katovuosia käsitteleviin tekstimateriaaleihin, niiden esittelyihin sekä näiden pohjalta käytäviin keskusteluihin. Luettavat tekstit jaetaan kurssilaisille kunkin periodin alussa opintopiirin Moodle-sivujen kautta. Suoritus edellyttää aktiivista osallistumista opintopiirin kokoontumisiin sekä perehtymistä ennalta sovittuun tekstimateriaaliin. Kukin osallistuja valmistelee kurssin kuluessa kaksi alustusta; 1) käsiteltävän tekstin kirjoittajasta ja tämän taustasta, sekä 2) käsiteltävän tekstin sisällöstä ja merkityksistä. Pohjaväreitä ja pintakuohuja. Yksilö ja 1900-luvun alun kulttuurihistoria, 3 5 op (kh) Maarit Leskelä-Kärki, SL2, tiistaisin klo 14 16, ls. I (Tauno Nurmela), alkaen Kurssilla perehdymme 1900-luvun alun tunteiden, ajattelun ja aatteiden kulttuurihistoriaan. Ajallisesti liikumme 1890-luvulta 1930-luvulle, ajanjaksoon ennen ja jälkeen ensimmäisen maailmansodan, maantieteellisesti ennen muuta Suomessa, mutta myös muissa Pohjoismaissa sekä Baltian maissa unohtamatta kiinteitä kytköksiä laajemmin Eurooppaan. Lähtökohtana on ajatus muutoksesta, modernin murroksesta, jonka on nähty leimaavan aikakauden yksilöiden kokemusta. Murroksen kokemusta tarkastellaan esimerkiksi seksuaalisuuden, uskonnollisuuden (okkultismi ja muut uususkonnolliset liikkeet), emansipaation, sukupuolten välisten suhteiden ja poliittisen liikehdinnän näkökulmista.

4 Aikakauden avaajina toimivat yksilöt, ennen muuta kirjailijat ja taiteilijat, jotka käsittelivät aikansa kysymyksiä tuotannossaan ja henkilökohtaisessa aineistossaan. Kurssin tavoitteena on katsoa aikakautta pohjaväreiden kautta: mitä nousee esiin, kun sukellamme yksilöllisten kokemusten kautta aikakauteen, jota leimaa suuri yhteiskunnallinen muutos, poliittiset myllerrykset ja sodan mullistava vaikutus. Keskeinen kurssin lähestymistapaa koskeva kysymys liittyy yksilön ja hänen aikakautensa väliseen kiehtovaan suhteeseen: mitä yksilö voi kertoa ajastaan ja miten aika muovaa yksilöä. Pohdimme myös erilaisten aineistojen kuten kaunokirjallisten ja omaelämäkerrallisten tekstien suhdetta historiantutkimukseen. Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille (12 h) ja lukemalla niin alkuperäismateriaalia kuin tutkimustekstejäkin sekä osallistumalla tenttiin. Lisäopintopisteitä (aineopintojen 4/5 op) saa kirjoittamalla erikseen sovitusta aiheesta esseen. Lisätietoja kurssista syksyn kuluessa moodle-sivustolla. Korvaavuus: A3.3.2, A3.3.4, A4, A7 Seminar on Multiculturalism, 5 10 op (yh) Auvo Kostiainen et al., SL1 SL2, Tuesdays at 14 16, starting on September 10, 2013 (Seminar room Pha6, Pharmacity). Coordinator Essi Huuhka (General History, eshuuh[at]utu.fi) The multidisciplinary project Multiculturalism as a New Pathway to Incorporation, funded by the Academy of Finland (FiDiPro), offers teaching at the University of Turku again in Fall of The Seminar on Multiculturalism is intended for researchers and students of history, sociology, and other fields of study. The seminar will discuss the concept of multiculturalism as well as its policies and practices, as carried on in various social and cultural environments. The seminar language is English. The seminar starts with an introductory session and then continues with student presentations. Each seminar participant selects a topic for writing a research plan on their own field of study, which will be deepened further in the seminar meetings. Students have also the option of writing a full research paper in the course. The seminar will also contain guest lectures given by specialists working on research topics related to the concept of multiculturalism. Students may register for the seminar at after having contacted project coordinator Essi Huuhka at eshuuh[at]utu.fi. For more information, see Korvaavuus: S2.2, S3.2 Vasemmisto vastakulttuurina: Maailmanhistoria vasemmistolaisesta näkökulmasta, 4 5 op (kh) Lauri Keskinen, SL 2. Johdantoluento seminaarihuoneessa E121 Jäntere klo ja viiden viikon verkkotyöskentely, 4 5 op Opiskelijat tutustuvat vaihtoehtoiseen, vastakulttuuriksi miellettyyn näkemykseen maailmanhistoriasta. Kurssin päättyessä opiskelijat ymmärtävät, miten historiantutkimusta on käytetty ideologian edistämiseksi. Samalla opiskelijat perehtyvät historiallisten tulkintojen vertailuun, kriittiseen analyysiin ja omien tulkintojensa perusteluun. Aiheeseen perehdyttävää alustusluentoa seuraa viiden viikon mittainen verkkotyöskentely Moodle-alueella. Joka viikko Moodle-alueelle avautuu uusi osio, jota käsitellään maanantaista sunnuntaihin. Osiot suoritetaan lyhyillä kirjoitustehtävillä ja aktiivisella

5 osallistumisella keskusteluihin. Osioissa tutustutaan tapoihin, joilla vasemmisto niin akateemikot kuin maallikotkin on tulkinnut historiaa., S2.1, S2.2 Voisiko tämä olla tieteen historiaa? Tiede ja tieteentekijät tutkimuskohteina, 2 5 op (yh) Leila Koivunen, Johanna Skurnik ja Janne Tunturi, SL1 KL2. Kurssi alkaa pe klo 10 Aikalassa (Historicum, 2. krs). Jo kahden lukuvuoden ajan menestyksekkäästi toiminut tieteen historian opintopiiri jatkaa myös tänä lukuvuonna ja toivottaa tervetulleeksi niin vanhat kuin uudet, opintojensa eri vaiheissa olevat jäsenet. Käsitys tieteen historiasta on laajentunut huomattavasti viime vuosina, ja tutkittavien aiheiden kirjo on lähes rajaton. Kysymykset tiedon luonteesta, sen rajoista ja käytöstä ovat tehneet tieteen historiasta yhden tärkeimmistä inhimillisen toiminnan ymmärtämisen muodoista. Samoin kiinnostus tieteen tuottamisen, esittämisen, popularisoinnin ja vastaanoton tutkimiseen on kasvussa. Opintopiiri tutustuu näihin ja moniin muihin kysymyksiin lukemalla, keskustelemalla ja itse kirjoittamalla. Korvaavuus: A4, S2.1, S2.2 Yhteistyö ja kilpailu suomalaisen yritystoiminnan pitkä linja, 4 op (Sh) Kallioinen Mika, ma 12 14, alkaen 2.9. Dentalia auditorio, muut luennot Janus. Opiskelija oppii jäsentämään liiketoiminnan kehitystä pitkällä aikavälillä, keskiajalta luvulle, sekä ymmärtämään yhteistyön ja kilpailun suhdetta eri aikoina. Nykyinen kilpailua korostava talousmalli on historiallisesti varsin uusi. Esiteollisena aikana yritystoiminta oli sidoksissa yhteisöihin, ammattikuntiin ja muihin korporaatioihin, jotka määrittivät kilpailun rajat. Teollistumisen myötä kilpailua alkoivat säädellä vapaaehtoiselta pohjalta muodostuneet kartellit. Niiden henkinen perintö on elänyt Suomessa vahvana aivan näihin aikoihin asti, vaikka kartelleja ja muita kilpailunrajoituksia on lainsäädännöllä suitsettu 1950-luvulta lähtien. Luentosarja tarjoaa yleiskuvan yhteistyön ja kilpailun vaikeasta suhteesta Suomen liike-elämässä. Luennoilla (12 h) keskitytään erityisesti sosiaalisiin käytäntöihin ja pelisääntöihin, joilla yhteistyötä tai kilpailua on kulloinkin perusteltu. Kirjallinen tentti. Tenttiin sisältyy luentojen yhteydessä ilmoitettu kirjallisuus. Korvaavuus: A3.3.5, A4, A7 Securitization Theory and its Critics 6 ECTS (v-o) Juha Vuori juhvuo[ät]utu.fi Lectures 14 h Wed 25-Sep Nov-2013 weekly at , Valtio-opin luentosali, Exams: at 14-16, at Political Science Lecture Hall and at Pub3 After the course the participants will have a bearing on the basics of securitization theory and the tenets of its recent criticism, as well as have the ability to apply the approach to conduct empirical investigation. The course consists of lectures, course readings and presentations of course essays. Students are expected to pass an exam, write short papers on course readings as well as write and present an independent academic essay that applies the approach of securitization to an empirical issue of choice.

6 End-seminar is in week 49. Day and place are told later. Eläin, politiikka, filosofia 4 op (v-o) Sami Torssonen sjtors[ät]utu.fi, Karoliina Lummaa sakalu[ät]utu.fi Luennot tiistaisin klo 12-14, 10.9., 17.9., ja Valtio-opin seminaarit tiistaisin klo 12-14, , , 5.11., ja Luento-osuudet (Sami Torssonen ja Karoliina Lummaa) yhteisesti Politiikan tutkimuksen laitoksen ja Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen opiskelijoille. Seminaariryhmät jaetaan yhteiskuntatieteilijöiden ryhmään (Torssonen) ja humanistien ryhmään (Lummaa). Seminaariopetus pyritään järjestämään siten että opiskelijat voivat halutessaan vierailla kuunteluoppilaina myös toisessa ryhmässä. Aineopintojen loppuvaiheessa olevat / syventäviä opintoja tekevät opiskelijat. Luennot ovat avoimia, mutta seminaareihin mahtuu korkeintaan 14 opiskelijaa kumpaankin. Valtio-opin sekä historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen pitkälle ehtineet opiskelijat ovat etusijalla seminaaripaikkoihin. Valtio-opin ja poliittisen historian opiskelijoiden ilmoittautumiset sähköpostilla Sami Torssoselle sjtors@utu.fi. Suoritustapa Yhdistetty luentokurssi ja seminaari luentopäiväkirja- ja esseesuorituksin. Luento-osuus suoritetaan kirjoittamalla luentopäiväkirja. Seminaari suoritetaan kotiessein sekä analyysitehtävällä. Sisältö Eläinten olemus, eläinten kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä ihmisten ja eläinten suhteisiin liittyvät ekologiset, eettiset, poliittiset ja juridiset kysymykset ovat viime aikoina nousseet voimakkaasti esiin humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Tämä johtunee eläinten suuresta näkyvyydestä julkisessa keskustelussa: puhutaan tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja oikeuksista, uusimmista eläinten kognitiivisia kykyjä koskevista tutkimustuloksista sekä ympäristöongelmien seurauksista eri lajeille. Toisaalta myös tutkimussuuntauksia ja teoreettisia lähtökohtia on useita: ekokritiikki, posthumanismi, kulttuurinen eläintutkimus, feministinen tieteenkritiikki, eläinetiikka, eläinoikeusfilosofia, zoosemiotiikka? Korvaavuus ph: A4, A7

7 Engaging with the Classics of Political Philosophy 6 ECTS (v-o) Milla Vaha, mevaha[ät]utu.fi Lectures 20 h Thu 12-Sep Nov-2013 weekly at , Valtio-opin luentosali, Arwidssoninkatu 2, rak. 2 Seminar Thu 28-Nov-2013, Kellonaika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. This course explores some key questions present throughout the history of political thought. Ever since the Ancient Greeks philosophers have been intrigued by the basis of good political society and the issues related to justice, power, moral standing of states, individual rights and responsibilities, and relations among political communities. While the political systems have changed and transformed over time, the basic questions seem to have remained the same: we are still looking for answers to the topics identified already by Hobbes, Rousseau, Kant, and others in their time. The persistence of these problems shows not only how difficult (if not impossible) some questions are to solve but also how important it is to us to engage with the classics in order to understand contemporary political theory. The purpose of the course is thus to introduce students to some central texts and thinkers of political thought and to help them to identify the common themes these authors in different forms discuss. The course combines thematic lectures with reading and interpretation of original texts and hereby helps students to approach the classics in a less daunting way. The course welcomes exchange students and will be offered in English (provided that non- Finnish speakers attend). Korvaavuus: S3.1, S3.2 MPAS2101 Korea in International Relations (East Asian Studies) Antti Leppänen, 4 credits Place: East Asian Studies, Arwidssoninkatu 1, building 12. Learning outcomes: At the end of the course students should be able to 1) be familiar with the political systems of Korea and the main neighbouring countries; 2) explain the linkages between local, regional, and global developments and their impact on East Asian politics; 3) analyse the foreign policies of the main East Asian states; 4) have an understanding of the factors facilitating and hindering regional cooperation. Contents: The aim of this course is to introduce the international relations of Korea and East Asia. The course is divided in two parts. The first provides an overview to the region. An overview of East Asia during the 20th and early 21st centuries is first provided: Attention is paid to state formation, regime types, democratization, and political culture. The second part covers developments in the international politics of East Asia since the end of the Cold War. Here the interplay between external and regional powers is analysed alongside the foreign policies of the main actors in the region. Special attention is also given to trends in regionalism (politics, security, economy). The main aims of this course are the following: o Provide an introduction to the domestic and international politics of Korea and East Asia o Provide an overview of the regional policies and bilateral relationships of the major powers (primarily the United States); o Examine regional organizations and the changing nature of regional order; o Discuss the main conflictual dynamics in the region (Taiwan, North Korea) o Discuss post-cold War continuities and changes.

8 Taken as: Online course of eleven lectures, book review and position paper. Literature: List of suggested readings. Grading: On a scale of 1-5. Assessment: 20% class participation; 20% collective lecture notes; 30% 1000-word book review; 30% 1,500-word position paper. Times: Online real time lectures, 19 September 5 December 2013 (Thursdays 12:00-13:30). Application: Application 2-13 September 2013 through the website of the Finnish University Network for Asian Studies A maximum of 40 students will be accepted to the course in the order of application. The course is targeted at Master's level students. Home page: Korvaavuus: A3.1.3, A4, A7 MPAS2061 Chinese Politics (East Asian Studies) Lauri Paltemaa 4 credits Place: East Asian Studies, Arwidssoninkatu 1, building 12. Learning outcomes: Upon the completion of the course, students will be familiar with the key concepts used to analyse Chinese politics, the policy process and its outcomes. Contents: The course deals with the contemporary Chinese political system, its formal and informal structure as well as performance and various issues in it. Topics include political regime and its change, state-society relations, minorities, ideology, media, social classes, contentious politics, the question of social equity, nationalism, and the party-state s role in the legal system. Taken as: Lectures (24 h), lecture exam, writing assignments. Times: Autumn 2013, Tuesdays First session on 3 September. MPAS2128 Seeing China through Documentaries: Human Rights, Civil Society and Rule of Law (East Asian Studies) Hermann Aubié, 2 credits Place: East Asian Studies, Arwidssoninkatu 1, building 12. Learning Outcomes: After completing this course, students will understand the current emergence of civil society in China and how it increasingly relies on human rights and rule of law to defend what Chinese citizens see as their legal and constitutional rights. This course will also offer students a chance to discuss how citizens mobilization evolves in relation to the discourse and practices of the party-state authorities. Contents: The course consists in addressing a series of focused themes and topics ranging from Rights to Land, Housing, Freedom of Expression, Information and Association and Rights of Persons with Disabilities. Taken as: Lectures (16 h); short essay; active participation in sessions. Times: Autumn 2013, Wednesdays First session on 9 October Korvaavuus: A3.3.2, A4, A7

9 MPAS2001 Understanding East Asia (East Asian Studies) Lauri Paltemaa, 4 credits Place: East Asian Studies, Arwidssoninkatu 1, building 12. Learning outcomes: Upon the completion of the course, students will know the major historical and contemporary Western scientific and popular debates concerning the East Asian region. Contents: What has East Asia meant for Western people and how have they understood it in history? The course analyses how and why the West has been interested in East Asia throughout history and how this has influenced different scientific and popular conceptualizations of the region and its societies, polities and economies. Further, how have the East Asians responded to Western discourses on them and their societies? The course will go through pre-modern conceptions on the Orient, sinocentrism, colonialism, Civilization, the Yellow Peril, Pan- Asianism, totalitarianism, the Domino Theory, East Asian Development Models, the Asian Values debate and the Japan and China rising debates. Taken as: Lectures (24 h), summaries, debates, and exam. Literature: Course reader (in Moodle). Times: Autumn 2013, Mondays First session on 9 September. Home page: BSRM0271 History of the Baltic Sea Region Instructor: Academic Director, Dr.Soc.Sc Markku Jokisipilä Contact Hours: 12 hours of lectures, reading material and exam ECTS credits: 2 Mode of Assessment: Exam, Course Participation and Literature Contents: After the end of the Cold war Europe has experienced a series of dramatic changes and transformations that are especially noticeable in the Northeastern part of the continent. Divided politically and ideologically throughout the Cold war, the Baltic Sea Region has emerged as a genuinely regionalized and dynamic area engaged in diverse forms of cooperation and interaction. The changes didn t, however, come from out of nowhere, but had a long and multifaceted historical background behind them. This introductory course offers a broad survey of the historical evolution of the Baltic Sea Region from the medieval times to the present-day realities. The main emphasis is on the "big picture" of political, economic, social and military developments in the region. Aims: The primary aim of the course is to give the new master's degree and exchange students a basic understanding of the Baltic Sea Region's history. Learning Outcomes: Upon completion of the course, students will have deepened their understanding of the region's history, broadened the way that history is understood from a regional perspective and gained the ability to use the information taught in this course in other BSRS Master's level courses. Timetable: Tue, Sept 10, 12-14, room 2 Calonia, T23 Wed, Sept 11, 12-14, XI, Building of Natural Sciences T5 Tue, Sept 17, 12 14, room 2 Calonia Thur, Sept 19, 12 14, XI Fri Sept 20, 12-14, XI Tue, Sept 24, 12-14, XI

10 1.3. BSRM0272 Baltic Regional Dynamic and Challenges Responsible Persons: PhD, Docent Marko Lehti Contact hours: 12 hours of lectures, reading material and exam ECTS credits: 2 Mode of Assessment: lectures, reading material given by the teachers, written exam Contents: The Baltic Sea Area is often presented as a model region and prime example of new regionalism. This course examines regional dynamics and processes in the BSA from historical and current perspectives. It discusses in what terms the BSA can be defined as a historical region and what its transnational legacy is to the present. Further, the part examines political development and security challenges in the post-cold War era. In particular it concentrates on the post-cold War Era regionalism and region-building, from the Council of Baltic Sea States to the EU s Strategy for the Baltic Sea Area. Learning Outcomes: students will have acquired a basic knowledge and understanding of the region's political developments, regionalization and its transnational legacy. Timetable: Fri, Sept 27, 12-14, Tue, Oct 01, 12-14, Thur, Oct 03, 12-14, Tue, Oct 08, 12-14, Fri, Oct 11, 12-14, Fri, Oct 18, 12-14, Venue: Room XI, Building 1 of Natural Sciences, 2nd floor, T5 Korvaavuus A3.1.3, A4, A7 VERKKOKURSSIT (vain poliittisen historian pääaineopiskelijoille!!) Syksyllä 2013 opetustarjonnassa on myös neljä Suomen virtuaaliyliopiston alaisen Historian valtakunnallisen verkko-opetushankkeen kurssia. Alla kurssit ja niiden korvaavuudet: * Identities in European History 4-5 op, A4, A7 * Tiedon haku ja hallinta Tietoverkot historiantutkimuksen apuna 3 op, A4, A7 * Urheilun historia Suomessa 4-5 op, A4, A7 * Vuosisadan lapset 1800-luvun kulttuurihistoria 2-4 op, A4, A7 Syyslukukaudella 2013 verkkokursseille ilmoittautuminen alkaa klo ja päättyy klo Tarkemmat kurssikuvaukset ja kurssiaikataulut sekä ilmoittautumislomake löytyvät alla olevasta linkistä: ********************************************************* MUISTAKAA MYÖS LUENTOPASSI: Keräämällä 10 vierailuluentoa tai vaihtoehtoisesti keräämällä 5 luentoa ja kirjoittamalla niistä 2-3 sivun raportin opiskelija voi korvata poliittisen historian aineopintojen vapaavalintaisia opintoja 2 op. Erikoisluentoja voi kerätä poliittiseen historiaan soveltuvista aiheista, esim. yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oppiaineissa, muissa historian oppiaineissa, Turun historiallisen Yhdistyksen tilaisuuksissa jne. Oppiaine tiedottaa näistä tilaisuuksista ja yhden lukuvuoden aikana saa helposti passin täyteen.

11 Yliopiston ulkopuolisten tilaisuuksien osalta tulee niiden soveltuvuudesta sopia erikseen etukäteen aineopinnoista vastaavan opettajan kanssa. Luennon jälkeen opiskelijan tulee pyytää luentotilaisuuden järjestäjältä tai luennoitsijalta merkintä opintopassiin. Merkinnästä tulee ilmetä luennon / esitelmän / alustuksen aihe / otsikko, laitos / oppiaine tai vastaava, aika ja luennoitsijan tai tilaisuuden järjestäjän kuittaus. Opintopassi palautetaan aineopinnoista vastaavalle opettajalle. Luentopassi löytyy intrasta täältä: