Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. toimenpiteistä euroalueen yhtenäisen edustuksen asteittaiseksi aikaansaamiseksi Kansainvälisessä valuuttarahastossa

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2015) 603 final 2015/0250 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS toimenpiteistä euroalueen yhtenäisen edustuksen asteittaiseksi aikaansaamiseksi Kansainvälisessä valuuttarahastossa FI FI

2 PERUSTELUT Euroalue on suuri ja avoin talous, jolla on kansainvälisiä poliittisia velvollisuuksia. Sen taloutta ja rahoitusjärjestelmää koskevan painoarvon sekä yhteisen raha- ja valuuttakurssipolitiikan vuoksi sen politiikkapäätöksillä ja talouskehityksellä on yhä suurempi merkitys maailmantaloudelle. Euroalueen poliittinen merkitys on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson, talouspolitiikan ohjauspaketin (six-pack) ja budjettikuripaketin (two-pack) 1 sekä talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen 2 ansiosta jäsenvaltioiden makrotalouden ja julkisen talouden kannalta merkityksellisten toimintalinjojen EU-tason valvontaa on voitu yhdistää, lujittaa ja laajentaa. Euroopan vakausmekanismi perustettiin euroalueen maiden pysyväksi kriisinratkaisumekanismiksi. EU on myös perustanut pankkiunionin, joka valvoo keskitetysti euroalueen pankkeja ja ratkaisee niiden kriisejä. Se on avoin myös muille EU:n jäsenvaltioille. Euroalueen ulkoinen edustus ei kuitenkaan ole pysynyt tämän kehityksen tahdissa. Euroalueen sisäisessä integraatiossa on edistytty, minkä on syytä näkyä myös ulospäin. Erityisesti on kehitettävä yhteistä ulkoista edustusta Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF). EU:lla (euroalueella) on yksinomainen toimivalta tai jäsenvaltioiden kanssa yhteinen toimivalta monilla IMF:n perustamissopimuksen kattamilla aloilla. IMF on lainanantovälineidensä ja valvontansa kautta keskeinen toimija globaalin talouden ja finanssialan ohjausjärjestelmässä. Sillä on ollut yhdessä komission ja Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa keskeinen rooli suunniteltaessa ja toteutettaessa ohjelmia, joilla pyritään pelastamaan finanssi- ja valtionvelkakriiseistä kärsiviä jäsenvaltioita. Lisäksi talouspolitiikan koordinoinnin vahvistettu ohjausjärjestelmä ja finanssialan sääntelyn ja valvonnan merkittävä lähentyminen pankkiunionin puitteissa merkitsevät sitä, että IMF:n on tulevaisuudessa irrottauduttava kansallisesta näkökulmasta arvioidessaan valvontaa ja kriisinhallintaa euroalueella. Jos euroalueella olisi tehokas edustus IMF:ssä, se voisi välittää yhteistä viestiä esimerkiksi ohjelmien ja tarkastelujen, talous- ja finanssipolitiikan, makrotalouden valvonnan, valuuttakurssipolitiikan ja rahoitusvakauden kaltaisissa kysymyksissä. Yhdenmukaisempi edustus hyödyttäisi myös EU:n ulkopuolisia maita erityisesti, koska euroalue pystyisi sen kautta antamaan vahvemman ja johdonmukaisemman panoksen maailmanlaajuisesti talouden ja rahoitusjärjestelmän vakauteen. Komissio ilmoitti lokakuussa 2014 julkaistussa vuoden 2015 työohjelmassaan 3, että se aikoo käsitellä euroalueen ulkoista edustusta osana talous- ja rahaliiton syventämistä. Kesäkuussa 2015 julkaistussa viiden puheenjohtajan raportissa Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely 4 todettiin, että yhtenäisen äänen käyttäminen kansanvälisissä yhteyksissä on tärkeä osa euroalueen talouden ohjausjärjestelmän parantamista. Raportissa tuodaan erityisesti esiin se, että euroalueen edustus on puutteellista IMF:ssä, jossa euroalue ei vielä käytä yhteistä ääntä, vaikka EU:n kantojen koordinoinnissa onkin edistytty merkittävästi Sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta, , Governance-TSCG/. 3 COM(2014) 910: Komission vuoden 2015 työohjelman liite 1, , 4 Viiden puheenjohtajan raportti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely, , FI 2 FI

3 Jo komission hahmotelmassa tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi 5 vahvistettiin useita ensisijaisia toimia euroalueen taloudellisen ulkoisen edustuksen lujittamiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Hahmotelman mukaan painopisteen olisi oltava IMF:ssä, koska sillä on keskeinen rooli kansainvälisessä talouden ohjausjärjestelmässä. Ulkoisen edustuksen katsottiin kuuluvan lyhyen aikavälin ensisijaisiin hankkeisiin. Myös Euroopan parlamentti on kehottanut ottamaan euroalueella käyttöön yhteisen ulkoisen edustuksen. 6 Talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa sovittiin vuonna 2006 pitkän aikavälin tavoitteesta, jonka mukaan euroalueella siirrytään yhden yhteisen puheenjohtajan järjestelmään. Jäsenvaltiot katsoivat, että euroalueen yhteinen puheenjohtajuus voidaan saada aikaan monin tavoin, esimerkiksi väliaikaisten toimenpiteiden avulla. Tämän vuoksi tässä ehdotuksessa esitetään euroalueen yhtenäiseen edustukseen siirtymistä IMF:ssä siten, että euroalueen edustajana toimii euroryhmän puheenjohtaja. Siinä ehdotetaan tavoitteen saavuttamiseksi vaiheittaista lähestymistapaa, johon sisältyy siirtymäjärjestelyjä kansainvälisen valuutta- ja rahoituskomitean (IMFC) ja IMF:n johtokunnan edustusta varten. Näitä järjestelyjä voisivat olla tarkkailijan aseman myöntäminen euroalueelle, jota edustaisi johtokuntaan jo kuuluva euroalueen jäsenvaltion edustaja yhdessä komission ja Euroopan keskuspankin (joka on tällä hetkellä tarkkailijana IMF:n johtokunnassa) kanssa. Lisäksi yhteisten kantojen muodostamiseen tähtäävää koordinointiprosessia olisi lujitettava, jotta kaikista euroalueen kannalta merkityksellisistä, IMF:n politiikkaa, maita ja valvontaa koskevista kysymyksistä voitaisiin järjestelmällisesti laatia yhteiset lausunnot. Järjestelyillä olisi myös pyrittävä lujittamaan euroalueen yhteistyötä IMF-kysymyksissä euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden kanssa. Euroalueen ulkoinen edustus riippuu myös siitä, millaisen aseman IMF:n jäsenmaat ovat tulevaisuudessa halukkaita myöntämään euroalueelle. Oikeusperusta SEUT-sopimuksen 138 artiklan 2 kohdan mukaan neuvosto voi hyväksyä aiheellisia toimenpiteitä yhtenäisen edustuksen varmistamiseksi kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja -konferensseissa. Taustalla oli tavoite saada euroalueelle aikaan vahvempi yhtenäinen edustus, sillä euroalueen nykyiset epäviralliset edustusjärjestelyt katsottiin riittämättömiksi. Tätä voidaan ensi vaiheessa soveltaa euroalueen edustukseen IMF:ssä. Ehdotukseen olisi myös sisällyttävä säännökset, joiden avulla euroalue voi koordinoida paremmin kantansa IMF:ssä, sillä ne ovat tarpeen yhtenäisen edustuksen tavoitteen saavuttamiseksi. SEUTsopimuksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi vahvistaa yhteiset kannat talous- ja rahaliiton kannalta erityisen merkityksellisiin kysymyksiin toimivaltaisissa kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja -konferensseissa. Tämän ehdotuksen hyväksymistä koskevaan äänestykseen osallistuvat SEUT-sopimuksen 138 artiklan 3 kohdan mukaisesti vain ne neuvoston jäsenet, jotka edustavat jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro. Neuvosto hyväksyy päätöksen EKP:tä kuultuaan. Komissio on samaan aikaan päättänyt vetää takaisin ehdotuksensa neuvoston päätökseksi yhteisön edustamisesta kansainvälisellä tasolla talous- ja rahaliittoon liittyvissä asioissa 5 6 Hahmotelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi, COM(2012) 777, , Euroopan parlamentin päätöslauselma maailmantalouden hallinnasta (2011/2011(INI)), , FI 3 FI

4 (KOM(1998) 637 lopullinen) 7, sillä ehdotusta ei hyväksytty, ja se on vanhentunut euron käyttöönoton ja Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä. 7 Ehdotus neuvoston päätökseksi yhteisön edustamisesta kansainvälisellä tasolla talous- ja rahaliittoon liittyvissä asioissa KOM(1998) 637 lopullinen, FI 4 FI

5 2015/0250 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS toimenpiteistä euroalueen yhtenäisen edustuksen asteittaiseksi aikaansaamiseksi Kansainvälisessä valuuttarahastossa EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 138 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen 8, ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon 9, sekä katsoo seuraavaa: 1. Jotta varmistetaan yhtenäinen edustus ja unionin yhteiset kannat sen käyttäessä kansainvälisissä rahoituslaitoksissa toimivaltaa, joka koskee euroalueen jäsenvaltioita, jäljempänä euroalue, voidaan hyväksyä aiheellisia toimenpiteitä. 2. Euroalue on suuri ja avoin talous, jolla on kansainvälisiä poliittisia velvollisuuksia. 3. Unionilla on yksinomainen toimivalta euroalueen jäsenvaltioiden rahapolitiikan suhteen. Lisäksi euroalueen jäsenvaltioiden talous-, finanssi- ja rahoituspolitiikkaan sovelletaan unionin lujitettuja koordinointi- ja valvontamekanismeja. 4. Kuten 22 päivänä kesäkuuta 2015 julkaistussa raportissa Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely, jäljempänä viiden puheenjohtajan raportti, todettiin, EU:n talouden ja rahoitusmarkkinoiden suuren koon vuoksi ja siksi, että useimmat EU:n jäsenvaltiot harjoittavat yhteistä raha- ja valuuttakurssipolitiikkaa, EU:n politiikkapäätöksillä ja talouskehityksellä on kasvava merkitys maailmantaloudelle. Raportissa myös kehotettiin vahvistamaan euroalueen ulkoista edustusta. 5. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että euroalue toimii täysipainoisesti kansainvälisessä raha-, talous- ja finanssipolitiikan yhteistyössä erityisesti kansainvälisen valuutta- ja rahoitusjärjestelmän keskeisen organisaation, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) puitteissa. 6. IMF:n jäsenet ovat kuitenkin yksittäisiä maita. Euroalueella ei sen vuoksi ole kokonaisuutena omaa edustajaa IMF:ssä ja sen elimissä. Tällä hetkellä kaksi euroalueen jäsenvaltiota voi nimittää johtokuntaan oman jäsenen, mutta muut euroalueen jäsenvaltiot on jaettu kuuteen usean maan muodostamaan maaryhmään. Tämä estää euroaluetta ilmaisemasta kantaansa IMF:ssä tehokkaasti ja yhtenäisesti. Se myös haittaa IMF:n ja euroalueen yhteistyön tuloksellisuutta. 8 9 FI 5 FI

6 7. Euroalueella hiljattain lujitettu talouspolitiikan koordinointikehys ja finanssialan sääntelyn ja valvonnan merkittävä lähentyminen pankkiunionin puitteissa merkitsevät sitä, että IMF:n on tulevaisuudessa irrottauduttava kansallisesta näkökulmasta arvioidessaan valvontaa ja kriisinhallintaa euroalueella. Jos euroalueella olisi tehokas edustus IMF:ssä, se voisi välittää euroalueen yhteistä viestiä esimerkiksi ohjelmien ja tarkastelujen, talous- ja finanssipolitiikan, makrotalouden valvonnan, valuuttakurssipolitiikan ja rahoitusvakauden kaltaisissa kysymyksissä. 8. Kun otetaan huomioon IMF:n nykyinen jäsenrakenne, olisi toteutettava toimenpiteitä, joiden avulla euroalue voisi käyttää yhtä ääntä IMF:ssä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta euroalueen mahdollisuutta täysjäsenyyteen myöhemmässä vaiheessa. 9. Tavoitteena olisi oltava euroalueen yhtenäinen edustus ja yksi yhteinen edustaja kaikissa IMF:n elimissä, vaikka euroalueen jäsenvaltioiden sallitaan samalla pitää nykyinen osakkaan asema rahastossa. Komission olisi toteutettava toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. 10. Yhtenäisen edustuksen aikaansaamisen määräajan olisi vastattava viiden puheenjohtajan raportissa vahvistettuun talous- ja rahaliiton viimeistelyprosessin viimeisen vaiheen aikataulua. 11. Yhtenäisen edustuksen lisäksi IMF:ssä esitettäviä kantoja olisi koordinoitava paremmin, ja euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden kanssa olisi samalla pyrittävä läheisempään yhteistyöhön. 12. Siirtymäjärjestelyjä olisi toteutettava ennen kuin euroalueella on täysimääräinen yhtenäinen edustus kaikissa IMF:n elimissä, jotta euroalue voisi esittää yhdenmukaisemmat kannat IMF:ssä, erityisesti IMF:n johtokunnassa ja kansainvälisessä valuutta- ja rahoituskomiteassa (IMFC). 13. Johtokunnassa olisi vakiinnutettava nykyinen käytäntö, jonka mukaan yksi nykyisistä euroalueen jäsenvaltioista tulevista johtokunnan jäsenistä edustaa myös euroalueen etuja. Lisäksi koska Euroopan keskuspankki jo lähettää IMF:n perustamissopimuksen X artiklan mukaisen päätöksen N:o (03/1) mukaisesti edustajan tarkkailijaksi joihinkin johtokunnan kokouksiin Euroopan keskuspankkijärjestelmään liittyvien tehtäviensä vuoksi, EKP:n tarkkailijan aseman olisi syytä hyödyttää koko euroaluetta. Koko euroalueen yhteisen tarkkailijan aseman ansiosta johtokunnassa voitaisiin käsitellä kaikki euroalueeseen liittyvät kysymykset. Euroalue voisi myös koordinoida edustuksensa paremmin tarkkailijana. 14. Euroryhmän puheenjohtajan, komission ja EKP:n olisi käytävä IMF:n kanssa neuvottelut tästä euroalueen tarkkailijan asemasta. 15. Komissio ja EKP ovat jo tarkkailijoita IMFC:ssä. Nykyiset IMFC:n kevät- ja vuosikokoukseen osoitetut lausunnot olisi korvattava euroryhmän puheenjohtajan lausunnolla euroryhmälle. 16. Olisi toteutettava kaikki toimenpiteet euroalueen jäsenvaltioiden vaiheittaiseksi järjestämiseksi IMF:ssä uudelleen, jotta voidaan saavuttaa parempi yhdenmukaisuus. Neuvoston olisi sovittava periaatteista, joiden mukaan edetään, kun euroalueen jäsenvaltioita ryhmitellään uudelleen IMF:ssä. 17. Tällä hetkellä jäsenvaltioiden kantojen koordinointi IMF:n kokouksia varten tapahtuu sekä talous- ja rahoituskomiteassa (TRK) ja sen IMF-asioita käsittelevässä alakomiteassa (SCIMF) Brysselissä että jäsenvaltioiden IMF:n edustajien FI 6 FI

7 epävirallisissa kokouksissa Washingtonissa (EURIMF). TRK:aan olisi perustettava erityiset euroalueen alakomiteat, jotta euroalueen kantoja IMF-kysymyksissä voitaisiin koordinoida paremmin. 18. Euroalueen jäsenvaltiot sopivat vuonna 2007 valmistelevansa euroalueen yhteiset lausunnot kysymyksissä, jotka liittyvät suoraan ja yksinomaan euroalueen yhteiseen politiikkaan. Tätä sopimusta olisi lujitettava ja laajennettava, jotta voidaan vahvistaa edellytykset euroalueen kannalta merkityksellisiä, IMF:n politiikkaa, maita ja valvontaa koskevia kysymyksiä koskevia yhteisiä lausuntoja varten. 19. Kun jäsenvaltio ottaa euron käyttöön, olisi kaikin tavoin pyrittävä tekemään IMF:ssä tarvittavat mukautukset. 20. Kaikkia kysymyksiä, joilla ei ole merkitystä erityisesti euroalueen vaan koko unionin kannalta, olisi koordinoitava tiiviisti euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden kanssa TRK:ssa tai neuvostossa. 21. Jotta voitaisiin lisätä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta Euroopan parlamenttia ja neuvostoa kohtaan, komission olisi laadittava euroryhmää ja Euroopan keskuspankkia kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti kertomuksia euroalueeseen liittyvien asioiden koordinoinnista IMF:ssä ja muissa kansainvälisissä rahoituslaitoksissa, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 JAKSO MÄÄRITELMÄT JA TARKOITUS 1 artikla Määritelmät Tässä päätöksessä tarkoitetaan (1) euroalueen jäsenvaltiolla jäsenvaltiota, jonka rahayksikkö on euro; (2) euroalueella unionia, kun se käyttää toimivaltaa, joka koskee euroalueen jäsenvaltioita. 2 artikla Tarkoitus Tässä päätöksessä vahvistetaan säännökset, joilla saadaan asteittain aikaan euroalueen yhtenäinen edustus ja yhteiset kannat Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) siihen saakka kun euroalue saa IMF:ssä täysjäsenyyden. FI 7 FI

8 2 JAKSO EUROALUEEN YHTENÄINEN EDUSTUS IMF:SSÄ JA SEN KANTOJEN KOORDINOINTI 3 artikla Euroalueen yhtenäinen edustus IMF:ssä Euroalueen jäsenvaltioiden on toteutettava komission ja Euroopan keskuspankin (EKP) tuella tarpeelliset toimet, jotta viimeistään vuonna 2025 IMF:ssä saadaan aikaan seuraaviin periaatteisiin perustuva euroalueen yhtenäinen edustus: hallintoneuvostossa euroalueen näkemykset esittää euroryhmän puheenjohtaja; kansainvälisessä valuutta- ja rahoituskomiteassa (IMFC) euroaluetta edustaa euroryhmän puheenjohtaja; IMF:n johtokunnassa euroaluetta edustaa suoraan euroalueen maaryhmään kuuluva johtokunnan jäsen sen jälkeen, kun on muodostettu yksi tai useampi maaryhmä, johon kuuluu ainoastaan euroalueen jäsenvaltioita; edellä tarkoitettu johtokunnan jäsen valitaan euroryhmän puheenjohtajan ehdotuksesta perussopimuksiin liitetyssä euroryhmästä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 14 olevassa 2 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti. 4 artikla Euroalueen kantojen koordinoitu esittäminen Kun 3 artiklassa tarkoitettu yhtenäinen edustus on saatu aikaan, sovelletaan seuraavia säännöksiä: (a) (b) Kaikki kannat, jotka esitetään suullisesti tai kirjallisina lausuntoina IMF:n elimissä, koordinoidaan täysimääräisesti ennalta tapauksen mukaan neuvoston, euroryhmän, TRK:n ja/tai euroryhmän työryhmän puitteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston SEUT-sopimuksen 138 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistamia yhteisiä kantoja. IMF:n puitteissa perustetaan erityinen tukirakenne kaikille niille toimijoille, jotka osallistuvat euroalueen yhtenäiseen edustukseen 3 artiklan mukaisesti. 3 JAKSO SIIRTYMÄJÄRJESTELYT 5 artikla Siirtymäjärjestelyt Jäljempänä olevia 6 9 artiklaa sovelletaan, kunnes on saatu aikaan 3 artiklassa lueteltuihin periaatteisiin perustuva yhtenäinen edustus. FI 8 FI

9 6 artikla Euroalueen yhtenäinen edustus IMF:n johtokunnassa 1. Euroalueen jäsenvaltiot ja euroryhmä, komissio ja EKP pyrkivät yhdessä saamaan IMF:ltä euroalueelle tarkkailijan aseman IMF:n johtokunnassa 2 kohdassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti. 2. Johtoryhmässä euroaluetta edustaa se euroalueen edustaja, joka kuuluu ennestään johtoryhmään. Hänet nimetään kahdeksi ja puoleksi vuodeksi perussopimuksiin liitetyssä euroryhmästä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 14 olevassa 2 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti. Myös komissio ja EKP voivat osallistua tarvittaessa kokouksiin ja niissä käytävään keskusteluun. 3. IMF:ään perustetaan tarkkailijan toimisto, jotta voidaan tukea euroalueelle kuuluvien tarkkailijan oikeuksien käyttämistä. 7 artikla Euroalueen edustus IMFC:ssä 1. Euroalueen jäsenvaltiot ja euroryhmä, komissio ja EKP pyrkivät yhdessä saamaan IMF:ltä euroalueelle oikeuden käyttää puheenvuoroja IMFC:ssä. Tällä oikeudella ei ole vaikutusta järjestelyihin, jotka tällä hetkellä koskevat koko unionia IMF:ssä. 2. IMFC:ssä euroaluetta edustavat euroryhmän puheenjohtaja, komissio ja EKP, jotka voivat tarvittaessa osallistua keskusteluun IMFC:n kokouksissa. 8 artikla Euroalueen sisäinen koordinointi IMF:n maaryhmäjärjestelyjen osalta 1. Kaikki euroryhmän jäsenvaltioiden maaryhmäjärjestelyjä IMF:ssä koskevat kysymykset koordinoidaan täysimääräisesti ja niistä sovitaan ennalta tapauksen mukaan neuvostossa, euroryhmässä, TRK:ssa ja/tai euroryhmän työryhmässä. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin maaryhmäjärjestelyihin liittyvät kannat tai niiden muutokset noudattavat tavoitteita, joiden mukaan euroalueen edustuksen yhdenmukaisuutta on lisättävä ja euroalueelle on saatava aikaan yhtenäinen edustus IMF:ssä. 3. Siirtymävaiheessa euroalueen jäsenvaltiot ryhmittäytyvät uudelleen muodostaakseen yhden tai useamman maaryhmän, johon kuuluu ainoastaan euroalueen jäsenvaltioita. 9 artikla Euroalueen sisäinen koordinointi euroalueen kannalta merkityksellisissä asioissa Euroalueen jäsenvaltiot koordinoivat tiiviisti yhteisiä kantoja, jotka koskevat euroalueen kannalta merkityksellisiä asioita, tapauksen mukaan neuvoston, euroryhmän, TRK:n ja/tai euroryhmän työryhmän puitteissa ja sopivat niistä IMF:n johtokunnan ja hallintoneuvoston kokouksia varten ja antavat näistä asioista yhteisiä lausuntoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston SEUT-sopimuksen 138 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistamia yhteisiä kantoja. FI 9 FI

10 4 JAKSO YHTEISET SÄÄNNÖKSET 10 artikla Euroalueen laajentuminen Kun neuvosto päättää, että jokin jäsenvaltio täyttää tarvittavat edellytykset euron käyttöönotolle, euroalueen jäsenvaltiot sekä euroryhmä, komissio ja EKP pyrkivät yhdessä saamaan aikaan tarpeelliset muutokset IMF:ssä. 11 artikla Koordinointi euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden kanssa Euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden kanssa järjestetään neuvoston ja TRK:n puitteissa tiivistä yhteistyötä IMF:ään liittyvissä asioissa. Asioista, joilla ovat merkitystä koko Euroopan unionin kannalta, koordinoidaan yhteiset kannat. 12 artikla Raportointi Komissio raportoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti euroryhmää ja EKP:ta kuultuaan euroaluetta koskevien asioiden koordinoinnista IMF:ssä ja muissa kansainvälisissä rahoituslaitoksissa. 13 artikla Osoitus Tämä päätös on osoitettu euroalueen jäsenvaltioille. 14 artikla Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 10 FI