KOHTI TODELLISTA TALOUS- JA RAHALIITTOA Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn selvitys

Transkriptio

1 EUROOPPA-NEUVOSTO PUHEENJOHTAJA Bryssel, 26. kesäkuuta 2012 EUCO 120/12 PRESSE 296 PR PCE 102 KOHTI TODELLISTA TALOUS- JA RAHALIITTOA Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn selvitys Toimitan teille ohessa selvityksen, jonka olen laatinut tiiviissä yhteistyössä komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan kanssa. Selvityksessä esitetään visio talous- ja rahaliiton tulevaisuudesta ja siitä, miten se voi parhaiten edistää kasvua, työllisyyttä ja vakautta. Selvityksessä ehdotetaan, että seuraavan kymmenen vuoden aikana siirryttäisiin vahvempaan talous- ja rahaliiton (EMU) rakenteeseen, joka perustuu rahoitusalan, talousarviokysymysten ja talouspolitiikan yhdennettyihin kehyksiin. Kaikkien näiden osatekijöiden perustana olisi oltava vahvempi demokraattinen oikeutus ja vastuullisuus. Selvityksen ei ole tarkoitus olla lopullinen suunnitelma: se sisältää osatekijät ja ehdotetun työmenetelmän. Odotan kuitenkin, että viikon loppupuolella järjestettävässä kokouksessamme pääsisimme yhteisymmärrykseen tavoista viedä talous- ja rahaliittoa eteenpäin. Nykyinen tilanne edellyttää keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tarvittavan työn perusteellista tarkastelua. Olen valmistautunut jatkamaan työskentelyä yhdessä komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan kanssa yksityiskohtaisten ehdotusten toimittamiseksi joulukuussa 2012 kokoontuvalle Eurooppaneuvostolle vaiheittaisesta prosessista kohti todellista talous- ja rahaliittoa. Jäsenvaltiot otetaan tiiviisti mukaan prosessin kaikissa vaiheissa. Odotan mielenkiinnolla torstai-iltana ja perjantaina käytäviä keskusteluja. L E H D I S T Ö Dirk De Backer - Puheenjohtajan tiedottaja (0) (0) press.president@consilium.europa.eu EUCO 120/12 1

2 KOHTI TODELLISTA TALOUS- JA RAHALIITTOA I TALOUS- JA RAHALIITON LUJITTAMINEN Talous- ja rahaliitto (EMU) perustettiin tuomaan hyvinvointia ja vakautta koko Eurooppaan. Se on Euroopan unionin kulmakivi. Tällä hetkellä EMUlla on edessään perustavanlaatuinen haaste: sitä on lujitettava taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin varmistamiseksi. Tässä selvityksessä, jonka Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja on laatinut yhteistyössä komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan kanssa, pyritään kehittämään EMUa varten visio vakauden ja kestävän hyvinvoinnin varmistamiseksi. Tätä varten siinä ehdotetaan rahoituksen, finanssipolitiikan, talouden ja politiikan aloille sellaista vahvaa ja vakaata rakennetta, joka tukee kasvu- ja työllisyysstrategiaa. Haasteet EMUn pitkän aikavälin haasteisiin on vastattava tehokkaan vision avulla. Euroalue on monimuotoinen, ja monissa taloudellisissa päätöksissä tehokkain menetelmä on politiikan suunnittelu kansallisella tasolla. Kansallisista politiikoista ei kuitenkaan voida päättää erillään muista, jos niiden vaikutukset leviävät nopeasti koko euroalueelle. Sen vuoksi tällaisissa kansallisissa politiikoissa on otettava täysin huomioon rahaliittoon kuulumisen realiteetit. On olennaista säilyttää kilpailukyky, koordinointi ja lähentyminen asianmukaisella tasolla kestävän kasvun varmistamiseksi ilman suurta epätasapainoa. Näin voidaan luoda asianmukainen politiikkayhdistelmä yhtenäisen rahapolitiikan kera, kun pyritään hintatason vakauteen. Euroalueen vakauden ja kasvun varmistamiseksi jäsenvaltioiden on kuitenkin toimittava ja sovitettava toimensa yhteen yhteisten sääntöjen mukaisesti. Sääntöjen noudattaminen on pystyttävä varmistamaan, kun muihin EMUn jäseniin kohdistuu kielteisiä vaikutuksia. Tämä on tarpeen, jotta voidaan taata EMUn tehokkaan toiminnan edellyttämä lähentymisen vähimmäistaso. EUCO 120/12 2

3 Kaiken kaikkiaan tiiviimpi EMUn yhdentyminen edellyttää vahvempaa demokraattista pohjaa ja kansalaisten laajaa kannatusta. Sen vuoksi on tärkeää, että jo tämän vision toteuttamiseen pyrkivä prosessikin perustuu laajaan kuulemiseen ja osallistumiseen. Yhdentymisen ja legitimiteetin on edettävä rinnakkain. Tässä selvityksessä esitetyssä EMUn hallinnon tulevaisuuden visiossa keskitytään euroalueen jäsenvaltioihin, sillä yhteisen valuutan vuoksi ne erottuvat laadultaan muista. Prosessille, jolla pyritään kohti tiiviimpää talous- ja rahaliittoa, olisi kuitenkin oltava ominaista avoimuus ja läpinäkyvyys, ja sen tulisi olla kaikin puolin täysin yhteensopiva sisämarkkinoiden kanssa. Visio Selvityksessä ehdotetaan vakaan ja vauraan EMUn visiota, joka perustuu neljään olennaiseen kulmakiveen: Yhdennetty rahoituskehys erityisesti euroalueen rahoitusvakauden varmistamiseksi ja pankkien kaatumisen Euroopan kansalaisille aiheuttamien kustannusten minimoimiseksi. Tällainen kehys nostaa vastuun valvonnasta Euroopan tasolle ja tarjoaa yhteiset menetelmät, joilla voidaan lopettaa pankkeja ja taata asiakkaiden talletukset. Yhdennetty talousarviokehys, jolla varmistetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan tason terve finanssipolitiikka ja johon kuuluvat koordinointi, yhteinen päätöksenteko, tehokkaampi valvonta ja oikeasuhteinen eteneminen kohti yhteistä velan liikkeeseenlaskua. Tähän kehykseen voisi sisältyä myös finanssipoliittinen yhteisvastuullisuus eri muodoissaan. Yhdennetty talouspolitiikan kehys, jonka mekanismit riittävät varmistamaan, että käytössä on kansallisia ja Euroopan tason politiikkoja, joilla edistetään kestävää kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä ja jotka sopivat yhteen EMUn moitteettoman toiminnan kanssa. On varmistettava EMUn päätöksenteon demokraattinen oikeutus ja vastuuvelvollisuus, joka perustuu suvereniteetin yhteiseen käyttöön yhteisissä politiikoissa ja yhteisvastuullisuuteen. Nämä neljä kulmakiveä muodostavat johdonmukaisen ja täydellisen rakenteen, joka on toteutettava seuraavan vuosikymmenen aikana. Kaikki neljä kulmakiveä ovat EMUssa pitkän aikavälin vakauden ja vaurauden kannalta tarpeen ja edellyttävät paljon lisätyötä, mukaan lukien mahdolliset EU:n perussopimusten muutokset jossain vaiheessa. EUCO 120/12 3

4 II KESKEISET KULMAKIVET 1. Yhdennetty rahoituskehys Finanssikriisi on paljastanut rakenteellisia puutteita rahoitusvakautta koskevassa toimielinjärjestelmässä. Näiden puutteiden poistaminen on erityisen tärkeää euroalueen kannalta ottaen huomioon yhteisen rahan myötä syntyneet syvät keskinäiset riippuvuudet. Tämä on kuitenkin tehtävä säilyttäen samalla sisämarkkinoiden yhtenäisyys ja eheys rahoituspalvelujen alalla. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi kuuluttava yhdennetyn rahoituskehyksen piiriin samalla kun tietty eriytyminen euroalueeseen kuuluvien ja euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden välillä olisi mahdollista uusien puitteiden tiettyjen osien kohdalla, jotka liittyvät selvästi enemmän rahaliiton toimintaan ja euroalueen vakauteen kuin sisämarkkinoihin. Yhteiseen säännöstöön perustuvalla yhdennetyllä rahoituskehyksellä olisi oltava kaksi keskeistä kulmakiveä: yhtenäinen eurooppalainen pankkivalvonta ja yhteinen talletussuojaja kriisinratkaisukehys. Yhdennetty valvonta on olennaista vakavaraisuussääntöjen tehokkaan soveltamisen, riskinvalvonnan ja kriisinehkäisyn kannalta koko EU:ssa. Nykyistä rakennetta olisi kehitettävä mahdollisimman pian eurooppalaisen ja kansallisen tason yhtenäisen eurooppalaisen pankkivalvontajärjestelmän suuntaan. Viimekäden vastuu olisi eurooppalaisella tasolla. Tällainen järjestelmä varmistaisi sen, että pankkivalvonta on kaikissa EU:n jäsenvaltioissa yhtä tehokasta pankkien kaatumisen todennäköisyyden vähentämisessä ja sen ehkäisemisessä, että yhteisten talletustakuiden tai kriisinratkaisurahastojen käyttöönotto olisi tarpeen. Tätä varten eurooppalaiselle tasolle annettaisiin kaikkiin pankkeihin sovellettava valvontavalta ja valta toteuttaa ennakkotoimia. Suora osallistuminen vaihtelisi pankkien koosta ja luonteesta riippuen. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 127 artiklan 6 kohdan mukaiset mahdollisuudet, jotka koskevat valtuuksien antamista Euroopan keskuspankille valvoa pankkeja euroalueella, selvitettäisiin täysin. Olemassa oleviin ja tuleviin komission ehdotuksiin perustuen olisi vietävä eteenpäin talletussuojaa ja kriisinratkaisua koskevaa työtä seuraavasti: EUCO 120/12 4

5 Eurooppalaisessa talletussuojajärjestelmässä voitaisiin ottaa käyttöön kansallisten talletussuojajärjestelmien eurooppalainen ulottuvuus niiden pankkien osalta, jotka ovat Euroopan tason valvonnan kohteena. Se vahvistaisi olemassa olevien järjestelmien uskottavuutta ja toimisi tärkeänä vakuutuksena siitä, että kaikkien luottolaitosten suojakelpoisilla talletuksilla on riittävät vakuutukset. Eurooppalainen kriisinratkaisujärjestelmä, joka rahoitetaan ensisijaisesti pankkien rahoitusosuuksilla, voisi tarjota apua eurooppalaisen valvonnan piiriin kuuluvien pankkien kriisinratkaisutoimiin tarkoituksena elinkelvottomien laitosten hallittu lopettaminen ja siten veronmaksajien varojen suojeleminen. Talletussuojajärjestelmä ja kriisinratkaisurahasto voitaisiin perustaa yhteisen kriisinratkaisuviranomaisen valvonnassa. Tällaiset puitteet pienentäisivät huomattavasti tarvetta käyttää tosiasiallisesti takuujärjestelmää. Tästä huolimatta kaikkien talletussuojajärjestelmien uskottavuus edellyttää mahdollisuutta turvautua vankkaan varautumisjärjestelyyn. Euroalueen osalta Euroopan vakausmekanismi voisi siksi toimia kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisen finanssipoliittisena varautumiskeinona. 2. Kohti yhdennettyä finanssipoliittista kehystä Finanssi- ja velkakriisi on tuonut esiin hyvin suurta keskinäistä riippuvuutta erityisesti euroalueella. EMUn moitteeton toiminta vaatii paitsi talouden ohjauksen ja hallinnan vahvistetuissa puitteissa (etenkin vakaus- ja kasvusopimus sekä vakautta, yhteensovittamista ja ohjausta ja hallintaa koskeva sopimus) jo sovittujen toimenpiteiden nopeaa ja päättäväistä toteuttamista, myös laadullista siirtymistä kohti finanssipoliittista liittoa. Kun talousarvioita koskevaa päätöksentekoa euroalueella yhdistetään oikeassa suhteessa riskien yhdistämiseen, tehokkaat mekanismit kestämättömän finanssipolitiikan estämiseksi ja korjaamiseksi kussakin jäsenvaltiossa ovat ensisijaisen tärkeitä. Tätä varten voitaisiin yhdessä sopia ylärajoista yksittäisten valtioiden varainhoitovuoden taseelle ja julkiselle velalle. Näiden sääntöjen nojalla julkisen velan liikkeelle laskeminen yli yhdessä sovitun tason olisi perusteltava ja sille olisi saatava etukäteishyväksyntä. Euroalueen tasolla voitaisiin myöhemmin vaatia muutoksia talousarviomäärärahoihin, jos ne ovat finanssipoliittisten sääntöjen vastaisia, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tarpeen huomioon ottaen. EUCO 120/12 5

6 Keskipitkällä aikavälillä voitaisiin tarkastella yhteisen velan liikkeeseenlaskua finanssipoliittisen liiton osana ja riippuen finanssipoliittisen yhdentymisen etenemisestä. Toimia valtioiden yhteisvastuun ottamiseksi käyttöön voitaisiin harkita, jos käytössä on talousarvioiden kurinalaisuutta ja kilpailukykyä koskevat vahvat puitteet, joilla voidaan välttää moraalikato ja edistää vastuullisuutta ja sääntöjen noudattamista. Yhteisen velan liikkeeseenlaskuun johtavan prosessin pitäisi perustua ennalta määriteltyihin kriteereihin ja olla vaiheittainen niin, että edistymiseen talousarviopäätösten yhdistämisessä liittyisi vastaavia askelia kohti riskien yhdistämistä. Osittaista yhteisen velan liikkeeseenlaskua varten on ehdotettu useita vaihtoehtoja, esimerkiksi joidenkin lyhyen aikavälin rahoitusvälineiden rajoitettua ja ehdollista yhdistämistä tai asteittaista siirtämistä velanlunastusrahastoon. Voidaan myös harkita erilaisia finanssipoliittisen talouden yhteisvastuullisuuden muotoja. Täysimääräinen finanssipoliittinen liitto vaatisi vahvempia Euroopan tason valmiuksia, joilla voidaan hallita keskinäisiä taloudellisia riippuvuussuhteita ja viime vaiheessa valtiovarainministeriön kaltaisen finanssipoliittisen elimen perustamista euroalueen tasolla. Lisäksi on määriteltävä keskustason talousarvion asianmukainen rooli ja tehtävät, mukaan lukien sen yhteydet kansallisiin talousarvioihin. 3. Kohti yhdennettyä talouspoliittista kehystä Talousliitossa kansallisilla politiikoilla olisi pyrittävä vahvaan ja kestävään talouskasvuun ja työllisyyteen ja edistettävä samalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Entistä vahvempi taloudellinen yhdentyminen on myös tarpeen, jotta edistettäisiin euroalueen maiden välistä koordinointia ja lähentymistä eri politiikan aloilla, korjattaisiin epätasapainotilanteet ja varmistettaisiin kyky sopeutua häiriöihin ja kilpailla globalisoituneessa maailmantaloudessa. Tämä on olennaisen tärkeää EMUn moitteettoman toiminnan kannalta ja tärkeä vastapaino rahoitus- ja finanssipoliittisille puitteille. Eurooppalaisessa ohjausjaksossa ja Euro Plus -sopimuksessa määriteltyjen periaatteiden pohjalta on tärkeää tehdä politiikan koordinointikehyksestä helpommin täytäntöönpantava sen varmistamiseksi, että EMUn vakautta ei vaaranneta kestämättömillä politiikoilla. Kyseisenlainen kehys olisi erityisen tärkeä ohjattaessa esimerkiksi työvoiman liikkuvuutta tai verotuksen koordinointia koskevia politiikkoja. Toimenpiteitä, joilla vahvistetaan kansallisten instituutioiden poliittisia ja hallinnollisia valmiuksia ja edistetään kansallista vastuun ottamista uudistuksista, voitaisiin toteuttaa tarpeen mukaan, koska se on kasvua edistävien uudistusten tehokkaan toteutuksen kannalta ratkaisevan tärkeää. EUCO 120/12 6

7 4. Vahvistetaan demokraattista oikeutusta ja vastuuvelvollisuutta Kansallisista talousarvioista päättäminen on keskeinen osa Euroopan parlamentaarisia demokratioita. Siirtyminen yhdennetympään finanssipoliittiseen ja taloudelliseen päätöksentekoon maiden välillä vaatii siksi vahvoja mekanismeja, jotta yhteinen päätöksenteko olisi oikeutettua ja vastuullista. Euroopan laajuisille päätöksille, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia kansalaisten jokapäiväiseen elämään, on olennaisen tärkeää saada yleisön tukea. Tiivis yhteistyö Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien kanssa on keskeinen tekijä yhteisömetodin noudattamiseksi. Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetty pöytäkirja N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta EU:ssa tarjoaa sopivat puitteet parlamenttien väliselle yhteistyölle. III SEURAAVAT VAIHEET EHDOTETTU TYÖMENETELMÄ Jatkotyöskentely on tarpeen täsmällisen ja aikasidonnaisen etenemissuunnitelman laatimiseksi aidon talous- ja rahaliiton aikaansaamiseksi. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja voisi antaa asiasta selvityksen joulukuun Eurooppaneuvostolle yhteistyössä komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan kanssa. Jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten kanssa käydään säännöllisiä epävirallisia neuvotteluja. Lokakuussa 2012 olisi mahdollista antaa väliraportti. EUCO 120/12 7