TALOUS- JA RAHALIITON VALMIIKSI SAATTAMINEN. Eurooppa-neuvoston päätelmissä 29. kesäkuuta 2012 todetaan seuraavaa:

Transkriptio

1 Bryssel, 20. syyskuuta 2012 (OR. en) TALOUS- JA RAHALIITON VALMIIKSI SAATTAMINEN Johdanto Eurooppa-neuvoston päätelmissä 29. kesäkuuta 2012 todetaan seuraavaa: Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan yhdessä komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan ja EKP:n pääjohtajan kanssa laatimassa selvityksessä "Kohti todellista talous- ja rahaliittoa" esitellään tulevan talous- ja rahaliiton (EMU) neljä pääkohtaa: yhdennetty rahoituskehys, yhdennetty finanssipoliittinen kehys, yhdennetty talouspoliittinen kehys ja entistä vahvempi demokraattinen oikeutus ja tilivelvollisuus. Kun asiasta oli käyty avoin ja monipuolinen keskustelu, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa pyydettiin laatimaan tiiviissä yhteistyössä komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan ja EKP:n pääjohtajan kanssa täsmällinen ja aikataulutettu etenemissuunnitelma todellisen talous- ja rahaliiton aikaansaamiseksi. Etenemissuunnitelmaan sisällytetään konkreettisia ehdotuksia rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden yhtenäisyyden ja eheyden säilyttämisestä, ja niissä otetaan huomioon euroalueen huippukokouksen julkilausuma, muun muassa komission aikomus esittää 127 artiklan mukaisia ehdotuksia. He tarkastelevat, mitä voidaan tehdä nykyisten perussopimusten rajoissa ja mitkä toimenpiteet vaativat perussopimuksen muuttamista. Jäsenvaltioiden omavastuullisuuden varmistamiseksi ne liitetään tiiviisti pohdintaan ja niitä kuullaan säännöllisesti. Myös Euroopan parlamentin kanssa käydään neuvotteluja. Lokakuussa 2012 annetaan väliraportti ja ennen vuoden loppua loppuraportti." Tämän asiakirjan tarkoitus on jäsentää jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin edustajien kuulemista. Kesäkuun Eurooppa-neuvosto antoi tätä varten ohjeet keskusteltuaan selvityksestä Kohti todellista talous- ja rahaliittoa, joka käsittelee EMU:n tulevaisuuden neljää keskeistä kulmakiveä (ks. liitteenä oleva selvitys). 1

2 Tässä asiakirjassa tiivistetään kunkin kesäkuun selvityksessä mainitun kulmakiven pääkohdat ja otetaan esille erilaisia kysymyksiä. Nämä kysymykset tuskin kattavat kaikkia kuhunkin kulmakiveen liittyviä kysymyksiä, ja valtuuskuntia kehotetaankin ottamaan itse esille tärkeinä pitämiään lisäkysymyksiä. Lyhyellä aikavälillä ensisijaisena tavoitteena ovat yhdennetympään rahoituskehykseen tähtäävät toimet, jotka aloitettiin luomalla yhteinen pankkivalvonta 29. kesäkuuta pidetyssä euroalueen huippukokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti. Komissio toimitti syyskuussa yhteistä pankkivalvontaa koskevia lainsäädäntöehdotuksia, ja siksi on tarpeen nopeasti edistyä ja päästä yhteisymmärrykseen yhdennetyn rahoituskehyksen muiden osien osalta. Kuulemisprosessissa olisi pyrittävä sopimaan etenemissuunnitelmasta sekä siitä, mitä lyhyellä aikavälillä on tehtävissä ja mikä on toivottavaa pitkällä aikavälillä. 2

3 1. Yhdennetty rahoituskehys Luottamuksen palauttaminen rahoituspalvelujen sääntelyn ja valvonnan laatuun on olennaista rahoituspalvelujen vapaan liikkuvuuden säilyttämiseksi sisämarkkinoilla. Kriisi on osoittanut, miten pankkialan riskejä koskevat epäilyt pahentavat valtioiden riskejä. Tämän yhteyden ja rahaliitosta johtuvan keskinäisen riippuvuuden vuoksi yhteinen raha edellyttää yhtenäisen valvontajärjestelmän sekä sitä tukevien kriisinratkaisu- ja talletussuojavälineiden kehittämistä. Komissio on esittänyt syyskuussa yhteistä valvontamekanismia koskevia lainsäädäntöehdotuksia, joissa EKP:llä on euroalueen osalta keskeinen rooli. EKP:lle annetaan SEUT 127 artiklan 6 kohdan mukaisesti erityistehtäviä, ja samalla varmistetaan sisämarkkinoiden yhtenäisyys ja eheys rahoituspalvelujen alalla. Viime kädessä vastuu kaikkien pankkien valvonnasta on yhteisellä valvontamekanismilla, mutta valvontatehtävät jaetaan kansallisten valvontamekanismien kanssa. Käsiteltäviä asioita ovat muun muassa tarkoituksenmukainen hallinto (mukaan lukien EKP:n tehtävien eriyttäminen) ja vastuuvelvollisuus sekä selkeä ja toimiva vuorovaikutus EPV:n kanssa, jonka nykyiset tehtävät ja vastuualueet, muun muassa tehokas väliintulo valvojien kiistatapauksissa, säilyisivät ennallaan. Yhteinen valvontamekanismi euroalueen pankeille tulisi luoda vuoden 2012 loppuun mennessä. Tämän jälkeen EVM:llä voisi olla mahdollisuus pääomittaa pankkeja suoraan. Yhteistä valvontamekanismia tulee soveltaa keskeisiin vakavaraisuussääntöihin ja muihin sisämarkkinasääntöihin, jotka mainitaan EU:n lainsäätäjien pankkeja varten laatimassa yhteisissä säännöissä. Sen vuoksi on tärkeää, että ne hyväksyvät nopeasti nykyiset ehdotukset, joilla ajanmukaistetaan pankkien vakavaraisuusvaatimuksia (4. vakavaraisuusdirektiiviä ja vakavaraisuusasetusta), vuoden 2012 loppuun mennessä, kuten Eurooppa-neuvosto vaati. Olisi myös päästävä nopeasti sopimukseen nykyisistä ehdotuksista, jotka koskevat kansallisten talletussuojajärjestelmien ajanmukaistamista ja yhtenäistämistä, varmistettava niiden riittävät resurssit sekä toteutettava yhteiset pankkien kriisinratkaisuvälineet ja riittävä resursointi kaikissa jäsenvaltioissa. Näitä toimenpiteitä tarvitaan sisämarkkinoiden vakauden ja eheyden vuoksi, ja samalla on varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset ja että eri valvojat ja kriisinratkaisuviranomaiset voivat tehdä yhteistyötä eri puolilla EU:ta toimivien pankkien konkurssien hallitsemiseksi ja ratkaisemiseksi. 3

4 Yhteinen valvonta edellyttää yhteistä kriisinratkaisua ja varautumisjärjestelyjä niitä tapauksia varten, joissa valvonta epäonnistuu. Ottaen huomioon jo käsittelyssä olevat sisämarkkinatoimenpiteet on toimittava yhdenmukaistetumman talletussuojan ja kokonaisvaltaisen kriisinratkaisukehyksen luomiseksi. Keskustelunaiheita Euroalue on sopinut, että kun euroalueen pankeille on luotu yhteinen valvontamekanismi, EVM:llä voisi olla mahdollisuus pääomittaa suoraan pankkeja tavanomaisen päätöksen nojalla. Miten tämä pitäisi toteuttaa? Miten finanssipoliittinen varautumiskeino ja maksuvalmiustuki olisi järjestettävä tulevien talletussuoja- ja kriisinratkaisujärjestelmien osalta? Millaista vuorovaikutusta EVM:n kanssa tarvitaan? Onko rahoituspalvelualalla pankkiunionin lisäksi muitakin osa-alueita, joilla syvä keskinäinen riippuvuus rahaliitossa edellyttäisi hallintorakenteiden (esim. systeemisesti merkittävien markkinainfrastruktuurien, kuten keskusvastapuoliyhteisöjen, arvopaperikeskusten jne.) yhdentämistä entisestään? 4

5 2. Kohti yhdennettyä finanssipoliittista kehystä Koska taloudelliset ja rahoitukselliset riippuvuussuhteet ovat voimakkaat erityisesti euroalueella, EMUn moitteettoman toiminnan varmistaminen edellyttää laadullista siirtymistä kohti finanssipoliittista liittoa. Kuten kesäkuun selvityksessä todetaan, finanssipoliittisen liiton on varmistettava jäsenvaltioiden ja Euroopan tasolla sellaiset terveet finanssipolitiikat, jotka edistävät kestävää kasvua ja varmistavat makrotalouden vakauden. Siihen pitäisi sisältyä tehokkaita mekanismeja, joilla estetään ja korjataan julkisen talouden kestämätön kehitys jäsenvaltioissa. Lisäksi siihen tulisi sisältyä välineitä, joilla korjataan asymmetriset sokit ja autetaan estämään tartunta mahdollisesti euroalueen keskustason talousarvion avulla. Tämä puolestaan voisi merkitä rajoitettua yhteistä velan liikkeeseenlaskua edellyttäen, että riskinjakoon liittyy vastaavassa suhteessa moraalikadolta suojelevaa, talousarvioita koskevaa yhteistä päätöksentekoa. Keskustelunaiheita Mitä muita toimia voitaisiin toteuttaa uuden talouden ohjausjärjestelmän tehokkuuden ja täytäntöönpanon parantamiseksi (six-pack, two-pack, sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta (vakaussopimus))? Voitaisiinko kansallisia talousarvioita varten luoda suojalausekkeita (esim. ennalta korjaavia mekanismeja)? Vakaussopimuksessa mukana olevat jäsenvaltiot olivat yksimielisiä siitä, että valtion velan liikkeeseenlaskua olisi koordinoitava. Miten tällainen koordinointi voitaisiin toteuttaa? Voisiko tämä sisältää vaatimuksen siitä, että velan liikkeeseenlaskulle yli finanssipoliittisissa ohjelmissa määriteltyjen rajojen vaadittaisiin hyväksyntä tai tällaiselle velkojen liikkeeseenlaskulle määriteltäisiin heikompi etuoikeusasema? Täysin toimintakykyinen finanssipoliittinen liitto (esim. valtiovarainministeriön perustaminen) saattaisi edellyttää Euroopan tasolla vahvempia toimintaedellytyksiä (esim. "valtiovarainministeriön" perustamista) sekä keskustason talousarviota, jonka rooli ja tehtävät olisi määriteltävä (vakauttaminen, riskinjako ). 5

6 3. Kohti yhdennettyä talouspoliittista kehystä Kuten perussopimuksissa määrätään, jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana. Jotta voitaisiin parantaa kilpailukykyä ja varmistaa edellytykset sopeutua talouden häiriöihin, EMUn moitteeton toiminta edellyttää vahvempaa koordinointia, lähentymistä ja täytäntöönpanoa talouspolitiikan aloilla. Politiikan koordinointikehyksestä olisi tehtävä pakottavampi. Tämä edellyttää kehystä, joka helpottaa työvoiman liikkuvuutta, edistää tehokkaampia työmarkkinoita ja helpottaa palkkojen sekä tavaroiden ja palvelujen hintojen mukauttamista euroalueella. Keskustelunaiheita Mitä muita toimia talouden ohjausjärjestelmän äskettäisten muutosten lisäksi (esim. makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn luominen) voitaisiin toteuttaa, jotta jäsenvaltioita voitaisiin kannustaa palauttamaan ja säilyttämään kilpailukyvyn korkea taso rahaliitossa? Vaativatko jotkin talouspolitiikan alat enemmän yhteisiä normeja tai politiikkoja? Tulisiko Euro Plus -sopimuksen kilpailukykyä, työllisyyttä, julkisen talouden kestävyyttä, rahoitusvakautta ja verotuksen koordinointia koskevia politiikkoja ohjaavista periaatteista tehdä sitovampia? Miten tällaiset periaatteet voitaisiin panna täytäntöön? 4. Demokraattisen oikeutuksen ja vastuuvelvollisuuden vahvistaminen Siirtyminen kohti jaettua suvereniteettia rahoitus-, julkisen talouden ja rakennepolitiikoissa edellyttää vahvoja mekanismeja yhdessä tehtävien päätösten oikeuttamiseksi ja tarvittavan demokraattisen vastuuvelvollisuuden ja poliittisen osallistumisen varmistamiseksi. Vahvempi päätöksentekovalta Euroopan tasolla ja demokraattinen vastuuvelvollisuus tukisivat toisiaan. Yleisön tuen saaminen Euroopan laajuisille päätöksille, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia kansalaisten jokapäiväiseen elämään, on olennaisen tärkeää. Kansalaisten ei tulisi ainoastaan voida nauttia päätösten tuomista eduista, kuten suuremmasta vakaudesta ja vauraudesta, vaan myös tuntea, että heidän huolensa otetaan huomioon ja heitä kuullaan. 6

7 Yhteisömetodia noudattaen on olennaisen tärkeää varmistaa tiivis yhteistyö Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien kanssa. Keskustelunaiheita Miten (SEUT pöytäkirjan :o 1 ja finanssipoliittisen sopimuksen 13 artiklan mukainen) Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien yhteistyö EMUun liittyvissä asioissa voitaisiin toteuttaa? Miten maakohtaisista asioista käytävää keskustelua voitaisiin tehostaa Euroopan parlamentissa (nykyisten "taloudellisten vuoropuhelujen" pohjalta) ja Euroopan asioista käytävää keskustelua puolestaan tehostaa kansallisissa parlamenteissa? Edellyttäisikö entistä yhdennetympi talouspoliittinen kehys erityisesti euroaluetta varten luotavia vastuurakenteita? Millä toimenpiteillä voitaisiin edistää sellaisen aidon eurooppalaisen keskustelun aikaansaamista, joka ylittää kansallisia linjoja noudattavat ja kansallisilla foorumeilla ja medioissa käytävät keskustelut? 7

8 EUROOPPA- EUVOSTO PUHEE JOHTAJA Bryssel, 25. kesäkuuta 2012 KOHTI TODELLISTA TALOUS- JA RAHALIITTOA Raportti, annettu 25. kesäkuuta 2012 I TALOUS- JA RAHALIITO VAHVISTAMI E Talous- ja rahaliitto (EMU) perustettiin tuomaan hyvinvointia ja vakautta koko Eurooppaan. Se on Euroopan unionin kulmakivi. Tällä hetkellä EMUlla on edessään perustavanlaatuinen haaste: sitä on lujitettava taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin varmistamiseksi. Tässä raportissa, jonka Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja on laatinut yhteistyössä komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan kanssa, pyritään kehittämään EMUa varten visio vakauden ja kestävän hyvinvoinnin varmistamiseksi. Tätä varten siinä ehdotetaan rahoituksen, finanssipolitiikan, talouden ja politiikan aloille sellaista vahvaa ja vakaata rakennetta, joka tukee kasvu- ja työllisyysstrategiaa. Haasteet EMUn pitkän aikavälin haasteisiin on vastattava tehokkaan vision avulla. Euroalue on monimuotoinen, ja monissa taloudellisissa päätöksissä tehokkain menetelmä on politiikan suunnittelu kansallisella tasolla. Kansallisista politiikoista ei kuitenkaan voida päättää erillään muista, jos niiden vaikutukset leviävät nopeasti koko euroalueelle. Sen vuoksi tällaisissa kansallisissa politiikoissa on otettava täysin huomioon rahaliittoon kuulumisen realiteetit. On olennaista säilyttää kilpailukyky, koordinointi ja lähentyminen asianmukaisella tasolla kestävän kasvun varmistamiseksi ilman suurta epätasapainoa. Näin voidaan luoda asianmukainen politiikkayhdistelmä yhtenäisen rahapolitiikan kera, kun pyritään hintatason vakauteen. 8

9 Euroalueen vakauden ja kasvun varmistamiseksi jäsenvaltioiden on kuitenkin toimittava ja sovitettava toimensa yhteen yhteisten sääntöjen mukaisesti. On oltava keinoja sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi, kun muihin EMUn jäseniin kohdistuu kielteisiä vaikutuksia. Tämä on tarpeen, jotta voidaan taata EMUn tehokkaan toiminnan edellyttämän lähentymisen vähimmäistaso. Kaiken kaikkiaan tiiviimpi EMUn yhdentyminen edellyttää vahvempaa demokraattista pohjaa ja kansalaisten laajaa kannatusta. Sen vuoksi on tärkeää, että jo tämän vision toteuttamiseen pyrkivä prosessikin perustuu laajaan kuulemiseen ja osallistumiseen. Yhdentymisen ja legitimiteetin on edettävä rinnakkain. Tässä raportissa esitetyssä EMUn hallinnon tulevaisuuden visiossa keskitytään euroalueen jäsenvaltioihin, sillä yhteisen valuutan vuoksi ne erottuvat laadultaan muista. Prosessille, jolla pyritään kohti tiiviimpää talous- ja rahaliittoa, olisi kuitenkin oltava ominaista avoimuus ja läpinäkyvyys, ja sen tulisi olla kaikin puolin täysin yhteensopiva sisämarkkinoiden kanssa. Visio Raportissa ehdotetaan vakaan ja vauraan EMUn visiota, joka perustuu neljään keskeiseen kulmakiveen: Yhdennetty rahoituskehys erityisesti euroalueen rahoitusvakauden varmistamiseksi ja pankkien kaatumisen Euroopan kansalaisille aiheuttamien kustannusten minimoimiseksi. Tällainen kehys nostaa vastuun valvonnasta Euroopan tasolle ja tarjoaa yhteiset menetelmät, joilla voidaan lopettaa pankkeja ja taata asiakkaiden talletukset. Yhdennetty talousarviokehys, jolla varmistetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan tason terve finanssipolitiikka ja johon kuuluvat koordinointi, yhteinen päätöksenteko, tehokkaampi valvonta ja oikeasuhteinen eteneminen kohti yhteistä velan liikkeeseenlaskua. Tähän kehykseen voisi sisältyä myös finanssipoliittinen yhteisvastuullisuus eri muodoissaan. Yhdennetty talouspolitiikan kehys, jonka mekanismit riittävät varmistamaan, että on käytössä kansallisia ja Euroopan tason politiikkoja, joilla edistetään kestävää kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä ja jotka sopivat yhteen EMUn moitteettoman toiminnan kanssa. 9

10 On varmistettava EMUn päätöksenteon demokraattinen oikeutus ja vastuuvelvollisuus, joka perustuu suvereniteetin yhteiseen käyttöön yhteisissä politiikoissa ja yhteisvastuullisuuteen. Nämä neljä kulmakiveä muodostavat johdonmukaisen ja täydellisen rakenteen, joka on toteutettava seuraavan vuosikymmenen aikana. Kaikki neljä kulmakiveä ovat EMUssa pitkän aikavälin vakauden ja vaurauden kannalta tarpeen ja edellyttävät paljon lisätyötä, mukaan lukien mahdolliset EU:n perussopimusten muutokset jossain vaiheessa. II KESKEISET KULMAKIVET 1. Yhdennetty rahoituskehys Finanssikriisi on paljastanut rakenteellisia puutteita rahoitusvakautta koskevassa toimielinjärjestelmässä. Näiden puutteiden poistaminen on erityisen tärkeää euroalueen kannalta ottaen huomioon yhteisen rahan myötä syntyneet syvät keskinäiset riippuvuudet. Tämä on kuitenkin tehtävä säilyttäen samalla sisämarkkinoiden yhtenäisyys ja eheys rahoituspalvelujen alalla. Yhdennetyn rahoituskehyksen piiriin olisi siksi kuuluttava kaikki EU:n jäsenvaltiot samalla kun tietty eriytyminen euroalueeseen kuuluvien ja euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden välillä olisi uusien puitteiden tiettyjen sellaisten osien kohdalla mahdollista, jotka liittyvät selvästi enemmän rahaliiton toimintaan ja euroalueen vakauteen kuin sisämarkkinoihin. Yhteiseen säännöstöön perustuvalla yhdennetyllä rahoituskehyksellä olisi oltava kaksi keskeistä kulmakiveä: yhtenäinen eurooppalainen pankkivalvonta ja yhteinen talletussuoja- ja kriisinratkaisukehys. 10

11 Yhdennetty valvonta on olennaista vakavaraisuussääntöjen tehokkaan soveltamisen, riskinvalvonnan ja kriisinehkäisyn kannalta koko EU:ssa. Nykyistä rakennetta olisi kehitettävä mahdollisimman pian eurooppalaisen ja kansallisen tason yhtenäisen eurooppalaisen pankkivalvontajärjestelmän suuntaan. Viimekäden vastuu olisi eurooppalaisella tasolla. Tällainen järjestelmä varmistaisi sen, että pankkivalvonta on kaikissa EU:n jäsenvaltioissa yhtä tehokasta pankkien kaatumisen todennäköisyyden vähentämisessä ja sen ehkäisemisessä, että yhteisten talletustakuiden tai kriisinratkaisurahastojen käyttöönotto olisi tarpeen. Tätä varten eurooppalaiselle tasolle annettaisiin kaikkiin pankkeihin sovellettava valvontavalta ja valta toteuttaa ennakkotoimia. Suora osallistuminen vaihtelisi pankkien koosta ja luonteesta riippuen. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 127 artiklan 6 kohdan mukaiset mahdollisuudet, jotka koskevat valtuuksien antamista Euroopan keskuspankille valvoa pankkeja euroalueella, selvitettäisiin täysin. Olemassa oleviin ja tuleviin komission ehdotuksiin perustuen olisi vietävä eteenpäin talletussuojaa ja kriisinratkaisua koskevaa työtä seuraavasti: Euroopan talletussuojajärjestelmässä voitaisiin ottaa käyttöön kansallisten talletussuojajärjestelmien eurooppalainen ulottuvuus niiden pankkien osalta, jotka ovat Euroopan tason valvonnan kohteena. Se vahvistaisi olemassa olevien järjestelmien uskottavuutta ja toimisi tärkeänä vakuutuksena siitä, että kaikkien luottolaitosten suojakelpoisilla talletuksilla on riittävät vakuutukset. Eurooppalainen kriisinratkaisujärjestelmä, joka rahoitetaan ensisijaisesti pankkien rahoitusosuuksilla, voisi tarjota apua eurooppalaisen valvonnan piiriin kuuluvien pankkien kriisinratkaisutoimiin tarkoituksena elinkelvottomien laitosten hallittu lopettaminen ja siten veronmaksajien varojen suojeleminen. Talletussuojajärjestelmä ja kriisinratkaisurahasto voitaisiin perustaa yhteisen kriisinratkaisuviranomaisen valvonnassa. Tällaiset puitteet pienentäisivät huomattavasti tarvetta käyttää tosiasiallisesti takuujärjestelmää. Tästä huolimatta kaikkien talletussuojajärjestelmien uskottavuus edellyttää mahdollisuutta turvautua vankkaan varautumisjärjestelyyn. Euroalueen osalta Euroopan vakausmekanismi voisi siksi toimia kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisen finanssipoliittisena varautumiskeinona. 11

12 2. Kohti yhdennettyä finanssipoliittista kehystä Finanssi- ja velkakriisi on tuonut esiin hyvin suurta keskinäistä riippuvuutta erityisesti euroalueella. EMUn moitteeton toiminta vaatii paitsi talouden ohjauksen ja hallinnan vahvistetuissa puitteissa (etenkin vakaus- ja kasvusopimus sekä vakautta, yhteensovittamista ja ohjausta ja hallintaa koskeva sopimus) jo sovittujen toimenpiteiden nopeaa ja päättäväistä toteuttamista, myös laadullista siirtymistä kohti finanssipoliittista liittoa. Kun talousarvioita koskevaa päätöksentekoa euroalueella yhdistetään oikeassa suhteessa riskien yhdistämiseen, tehokkaat mekanismit kestämättömän finanssipolitiikan estämiseksi ja korjaamiseksi kussakin jäsenvaltiossa ovat ensisijaisen tärkeitä. Tätä varten voitaisiin yhdessä sopia ylärajoista yksittäisten valtioiden varainhoitovuoden taseelle ja julkiselle velalle. Näiden sääntöjen nojalla julkisen velan liikkeelle laskeminen yli yhdessä sovitun tason olisi perusteltava ja sille olisi saatava etukäteishyväksyntä. Euroalueen tasolla voitaisiin myöhemmin vaatia muutoksia talousarviomäärärahoihin, jos ne ovat finanssipoliittisten sääntöjen vastaisia, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tarpeen huomioon ottaen. Keskipitkällä aikavälillä voitaisiin tarkastella yhteisen velan liikkeeseenlaskua finanssipoliittisen liiton osana ja riippuen finanssipoliittisen yhdentymisen etenemisestä. Toimia valtioiden yhteisvastuun ottamiseksi käyttöön voitaisiin harkita, jos käytössä on talousarvioiden kurinalaisuutta ja kilpailukykyä koskevat vahvat puitteet, joilla voidaan välttää moraalikato ja edistää vastuullisuutta ja sääntöjen noudattamista. Yhteisen velan liikkeeseenlaskuun johtavan prosessin pitäisi perustua ennalta määriteltyihin kriteereihin ja olla vaiheittainen niin, että edistymiseen talousarviopäätösten yhdistämisessä liittyisi vastaavia askelia kohti riskien yhdistämistä. Osittaista yhteisen velan liikkeeseenlaskua varten on ehdotettu useita vaihtoehtoja, esimerkiksi joidenkin lyhyen aikavälin rahoitusvälineiden rajoitettua ja ehdollista yhdistämistä tai asteittaista siirtämistä velanlunastusrahastoon. Voidaan myös harkita erilaisia finanssipoliittisen talouden yhteisvastuullisuuden muotoja. 12

13 Täysimääräinen finanssipoliittinen liitto vaatisi vahvempia Euroopan tason valmiuksia, joilla voidaan hallita keskinäisiä taloudellisia riippuvuussuhteita ja viime vaiheessa valtiovarainministeriön kaltaisen finanssipoliittisen elimen perustamista euroalueen tasolla. Lisäksi on määriteltävä keskustason talousarvion asianmukainen rooli ja tehtävät, mukaan lukien sen yhteydet kansallisiin talousarvioihin. 3. Kohti yhdennettyä talouspoliittista kehystä Talousliitossa kansallisilla politiikoilla olisi pyrittävä vahvaan ja kestävään talouskasvuun ja työllisyyteen ja edistettävä samalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Entistä vahvempi taloudellinen yhdentyminen on myös tarpeen, jotta edistettäisiin euroalueen maiden välistä koordinointia ja lähentymistä eri politiikan aloilla, korjattaisiin epätasapainotilanteet ja varmistettaisiin kyky sopeutua häiriöihin ja kilpailla globalisoituneessa maailmantaloudessa. Tämä on olennaisen tärkeää EMUn moitteettoman toiminnan kannalta ja tärkeä vastapaino rahoitus- ja finanssipoliittisille puitteille. Eurooppalaisessa ohjausjaksossa ja Euro Plus -sopimuksessa määriteltyjen periaatteiden pohjalta on tärkeää tehdä politiikan koordinointikehyksestä helpommin täytäntöönpantava sen varmistamiseksi, että EMUn vakautta ei vaaranneta kestämättömillä politiikoilla. Kyseisenlainen kehys olisi erityisen tärkeä ohjattaessa esimerkiksi työvoiman liikkuvuutta tai verotuksen koordinointia koskevia politiikkoja. Toimenpiteitä, joilla vahvistetaan kansallisten instituutioiden poliittisia ja hallinnollisia valmiuksia ja edistetään kansallista vastuun ottamista uudistuksista, voitaisiin toteuttaa tarpeen mukaan, koska se on kasvua edistävien uudistusten tehokkaan toteutuksen kannalta ratkaisevan tärkeää. 4. Vahvistetaan demokraattista oikeutusta ja vastuuvelvollisuutta Kansallisista talousarvioista päättäminen on keskeinen osa Euroopan parlamentaarisia demokratioita. Siirtyminen yhdennetympään finanssipoliittiseen ja taloudelliseen päätöksentekoon maiden välillä vaatii siksi vahvoja mekanismeja, jotta yhteinen päätöksenteko olisi oikeutettua ja vastuullista. Euroopan laajuisille päätöksille, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia kansalaisten jokapäiväiseen elämään, on olennaisen tärkeää saada yleisön tukea. 13

14 Tiivis yhteistyö Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien kanssa on keskeinen tekijä yhteisömetodin noudattamiseksi. Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetty pöytäkirja N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta EU:ssa tarjoaa sopivat puitteet parlamenttien väliselle yhteistyölle. III SEURAAVAT VAIHEET EHDOTETTU TYÖME ETELMÄ Jatkotyöskentely on tarpeen täsmällisen ja aikasidonnaisen etenemissuunnitelman laatimiseksi aidon talous- ja rahaliiton aikaansaamiseksi. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja voisi antaa asiasta raportin joulukuun Eurooppa-neuvostolle yhteistyössä komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan kanssa. Jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten kanssa käydään säännöllisiä epävirallisia neuvotteluja. Lokakuussa 2012 voitaisiin antaa väliraportti. 14