Turun seudun opetustoimen foorumi Marja-Riitta Heikkilä Vapaa sivistystyö

Transkriptio

1 Pöytäkirja 5/2011 Aika: Keskiviikkona klo Paikka: Varsinais-Suomen Liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi Läsnä: Martti Rantala pj ELY-keskus Esa Högblom, vpj Varsinais-Suomen liitto Harri Haarikko ELY-keskus Juha Pusila Jouni Marttinen ELY-keskus Carola Bryggman AVI-virasto Markku Virta AKAVA Sanna Halttunen-Välimaa EK Markku Leppälehto RT/Teknologiateollisuus Outi Rannikko SAK Osmo Salo STTK Tarja Oikarinen Varsinais-Suomen yrittäjät Olli-Pekka Juhantila Ammatillinen nuorisoaste Eeva Harjulahti Turun AMK Kari Seppälä Yliopistot Mika Helva Turun seudun opetustoimen foorumi Marja-Riitta Heikkilä Vapaa sivistystyö Pauli Virjonen Oppisopimusjärjestelmä Pirkko Kuhmonen esittelijä, sihteeri Esittelijänä Pekka Pihlavisto, ennakoinnin asiantuntija, ELY-keskus 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen. Koska koulutusjaostosta eronneen yrittäjäjäsen Johanna Kourun tilalle ei ole vielä löytynyt uutta jäsentä, puheenjohtaja pyysi, että koulutusjaoston jäsenet lähettäisivät ehdotuksia sihteerille mahdollisesta yrittäjäjäsenestä. Marja-Riitta Heikkilä kiitti koulutusjaostoa pitkästä yhteistyöstä ja ilmoitti, että Tapani Rantala siirtyy Vapaan sivistystyön varsinaiseksi jäseneksi Heikkilän jäädessä eläkkeelle. Varajäsen ilmoitetaan myöhemmin. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Hyväksyttiin muutoksitta. 3 HALLITUSOHJELMAN SISÄLTÖ KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA 22. kesäkuuta 2011 nimitetty pääministeri Jyrki Kataisen hallitus pohjaa toimintansa samana päivänä julkistettuun hallitusohjelmaan Koulutusjaoston jäsen Mika Helva esittelee hallitusohjelman sisältöä Turun kaupungin opetustoimen näkökulmasta (LIITE). Lisäksi Martti Rantala esittelee lyhyesti työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen osuuden. Ehdotus Koulutusjaosto keskustelee hallitusohjelman sisällöstä siitä näkökulmasta, miten hallitusohjelma vaikuttaa alueella koulutuksen toimintakenttään sekä tulevan KESU:n valmisteluprosessiin. 1

2 Päätös Koulutusjaosto keskusteli alustusten pohjalta ja veti mm. seuraavia johtopäätöksiä: - hallitusohjelma on koulutuksen toteuttamisen ja kehittämisen näkökulmasta pääosin positiivinen ja painottaa keskeisiä asioita; VM:n budjettiehdotus on kuitenkin ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, sillä moniin painopistealueisiin ei ole osoitettu selkeästi ja riittävästi resursseja, ja osin resursseja on vähennetty - VM:n budjettiehdotuksessa tavoitteet kovenevat (erityisesti ammatillisessa koulutuksessa halutaan nopeasti tuloksia) ja samalla valtion rahoitus vähenee - työvoimapoliittinen aikuiskoulutuksen näkökulma: hallitusohjelman tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 72 % ja työttömyysasteen laskeminen 5 % tasolle; tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään uskottavia toimia, erityisesti kiinnitetään huomiota mm. työurien pidentämiseen, työvoiman osaamisen / aikuiskoulutuksen kehittämiseen, opintojen tiivistämiseen, joustaviin siirtymiin työstä työhön, tuottavuuden laatuun, mikroyrittäjyyden edistämiseen - nuorten yhteiskuntatakuuta kehitetään hankkeistamalla, aktivoimalla kuntia; TE-toimistot saaneet jo ohjeet toimeksiannoista; - palvelupiste-toimintamalli halutaan viedä koko maahan - kaiken kaikkiaan hallitusohjelma kannustaa vahvasti työllistämistoimiin, mutta budjettiriihi ratkaisee viimekädessä toteutusmahdollisuudet - nuorisotoimen, liikuntatoimen ja kirjastotoimen osalta budjetti on osapuilleen nykytasolla; näiltä osin ELY-keskuksen toimijoille ja kunnille myöntämät avustukset säilynevät nykyisellä tasolla; huolestuttavinta, että koulujen ja oppilaitosten rakentamisessa ei lainkaan uusia myöntövaltuuksia, tämä ratkeaa vasta budjettiriihen jälkeen 4 TILANNEKATSAUS KESU:N VALMISTELUTILANTEESTA Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus hyväksyi maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaoston valmisteleman lausunnon koskien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa 2016 (KESU) erityisesti koulutuksen aloituspaikkojen osalta opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) lausuntopyyntöön perustuen. Lausunto on toimitettu ministeriöön. Epävirallisen tiedon mukaan OKM:n lausuntopyyntö valtakunnallisesta KESU:sta lähetetään elo-syyskuun vaihteessa lausunnonannon takarajan ollessa Lausuntoprosessin kanssa samanaikaisesti järjestetään alueellisia tilaisuuksia ja myös valtakunnallinen kuulemistilaisuus ministeriön toimesta. Syksyn jatkoprosesseissa OKM:n näkökulmasta on erityisesti kysymys maakuntien esitysten yhteensovittamisesta OKM:n laskelmien suhteen. Maakuntahallitus antoi 27.6 kokouksessaan myös tehtävän virkamiestason edunvalvonnasta maakunnan KESU tavoitteiden suhteen ja asiaa on tältä pohjalta viety eteenpäin. KESU:n tavoitteiden toteutumista seurataan jatkossa sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti, mikä mm. edellyttää koulutusjaostolta aktiivista roolia jatkossa. Koulutuksen ja osaamiseen liittyvien kehittämiskysymysten seurannan, edistämisen ja viestinnän näkökulmasta asiaan mahdollisesti liittyvää maakunnallista prosessia ja toimintaa olisi hyvä systematisoida. KESU on myös hallitusohjelman ja budjetin toteutumiseen mitä suuremmassa määrin liittyvä kysymys. Koulutusjaosto merkitsee tiedoksi KESU:n tilannekatsauksen ja keskustelee teema-alueen kehittämiskysymysten seurantaan, edistämiseen ja viestintään liittyvistä kysymyksistä. Koulutusjaosto kutsutaan ylimääräiseen kokoukseen käsittelemään varsinaisena asiantuntijana maakunnan lopullista KESU-lausuntoa. Päätös: Todettiin vielä epävirallinen jatkoaikataulu: KESU-lausunto tulisi toimittaa OKM:lle mennessä. OKM järjestää Turussa Luova tulevaisuus -ennakointiseminaarin, jossa sivutaan myös KESU-aikataulua ja saadaan mahdollisesti uutta tietoa. Tiedoksi annettiin, että 2

3 virkamiestasolla liiton toimesta valmistellaan em. seminaariin liittyen edunvalvontatapaamista ja illanviettoa, johon on kutsuttu OKM:n neuvotteleva virkamies Ville Heinonen. Tarkoitus on keskustella mm. Varsinais-Suomen KESU-tavoitteista. Tämän lisäksi Varsinais-Suomen liitto ottaa KESU-asian esille kansanedustajien tapaamisessa syyskuun aikana. Koulutusjaosto keskusteli KESUn maakunnallisesta seurannasta ja annetun palautteen perusteella sihteeristö valmistelee jatkotoimia. KESUun haetaan maakunnan kannalta olennaisia lukuja, tukena ovat ammattibarometri ja ministeriön antamat raamit. Todettiin, että ennakointiin tarvitaan jatkossa hyvä työkalu. Päätettiin pitää KESU-lausuntoa koskeva ylimääräinen koulutusjaoston kokous klo 14, jos aiemmin ilmoitettu lausuntojen takaraja pitää paikkansa. 5 ALUEELLISEN ENNAKOINNIN KEHITTÄMISESTÄ Ennakointi alueellisen kehittämisen välineenä perustuu valintojen ja päätösten tekemiselle erilaisten ennusteiden perusteella. Ennakointi on aktiivista tulevaisuuteen suuntautunutta toimintaa, jossa ennen kaikkea on kyse ennakointitiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa. Keskeisiä osa-alueita, joissa erityyppistä ennakointitietoa hyödynnetään alueellisessa kehittämistyössä ja päätöksenteossa, ovat mm. koulutuksen suunnittelu ja elinkeinojen kehittämistoimet. Varsinais-Suomessa on koordinoitua ja aktiivista ennakointitoimintaa toteutettu jo luvun lopulta lähtien ensin TE -Keskuksen ja sittemmin ELY-keskuksen sekä Varsinais-Suomen liiton että muiden sidosryhmien yhteistyönä. Lisäksi useat keskeiset elinkeinoelämän ja julkishallinon organisaatiot toteuttavat myös omia toimialaansa liittyviä ennakointitoimintoja. ELY -keskuksen ja liiton koordinoiman osan organisoituminen on 2000-luvulla vaihdellut projektirahoitteisesta ns. virkatyönä tehtävään toimintaan. Organisoitumisen tueksi on myös luotu erityyppisiä foorumeja (mm. ennakointifoorumi). Lisäksi MYR:n jaostot käsittelevät mm. koulutukseen liittyvää ennakointitietoa esim. KESU -prosessin yhteydessä. Useissa maakunnissa (mm. Satakunnassa, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla) on viime aikoina panostettu ennakointitoiminnan kehittämiseen erityisesti juuri toimijoiden organisoitumista ja työnjakoa vahvistamalla sekä selkeyttämällä ja vastaava tarve on ilmeinen myös Varsinais- Suomessa. Maakunnallisen ennakointifoorumin puitteissa on valmisteltu alustavaa mallia jatkotyöskentelyn perustaksi. Malli esitellään lähtökohtaisesti MYR:n koulutus- ja elinkeinojaostoille alkusyksystä palautteen saamiseksi jatkotyöstöä varten. Organisoitumismallin toteuttamisen yhteydessä on ajatuksena ollut dokumentoida soveltuvin osin myös alan toimijat ja olemassa oleva ennakointitoiminta maakunnassa sekä tarvittaessa hahmottaa ennakointitoiminnalle maakunnallinen visio ja strategia. Tavoitteena on mallin jatkokehitys ja -työstö eri tilaisuuksissa/kokouksissa syksyn aikana siten, että mallin vaiheittainen toteutus voitaisiin käynnistää alkuvuodesta Kokoukseen osallistujat valmistautuvat etukäteen arvioimaan omista lähtökohdistaan ennakointityön uudistamistarpeita. Petri Pihlavisto esittelee alustavan toimialaperusteiseen mallin maakunnallisen ennakointitoiminnan organisoinnista, joka perustuu jo olemassa olevan tiedon verkostomaiseen hyödyntämiseen. Esittelyn jälkeen koulutusjaosto jakautuu 3-4 hengen ryhmiin ja keskustelee ja tuottaa ryhmän näkemykset seuraavista kysymyksistä: 1. Ketkä toimijat tulisi ottaa mukaan ennakointiverkostoon? 2. Miten ennakointiverkoston kokoamisprosessi, toteutus ja ylläpito tulisi organisoida? 3

4 Päätös: Ryhmäkeskusteluista saatu palaute puretaan tiiviisti ja kirjalliset muistiinpanot kerätään valmistelijoiden jatkotyön tueksi. Käytiin ryhmissä keskustelua ja kaikista ryhmistä saatiin selkeä, yksimielinen palaute siitä, että ennakointityön strategista kehittämistä on tärkeä viedä eteenpäin. Ennakoinnin lähtökohtana pidettiin alueellisia strategioita ja ehdotuksena tuli myös ennakointistrategian ja aikuiskoulutusstrategian yhdistäminen. Tärkeänä nähtiin saada sekä lyhyen että pitkän aikavälin ennakointitietoa KESU-prosesseja varten. Ennakointitiedon keräämisen vastuutahoksi nähtiin puolueeton, neutraali taho. Tiedon kerääminen on vastuutettava organisaatioissa tietyille henkilöille. Haasteena nähtiin foorumien osalta tavoittaa sinne henkilöitä, joilla on riittävän laaja perspektiivi ja kyky ilmaista itseään ja toisaalta se, kenelle foorumit vastuutetaan. Koulutuksen ennakoinnin osalta korostettiin koulutuksen paikkasidonnaisuutta (koulutustasot). Ryhmätyöskentelyn tulokset kerättiin jatkokäsittelyä varten ennakointityöryhmälle. Pöytäkirjan ulkopuolelta tiedoksi: Varsinais-Suomen liiton ja ELY-keskuksen johtoryhmä keskustelevat maakunnallisen ennakointityön uudelleen organisoinnista maakunnallisen ennakointifoorumin työryhmän valmistelutyön perusteella. Foorumityöryhmää vetää V-S liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio. Kokouksen jälkeen tavoitteena on käynnistää itse verkostopohjaisen ennakointimallin valmistelu ja toteutustyö. Maakunnan ennakointiprosessien ja toimijoiden kartoitus on annettu V-S ELY-keskuksessa Jouko Niemisen tehtäväksi. Maakuntaliiton johtaman ennakointifoorumin ennakointiryhmään nimetään ELY-keskuksen edustajana Juha Pusila ja asiantuntijana Petri Pihlavisto. Ennakointiryhmä tekee ehdotuksen maakunnalliseksi koulutuksen ennakointiprosessikuvaukseksi. 6 TYKE-VALTIONAVUSTUSTEN JAKAMINEN 2011 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset myöntävät OKM:n budjetista valtionavustukset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän (TYKE) hoitamiseen. Avustusta voidaan myöntää sellaisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille, joiden järjestämislupaan on sisällytetty TYKEtehtävä. Varsinais-Suomessa oli tällaisia koulutuksen järjestäjiä valtionavustuksen hakuaikana kuusi kappaletta. Valtionavustuksen kokonaismäärä valtion budjetissa 2011 oli 6,5 miljoonaa euroa, josta Varsinais-Suomen osuus oli Vaikka OKM on alueellistanut valtionavustusten jakamisen ELY-keskuksiin, vuonna 2011 painotettiin valtakunnallisia hankkeita ja valtakunnallista TYKE-toimintaa, johon oli budjetoitu 1,8 miljoonaa euroa. V-S:n ELY-keskus myönsi TYKE-valtionavustuksen seuraaville hankkeille: 1. Kehittämisohjelman hyödyllisyyden mittaaminen pienyrityksissä e Hankkeessa kehitetään mittarit, joilla mitataan koulutusten hyötyjä työantajalle. 2. Bisnesväyläverkosto e - Turun aikuiskoulutuskeskus - Salon seudun kky - Turun ammattiopistosäätiö 4

5 - Turun kaupunki Hankkeessa luodaan palveluratkaisuja pk-yrityksille yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin soveltaen oppilaitosten verkostoyhteistyönä. Hanke eriytyy seudullisten tarpeiden mukaan. 3. Elinkeinoelämän tukeminen muutostilanteissa e - Salon seudun kky - Turun ammattiopistosäätiö - Turun aikuiskoulutuskeskus - Turun kaupunki - Turun kristillinen opisto Hankkeessa pk-yritykset ja oppilaitokset toteuttavat erilaisia kehittämistoimenpiteitä seudullisesti eriytyen. Painopisteinä ovat liiketoiminnan kehittäminen sekä rekrytoinnin, kansainvälistymisen ja verkostoitumisen tukeminen. Hankkeita koordinoi ja ohjaa vuonna 2010 nimetty maakunnallinen ohjausryhmä, jonka koollekutsujana toimii Raision seudun kky. OKM on koonnut valtakunnallisen työryhmän suunnittelemaan TYKE-toiminnan ja TYKE-rahoituksen kehittämistä. Päätös: Merkitään tiedoksi. Esityslistalla olleen esittelyn lisäksi todettiin, että maakunnallisten avustusten lisäksi Uusimaa jakoi avustusta valtakunnallisiin hankkeisiin, joissa Varsinais-Suomesta on mukana Turun kristillinen opisto, RASEKO sekä Turun Aikuiskoulutuskeskus. 7 TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT - Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen projektin tilanne: o hankkeen kotisivut ovat avautuneet: o aikuiskoulutusmittarit on koottu, tulokset käsitelty seuraavaan kokoukseen mennessä - Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa 2015 hankkeen tilanne o hanke käynnistynyt heinäkuussa; Matti Keskinen haastattelee elo-syyskuun aikana alueen koulutuksen järjestäjiä, rehtoreita, poliittisia päättäjiä ja muita asianomaisia, järjestetään yhteinen work shop, johon mahdollisesti kiinnostuneet voivat ilmoittautua; ensimmäiset tulokset valmiina sihteeristö valmistellut pp-esityksen koulutusjaostosta (liite) - toimintasuunnitelman päivitys o tarkennuksia sekä lisäyksenä itsearviointi - alueelliset koulutusyhteistyöryhmät lista o pyydettiin, että koulutusjaoston jäsenet täydentävät jaettua listaa niin, että alueen koulutusyhteistyöverkostosta saadaan mahdollisimman kattava esitys 8 SEURAAVAT KOKOUKSET klo 14 (KESU) (Pöytäkirjan ulkopuolelta : kokousaika muuttuu) klo 13 ja klo 9 MUUT MAHDOLLISET ASIAT Kokoukselle ei ollut muita asioita. 10 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo